Proviisori 3/2019 OmaPro by ProviisoriViesti Ltd.

Parempaa tietoa

Elina Asola

Iäkkäiden lääkehoito

Johtamisen työkalut

Kaikki patenteista

Tilausta utopioille

Eeva Teräsalmi

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3.2019

Apteekin terveyspiste ■ Ann-Mari Viitanen ja Hanna Silvola-Rouvinen kertovat Söderpointin alkutaipaleesta ■ Minna Lähdevuoren 5 vinkkiä

APTEEKISTA.

Orion loi uuden perusvoidekategorian!

UUTUUS!

8/2019

Probicare

Atooppisen ja herkästi reagoivan ihon puolustaja

Probicare on Orionin uusi innovaatio perusvoiteiden kategoriaan. Orionin perusvoiteisiin kuuluvat kosteuttavat ja hoitavat perusvoiteet sekä erikoisperusvoiteet. Uusi kategoria, probioottiset perusvoiteet, perustuu aktiivisesti vaikuttaviin probiootteihin. • Lactococcus lactis -solu-uute uudistaa ihoa ja parantaa ihon luonnollista vastustuskykyä • glyseroli ylläpitää ihon kosteustasapainoa • karitevoi pehmentää ja hoitaa ihoa Pakkauskoot ovat 30 g, 200 g ja 500 g. Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.

sisältö 3.2019 ¢

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Terveyspiste tutuksi.

AJASSA Parempi tieto tuo parempaa hoitoa. Työpöydälläni: Elina Asola. Kohti nopeampaa masennuksen hoitoa. Uusia menetelmiä silmälääketutkimukseen. Farmasian Päivien tärpit.

APTEEKIN TERVEYSPISTE Apteekkari Ann-Mari Viitanen ja sairaanhoitaja-proviisori Hanna Silvola-Rouvinen kertovat Söderpointin toiminnasta. Minna Lähdevuoren vinkit terveyspisteen perustamiseen.

LUENNOLTA Väestö ikääntyy – miten estämme lääkekaaoksen? Lääkitysongelmien juurisyyt iäkkäillä. Miten iäkkään potilaan lääkitys puretaan? Neljä työkalua johtamiseen. Proviisorin patenttipaketti.

MONIAMMATILLINEN YHTEiSTYÖ on myös tätä: Söderkullan apteekin terveyspiste Söderpointti antoi ensimmäisinä toimintakuukausinaan satoja influenssarokotteita läheisen terveysaseman toimeksiannosta. Apteekkari ANN-MARI VIITANEN ja sairaanhoitaja-proviisori HANNA SILVOLA-ROUVINEN kertovat Söderpointin toiminnasta. ■

JÄSENSIVUT ProMentee-kuulumisia. Muistilista.

MITÄ JOS lääkkeet eivät olisikaan apteekkien merkittävin tulonlähde, vaan yritys pyörisi farmaseuttisten palveluiden myynnin voimalla? Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja LAURI ELSILÄ kehittelee utopistista ajatusta. ■

AJANKOHTAISTA Kehä III ei ole rajana yhdistystoiminnassa. Osallistu jäsenkyselyyn!

27 28 29 30 31

VARAPUHEENJOHTAJALTA Tilausta utopioille. AJANKOHTAISSEMINAARI Ilmoittaudu nyt! ENNAKKOKUTSU SYYSKOKOUKSEEN VAPAALLA Eeva Teräsalmi.

YHTEYSTIEDOT

VÄESTÖN IKÄÄNTYESSÄ lääkehoidon haasteet kasvavat. On monilääkitystä ja useita hoitavia tahoja. Kuka vastaa kokonaisuudesta? Palaamme viime syksyn Farmasian Päivien puheenvuoroihin. ■

EEVA TERÄSALMI ei erota työtä ja vapaa-aikaa. Kitkiessään hän miettii esitelmää ja vaeltaessaan hoitaa asioita sähköpostitse. ■

■ toimittajalta JOKO TUNNETTE apteekkari Melchiorin? Itse tutustuin virolaisen INDREK HARGLAN historiallisten dekkareiden nokkelaan sankariin vasta kesälomalla, vaikka Melchior-tarinoita on ilmestynyt suomeksi jo kuusi. Kirjojen toinen sankari on keskiaikainen Tallinna, jonka elämää Hargla kuvaa havainnollisesti ja hauskasti. Suosittelen! Lisää suosituksia kirjapalstalla sivulla 10. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 3.19 PROVIISORI 3

• Säilöntäaineeton, fosfaatiton ja hypotoninen koostumus soveltuu piilolinssien käyttäjille eikä ärsytä herkkääkään silmää. • Mikroskooppinen verkkomainen rakenne kestää entsymaattista hajoamista pitkään, antaen pitkäkestoisen vaikutuksen. • Ohut ja vesimäinen tippa on miellyttävä käyttää. • Säilyvyys: Uudelleensuljettavat pipetit 12 h ja pullo 3 kk ensimmäisestä avaamisesta.

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki (09) 177 771 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Henna Pöllä (OSG Viestintä) henna.polla@osg.fi 040 828 1487 AVUSTAJAT Elina Asola, Suvi Finne, Minna Lähdevuori, Eeva Terässalmi ja Nelli Äijö. PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Terveyspiste tutuksi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ asetti jo vuonna 2013 työryhmän selvittämään apteekkijärjestelmän uudistamistarpeita. Yhtenä työryhmän lopputulemana oli, että apteekkien maankattavaa verkostoa tulisi hyödyntää tarjoamalla matalan kynnyksen terveyspalveluita. Työryhmän mukaan muun muassa kausi-influenssarokotuksia voitaisiin jakaa apteekkien avulla. (STM 2015) LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -asiakirja (STM 2011) asetti tavoitteeksi lääkehuollon sisällyttämisen osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Asiakirjassa peräänkuulutetaan moniammatillista yhteistyötä sekä terveyden edistämisen että lääkehoitojen tavoitteiden saavuttamiseksi. APTEEKIT OVAT toteuttaneet jo vuosia Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan tavoitteita. Apteekit tarjoavat lääkehuollon toimijoina laadukkaita terveydenhoidon palveluita, mutta terveyspisteitä on vielä toistaiseksi verrattain vähän. KESKEISIÄ HAASTEITA terveyspisteiden perustamisessa lienevät lupaprosessin monimutkaisuus, kunnallisten yhteistyölääkäreiden löytyminen sekä toiminnan taloudellinen kannattavuus. Näistä ainakin osa olisi selätettävissä entistä paremman dialogin avulla. Jotta kunnallinen terveydenhuolto tunnistaa apteekin terveyspisteen terveydenhuollon toimijana, tarvitaan pitkäjänteistä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Apteekin terveyspiste tulee nähdä mahdollisuutena, ei uhkana. APTEEKIN TERVEYSPISTEELLÄ voisi kiistatta olla oma tärkeä roolinsa koko maan kattavien matalan kynnyksen terveyspalveluiden tarjoajana. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla lähin terveyskeskus voi olla jopa kymmenien kilometrien päässä, apteekissa pistetty kausi-influenssarokote voisi ennaltaehkäisevästi parantaa muun muassa vanhusväestön terveyttä.

TERVEYSPISTEIDEN TOIMINTAAN voidaan helposti hakea myös kansainvälistä vertailukohtaa. Niin sanotun Point-of-Care-testaamisen toimintamalleja on rakennettu jo vuosien ajan muiden muassa Brasiliassa, Japanissa, Kanadassa sekä Yhdysvalloissa (Proviisori-lehti 4/2018). Verrokkimaiden esimerkeistä voidaan huomata, että terveyspisteen tarjoamat palvelut voivat olla kirjoltaan hyvinkin laajoja. Pienestä veripisarasta voidaan ajaa jopa kymmeniä kokeita. Toisaalta mittausvälineeksi kelpaa yksinkertaisimmillaan pelkkä mittanauha. Kansainvälisen kokemuksen perusteella olennaisinta on, että toiminta on johdonmukaista ja hyvin dokumentoitua. TERVEYSPISTETOIMINNAN TALOUDELLISEN kannattavuuden epävarmuus lienee lopulta yksi keskeisimmistä kehityksen jarruista apteekkien terveyspalveluista puhuttaessa. Aiemmin esitetty väite asiakkaiden haluttomuudesta maksaa saamastaan palvelusta ei välttämättä ole aukoton. Suomalaiset ovat vuosien saatossa oppineet maksamaan itselleen merkityksellisistä palveluista. Toisaalta, kun puhutaan vähävaraisemmasta väestön osasta, kuten vanhuksista, olisi kuntien ja tulevien maakuntien viisasta suunnata palveluseteleitä ennaltaehkäisevään terveyspalvelutuotantoon. TÄMÄN LEHDEN sivuilla esittelemme yhden hienon onnistumisen apteekin terveyspistetoimintaan liittyen. Söderkullan apteekki on onnistunut selättämään merkittäviltä osin terveyspistetoiminnan käynnistämiseen liittyviä haasteita. HALUAN TOIVOTTAA kaikille Proviisori-lehden lukijoille pirteätä alkusyksyä. Tervetuloa nauttimaan Proviisori-lehden mielenkiintoisesta kattauksesta!

MIKKO LÄHDEVUORI

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 3.19 PROVIISORI 5

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA MARIA MIKLAS

■ lääkehoito

Parempi tieto tuottaa parempaa hoitoa Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on laatinut kattavan selvityksen lääkehoidon tiedonhallinnan tarpeista. Selvityksessä esitetään myös toimenpide-ehdotuksia.

elvitys on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityötä. Sen kantavana ajatuksena on, että ajantasainen ja kattava tieto mahdollistaa sujuvan, oikean ja turvallisen lääkehoidon. Tällä hetkellä lääkehoitopäätösten tekeminen on haastavaa, koska tiedonhallinta, toimintamallit ja työvälineet eivät mahdollista tai tue lääkehoidon ajantasaisen tiedon saatavuutta tai ylläpitoa riittävästi. Työryhmän mukaan puutteita on niin tiedon saatavuudessa ja käytettävyydessä, tietojärjestelmäpalveluissa ja digitaalisissa välineissä kuin tietopohjassakin. Niinpä se listasi kehittämistarpeita ja antoi niiden pohjalta lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpide-ehdotuksia. Kiireelliset toimenpide-ehdotukset Top 4:

MINISTERIÖN OHJAUS

LÄÄKITYSLISTA KÄYTTÖÖN

SELVITYS LÄÄKETIETOVARANNOSTA

SÄÄDÖSTYÖN RESURSOINTI

STM vahvistaa lääkehoidon kehittämispolulla tunnistettuihin tavoitteisiin liittyvää ohjausta ja toimeenpanoa. Viranomaisyhteistoiminnassa edistetään lääkehoidon tiedonhallintaan liittyvien keskeisten sidosryhmien yhteistyötä.

Kansalliset toimijat varmistavat kansallisen lääkityslistan kehittämisen ja käyttöönottoon riittävän resursoinnin. Lääkehoidon tiedonhallinnan ja joustavan toiminnan edellyttämää lääkitystietojen rakenteisuutta tarkistetaan. Tämä mahdollistaa myös ammattihenkilöiden toimintaa tukevien työvälineiden ja lääkkeen käyttäjän välineiden kehittämistä.

Kansalliset toimijat tekevät selvityksen kansallisesta, keskitetystä lääketietovarannosta. Siinä punnitaan lääketietokannan tuottaminen nykyistä mallia kehittämällä tai lääketietovarannon mahdollistamana. Selvityksessä otetaan huomioon EU-yhteentoimivuus tietorakenteiden tasolla ja kansalliset tietotarpeet. Lääketietovaranto tarvitaan lääkevalmisteen perustietojen paremman saatavuuden takaamiseksi.

STM varmistaa riittävän resursoinnin lääkehoidon säädöstyöhön, jotta lääkehoidon tiedonhallinnan ja toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Samalla mahdollistetaan verkkoapteekkitoiminnassa asioinnin sujuvuus ja parannetaan turvallista lääkehoitoa varmistavia digitaalisia toimintamalleja. LÄHDE TYÖRYHMÄN MUISTIO: LÄÄKEHOIDON TIEDONHALLINNAN KOKONAISARKKITEHTUURIN ESISELVITYS

6 PROVIISORI 3.19

■ työpöydälläni

Elina Asola Viime aikoina olen työskennellyt EU-kokousten valmistelun parissa. Lääkeasioita käsitellään Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana kahdessa virkamieskokouksessa, joista toinen pidetään Brysselissä ja toinen Helsingissä Finlandia-talossa. Molemmat ovat syyskuussa. Suomen puheenjohtajuus osuu tilanteeseen, jossa eurovaalit on juuri pidetty ja komissio on vaihtumassa. Nyt on hyvä hetki pyrkiä vaikuttamaan tulevan viisivuotiskauden agendaan. Suomi aikookin nostaa keskusteluun lääkkeiden saatavuuden lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa. Koetamme saada muut maat mukaan keskusteluun keinoista, joiden avulla saatavuushäiriöiden vaikutukset lääkehuoltoon voitaisiin minimoida. Uskon, että tilannetta on mahdollista parantaa ilman uutta lainsäädäntöä lisäämällä tietojen vaihtoa, viestintää ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Jo nopeampi tiedonkulku auttaisi. Tällä hetkellä esimerkiksi lääkäri ei välttämättä tiedä, että lääke on apteekista lopussa.  PROVIISORI ELINA ASOLA, ERITYISASIANTUNTIJA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSSÄ

Lääketeollisuuden T&K-investoinnit olivat Suomessa vuonna 2018

2 016 M€ Kasvua edellisvuoteen oli 6 %. LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

■ tutkimus

Maksan aktiivisuuden pikatestin kehitys jatkuu

Erityisasiantuntija Elina Asola työskentelee EU-kokousten valmistelun parissa.

■ lääkekorvausjärjestelmä

Ehdollinen korvattavuus jatkumassa UUSIEN LÄÄKEHOITOJEN saamista nopeammin ja hallitummin niitä tarvitsevien käyttöön on parannettu ehdollisella korvattavuudella vuodesta 2017 alkaen. Menettelyä ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2025 loppuun saakka, jotta siitä saataisiin lisää kokemuksia. Samalla ehdolliselle korvattavuudelle säädetystä viiden vuoden pituisesta enimmäisvoimassaoloajasta luovuttaisiin. Ehdollisella korvattavuudella jaetaan uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvää riskiä yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kesken. Lakiluonnos lähti lausunnoille elokuussa, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.  LÄHDE SOSIAALI-

HELSINGIN YLIOPISTON farmasian tiedekunnan akatemiatutkija Tiina Sikanen tutkii, kannattaisiko maksan P450-entsyymien aktiivisuutta mitata potilailta suoraan koepalasta ja olisiko tällaisella pikatestillä kaupallisia mahdollisuuksia. Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi hänelle heinäkuussa työtä varten 150 000 euron apurahan. Maksan P450-entsyymiaktiivisuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti maksa muuttaa lääkeaineita elimistöstä poistettavaan muotoon. Liian hidas P450-entsyymitoiminta voi kerryttää lääkeaineita aina myrkyllisiin pitoisuuksiin saakka, kun taas liiallinen entsyymiaktiivisuus heikentää lääkkeen tehoa. Entsyymien aktiivisuudessa on henkilökohtaisia eroja, joihin vaikuttavat perimän lisäksi ravinto, ikä, sukupuoli, sairaudet ja muut lääkkeet. Tällä hetkellä henkilön P450-aktiivisuuden ennustamiseen on tarjolla vain geneettisiä testejä, jotka eivät kata muuttujien koko kirjoa. Mikrofluidistinen pikatesti kehitettiin hiljattain päättyneessä, ERC:n rahoittamassa CUMTAS-hankkeessa yhteistyössä Aalto-yliopiston painatustekniikan ryhmän kanssa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

■ sanottua

Lääkepulan ei todellakaan pitäisi tulla päättäjille yllätyksenä. ORIONIN MAAJOHTAJA JANNE MAKSIMAINEN TALOUSELÄMÄ-LEHDESSÄ 26.7.2019

JA TERVEYSMINISTERIÖ 3.19 PROVIISORI 7

ajassa ■ lääkekehitys

■ väitös

Kohti nopeampaa masennuksen hoitoa Ketamiini voi viedä masennusoireet pois jopa päivässä. Proviisori Samuel Kohtala selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä mekanismeja ketamiinin vaikutuksen taustalla on.

erinteiset mielialalääkkeet vaikuttavat usein viikkojen viiveillä, eikä osa potilaista saa niistä apua. Näille hoitoresistenteille masennuspotilaille psykiatrinen sähköhoito on yhä tehokkain hoitomuoto. Yhdeksi sähköhoidon tehoa ennustavaksi tekijäksi on esitetty kouristuksen jälkeisen aivojen hidasaaltotoiminnan lisääntymistä aivosähkökäyrässä. Tutkimuksissa on toistettavasti havaittu, että N-metyyli-D-aspartaattireseptoreja salpaava ketamiini lievittää masennusoireita nopeasti. Samankaltainen ripeä vaikutus on havaittu hiljattain kliinisessä tutkimuksessa myös typpioksiduulilla eli ilokaasulla (N2O). Isofluraanin ja typpioksiduulin vaikutusten taustalla olevat neurobiologiset mekanismit ovat yhä pääosin tuntemattomia. Ketamiinin vaikutusmekanismiksi on sen sijaan esitetty glutamatergisen hermovälityksen ja aivokuoren ärtyvyyden lisääntymistä, jonka on ajateltu johtavan muutoksiin synapsien ja hermosolujen toiminnassa. Näiden vaikutusten on esitetty aiheutuvan aivoperäisen BDNF-hermokasvutekijän kohteena toimivan TrkB-reseptorin aktivaatiosta ja sitä seuraavista muutoksista. Kohtala selvitti isofluraanilla toteutetun nukutuksen aiheuttamia molekulaarisia muutoksia hiiren hippokampuksessa ja havaitsi monien eri nukutusaineena käytettyjen lääkeaineiden, kuten uretaanin ja ketamiinin, aiheuttavan samankaltaisia muutoksia. Sen jälkeen hän tutki ilokaasun vaikutuksia ketamiinin säätelemiin solusignalointimekanismeihin hiiren etuaivokuorella. Ilokaasualtistuksen aikana hermoston aktiivisuuteen liitettyjen merkkiaineiden määrä kasvoi. Annostelun päätyttyä aivosähkökäyrässä havaittiin voimistunutta hidasaaltotoimintaa, jonka aikana TrkB-välitteinen signalointi lisääntyi aivoissa. Myös nukuttamiseen riittävät ketamiiniannokset lisäsivät aivosähkökäyrän hidasaaltotoimintaa ja solusignalointimuutoksia. – Tulokset viittaavat siihen, että hidasoskillaatioilla ja ketamiinin vaikutuksiin liitetyillä solusignalointimuutoksilla olisi yhteys. Nyt olisikin syytä selvittää, onko aivokuoren ärtyvyys ja sitä seuraava hidasaaltotoiminnan lisääntyminen nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden yhteinen ominaisuus, Samuel Kohtala toteaa. Kohtala väitteli Helsingin yliopistossa toukokuussa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

Ketamiinin on ajateltu johtavan muutoksiin synapsien ja hermosolujen toiminnassa aivoissa.

8 PROVIISORI 3.19

Uusi lääke vireillä sydämen vajaatoimintaan ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON professori Pasi Tavin johtama tutkimushanke on saanut Business Finlandin TUTLI-rahoituksen uuden, tehokkaan lääkkeen kehittämiseksi sydämen vajaatoiminnan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Lähtökohtana ovat tutkijoiden kehittämät molekyylit, joilla voidaan vaikuttaa sydämen vajaatoimintaan johtaviin solutason mekanismeihin. – Kehittämämme yhdisteet uudelleenohjelmoivat solujen geenien ilmentymistä. Ne saavat soluissa aikaan samanlaisia myönteisiä vaikutuksia kuin liikunta ja estävät näin sydämen vajaatoiminnan etenemistä. Niillä voidaan myös lievittää jo puhjennutta tautia, Tavi kertoo. Hankkeessa luodaan teknologinen ja kaupallinen valmius uusien lääkemolekyylien tuotteistamiseksi. Kaksi vuotta kestävän hankkeen kokonaisrahoitus on 534 377 euroa.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

■ sanottua

Sosiaali- ja terveysministeri lupaa: Lääkekorvauksista ei enää leikata. OTSIKKO KARJALAINEN-LEHDESSÄ 9.8.2019

■ digitalisointi

Sähköinen valtakirja käyttöön apteekeissa APTEEKKIVALTUUTUS ANNETAAN Suomi.fi -verkkopalvelussa, ja sillä voi esimerkiksi noutaa reseptilääkkeet tai uusia sähköisen reseptin toisen henkilön puolesta. Valtuuden saaneen henkilöllisyys tarkistetaan apteekissa passista, henkilökortista tai ajokortista. Hänen tulee myös kertoa, kenen puolesta on asioimassa. Alaikäisen lapsen vanhemman ei tarvitse tehdä sähköistä valtuutusta. Lailliset huoltajuustiedot tulevat apteekissa näkyviin automaattisesti Väestörekisterikeskuksen tiedoista. Lapsen Kela-kortin ei enää tarvitse olla mukana.  LÄHDE VÄESTÖREKISTERIKESKUS

■ tapahtuma

5 tärppiä Farmasian Päiville Farmasian Päivät järjestetään 29.–30.11.2019 Helsingin Messukeskuksessa. Päivien teemana on digi@farmasia. Farmasian Oppimiskeskuksen toiminnanjohtaja Katariina Kalsta poimi ohjelmasta viisi kiinnostavaa tärppiä. KUVAT FOK JA VUOKKO SALO

VIP-NÄYTTELY LUENTOVIERAILLE

MIHIN SUUNTAAN, LÄÄKEHUOLTO?

FOKUKSESSA SAATAVUUSHÄIRIÖT

Luentovieraille on tänä vuonna varattu oma aika näyttelyyn tutustumiseen kummankin tapahtumapäivän aamuna kello 9–10. Luennot alkavat kello 10, jonka jälkeen myös näyttelyvieraat pääsevät tapahtuma-alueelle.

Askelmerkit paremman lääkehuollon toteuttamiseen

-sessio pidetään perjantaina 29.11. kello 10–12.30. Tarjolla on alan toimijoiden näkemyksiä siitä, mihin suuntaan lääkehuoltoa pitäisi kehittää. Osastopäällikkö Kirsi Varhila ja erityisasiantuntija Heidi Tahvanainen kertovat, miten sosiaali- ja terveysministeriö lähtee omalta osaltaan toteuttamaan uutta hallitusohjelmaa.

Erityisluvat saatavuusongelmissa -sessio lääketeollisuuden asiantuntijoille perjantaina 29.11. kello 13.30–16.30 ja

Miten ratkaista saatavuushäiriötilanteet asiakkaan parhaaksi -sessio apteekin esimiehille lauantaina 30.11. klo 10.00–

Katariina Kalsta poimi tärpit Farmasian Päivien ohjelmasta.

Farmasian Päivien ohjelma on julkaistu verkossa sivustolla fok.fi > Farmasian Päivät. Lisäksi lokakuussa voit ladata puhelimeesi FP19-sovelluksen, josta löydät aina ajantasaisen ohjelman. Sovelluksen kautta voi lähettää myös kysymyksiä ja kommentteja puhujille sessioiden aikana.

Digiteema näkyy päivien luennoilla soveltuvin osin. Sairaalafarmasian asiantuntijoille on tarjolla jopa kokonainen sessio teemalla digi@sairaalafarmasia.

12.30 tarttuvat hyvinkin ajankohtaiseen aiheeseen. Näiltä sessioilta odotan mielenkiintoisia keskusteluja.

LÄHTEEKÖ MITTAAMINEN LAPASESTA?

Lauantain 30.11. kello 10.00–12.20 kokonaisuus Kuka hallitsee terveyttäsi? tuo pohdittavaksi terveysteknologian

ja mittaamisen maailman. Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja terveysteknologiasta ja ravitsemuksesta sekä pohdintaa siitä, miten terveydenhuollossa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin henkilön itsensä tekemiä mittaustuloksia. Lisäksi sessiossa pohditaan sitä, mitä tehdä, kun terveyden mittaaminen lähtee käsistä. Puhujina kaikkien tuntemat Teemu Arina, Leena Putkonen, Pippa Laukka ja Katariina Meskanen.

AJAN TASALLE BIOSIMILAAREISTA

Tänä vuonna on puhuttu paljon biosimilaareista ja niiden mahdollisesta apteekkivaihdosta. Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit – oletko ajan tasalla? -sessio lauantaina 30.11. kello 13.45–15.50 syventää apteekkien farmaseuttisen henkilöstön osaamista ja ymmärrystä aiheesta. 

Tervetuloa myös uudistuneisiin, ohjelmallisiin Farmasian Päivien avajaisiin perjantaina 29.11.2019 kello 17–19. Avajaisissa palkitaan alan menestyneitä organisaatioita. 3.19 PROVIISORI 9

ajassa

ESITELLYT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

■ kirjat

Uusi näkökulma työelämän taitoihin Työelämän muutos vaatii uudenlaisia taitoja, joissa korostuu kyky toimia tiiminä. Viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset IDA HAKOLA ja ILONA HIILA sekä muutosvalmentaja MAARETTA TUKIAINEN ovat nimenneet nämä taidot tiimiälyksi ja koonneet kirjan, joka opastaa tiimiälyn äärelle. Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään (Tuuma) sisältää mietittävää ja harjoituksia niin työntekijöille, tiiminvetäjille kuin johtajillekin. Työntekijän näkökulmasta tärkeitä tiimiälytaitoja ovat itsetuntemus sekä taito ottaa itsenäisesti vastuuta toiminnasta. Yhteistyö muiden kanssa on parempaa, kun tiedon jakamista, empatiaa, kuuntelemisen kykyä ja palautteenantoa on harjoiteltu. Tiiminvetäjän puolestaan tulee osata antaa tiimilleen lupa ja vastuu toimia. Myös sallivan ilmapiirin luominen on osittain tiiminvetäjän vastuulla ja yksi tärkeimmistä taidoista, mitä hänellä voi olla. Taitava tiiminvetäjä vahvistaa tiimin palautekulttuuria esimerkillään. Johtajan tiimiälytaidoissa korostuvat sitoutuminen yhteiseen suuntaan, sallivan ilmapiirin kehittäminen ja rikastava vuorovaikutus. Johtajan tulee varmistaa, että tieto kulkee organisaatiossa vapaasti ja sitä hyödynnetään. Käytännönläheinen teos antaa uutta ajateltavaa tutusta aihepiiristä. 228 sivua. 

Tietopaketti muistisairauksista Tietokirjailija VARPU TAVI ja lääkäri RIITTA LAHTONEN ovat laatineet kirjansa Muistisairaan selviytymisopas (Docendo) käytännölliseksi selviytymisoppaaksi kaikille, joiden elämää muistisairaus sivuaa työssä tai yksityiselämässä. Heitä on paljon jo nyt ja jatkossa yhä enemmän, sillä muistisairaiden määrän arvioidaan lisääntyvän 30 seuraavan vuoden aikana noin 80 prosenttia. Teos käy läpi sairaudet, niiden tunnistamisen ja etenemisen sekä tutkimustiedon niiden syistä ja hoidoista. Lääkehoidot käydään läpi yksityiskohtaisesti. Myös eri asumisen muodot ja tarvittava paperisota tulevat tutuiksi. Kirjan loppu on erityisen koskettava. 208 sivua. 

Tarina rakkaudesta ja kärsimyksestä PAJTIM STATOVCI on yksi Suomen kansainvälisesti menesty-

neimmistä nykykirjailijoista. Bolla (Otava) on hänen kolmas romaaninsa. Siinä on kysymys kahden miehen, serbin ja albaanin, rakkaudesta, jolle ei ole tilaa hajonneessa Jugoslaviassa vuonna 1995. Mukana on myös sotaa ja väkivaltaa, vanhoja tarinoita ja ripaus mystisyyttä. Henkilöt eivät ole aina mukavia eikä loppu tietenkään ole onnellinen, jos ei täysin lohdutonkaan. Teos on silti tasapainoinen ja kaunis. 240 sivua. 

Yli 75-vuotiaista enää vain

20 % osti vältettäviä lääkkeitä vuonna 2018. Vuonna 2015 luku oli 25 % LÄHDE FIMEA

■ lääkitysturvallisuus

Uusia ohjeita metotreksaatista EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON (EMA) lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) suosittelee uusia varotoimia metotreksaattia sisältävien valmisteiden annosteluvirheiden välttämiseksi. Tulehduksellisia sairauksia hoidettaessa metotreksaattia otetaan kerran viikossa, kun taas syöpähoidoissa käytetään isoja annoksia useita kertoja viikossa. Jotkut potilaat ovat kuitenkin ottaneet kerran viikossa käytettäväksi tarkoitettua lääkettä päivittäin vakavin seurauksin. PRAC suosittelee muun muassa, että tabletit pakattaisiin jatkossa purkin sijasta läpipainopakkauksiin. Pakkauksiin tulee muistutus siitä, miten lääkettä käytetään, ja sekaannusten välttämiseksi annoksen jakamista koskevat suositukset poistetaan tablettien tuotetiedoista. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee varmistaa, että potilaat ja huoltajat osaavat noudattaa kerran viikossa tapahtuvaa annostelua.  LÄHDE FIMEA

■ sanottua

Lentäjät noudattavat tiukkoja prosesseja, jotka

■ antibioottiresistenssi

Lasten antibioottien käyttö on vähentynyt ALLE 18-VUOTIAAT suomalaiset käyttävät aiempaa vähemmän bakteerilääkkeitä. Nopeimmin käyttö on vähentynyt nuorimmilla lapsilla, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Kelan yhteistutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 2008–2016. Bakteerilääkkeitä käyttävät Suomessa eniten 0–2-vuotiaat ja seuraavaksi eniten 3–4-vuotiaat lapset. Bakteerilääkkeiden käytön vähentäminen torjuu antibioottiresistenssiä.  LÄHDE KELA

10 PROVIISORI 3.19

takaavat matkustajien turvallisuuden. Miksei niin ole myös lääkehoitoprosessin kohdalla? APTEEKKARILIITON FARMASEUTTINEN JOHTAJA CHARLOTTA SANDLER APTEEKKARI-LEHDEN PÄÄKIRJOITUKSESA

■ väitös

Uusia menetelmiä silmälääketutkimukseen

leisin tapa hoitaa silmäsairauksia on annostella lääkeaine tippana silmään. Näin voidaan hoitaa vain silmän etuosan sairauksia. Annostelu on potilaille vaikeaa ja vain hyvin pieni osa annoksesta, alle viisi prosenttia, imeytyy silmään. Silmän pinnassa sarveiskalvolla ja sidekalvolla on suuri merkitys sille, missä määrin lääkeainetta pääsee imeytymään silmään. Proviisori Eva Ramsayn väitöstutkimuksessa selvitettiin yli 30 lääkeaineen läpäisevyyttä näissä kalvoissa. Lääkeaineiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vaikutus läpäisevyyteen ja imeytymiseen määritettiin tietokonemallien avulla. Mallien avulla uusien lääkeainekandidaattien sopivuutta voidaan testata jo lääketutkimuksen alkuvaiheessa. Lasiaisinjektio on yleisin lääkkeen antotapa silmän takaosan lääkehoidossa. Lääkkeiden kehityksessä farmakokineettinen profiili tutkitaan, jotta voidaan päättää lääkkeen annos ja annosväli. Nämä kokeet suoritetaan useimmiten elävillä kaneilla. Ramsayn tutkimuksessa tarkasteltiin kahdeksan lääkeaineen läpäisevyyttä eristetyllä naudan pigmenttiepiteelillä. Tulokset lisäävät ymmärrystä lääkeaineiden jakautumisesta silmän takaosan ja verenkier-

ron välillä. Tutkimuksessa käytetty menetelmä puolestaan auttaa vähentämään eläinkokeita. Silmänpohjan ikärappeuman kosteaa muotoa hoidetaan kuukausittaisilla lasiaisinjektioilla. Lääkkeiden uusia saattomenetelmiä tarvitaan pidentämään lasiaisinjektioiden annosteluväliä. Tutkimuksessa kehitettiin seulontamenetelmä lääkkeen vapautumistutkimuksiin mikropartikkeleista. Menetelmä mahdollistaa monien saattomenetelmien tutkimisen samaan aikaan, mikä nopeuttaa ja säästää aikaa lääkekehityksessä. Lääkkeiden saattomenetelmiä kehitettäessä on tärkeää myös tutkia, mitä vaikutuksia saattomenetelmän hajoamisella on lasiaisessa. Tutkimuksessa kehitettiin ennustava laskennallinen menetelmä biohajoavien polymeerien eliminaation arviointiin silmän lasiaisessa. Simulaatiot osoittivat, että polymeerin hajoaminen nopeuttaa merkittävästi polymeerin hajoamistuotteiden eliminoitumista silmästä ja vähentää näin altistusta silmässä. Tietokoneavusteiset simulaatiomallit yhdistettynä in vitro -toksisuusseulontaan voisivat hyvin aikaisessa vaiheessa ennustaa saattomenetelmän sopivuutta silmälääkitykseen. Eva Ramsayn väitös tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa.  LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lääkealan monipuolisimmat urapolut FARENTAN KAUTTA ON MAHDOLLISTA TYÖSKENNELLÄ

• • • •

yhdessä apteekissa useammassa apteekissa keikkailla eri puolilla Suomea sekä apteekissa että lääketeollisuuden tehtävissä

www.farenta.com/toihin Seuraa meitä somessa Farenta on osa Oriolaa



moniammatillinen yhteistyö

Söderpointti rokottaa ja mittaa terveysaseman naapurissa Söderkullan apteekin terveyspiste Söderpointti antoi ensimmäisinä toimintakuukausinaan satoja influenssarokotteita paikallisen terveysaseman toimeksiannosta. Apteekkari Ann-Mari Viitanen ja sairaanhoitaja-proviisori Hanna Silvola-Rouvinen kertovat, miten tähän päästiin ja miten toiminta jatkuu.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

ipoon Söderkullan tärkeimmät palvelut sijaitsevat kivenheiton päässä apteekista: terveysasema, kirjasto, supermarketit, kampaaja ja R-kioski. Terveyspiste Söderpointilla on omat, väljät tilat ja erillinen sisäänkäynti kulman takana. – Työskentelen välillä myös apteekin puolella. Ikävä kyllä näköyhteyttä sinne ei ole, joten en pysty havaitsemaan äkillisten ruuhkahuippujen aiheuttamaa avuntarvetta, Hanna Silvola-Rouvinen harmittelee. Hannan työpiste näyttää tavalliselta sairaanhoitajan vastaanotolta. Tietokone tarvitaan, jotta hän voi olla yhteydessä ajanvarausjärjestelmään sekä potilastietojärjestelmään, joka vie tiedot Kanta-palveluun. Lisäksi on tutkimuspöytä, jakkara ja lamppu, instrumenttipöytä ja hoitajavaunu. Hemo-

12 PROVIISORI 3.19

globiinin, verensokerin, kolesterolierittelyn, tulehdusmerkkiaine CRP:n, kuumeen ja kehonkoostumuksen mittaamiseen on asianmukaiset laitteet. PEF-puhalluslaite, stetoskooppi, korvalamppu ja mittanauhakin löytyvät. – Äänieristys, vesipiste käsien pesemistä varten ja määrätyn tasoinen ilmastointi kuuluvat niin ikään apteekin terveyspisteen vaatimuksiin. Sterilointilaitteet meillä oli jo ennestään. Paperilla olevia potilastietoja varten tarvitaan lukollinen kaappi, ja rokotteet säilytetään lukitussa jääkaapissa, AnnMari Viitanen esittelee. – Sairaanhoitajan työksi tämä on tavallista itsenäisempää. Normaalisti sairaanhoitajalla on ympärillään työyhteisö, kun taas apteekin terveyspisteen hoitajana työskentelen yksin ja oman harkintani varassa. Saan toki tarvittaessa tukea terveyskeskuksesta ja vastuulääkäriltä. Olemme sopineet, että voin soittaa milloin tahansa, Hanna kertoo.

Ann-Mari Viitanen ja Hanna SilvolaRouvinen kertovat saaneensa kollegoilta arvokkaita vinkkejä terveyspistettä perustettaessa. Myös Apteekkariliiton terveyspisteen perustamista koskeva ohjekirjanen on ollut Söderkullassa ahkerassa käytössä.

3.19 PROVIISORI 13

moniammatillinen yhteistyö Ann-Mari Viitanen APTEEKKARI SÖDERKULLAN APTEEKKI •• Valmistui proviisoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1984. •• Työskennellyt apteekkiproviisorina sekä tukkuliikkeessä tutkimus- ja markkinointitehtävissä. •• Ensimmäinen apteekkilupa vuonna 2003, Marttilan apteekki. •• Söderkullan apteekin apteekkari vuodesta 2006. Söderkulla oli siihen asti ollut sivuapteekki. •• Asuu Söderkullassa ja viihtyy suunnattoman hyvin.

On tärkeää, että apteekit ottavat paikkansa lääkealan Ann-Mari Viitanen kertoo, että terveyspisteen nimeksi tuli Söderpointti, koska nimen piti toimia sekä suomeksi että ruotsiksi. Hän halusi myös ytimekkään nimen, joka viittaisi terveyspisteeseen käyttämättä tuota sanaa. Söderpointti täytti kriteerit.

KORVAHUUHTELUISTA KARTOITUKSIIN Odotushuoneessa on mahdollisuus levätä rokotuksen tai näytteenoton jälkeen. Jonoa siellä on harvoin, koska terveyspiste toimii ajanvarauksella. Ajan saa yleensä nopeasti joko apteekin verkkosivujen kautta tai puhelimitse. Poikkeuksen muodostavat maksuttomat riskiryhmien influenssarokotukset, joiden aika varataan terveysaseman ajanvarausjärjestelmästä. Ideana on olla nimenomaan matalan kynnyksen palvelu, johon on helppo poiketa samalla, kun hoitaa muitakin asioita. – Rokotuksista suosituin on ollut puutiaisaivokuumerokotus. Pneumokokki- ja hepatiittirokotuksia ei ole vielä kysytty aivan yhtä paljon. Tarjolla on rokotusten ja mittausten lisäksi pieniä toimenpiteitä, kuten ompeleiden ja hakasten poistoa, haavanhoitoa, korvahuuhtelua, punkin poistoa ja silmätippojen annostelua 15–30 euron hintaan. Palveluja on koottu myös paketeiksi. Esimerkiksi terveydentilan kartoitus maksaa 30 euroa ja pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoidonohjaus 50 euroa. Myös lääkityksen tarkistuspalvelua on tarjolla, mutta sitä söderkullalaiset eivät ole vielä juurikaan hyödyntäneet. – Olemme juuri aloittamassa lääkinnäl-

14 PROVIISORI 3.19

listen tukisukkien mittaamista ja myymistä. Tunnustelemme, minkälaisille palveluille olisi käyttöä, ja kehitämme toimintaa tarpeen mukaan, Ann-Mari täydentää.

KÄRSIVÄLLINEN ODOTUS KANNATTI Ann-Mari pyrkii pitämään apteekkinsa palvelut jatkuvasti ajan tasalla, joten ajatus terveyspisteestä oli kypsynyt hänen mielessään jo pidempään ennen toteutusta. Kun hän ensimmäisen kerran mainitsi mahdollisuudesta terveysaseman suuntaan, idea ei vielä ottanut tulta. Ann-Mari ei lannistunut, vaan jäi odottamaan otollisempaa hetkeä. Se tuli kaksi vuotta sitten ennen joulua. – Ajattelin, että toteutan terveyspisteen vielä jossakin vaiheessa. Otin selvää tarvittavasta byrokratiasta ja tein alustavia suunnitelmia. Kun terveysasemalta sitten kysyttiin, voisimmeko auttaa riskiryhmien influenssarokotuksissa, pystyin polkaisemaan terveyspisteen nopeasti käyntiin, Ann-Mari kertoo. Aiemmalta käyttäjältä vapautuneet tilat olivat jo valmiina, ja seuraavaksi Ann-Marin piti löytää sairaanhoitaja, joka lähtisi vetämään terveyspistettä. Hanna löytyi kollegaverkoston kautta toisesta apteekista, jossa hän työskentelee edelleen osa-aikaisesti. Ann-Marin mielestä Hannan koulutus

asiantuntijoina ja osana terveydenhuoltoa.

ja työkokemus ovat tehtävään ihanteelliset, koska sekä apteekkiympäristö että sairaanhoitajan työt ovat hänelle tuttuja. – Terveyspisteen hoitajalla on hyvä olla myös elämänkokemusta, koska työ on varsin vastuullista. Silmätippojen laittaminen tai verenpaineen mittaaminen voi olla helppoa, mutta hoitajan on pystyttävä myös esimerkiksi arvioimaan, pitääkö asiakas lähettää eteenpäin lääkärin vastaanotolle. Se voi olla vaativaa, Ann-Mari selittää. Hanna lähti mielellään aukomaan uutta uraa. – On tosi hienoa olla ensimmäisten joukossa tekemässä jotakin uutta, joka voi tulevaisuudessa olla aika tavallistakin. Pidän vaihtelevasta työnkuvastani. Välillä olen ollut hieman ymmällä ajankäytön suunnittelun kanssa. On sekä rikkaus että haaste, ettei toimintaan ole täsmällistä valmista mallia, vaan se on luotava itse, hän kommentoi.

ILOISIA YLLÄTYKSIÄ ASIAKKAILLE Ann-Marin mainitsema nopea lähtö on suhteellinen käsite. Hanna alkoi välittömästi työsuhteen alettua kerätä AVIn tarvitsemia liitetiedostoja terveyspisteen toimintalupahakemusta varten. Hakuprosessiin kului puolisen vuotta, joten terveyspiste pääsi aloittamaan viime vuoden marraskuussa.

Söderkullan väestörakenne on monipuolinen: ikäihmisiä on paljon, mutta Sipoo on myös kasvava kunta, jonne muuttaa paljon lapsiperheitä. Alueella ei ole yksityistä lääkäriasemaa, mikä osaltaan vaikuttanee apteekin terveyspisteen palveluiden kysyntään. – Toiminta-ajatuksemme on tarjota sairaanhoitajan palveluita matalalla kynnyksellä, nopeasti ja joustavasti ja myös terveyskeskuksen aukioloajan ulkopuolella, jolloin työssäkäyvät ehtivät paremmin vastaanotolle, Ann-Mari kertaa. Asiakaspalaute on ollut myönteistä. Esimerkiksi muuan isä oli huolissaan viikonlopuksi kotiin tulleen aikuisen tyttärensä rokotuksista ja ilahtui kovasti, kun sai varatuksi tyttärelle ajan hepatiittipiikille jo kahden tunnin päähän. Tällaista palvelua ei aikaisemmin ollut Söderkullassa tarjolla. – Parhaalta tuntuu, kun pystyy yllättämään asiakkaat iloisesti ja tarjoamaan sitä, mitä he hakevat. Silloin tuntuu, että byrokratia kannatti hoitaa ja terveyspiste perustaa, Ann-Mari ja Hanna sanovat. Hanna on antanut jo monesti lääkeneuvontaa osana muuta palveluaan, ja on kätevää, kun asiakas saa hankituksi itsehoitolääkkeet samalla kertaa apteekin puolelta. Apteekin henkilökunnasta on mukavaa, kun he pystyvät auttamaan asiakkaita entistä paremmin. – Apteekissa osataan kertoa terveyspisteen palveluista ja auttaa ajan varaamisessa. Välillä sattuu, että apteekin asiakkaalla on jokin akuuttikin tilanne, johon tarvitaan sairaanhoitajaa. Silloin on hyvä, kun Hanna on lähellä, Ann-Mari jatkaa.

5 vinkkiä terveyspisteen perustajalle Kontulankaaren Apteekissa johtavana proviisorina työskentelevä Minna Lähdevuori oli mukana perustamassa Kontulan Terveyspistettä apteekin yhteyteen yhdessä apteekkari Tuuli Kosken kanssa. Terveyspiste avautui syksyllä 2018. Minnan vinkit terveyspisteen perustamiseen:

REKRYTOI AVAINHENKILÖT HYVISSÄ AJOIN ••Tuplatutkinnolla varustettu, kokenut ja muutakin työtä pelkäämätön työntekijä on huippulöytö. ••Älä jää yhden kortin varaan työntekijän suhteen. Mieti myös yhteistyömahdollisuuksia toisten terveyspisteiden kanssa. ••Toimintaa innokkaasti kehittävä vastuulääkäri on plussaa.

PEREHDY LUPAHAKEMUKSEEN HUOLELLA ••Lupaa varten vaaditaan useita suunnitelmia, joiden laatiminen on aikaa vievää. ••Perustamisen voi myös ulkoistaa ja hyödyntää muiden kokemuksia. ••Toiminta edellyttää osakeyhtiötä.

SUUNNITTELE TILAT JA NIIDEN TOTEUTUS AJOISSA ••Tilojen on oltava valmiina ja hyväksyttyinä jo lupaa haettaessa. ••Sijainti apteekin välittömässä yhteydessä on käytännöllistä.

KUNTAYHTEISTYÖ AVAA MAHDOLLISUUKSIA, MUTTEI OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ••Hoitopolut ja jatkohoitoon ohjaus helpottuvat yhteistyössä. ••Mahdollisuus kirjata mittaukset terveysaseman potilastietojärjestelmään on tehokas tapa dokumentoida. ••Esimerkiksi kausi-influenssarokotuksen järjestäminen tuo lisäpöhinää apteekkiin.

TEMPAA HENKILÖKUNTA MUKAAN SUUNNITTELUUN JA PALVELUIDEN MYYNTIIN SEKÄ PANOSTA MARKKINOINTIIN ••Hyödynnä sairaanhoitajan kokemusta ideoinnissa ja toiminnan kehittämisessä. ••Terveyspiste tutuksi apteekin nykyisille asiakkaille henkilökunnan markkinoimana ja asiakasnäyttöjen sekä info-tv:n avulla. ••Some-markkinointi (Facebook, Twitter ym.) on edullinen vaihtoehto ja vain mielikuvitus on rajana! ••Näkyvyys eri kanavissa (ulkomainonta, paikallislehti, apteekin oma lehti, suorajakelu, flyerit, www-sivut, Google Ads) on olennaista. ••Yhteistyökumppaneita ei koskaan ole liikaa!

Hanna Silvola-Rouvinen TERVEYSPISTEEN HOITAJA SÖDERPOINTTI •• Valmistui Tampereen terveydenhuolto-opistosta sairaanhoitajaksi vuonna 1993. •• Työskenteli noin 8 vuoden ajan Tampereen yliopistosairaalassa lähinnä sisätautien osastoilla ja vanhustyössä. •• Kaipasi muutosta ja lähti opiskelemaan farmasiaa Helsingin yliopistoon vuonna 2003. Valmistui farmaseutiksi vuonna 2004. •• Jatkoi myöhemmin opintojaan ja valmistui proviisoriksi vuonna 2012. •• Työskennellyt helsinkiläisessä apteekissa vuodesta 2003. Tehnyt muun työn ohella mittauksia ja toiminut apteekin haavanhoitovastaavana.

Hanna Silvola-Rouvisen mielestä sairaanhoitajan ja proviisorin koulutukset täydentävät hyvin toisiaan. Hän saa usein tilaisuuden antaa lääkeneuvontaa sairaanhoitajan vastaanoton yhteydessä, mutta lääkityksen tarkistuspalveluita hän ei ole vielä juurikaan päässyt antamaan. 3.19 PROVIISORI 15

SUORA YHTEYS TERVEYSASEMALLE Hanna ja Ann-Mari tähdentävät, ettei terveyspiste kilpaile terveysaseman kanssa, vaan täydentää omalta osaltaan sen palveluja. Sipoossa annettiin viime kaudella noin 5 000 kausi-influenssarokotetta riskiryhmille, mikä on melkoinen taakka terveysasemille. Terveyspiste pystyi keventämään terveysaseman työpainetta, mikä oli tarkoituskin. – Vapaat influenssarokotusaikamme olivat näkyvissä Sipoon kunnan ajanvarausjärjestelmässä, ja minulla on rajattu oikeus tehdä kirjauksia terveysaseman potilastietojärjestelmään. Tämä osoittaa luottamusta toimintaamme, ja haluan olla luottamuksen arvoinen, Hanna sanoo. Ann-Marin mielestä se pelko on turha, että terveyspistetoiminta loisi uutta palveluntarvetta muualle terveydenhuoltoon esimerkiksi tekemällä ylimääräisiä testejä. Ihmiset eivät teetä maksullisia testejä huvikseen, vaan heillä on jo jokin terveyshuoli, johon mittaus ja terveyspisteen sairaanhoitajan tulkitsemat tulokset voivat tuoda selkeyttä. – Jos potilas haluaa tietää veriarvonsa tai teettää kolesterolitestit hieman useammin kuin mihin julkisen terveydenhuollon resurssit riittävät, siitä tuskin on haittaa. On

On sekä rikkaus että haaste, ettei terveyspisteen toimintaan ole täsmällistä valmista mallia, vaan se on luotava itse.

luonnollista ja hyvä asia, että ihmiset ovat kiinnostuneita terveydestään. Terveyspisteessä tehtyjen testien tulokset ovat näkyvillä Kanta-palvelussa, joten niiden kirjaamisestakaan ei aiheudu uutta työtä terveysasemalle, Hanna täydentää.

APTEEKKI OTTAA PAIKKANSA Ann-Maria kannusti Söderpointin perustamiseen myös ajatus apteekista osana muuta terveydenhuoltoa. Hänen mielestään on tärkeää, että apteekit ottavat paikkansa lää-

kealan asiantuntijoina yhteisössään. Hanna huomauttaa, että farmaseutit ja proviisorit tekevät kaikessa hiljaisuudessa jo nyt paljon terveydenhuoltoon liittyvää työtä. – Muualla terveydenhuollossa ei välttämättä tiedetä, mitä kaikkea apteekissa osataan. Terveyspisteen olemassaolo tekee apteekin roolin entistä näkyvämmäksi. Yhteistyön lisääminen on myös yleensä aina hyväksi, hän jatkaa. Ann-Mari ei silti suosittele terveyspisteen perustamista joka apteekkiin. – Terveyspiste voi olla erittäin hyvä palvelumuoto tietyille apteekeille, mutta apteekkarin pitää harkita tapauskohtaisesti, sopiiko se osaksi juuri tämän apteekin liiketoimintaa. Riippuu paljon toimintaympäristöstä, millaiset mahdollisuudet terveyspisteellä on menestyä. Söderpointin palveluja on markkinoitu muun muassa suorapostituksilla, ja Hanna on käynyt kertomassa terveyspisteestä Martoille ja eläkeläisjärjestöille. Tulossa on ainakin teemapäivä matkailijoiden rokotuksista syksymmällä. – Kehitämme palveluja herkällä korvalla sekä asiakkaiden että terveysaseman suuntaan. Paljon riippuu siitäkin, mihin suuntaan kehitys julkisessa terveydenhuollossa kulkee, Ann-Mari sanoo. 

Yliopiston Apteekissa on tutkitusti Suomen paras asiakaskokemus. Vuodesta 1755 olemme toimineet asiakkaidemme terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Olemme Helsingin yliopiston omistama yhteiskunnallinen yritys ja koko tuottomme ohjataan vuosittain suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen. Palvelemme 13 paikkakunnalla 17 apteekissa, chat- ja puhelinpalvelussa sekä verkossa ya.fi

Tule tekemään hyvää yhdessä Palkkaamme asiantuntijoita eri puolille Suomea – hae nyt! farmaseutteja proviisoreita kosmetologeja apteekkityöntekijöitä

Onko asiakaspalvelu intohimosi? Arvostatko loistavaa yhteishenkeä? Haluatko töihin yritykseen, joka tekee hyvää? Jos vastasit kyllä, tule työkaveriksemme! Heidi, farmaseutti

Katso avoimet paikat ja täytä hakemus: yliopistonapteekki.fi/rekry

ya.fi

Väestö ikääntyy

luennolta

– miten estämme lääkekaaoksen? Väestön ikääntyessä lääkehoidon haasteet kasvavat. On monilääkitystä ja useita hoitavia tahoja. Kuka vastaa kokonaisuudesta? Haasteita ratkottiin viime syksyn Farmasian Päivillä useissa puheenvuoroissa. TEKSTI SUVI FINNE KUVITUS DREAMSTIME

rofessori Marja Airaksisen mielestä iäkkäiden lääkitysongelmat ovat tänä päivänä pitkälti samoja kuin yli kymmenen vuotta sitten (2007) kirjoitetussa Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteessa: tiedonkulun haasteet avohoidossa, vanhuksille sopimattomien lääkkeiden, erityisesti psyykenlääkkeiden käyttö laitoshoidossa ja ongelmalliset lääkeyhdistelmät. Perinteisesti apteekki on keskittynyt lääkkeiden jakeluun. Uudenlaisia mahdollisia apteekkitoiminnan malleja ovat erikoiskauppaan keskittynyt apteekki ja terveydenhuoltoon suuntautunut apteekki. Jotta jälkimmäinen malli saataisiin kannattavaksi, tulisi tarjottavista palveluista saada korvaus. Airaksinen esitteli myös keinoja, joilla kliiniset lääkehoitopalvelut saataisiin tuotteistettua maksullisiksi terveyspalveluiksi. Stubbingsin vähittäisen muutoksen mallin (2011) mukaista olisi palvelujen hinnoittelun erottaminen lääkkeen toimitusmaksusta, kuvauksen laatiminen palvelulle sekä vaikuttavuusselvityksen tekeminen ja laatukriteereiden luominen. Rationaalinen lääkehoito on kumppanuutta: potilaan on oltava riittävän tietoinen lääkehoidostaan, sote-ammattilaiset kannustavat potilasta kysymään lääkehoidostaan ja lääkäri varmistaa, että lääkitys on asianmukainen. Turvallista toimintaa kuvaa malli, jossa useampi sote-ammattilainen tarkistaa potilasta hoidettaessa tehdyt toimenpiteet niin, etteivät inhimilliset virheet olisi potilaalle kohtalokkaita.

YKSILÖLLISTÄ HOITOA IÄKKÄILLE Ikääntyneet ovat haastava ja haavoittuva kansanosa lääkehoidon haittavaikutusten

suhteen. Proviisori, tohtorikoulutettava, LHKA Terhi Toivo kertoi, että yli 65-vuotiailla on muihin ikäryhmiin verrattuna nelinkertainen riski joutua sairaalahoitoon lääkehaittojen vuoksi. Sairaalajaksoista jopa 11 prosenttia liittyy lääkehaittoihin, ja näistä 70 prosenttia ilmenee monilääkityillä iäkkäillä potilailla. Iäkkäät ovat sairastavuuden ja ikääntymismuutosten vuoksi heterogeeninen ryhmä. Lääkehoitojen yksilöllistäminen on heillä erityisen hyödyllistä. Se voidaan toteuttaa muun muassa geenitestauksen tai esimerkiksi syöpähoidossa kohdentamisen avulla, mutta myös yksilöllisellä annoksen säädöllä. Vanhukset kärsivät usein munuaisten vajaatoiminnasta, jolloin heille sopivistakin lääkkeistä saatetaan joutua muuttamaan annostusta. Jotkut lääkkeet aiheuttavat huimausta, ja se on otettava huomioon, jos potilas on muutenkin herkkä kaatuilemaan. Käypä Hoito -suosituksissa ei riittävästi huomioida ikääntyneitä. Hyviä apuvälineitä iäkkäiden lääkehoidon arviointiin ovat Inxbase/Riskbase sekä Renbase. Jos potilaalla on

Seulontamittari auttaa tunnistamaan kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden hoidollisesti merkittäviä lääkehoidon ja lääkehoitoprosessin riskejä. 3.19 PROVIISORI 17

luennolta monia lääkkeitä käytössä, on varmistettava, että lääkitys on asianmukaista: kaikille lääkkeille on oltava selkeä käyttöaihe, hoidon tavoitteista on sovittu yhdessä potilaan kanssa ja hoidon kokonaisuus on hallittu. Myös verkosta löytyy hyödyllistä materiaalia monilääkityksen optimointiin (esimerkiksi Skotlannin hallituksen sivuilla: 7 Steps To Appropriate Polypharmacy). Lääkehoito on vain osa iäkkään kokonaishoitoa. Lääkkeen valinnassa joudutaan usein punnitsemaan lääkehoidon hyödyt ja haitat. Tehokkain lääke sairauteen ei ole välttämättä paras lääke ikääntyneelle monisairaalle, eli hyvässä lääkehoidossa joudutaan usein tekemään kompromisseja. Hyvään lääkehoitoon kuuluu myös lääkityksen säännöllinen arviointi.

Tehokkain lääke sairauteen ei ole välttämättä paras lääke ikääntyneelle monisairaalle. RISKIEN ARVIOINTIIN UUSI MITTARI FaT, vastaava proviisori Maarit Dimitrow esitteli iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittaria, jonka hän on kehittänyt osana väitöskirjatyötään. Seulontamittari on validoitu kotihoidon hoitajien täytettäväksi. Se on saatavilla Fimean verkkosivuilta ja löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen ”iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari”. Mittari auttaa tunnistamaan kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden hoidollisesti merkittäviä lääkehoidon ja lääkehoitoprosessin riskejä. Se auttaa kehittämään yhtenäisen toimintatavan lääkehoitojen hallintaan, lisää eri ammattiryhmien geriatrisen lääkehoidon osaamista ja edistää moniammatillista yhteistyötä. Seulontamittarilla on tarkoitus seuloa tapahtumia ja tilanteita, jotka voivat viitata lääkehoidon riskeihin. Näitä ovat lääkehaittoihin viittaavat oireet, useampi hoitava lääkäri, useampi kaatuminen vuoden sisään, tietyt riskilääkkeet (hankalimmat digoksiini, fluoksetiini, karbamatsepiini, varfariini, amiodaroni, litium, metotreksaatti, teofylliini), lääkehoitoon sitoutumisen ongelmat, potilaan omaisten huoli ja uudet aloitetut lääkkeet. Mittari ja ajantasainen lääkityslista kuuluvat aina yhteen, eli mittaria tulkitaan

18 PROVIISORI 3.19

lääkityslistan kanssa yhdessä. Riskimittaria voidaan käyttää esimerkiksi siten, että mittarin käyttöön koulutettu kotihoidon hoitaja suorittaa riskienarvioinnin mittarin avulla, jonka jälkeen koordinoiva farmaseutti tai proviisori tarkistaa arvioinnit, lääkityslistat ja mahdolliset esille tulleet ongelmat. Tässä farmasisti voi käyttää apunaan Salko-tietokantaa, Terveysporttia ja Lääke75+ -tietokantaa. Tämän pohjalta farmasian ammattilainen laatii ehdotuksen lääkehoidon arvioinnin tarpeesta. Lääkäri päättää arvioinnin pohjalta, mitä tehdään, ja koordinoiva farmasisti, kotihoidon lääkäri ja hoitaja toimivat yhdessä vieden sovitut toimenpiteet käytäntöön.

TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI Asiantuntijaproviisori Annika Koivisto kertoi Turvallisen lääkehoidon tuesta, joka on Apteekkariliiton tuotteistama palvelu kotihoidolle ja palveluasumisyksiköille. Palvelu koostuu neljästä riskienhallintatyökalusta, joiden testaamiseen ja toteuttamiseen on osallistunut laaja joukko ihmisiä ja hoitoyksiköitä. Riskienhallintatyökalut ovat: turvallinen koneellinen annosjakelu, lääkekaapin tarkastus ja turvallinen lääkelogistiikka, turvallisen lääkehoidon toteutuminen ja turvallisen lääkehoidon edellytykset. Palveluun sisältyvät moniammatilliset arviointitilaisuudet, raportointi ja seurantatapaamiset sovitussa aikataulussa, osio kerrallaan. Palvelukokonaisuus suositellaan toteutettavaksi kahden vuoden välein. Riskienarviointitilaisuudessa voi nousta esille kehittämistoimenpiteitä, ja apteekki voi hyvin tarjota asiantuntemustaan niiden toteuttamiseen.

Lääkitysongelmien juurisyyt MAARIA LUOMA tutki pro gradu -työssään iäkkäiden lääkityksen ongelmia. Tutkittavaksi valittiin viisi Lohjalla tehtyyn interventiotutkimukseen osallistunutta potilasta, joiden lääkityksestä oli tehty lääkehoidon kokonaisarviointi. Tutkimusaineistossa havaittiin perusteetonta monilääkitystä ja lääkitysongelmia, joiden syitä etsittiin terveydenhuollon ammattihenkilöitä haastattelemalla. Juurisyyt olivat •• resurssipula terveydenhuollossa •• hoidon jakautuminen eri terveydenhuollon toimijoiden kesken •• potilastietojärjestelmiin liittyvät ongelmat •• epäily puutteellisista lääkitystiedoista tai yli 75 vuoden ikä •• käytössä useita lääkkeitä (yli 6) ja yksi edellä mainituista •• epäselvyys vastuunjaossa terveydenhuollon ammattilaisten välillä •• terveydenhuollon ammattilaisten erilaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet •• viestinnän haasteet •• potilaasta johtuvat syyt. LÄHDE PROVIISORI MAARIA LUOMAN LUENTO

NÄIN YHTEISTYÖ SUJUU Apteekkariliiton tuottamaa riskienarviointityökalua Turvallinen koneellinen annosjakelu pilotoitiin Espoossa Espoonlahden kotihoidossa. Espoonlahden kotihoidon aluevastaava Jaana Henriksson ja proviisori, LHA-asiantuntija Tiina Koskenkorva raportoivat kokemuksistaan. He kertoivat, että yhteistyötilaisuudessa tunnelma oli hyvä ja yhteistyö koettiin hedelmälliseksi. Tilaisuuden jälkeen käytäntöjä kehitettiin ja laadittiin sisäinen lääkehoidon toimintaohje Espoon kaupungin lääkehoitosuunnitelman liitteeksi sekä päivitettiin lääkkeiden säilyttämiseen liittyviä käytäntöjä. Sovittu seurantatapaaminen velvoittaa tekemään ja toimimaan suunnitelman mukaan. Sen, että apteekki pääsi auttamaan kotihoitoa sen prosesseissa, koettiin lisäävän avoimuutta ja kehittävän myös apteekin toimintaa niin, että yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa.

Yli 65-vuotialla on muihin ikäryhmiin verrattuna nelinkertainen riski joutua sairaalahoitoon lääkehaittojen vuoksi. Sairaalajaksoista jopa 11 prosenttia liittyy lääkehaittoihin.

Miten iäkkään potilaan lääkitys puretaan? OSASTONYLILÄÄKÄRI, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri Juha Puustinen kertoi, että lääkitysten purkamisen eli deprescribingin onnistumisessa on eroja lääkeryhmien kesken. Helpoimmin vieroitettavia ovat sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet ja vaikeimmin vieroitettavia psyykenlääkkeet ja protonipumpun salpaajat. Lääkityksen purkaminen vaatii neuvonnan ja ohjauksen lisäksi seurantaa, etteivät sairaudet pääsisi vaikeutumaan purun jälkeen. Aina lääkitysten puruilla ei saavuteta toivottuja lopputuloksia (kuten kaatumisten väheneminen, kognition ja elämänlaadun parantuminen), ja joskus lääkitysten purkaminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia haittoja potilaan elämänlaatuun. Puustinen otti esimerkiksi unilääkkeiden purun. Hän tähdensi, että unettomuutta hoidettaessa tulee tarkasti selvittää, onko potilaan uni normaalia vai epänormaalia. Unettomuuden hoidon tulee kohdistua unettomuuden syihin: onko unihygienia huonoa, voiko taustalla olla lääkehaittoja tai alkoholin liikakäyttöä, kipua, masennusta, muita sairauksia, kuten levottomia jalkoja, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, uniapneaa, refluksitautia tai muistisairautta. UNETTOMUUDEN HOIDOT Lyhytkestoista unettomuutta pyritään hoitamaan ensisijaisesti lääkkeettömästi (liikunta, sosiaaliset aktiviteetit, potilaan tukeminen, taustasyiden selvittely, omatoiminen unihuolto) ja tarvittaessa aloitetaan lyhytkestoinen lääkehoito. Kroonista unettomuutta hoidetaan parhaiten kognitiivisella terapialla, jossa käsitellään potilaan huolia. Lyhytaikaisessa unettomuuden lääkehoidossa käytetään keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja ja niiden tavoin vaikuttavia lääkkeitä. Melatoniini sopii todennäköisesti pitkäaikaiskäyttöön. Muuten joissakin tapauksissa hyvin toimivan mirtatsapiinin haittavaikutuksena on sen aiheuttama matala verenpaine, jonka seurauksena voi tulla kaatumisia. Bentsodiatsepiinit jäävät helposti päälle sairaalajaksoilta. Ne heikentävät kognitiota, lisäävät dementian

Lääkityksen voi lopettaa vain lääkäri, mutta heillä ei ole riittävästi aikaa eivätkä he aina uskalla puuttua tuntemattoman potilaan lääkitykseen. vaaraa ja keventävät unta, koska ne vähentävät elimistölle tärkeiden syvän unen ja REMunen määrää. Sekä kansainvälisten että kansallisten suositusten mukaan unilääkehoito saisi kestää korkeintaan 1–3 kuukauden ajan. PAREMPI UNI ILMAN UNILÄÄKKEITÄ Puustinen kertoi myös Satakunnassa tehdystä kontrolloidusta unilääkevieroituksesta (Satauni, 2008–2012), jossa lähes sata potilasta vieroitettiin unilääkkeistä. Vieroitukseen yhdistettiin potilaan informointi, motivointi ja voimaannuttaminen. Puolen vuoden kuluttua 38 prosenttia ei käyttänyt ollenkaan, 49 prosenttia käytti satunnaisesti ja 12 prosenttia säännöllisesti unilääkkeitä. Kolmen vuoden seurannassa vieroitustulos oli pysynyt melko hyvin. Kognitiiviset kyvyt eivät juuri palautuneet puolen vuoden seurannassa, mikä voi viitata bentsodiatsepiinien pysyvämpiin haittavaikutuksiin. Tasapainossa ja lihasvoimissa tapahtui paranemista jo kuukauden vieroitusjakson aikana. Unilääkkeiden purun vaikutukset unen laatuun olivat positiiviset. KOTIHOITO EI YLEENSÄ OHJEISTA Miksi tarpeetonta lääkitystä ei sitten aina pureta? Lääkityksen voi lopettaa vain lääkäri, mutta heillä ei ole riittävästi aikaa eivätkä he aina uskalla puuttua tuntemattoman potilaan lääkitykseen. Kun lääkkeitä on useita, ei tarpeettomiin lääkkeisiin aina osata kiinnittää huomiota. Vaikuttaa myös siltä, että lääkkeen puuttuminen lääkelistalta on monen mielestä merkittävämpi ongelma kuin tarpeettoman lääkkeen jääminen listalle. Kotihoidossa ei yleisesti ottaen ole toimintaohjetta lääkityksen lopettamiseen. Farmasian ammattilainen voi auttaa lääkäreitä kotihoidon asiakkaiden lääkitysten arvioinnissa, ja apteekeissa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota kotihoidon asiakkaiden lääkityksiin.  3.19 PROVIISORI 19

luennolta

TEKSTI MINNA LÄHDEVUORI KUVA DREAMSTIME

Neljä työkalua johtamiseen Organisaatiot muuttuvat ja esimiestyö sen mukana. Työyhteisössä korostuu muun muassa vuorovaikutteisuus, mikä vaatii esimiehiltä uutta näkökulmaa työnjohtoon. Senior advisor, organisaation ja johtamisen kehittäjä Jaana Kilpimaa Azets Insightista tarjosi työkaluja esimiehille.

20 PROVIISORI 3.19

almentavaa johtamista käsitellään nykyään monissa esimiestyön koulutuksissa. Myös Jaana Kilpimaa puhui viime syksyn Farmasian Päivillä valmentavasta johtamisesta. Hyvä valmentaja saa ihmiset näkemään, mitä he voivat olla sen sijaan, että kertoisi, mitä he ovat. Valmentamisen keskiössä on uskomus siitä, että jokaisella on tarvittavat voimavarat haasteidensa ylittämiseen. Se ei ole pelkästään kysymystekniikkaa vaan tapa johtaa ja kohdata ihmisiä, tapa ajatella ja elää. Siinä valmentaja auttaa tunnistamaan, ottamaan käyttöön ja jalostamaan valmennettavansa vahvuuksia.

TOIMINTATYYLIT Johtamisen apuna voidaan käyttää henkilöanalyysejä, kuten DISC, Peili tai Thomas, joilla tunnistetaan johdettavien toimintatyylit. Ihmisen luontaisen toimin-

tatyylin tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa havaitsemaan yksilön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Ihminen ei yleensä toimi pelkästään yhden tyylin mukaisesti, vaan jokaisen profiilissa on piirteitä useista tyyleistä. Joku tyyli voi kuitenkin olla hallitseva. Jaana Kilpimaan mukaan esimiehen on hyvä pohtia, minkälaisia rooleja itse ottaa esimiestyössään. Toimiiko esimerkkinä, kartanlukijana, kehittäjänä, koutsina vai kenties eri hetkinä eri rooleissa? Tärkeää on tiedostaa omat tyypillisimmät toimintatyylinsä samoin kuin kollegoiden ja alaisten toimintatyylit. Esimies voi miettiä, mitä vaikuttamisen keinoja kannattaisi johtamisessaan lisätä tai vähentää. Viestiessä hänen kannattaa ottaa huomioon ihmisten erilaiset toimintatyylit ja arvostukset. Ottamalla huomioon toimintatyylin esimies voi puhutella työntekijän motiiveja ja sitouttaa työntekijää. Seuraavaksi voi poh-

tia, mitkä ovat oman tiimin toimintaprofiilin vahvuudet ja mitkä heikkoudet. Miten ne näyttäytyvät työpaikan arjessa? Toimintatyylejä ovat esimerkiksi edistävä, kannattava, määrätietoinen ja analyyttinen tyyli.

NÄKÖKULMAN VAIHTAMINEN Muutos on pitkälti ajattelun johtamista. Tekoja johtamalla syntyy toimintaa, johon ei välttämättä sitouduta, jos sitä ei koeta omaksi. Ei ymmärretä merkitystä ja silloin pysyvyys on heikkoa. –Johtamalla ajattelua syntyy itseohjautuva muutos, jolla saavutetaan pysyvämpiä tuloksia, kiteyttää Jaana Kilpimaa. Ajattelun johtaminen vaatii kuitenkin aikaa ja keskustelua, jotta voidaan rakentaa yhteinen ymmärrys. Kun halutaan rikkoa parkkiintuneita ajatuskaavoja, luoda uutta tai ratkaista ongelmia, voidaan työkaluina käyttää myös kysymyksiä, provokaatiota,

3.19 PROVIISORI 21

luennolta yllättävyyttä ja sattumanvaraisuutta. Myös esimies tulee katsoneeksi työpaikan tilanteita aluksi omasta näkökulmastaan. Näkökulmaa vaihtamalla voi moni asia näyttää hyvinkin erilaiselta. Katsotaan siis haastetta välillä eri näkökulmasta! Näkökulman vaihtoon Kilpimaa toi kuulijoille avuksi hauskan hattuharjoituksen. Kun mietitään muutoksen tai tiimin johtamisen haastetta, poimitaan vuorotellen päähän kuvitteellisia hattuja, joiden myötä pohditaan asiaa eri kanteilta. Hattujen teemoina voivat olla esimerkiksi ajanhallinta, tosiasiat/saatavilla olevat tiedot, uudet ideat/vaihtoehdot, hyödyt/edut, tunteet/ intuitio sekä ongelmat/vastoinkäymiset. Tästä voi edetä miettimään vaikkapa, mitä Barack Obama ongelmasta sanoisi tai entä jos et pelkäisi mitään, mitä tekisit. Entäpä jos istuisit kuun reunalla ja katselisit ongelmaasi, mitä näkisit?

PALAUTTEEN ANTAMINEN Vain palautteen avulla voimme kehittyä työssämme. Rakentava palaute keskittyy siihen, miten asianomainen toimii, ei siihen, minkälainen hän on. On hyvä käyttää sanoja ”joskus” ja ”välillä” sen sijaan, että käyttäisi sanoja ”aina, taas, ei koskaan”. Tarjotaan ymmärtäväinen selitys sille, miksi henkilö on toiminut tietyllä tavalla ja yhdessä mietitään, mitä asialle voitaisiin tehdä sen enempää syyttelemättä. ”Eipäs juupas” -väittelyyn ei kannata sortua, vaan on parempi edetä pohtimaan, mitä pitäisi tulla tilalle. Selitetään, mitä etua siitä on, että toimitaan toivotulla tavalla. Ilmaistaan uskoa, että palautteen saaja pystyy toimimaan siten. Annetaan positiivista palautetta sekä kiitetään siitä, että palautteen saaja kuunteli ja oli valmis miettimään asiaa yhdessä. Tärkeää on fokusoitua ongelmasta tavoitteeseen ja toiveeseen. Miettiä, mistä pitäisi päästä eroon. Tunnistaa ongelmia eikä lakaista niitä maton alle. Kun palautteeseen suhtaudutaan puolustautuvaan tyyliin, ollaan välinpitämättömiä, syytetään olosuhteita tai jotakuta muuta ihmistä tai kenties kritiikin esittäjää itseään. Rakentavassa tyylissä puolestaan kuunnellaan rauhallisesti ja kiitetään asian esille ottamisesta. Ilmaistaan ymmärretyn, että asia on tärkeä palautteen antajalle ja että

hänellä on hyvä syy toivoa asiaan muutosta. Pahoitellaan tapahtunutta ja jos tuntuu aiheelliselta, pyydetään anteeksi. Tärkeää on selvittää muutostoive ja auttaa kritiikin esittäjää ilmaisemaan, mitä hän toivoo. Keskustelun päätteeksi on yhdessä sovittava, mitä asialle voitaisiin tehdä.

MOTIVAATION VAHVISTAMINEN Oppiminen nojaa motivaatioon. Motivaatiosta puolestaan riippuu, millä halulla ihminen käyttää omia resurssejaan työn saavuttamiseksi. Motivaatioon vaikuttavat läheisesti työntekijän arvot ja tarpeet, jotka puolestaan vaikuttavat tavoitteen kiinnostavuuteen (intoon). Onnistumisen todennäköisyys (usko) vaikuttaa yhtälailla motivaation syntyyn. On myös tärkeää tiedostaa, että hallinnan tunne työssä lisää toimintakykyä. Kilpimaa tähdentääkin, että esimiehen olisi tärkeää tiedostaa, mikä alaisia oikeastaan motivoi ja mistä he saavat energiaa. Esimies voi motivoida työntekijää onnistumaan yksinkertaisesti huomioimalla onnistumiset. On hyvä huomata pienet edistysaskeleet ja kiittää pienistäkin asioista. Vaikkei työntekijä olisikaan vielä tavoitteessa, yhdessä voidaan miettiä, millä tavoin lähemmäs tavoitetta on päästy; mitä on tehty ja missä onnistuttu. Sitten voidaan siirtyä miettimään, mitä voitaisiin tehdä, jotta päästäisiin seuraavalle tasolle ja lähemmäs kohti tavoitetta. Jatkokysymyksinä voidaan miettiä esimerkiksi, mikä on toisin, kun tavoite saavutetaan. Mistä muut huomaavat, että olet tavoitteessasi? Mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on itselle tai vaikkapa sidosryhmille? Janaharjoitusta, jossa työntekijä sijoittaa itsensä esim. asteikolla 1–10 johonkin kohtaan tietyn tavoitteen suhteen, voi käyttää apuna vaikkapa kehityskeskusteluissa. Työntekijä kannattaa myös osallistaa ratkaisujen tekemiseen. Esimies tarjoaa helposti ratkaisuja ongelmiin ja kertoo miten tulisi toimia. Entä jos kysyisitkin työntekijältä, miten hän ongelman ratkaisisi? Näin hän pääsee itse vaikuttamaan asiaan ja voi motivoitua paremmin. Työntekijät voi myös osallistaa miettimään työyhteisöä vaikkapa työilmapiiriongelmissa. Minkälainen työyhteisö olisi, jos se olisi maailman paras? 

On hyvä huomata pienet edistysaskeleet ja kiittää pienistäkin asioista. 22 PROVIISORI 3.19

Näin tunnistat ja hyödynnät toimintatyylejä EDISTÄVÄN tyylin mukainen henkilö on innostuva, kekseliäs, sparraavaa ja aloitteellinen, kun tarvitaan ideoita ja näkemyksiä tulevaisuuteen tai ongelmanratkaisuun. Kääntöpuolena hän voi käyttäytyä ailahtelevaisesti, olla huomionhakuinen ja heittää palloja ilmaan viemättä asioita loppuun. Systematiikka ja sinnikkyys puuttuvat. Kannattavan tyylin mukainen on ihmisläheinen, empaattinen, kuunteleva, yhteistyöhaluinen ja osallistaa luontaisesti toisia sekä korostaa me-henkeä. Toisaalta hän näyttäytyy ehkä tavoitteettomana ja kenties mielistelevänä eikä ota kantaa. Hän haluaa, että kaikilla on hyvä olla eikä ole jämäkkä päätöksentekijä. Määrätietoisen tyylin omaava on aikaansaava, päättäväinen, tehokas ja tavoite- sekä asiaorientoitunut. Hänellä on visio kirkkaana mielessä. Toisaalta hän voi olla tunteeton, määräilevä eikä aina ota huomioon muiden mielipiteitä. Analyyttisen tyylin ihminen on hyvin looginen, rauhallinen ja perusteellinen. Hän on vahva substanssiosaaja, jonka vastaukset perustuvat faktoihin. Toisaalta hän voi olla hidas, pureutuu liikaa yksityiskohtiin eikä välttämättä ole dynaaminen eikä tehokas. Hän ei myöskään ota mielellään riskejä. TOIMINTA TYYLIN MUKAAN Kuinka sitten toimia eri tyylin ihmisten kanssa? Edistävän on hyvä antaa näyttää omat vahvuutensa ja idearikkautensa. Anna innostukselle vastakaikua. Täydennä ja muistuta häntä tavoitteisiin nähden paremmista vaihtoehdoista ja kerro, miten voitaisiin priorisoida tekemistä ja karsia ylimääräistä sekä keskittyä olennaiseen. Kannattavan kanssa hyödynnä hänen ihmisläheisyytensä, varsinkin uudistumis- ja muutosvaiheessa. Sovi hänen kanssaan tekemisen prosessi ja välietapit sekä deadline, jotta jotain myös saadaan aikaan. Kannattava konfliktiherkkänä välttelee ristiriitatilanteita, joten pyri keksimään keino, jolla hän uskaltaa tulla selvittämään ristiriitoja, joita väistämättä työyhteisössä tulee eteen. Määrätietoinen on promoottori, joka huolehtii, että on selkeitä tavoitteita ja suunnitelmia. Anna hänelle se rooli, jotta asioita saadaan oikeasti aikaan. Keskity määrätietoisen kanssa olennaiseen ja ole valmis kiireiseen aikatauluun. Ystävällisesti voit kuitenkin muistuttaa, että tulos tehdään ihmisten kautta ja on tärkeää, että ihmiset eivät tule torjutuksi, vaan myös heidän näkemyksensä huomioidaan. Analyyttisen kanssa ota huomioon hänen asiantuntijuutensa ja anna hänelle harkinta-aikaa. Hän tuo paljon osaamista ja yksityiskohtia mukaan toimintaan. Auta häntä kuitenkin madaltamaan omaa rimaansa. Tärkeää on määritellä, mikä on riittävän hyvää ja missä kohtaa voidaan tehdä vähemmän kuin 110 %. 

Tutustu I! JÄSENETUUS

Pääset liittosi matkavakuutuksella

LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu.

Lisää matkavakuutuksestasi

if.fi/proviisorit

010 19 19 19

TEKSTI NELLI ÄIJÖ KUVITUS DREAMSTIME

Proviisorin patenttipaketti Vaikka patenttiasiat eivät kuulu jokaisen proviisorin ydinosaamiseen, vaikuttavat ne arkeemme huomattavasti. Suomen Novartiksen lakimies Pekka Salomaa luennoi kevään Proviisoripäivillä lääkepatenteista.

okainen apteekkiproviisori varmasti huomaa, että jonkin lääkkeen patentti on päättynyt. Markkinoille ilmestyy silloin geneerisiä valmisteita ja hinnat laskevat. Toisaalta jokainen proviisori lääketeollisuudessa huomaa, jos yrityksen tuotteelle on tullut lisäindikaatio, markkinoiden kilpailutilanne yhtäkkiä kiristyy tai jos yritys voi vihdoin tuoda portfolioonsa uuden geneerisen valmisteen. Siksi jokaisen proviisorin on hyvä tietää perusasiat lääkepatenteista.

TIESITKÖ ESIMERKIKSI, että voit valmistaa patenttisuojattua lääkevalmistetta omassa kotilaboratoriossasi omaan käyttöösi, sillä patenttioikeuden piiriin kuuluu vain ammattimainen valmistus?

PATENTOITAVALLA KEKSINNÖLLÄ on oltava uutuusarvoa ja keksinnön on oltava teollisesti hyödynnettävä. Uutuusarvo tarkoittaa, että keksinnölle on haettava patenttia ennen kuin lääkeaineesta, indikaatiosta, formulaatiosta tai valmistusteknologiasta kirjoitetaan alan tieteellisessä julkaisussa julkaistava artikkeli.

PATENTTISUOJAT OVAT alueellisia

eli patentti on voimassa vain niissä maissa, joihin se on haettu. Esimerkiksi islantilainen Alvotech hyödyntää toiminta-

24 PROVIISORI 3.19

mallissaan patentin alueellisuutta tuoden Islannin markkinoille lääkkeitä, joiden patentti on voimassa muualla kuin Islannissa.

YHDELLÄ LÄÄKEVALMISTEELLA voi olla useita patentteja, ja patentin suoja-aika on 20 vuotta. Lääkkeisiin liittyviin patentteihin voi hakea suoja-ajan pidennystä, jos lääkkeiden tuonti markkinoille kestää pitkään. Suoja-ajan pidennys on viisi vuotta. Suoja-aikaa voi pidentää myös hakemalla lääkkeelle indikaatiota pediatriseen käyttöön. Tällöin suoja-aika pitenee puolella vuodella. Lääkkeen patentti voi siis kestää kokonaisuudessaan 25,5 vuotta.

PATENTTISUOJAN LISÄKSI alkuperäisen lääkkeen myyntiluvalla on vähintään kymmenen vuoden suoja. Tämä tarkoittaa, että rinnakkaisvalmisteen myyntilupa tulee voimaan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua vertailuvalmisteen alkuperäisen myyntiluvan myöntämisestä. Jos alkuperäiselle lääkkeelle hyväksytään uusi, huomattavaa kliinistä hyötyä tuova indikaatio myyntiluvan myöntämistä seuraavien kahdeksan vuoden aikana, tulee rinnakkaisvalmisteen myyntilupa voimaan aikaisintaan 11 vuoden kuluttua alkuperäisen lääkevalmisteen myyntiluvan myöntämisestä.

LÄÄKKEISIIN LIITTYVÄT patenttiasiat

ratkaisee markkinaoikeus, ja patenttien noudattamista valvoo patentinhaltija. Pa-

Lääkkeen patentti voi kestää kokonaisuudessaan 25,5 vuotta. tentinhaltija pyrkii tiedottamaan terveydenhuollon toimijoille muun muassa patentilla suojatuista lisäindikaatioista, sillä esimerkiksi off-label-käyttö sairaaloissa ei ole kontrolloitua.

SUOMEN AVOTERVEYDENHUOLLOSSA

lääke on mahdollista luokitella poikkeavaan viitehintaryhmään, jolloin valmiste ei ole vaihtokelpoinen tietyssä indikaatiossa. Poikkeavan viitehintaryhmän lääkkeillä, joita ovat tällä hetkellä pregabaliini ja imatinibi, on rinnakkaisvalmisteista merkittävästi poikkeava indikaatio, josta myyntiluvan haltija on tehnyt ilmoituksen Lääkkeiden hintalautakunnalle.

JOS KOET, että patenttiasioiden pitäisi

kuulua ydinosaamiseesi, lisätietoa patenteista ja myyntilupien suojasta saa lääkelaista sekä Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta www.prh.fi. 

Jäsen- ja koulutussivut Mentorointi antoi valmiuksia työelämään ProMentee-päätösseminaari pidettiin yhteistyössä Farmanian kanssa Ruoholahdessa.

Muista! AJANKOHTAISSEMINAARI 11.10. Allergiatalo, Helsinki PRO TEOLLISUUS -VIERAILU MEDFILESILLA 17.10. Vantaa SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS JA VIERAILU PHARMACILLA 20.11. Tamro-talo, Vantaa FARMASIAN PÄIVÄT 29.-30.11. Tervetuloa ständille verkostoitumaan ja noutamaan tilaamasi jäsenkalenteri! TOIMINNALLA TUTUKSI -ILLAT UUSILLE PROVIISORIOPISKELIJOILLE 1.10. Helsinki 3.10. Kuopio

Proviisoriyhdistyksen kolmas opiskelijoille suunnattu ProMentee-mentorointiohjelma järjestettiin Helsingissä keväällä 2019. Yksi mentorointiryhmistä kertoo kokemuksistaan näin: Ohjelma toteutettiin ryhmämentorointina siten, että jokaisella mentorilla oli 3–5 mentoroitavaa proviisoriopiskelijaa. Kevät sisälsi yhteisten alku- ja päätösseminaarin lisäksi tapaamisia oman pienryhmämme kesken. Olimme kaikki erityisen kiinnostuneita työskentelystä lääketeollisuudessa, joten suunnittelimme tapaamisten aiheita etukäteen tukemaan erityisesti tätä uratavoitetta. Mielestämme mentorointiohjelma lisäsi työelämävalmiuksiamme monella tavalla. Pääsimme erilaisten tehtävien avulla pohtimaan muun muassa omia vahvuuksiamme ja heikkouksiamme peilaten niitä työelämän vaatimuksiin. Saimme kuulla mielenkiintoisia ja inspiroivia uratarinoita lääketeollisuudesta ja pääsimme vierailulle Fimeaan. Saimme rekrytoinnin ammattilaisilta arvokkaita neuvoja työhakemuksen, CV:n sekä LinkedIn-profiilin työstämiseen. Lisäksi pääsimme verkostoitumaan muiden opiskelijoiden ja mentoreiden kanssa, mistä on varmasti hyötyä jatkossa työnhaun kannalta. Mentoroinnin jälkeen meidän on

helpompi jatkaa omien ajatustemme jakamista ja pohtia uravaihtoehtoja verkostomme kanssa. Kevään aikana opimme keskustelemaan työelämään siirtymiseen liittyvistä unelmista, toiveista ja huolista. Lisäksi pääsimme harjoittelemaan esiintymistä kertoessamme koko ProMentee-ryhmälle itsestämme ja ryhmämme mentorointikokemuksesta. Mentorointiohjelma lisäsi tietoa proviisorin eri uravaihtoehdoista ja loi uskoa oman paikan löytämiseen työelämässä. Koemme olevamme valmiimpia etsimään työtehtäviä myös perinteisten vaihtoehtojen ulkopuolelta. Oli hienoa oivaltaa, että proviisorin tutkinto mahdollistaa lukemattomia erilaisia urapolkuja. Tutkinnon antamien valmiuksien lisäksi pohdimme lisäkouluttautumisen ja työssäoppimisen tärkeyttä. Ryhmämentorointi oli mielestämme onnistunut toteutustapa, sillä koimme toisilta opiskelijoilta saadun vertaistuen tärkeänä.  Mahtavasta mentorointikokemuksesta kiittäen Johanna, Laura, Tiiu, Sanna, Sari ja Mentori Liisa.

Katso lisätietoa ja ilmoittaumisohjeet OmaProsta.

JÄSENKYSELY VASTATTAVANA 29.9. SAAKKA Kyselyyn voit vastata OmaProsta löytyvästä linkistä sekä oheisen QR-koodin avulla.

TUTKINTOA VAILLE VALMIS PROVIISORI? Helsingin yliopisto siirtyi uusiin koulutusohjelmiin 1.8.2017, ja siirtymäkausi päättyy 31.7.2020. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan on kuitenkin mahdollista valmistua siirtymäkauden loppuun saakka. Jos haluat valmistua vanhojen vaatimusten mukaisesti, ota yhteyttä Farmasian tiedekuntaan pikimmiten.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 3.19 PROVIISORI 25

ajankohtaista

TEKSTI MARTTA HUTTU

Kehä III ei ole rajana yhdistystoiminnassa Etäyhteys mahdollistaa Eeva Lehtolan (Sastamala), Roosa Kinnusen (Sodankylä) ja Sandra Kontolan (Lund, Ruotsi) aktiivisen mukanaolon yhdistyksen toiminnassa. He listasivat etäyhteyden hyvät puolet ja heikkoudet: VAHVUUDET • Perheelliselle, työssäkäyvällä kokoustajalle erinomainen osallistumismuoto: vaivaton, ekologinen ja teknisesti helposti toteutettava. • Parasta on, että toimintaan voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa, kunhan nettiyhteys toimii. • On näppärää, että halutessaan kokouksiin voi osallistua kotisohvalta eikä tarvitse kuluttaa aikaa matkoihin! • Joustavuus – voin jatkaa toiminnassa ulkomaille muutosta huolimatta! Pysyn edelleen ajan tasalla ja voin vaikuttaa sijainnista riippumatta. • Etäyhteydet toimivat moitteettomasti. Arvostan todella paljon sitä, ettei yhteyksien toimivuutta tarvitse miettiä ennen kokousta. • Kokousmuistiot ja muu materiaali ovat aina hienosti saatavilla ja kokouksen seuraaminen on vaivatonta. Kokousten ulkopuolella on mahdollista tuoda omat näkemyksensä asioihin sähköisissä tiedostoissa, joissa monesti käsitellään kiireelliset ja akuutit asiat. SUDENKUOPAT • Puheliaalle ihmiselle keskusteluun osallistuminen on lievästi kankeaa. Kommentoin tarvittaessa, mutta puhuisin varmasti enemmän kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa, jossa on monta osallistujaa. • Joskus keskusteluun osallistuminen on helpompaa paikan päällä, mutta yleensä kokouksissa annetaan puheenvuoroja etäosallistujille ja heidän näkemyksiään kysytään. • Joskus kaukana mikrofonista sijaitsevien kokoustajien ääni kuuluu turhan hiljaa. Onneksi kuitenkin muut kovaääniset yleensä näissä tapauksissa toistavat! SUMMA SUMMARUM Etäyhteyksien ei koeta rajoittaneen toimintaa. Reissuja pääkaupunkiseudulle voi ajoittaa niihin tilaisuuksiin, joissa haluaa olla paikalla ja nähdä kollegoita kasvotusten. Muualla asuminen ei ole syy jäädä toiminnasta pois. Etäyhteystoimijat kannustavat kaikkia yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita hakemaan mukaan toimintaan asuinpaikkakunnasta riippumatta, jotta koko Suomen proviisorien ääni saadaan kuulumaan yhdistyksen toiminnassa. Erinomainen tilaisuus lähteä mukaan avautuu syyskokouksessa 20.11.2019, jossa valitaan vuoden 2020 puheenjohtaja ja hallitus. Valiokuntien ja työryhmien jäseneksi voi ryhtyä matalalla kynnyksellä ympäri vuoden ilmaisemalla kiinnostuksen ko. toiminnan puheenjohtajalle. Puheenjohtajien yhteystiedot saa yhdistyksen toimistolta toimisto@proviisoriyhdistys.net puh. (09) 177 771 (arkisin 10–16). 

varapuheenjohtajalta Jäsenkysely käynnissä HYVÄ JÄSEN, nyt on aikasi vastata ja vaikuttaa! Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenille suunnattu jäsenkysely on avoinna 29.9.2019 saakka. Tämän vuoden kyselyssä keskitytään muun muassa jäsenpalveluihin ja -etuihin sekä jäsenintra OmaProhon ja sieltä löytyviin verkkokoulutuksiin. Lisäksi apteekkisektorilla työskentelevät voivat vastata kilpailukykysopimuksen soveltamista ja lisäkouluttautumista koskeviin kysymyksiin. Kyselyyn vastaaminen auttaa yhdistystä palvelemaan jäseniä entistä paremmin. Jäsenkysely on keskeisin tiedonsaantikanava, joka helpottaa niin yhdistyksen hallituksen päätöksentekoa kuin toimiston arkea. Tulosten avulla hallitus voi esimerkiksi muodostaa jäsenistön kannan lausuntopyyntöihin sekä ottaa jäsenistön mielipiteen huomioon muussa päätöksenteossa. Vastaukset auttavat myös valiokuntia, työryhmiä ja toimistoa kehittämään yhdistystoimintaa ja jäsenetuja jäsenten toivomaan suuntaan. 

Kyselyyn voi vastata OmaProsta löytyvän linkin sekä oheisen QR-koodin kautta.

Kiitoksena kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan yksi osallistujakortti kevään 2020 Proviisoripäivään sekä yhteensä yhdeksän vapaavalintaista OmaPron maksullista verkkokoulutusta.

Tilausta utopioille TULEVAISUUDENVISIOITA KYSYTTÄESSÄ liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin haaveili nelipäiväisen työviikon tai kuuden tunnin työpäivän olevan todellisuutta mahdollisimman pian tulevaisuudessa. Saamaansa kritiikkiä Marin kommentoi toteamalla, että ajatus voi tänään olla utopiaa, mutta tulevaisuudessa se voi olla totta, ja että se on täysin tavoittelemisen arvoinen. Itse tavoitetta arvioimatta mielestäni Marinilla on aivan oikea lähestymistapa. TULEVAISUUDENTUTKIMUKSESSA UTOPIA-AJATTELULLA tarkoitetaan mallia, jossa tulevaisuudesta yritetään tarkoituksella rakentaa erilaista ja parempaa kuin nykytilanne. Utopia näyttää, mitä koemme tavoiteltavana ja sisältää myös tavalla tai toisella kuvauksen muutoksista, joita nykytilanteeseen tarvitaan halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi. UTOPIA ON siis toimijan arvojen pohjalle rakentunut tulevaisuuden näkemys, jota voidaan käyttää kaiken toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Tästä herääkin kysymys, mitä ovat farmasian alan utopiat. SUOMEN APTEEKKIJÄRJESTELMÄSTÄ julkisuudessa käytävä keskustelu on ollut varsin konservatiivista: yksi osapuoli haluaa lääkemyynnin vapautuvan kaikille halukkaille, toinen haluaa säilyttää sen itsellään. Vaikka apteekki onkin nykyisellään lääkkeiden myyntiliike, voitaisiinko toimintaa kehittää näkökulmasta, jossa lääkkeet eivät olisikaan merkittävä tulonlähde vaan yritys pyörisi farmaseuttisten palveluiden myynnin voimalla? Apteekin asiakkaat ostaisivat lääkkeiden neuvonta- ja tukipalveluita sekä kokonaisvaltaista hoidon suunnittelua. Utopiana olisi siis apteekki, jonka ei tarvitsisi myydä lääkkeitä. TÄNÄ VUONNA julkaistun tutkimuksen mukaan lääketeollisuus tuottaa 55 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä saatuja tuloja kohden kuin autoteollisuus. Sitra on puo-

lestaan arvioinut, että keskiarvosuomalaisen vuotuisesta hiilijalanjäljestä lääkkeiden osuus on jotakuinkin sama kuin vaatteiden ja asusteiden. Teoriassa yksinkertainen tapa pienentää lääkkeiden aiheuttamaa ilmastokuormaa on kuluttaa vähemmän lääkkeitä, mikä on tietenkin myös rationaalisen lääkehoidon yksi merkittävimmistä tavoitteista. LÄÄKKEETÖN MAAILMA, jossa ei kuitenkaan lisätä inhimillistä kärsimystä, on utopia itsessään. Se ei kuitenkaan välttämättä innosta lääketeollisuuden toimijoita, joiden ansaintamalli perustuu juuri lääkkeiden myymiseen. Voisiko lääketeollisuuden haaveiden kohteena olla silloin aito materiaalisen kulutuksen ja taloudellisen kasvun irtikytkentä? Näin voisivat ratketa ilmasto-ongelmat siten, että taloudellinen hyvinvointi säilyisi. UTOPIAT VOIVAT tuntua taivaanrannan maalailulta, mutta niitä voidaan käyttää aitona työkaluna matkalla tulevaisuuteen. Selvästä tarpeesta huolimatta mielestäni alaltamme puuttuvat aidot utopiat. Ainakaan niitä ei näy julkisuudessa. Ääneen lausuttuna ne saattaisivat kuitenkin saada muutkin ajattelemaan.  LAURI ELSILÄ

1.varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

Utopiana olisi siis apteekki, jonka ei tarvitsisi myydä lääkkeitä.

3.19 PROVIISORI 27

ajankohtaista

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA MIKKO LÄHDEVUORI

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAISSEMINAARI

Kestävästi johdettua farmasiaa Perjantai 11.10.2019 klo 8.30–16.30 Allergiatalo, Helsinki ALUSTAVA OHJELMA 8.30–9.15 Ilmoittautuminen, näyttelyyn tutustuminen, aamukahvit

APTEEKKIEN TALOUS JA TULEVAISUUS 9.15–11.35 Katsaus apteekkitalouteen ja apteekkiverkostoon kehittämissuunnittelija LEENA REINIKAINEN, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Leena Reinikainen käy läpi apteekkitalouden ja -verkoston nykytilannetta sekä peilaa sitä muihin Pohjoismaihin ja niissä tehtyihin muutoksiin. STM:n katsaus apteekkialaan kohdistuvista linjauksista erityisasiantuntija HEIDI TAHVANAINEN, Sosiaali- ja terveysministeriö Kommenttipuheenvuorot asiakkaan, apteekin ja apteekkiketjun näkökulmasta Apteekkien tilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä kommentoivat HANNU KOIVULA, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry viestintäproviisori ELINA AALTONEN, Suomen Apteekkariliitto liiketoiminnan kehityspäällikkö RIITTA HEISKANEN, Olo-apteekkiketju apurahan saajien julkistaminen

11.35–12.45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

TULEVAISUUDEN JOHTAMINEN 12.45–14.30

työyhteisö- ja esimies- ja johdon valmentaja PETRI VÄYRYNEN, Luotain Consulting Oy Alkuiltapäivän teema "mikrojohtajuudesta valmentavaan esimiestyöhön ja asiantuntijoiden johtamiseen" käsittelee mm. johtajuuden jakamista, itseohjautuvia asiantuntijatiimejä, nykyajan esimiestyötä sekä myynnin ja motivaation johtamista.

KOHTI VIHREÄÄ LÄÄKEALAA 15.15–16.30

Lääkkeen kehityksen ja käytön ympäristöhaasteet vastuullinen tutkija TIINA SIKANEN, Helsingin yliopisto Ympäristön lääkeainejäämistä aiheutuvat ekologiset riskit ovat lisääntyneet sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Erityisesti yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen, väestönkasvu ja ikääntyminen, nopeuttavat lääkeainejäämien kertymistä ympäristöön. Helsingin yliopiston Generation Green -hanke tähtää vihreämmän farmasian huomioimiseen koulutuksen uudistamisessa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa ja kestävän lääkekehityksen SUDDEN-hanke pyrkii ratkaisemaan lääkkeiden valmistukseen, käyttöön ja hävitykseen liittyviä ympäristöuhkia ja kestävän kehityksen haasteita. Projektin tavoitteena on vähentää lääkekehityksen ympäristöriskejä, kuroa umpeen lääkkeiden maailmanlaajuisten tuotantoketjujen lainsäädännölliset ongelmakohdat, edistää jäteveden puhdistuksen kohdentamista lääkeainejäämien poistamiseen ja puhdistamolietteen hyötykäyttöön sekä kehittää kiertotalousmalleja farmaseuttisiin pakkausmateriaaleihin. Miten ottaa ympäristö huomioon apteekkityössä? apteekkari EEVA TERÄSALMI, Seitsemän veljeksen apteekki, Nurmijärvi Apteekkien kannalta tehokkainta ympäristötyötä on lääkkeiden rationaalisen käytön edistäminen. Suomalaiset hävittävät lääkejätettä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa, ja turhaan hankittujen lääkkeiden osuutta pitäisi pyrkiä pienentämään. Miten lääketeollisuus huomioi ympäristön? Head of Corporate Responsibility, NOORA PARONEN, Orion Pharma

14.30–15.15 Iltapäiväkahvit ja näyttelyyn tutustuminen

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

ILMOITTAUTUMINEN JA ENNAKKOKYSYMYKSET LUENNOITSIJOILLE Vielä ehdit mukaan! Ilmoittautuminen käynnissä 30.9. saakka

HINNAT Syyskuun ajan proviisori- ja kannattajajäsenet 129 €, opiskelijajäsenet 59 € Ei-jäsenet: proviisorit 169 € ja opiskelijat 59 €

proviisoriyhdistys.net/ajankohtaisseminaari #Ajs2019

Osallistumismaksuun sisältyvät seminaariluennot sähköisine materiaaleineen, lääkealan näyttely, seminaarista tuotettavien verkkokoulutusten katseluoikeus sekä aamiainen, linjastolounas ja iltapäiväkahvit.

ennakkokutsu Tervetuloa syyskokoukseen! TERVETULOA Suomen Proviisoriyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen keskiviikkona 20.11.2019 Vantaan Tamro-talolle (Rajatorpantie 41, 01640 Vantaa). Kokouksen yhteydessä järjestetään vierailu annosjakeluyritys Pharmac Finlandille. VIERAILU- JA KOKOUSOHJELMA 16.00–16.05 Tervetuloa 16.05–17.30 Pharmacin toiminnan esittely ja kierrokset tuotantotiloissa 17.30–17.45 Syyskokoukseen ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus 17.45 Syyskokous

#kulttuurirahastontuella Suomen Kulttuurirahastolla on useita nimikkorahastoja, jotka tukevat farmasian ja farmakologian jatko-opintoja ja tutkimustyötä. Tänä vuonna lokakuun haun yhteydessä jakovuorossa ovat Elli Turusen sekä Anja ja Marja Tissarin rahastot. Hakuaika on 1.–31.10.2019.

ALUSTAVA ESITYSLISTA Yhdistyksen kokouksissa voidaan ottaa päätettäväksi vain kokouskutsussa ilmoitetut asiat. Mikäli jäsen haluaa saada jonkun asian käsiteltäväksi varsinaisessa kokouksessa, se on esitettävä perusteluineen kirjallisesti hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen varsinaista kokousta.

ILMOITTAUTUMINEN Kokoukseen voi osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Pharmacin vierailuun sekä kokoukseen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 13.11. mennessä ja etäyhteydellä osallistuvia 17.11. mennessä. Ilmoittautumislomake löytyy OmaProsta (Ajankohtaista → Syyskokoukset).

Kuva: Terhi Launiainen

Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtajan valinta Kokouksen sihteerin valinta Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan valinta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen esityslistan vahvistaminen Hallituksen laatiman yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavaksi toimintavuodeksi 8§ Hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista päättäminen 9§ Yhdistyksen jäsenmaksujen suuruudesta ja kantotavasta päättäminen 10§ Yhdistyksen vuoden 2020 talousarvion hyväksyminen 11§ Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2020 12§ Hallituksen varsinaisten jäsenten vaalit erovuoroisten tilalle 13§ Hallituksen henkilökohtaisten varajäsenten vaalit erovuoroisten tilalle 14§ Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta 15§ Muut mahdolliset asiat 16§ Kokouksen päättäminen 1§ 2§ 3§ 4§ 5§ 6§ 7§

Proviisori, tohtorikoulutettava Helinä Kahma sai vuonna 2019 Elli Turusen rahastosta 24 000 euron apurahan lääkeaineiden yhteisvaikutuksia käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Kulttuurirahasto kiittää kaikkia lahjoittajia ja testamentin tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet tuen kulttuurille ja tieteelle.

Katso ajantasaiset tiedot osoitteesta www.proviisoriyhdistys.net Tapahtumat → Sääntömääräinen syyskokous tai OmaProsta.

s k r. f i / l o k a k u u n h a k u

vapaalla TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT EEVA TERÄSALMEN ALBUMI JA DREAMSTIME

Eeva Teräsalmi Vapaa-aika ja työ kietoutuvat erottamattomasti yhteen Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekin apteekkarin, Eeva Teräsalmen, 62, elämässä. MUUTOKSEN HALLINTA KIEHTOO

Olen asioiden muuttaja ja kehittäjä. Olen erityisen kiinnostunut muutoksen hallinnasta ja siihen liittyvistä mekanismeista. Tein EMBA-koulutuksen lopputyöni farmasian ammattikunnan ammattikuvan muutoksesta – olemmehan ammattikuntana käyneet läpi valtavan muutoksen lääkkeiden ex tempore -valmistajista lääkekäytön ohjaukseen. AKTIIVINEN JÄRJESTÖTOIMIJA

Pyrin tekemään laajasti yhteistyötä alan eri toimijoiden kanssa, koska pienellä alallamme asiat etenevät haluamaamme suuntaan vain yhteisin ponnistuksin. Olen mukana kansainvälisessä järjestötoiminnassa FIPin hallituksen jäsenenä sekä Helsingin yliopiston Generation Green -hankkeessa ja Rajattoman Farmasian toiminnassa. Proviisoriyhdistyksessä olen ollut mukana erityisesti ProMentee-ohjelmassa. APTEEKKI MUUTOSLABORATORIONA

Myös oma apteekkini on hyvä laboratorio tutkia, miten muutosta viedään käytännössä eteenpäin ja miten voimme kehittää alaamme hyödyntäen digitalisaation ja robotiikan tuomia työvälineitä. Minulla on maailman paras henkilökunta ja melkein yhtä hyvä laatujärjestelmä, jonka mukaan asiat hoidetaan. Toimiva systeemi mahdollistaa toimintani apteekin ovien ulkopuolella. MAALLA KÄDET MULLASSA

Kun lähden maalle hoitamaan puutarhaani, voin kitkiessä miettiä seuraavaa esitelmää. Tammisaaren alue on puutarhanhoidollisesti otollista aluetta. Suurin työ on rajoittaa puuntaimien kasvua ja huolehtia siitä, että leinikit, vuohenputket ja muut hyvin viihtyvät kasvit pysyvät hieman kurissa eivätkä valtaa alaa kasveilta, joiden haluan kasvavan. ESPANJAN PYHILLÄ POLUILLA

Kun vaellan Espanjassa pyhillä poluilla, voin iltaisin hoitaa asioita sähköpostitse. Käyn vuosittain pitämässä majataloa pyhiinvaeltajille pienessä galicialaisessa kylässä, jossa on 50 asukasta ja 500 lehmää meidän refugiomme lisäksi. Samalla opiskelen espanjaa. Olen vaeltanut myös Japanin Kumano Kodon pyhän reitin. KOKOUSMATKAILUA MAAILMALLA

Mieleeni ovat jääneet jo opiskeluajoilta ihana Tukholma Pohjoismaisen farmasiakongressin isäntäkaupunkina ja Budapest, jossa pidettiin FIPn kongressi vuonna 1982. Näissä kokoontumisissa saadut ajatukset ja ideat olivat tavaton inspiraation lähde ja avasivat silmät muutoksen tarpeelle myös kotimaassa. Meillä suomalaisilla proviisoreilla on valtavasti annettavaa maailmalle ja paljon myös opittavana. 

30 PROVIISORI 3.19

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2019 PUHEENJOHTAJA LASSE RAUTIAINEN lasse.t.rautiainen@gmail.com Vastuunalainen johtaja, ratiopharm Oy 1. VARAPUHEENJOHTAJA LAURI ELSILÄ lauri.elsila@gmail.com Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 2. VARAPUHEENJOHTAJA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@gmail.com Portfolio Specialist, ratiopharm Oy – Teva Group Member VIESTINTÄVASTAAVA ROOSA KINNUNEN kinnunenroosamaria@gmail.com Tietosuojavastaava/asiakaspalvelu-proviisori) Yliopiston apteekki KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Responsible Pharmacist, Ferring Lääkkeet Oy APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA MINNA LÄHDEVUORI minna.lahdevuori@gmail.com Johtava proviisori, Helsingin 48. Kontulankaaren Apteekki OPISKELIJAVASTAAVA TIIU NIKKILÄ tiiu.nikkila@gmail.com Development Pharmacist, Orion Corporation SUSANNA PARTTI susanna.partti@gmail.com Principal Regulatory Affairs Associate, ratiopharm Oy – Teva Group Member ANNA PELTONEN annakr.peltonen@gmail.com Regulatory Affairs Manager, Orion Corporation

VARAJÄSENET PAULA HOLMA paulamaria.holma@gmail.com Regulatory Affairs Coordinator, DRA Consulting Oy TALOUDENHOITAJA TIINA KINOS kinostiina@gmail.com Proviisori, Laajasalon apteekki EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com Proviisori, Häijään apteekki VILLE OINIO ville.oinio@profare.fi Liiketoimintajohtaja, Profare Oy / Tohtorikoulutettava, HY ANSSI PULKKINEN anssi.pulkkinen@fimnet.fi Lääketieteellinen johtaja, AIDO LINNEA RAIMAS lioneaa@gmail.com Proviisori, Siltamäen apteekki JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com Asiakaspalvelupäällikkö, Yliopiston Apteekki IRIS YORKE iris.yorke@gmail.com Clinical Data Manager, Orion

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU gsm 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 3.19 PROVIISORI 31

Pregabalin ratiopharm 25 mg, 75 mg, 150 mg, 225 mg ja 300 mg

Pregabalin ratiopharm – uusi indikaatio ja uusia pakkauskokoja käyttöaiheena nyt myös neuropaattinen kipu vaihtokelpoinen Lyrica®-valmisteelle myös uudessa käyttöaiheessa laaja pakkausvalikoima – myös 100 kapselin pakkauskoot! Pregabalin ratiopharm 25 mg, 75 mg, 150 mg, 225 mg ja 300 mg kovat kapselit. Vaikuttava aine: Pregabaliini. Käyttöaiheet: Neuropaattinen kipu, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja epilepsia. Annostus ja antotapa: Vuorokausiannos on 150-600 mg jaettuna joko kahteen tai kolmeen antokertaan. Erityisryhmien annostelu ks. valmisteyhteenveto. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai jollekin valmisteen apuaineille. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Diabeetikoilla verensokeritasoa alentavaa lääkitystä saatetaan joutua muuttamaan. Yliherkkyysreaktioita, myös angioedeemaa, voi esiintyä ja hoito tulisi keskeyttää, jos angioedeeman oireita ilmenee. Heitehuimausta, uneliaisuutta, tajunnanmenetystä, sekavuutta ja psyykkisiä häiriöitä saattaa ilmetä, minkä takia potilaiden on tarkkailtava lääkkeen vaikutusta heihin. Näkökykyyn liittyvät haitat ovat useimmiten ohimeneviä. Vieroitusoireita saattaa esiintyä hoidon lopettamisen yhteydessä. Käytön aikana tai pian hoidon lopettamisen jälkeen voi ilmetä kouristuksia. Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia, selkäydinvammasta johtuvaa neuropaattista kipua tai jos potilaalla epäillään päihdyttävien aineiden tahallista väärinkäyttöä. Itsetuhoajatuksia ja -käyttäytymistä tulee seurata hoidon aikana. Samanaikainen käyttö ummetusta aiheuttavien valmisteiden kanssa voi hidastaa mahasuolikanavan toimintaa. Munuaisten vajaatoimintaa ja enkefalopatiaa saattaa esiintyä. Yhteisvaikutukset: Pregabaliini voi voimistaa etanolin ja loratsepaamin vaikutuksia. Hengityksen lamaa ja tajuttomuutta on ilmoitettu potilailla, jotka käyttävät samanaikaisesti muita keskushermoston toimintaa lamaavia lääkevalmisteita. Raskaus ja imetys: Ei tule käyttää raskauden ja imetyksen aikana, ellei hoidon mahdollinen hyöty ole suurempi kuin sikiöön/lapselle mahdollisesti kohdistuva vaara. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Ajokyky ja tarkkaavaisuus voivat heikentyä. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset haittavaikutukset ovat heitehuimaus, uneliaisuus ja päänsärky. Muut haittavaikutukset ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (Vmh sis.alv %, 15.8.2019) sekä korvattavuus: 25 mg 56: 9,81 €, 100: 13,99 €. 75 mg 14: 6,80 €, 56: 26,26 €, 100: 45,32 €, 200: 81,59 €. 150 mg 14: 9,19 €, 56: 37,84 €, 100: 68,89 €, 200: 118,16 €. 225 mg 56: 31,60 €, 100: 56,39 €. 300 mg 56: 60,41 €, 100: 81,17 €, 200: 189,87 €. SV- peruskorvattava (PK40%) ja erityiskorvattava (YE100%) korvausnumerolla 182. Reseptivalmiste. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätietoja: www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi P. 020 180 5900. Perustuu 26.6.2019 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Markkinoija: Teva Finland Oy.

tevafinland.fi tevacare.fi

FI/GEN/19/0070/08/2019