Proviisori 3/2018 jäsenintra

06

Lisää apteekkeja?

09

Lääkkeiden saatavuus

18

Näin tuet kriisissä

20

Matthew Iles

23

Apteekkijärjestelmä

24

Valmentava johtaminen

30

Roosa Kinnunen

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3.2018

Proviisori sopii paikallisesti ■ Apta: Kannattaa kokeilla!

■ Näin Siilinjärven apteekissa ja Takedassa toimittiin ■ Mitä jäsenkysely kertoi?

APTEEKISTA.

KAMPANJATARJOUS

05/2018

KAMPANJATUOTTEITA OVAT:

Tarjous on voimassa syyskuun ajan.

Multivita Plus 200 tabl.

Multivita juniori mix 200 tabl.

Multivita Forte 120 tabl.

Multivita Raskaus ja Imetys 120 tabl.

Multivita Ascorbin Long 200 tabl.

Multivita Beko Long 200 tabl.

Multivita Omegalive Strong 100 kaps.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.

sisältö 3.2018 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Lisää dynaamisuutta paikallisella sopimisella.

6

AJASSA Lisää apteekkeja? Lääkkeiden saatavuusongelmat. Työpöydällänisarjassa Harri Nurmi. Tiedeuutisia.

Kirjat.

12

PROVIISORI SOPII PAIKALLISESTI Kirsi Mäkinen, Lasse Johansson ja Risto Kanerva Aptasta sekä Anna Fogdell Takedasta ja Pekka Karttunen Siilinjärven apteekista valottavat aihetta.

18

MITEN VOIN AUTTAA? Miten kriisin kokenutta kannattaa lähestyä apteekkityössä? Maarit Lassander tietää.

12

PAIKALLISELLA SOPIMISELLA voi olla paljon annettavaa apteekeille, ajatellaan Aptassa.

Järjestön toimitusjohtaja Kirsi Mäkinen, asiantuntija Lasse Johansson ja hallituksen puheenjohtaja Risto Kanerva toivovat, että apteekeissa etsittäisiin ja kokeiltaisiin nykyistä rohkeammin uusi tapoja toimia. Henkilöstöjohtaja Anna Fogdell Takedasta ja apteekkari Pekka Karttunen Siilinjärven apteekista kertovat, miten ja mistä heillä on sovittu paikallisesti. ■

20

KOLUMNI Matthew Iles: Ruoho ei ole aina aidan takana vihreämpää.

21 22 23

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Merkitse tapahtumat kalenteriisi!

AJANKOHTAISTA INTRASSA Uutta sisältöä itseopiskeluun.

VARAPUHEENJOHTAJALTA Sandra Kontola esittelee yhdistyksen ehdotuksen apteekkijärjestelmän malliksi.

24

VALMENTAVA JOHTAMINEN Anne Merikoski luennoi aiheesta yhdistyksen koulutuksessa.

25 26 28 29 30

AJANKOHTAISTA

18

KUN TUTTU asiakas tulee yllättäen hakemaan apteekista rauhoittavaa lääkettä, on mahdollista, että hän on parhaillaan keskellä kriisiä. Miten häntä voisi parhaiten auttaa? Psykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander Mielenterveysseurasta kertoo. ■

20

APTEEKKIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN on välttämätöntä.

Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja Sandra Kontola esittelee yhdistyksen kolmiosaisen apteekkijärjestelmämallin. ■

30

EDUNVALVONTAPROVIISORILTA MItä jäsenkysely kertoi kikystä?

ASIAKASPALVELUPROVIISORI Roosa Kinnunen rakastaa Lapin luontoa ja vuodenaikoja. Maailman paras tuoksu on hänelle hillasuon makeankirpeä aromi. ■

KOULUTUSTA Ajankohtaisseminaarin ohjelma.

YHTEYSTIEDOT

VAPAALLA Roosa Kinnunen

■ toimittajalta OLEN SAANUT OMAN osani tavallisista kehitys- ja elämäntilannekriiseistä. Sairaus ja kuolema ovat kulkeneet läheltä, eikä helppokaan avioero yleensä ole oikeasti helppo.

Apu on usein ilmaantunut yllättävästä suunnasta. Joku apean ilmeen havainnut puolituttu on kysynyt, voinko hyvin ja haluanko puhua siitä. Kuten sivun 18 jutussa kerrotaan, kriisissä oleva kokee yleensä ystävällisen huomion myönteisenä, vaikkei olisikaan valmis avautumaan juuri sillä hetkellä.

■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3.18 PROVIISORI 3

08/2018

levotyroksiininatrium

Uutuus! Tarkkaan tyroksiinin titraukseen

Medithyrox, 25, 50, 75 ja 100 mikrog tabletit, levotyroksiininatrium. Käyttöaiheet: Hyvälaatuisen eutyreoottisen struuman hoito, etenkin aikuisille, kun jodin käyttö ei ole aiheellista. Eutyreoottisen struuman uusiutumisen esto struumanpoiston jälkeen leikkauksenjälkeisten hormonipitoisuuksien mukaisesti. Hypotyreoosin korvaushoito. Kilpirauhassyövän kasvaimen kasvun esto. Lisälääkityksenä hypertyreoosissa tyreostaattilääkityksen yhteydessä. Annostus ja antotapa: Annostus on yksilöllinen.

Ks. lisätietoa valmisteyhteenvedosta. Annos otetaan kerran vuorokaudessa aamuisin tyhjään mahaan, puoli tuntia ennen aamiaista pienen nestemäärän kanssa. Vastaaiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Hoitamaton tyreotoksikoosi tai lisämunuaisten tai aivolisäkkeen vajaatoiminta. Samanaikainen tyreostaattien käyttö raskauden aikana. Hoitoa ei saa aloittaa jos potilaalla on akuutti sydäninfarkti, myokardiitti tai pankardiitti. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Käytettävä varoen potilailla, joilla on sepelvaltimoiden vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta tai takykardinen rytmihäiriö, potilailla joilla on hypertyreoottinen metabolinen tila, vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, epilepsiaa tai diabetesta sairastavilla sekä antikoagulanttihoitoa saavilla potilailla. Ennen lääkkeen määräämistä huomioitavat asiat, ks. valmisteyhteenveto. Yhteisvaikutukset: Proteaasinestäjät, sappihappoa sitovat lääkkeet, alumiinia tai rautaa sisältävät lääkkeet, kalsiumkarbonaatti, propyylitiourasiili, glukokortikoidit, beetasalpaajat, amiodaroni, jodia sisältävät varjoaineet, sertraliini, klorokiini, proguaniili, entsyymejä indusoivat lääkeaineet, estrogeenit, soijaa sisältävät valmisteet, sevelameeri, orlistaatti, tyrosiinikinaasin estäjät, salisylaatit, dikumaroli, furosemidi, klofibraatti ja fenytoiini voivat vaikuttaa levotyroksiinin pitoisuuteen ja hoidon tehoon. Käytettävä varoen trisyklisten masennuslääkkeiden kanssa. Raskaus ja imetys: Annoksen muuttaminen raskauden aikana voi olla tarpeen. Voidaan käyttää imetyksen aikana. Haittavaikutukset: Jos tablettivahvuus ei sovellu potilaalle tai tapahtuu yliannostus, potilaalla voi ilmetä tyypillisiä hypertyreoosin oireita. Ks. lisätietoja valmisteyhteenvedosta. Pakkaukset ja hinnat (vmh+alv 08/2018): 25 mikrog 100 tabl. 5,31 €, 50 mikrog 100 tabl. 5,31 €, 75 mikrog 100 tabl. 5,31 €, 100 mikrog 100 tabl. 5,31 €. Korvattavuus: Peruskorvattava / Erityiskorvattava (104) Reseptilääke. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä.

Markkinoija: Oy Verman Ab. Perustuu 10.11.2016 päivättyyn valmisteyhteenvetoon.

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.)

00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Pauliina Mäkelä (OSG Viestintä) pauliina.makela@osg.fi Puh. 050 3433 422 AVUSTAJAT Henna Kyllönen, Samuli Auno, Sandra Kontola, Roosa Kinnunen, Matthew Iles PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 600 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

Lisää dynaamisuutta paikallisella sopimisella SUOMEN HALLITUS lähtee hallitusohjelmassaan siitä, että globalisaatio ja digitalisaatio edellyttävät myös työmarkkinoilta uudenlaista sopeutumiskykyä. Paikallinen sopiminen nähdään avainasemassa haettaessa talouskasvua ja työllisyyttä parantavia keinoja 2020-luvun Suomessa.

NYKYISELLÄÄN PAIKALLISTA sopimista voivat hyödyntää vain järjestäytyneet työnantajat. Keskusjärjestöjen tavoitteena on tuoda myös järjestäytymättömät yritykset työehtosopimuksiin mahdollisesti sisältyvän paikallisen sopimisen piiriin.

PAIKALLISEN SOPIMISEN ytimessä ovat työehdoista sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä. Kuluneiden vuosikymmenten aikana Suomessa on totuttu ylemmällä tasolla tehtyihin sitoviin sopimuksiin, jotka on laadittu kolmikannassa työnantaja- ja työntekijätahon sekä valtiovallan kesken. Nämä tupoiksi kutsutut sopimukset toivat ennustettavuutta suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten talouteen.

PAIKALLISEEN SOPIMISEEN liittyy oikeudellisesta näkökulmasta tiettyjä haasteita. Keskeisin näistä on työntekijän ja työnantajan asemaan liittyvä asymmetria. Tätä ongelmaa on pyritty ratkomaan antamalla työntekijälle niin sanottu heikomman osapuolen suoja, johon työntekijä voi vedota.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ toteaa paikallista sopimista koskevassa selvityksessään (TEM raportteja 62/2015), että yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luottamusta. TEM:n mukaan luottamusta ei voi rakentaa normeilla. Keskeistä on riittävän pitkäjänteinen yhteistoiminta ja avoin tiedon kulku.

PAIKALLINEN SOPIMINEN on ollut järjestäytyneissä yrityksissä mahdollista ensisijaisesti keskimääräistä työaikaa koskevissa asioissa. Se, että palkkausta koskevista asioista voitaisiin sopia paikallisesti, on harvinaista.

(TEM raportteja 62/2015)

4041 0089

PEFC/02-31-170

NYKYISEN HALLITUKSEN hallitusohjelmaan on kirjattu paikallisen sopimisen lisääminen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ir-

taannuttua helmikuussa 2017 keskusjärjestösopimusjärjestelmästä odotettavissa on, että paikallista sopimista on pakko kehittää myös tulevina hallituskausina.

NYT KÄSILLÄ olevan lehden pääjutussa tuodaan esille lääkealan paikalliseen sopimiseen liittyviä esimerkkitapauksia. Tapaukset osoittavat, että paikallinen sopiminen on tuonut tärkeän lisäelementin organisaatioiden työehdoista sopimiseen. Aptan toimitusjohtaja Kirsi Mäkinen toteaa, ettei kaikki viisaus yksittäisten yritysten tarpeisiin liittyen voi majailla Etelärannassa. Mäkisen mukaan työehtosopimuksessa määritellään minimitasot, joista lähtien voidaan rakentaa paikallisesti sopiva toimintamalli eri kokoisten yritysten tarpeita ajatellen.

PAIKALLINEN SOPIMINEN tulee nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena. On kiistaton tosiasia, että pääkaupunkiseudulta käsin toimivat keskusjärjestöt eivät voi tuntea koko maan kattavasti jokaisen yrityksen toiminnan kannalta parhaita ratkaisuvaihtoehtoja. Uhkaksi paikallinen sopiminen muuttuu vain siinä tapauksessa, että paikallisen sopimisen osapuolet eivät halua sitoutua lain hengen mukaisiin tavoitteisiin, vaan käyttävät annettua mahdollisuutta yksioikoisesti oman edun tavoitteluun. Paikallinen sopiminen vaatii sopijaosapuolilta osaamista ja sitoutumista – mutta sitähän yritystoiminnan kehittäminen tyypillisesti on.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN paikalliseen sopimiseen yhdessä Proviisori-lehden kanssa. Energistä syksyn alkua koko Proviisori-lehden lukijakunnalle!  Mikko Lähdevuori

toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 3.18 PROVIISORI 5

¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Fimea saisi jatkossa myöntää nykyistä enemmän apteekkilupia.

■ lainsäädäntö

Hallitus esittää helpotuksia apteekin perustamiseen Hallitus antoi heinäkuussa eduskunnalle esityksen, jonka mukaan apteekkien määrää voitaisiin lisätä selvästi. Apteekkien haku- ja myöntämiskäytäntöjä yksinkertaistettaisiin.

M

uutoksilla on tarkoitus tukea apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuutta.

Lääkelain ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (Fimea) annetun lain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. lokakuuta 2018.

Fimean mahdollisuuksia uusien apteekkien perustamiseen laajennettaisiin siten, että apteekkien määrää voitaisiin selvästi lisätä. Jatkossa apteekin perustamiseen vaikuttaisi nykyistä laajemmin apteekkipalveluiden tarve lääkkeiden saatavuuden turvaamisen lisäksi. Lisäksi Fimea voisi päättää apteekin perustamisesta sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen.

Apteekkien haku- ja myöntämiskäytäntöjä yksinkertaistettaisiin ja nopeutettaisiin apteekkien omistajanvaihdoksia. Apteekkilupaa myönnettäessä otettaisiin huomioon hakijan mahdolliset rikostuomiot.

Hallitus esittää, että sosiaalihuollon palveluasumisen yksiköllä olisi jatkossa oikeus

6 PROVIISORI 3.18

ylläpitää rajattua yhteiskäyttöön tarkoitettua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia tai tilapäisiä lääkitystarpeita varten.

Lisäksi sääntelyä muutettaisiin vastaamaan Euroopan unionin lääkkeiden hyviä tuotantotapoja, lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamista ja tietosuojaa koskevaa sääntelyä.

Fimea voisi jatkossa tehostaa tarkastuksissa annettujen määräysten toteuttamista sakon uhalla. Mahdollisuus määrätä uhkasakko koskisi kaikkia lääkelain toimintoja.

Lisäksi Fimealle annettaisiin oikeus sulkea apteekki väliaikaisesti, jos apteekkitoiminnan jatkaminen saattaisi aiheuttaa vakavan uhan potilasturvallisuudelle. Fimean oikeus periä maksuja suorittamistaan tarkastuksista vahvistettaisiin laissa.

Hallituksen nyt antamalla esityksellä toteutettaisiin eräät hallituksen apteekkityöryhmän keväällä 2017 tekemät linjaukset apteekkitoiminnan kehittämisestä. Sosiaalija terveysministeriössä valmistellaan toimenpiteitä myös muiden linjausten toteuttamiseksi.  LÄHDE STM

■ apteekit

■ sanottua

Verkossa apteekkarien reviirit menevät uusiksi.

Verkkoapteekin saa perustaa jokainen apteekkari ja tuotteita voi myydä koko Suomeen.

ANNA NIEMELÄN PÄÄKIRJOITUS MEDIUUTISISSA 24.5.2018

■ tilasto Jatkossa yhä useamman sairaalan yhteydessä on avoapteekki.

Uusia apteekkeja perustettu jo yli 20 FIMEA ALKOI selvittää apteekkipalveluiden alueellista toimivuutta ja lisäämistarvetta jo pari vuotta sitten. Tänä aikana on perustettu 20 uutta apteekkia, ja kolme sivuapteekkia on muutettu itsenäisiksi apteekeiksi.

Viimeksi Fimea päätti perustaa toukokuussa uudet apteekit Järvenpäähän, Nurmijärvelle ja Vihtiin. Kaikkiin perustamispäätöksiin on haettu oikaisua.

Aiemmin tänä vuonna on Vantaalle perustettu neljä uutta apteekkia. Samalla on poistettu apteekkien sijaintialueita koskevat rajoitukset, minkä johdosta kaikki Vantaan 16 apteekkia voisivat jatkossa sijoittua vapaasti Vantaan kaupungin alueella.

Viime syksynä Fimea teki päätöksen kuuden apteekin perustamisesta Espooseen. Näistä yksi sijoittuisi Jorvin sairaala-alueelle, mutta muuten apteekkien sijoittuminen olisi päätöksen mukaan vapaata Espoon kaupungin alueella. Sekä Vantaan että Espoon päätöksistä on meneillään muutoksenhakuprosessi.

Tällä hetkellä jatkovalmistelussa on kolmen kaupungin apteekkipalveluja ja apteekkien sijaintialueita koskevat päätökset.

Fimeaan on tullut useita aloitteita avoapteekkipalveluiden saamiseksi sairaaloiden yhteyteen. Apteekkipalveluita on toivottu näille alueille, jotta sairaaloissa asioivat tai kotiutuvat saisivat lääkkeensä sujuvasti ja vaivatta. Kuopioon kesäkuussa 2017 perustetulle uudelle apteekille on valittu apteekkari, joka on ilmoittanut avaavansa apteekin Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen.

Avoapteekkipalveluita on tulossa myös Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Jorvin sairaalan osalta odotetaan Espoon apteekkipalveluja koskevan päätöksen etenemistä. Näiden lisäksi vireillä on useita aloitteita apteekkipalveluiden saamiseksi sairaaloiden yhteyteen.  LÄHDE FIMEA

■ sanottua

Lääkehoitoa ja lääkkeiden jakelua koskevia ratkaisuja tulisi pohtia sosiaali- ja terveydenhuollossa kokonaisuutena, yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

LÄÄKETEOLLISUUS RY:N LÄÄKEPOLIITTINEN JOHTAJA SIRPA RINTA TIEDOTTEESSA 18.6.2018

Apteekkilaiseen luotetaan kuin lentäjään VALITTUJEN PALOJEN brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemässä Luotetuin merkki -tutkimuksessa kysyttiin myös haastateltavien luottamusta eri ammattien edustajiin. Tulosten mukaan suomalaiset luottavat eniten palomiehiin ja vähiten puhelinmyyjiin ja poliitikkoihin. 96 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa apteekkien farmaseuttiseen henkilöstöön ”suuressa määrin” tai ”melko paljon”. Top 5: 1.

2.

3.

4.

5.

Palomies 98 Apteekin henkilöstö 96 Lentäjä 96 Käsityöläinen 95 Sairaanhoitaja 93

 LÄHDE VALITUT PALAT

■ koulutus

Maailman 24:nneksi parasta opetusta!

HELSINGIN YLIOPISTON lääketutkimuksen opetus arvioitiin tuoreimmassa Shanghai Rankingissa maailman 24. parhaaksi. Vielä viime vuonna Helsingin lääketutkimus arvotettiin sijoille 101–150. Dekaani Jouni Hirvonen toteaa, että tiedekunnan tutkimuksen tason nostamiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä.

Vertailukriteerejä olivat alan tutkimuksen laatu ja tuotteliaisuus, kansainvälisen yhteistyön laajuus ja saadut akateemiset tunnustukset.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO 3.18 PROVIISORI 7

¢

ajassa ■ työpöydälläni

■ lääketutkimus

Harri Nurmi

Työryhmä pohjustaa lääkekehityskeskusta

ALOITIN HUHTIKUUSSA Kelan Reseptikeskuksessa tuoteomistajana.

Päätyönäni on ketterän kehityksen käyttöönotto tuotekehityksessä ja syksyllä viimeisteltävä Lääkityslistan ensimmäisen vaiheen määrittely ja toteutustyön valmistelu. Työni tekee mielenkiintoiseksi se, että teemme työkaluja terveydenhuollon työn tueksi, suomalaisten lääkehoidon parantamiseksi ja lääkitysturvallisuuden edistämiseksi.

Ketterän kehityksen Scrum-mallissa tuoteomistaja on asiakkaan edustaja. Työtä tehdään kolmen viikon sprinteissä. Tuoteomistaja valmistelee ja priorisoi tehtävät, tukee tiimin työtä sekä hyväksyy valmistuneet tehtävät.

Lääkityslistan ensimmäisessä vaiheessa tullaan toteuttamaan tärkeimpinä ominaisuuksina lääkkeen yksilöivä tunnus ja rakenteinen annostus. Lisäksi potilastietojärjestelmät velvoitetaan päivittämään tiedot Reseptikeskuksesta ennen lääkkeen määräämistä ja Reseptikeskukseen lääkkeenmääräämisen jälkeen.

Näin saamme saman lääkkeen reseptit koottua yhden kokoavan tunnisteen alle ja toivottavasti vähennettyä päällekkäisiä reseptejä. Lisäksi rakenteinen annostus mahdollistaa esimerkiksi apuohjelmat annosten tarkastuksissa.

Potilastietojärjestelmien päivittäessä tiedot Reseptikeskuksesta päästään lähemmäs ajantasaista lääkitystä, kun potilastietojärjestelmissä ja Reseptikeskuksessa ei ole montaa eri versiota potilaan voimassaolevasta lääkityksestä.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ on asettanut esiselvitysryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta ja sen tehtävistä.

Hallitus päätti huhtikuussa kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Nykyisin Suomessa on korkeatasoista lääketieteellistä perustutkimusta, mutta kaupallisia tuotteita syntyy vähän.  LÄHDE STM

 HARRI NURMI, PROVIISORI, IT TRADENOMI, PY:N ICT TYÖRYHMÄN JÄSEN

Työni tekee mielenkiintoiseksi se, että teemme työkaluja terveydenhuollon työn tueksi, suomalaisten lääkehoidon parantamiseksi ja lääkitysturvallisuuden edistämiseksi.

Turvallisia lääkkeitä lapsille EUROOPPALAINEN Conect4children-hanke (c4c) lasten kliinisen lääketutkimusinfrastruktuurin rakentamiseksi on käynnistynyt.

Hankkeessa rakennetaan lääketutkimuksia varten pysyvä infrastruktuuri, jolla tuetaan innovatiivista lääkkeiden kehitystyötä lasten terveyden edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen hankkeen tavoitteena on kehittää uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja eurooppalaisille lapsille ja nuorille. Fimea pitää Conect4children-hanketta erittäin tärkeänä lasten kliinisen lääketutkimuksen kannalta.  LÄHDE FIMEA

■ lääketurvallisuus

Verenpainelääkkeitä vedettiin markkinoilta OSA VALSARTAANIA sisältävistä lääkkeistä vedettiin pois markkinoilta heinäkuussa, koska kiinalaisen lääkeainevalmistajan Zhejiang Huahai Pharmaceutical Co:n valmistamasta valsartaanista löydettiin epäpuhtauksia. Jakelukiellossa olevien valmisteiden markkinaosuus on Suomessa noin 30 prosenttia valsartaania sisältävistä lääkkeistä.

Valsartaania käytetään korkean verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Potilaita kehotettiin ottamaan yhteyttä apteekkiin lääkkeen vaihtamiseksi.

Valmisteista löytynyt epäpuhtaus on N-nitrosodimetyyliamiini (NDMA), jonka on eläinkokeissa havaittu nostavan syöpäriskiä. Euroopan lääkeviraston alustavan arvion mukaan noin yksi potilas 5 000:sta saisi NDMA-altistukseen liittyvän syövän, jos valsartaania on otettu suurimmalla annoksella (320 mg) päivittäin seitsemän vuoden ajan.  LÄHDE FIMEA

8 PROVIISORI 3.18

Suomalaisista

76 % kertoi kyselyssä toivovansa, että heidän terveystietojaan hyödynnetään tutkimuksessa.

LÄHDE THL

Saatavuusongelmia on usein hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeissä.

■ väitös

Tavallisiakin lääkkeitä jää usein saamatta Valtaosalla suomalaisista apteekeista on lääkkeiden saatavuusongelmia lähes päivittäin, osoittaa proviisori Kati Sarnolan väitöstutkimus. Keskeisiä saatavuusongelmien syitä ovat lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset.

K

ati Sarnola selvitti väitöstutkimuksessaan lääkkeiden saatavuusongelmien yleisyyttä, syitä ja vaikutuksia suomalaisille apteekeille sekä saatavuusongelmien syitä.

129 suomalaista apteekkia raportoi tilauksistaan saamatta jääneet lääkevalmisteet sekä saatavuusongelmien syyt ja vaikutukset apteekille. Lähes kuukauden mittaisen seurantajakson aikana 80 prosentilla apteekeista oli lääkkeiden saatavuusongelmia päivittäin tai lähes päivittäin.

Saatavuusongelmia oli tavanomaisissa, yleisesti käytetyissä lääkeryhmis­ ­sä, kuten hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeissä. Lääkkeiden saatavuuskatkostapaukset eivät tavallisimmin aiheuttaneet ongelmia apteekeille, koska korvaava valmiste oli saatavilla.

Kolmasosa saatavuuskatkostapauksista aiheutti kuitenkin ongelmia, kuten asiakastyytymättömyyttä, asiakaspalvelutilanteiden pitkittymistä ja vaikeuksia varastonhallinnassa.

SYY OLISI HYVÄ TIETÄÄ Sarnolan mukaan tiedonkulkua lääkeyrityksiltä ja lääketukkukaupoilta apteekkeihin tulisi parantaa.

– Apteekeissa ei usein tiedetä, milloin lääke on seuraavan kerran saatavilla ja mikä on saatavuusongelman syy. Nämä tiedot olisivat kuitenkin hyödyllisiä asiakaspalvelutilanteissa, Sarnola pohtii.

– Tiedonkulun parantamisen lisäksi lääkkeiden saatavuusongelmiin voidaan varautua esimerkiksi varautumis- ja kriisiviestintäsuunnitelmin, hän jatkaa.

LIIAN PIENET MARKKINAT Sarnola tutki lääkkeiden saatavuusongelmien syitä haastattelemalla lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen edustajia.

Haastatteluissa kävi ilmi, että Suomen lääkemarkkinoiden pieni koko aiheuttaa saatavuusongelmia.

– Suomen lääkemarkkinoiden koko ja myyntivolyymit ovat pieniä verrattuna Euroopan tai maailman lääkemarkkinoihin. Lääkemarkkinoiden pieni koko vaikuttaa myös esimerkiksi markkinoiden houkuttelevuuteen ja markkinoilla toimivien lääkeyritysten määrään, Sarnola kertoo.

Myös äkilliset kysynnän muutokset aiheuttavat lääkkeiden saatavuusongelmia. Kysynnän muutoksia aiheuttavat tuotteiden myynnin kausivaihtelut ja kilpailevien yritysten tuotteiden saatavuusongelmat. Kun kilpailevan yrityksen tuote on tilapäisesti poissa markkinoilta, muiden vastaavien tuotteiden myynti kasvaa usein niin nopeasti, ettei tarpeeseen ehditä reagoida.

Kati Sarnola väitteli Kuopiossa 17. elokuuta.

3.18 PROVIISORI 9

¢

ajassa ■ kirjat

INNOSTUISITKO JAKAMAAN kollegoillesi tietoa ja vaikutelmia lukemastasi kirjasta? Tarkemmat ohjeet jäsenintran materiaalisalkusta ja maija.rauha@osg.fi.

Myötätunnosta työyhteisön voimavara

C

oPassion-tutkimusryhmän johtaja Anne Birgitta Pessi, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela ja tutkija Miia Paakkanen ovat toimittaneet kirjan Myötätunnon mullistava voima (PS-Kustannus), jonka tekemiseen on osallistunut kirjoittajina 23 muuta aihealueensa todellista asiantuntijaa.

Kirjan mukaan ihminen tulee työelämän murroksesta johtuen työpaikalleen yhä kokonaisvaltaisemmin, koko persoonallaan.

Rutiinityöhön ei tarvitse sijoittaa koko olemustaan ja riittää, että antaa työnantajalle käyttöönsä vain kätensä. Palvelu- ja asian-

tuntijatyössä luovuus ja vuorovaikutustaidot nousevat kuitenkin entistä tärkeämmiksi, ja ihmisen kokonaistilanne vaikuttaa työn tulokseen.

Tästä seuraa, että myötätunto ja -into ovat nykyisen työelämän ydintä. Kirjan tavoite onkin edistää myötätuntoisuutta sekä työelämässä että elämän muilla osa-alueilla ja eri vaiheissa. Kirja käsittelee myötätunnon käsitettä ja kulttuuria, tunnetaitojen merkitystä ja myötätuntoista johtajuutta pohjautuen tieteelliseen tutkimukseen. Se lupaa tarjota käytännön näkökulmia, makupaloja ja ohjeita ja näin se myös tekee.

317 sivua. ■ ESITTELY HENNA KYLLÖNEN

Johtuuko uupumus työstä vai tekijästä?

PSYKOLOGI SANNA AULANKOSKEN ja hänen asiakkaanaan työuupumuksen takia olleen Maaret Lundahlin yhteistyönä syntynyt Voimat takaisin – Tietoa ja dialogia työuupumuksesta (Duodecim) auttaa oivaltamaan uupumukseen johtavia syitä ja puuttumaan niihin terveellä tavalla. Kirja koostuu tieteelliseen tutkimukseen pohjaavista teoriaosuuksista ja niitä kommentoivasta vuoropuhelusta. Kirjassa käsitellään myös ongelmien ratkaisua työpaikoilla, tietoisuustaitoja sekä motivaatiota ja johtamista. 122 sivua. ■ ESITTELY MAIJA RAUHA

Paikallista sopimista Botswanan tapaan KUN SADE piiskaa ikkunaruutua, on mukava käpertyä sohvalle kirjan pariin. Monelle jo tuttu Mma Ramotswe seikkailee Alexander McCallin uutuusteoksessa Kelpo rouva johtajat (Otava). Dekkarisarja sijoittuu Botswanaan, jossa tällä kertaa Naisten etsivätoimiston perustaja riitaantuu entisen sihteerinsä, nykyisen johtajakollegansa Mma Makutsin kanssa.

Miten työrauha saadaan palaamaan? Nämä hyvän mielen kirjat ovat helppoa luettavaa myös alkukielisinä. 350 sivua.

■ ESITTELY MAIJA RAUHA

10 PROVIISORI 3.17 3.18

■ ihmiset

Eija Pelkosesta Fimean ylijohtaja VALTIONEUVOSTO NIMITTI kesäkuussa Fimean seuraavaksi ylijohtajaksi proviisori, EMBA Eija Pelkosen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.10.2018. Ylijohtajan virka on määräaikainen, ja virkakausi kestää viisi vuotta. Fimean nykyinen ylijohtaja Sinikka Rajaniemi jää eläkkeelle syyskuun 2018 lopussa.

Pelkonen on toiminut vuodesta 2009 Fimean lääkealan toimijoiden valvontaprosessin johtajana. Tätä ennen vuodesta 2000 hän työskenteli Lääkelaitoksen tarkastusyksikön päällikkönä. Kevään 2017 Pelkonen hoiti Fimean tehtävää osa-aikaisesti ja toimi samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä lääkealan määräaikaisena erityisasiantuntijana. Lisäksi Pelkosella on aikaisempaa kokemusta muun muassa asiantuntijana Lääkelaitokselta ja laadunvarmistusproviisorina SPR:n Veripalvelusta.

Ylijohtaja johtaa Fimeaa ja vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja siitä, että keskuksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Ylijohtaja seuraa keskuksen toimialan kehitystä sekä huolehtii keskuksen toiminnan yleisestä kehittämisestä. Virkaa haki yhdeksän henkilöä.  LÄHDE STM

■ sanottua

Jos saisin itse päättää, nikotiini olisi reseptilääke.

FARMAKOLOGIAN JA LÄÄKEKEHITYKSEN PROFESSORI HEIKKI RUSKOAHO APTEEKKARI-LEHDESSÄ 14.6.2018.

MAXXin matkassa tulevaisuuteen MAXX on menestyvän apteekin työkalu.

Receptum on kumppani, joka tuo apteekkisi käyttöön ensimmäisenä uusimmat tietotekniset käytännöt ja parhaimmat toteutukset.

Pidämme huolta, että olet jatkossakin tulevaisuuden tekijä ja pysyt kehityksen tehokkaimmissa etujoukoissa.

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄTIETOJA! RECEPTUM OY | 09 8567 8800 receptum@receptum.fi | www.receptum.fi Valimotie 1 B, 00380 Helsinki

¢

proviisori sopii paikallisesti Aptan asiantuntija Lasse Johansson, toimitusjohtaja Kirsi Mäkinen ja hallituksen puheenjohtaja, Tapiolan apteekin apteekkari Risto Kanerva uskovat, että epäilykset hälvenevät sitä mukaa kun paikallinen sopiminen lisääntyy.

12 PROVIISORI 3.18

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUNNU LUSA

Proviisorit ovat avainasemassa apteekkien paikallisessa sopimisessa

Apteekkien työnantajaliitossa Aptassa uskotaan paikallisen sopimisen sujuvan parhaiten, kun työpaikalla vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Sen luomisessa ja ylläpitämisessä proviisorit ovat avainasemassa. Proviisori-lehti jututti Aptan edustajia ja antaa kaksi esimerkkiä hyvin onnistuneesta paikallisesta sopimisesta.

T

apaamme Aptan toimitusjohtajan Kirsi Mäkisen ja asiantuntijan Lasse Johanssonin sekä järjestön hallituksen puheenjohtajan, Tapiolan apteekkarin Risto Kanervan työnantajajärjestöjen perinteisessä kotipesässä, Eteläranta 10:ssä. Talo on remontissa, joten kuvien ottamista varten on käytettävissä käytännössä vain saunaosasto. Kuvaaja asettelee vastustelevat aptalaiset terassin nurkkaan kaupunkimaisemaa vasten. Heitä huolestuttaa, näyttääkö tulos isottelevalta.

Rehentely ei olisikaan hyvä lähtökohta paikalliseen sopimiseen, josta tänään keskustelemme. Lasse aloittaa toteamalla, että paikallinen sopiminen on apteekeissa aivan arkipäivää. Ei työvuoron vaihtamisesta sovittaessa yleensä tule edes mieleen, että nyt on meneillään paikallinen sopiminen. Kirsi komppaa: sopimista tapahtuu jatkuvasti töiden lomassa kuin huomaamatta. Useimmiten se ei ole kalenteriin merkitty, virallisen oloinen neuvottelu jostakin isosta, pysyväksi tarkoitetusta järjestelystä.

– Kun vastustetaan paikallista sopimista, sitä usein ajatellaan jonakin uutena, arjesta erillisenä asiana. Siitä ei ole kysymys. Kun paikallista sopimista ajatellaan laajemmin kuin työehtosopimuksen määritelmän mu-

kaan, niin se on sitä, että kysyn farmaseutilta, voiko hän tänään tulla kassalle, vaikkei tee sitä tavallisesti. Jos se sopii hänelle, sopimus syntyy, Risto valaisee.

VAPAAKSI VAIHTAMINEN YLEISINTÄ Apteekkialan työehtosopimuksissa kerrotaan, mistä voidaan sopia paikallisesti ja kenen kanssa mistäkin sovitaan. Koko farmaseuttista tai teknistä henkilöstöä koskevista asioista neuvottelevat yleensä luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja ja apteekkari. Paikallinen sopiminen on mahdollista esimerkiksi työvuoroista, työaikajärjestelmistä, vapaapäivien siirtämisestä ja sunnuntaikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta.

Kirsin näppituntuman mukaan yleisintä on tällä hetkellä lomarahojen ja ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi. Isoin paikallisesti sovittava asia on ollut tähän mennessä kilpailukykysopimuksen soveltaminen, ja juuri nyt on vireillä sopiminen apteekkierän jakamisesta.

Isommissa apteekeissa paikallinen sopiminen lienee yleisempää kuin pienissä, ja on myös työpaikkoja, joissa noudatetaan tessiä sellaisenaan. Työnantajaliitossa ei tiedetä tarkasti, minkä verran paikallista sopimista tapahtuu, koska siitä ei ole tehty erityistä tutkimusta. Apteekit kysyvät

liitosta neuvoa enimmäkseen ajankohtaisiin asioihin, kuten juuri paikallisen rahaerän jakamiseen tai työsuhdeneuvontaan ylipäänsä. Paikallisesti voidaan sopia myös liiton tietämättä.

– Erikoista se olisikin, jos minun pitäisi Kirsiltä kysyä lupaa siihen, että saan vaihtaa kahden ihmisen työvuorot keskenään.

Liittoja ei tarvita sopimaan paikallisista käytännön asioista, Risto kommentoi.

HYÖDYNTÄMÄTTÖMIÄ MAHDOLLISUUKSIA Kirsi, Lasse ja Risto ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisesti voisi sopia nykyistä enemmänkin. Kirsin mukaan apteekkarien kokemukset siitä ovat olleet pelkästään positiivisia. Mitään kielteistä ei ole kantautunut hänen korviinsa. Lassella on selitys tähän: – Muilla aloilla tätä on tutkittu, ja on käynyt ilmi, että paikallista sopimista toteuttaneet ovat yleensä siihen tyytyväisiä.

Jos asiasta ei ole omaa kokemusta, suhtautuminen on varauksellisempaa. Tämä johtuu paikallisen sopimisen mekaniikasta: sopimus syntyy vain, jos molemmat osapuolet kokevat sen järkeväksi tavaksi toimia.

On luonnollista, että sopimukseen päässeet ovat siihen tyytyväisiä.

Lasse toivoo, että apteekkien hektisessä arjessa pysähdyttäisiin välillä hetkeksi miettimään, mitä mahdollisuuksia nykyistä 3.18 PROVIISORI 13

¢

proviisori sopii paikallisesti Kirsi: Emme pysty

Varatuomari Kirsi Mäkinen aloitti Aptassa vuonna 2010, ja vuodesta 2015 hän on ollut sen toimitusjohtaja.

Hän ei koe, että paikallisessa sopimisessa olisi riskejä, vaan pelkkää voitettavaa.

liittotasolla millään ottamaan huomioon kaikkia mahdollisia tilanteita, joita apteekeissa voi tulla eteen. laajempi paikallinen sopiminen toisi. Esimerkiksi sujuvat työaikajärjestelyt ovat tärkeitä koko työyhteisölle. Jos jokin työehtosopimuksen yksityiskohta koetaan työpaikalla toimimattomaksi, on usein mahdollista löytää parempi ratkaisu paikallisesti neuvottelemalla.

PROVIISORIT PALJON VARTIJOINA Miksi mahdollisuudet sitten jäävät käyttämättä? Mitä osapuolet pelkäävät? Kirsi aloittaa: – Työntekijäpuoli voi kokea paikallisen sopimisen uhkaavana ja epäillä, että kun työnantaja esittää jotakin, siinä täytyy olla koira haudattuna. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyse on nimenomaan sopimisesta. Ratkaisun täytyy sopia molemmille.

Risto jatkaa, että työnantajapuolella voidaan haluta pitäytyä vanhassa ja toimia kuten ennenkin. Paikallisen sopimisen ajatellaan myös olevan työlästä. Apteekkarin pitää siinä asettua itse eturiviin, käydä keskusteluja ja sopia, eikä hän voi enää asettua Etelärannan selän taakse.

Jos paikallinen sopiminen epäonnistuu sen takia, että osapuolet pelkäävät toisen jujuttavan, on Riston mukaan hälytyskellojen syytä soida. Työpaikan ilmapiirissä ei silloin ole kaikki hyvin. Epäluottamus johtaa helposti siihen, että organisaatiossa jää paljon tehokkuuspotentiaalia käyttämättä.

– Viime kädessä vastuu on apteekkarilla.

On hänen johtamisosaamisestaan kiinni, pystyykö hän luomaan apteekkiinsa ilmapiirin, jossa on hyvä tehdä töitä ja puhaltaa yhteen hiileen. Kun proviisori toimii apteekissa esimiestehtävässä, myös hänen roolinsa luottamuksen rakentajana on iso. Hän toimii usein välittäjänä molempiin suuntiin ja pystyy vaikuttamaan suuresti paikallisten sopimusten syntymiseen, Risto pohtii.

TÄYDENTÄÄ TYÖEHTOSOPIMUSTA Paikallista sopimista tarvitaan Aptan mielestä apteekkialalla erityisesti apteekkien suuren kokovaihtelun takia. On vaikeaa laatia työehtosopimusta, joka toimisi yhtä hyvin isoissa ja pienissä organisaatioissa.

Isoimmissa asioissa paikallinen sopi-

14 PROVIISORI 3.18

minen etenee niin, että liitot sopivat keskenään raameista ja ohjeistavat paikallisia sopijaosapuolia toimintatavoista. 1.1.2019 jaettava paikallinen palkankorotuserä on tästä hyvä esimerkki.

– Työpaikoilla olisi pitänyt päättää jakoperusteista kesään mennessä, koska jaettava erä on 0,8 prosenttia lokakuun palkkasummasta. Suosituksemme on, että noin puolet apteekin farmaseuttisesta henkilöstöstä voisi saada osansa erästä. Erä tulisi jakaa niille, jotka ovat jakoperusteet parhaiten saavuttaneet, Kirsi kertoo.

Tapiolan apteekissa toimittiin niin, että Risto pyysi ensin farmaseuttista henkilöstöä valitsemaan joukostaan sen, jonka kanssa erän jakamisesta neuvotellaan. Touko-kesäkuussa pidetyssä neuvottelussa sovittiin menettelytavasta ja rahan saajien määrästä.

Neuvottelusta tehtiin pöytäkirja, ja sen tulokset kerrottiin koko henkilöstölle.

– Alle puolet farmaseuttisesta henkilöstöstämme saa osansa potista. Kriteerejämme ovat hyvä asiakaspalvelu ja myönteisen tiimihengen luominen. Porukka saa syksyllä äänestää, kuka heidän mielestään ansaitsee tulla palkituksi. Käymme henkilöstön edustajan kanssa tuloksen läpi ja valitsemme palkankorotuksen saajat. Viimeinen sana on minulla, Risto kertoo.

Kirsin mukaan tapiolalaisten kriteerit kuulostavat tyypillisiltä. Paikallista erää voidaan käyttää myös esimerkiksi palkkakuopassa olevan palkan korjaamiseen.

TYÖAIKAPANKKI TUO JOUSTOA Kilpailukykysopimukseen liittynyt työajan pidentäminen toteutettiin Kirsin mukaan

apteekeissa lähes yhtä monella tavalla kuin on apteekkejakin. Alalle tyypillistä oli tuntipotin jakaminen osiin. Jotkut pidensivät työaikaa 8 tunnilla, käyttivät koulutukseen 8 tuntia ja järjestivät 8 tunnin työhyvinvointipäivän. Toiset käyttivät kaikki tunnit jonkin yksittäisen tapahtuman, kuten muuton, yhteydessä. Osa pidensi kaikilla tunneilla jaksotyöaikaa.

– Meillä laitettiin osa kiky-tunneista työaikapankkiin miinuksena, josta niitä käytettiin tarpeen mukaan äkillisten poissaolojen sijaistuksiin ja muuhun vastaavaan, Risto kertoo.

Kirsin mukaan työaikapankki onkin erinomainen esimerkki paikallisesta sopimisesta: työpaikalla sovitaan, että laitetaan vajaa- tai lisätyötunnit ylös ja käytetään tarvittaessa. Näillä työpaikoilla pystytään usein toteuttamaan henkilöstön vapaa-aikaan liittyviä toiveita. Tekemällä töitä etukäteen voi toteuttaa pitkän viikonlopun keskellä synkkää syksyä tai päästä vapaalle, vaikkei olisi vielä oikeutettu palkalliseen lomaan. Tästä ei tarvitse tehdä edes kirjallista sopimusta – riittää, kun sovitaan suullisesti, että näin tehdään.

– Kun ihmiset tietävät, että heidän on mahdollista saada vapaata, he ovat valmiita myös tulemaan töihin, kun heitä tarvitaan.

Jos mikään ehdotettu ei koskaan käy apteekkarille, myös henkilöstö heittäytyy helposti joustamattomaksi. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, Risto muistuttaa.

KOKEILUKULTTUURI KUNNIAAN Paikallisen sopimisen avulla on mahdollista räätälöidä yrityskohtaisia ratkaisuja ja kokeilla uusia tapoja järjestää työpaikan asioita. Kirsi ei jaksa uskoa, että kaikki viisaus asuisi Etelärannassa. Hän toivookin, että työpaikoilla alettaisiin nykyistä rohkeammin etsiä ja kokeilla uusia tapoja toimia.

– Ellei tehty sopimus toimi, sen voi aina irtisanoa ja palata työehtosopimuksen mukaiseen toimintaan. Kikyn ja apteekkierän tyyppisiä asioita lukuun ottamatta paikallisten sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta. Ei sen tarvitse mennä kerralla maaliin, Lasse komppaa.

On suomalaisille tyypillistä, että uusi ja tuntematon tuntuu pelottavalta. Farmasian ammattilaisille puolestaan on tyypillistä, että halutaan ohjeet, joita pyritään noudattamaan pilkuntarkasti. Aptassa toivotaan, että alalla rentouduttaisiin hieman ja uskallettaisiin ylittää omia rajoja.

– Työnantajapuolella voidaan ajatella, että on varmempaa mennä tessin mukaan.

Eipä ainakaan tule tehdyksi virheitä. Joku voi pelätä ampuvansa itseään jollakin tapaa jalkaan, jos antaa periksi henkilöstön toiveille. Pelkoja saattaisi hälventää oivallus, että paikallinen sopiminen on jo täydessä käynnissä omassakin apteekissa, eikä siitä ole seurannut mitään pahaa, Risto jatkaa.

Siilinjärven apteekissa toimitaan omalla tyylillä APTEEKKARI, DOSENTTI Pekka Karttunen pitää apteekkeja paikallisen sopimisen edelläkävijöinä. Hän tietää kyllä, että apteekkiväki toimii mieluiten pedantisti juuri niin kuin säännöissä sanotaan, eikä työehtosopimuksesta ole ollut tapana livetä. Silti useimmissa apteekeissa on jo neuvoteltu muustakin kuin työvuoroista.

– Alahan on yksi normiohjatuimmista. Kun uusi määräys tulee, keskustelemme sen tulkinnasta, sovimme käytännön toimintatavoista, kirjaamme ne toimintaohjeisiin ja noudatamme niitä. Myös toimintaohjeiden laatiminen on paikallista sopimista, hän toteaa.

YLIMÄÄRÄISIÄ VAPAAPÄIVIÄ

Siilinjärvi on Karttusen neljäs apteekki. Jo aiemmissa apteekeissa oli käytössä työaikapankki, vaikkei välttämättä sillä nimellä. Jos joku suostui tekemään ylimääräisiä tunteja, hän sai ne myöhemmin takaisin tilanteesta riippuen sellaisenaan tai sopivalla kertoimella. Siilinjärvellä Karttunen on edennyt työaikajärjestelyissä aimo harppauksen pidemmälle.

– Meillä kaikki tekevät 120 työtuntia kolmessa viikossa. Pidempien työpäivien takia jokaisen työvuoteen ilmestyy 10 uutta vapaapäivää, jotka pidetään ylimääräisenä lomajaksona pääasiassa syksyisin. Ratkaisuun on oltu tyytyväisiä, ja se on helpottanut työpaineita aika tavalla, hän sanoo.

Kiky-tunnit napattiin tuosta ylimääräisestä lomasta, jota lyhennettiin kaikkiaan kolmella päivällä.

– Porukat olivat keskustelleet keskenään, ja luottamusmies tuli ehdottamaan, että mitä jos tehtäisiin näin. Minulla ei ollut mitään sitä vastaan. Paikallinen sopiminen ei ole vain sitä, että apteekkari ehdottaa ja henkilöstö suostuu, vaan aloite tai ratkaisuehdotus voi tulla myös henkilöstöltä.

VASTUU ON APTEEKKARILLA

Paikallinen sopiminen edellyttää yksimielisyyttä. Niinpä se onnistuu varmimmin, kun työolosuhteet apteekissa ovat kohdallaan ja ilmapiiri hyvä.

– Silloin kenelläkään ei ole tarvetta haastaa riitaa. Viime kädessä vastuu tästä on apteekkarilla. Myös proviisorin rooli voi olla iso riippuen siitä, minkä verran apteekkari on läsnä.

Luottamusmies – joka voi olla myös proviisori – ei Karttusen mielestä ole välttämätön paha, vaan korvaamaton ilmapiirin rakentajana ja välittäjänä, kun halutaan päästä neuvottelutulokseen. Hän muistuttaa myös, että luottamusmiehellä tai muulla henkilöstön edustajalla tulee olla käytettävissä riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen.

– Paikallisen palkkaerän jakamisesta on sovittu meillä niin, että ensin keskustelemme parametreistä, joiden perusteella erä jaetaan. Sen jälkeen henkilökunta saa tehdä ehdotukset erän saajista. ”Ääntenlaskennan” teemme luottamusmiehen kanssa yhdessä. Aikanaan ehdotin tätä toimintatapaa luottamusmiehelle, joka luotasi henkilöstön mielipiteet. Kukaan ei pannut hanttiin, joten tällä tekniikalla edetään myös tänä vuonna.

Karttunen kokee, että paikallisen sopimisen menetelmä on heillä nyt kohdallaan. Neuvotteluja ei silti käydä vain neuvottelemisen vuoksi – sellaista ei tarvitse korjata, mikä toimii hyvin. ■ 3.18 PROVIISORI 15

¢

proviisori sopii paikallisesti Risto: Minusta olisi ihmeellistä, ellei näin koulutettu ja osaava porukka osaisi sopia keskenään itseään koskevista asioista.

– Sitä paitsi paikallisetkin sopimukset saavat olla tarkkoja. Minusta olisi ihmeellistä, ellei näin koulutettu ja osaava porukka osaisi sopia keskenään itseään koskevista asioista, hän heittää.

EI OTETA HENKILÖKOHTAISESTI Ei Apta sentään ole työntämässä työehtosopimusta yli terassin laidan. Keskustelijat myöntävät, että on koko joukko rakenteita, jotka eivät sovi paikallisesti sovittaviksi.

Kuitenkin kaikki, mikä liittyy paikalliseen tekemiseen apteekeissa, sopisi heidän mielestään paikallisesti sovittavaksi.

– Tavoittelemme sitä, että työehtosopimuksessa määriteltäisiin minimitasot, ja monista asioista voitaisiin räätälöidä paikallisesti sinne sopivammat ratkaisut.

Emme pysty liittotasolla millään ottamaan huomioon kaikkia mahdollisia tilanteita, mitä apteekeissa voi tulla eteen. Näen tässä pelkästään voitettavaa, Kirsi perustelee.

Aptalaiset uskovat, että paikallinen sopiminen lisääntyy tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Palkankorotuksiin tulee entistä

Farmasian tohtori Risto Kanerva on Tapiolan apteekin apteekkari kolmatta vuotta, mutta esimieskokemusta hänellä on 30 vuoden ajalta. Hänen mielestään on apteekkarin vastuulla luoda apteekkiinsa ilmapiiri, jossa paikalliselle sopimiselle on hyvät edellytykset.

useammin paikallisesti jaettavia potteja, mutta myös yhä useammista asiakysymyksistä neuvotellaan ja päätetään jatkossa paikallisesti toisin.

– Emme loikkaa tulevaisuuteen yhdessä yössä. Pelot ja epäilykset hälvenevät sitä mukaa kuin paikallinen sopiminen yleistyy.

Kun neuvottelemisesta työpaikoilla on tullut luonnollista, löytyy vähitellen yhä uusia kohteita, joista voidaan sopia, Lasse ennustaa.

Lasse toivoo, että työpaikoilla maltettaisiin keskustella asioista asioina. Jos sopimusta ei synny tai kokeilu kariutuu, siitä

Takeda käytti koko kikyn työhyvinvointiin HENKILÖSTÖJOHTAJA Anna Fogdell kertoo, että vuoden 2016 kilpailukykysopimus toteutettiin Suomen Takedalla yksilöllisesti sopien ja käytettiin kokonaan työhyvinvointiin. Henkilöstö otti hankkeen hyvin vastaan, ja moni tuli todennäköisesti kuluttaneeksi siihen enemmän aikaa kuin työtunteina toteutettu kiky olisi vienyt.

– Yrityksen todellisen kilpailukyvyn kannalta henkilöstön työvire on ratkaisevampaa kuin työhön käytettävät lisäminuutit. Kiky-toteutuksemme ja samaan aikaan alkanut Euroopan laajuinen Takeda Fit -työhyvinvointiohjelma tekevät näkyväksi sitä, että työnantajana tuemme työhyvinvointia monin tavoin, mutta vaativassa työympäristössä jokaisen tulee ottaa myös itse vastuuta jaksamisestaan, Fogdell taustoittaa.

Takedalla tehdään töitä periaatteessa 37,5 tuntia viikossa, mutta ylemmät toimihenkilöt, joita valtaosa henkilöstöstä on, työskentelevät ajoittain paljon tiiviimminkin. Kiky-hankkeen aikana kes-

16 PROVIISORI 3.18

ei tarvitse ottaa nokkiinsa. Kokeillaan mieluummin jotakin muuta, joka toimii. Hyväkin sopimus voi syntyä kompromissien kautta.

Risto muistuttaa, että ajatus paikallisesta sopimisesta työnantajan saneluna on pelkkä myytti. Sanelu ei ole mahdollista, koska sopimuksen voi irtisanoa.

– Kannustamme jäseniämme paikalliseen sopimiseen, mutta emme me markkinoi sitä mahdollisuutena sanella, koska sitä se ei ole. Pyrimme neuvotteluihin, joissa kuunnellaan toista osapuolta ja etsitään aidosti toimivia ratkaisuja, Kirsi päättää. ■

kusteltiin muun muassa balanssin löytämisestä työn, levon ja virkistäytymisen välille. Jotkut käyttivät kiky-tuntinsa harrastuksen elvyttämiseen, toiset opiskelivat tai kuntoilivat. Lisäksi paneuduttiin oman työn kehittämiseen.

TAUSTALLA TUTKIMUSTIETO

Takedalla on vain vähän toimihenkilöitä, joita työehtosopimus ja siten myös kiky-sopimus varsinaisesti koski. Yhtiö kuuluu kuitenkin historiallisista syistä Kaupan liittoon ja pitää heidän sopimustaan lähtökohtana määritellessään työsuhteiden ehtoja. Siksi myös kiky otettiin harkintaan.

– Lääketeollisuus ry:n kanta oli, että osallistumme teollisuudenhaarana yhteisiin talkoisiin, mutta kukin yritys päättää itse, miten se toteutetaan. Moni lähti lisäämään työaikaa, mutta meillä päätettiin tehdä toisin. Otin selvää, millaiset asiat tutkimustiedon valossa parantavat parhaiten ihmisen työkykyä ja ehdotin, että rakennamme kiky-hankkeemme niitä tukevaksi, Fogdell kertaa.

Ihmisen työkyky on tutkitusti parhaimmillaan, kun hän kokee työnsä merkitykselliseksi ja pystyy vaikuttamaan sen sisältöön sekä kun työssä on mahdollista kehittyä ja oppia uutta. Myös avoimeen

5 askelta paikalliseen sopimiseen

Oikeustieteen maisteri Lasse Johansson on toiminut Aptassa asiantuntijana vuodesta 2015. Hän muistuttaa, ettei paikallisesta sopimuksesta tarvitse tulla kerralla täydellistä.

Sitä voi aina hioa tai tarvittaessa sen voi irtisanoa.

1 2 3 4

Antakaa sille mahdollisuus. Uhkaavaakin asiaa voi kokeilla.

Keskustelkaa avoimesti eri vaihtoehdoista.

Muistakaa perustelut. Perusteltu kanta tulee ymmärretyksi.

Älkää pelätkö erimielisyyttä. Eri mieltä voi olla ilman, että aletaan kantaa kaunaa.

5

Nähkää yhteiset hyödyt ja edetkää niitä kohti.

Lasse: Ellei tehty paikallinen sopimus toimi, sen voi aina irtisanoa ja palata työehtosopimuksen mukaiseen toimintaan.

vuorovaikutukseen kannustava, ihmistä kunnioittava ilmapiiri edistää työhyvinvointia. Lisäksi työmäärän tulee olla sopiva.

Fogdellin ideaa jatkojalostettiin vasta perustetussa Takeda Fit -ohjausryhmässä, johon kuuluu edustajia eri henkilöstöryhmistä. Raamit määritteli ohjausryhmä, ja varsinainen sopiminen tapahtui yksilöllisesti esimiehen kanssa keskustellen.

EDELLYTTÄÄ LUOTTAMUSTA

– Kun työpaikalla vallitsee luottamukseen perustuva kulttuuri, on helppoa lähteä keskustelemaan siitä, miten asiat meillä tehtäisiin.

Kaikki viisaus ei asu johtajien tai esimiesten päässä. On parempi pitää aivoriihiä ja etsiä ratkaisuja yhdessä, Fogdell tähdentää.

Takedalla päädyttiin siihen, että jokainen sitoutui edistämään työkykyään vapaa-aikanaan kiky-sopimuksen mukaiset 24 tuntia vuodessa sovitulla tavalla. Lisäksi kaikki sitoutuivat kehittämään yhtä työhön liittyvää asiaa, joka edistää kilpailukykyä ja oman työn sujuvuutta. Tehty suunnitelma otettiin osaksi vuositavoitteita, ja sen to-

teutumista seurattiin siinä missä muitakin tavoitteita.

Yksilöllisten suunnitelmien laatiminen herätti paljon keskustelua talon sisällä. Työn tekemisen tavoista ja niiden kehittämisestä sekä jaksamisesta ja sitä edistävistä asioista sai nyt puhua oikein luvan kanssa. Fogdell arvioi, että tämä oli yksi tärkeimmistä hankkeen tuloksista.

– Uskon, että saimme alkuun jotakin, joka jää pysyväksi osaksi kulttuuriamme. Esimerkiksi toimistomme muutto suunniteltiin ja johdettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Uusi osoite valittiin äänestämällä kahdesta hyvästä vaihtoehdosta, ja toimitiloja koskevista toiveista pystyttiin toteuttamaan valtaosa, hän kertoo.

Monipuolinen Takeda Fit -toiminta jatkuu edelleen. Takeda Fit -ohjelman tavoitteena on luoda yritykseen työympäristö, jossa on vaivatonta ylläpitää hyvää fyysistä ja henkistä terveyttä, sitoutua työhönsä ja yhteisiin arvoihin, saavuttaa tavoitteita ja tuntea työtyytyväisyyttä. Ohjelmaan kuuluu muun muassa luentoja ja liikuntaa. ■ 3.18 PROVIISORI 17

¢

kriisissä olevan kohtaaminen

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVAT DREAMSTIME JA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Miten voin auttaa?

Kriisit kuuluvat elämään, ja osa niistä voi olla traumatisoivia. Mitä tehdä, kun sellainen osuu lähelle? Kun tuttu henkilö tulee yllättäen apteekin asiakkaaksi hakemaan rauhoittavaa lääkettä, miten auttaa häntä olematta tunkeileva?

T

erveyspsykologian erikoispsykologi ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan suuntautunut psykoterapeutti Maarit Lassander­​­­ Suomen Mielenterveysseurasta luennoi marraskuussa 2017 Farmasian päivillä kriisin kohtaamisen työkaluista.

Hänen mukaansa meillä suomalaisilla on taipumusta ajatella, että kriisin kohdanneille ihmisille tulee antaa tilaa jättämällä hänet rauhaan. Varomme kysymästä mitään.

Tosiasiassa kriisin kokenut haluaa tulla kohdatuksi samalla tavoin kuin muutkin, eikä häntä tarvitse tai pidä ohittaa.

Lassander myös pohti, että apteekin asiakaspalvelussa voidaan tietää ihmisestä enemmän kuin useimmat muut tietävät.

Silti useasti piiloudumme asiantuntijaroolin taakse emmekä uskalla esittää tärkeitä avoimia kysymyksiä. Voisimme kysyä esimerkiksi: ”Mitä haluaisit tästä lääkkeestä tietää?” Asiakas saattaa torjua kysymyksen, mutta se ei haittaa.

– Jos asiakkaasi ei osaa esittää itse kysymyksiä, voit jatkaa kertomalla, minkä takia kysyt jotakin tiettyä asiaa. Kysyä voi myös, mitä lääkkeen määrännyt lääkäri on potilaalleen lääkkeestä sanonut. Kun asiakkaasi ei koe kysymyksiäsi hyökkäävinä, vaan näkee taustalla olevan aidon halun auttaa, hän ottaa yleensä huomion myönteisesti vastaan.

18 PROVIISORI 3.18

ELÄMÄNTILANNEKRIISI voi liittyä esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen tai asumiseen liittyviin vaikeuksiin, parisuhteen ongelmiin tai omaan tai läheisen sairastumiseen.

TRAUMAATTISEN KRIISIN synnyttää erittäin voimakas ja epätavallinen tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jossa aiemmat kokemukset ja opitut reaktio­tavat eivät riitä uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseen, sen hallitsemiseen ja siitä selviytymiseen.

Tällainen voi olla esimerkiksi onnettomuus tai läheltä piti -tilanne, luonnonkatastrofi, läheisen ihmisen kuolema tai itsemurha.

KRIISIN KAUTTA VAHVEMMAKSI

– Ja vaikka tulisitkin torjutuksi, voivat kysymykset jäädä asiakkaan mieleen hyvin positiivisina, kannustaa Lassander.

KRIISEJÄ ON ERILAISIA Lassander luokitteli kriisit seuraavasti:

KEHITYSKRIISI liittyy normaalin elämänkulkuun, kun siirrytään elämänvaiheesta toiseen. Myös positiivinen tapahtuma, kuten lapsen syntymä, voi aiheuttaa kriisin.

Kehityskriisi on myös tilanne, jossa iäkäs ihminen huomaa tarvitsevansa toisten apua ja menettävänsä samalla itsenäisyyttään.

Ihmisten kyky selvitä kriiseistä vaihtelee paljon. Kriisit voivat tuoda mieleen aiempia vaikeita elämäntilanteita, jolloin tilanne voi tuntua erityisen raskaalta. Toisaalta kriisitilanne mahdollistaa henkisen vahvistumisen ja asioiden uudelleen arvioimisen.

Kriisin kohdannut voi kokea monenlaisia oireita ja tuntemuksia ahdistuksesta masentuneisuuteen ja unettomuuteen sekä fyysisiin kipuihin saakka. Joku toinen taas voi selvitä hyvin vähillä oireilla ja lyhyellä toipumisajalla.

Ratkaisemattomat kriisit ja suremattomat surut aiheuttavat turvattomuuden, yksinäisyyden ja arvottomuuden kokemuksia. Ne lukeutuvat myös ikäihmisillä yleisten mie-

Vaikka kriisin kokenut torjuisi kysymykset tai avun, hän voi kokea keskustelun hyvin myönteisesti.

ole kaikille luontevin selviytymiskeino, toteaa Lassander.

Sosiaalinen selviytyjä puhuu läheisilleen paljon. Tunteellinen selviytyjä saattaa hyödyntää taidetta selviytymiskeinonaan. Älyllinen selviytyjä kokoaa yhteen tietoa ja luova selviytyjä tukeutuu vaistoonsa ja tulkitsee uniaan. Henkinen selviytyjä hakee selityksiä uskonnosta, aatteista tai arvoista.

Fysiologinen selviytyjä purkaa oloaan liikkumiseen tai esimerkiksi ruokaan.

TUKEA ON SAATAVISSA

lenterveyden ongelmien, masennuksen ja ahdistuneisuuden, riskitekijöihin.

KUUNTELE JA ANNA AIKAA Kriisissä olevalle voi tarjota apua kuuntelemalla, olemalla lähellä, auttamalla käytännön asioissa, pitämällä yllä toivoa ja osoittamalla, että sinulla on aikaa. Tarvittaessa on hyvä auttaa häntä hakeutumaan ammattiauttajalle.

– Traumaattisen tapahtuman kokeneella on tarve käydä läpi tapahtunutta. Tällöin tosiasiapohjainen tapahtuman uudelleenkertominen voi johtaa mieleen tunkeutuvien mielikuvien vähenemiseen. Ohjaaminen kohti faktoja rauhoittaa ja vie etäämmälle tunteista. Voit puheellasi muistuttaa,

että henkilö on turvassa, jos tämä on totta, Lassander neuvoo.

Lassander ei myöskään näe liikutuksen kyyneliä ongelmana edes apteekin asiakaspalvelussa: – Saa olla tunteva, tavallinen ihminen.

Tärkeää on, ettei asiakas koe olevansa asiakaspalvelijalleen kuorma.

Matalimman kynnyksen apu on Suomen Mielenterveysseura ry:n kriisipuhelinpalvelu. Lassanderin mukaan äkillisessä elämänkriisissä olevaa voi hyvin kannustaa ottamaan yhteyttä sinne. Puhelin palvelee noin 180 000 soittajaa vuosittain. Kriisipuhelimeen voi soittaa myös nimettömänä, ja puhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi myös englanniksi.

USEITA TAPOJA SELVIYTYÄ Voi olla hyödyllistä miettiä, mikä on kullekin tyypillinen selviytymistyyli. Ofra Ayalonin (1995) mukaan selviytymistyylejä ovat sosiaalinen, tunteellinen, älyllinen, luova, henkinen ja fysiologinen selviytyminen.

– On muistettava, että jokainen suree omalla tavallaan. Esimerkiksi puhuminen ei

• Mielenterveysseuran kriisipuhelin p. 010 195 202, arabiankielisille 040 195 820 • www.mielenterveysseura.fi/tukeajaapua • Kuntien kriisipäivystykset • Kirkon palveleva puhelin • Kriisikeskus verkossa: www.tukinet.net ■ 3.18 PROVIISORI 19

¢

kolumni Ruoho ei ole aina aidan takana vihreämpää

tusta säädellään vahvasti muun muassa lääketaksan avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön hintalautakunta määrittelee Kelan korvaamien reseptilääkkeiden hinnat. Lääkeyritykset määrittävät viitehintajärjestelmässä olevien, patenttisuojasta vapautuneiden reseptilääkkeiden ja itsehoitolääkkeiden hinnan, ja yritysten välinen suora kilpailu pitää huolen hinnoittelun oikeellisuudesta.

KESKUSTELU LÄÄKEJAKELUASIOISTA ja ​ ­apteekkijärjestelmän muuttamisesta tuntuu kiihtyvän eduskuntavaalien lähestyessä. Tähän keskusteluun sekoittuu moni toisistaan erillinen asia ja sitä leimaavat eri toimijoiden­­vahvat – jopa keskenään päinvastaiset – mielipiteet. Apteekin perustamisen lupakäytäntö ja omistuspohja, tukkujakelukysymykset, lääkkeiden eri myyntikanavat ja hinnoittelulainsäädäntö ovat hyvin erilaisia asioita ja niitä voi myös muuttaa ja kehittää toisistaan riippumatta. Näiden tekijöiden muuttamisella on myös hyvin erilaisia vaikutuksia kilpailunäkökohdista alan toimijoille, potilaille sekä koko terveydenhuoltojärjestelmälle.

SEURAAN TÄTÄ keskustelua mielenkiinnolla, mutta olen ihmetellyt, miten pinnallisesti ja yksipuolisesti keskusteluun on tuotu esimerkkejä naapurimaistamme. Muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa on tehty hyvinkin erilaisia ratkaisuja lääkejakeluun ja apteekkitoimintaan liittyen. Kun naapurimaidemme malleihin on keskusteluissa viitattu, tuntuu, että on haluttu poimia rusinat pullasta omia argumentteja tukien.

YRITÄN TUODA keskusteluun omia kokemuksiani eri maiden apteekkijärjestelmistä, koska mielestäni niistä on opittavaa. Ruoho ei myöskään ole aidan takana aina vihreämpää, ja joitakin naapurimaidemme virheitä on syytä välttää. Havaintoni ja näkemykseni eri maiden apteekkijärjestelmistä perustuvat työhöni lääketeollisuuden yrityksissä Pohjoismaissa ja Baltiassa.

SUOMEN NYKYISELLÄ apteekki- ja lääkejakelujärjestelmällä on mielestäni useita vahvuuksia. Maassamme on kattava apteekkiverkko kaupungeissa, taajamissa sekä maaseudulla, ja aukioloajat ovat parantuneet vuosien mittaan. Apteekkien henkilöstö on korkeasti koulutettua ja osaavaa – laadukasta lääkeneuvontaa saa aina halutessaan. On myös syytä muistaa suomalaisten potilaiden tyytyväisyys nykyjärjestelmään. Se on osoitettu monessa kyselytutkimuksessa.

SUOMESSA VAKIINTUNUT lääketukkujen yksikanavainen lääkejakelu on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi. Tässä on kokemukseni mukaan yksi merkittävä ero esimerkiksi Baltian monikanavaiseen toimitusketjuun, jossa yhden yrityksen tuotteita on

20 PROVIISORI 3.18

saatavilla monen lääketukun valikoimista.

Päällekkäiset jakeluorganisaatiot tuntuvat syövän tehokkuutta, ja suuremmat jakelupalkkiot tulevat yleensä loppukäyttäjän maksettaviksi.

YKSIKANAVAISEN TUKKUPORTAAN on joissakin keskusteluissa epäilty lisäävän saatavuushäiriöiden riskiä, mutta tosiasia on, että ylivoimaisesti suurin osa lääkkeiden toimituskatkoksista johtuu lääkkeiden tuotantoon liittyvistä haasteista. Tiukka laadunvalvonta kuuluu olennaisena osana lääketeollisuuteen, ja sen takia pienetkin poikkeamat laadunvalvonnan analyyseissä johtavat tuotantoerien hylkäämiseen ja sitä kautta mahdollisiin toimituskatkoksiin. Kansainvälisessä vertailussa lääkkeiden saatavuus on Suomessa erittäin hyvällä tasolla suhteellisen syrjäisestä sijainnistamme huolimatta.

APTEEKKIKESKUSTELUSSA NOUSEE esiin myös apteekkien kannattavuus, joka esitetään usein kriittisessä valossa. Viimeksi Kauppalehti uutisoi elokuussa, että suomalaisten apteekkien kannattavuus on yli kaksinkertainen muihin kaupan toimialoihin verrattuna (KL 8.8.2018). Viime vuosina apteekkien liikevaihto on kasvanut, mutta myyntikatteet ovat jonkin verran laskeneet.

Kannattavan liiketoiminnanhan pitäisi olla positiivinen asia. Yleisesti voitaneen todeta, että terve liiketoiminta vahvistaa kestävien arvojen mukaista ja pitkäjänteistä toimintakulttuuria. Tämä on mielestäni keskeistä, kun toimitaan terveydenhuollossa.

SUOMESSA LÄÄKKEIDEN kuluttajahinnat eivät ole korkeampia kuin naapurimaissa, ja on syytä muistaa, että hinnanmuodos-

KUN APTEEKKIKESKUSTELUSSA puhutaan Suomen apteekkien kannattavuuden muodostumisesta, vertaillaan usein lääketaksan määrittelemiä apteekkimarginaaleja ja vähittäishintoja. Muiden maiden apteekkimarginaalit näyttävät näissä vertailuissa matalammilta, mutta yksi keskeinen asia tuntuu jäävän huomiotta. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Baltian maissa on yleinen käytäntö, että lääkeyritykset antavat apteekkiketjuille alennuksia lääkkeiden tukkuhinnoista. Nämä luottamukselliset alennukset harvemmin siirtyvät vähittäishintoihin. Käytäntö on näissä maissa lainsäädännöllisesti sallittu.

Kyseisissä maissa apteekit ovat myös pääsääntöisesti suurien kansainvälisten ketjujen omistuksessa erona Suomen yksityisomisteisiin apteekkeihin. Virossa on jo huomattu luottamuksellisiin alennuksiin liittyviä haasteita, ja niiden käyttöä on lähdetty rajoittamaan. Myös omistuspohjaa on lähdetty siirtämään takaisin apteekista vastaavalle proviisorille.

PALJON KESKUSTELLAAN myös mahdollisista laajennuksista lääkkeiden jakelukanaviin. Pitäisikö itsehoitolääkkeitä voida ostaa myös ruokakaupasta? Millainen lainsäädäntö ja toimintaedellytykset nettiapteekeille tulisi luoda? Ruotsissa ollaan Suomea edellä molempien myyntikanavien kehityksessä. Itsehoitolääkkeitä on voinut ostaa jo vuosia supermarketeista, ja paikallisten verkkoapteekkien markkinaosuus on kasvanut jo merkittäväksi. Nämä ovat varmasti olleet ajan hengen mukaisia, vääjäämättömiä kehitysaskeleita, mutta Ruotsissakin on jouduttu ottamaan muutama askel takaisin.

Parasetamolia sisältävien kipulääkkeiden myynti elintarvikeliikkeissä lopetettiin vuonna 2015 myrkytystapausten lisääntymisten vuoksi, ja niitä saa nykyisin vain apteekeista.

TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ asioita on syytä uudistaa maltilla sekä faktoja laajasti ja objektiivisesti huomioiden. Mielestäni tärkeintä apteekki- ja lääkejakelujärjestelmän uudistamisessa on se, että pidämme huolta lääkitysturvallisuuden säilymisestä sekä lääkkeiden laajan ja monipuolisen saatavuuden varmistamisesta. ¢ Matthew Iles toimitusjohtaja Takeda Oy

¢

ajankohtaista

Jäsen- ja koulutussivut Kutsumme sinut näillä sivuilla syyskokoukseen ja tutustumaan jäsenintrasi ajankohtaissisältöön.

Varapuheenjohtaja Sandra Kontola esittelee yhdistyksen kolmiosaisen apteekkijärjestelmämallin, ja Edunvalvontaproviisorilta-palsta rohkaisee proviisoreita paikallisiin neuvotteluihin kilpailukykysopimuksen tulevan vuoden soveltamisesta.

Muista!

TALOUSKIERTUE TO 20.9. Talouskiertue Lahdessa, Scandic Lahti Cityssä klo 9–16.15.

ESIMIESVALMENNUS TO 27.9. Nuoren proviisorin esimiesvalmennus Kuopiossa klo 17–21.

FARMASIAN PÄIVÄT PE–LA 16.–17.11. Helsingin Messukeskuksessa.

Oppiva työyhteisö -palkinto haussa 30.9. mennessä. Posterikilpailuun ilmoittautumiset 4.10. mennessä. Vuoden lääkeinformaatioteko -kilpailun aineistojen palautus 24.10. mennessä. Nouda meiltä tilaamasi PROVIISORI-kalenteri vuodeksi 2019 osastoltamme 3g58.

SYYSKOKOUS KE 28.11 Proviisoriyhdistyksen syyskokous Vantaalla, Tamro-talossa klo 18.00 alkaen.

PÄIVITÄMME TIETOA ajankohtaisista koulutustapahtumista verkkosivuillemme ja kaikille avoimen Facebook-yhteisömme kautta.

Proviisoriyhdistys viestii ajankohtaisista asioista ja keskusteluista aktiivisesti Twitterissä @proviisorit. Ota meidät seurantaan! Olimme mukana myös heinäkuun SuomiAreenan ajankohtaisissa terveydenhuollon tilaisuuksissa. Osallistuimme muun muassa Mediuutisten #suomiterveeksi-tapahtumaan sekä terveydenhuollon eri järjestöjen ja lääketeollisuuden Tekoäly terveydenhuollossa -tilaisuuteen, jonka teemana oli #kestäväterveys.

Vastaa ja vaikuta lääkehoidon arviointeja koskevaan tutkimukseen OLEMME SAANEET kutsun vastata syyskuussa Helsingin yliopiston kliinisen farmasian lääkehoidon arviointi (LHA) -tutkimukseen liittyvään kyselyyn, jonka tavoitteena on tutkia työelämässä olevien farmaseuttien ja proviisorien LHA-osaamista, lääkehoidon arviointiosaamiseen liittyviä koulutustarpeita sekä näkemyksiä erilaisista vaihtoehtoisista reiteistä LHA-asiantuntijuuteen vaadittavan osaamisen hankkimiseen. Lisätietoa kyselystä ja kyselylinkin löydät jäsenintran Ajankohtaista-osiosta. Vastaathan aktiivisesti tähän ja muihinkin kauttamme tuleviin sidosryhmien kyselyihin.  JÄSEN JA KANNATTAJAJÄSEN:

Vielä ehdit tilata PROVIISORIn taskukalenterin vuodeksi 2019!

Yhteistyössä Accord Healthcaren, Avansor Pharman ja Orion Pharman kanssa tuotettava vuoden 2019 jäsentaskukalenterimme on tilattavissa osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/jasenkalenteri-2019 Vahvista oma kalenterisi mielellään 30.9. mennessä!

Kalenterit toimitetaan tilausten perusteella Farmasian päiville 16.–17.11. ja tarvittaessa postitse tämän jälkeen. ¢

TAVOITTAVATKO JÄSENKIRJEEMME SINUT? Haluamme turvata uuden tietosuoja-asetuksen mukaisen tietojesi säilymisen ja asianmukaisen käsittelyn jatkossakin. Suostumuksen tietojesi luovuttamiseen yhteistyökumppaneillemme jäsenetujesi (vrt. Mediuutiset) saamiseksi annat jäsenintrassa sivulla Jäsentietoni  Yhteystiedot.

Vastaavasti voit varmistaa jäsenuutiskirjeen tilauksesi kohdasta Jäsentietoni  Tilaa jäsenuutiskirje. intra.proviisoriyhdistys.net Mikäli et pääse kirjautumaan jäsenintraan ja haluat päivittää intran sisäänkirjautumisessa käyttämäsi sähköpostiosoitteen, ota yhteyttä suoraan toimistolle.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen

toimisto@proviisoriyhdistys.net // etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 3.18 PROVIISORI 21

¢

ajankohtaista intrassa

Jäsenkyselyn tuloksia Vastaa ja vaikuta -jäsenkysely kartoitti laajasti näkemyksiä uudesta jäsenintrastamme kesä–elokuussa.

JÄSENINTRASSA on elokuun loppuun mennessä vieraillut noin kaksi kolmasosaa jäsenistöstämme. Suosituimpia sivuja ovat olleet omat jäsentiedot, matkavakuutustodistus sekä Ajankohtaista-osion avoimet työpaikat ja tapahtumakalenteri. Myös Proviisori-lehden verkkoversio, jäsenuutiskirjeiden arkisto, verkkokoulutukset sekä yhteistyökumppaniedut ovat käyneet jo monille tutuiksi.

Saimme myös selkeitä jäsenintraan liittyviä jatkokehitystoiveita, suurkiitos ajatuksista! Osaan toiveista pystyy jo nykyinen sisältö vastaamaan, koska sivuille on lisätty eri työolosuhdetilanteisiin liittyvää toimintaohjeistusta ja linkityksiä lisätiedon lähteille. Lisäksi tänä vuonna Proviisori-lehdessä ilmestynyt uusi Edunvalvontaproviisorilta-palsta ohjaa myös jatkossa löytämään näitä materiaaleja intrasta nykyistä paremmin.

JÄSENEDUT. Mediuutisten valitut teemanumerot jaetaan kahdeksan kertaa vuodessa Proviisoriyhdistyksen jäsenille kotiin. Olethan antanut meille suostumuksesi yhteystietojesi luovuttamiseen yhteistyökumppaneillemme, kohdassa Jäsentietoni  Yhteystiedot tämän edun saamiseksi jatkossakin?

Lisäksi Alma Talent myöntää Mediuutisten kestotilaushinnasta -50 % alennuksen uusille kestotilauksille ja -30 % alennuksen ensimmäisen vuoden jälkeen. Tarkista alennuskoodisi intrasta!

VERKKOKOULUTUKSET. Työelämän muutosten haasteet perinteiselle johtajuudelle, työyhteisö- ja esimiesvalmentaja, kehittämispäällikkö ANNE MERIKOSKI, Luotain Consulting.

Palvelumuotoilucase: Tervetyspiste- ja etälääkäripavelut Lohjanharjun apteekissa, proviisori ERIKA AALTO. Genomitiedon hyödyntäminen sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon tukena, tutkimusprofessori HELENA KÄÄRIÄINEN, THL Työoikeuden elinkaari: CASE 6 Työaikalaki, VT ANNIINA TERONEN KYSY KOLLEGALTA. Havaitsimme jäsenintrasta sekä jäsenkyselyymme tulleista vastauksista, että jäsentemme oma keskustelualue kiinnostaa ja sille on kysyntää. Kun olet kerran luonut tunnukset keskustelualueelle, pääset suljetulle alueelle jatkossa vaivattomasti. Löydät ohjeet tunnusten luomiseksi keskustelufoorumin pääsivulta.

MATERIAALISALKKU. Askarruttavatko apteekkien syksyn kilpailukykysopimusneuvottelut? Pääset tarkastelemaan sopimuksen soveltamiseen liittyvää tietoa sekä jäsenkyselymme tuloksia kätevästi intran Materiaalisalkusta!

Klikkaa itsesi jäsentunnuksin sisään osoitteeseen intra.proviisoriyhdistys.net ja hyödynnä etusi!

22 PROVIISORI 3.18

Verkkokoulutuksia voi kuunnella vaikkapa kuntoillessa, työmatkalla tai lapsenvahtityön ohella. Mikko Lähdevuori, Tiina Kinos ja Henna Kyllönen näyttävät mallia.

¢

kutsu Tervetuloa syyskokoukseen!

TERVETULOA Suomen Proviisoriyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen keskiviikkona 28.11. Tamro-talolle Vantaalle (os. Rajatorpantie 41, 01640 Vantaa) ILLAN ALUSTAVA OHJELMA klo 17.15 Syyskokoukseen ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastaminen alkaa.

Tarjoilut. klo 17.30 Ajankohtaiskatsaus alalle ja Tulevaisuuden apteekki, Kai Kaasalainen, toimitusjohtaja, Tamro klo 18.00 Syyskokous ALUSTAVA ESITYSLISTA 1§ Kokouksen avaus 2§ Kokouksen puheenjohtajan valinta 3§ Kokouksen sihteerin valinta 4§ Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan valinta 5§ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6§ Kokouksen esityslistan vahvistaminen 7§ Hallituksen laatiman yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavaksi toimintavuodeksi 8§ Hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista päättäminen 9§ Yhdistyksen jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta päättäminen 10§ Yhdistyksen vuoden 2019 talousarvion hyväksyminen 11§ Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2019 12§ Hallituksen varsinaisten jäsenten vaalit erovuoroisten tilalle 13§ Hallituksen henkilökohtaisten varajäsenten vaalit erovuoroisten tilalle 14§ Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta 15§ Muut mahdolliset asiat 16§ Kokouksen päättäminen Ilmoittautumiset syyskokoukseen tarjoilujen vuoksi mielellään jo 2.11. mennessä jäsen­­­intran kautta (Ajankohtaista  Syyskokoukset).

varapuheenjohtajalta Ehdotamme apteekkijärjestelmän uudistamiseksi kolmen kohdan mallia KUN YHTEISKUNNALLINEN keskustelu syksyn lähestyessä jälleen viriää, virkistyy myös apteekkijärjestelmän kehittämistä ja vapauttamista koskeva keskustelu.

Taksiliiketoiminnan vapauttamista koskeva lakimuutos pantiin täytäntöön heinäkuun alussa, joten jäljelle jääneet säädellyt yrittäjyyden muodot, kuten apteekkitoiminta, saavat väistämättä osansa huomiosta.

APTEEKKIJÄRJESTELMÄMME ON pysynyt muuttumattomana jo vuosikymmeniä. Apteekit ovat tänä aikana menestyksellisesti sopeutuneet useisiin muutoksiin mukaan lukien geneerisen substituution ja viitehintajärjestelmän käyttöönotto. Nykytilanteessa ei kuitenkaan enää sopeutuminen riitä, vaan joudumme pikkuhiljaa toteamaan nykyisen apteekkijärjestelmän tulleen tiensä päähän.

ILMAN MUUTOKSIA nykytilanteeseen apteekeille tulisi vaikeuksia vastata 2020-luvun kuluttajien tarpeisiin. Kehitystä on tapahduttava. Muutokset väestörakenteessa ja polarisaatio asutuksen alueellisessa tiheydessä tuovat haasteita, kun samaan aikaan kuluttajille pyritään takaamaan yhä laadukkaampia ja luotettavampia palveluita. Teknologian ja verkkoapteekkitoiminnan kehitys tarjoavat luovia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan, mutta viime kädessä meidän lääkealan ammattilaisten harteilla on vastuu siitä, millaiseksi tulevaisuuden apteekkijärjestelmä muodostuu.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS ry:llä on ammattiyhdistyksenä tärkeä viestinviejän rooli alan reformaatiossa. Olemmekin vastanneet haasteeseen luomalla malliehdotuksen tulevaisuuden apteekkijärjestelmästä. Tämä malli muodostuu kolmesta pääkohdasta, joiden keskeisin tavoite on taata tulevaisuudessa muutoksista huolimatta turvallinen ja laadukas lääkejakelu.

ENSINNÄKIN APTEEKKIOMISTAJUUS tulee säilyttää proviisoreilla. Apteekin proviisoriomistajuus vahvistaa lääkitysturvallisuutta, tukee vahvasti kotimaista yrittäjyyttä ja on eduksi koko terveydenhuoltoalan kehitykselle, sillä proviisoriyrittäjän intresseissä on vahvasti maan lääkehuollon kehitys.

TOINEN LÄÄKITYSTURVALLISUUTTA vahvistava tekijä on lääkemyynnin säilyttäminen apteekkikanavassa. Lääkkeiden

tuominen päivittäistavarakauppaan toisi mukanaan merkittäviä haasteita niin potilasturvallisuuden kuin laadunvalvonnan saroilla. Apteekissa asiantunteva potilasneuvonta ja luotettava palvelu takaavat lähtökohtaisesti turvallisen ja laadukkaan lääkejakelun.

MALLIN KOLMANNESSA pääkohdassa nostamme esiin digitalisaation, sen suomat mahdollisuudet ja kehityksen tulevaisuudessa. Myös tässä suhteessa apteekkipalveluiden on vastattava kuluttajakäyttäytymisen trendeihin, joten verkkoapteekkitoiminnan kehittäminen on tärkeää. Jos tavoitteena on, että Amazonin kaltainen teknologiajätti ei pääse valtaamaan USA:n lisäksi myös Suomen lääkemarkkinoita, on meidän huolehdittava verkkoapteekkitoiminnan laadusta ja määritettävä sen kehityksen suunta.

VERKKOAPTEEKKIEN TOIMINNAN kehitys toisi mielenkiintoisia uusia tuulia alallemme. Riittävä kehitys ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei verkkoapteekin sitomisesta kivijalka-apteekkiin luovuta. Kattavat, proviisoriomisteiset ja lääkitysturvallisuutta painottavat verkkoapteekkipalvelut vahvistavat apteekkipalveluiden alueellisesta kattavuutta ja näin ollen parantavat lääkkeiden saantia erityisesti haja-asutusalueilla.

NÄMÄ KOLME tekijää muodostavat pohjan yhdistyksemme apteekkijärjestelmämallille ja luovat vahvan perustan tulevaisuuden lääkejakelulle. On jännittävää nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan! ¢ Sandra Kontola

1. varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 3.18 PROVIISORI 23

¢

TEKSTI SAMULI AUNO KUVA DREAMSTIME

Anne Merikoski • Työyhteisö- ja esimiesvalmentaja • KTM 2003, väitöskirja tekeillä valmentavasta johtajuudesta • Tausta HR-tehtävissä • Luotain-yrityksen palveluksessa vuodesta 2018 • Twitter: @AnneMerikoski

Tähän suuntaan!

• Kehitä itsetuntemusta • Ole aito ja nöyrä • Kiinnostu ihmisistä • Opettele pyytämään apua • Rakenna luottamusta • Vuorovaikuta

Valmentava johtaja uskoo ihmiseen Nykyaikaisissa asiantuntijaorganisaatioissa johtajana toimiminen muistuttaa enemmän urheiluvalmennusta kuin perinteistä esimiestyötä. Käskyjen jakamisen sijasta painottuu menestyksen esteiden poistaminen.

V

almentavassa johtamisessa johtajan tehtävänä on alaisten ominaisuuksien tunteminen, menestyksen esteiden poistaminen sekä työnteon merkityksellisyyden varmistaminen. Alaiset kohdataan yksilöinä ja työilmapiiristä huolehditaan myönteisen ilmapiirin ylläpidolla.

Työyhteisö- ja esimiesvalmentaja Anne Merikoski kertoi työelämän muutoksesta ja esitteli valmentavaa johtamista Proviisoriyhdistyksen koulutustilaisuudessa GSK:n tiloissa Espoossa toukokuussa.

Merikoski totesi, että yhteiskunnan jatkuva ja kiivas muutos altistaa yritykset ja yhteisöt jatkuvalle muutosjohtamisen tarpeelle. Vaikeissa toimintatapojen muutostilanteissa esimiesten johtamistaidot ja alaisten luottamus korostuvat. Omat ja alaisten vahvuudet ja heikkoudet on tunnettava, jotta sopivat johtamistavat, työtehtävät ja kehittymiskohteet löytyvät.

Perinteisistä matriisiorganisaatioista ollaan siirtymässä tiimi- ja työryhmäperustaisiin organisaatiomalleihin, joissa selkeää esimiestä ei ryhmänjohtajan tai projektipäällikön ohella välttämättä ole. Tällöin

24 PROVIISORI 3.18

esimiehen ja muiden työryhmän jäsenten roolitukset ja vastuut on sovittava varhaisessa vaiheessa, jotta odotukset ja vaatimukset ovat työn edetessä linjassa.

Itsenäinen työtapa, etätyö, puhelinkokoukset, projektimaisuus ja pilvipalvelut siirtävät työnteon fokusta; lopputulos on toimistolla kiireiseltä vaikuttamista tärkeämpää.

KÄSKIJÄSTÄ MAHDOLLISTAJAKSI Valmentava johtaja on ennen kaikkea mahdollistaja. Hän huolehtii alaistensa resurssien riittävyydestä, tiedonhausta, muiden verkostojen konsultoimisesta ja tiedon jakamisesta organisaation sisällä. Näiden ohella valmentava esimies luo edellytyksiä henkilökohtaiselle ammatilliselle kasvulle ja yhteisölliselle päätöksenteolle.

Maria Carlsson ja Christina Forssell määrittelevätkin kirjassaan Esimies ja Coaching (Tietosanoma, 2017) valmentavan johtamisen näin: ”Eettisesti kestävä ja ihmisen arvoon, potentiaaliin ja oppimiskykyyn uskova johtaminen. Valmentavan johtamisen tavassa toimia yhdistyvät lisäksi aitous, persoonallisuus ja joustavuus.”

Valmentava johtaminen ei toimi sellai-

Valmentava esimies keskittyy ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja tulosten synnyttämiseen.

senaan jokaisessa organisaatiossa. Sen työkalut sopivat kuitenkin käytettäviksi myös muiden johtamistapojen ohella, kun halutaan mahdollistaa itseään johtamaan kykenevien ihmisten tehokasta työntekoa.

Valmentavaan johtamiseen syventynyt esimies keskittyy organisaatiomatriisin tuijottamisen ja joutavan vallankäytön sijaan ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja tulosten synnyttämiseen. Johtamistapaan syventyminen antaa varmasti kokeneellekin esimiehelle uutta pohdittavaa. ¢

¢

ajankohtaista ■ väitös

Tutkijat etsivät molekyylejä, jotka aktivoisivat oreksiinijärjestelmää. Kuvituskuva.

Uusi lähtökohta narkolepsialääkkeiden kehitykseen PROVIISORIT TEPPO LEINO ja Ainoleena Turku etsivät elokuussa Helsingin yliopistossa tarkastetuissa väitöstutkimuksissaan pienmolekyylejä, jotka aktivoivat unen ja valveen rytmittämiseen osallistuvaa oreksiinijärjestelmää. Niillä voitaisiin mahdollisesti hoitaa narkolepsiaa, koska narkolepsiassa oreksiinineuronien määrä vähenee merkittävästi ja sitä kautta elimistön oma oreksiinituotanto vähenee.

Tutkijoiden tavoitteena oli löytää oreksiinijärjestelmää aktivoivia pienmolekyylejä, jotka eivät hajoa yhtä helposti kuin peptidit. Ainoleena Turku kehitti menetelmän, jossa hän ensin seuloi virtuaalisesti noin 140 000 yhdisteen molekyylikirjaston. Seulonnan tuloksena löydetyt lähes 400 yhdistettä tutkittiin solukokein laboratoriossa, jolloin jäljelle jäi kuusi heikosti oreksiinijärjestelmää aktivoivaa yhdistettä.

– Kun tutkimme löytämiämme yhdisteitä sekä muita tunnettuja oreksiinireseptoreihin sitoutuvia yhdisteitä, vaikutti siltä, että oreksiinireseptorien aktivaatioon liittyy kolme tärkeää kohtaa, niin sanottua sitoutumistaskua, Ainoleena Turku toteaa.

Seuraavaksi Turku ja Leino suunnittelivat yhdisteitä, jotka sitoutuisivat oreksiinireseptoreihin. Leino jatkoi tästä syntetisoimalla valittuja yhdisteitä. Syntetisoitujen yhdisteiden runkorakenteeksi valittiin rengasrakenteinen atsuleeni, jonka sukulaisrakenteita on hyödynnetty paljon lääkeainemolekyyleissä. Itse atsuleenin käyttöä lääkeaineissa on tutkittu vain vähän.

Tutkimuksissa löytyi sekä uusia oreksiinijärjestelmää aktivoivia että estäviä atsuleenirakenteisia yhdisteitä, joiden biologinen aktiivisuus osoitettiin solumalleissa.

Atsuleeniyhdisteet tarjoavat täysin uudenlaisen lähtökohdan oreksiinijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden kehitykseen. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

■ tapahtuma

Merkitse kalenteriin!

KANSALLINEN LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO järjestää lääkeinformaatiofoorumin ”Lääkehoito on kumppanuutta – Kuinka tähän päästään?” tiistaina 30.10.2018 kello 9–13 Helsingin yliopiston Tiedekulma Stagessa, Yliopistonkatu 4.

Tapahtuman ohjelma on julkaistu Fimean verkkosivuilla, joissa myös iImoittautuminen tapahtuu. Foorumia on mahdollista seurata myös verkkolähetyksenä. ■ LÄHDE FIMEA

¢

Farmasian Päivillä ohjelmaa proviisoreille PE Uudistuva työyhteisö ja esimies – työkaluja johtamiseen Kuluttajamarkkinoinnin pelisäännöt Tulevaisuuden visioita lääkealalla LA Lääkeinteraktiotilanteiden pelisäännöt Asiakaspalvelu kulttuurin korkeanpaikan leiri Ajankohtaista apteekkivalvonnasta Yhden päivän lippu: pe tai la 180 € +alv 24% Yhdistelmälippu: pe ja la 340 € +alv 24% Etuhinnat ovat voimassa 25.10.2018 asti

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

edunvalvontaproviisorilta

Kohti paikallista sopimusta kilpailukyvyn edistämisessä LÄHESTYMME AJANKOHTAA, jolloin neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti kilpailukyky- eli kiky-sopimuksen soveltamisesta seuraavan vuoden aikana. Proviisoriyhdistys on kysynyt nyt kahtena vuonna peräkkäin jäsenten ajatuksia kilpailukykysopimuksen toteutumisesta. Pureudun seuraavassa 30.8. mennessä saamiimme vastauksiin.

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO Apta ja Suomen Farmasialiitto sopivat kiky-sopimuksesta osana yleissitovaa työehtosopimusta, ja tämän vuoksi sopimus kattaa kaikki apteekkitoimijat. Kiky-sopimuksen mukaisesti sovittiin, että farmaseuttisen henkilöstön ja apteekin työntekijöiden säännöllistä vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Lisäksi sovittiin, että osa-aikaisen työajan pidennys suhteutetaan työsopimustunteihin eikä vuosityöajan pidennys koske tuntipalkkaisia työntekijöitä.

VUOSITYÖAJAN PIDENNYS toteutetaan ensisijaisesti sopimalla periaatteista paikallisesti luottamusmiehen välityksellä tai toissijaisesti koko henkilöstön kesken. Siitä, millä tavoin vuosityöajan pidentäminen seuraavana vuonna toteutetaan, sovitaan kirjallisesti jokaisen kalenterivuoden marraskuun loppuun mennessä.

VASTAUKSISTA KÄVI ilmi, että ilahduttavan moni proviisori saa käyttää kiky-tuntejaan työajan ulkopuoliseen kouluttautumiseen. Tämä vaikuttaa olevan jopa yleisempää kuin päivittäisen/viikottaisen tai jakson työajan pidentäminen, joka oli ensimmäisenä vuonna yleisin keino toteuttaa kiky-sopimus paikallisesti.

TYÖAJAN PIDENTÄMINEN lienee helpointa, mutta epäilen, lisääkö se ainoana toimenpiteenä kenenkään kilpailukykyä ja tehokkuutta. Mielestäni jatkuva, suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen kouluttautuminen ja itsensä ajan tasalla pitäminen sitä vastoin toteuttaa nämä tavoitteet.

Kouluttautumisesta hyötyvät niin työntekijä itse kuin työnantajakin.

HUOMATTAVAA KUITENKIN on, että tyytymättömyys paikalliseen kiky-sopimukseen on apteekkiproviisorien keskuudessa jonkin verran kasvanut verrattuna ensimmäiseen soveltamisvuoteen 2017. Yli neljäsosa kysymykseen vastanneista on sitä mieltä, ettei ole voinut vaikuttaa ratkai-

suun ollenkaan tai neuvottelumahdollisuudet ovat olleet huonot. Koetaan, että työnantajataho sanelee ottamatta huomioon työntekijöiden näkökulmia.

KIKY-SOPIMUKSEN PAINOTTUMISTA nykyistä enemmän työhyvinvointia tukevaksi toivotaan. Toisaalta vastausten mukaan tämä suuntaus onkin vahvistunut ensimmäiseen kiky-vuoteen verrattuna. Jopa yli neljännes ilmoittaa, että kiky-tunteja käytetään myös yhdessä sovitusti työajan ulkopuolella tapahtuvaan työhyvinvointiin.

NYT, KUN sopimuksen soveltamisesta laaditaan jälleen apteekeissa henkilökohtaisia kirjauksia, toivon, että pidetään mielessä kilpailukykysopimuksen yhteiskunnallinen ja yhteinen tavoite ja tähdätään sopimuksella siihen. Soveltamisohjeissakin todetaan, että "Työajan pidennys tulee toteuttaa niin apteekin toiminnan/toimintaedellytysten kuin työntekijän näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla". Sopimuksen niin sanottu perälauta eli puhdas työpaikalla oloajan päivittäinen, viikoittainen tai jaksoittainen pidentäminen ei tätä työntekijän näkökulmasta toteuta.

KIKY-SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN paikallisesti on tuottanut toimistollemme syksyisin runsaasti kysymyksiä jäsenistöltämme. Löydät sopimuksen soveltamiseen liittyvää tietoa sekä sopijaosapuolten yhdessä hyväksymät apteekkien soveltamisohjeet tänä vuonna kätevästi Jäsenintrastasi (Materiaalisalkku > Kilpailukykysopimus). Sieltä pääset myös tarkemmin tarkastelemaan jäsenkyselymme aihetta koskevia tuloksia.  Onnistuneita neuvotteluja toivottaen Henna Kyllönen

Järjestöjäsenen henkivakuutus

MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Tutkitusti

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

¢

ajankohtaista

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA MIKKO LÄHDEVUORI

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAIS­SEMINAARI

Älykäs proviisori Perjantaina 12.10.2018 klo 8.30–16.30 Allergiatalo, Helsinki VIELÄ ENNÄTÄT ILMOITTAUTUA MUKAAN 30.9. MENNESSÄ!

OHJELMA 8.30–9.15 Ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen, aamukahvit

APTEEKKIEN TILANNEKATSAUS 9.15–11.35 Aamuosio Apteekkien talouskatsaus Talous- ja hallintojohtaja ILKKA HARJULA, Suomen Apteekkariliitto Ilkka Harjula käy läpi apteekkitalouden ajankohtaisia asioita. Ilkan aiemmat katsaukset syksyn Ajankohtaisseminaarissamme ovat olleet kiitettyjä.

GDPR – konkretiaa ja käytännön kokemuksia Ylitarkastaja TANJA MUOTKA, Tietosuojavaltuutetun toimisto Luento-osiossa käsitellään mm. tietojen tarkastuspyyntöihin ja tietoturvaloukkauksiin liittyviä asioita, mutta perehdytään myös osallistujien ennakkokysymysten kautta uuden tietosuoja-asetuksen käytännössä ilmenneisiin ongelmakohtiin.

14.30–15.15 Iltapäiväkahvit ja näyttelyyn tutustuminen

TEKOÄLY HALTUUN

15.15–16.30 Iltapäiväosio

Katsaus apteekkilupiin Yliproviisori JUHA SINNEMÄKI, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Mobiiliohjautuvasta maailmasta tulee kovaa vauhtia tekoälyn ohjaamaa, todetaan Antti Merilehdon kirjassa. Ajankohtaisseminaari haastaa Antin kertomaan, miten älykäs proviisori voisi hyödyntää tekoälyä omassa työssään. Kuva Ilkka Vuorinen.

Uuden apteekin perustaminen Apteekkari LENITA JOKINEN, FaL, Runosmäen apteekki, Turku Sivuapteekista itsenäiseksi apteekiksi Apteekkari MANU EEVA, FaT, Toejoen apteekki, Pori Yksityinen apteekki sairaalan yhteyteen Apteekkari JUKKA VÄÄTÄINEN, Kuopion 14. apteekki -apurahan jako apteekkariksi aikoville

11.35–12.45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

GDPR – KONKRETIAA JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA 12.45–14.30 Päiväosio

GDPR apteekeissa Apteekkari LENITA JOKINEN, FaL, Runosmäen apteekki, Turku Katsaus tietosuoja-asetukseen apteekin näkökulmasta.

Minkälaisia muutoksia ja valmisteluja GDPR toi apteekkeihin?

Miten selvityspyyntöjä käsitellään? Miten kanta-asiakastietoja säilytetään? Miten asiakas unohdetaan tai häntä koskeva tieto anonymisoidaan?

VIELÄ ENNÄTÄT ILMOITTAUTUA MUKAAN 30.9. MENNESSÄ! proviisoriyhdistys.net/ajankohtaisseminaari #Ajs2018

28 PROVIISORI 3.18

Tekoäly proviisorin työkalupakkiin Tekoälyn matkaopas ANTTI MERILEHTO, maajohtaja Finch Tekoäly – matkaopas johtajalle (2018) kirjan kirjoittaja Antti Merilehto on tehnyt työuran digitaalisen liiketoiminnan parissa, muun muassa Googlen Euroopan pääkonttorilla. Tällä hetkellä hän toimii Suomen maajohtajana Finchissä hakusanamainonnan parissa. Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana Merilehto on ehtinyt kartuttaa näkemystään markkinoista ja toimialoista sekä kokemusta niin b2b- kuin b2c-asiakkuuksista ja digitaalisen myynnin rakentamisesta. Mistä puhumme, kun puhumme tekoälystä, ja miten proviisori voisi soveltaa tekoälyä omaan työhönsä?

Pidämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

HINNAT Proviisori- ja kannattajajäsenet 129 € Opiskelijajäsenet 59 € Ei-jäsenet: proviisorit 169 € ja opiskelijat 59 € Tutustu myös yhteistyökumppanimme Scandic Meilahden 11.-13.10. majoitustarjoukseen verkkosivuillamme!

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2018 PUHEENJOHTAJA VUOKKO MUSTONEN mustonenvuokko@gmail.com yrittäjä, Farma Coaching

VARAJÄSENET:

MAIJA RAATIKAINEN maija.er@gmail.com proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto

VARSINAISET JÄSENET:

1. VARAPUHEENJOHTAJA, SANDRA KONTOLA sandra.kontola@helsinki.fi proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto 2. VARAPUHEENJOHTAJA APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA LINDA SEPPÄLÄ linda.seppala@receptum.fi Business Development Manager, Receptum Oy VARATALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi sivuapteekin hoitaja, Joensuun 7. Pyhäselän apteekki/ Reijolan sivuapteekki APURAHATOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI anne.tammimaki@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy OPISKELIJAVASTAAVA ANNA PELTONEN anna.kr.peltonen@gmail.com Quality Assurance Student, Novartis Finland Oy

TALOUDENHOITAJA TIINA KINOS kinostiina@gmail.com proviisori, Laajasalon apteekki VILLE OINIO ville.oinio@profare.fi liiketoimintajohtaja, Profare Oy/Tohtorikoulutettava, HY PAULA HOLMA paulamaria.holma@gmail.com sivuapteekin hoitaja, Merihaan sivuapteekki ANSSI PULKKINEN anssi.pulkkinen@fimnet.fi lääketieteellinen johtaja, AIDO IRIS YORKE iris.yorke@gmail.com Clinical Data Manager, Orion SAMULI AUNO samuli.auno@gmail.com proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto LAURI ELSILÄ lauri.elsila@helsinki.fi väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto FAT-VERKOSTON PUHEENJOHTAJA MARI SAVOLAINEN mari.x.savolainen@gmail.com

VIESTINTÄVASTAAVA ROOSA KINNUNEN kinnunenroosamaria@gmail.com proviisori, Sodankylän apteekki PROMENTEE-TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Principal Regulatory Affairs Associate, ratiopharm Oy – Teva Group Member KOULUTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JA KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Responsible Pharmacist, Ferring Lääkkeet Oy

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN, proviisori gsm 040 129 0062, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net

3.18 PROVIISORI 29

¢

¢

vapaalla TEKSTI TUULI MARVOLA JA MAIJA RAUHA KUVAT TUULI MARVOLA JA DREAMSTIME

Roosa Kinnunen Kuusamossa kasvanut Roosa Kinnunen, 25, oppi arvostamaan Lapin luontoa toden teolla vasta asuttuaan välillä isommissa kaupungeissa. Nyt Sodankylän apteekin asiakaspalveluproviisori voisi viettää luonnossa kaiken vapaa-aikansa.

JOUKKUEVOIMISTELU KOUKUTTI

Lapsena harrastin joukkuevoimistelua, joka antoi minulle hurjan paljon. Eniten arvostan sitä, että sain hyvän pohjan tiimitoimintaan sekä esiintymiseen. Monta vuotta on kulunut jo omista kisavuosistani, mutta edelleenkin koen kylmiä väreitä, kun istahdan kisakatsomoon seuraamaan kauniita ja luovia esityksiä.

IHANAA LÄMPÖÄ AVANNOSTA

Avannossa käynti luo kehoon ihanan lämmön ja antaa sanoinkuvaamattoman hyvän fiiliksen. Viime talvena tulin pulahtaneeksi avantoon hyvän työtoverin kanssa lähestulkoon joka viikko jopa -34 asteen pakkasella.

ENERGINEN JA MENEVÄ KAKSIKKO

Viime vuonna vietin puoli vuotta koiratonta elämää, mutta joulun jälkeen sain ihanan ja valloittavan englanninkääpiöterrierin. Rufuksella riittää energiaa vaikka muille jakaa, mutta monesti hän myös käpertyy nukkumaan syliin. Me ollaan menevä kaksikko. Lennämme lähestulkoon kerran kuussa Helsinkiin, käymme koirauimalassa, tykkäämme pitkistä iltalenkeistä, luonnossa samoilusta ja vesillä olosta.

HILLASUON TUOKSU EI UNOHDU

Kesällä 2017 palasin pitkästä aikaa suolle keräämään hilloja, kuten täällä Lapissa niitä kutsutaan. Rakastan sitä tuoksua, mikä suolla on. En tiedä miksi, mutta epäilen tuoksun tuovan muistoja lapsuuden hillareissuilta.

TUNTURILTA NÄKEE KAUAS

Vaarojen ja tuntureiden päälle kiipeäminen ja siellä pidetty kahvitauko on mielestäni parasta, mitä luonnossa voi tehdä.

Yksi sykähdyttävimmistä kohteista on ollut Pyhä-Nattaset Sodankylän pohjoisosassa, josta näkee todella hyvin Korvatunturille saakka. Suosittelen lämpimästi.

KOKOUKSIA KOIRA SYLISSÄ

Toimin aktiivisesti Proviisoriyhdistyksessä. Minua motivoivat alamme kehityksessä ja muutoksissa kärryillä pysyminen, tutustuminen uusiin ihmisiin sekä etäyhteyden vaivattomuus. Osallistun lähestulkoon kaikkiin kokouksiin etäyhteydellä rennosti kotoa, esimerkiksi koiranpentu sylissä kahvia nauttien. Yhdistyksen toimintaan on todellakin mahdollista lähteä mukaan ympäri Suomea! Kuulun yhdistyksen hallitukseen, koulutusvaliokuntaan ja apteekkityöryhmään, ja olen sen viestintävaliokunnan puheenjohtaja. ¢

30 PROVIISORI 3.18

levityskorkki UUSI Kätevä

Täsmähoitoa

lihas- ja nivelkipuun

NA

Uuden levityskorkin ansiosta geeliä ei enää tarvitse levittää käsin.

Korkin käyttö on helppoa – avaa sinetti, napsauta korkki auki ja levitä kipualueelle. Tuttu Voltaren Emulgel lievittää kipua, hoitaa tulehdusta ja nopeuttaa paranemista. Kätevää täsmähoitoa lihas- ja nivelkipuun.

A SINETTI VA

AUTA AUK PS

KÄYTÄ

I

Tuttu Voltaren-kipugeeli on nyt helpompi levittää

A

puhtain käsin

Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli yli 14-vuotiaille nyrjähdyksistä, venähdyksistä, urheiluvammoista tai liikarasituksesta johtuvan lihas- ja nivelkivun ja yli 18-vuotiaille nivelrikosta johtuvan kivun lyhytaikaiseen paikallishoitoon. Voltaren Emulgeliä hierotaan kipeytyneelle alueelle 3–4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Emulgeliä. Ei alle 14-vuotiaille. Ei saa käyttää raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Käyttö kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana sekä imetysaikana vain lääkärin määräyksestä. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Lue huolella pakkausseloste. Valmisteyhteenvetolyhennelmä 11.10.2017. Perustuu 4.9.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Lisätiedot: GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Finland Oy, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 0800 77 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com. Tavaramerkit ovat GSK-konsernin omistamia tai sille lisensoituja. ©2018 GSK-konserni tai lisenssinhaltija. 3/2018 CHFIN/CHVOLT/0032/18

Lue lisää: www.voltaren.fi

Liikkumisen iloa.

Risperidon ratiopharm 0,5 mg, 1 mg, 2 mg, 3 mg ja 4 mg

pa Uu kk de au t sk oo t!

Risperidon ratiopharm 0,5 mg, 1 mg, 2 mg, 3 mg ja 4 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttava aine: risperidoni. Käyttöaiheet: Skitsofrenia. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohtalainen tai vaikea maaninen vaihe.

Kohtalaiseen tai vaikeaan Alzheimerin taudista johtuvaan dementiaan liittyvien pitkäkestoisten aggressioiden lyhytaikainen hoito. Käytöshäiriöihin liittyvien pitkäkestoisten aggressioiden lyhytaikainen oireenmukainen hoito älyllisesti jälkeenjääneillä ja kehitysvammaisilla yli 5-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Annostus ja antotapa: Skitsofreniassa aikuisille suositeltu aloitusannos on 2 mg/vrk. Jatkohoidossa useimmat potilaat hyötyvät 4–6 mg vuorokausiannoksista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisten jaksojen hoidossa aikuisille suositellaan aloitusannosta 2 mg x1/vrk. Jatkohoidossa annos voi vaihdella välillä 1–6 mg/vrk. Pitkäkestoisten aggressioiden hoidossa Alzheimerin taudista kärsivillä potilailla suositellaan aloitusannosta 0,25 mg x 2/vrk. Useimmille potilaille sopivin jatkuvan hoidon annostus on 0,5 mg x 2/vrk. Lasten ja nuorten käytöshäiriöihin liittyvissä aggressioissa aloitusannos on 0,5 mg/vrk vähintään 50 kg painavilla lapsilla ja 0,25 mg/vrk tätä kevyemmillä lapsilla. Useimmille ≥ 50 kg painaville lapsille sopivin annostus jatkohoidossa on 1 mg x 1. Vastaava annostus alle 50 kg painaville lapsille on 0,5 mg x 1. Erityispotilasryhmät ja lisätiedot pediatristen potilaiden annostuksista, ks. valmisteyhteenveto. Vasta-aiheet: Yliherkkyys risperidonille tai jollekin valmisteen apuaineista.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Atyyppisillä psykoosilääkkeillä (ml. risperidonilla) tehtyjen tutkimusten meta-analyysissä todettiin iäkkäiden dementiapotilaiden kuolleisuuden lisääntyneen verrattuna lumelääkettä saaneisiin potilaisiin. Aivoverenkiertoon liittyvien haittatapahtumien vaaran dementiapotilailla on havaittu suurentuneen noin kolminkertaiseksi joidenkin atyyppisten psykoosilääkkeiden käytön yhteydessä.

Risperidonin alfasalpausvaikutuksen vuoksi voi ilmetä ortostaattista hypotensiota etenkin hoidon annostitrauksen aikana. Dopamiinireseptoreita salpaavien lääkkeiden käyttöön on liittynyt tardiivin dyskinesian kehittymistä.

Psykoosilääkkeiden käytön yhteydessä voi ilmetä maligni neuroleptioireyhtymä. Hoidon hyötyjä ja riskejä on punnittava huolellisesti, kun antipsykoottista lääkitystä määrätään Parkinsonin tautia tai Lewyn kappale -dementiaa sairastaville potilaille. Hyperglykemiaa, diabetesta ja aiemmin puhjenneen diabeteksen pahenemista on ilmoitettu risperidonihoidon yhteydessä. Risperidonin käytön yhteydessä on raportoitu huomattavaa painon nousua.

Risperidonia pitää antaa varoen potilaille, joilla on aiemmin esiintynyt kouristuskohtauksia tai joilla on muu kouristuskynnystä mahdollisesti alentava tila. Risperidonin alfasalpaajavaikutuksen vuoksi priapismia voi esiintyä.

Psykoosilääkkeiden käyttöön on liittynyt häiriöitä elimistön kyvyssä alentaa kehon ydinlämpötilaa. Tutkimuksissa havaittiin antiemeettinen vaikutus, mikä saattaa peittää tiettyjen lääkkeiden yliannoksen tai tiettyjen sairauksien oireet. Munuaisten vajaatoiminnassa aktiivinen antipsykoottinen fraktio poistuu tavallista heikommin. Maksan vajaatoiminnan yhteydessä risperidonin vapaan fraktion pitoisuudet nousevat. Laskimotukoksia (VTE) on raportoitu antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä. Alfa-1a-adrenergisiä reseptoreita salpaavilla lääkkeillä, risperidoni mukaan lukien, potilailla on havaittu kaihileikkauksen aikana IFIS-oireyhtymää. Pediatriset potilaat: Ennen risperidonin määräämistä käytöshäiriöiselle lapselle tai nuorelle, aggressiivisen käyttäytymisen mahdolliset fysiologiset ja sosiaaliset syyt, kuten kipu tai kohtuuttomat ympäristön asettamat vaatimukset, on selvitettävä perusteellisesti. Risperidonin sedatiivista vaikutusta on tarkkailtava mahdollisten oppimiskykyyn kohdistuvien vaikutusten havaitsemiseksi. Risperidoniin liittyi keskimääräistä painon ja painoindeksin (BMI) nousua. Pitkäkestoisen risperidonihoidon vaikutuksia sukupuolikypsyyteen ja pituuskasvuun ei ole riittävästi tutkittu. Potilaat on myös tutkittava säännöllisesti risperidonihoidon aikana mahdollisten ekstrapyramidaalioireiden ja muiden liikehäiriöiden havaitsemiseksi. Yhteisvaikutukset: Varovaisuuteen on syytä määrättäessä risperidonia samanaikaisesti QT-aikaa tunnetusti pidentävien lääkkeiden kanssa. Sedaatiovaaran vuoksi risperidonia on käytettävä varoen muiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden kanssa (esim. alkoholi, opiaatit, antihistamiinit ja bentsodiatsepiinit). Risperidoni saattaa estää levodopan ja dopamiiniagonistien vaikutusta.

Samanaikainen käyttö verenpainetta alentavan lääkityksen kanssa voi aiheuttaa hypotensiota. Paliperidonin ja risperidonin samanaikainen käyttö voi johtaa additiiviseen altistumiseen aktiiviselle, antipsykoottiselle fraktiolle.

Psykostimulanttien ja risperidonin samanaikainen käyttö voi johtaa ekstrapyramidaalioireisiin, jos toisen tai molempien em. aineiden annostusta muutetaan. CYP2D6:n aktiivisuutta muuttavat aineet tai CYP3A4:ää ja/tai P-gp:n aktiivisuutta voimakkaasti estävät tai indusoivat aineet saattavat vaikuttaa risperidonin aktiivisen antipsykoottisen fraktion farmakokinetiikkaan. Iäkkäillä dementiapotilailla suoritetuissa tutkimuksissa furosemidin ja risperidonin samanaikaiseen käyttöön liittyi suurempi kuolleisuus verrattuna pelkkään risperidoniin tai furosemidiin. Yhteisvaikutuksia on tutkittu vain aikuisille tehdyissä tutkimuksissa. Raskaus ja imetys: Risperidonia ei pidä käyttää raskauden aikana, mikäli käyttö ei ole selvästi välttämätöntä. Imetyksen hyödyt on punnittava lapselle mahdollisesti aiheutuviin riskeihin nähden. Ajaminen ja koneiden käyttö: Risperidoni saattaa vaikuttaa ajokykyyn ja kykyyn käyttää koneita, koska hermostoon ja näkökykyyn kohdistuvat vaikutukset ovat mahdollisia. Haittavaikutukset: Hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat olleet parkinsonismi, sedaatio/uneliaisuus, päänsärky ja unettomuus. Yleisiä haittavaikutuksia ovat olleet keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus, ylähengitystieinfektio, sivuontelotulehdus, virtsatieinfektio, korvatulehdus, influenssa, hyperprolaktinemia, painon nousu, ruokahalun lisääntyminen, ruokahalun heikkeneminen, unihäiriö, agitaatio, masennus, ahdistuneisuus akatisia, dystonia, huimaus, dyskinesia, vapina, näön sumeneminen, sidekalvotulehdus, takykardia, korkea verenpaine, hengenahdistus, nielun ja kurkunpään kipu, yskä, nenäverenvuoto, nenän tukkoisuus, vatsakipu, epämukavat tuntemukset vatsassa, oksentelu, pahoinvointi, ummetus, ripuli, ruoansulatusvaivat, suun kuivuminen, hammaskipu, ihottuma, ihon punoitus, lihasspasmit, luuston ja lihasten kipu, selkäkipu, nivelkipu, virtsanpidätyskyvyttömyys, turvotus, kuume, rintakipu, heikkous, väsymys, kipu, kaatumiset. Muut haittavaikutukset ks. valmisteyhteenveto.

Pakkaukset ja hinnat (Vmh sis.Alv, 15.9.2018) sekä korvattavuus: Risperidon ratiopharm 0,5mg 20tabl: 5,89€, 0,5mg 100tabl: 27,78€, 1mg 20tabl; 12,75€, 1mg 60tabl: 28,73€, 1mg 100tabl. 31,98€, 2mg 60tabl: 34,53€, 2mg 100tabl. 46,20€, 3mg 60tabl; 40,08€, 3mg 100tabl. 53,41€, 4mg 60tabl: 38,21, 4mg 100tabl. 51,00€. Sv-peruskorvaus (PK40%) ja ylempi erityiskorvaus (AE100%) korvausnumerolla 112 & 113. Reseptivalmiste. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätiedot: valmisteyhteenveto, www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi. Perustuu 21.11.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Markkinoija: ratiopharm Oy.

ratiopharm.fi tevacare.fi

FI/GEN/18/0129/08/2018

1 tabletin vuorokausiannoksella potilaalle optimaalinen korvattu pakkauskoko Uudet pakkauskoot erityiskorvattavia (YE100%) korvausnumerolla 112