Proviisori 3/2017 by ProviisoriViesti Ltd.

ILMA raportti

Tuhkarokko

HYKS Testbed

Heikki Bothas

ProMentee

Etätoiminta

Hanna Ylä-Rautio

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3.2017

Proviisorit yrittäjinä ■ Paula Timonen ja Pro dosis ■ Harri Eskelin ja Suppilog ■ Pekka Leinonen ja PharMart ■ Sarjayrittäjä Mika Mäkeläisen 5 parasta vinkkiä

sisältö 3.2017 ¢

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori: Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto.

AJASSA ILMA-loppuraportti. HYKS Testbed. Tuhkarokko yleistyy jälleen. Tiedeuutisia. Kirjat.

PROVIISORIT YRITTÄJINÄ Paula Timonen, Harri Eskelin ja Pekka Leinonen sekä Mika Mäkeläinen kertovat yrittäjyydestä.

OPINNÄYTTEET Vastuu lääkelistasta kuuluu myös potilaalle. Myyntilupatehtävien ulkoistaminen jatkuu. Kun sama lääke tuo eri hoitovasteen.

KOLUMNI Heikki Bothas: Yksikanavainen rahoitus tehostaisi lääkehoitojen arvioinnin hyödyntämistä.

21 22

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Merkitse tapahtumat kalenteriisi!

PROMENTEE Proviisoriyhdistyksen mentorointiohjelma on nyt nimeltään ProMentee.

OSALLISTU ETÄNÄ Elina Toivanen ja Joonas Salo osallistuvat usein yhdistyksen toimintaan etäyhteyksien avulla kotipaikkakunnaltaan.

KOULUTUSTA Joka proviisorin ajankohtaisseminaari.

27 28 30 31

AJANKOHTAISTA Kokeilunpaikka.fi

PROVIISORI VOI toimia yrittäjänä myös muualla kuin apteekissa. Paula Timonen kertoo Pro dosis -yrityksensä tarinan ja kannustaa yrittäjiksi kaikkia, joilla on hyvä idea. Myös Harri Eskelin ja Pekka Leinonen valottavat yrittäjyytensä taustoja. Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen antaa viisi parasta neuvoa uudelle yrittäjälle.■

PUHEENJOHTAJALTA Vuokko Mustonen kirjoittaa proviisorien tulevaisuudesta.

JÄSENEDUT

VAPAALLA Hanna Ylä-Rautio YHTEYSTIEDOT

PROVIISORI HANNA YLÄ-RAUTION aamu ei lähde käyntiin ilman kaurapuuroa ja Beroccaa. Mutta mikä on esine, josta hän ei luovu? ■

RINNAKKAISLÄÄKETEOLLISUUS RY:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas kirjoittaa kolumnissaan, että myös avohoidon lääkkeiden arvioinnille ja käytön ohjailulle on suurta tarvetta. Kustannusvastuun siirtäminen maakunnille tehostaisi lääkehoitojen arvioinnin hyödyntämistä. ■

■ toimittajalta MINULLA ON lähipiirissä paljon yrittäjiä. Menestyminen on havaintojeni mukaan aina tullut kovalla työllä, mutta niin on konkurssikin. Raataminen ei riitä alkuunkaan. Tarvitaan myös erottuva liikeidea, tukijoita ja hyvää tuuria, jota voi sanoa myös vaistoksi. Liikevaisto tarvitsee käyttövoimakseen tietoa, jota voi kerätä esimerkiksi tapaamalla ihmisiä ja lukemalla lehtiä, kuten Paula Timonen tekee. Tieto on valtaa myös yritysmaailmassa. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 3.17 PROVIISORI 3

“Hallitsetko verenpainelääkkeet apteekissa − miten ohjaat verenpaineasiakasta?”

FI/CORPI/17/0016/8/2017

a käri, Puhakk Mikko gian erikoislää lo a kardio pettaja j n e i t u no Sisäta kliinine

tevacare.fi

Yleislääketiede

Asiantuntijoiden laatimia interaktiivisia koulutuksia aidoista asiakaskohtaamisista. meidän_apteekki_tevacare_puhakka.indd 1

25.9.2017 15:08:12

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 339 8404 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Mikko Lähdevuori mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Pauliina Mäkelä (OSG Viestintä) pauliina.makela@osg.fi Puh. 050 3433 422 AVUSTAJAT Heikki Bothas, Anu Gummerus, Henna Kyllönen, Elina Lämsä, Niina Makkonen, Elina Toivanen, Joonas Salo, Liisa Vähälassi ja Hanna Ylä-Rautio PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 300 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Mikko Lähdevuori Gsm 050 339 8404 TILAUSMUUTOKSET www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto REKRYTOIVIEN YRITYKSEN vuosikalentereissa on juuri nyt käsillä kiireinen hetki, kun lomilta paluun jälkeen täydennetään osaajajoukkoja ja varaudutaan tuleviin projekteihin. Apteekkien rekrytointia eittämättä vaikeuttaa näköalan sumeus tilanteessa, jossa toimialan muutoksia on vaikeaa ennakoida. TÄSSÄ LEHDESSÄ kerromme esimerkkejä siitä, miten proviisori voi menestyä yrittäjänä. Apteekkisektorilla on itsestään selvää, että yrittäjä on proviisori, mutta kuinka moni meistä osaa nimetä proviisoriyrittäjän, joka ei ole apteekkari? Kansijutussamme nostamme esille kolme yrittäjää, joiden liikeideat eroavat täysin toisistaan. Näitä yrittäjiä yhdistää peräänantamaton suhtautuminen kovaan työntekoon ja usko omiin mahdollisuuksiin. YRITTÄJYYDEN KESKIÖSSÄ on kyky tunnistaa ympärillä olevan yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet hakea tuottoa sijoitetulle pääomalle. Taloudellisen tuoton tavoittelu on ehdoton edellytys sille, että yrittäjä voi investoida, luoda työpaikkoja ja osaltaan kehittää yhteiskuntaa, jossa hän toimii. SUOMEN HALLITUS on toimillaan osoittanut, että yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle. Työttömien ohjaaminen yrittäjäpolulle ratkaisuna työttömyyden taittamiseen ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää, mikä ei liene yllätys. Uusille yrittäjille on kuitenkin tarjolla myös tukea, joten jokaista kynnystä ei tarvitse ylittää yksin. SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi toi Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 21. 8. 2017) esille Uudellamaalla käynnistetyn Startti Plus -kokeilun, jonka myötä aloittava yrittäjä voi saada starttirahaa kevennetyllä menettelyllä. Jokilampi alleviivaa yrittäjyyden riskejä, mutta muistuttaa uusyrityskeskusten tarjoamista palveluista. Niiden avulla aloittava yrittäjä voi saada

Kuinka moni meistä osaa nimetä proviisoriyrittäjän, joka ei ole apteekkari?

tukea liikeideansa taloudellisen kannattavuuden kartoittamiseen. Aloittavan yrittäjän kannattaa ehdottomasti tutustua voittoa tavoittelemattomien uusyrityskeskusten palveluihin. TOISEN MIELENKIINTOISEN ponnistuslaudan voisi tarjota Kokeilun paikka -portaali (www. kokeilunpaikka.fi). Tämä portaali on syntynyt Suomen hallituksen hallitusohjelmaan nojaavan Kokeileva Suomi -kärkihankkeen myötä ja sitä ylläpitää valtioneuvoston kanslia. Portaalin ytimessä on aloittavan yrittäjän tukeminen liikeidean kestävyyden testaamisvaiheessa sekä rahoituksen hankkimisessa. TULEVASSA SOTE-SUOMESSA yhä laajempi kirjo terveydenhuollon toimintaan kytkeytyviä yrityksiä tarjoaa palveluitaan paitsi maakunnille myös suoraan kansalaisille, jotka voivat todennäköisesti hankkia palveluita palveluseteleiden avulla. Rationaalisen lääkehoidon ytimessä on potilaan kokonaislääkityksen arviointi ja turhien lääkitysten karsiminen yhteistyössä hoitavan yksikön kanssa. Lääkitysten arviointiin proviisorikunnalta löytyy osaamista – voisiko tässä olla kansijuttumme osoittamalla tavalla mahdollisuus yhä useammalle proviisoriyrittäjälle? ¢

Mikko Lähdevuori

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 3.17 PROVIISORI 5

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME, APTEEKKARILIITTO

■ lääkehoidon arviointi

Lääkehoidon arviointi vaikutti lääkehoidon sisältöön riskejä pienentävästi.

ILMA johti lääkitysten vähentämiseen kotihoidossa Iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen arviointi johti valtaosalla kotihoidon asiakkaista lääkityksen vähentämiseen. Toimintakykyyn tai elämänlaatuun ei yksittäisellä arvioinnilla ollut vaikutusta.

osiaali- ja terveysministeriö julkisti elokuussa loppuraportin ILMA-hankkeesta, jossa tutkittiin iäkkäiden lääkehoidon moniammatillisen arvioinnin (ILMA) vaikutuksia kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn, elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. ILMA-tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vertailukokeena viidessä tutkimuskeskuksessa (Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Juva, Forssa, Lahti, Selänne). Kelpoisuuskriteerinä oli vähintään 65 vuoden ikä ja kotihoidon asiakkuus sekä vähintään kuuden lääkkeen käyttö tai huimausta, kaatumisia tai ortostaattinen hypotensio. Interventioryhmässä (n=258) toteutettiin ILMA-mallin mukainen moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Verrokkiryhmän (n=254) hoito jatkui kunkin tutkimus-

6 PROVIISORI 3.17

keskuksen tavanomaisten hoitokäytäntöjen mukaan. Molemmissa ryhmissä toteutettiin alku- ja seurantamittaukset (6 kk) sekä rekisteriseuranta (12 kk).

ARVIOINTI PIENENTÄÄ RISKEJÄ Lääkehoidon arvioinneissa päädyttiin yleisimmin vähentämään tutkittavan lääkitystä. Jokin lääke lopetettiin tai tauotettiin 87 prosentilla, annosta vähennettiin yli puolella (52 %) ja jokin lääkitys purettiin asteittain 13 prosentilla interventiopotilaista. Etenkin antikolinergisten ja ummetusta aiheuttavien lääkkeiden käyttö väheni. Yleistä oli myös uuden lääkkeen aloittaminen (37 %) ja lääkkeen ottoajankohdan muuttaminen (25 %). Annosta nostettiin 17 prosentilla potilaista. Farmasian ammattilainen käytti aikaa tutkittavan lääkityksen arvioimiseen keskimäärin 27 minuuttia. Moniammatillisen

tiimin työskentely vei keskimäärin 20 minuuttia tutkittavaa kohti. Lääkehoidon arvioinnin havaittiin vaikuttavan lääkehoidon sisältöön ja lääkehoidon riskeihin ja siten edistävän järkevän lääkehoidon toteutumista kotihoidossa. Arvioinnilla ei kuitenkaan havaittu vaikutusta tutkittavien toimintakykyyn ja elämänlaatuun eikä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. Raportissa todetaan, että yksittäisen arvioinnin vaikutukset asiakkaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön ovat vähäisiä. Siksi terveydenhuollon kehittämisessä olisi tärkeää omaksua moniammatillinen arviointi jatkuvaksi hoitokäytännöksi.¢ LÄHDE STM

■ sanottua

■ infektiotaudit

Tarvitsemme ryhtiliikkeen rokotekattavuuden kohentamiseksi. MINISTERI ANNIKA SAARIKKO, MEDIUUTISET 25.8.2017

Suomalaisten uusin elinajanodote on naisilla

84,1

vuotta ja miehillä 78,4 vuotta LÄHDE TILASTOKESKUS

■ erityisluvat

Fimea ohjeistaa erityisluvista FIMEA ON laatinut apteekeille uudet ohjeet erityislupahakemuksia varten. Lupahakemusten suuri määrä ja täydentävät lisäselvitykset ovat hidastaneet hakemusten käsittelyä, ja uusien ohjeiden tavoitteena on tehdä käsittelystä sujuvampaa. Vastaisuudessa luvan hakijaa pyydetään muun muassa tarkistamaan lupahakemuksen tiedot ennen sen lähettämistä. Ohjeissa on myös täsmennetty hakemusten lähettämiseen ja lisäselvityksiin sekä lupapäätöksiin liittyviä menettelytapoja. ¢ LÄHDE FIMEA

■ lääkehoidon arviointi

Tietopaketti valmistui FIMEAN UUSIMPAAN tietopakettiin on koottu tietoa moniammatillisista lääkehoidon arvioinneista terveydenhuollon ammattilaisia varten. Paketissa on esitetty infograafin ja videon muodossa moniammatillisten lääkehoidon arviointien toteutus käytännössä. Lisäksi siihen on koottu artikkeleita, jotka tarjoavat tietoa ja tukea järkevän lääkehoidon toteutukseen käytännössä. Tietopaketti löytyy Fimean verkkosivujen kautta. ¢ LÄHDE FIMEA

Tuhkarokko tarttuu kosketuksesta ja pisaratartuntana ilman kautta. Hoito on oireenmukaista. Kuumetta ja särkyä voidaan alentaa kuumelääkkeellä, kuten parasetamolilla.

Euroopan tuhkarokkoepidemia näkyy myös Suomessa Euroopassa on tänä vuonna todettu yli 13 000 tuhkarokkotapausta. THL:n mukaan Suomen tapaukset heijastelevat Euroopan huonontunutta tilannetta. SUOMESSA TÄNÄ kesänä todetut kymmenen tartuntaa on saatu joko ulkomailla tai ulkomailla matkustaneesta. THL:n mukaan väestön korkea rokotuskattavuus sekä tuhkarokolle altistuneiden jäljitys, torjunta- ja karanteenitoimet ovat estäneet tehokkaasti taudin laajemman leviämisen. Euroopassa on useita alueita, joilla rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea (95 %), ja näillä alueilla epidemian riski on suuri. Tuhkarokkoa on ollut etenkin Romaniassa, yli 6 000 tapausta, ja Italiassa, yli 4 000 tapausta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan epidemian aikana on kuollut Euroopassa jo 40 ihmistä. THL muistuttaa, että rokotussuoja kannattaa tarkistaa ennen matkustamista maahan, jossa on tuhkarokkoa. Tuhkarokko tarttuu poikkeuksellisen helposti. Lapset saavat tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen yhden vuoden iässä ja toisen annoksen kuuden vuoden iässä. Mikäli perhe on matkustamassa ulkomaille, ensimmäinen MPR-rokotus voidaan antaa jo 6–9 kuukauden iässä. Aikuisilla tulisi olla kahden MPR-annoksen tai aiemmin sairastetun tuhkarokon antama suoja. MPR-rokotuksen saa terveyskeskuksesta maksutta. Jos henkilö on altistunut tuhkarokolle, kolmen päivän kuluessa altistumisesta annettu rokote voi vielä ehkäistä taudin. Altistustilanteissa annetaan tarvittaessa myös immunoglobuliinia. ¢ LÄHDE THL JA HELSINGIN SANOMAT 30.8.2017

TUHKAROKKO VAI EI?

Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, jolla on kuume ja ihottuma sekä vähintään yksi seuraavista oireista: yskä, nuha tai silmän sidekalvon tulehdus. Lisäksi hänen pitää olla äskettäin oleskellut maassa tai alueella, jossa esiintyy tuhkarokkoa ja/tai olla ollut kontaktissa henkilöön, jolla on epäilty tai varmistettu tuhkarokko. Jos kriteerit eivät täyty, on tuhkarokkotartunnan todennäköisyys hyvin pieni. 3.17 PROVIISORI 7

ajassa ■ sairaudet

Kolmannes dementioista olisi estettävissä KANSAINVÄLINEN DEMENTIAN ehkäisyn ja hoidon asiantuntijaryhmä The Lancet Commission raportoi heinäkuussa Lontoossa Alzheimer’s Association -konferenssissa, että yli kolmannes dementioista olisi mahdollista ehkäistä puuttumalla elämäntapatekijöihin, jotka vaikuttavat dementoivien sairauksien riskiin. Dementian riskitekijöitä on tunnistettu yhdeksän. Niihin kuuluvat nuorilla heikko koulutustaso, keski-ikäisillä korkea verenpaine, ylipaino ja kuulon ongelmat sekä ikääntyneillä masennus, diabetes, liikkumattomuus, tupakointi ja eristyneisyys. Pelkästään dementiavaiheen lykkääntyminen vuodella merkitsisi suurta vähennystä dementiapotilaiden määrään. ¢ LÄHDE WWW.ALZ.ORG

■ lainsäädäntö

Lakiehdotus lääketutkimuksista lausunnoilla SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen, joka koskee kliinisiä lääketutkimuksia sekä muuta lääketieteellistä tutkimusta. Uusi laki panisi kansallisesti täytäntöön kliinisten lääketutkimusten EU-asetuksen edellyttämän lainsäädännön. Esitys sisältää myös ehdotuksen valtakunnallisen kliinisten lääketutkimusten eettisen toimikunnan perustamisesta, jonka tehtävänä olisi lääketutkimusten eettinen arviointi. Muutoksen yhteydessä valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) lakkautettaisiin. Lakiehdotuksessa on myös useita lääketieteellisiä tutkimuksia koskevia muutoksia. Tavoitteena on, että lääketieteellisestä tutkimuksesta annettu laki olisi monilta keskeisiltä osin yhteneväinen kliinisiä lääketutkimuksia koskevan sääntelyn kanssa. Laissa ehdotetaan myös, että Fimealle perustetaan uusi tehtävä lääketieteellisen tutkimuksen valvonnassa. ¢ LÄHDE STM

8 PROVIISORI 3.17

■ tiede

Injektiolääkkeet toimivia psykoosin hoidossa Pitkävaikutteisia injektioita suositellaan nykyisin vain erityistapauksissa, joten tutkijoiden mukaan hoitosuosituksia voi tulosten valossa olla syytä muuttaa.

kitsofrenian hoitoon käytettävien psykoosilääkkeiden vaikuttavuudessa on suuria eroja. Hoidon epäonnistumisen riski oli pienin käytettäessä klotsapiinia tai pitkävaikutteista injektiolääkettä. Uudelleen sairaalaan joutumisen riski oli pitkävaikutteisia injektioita käytettäessä 20–30 prosenttia pienempi kuin käytettäessä samoja lääkkeitä suun kautta. Psykoosilääkkeiden vaikuttavuutta skitsofrenian hoidossa selvitettiin tutkimuksessa, jossa seurattiin kaikkia Ruotsin 16–64-vuotiaita skitsofreniapotilaita eli kaikkiaan 29 823 henkilöä vuosina 2006–2013. Itä-Suomen yliopiston, Karoliinisen instituutin, THL:n ja yrityskumppanien toteuttaman tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Psykoosilääkkeiden vaikuttavuutta on ollut vaikeaa vertailla, koska satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on mahdotonta toteuttaa laajoilla valikoitumattomilla potilasaineistoilla. Valikoitumisharhaa vältettiin nyt julkaistussa tutkimuksessa käyttämällä jokaista potilasta omana verrokkinaan. Lääkkeen käyttöjaksoa verrattiin lääkkeettömään jaksoon samalla potilaalla.

TULOKSISSA ISOT EROT Riski joutua uudelleen psykiatriseen sairaalahoitoon oli pienin, kun hoitona oli pitkävaikutteinen paliperidoni-injektio. Sitä käytettäessä sairaalaan joutumisriski oli 49 prosenttia pienempi kuin ajanjaksoilla ilman psykoosilääkehoitoa. Lähes yhtä hyviä tuloksia saatiin pitkävaikutteisina injektioina annetuilla tsuklopentiksolilla, perfenasiinilla ja olantsapiinilla sekä suun kautta annosteltavalla klotsapiinilla. Huonoin tulos oli suun kautta otetuilla flupentiksolilla ja ketiapiinilla, joita käytettäessä sairaalaan joutumisriski oli vain 10 prosenttia pienempi kuin ilman psykoosilääkitystä. Skitsofrenian hoitosuosituksissa pitkävaikutteisten injektioiden käyttöä suositellaan yleensä tietyissä erityistilanteissa.

– Koska sairaalaan joutumisriski on selvästi pienempi injektiohoidon aikana, pitkävaikutteisen injektiohoidon tulisi pikemminkin olla perusoletus, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, professori Jari Tiihonen. ¢ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että psykoosilääkkeet kannattaa antaa pitkävaikutteisina injektioina.

■ apteekit Terveyskeskuksissa kävi yhteensä

3,8

miljoonaa asiakasta vuonna 2016. Käyntejä oli 24,5 miljoonaa. LÄHDE THL

Melkein joka toinen asiakas ostaa neuvonnan jälkeen eri itsehoitovalmistetta kuin se, jota hän alun perin tuli hakemaan.

Kuluttaja tarvitsee apua lääkeostoksilla APTEEKKARILEHDEN KYSELYSSÄ selvisi, että apteekkien farmaseuttinen henkilökunta puuttuu päivittäin asiakkaiden virheellisiin valintoihin suosittelemalla hoitosuositusten mukaista valmistetta, lääkkeetöntä hoitoa tai ohjaamalla lääkäriin. Farmaseutit ja proviisorit arvioivat, että yli 60 prosenttia asiakkaista tarvitsee neuvontaa tullessaan ostamaan ilman reseptiä myytäviä lääkkeitä. Kuitenkin vain reilu kolmannes asiakkaista kysyy neuvoja oma-aloitteisesti. Asiakkaat voivat yrittää ostaa esimerkiksi allergiasilmätippoja silmätulehduksen hoitoon, närästyslääkettä antibioottiripuliin tai hiivalääkettä intiimialueen bakteeritulehduksen hoitoon. Lähes joka toinen asiakas päätyy apteekissa saamansa neuvonnan perusteella valitsemaan jonkun muun itsehoitovalmisteen kuin sen, jota he ovat alun perin tulleet ostamaan. Farmasian ammattilaisen työnkuvaan ja ammattietiikkaan kuuluu ohjata asiakas lääkärin vastaanotolle, jos hän epäilee, että vaiva ei tule helpottumaan itsehoidolla. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta ohjaa asiakkaita lääkäriin vähintään kerran viikossa tai useammin. Joka viides ohjaa asiakkaita lääkäriin päivittäin. – Apteekkien päivittäisillä asiakaskohtaamisilla on suuri kansanterveydellinen arvo, toteaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler. Kyselyyn vastasi yhteensä 676 apteekin ammattilaista. ¢ LÄHDE APTEEKKARILIITTO

■ vaikuttavuus

Lääketeollisuus ehdottaa mittaristoa LÄÄKETEOLLISUUS RY on julkistanut ehdotuksen mittaristoksi, jolla voidaan mitata hoidon vaikuttavuutta seitsemään keskeiseen sairauteen: keuhkosyöpä, tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, depressio, Alzheimerin tauti ja tulehdukselliset suolistosairaudet. – Lääkehoitojen vaikuttavuutta tulee seurata osana sairauden muuta hoitoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin voidaan rakentaa mittaristoja, joilla saadaan tietoa hoidon seurantaan, vaikuttavuuteen ja päätöksentekoon hyvinkin nopeasti, toteaa Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta. Mittariston on laatinut tutkimus- ja asiantuntijapalveluyritys Medaffcon Oy. Työ on tehty yhdessä alan toimijoiden ja kliinisten asiantuntijoiden kanssa. Esityksen mittaristosta voi ladata Lääketeollisuus ry:n verkkosivuilta. Tarve mitata palveluiden vaikuttavuutta on noussut vahvasti esiin sote-uudistuksessa. ¢ LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

Suurin osa työikäisistä suomalaisista ei liiku suositusten mukaisesti, ja aktiivisuus vain vähenee iän myötä. Liikunta kuitenkin kannattaisi.

Liikunta ylläpitää työkykyä TUORE VÄITÖSTUTKIMUS osoittaa, että keski-iässä tai sen jälkeen lisääntynyt liikunnan harrastaminen vähentää pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä. Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin 40–60-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa vuosina 2000–2002. Seurantakyselyt tehtiin vuosina 2007 ja 2012. Kysely- ja rekisteritietoja yhdistelemällä selvisi, että lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolojen riskiin. Lisäksi liikunta-aktiivisuuden lisääminen vähäisestä tai kohtuullisesta rasittavaan oli yhteydessä pienempään työkyvyttömyyseläkkeiden riskiin. – Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan. Terveitä työntekijöitä voi kannustaa myös rasittavan liikunnan harrastamiseen. Lisäksi on tärkeää huolehtia liikunta-aktiivisuuden ylläpidosta eläköitymistä seuraavina vuosina, toteaa työn toteuttanut Ansku Holstila. ¢ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

3.17 PROVIISORI 9

ajassa ■ terveysteknologia

■ EMA Suomeen

Helppous on Suomen valtti EMAa haettaessa

Testbed-ympäristössä yritys kehittää tuotteita tai palveluita niiden todellisessa käyttöympäristössä. Arkistokuva.

Yrityksille aito testiympäristö HYKSiin HYKSISSÄ ON alkanut Tekesin osarahoittama yhteistyöprojekti, jossa terveysteknologiaa kehittävät yritykset voivat testata tuotteitaan aidossa sairaalaympäristössä, Testbedissä. Hanketta johtaa ylilääkäri, dosentti Nina Lindfors. Hän kertoo Mediaplanetin Kansanterveys-julkaisussa, että hankkeen painopisteet ovat alussa leikkaussalitoiminta, kuvantaminen, muut laitteet sekä tietotekniikka. – On olemassa valtavasti yrityksiä, joilla on tarve päästä kehittämään ideoitaan tai laitteitaan todellisissa sairaalaolosuhteissa, Lindfors sanoo. Kun hanke on ensimmäisen vuotensa aikana rakentanut sisäiset prosessinsa kuntoon, mitä tahansa sairaalan toimintaan liittyviä tuotteita tai menetelmiä voidaan kehittää Testbedissä. Testaus voi tapahtua leikkaussalissa, tehohoidossa, osastolla, kuntoutuksessa tai kotisairaanhoidossa. Testbed on tarkoitettu sekä pienille että isoille yrityksille. – Yritykset pääsevät siihen ympäristöön, jossa niiden innovaatioita oikeasti käytetään, ja me pääsemme vaikuttamaan syntyviin ratkaisuihin jo kehitysvaiheessa, Lindfors sanoo julkaisussa. Hanke on osa Nordic Testbed -hankketta, jossa yhdistetään kaikkien pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen sairaalat Testbed-ekosysteemiksi. HYKSin Testbed liittyy myös HUSin isoon ekosysteemihankkeeseen, jossa on mukana 15 tietotekniikka-alan yritystä. Tavoitteena on synnyttää teknologiavientiä kansainvälisille markkinoille ja uusia työpaikkoja Suomeen. Tekes on myöntänyt hankkeelle noin 400 000 euron rahoituksen, jonka on tarkoitus kattaa kustannuksista puolet. ¢ LÄHTEET KANSANTERVEYS.FI, TIVI JA MEDIUUTISET

10 PROVIISORI 3.17

SUOMI JÄTTI heinäkuussa Euroopan komissiolle hakemuksensa Euroopan lääkeviraston uudelleensijoittamiseksi Suomeen ja Helsinkiin. Ensimmäinen äänestyskierros asiasta on 27.9, ja komissio antaa arvionsa asiasta syyskuun lopussa. Päätös tehdään EU:n yleisten asioiden neuvostossa 20.11. Hakemuksensa ovat jättäneet myös useat muut maat, kuten Ruotsi ja Tanska. Suomi tarjoaa hakemuksessaan kustannustehokasta, logistisesti toimivaa ja sujuvaa ratkaisua. Helsinki löysi virastolle neljä sopivaa kiinteistöä, joista parhaana se pitää Vallilan Fredriksbergin alueen kiinteistöä. Synergiaetuja Kemikaaliviraston kanssa pidetään vahvoina. Hankkeen asiamies Mikko Alkio piti STM:ssä 1.9. järjestetyssä tilaisuudessa Suomen vahvuuksina muun muassa turvallisuutta ja siirron helppoutta. Virasto voitaisiin siirtää suoraan lopullisiin tiloihin, ja ensimmäiset työntekijät voisivat aloittaa Helsingissä jo elokuussa 2018. EMAssa työskentelee noin 900 virkamiestä, joista noin 6 % on brittejä ja yli 40 % Välimeren maista. Hankkeen etenemistä voi seurata esimerkiksi Twitterissä: #emahelsinki #Helsinki #EMA #EuropeanMedicinesAgency #EU. Suomen hakemukseen liittyvät verkkosivut ovat osoitteessa www.emahelsinki.fi. ¢ LÄHTEET STM:N TIEDOTE 31.7. JA TIEDOTUSTILAISUUS STM:SSÄ 1.9.2017

■ lääketurvallisuus

Suositus: pitkävaikutteinen parasetamoli pois myynnistä EUROOPAN LÄÄKEVIRASTO EMAn lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea PRAC suosittelee parasetamolia säädellysti vapauttavien lääkevalmisteiden myyntilupien keskeyttämistä. Myrkytystilanteiden hoito-ohjeet on yleensä laadittu välittömästi lääkkeen vapauttavien lääkemuotojen aiheuttamia myrkytyksiä varten. Säädellysti lääkettä vapauttavasta lääkemuodosta vapautuu parasetamolia eri tavalla, joten samat hoito-ohjeet eivät tavallisesti päde. PRAC katsoi, että säädellysti parasetamolia vapauttavien valmisteiden yliannostuksesta aiheutuvat riskit ovat suuremmat kuin säädellystä lääkkeen vapautumisesta saatavat hyödyt. PRAC:n suositusta käsittelee seuraavaksi myyntilupien tunnustamismenettelyn ja hajautetun menettelyn koordinointiryhmä (CMDh) sekä tarvittaessa Euroopan komissio. ¢ LÄHDE FIMEA

■ kirjat

Uusin tieto geeneistä TIEDETOIMITTAJA MIRKKA OJA-LEIKAS ja oululaiset geenitutkijat Maarit Jokela ja Meri Rova ovat yhdistäneet voimansa ja koonneet tuoreimman geenitiedon kirjaksi Kiehtovat geenit – Mihin geenitietoa käytetään? (Duocecim). Muita kirjoittajia on 28, mikä kertonee jotakin geeneihin liittyvän tutkimuksen laajasta kirjosta Suomessa. Seppo Ylä-Herttuala kertoo geenihoitoja koskevassa artikkelissaan, että jo pariakymmentä sairautta voidaan hoitaa geeninsiirtomenetelmien avulla. Kaupalliseen käyttöön on hyväksytty kolme lääkettä: alipogeenitiparvoveekki (Glybera), talimogeenilaherparepveekki (Imlygic) sekä potilaan omia CD34+-kantasoluja muokkaamalla valmistettu lääke. Näillä hoidetaan erittäin harvinaisia sairauksia. Ensimmäinen merkittävä laajempien potilasryhmien käyttöön hyväksytty geenihoito on tarkoitettu melanoomapotilaille. Yksi lupaavimmista kliinisissä kokeissa olevista geenilääkkeistä on CART-T, jolla hoidetaan vaikeaa leukemiaa. Lupaavia ovat myös DNA-rokotteet Ebola-virusta ja malariaa vastaan. Geenihoitojen kehittäminen on Ylä-Herttualan mukaan erittäin aktiivista myös Suomessa. Kirjan kiinnostaviin aiheisiin kuuluvat myös tautiriskien arvioiminen genomitestauksen avulla, uudet genomin muokkausmenetelmät ja geenien ja ravinnon yhteisvaikutukset. Kirja on helppolukuinen, ja se sisältää myös sanaston ja hakemiston. 212 sivua.

Mukana joka hetki SAATTOHOIDON PARISSA pitkään työskennellyt filosofian lisensiaatti ja psykoanalyytikko Pirkko Siltala lähestyy uusimmassa kirjassaan Elämän päättyessä – Matka kohti kuolemaa (Kirjapaja) kuolemaa elämänvoimana, joka on mukana joka hetki. Ihmisen suhde kuolemaansa vaihtelee ja muuttuu elämäntilanteen, kokemusten ja persoonallisuuden mukaan. Kuolevan tulee Siltalan mielestä saada elää viimeiset vaiheensa oman arvonsa säilyttäen ja löytää itselleen persoonallinen, oma kuolemansa. 153 sivua.

Miten älykkäitä kasvit ovat? ITALIALAINEN KASVITIETEILIJÄ Stefano Mancuso väittää Alessandra Violan kanssa kirjoittamassaan kirjassa Loistavat kasvit - Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä? (Aula & Co), että kasvit ovat älykkäitä ja tietoisia ympäristöstään. Niillä on tuntoaisti, ne nukkuvat ja viestivät itsensä, toistensa ja eläinten kanssa. Ne pystyvät tekemään valintoja, oppimaan ja muistamaan. Kasvien juurien päissä on miljoonia pieniä tiedonkäsittelyrakenteita, jotka yhdessä muodostavat monimutkaisen verkoston, kuin hajautetut aivot. Aika hurjaa! 200 sivua.

proviisorit yrittäjinä

Lappeenrannassa asuvan Paula Timosen yritys Pro dosis Oy kartoittaa ja ratkoo lääkehoidon ongelmia. Apteekkimuseon apteekkarin huone kelpaisi hänelle mainiosti työhuoneeksi.

12 PROVIISORI 3.17

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MIKA OKKO JA HAASTATELTAVAT KUVAUSPAIKKA APTEEKKIMUSEO JA QUENSELIN TALO/TURUN MUSEOKESKUS

Yritä ja onnistu! Proviisori voi onnistua yrittäjänä muuallakin kuin apteekissa. Pro dosis Oy:n perustaja ja johtaja Paula Timonen ja kaksi muuta proviisoriyrittäjää kertovat, mikä heidät innosti yrittäjäksi. Lue myös sarjayrittäjän parhaat vinkit yritystoiminnasta haaveileville.

ro dosis -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Paula Timonen oletti hakevansa vielä joskus omaa apteekkia, mutta toisin kävi. Äitiysloman päätteeksi saadut potkut vakituisesta apteekkityöpaikasta nostivat sisun ja näyttämisen halun. Paula päätti osoittaa, että lääkehoidon kokonaisarvioinnille (LHKA) on kysyntää ja että sillä voi elättää itsensä. – Liikeidea oli suoraa jatkumoa aiemmalle tekemiselleni. Olin käynyt ensimmäisten joukossa LHKA-kurssin ja alkanut miettiä, millaisia palveluja sen perustalle voisi rakentaa. Toivoin, että olisin voinut alkaa tarjota palveluja silloisessa työpaikassani, mutta apteekkari ei tukenut ajatusta. Päinvastoin huomasin olevani työtön. En halunnut lähteä pois Imatralta, jonne olin muuttanut kolme vuotta aikaisemmin mieheni työn takia. Niin sitten vain perustin sen, Paula kuvailee.

3.17 PROVIISORI 13

proviisorit yrittäjinä

Paula on vanhojen apteekkitavaroiden ystävä, joten kuvasimme hänet Apteekkimuseossa, kun hän oli tapaamassa asiakkaita Turussa. Myyntityö kuljettaa yrittäjää ympäri maata.

– Minulla oli kova palo päästä tekemään arviointityötä. Oma yritys oli myös helppo ratkaisu tilanteeseen, jossa minulla oli pieni lapsi. Yrittäjänä olen voinut tehdä töitä ja huolehtia lapsista vapaasti eikä ole tarvinnut miettiä, onko äitiyslomasta haittaa työnantajalle. En usko, että meillä olisi neljää lasta, jos olisin jäänyt toisen palvelukseen. – Kyseessä oli siten enemmän elämäntapaan liittyvä valinta kuin tarkkaan harkittu liike. En kuitenkaan ole katunut. Yrityksen ansiosta olen saanut tehdä sitä, mitä olen halunnut, hän jatkaa.

MYYN MITÄ KYSYTÄÄN Paula on virallisesti yksinyrittäjä. Hänellä on kuitenkin alihankkijoiden verkosto, kymmenkunta LHKA-koulutuksen suorittanutta farmaseuttia ja proviisoria, jotka työskentelevät tunti- tai keikkapalkalla. Useimmat ovat vakituisessa työssä muualla. Heitä on kautta maan, painottuen eteläiseen Suomeen. – Laajemmassa verkostossani on kymmeniä ihmisiä, jotka olisivat valmiita tekemään töitä minulle. On aina iloinen yllätys, kun uusi ihminen soittaa ja kysyy töitä. Silloin tuntuu, että olen tehnyt jotakin oikein. En kuitenkaan tällä hetkellä pysty tarjoa-

14 PROVIISORI 3.17

maan työtä kaikille kysyjille, Paula kertoo. Koska tekijöitä riittää, Paula pystyy myymään yrityksensä palveluja täysillä. Lääkehoidon kokonaisarviointien lisäksi yritys tuottaa potilaskohtaista neuvontaa, hoivakotifarmasiaa, lääkehoitosuunnitelmia ja koulutuksia. Lääkehoidon arviointeja Paula on tuotteistanut kolme eritasoista.

ja näkemättä, jos olisin

laat ovat tyypillisesti kotihoidon tai palveluasumisen monilääkittyjä potilaita. Paula toivoo jatkossa pääsevänsä myymään ja tuottamaan arviointeja varhaisemmassa vaiheessa, jolloin lääkehoidon arviointi toimisi ennaltaehkäisevästi. – Yhteiskunnan kannalta olisi tehokkainta käydä lääkehoito kevyesti läpi jo ennen kuin potilas on kotihoidon asiakas. Näin voitaisiin puuttua lääkityksen virheisiin aikaisemmin tai tiedettäisiin, että ainakin lääkityksen aiheuttamat ongelmat olisivat poissuljettuja. Nykyään potilas saattaa olla jo terminaalihoidossa, kun lääkitystä vasta arvioidaan, hän selittää. Paula uskoo, että kehitys on menossa juuri hänen toivomaansa suuntaan.

jäänyt apteekkiin.

JATKUVASTI VALMIUDESSA

Moni asia olisi jäänyt oppimatta

– Yrittäjän pitää myydä sitä, mitä kysytään. Koulutuksia on helpompi ostaa ja myydä kuin muuta asiantuntijatyötä, joten yllättävän iso osa liikevaihdostani tulee niistä. Koulutusasiakkaitani ovat sekä kunnat että koulutusorganisaatiot. Kun kunta tai kuntayhtymä ostaa Paulalta lääkehoidon kokonaisarviointeja, poti-

Paula työskentelee kotona työhuoneessaan, junassa ja tapaamisissa. Tänä vuonna hänelle kertyi heinäkuun loppuun mennessä 32 matkapäivää. Hän tapaa kuntien sote-johtajia, kotihoidon päälliköitä, maakuntien muutosagentteja ja muita ihmisiä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon sote-kentässä. Oikeiden ihmisten löytäminen on osa hänen ammattitaitoaan. Hän käy myös messuilla ja markkinointitapahtumissa verkostoitumassa sekä tapaa alihankkijoitaan.

– Suurin yllätys yrittäjänä on ollut asiantuntijapalveluiden myymisen vaikeus. Voi kulua muutama viikko niin, ettei tapahdu mitään, ja sitten yhden aamupäivän aikana moni asia nytkähtää eteenpäin. Minun pitää muistuttaa itselleni, että vaikken tänään saanut mitään näkyvää aikaiseksi, asiat menevät silti eteenpäin. Paula kokee, että yrittäjänä hänen tulee olla koko ajan valmiudessa. Hän haistelee tuulia ja pyrkii iskemään heti, kun kaupantekomahdollisuus on näköpiirissä. – Minulla pitää olla hyvä käsitys esimerkiksi siitä, missä sote-uudistus on menossa. Seuraan tv-uutisia ja netin uutislähteitä, mutta tykkään lukea myös paperilehtiä, joista saan tarpeellista taustatietoa. Näin saan tuntuman siitä, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi ja ketä kannattaa lähteä tapaamaan. On tärkeää tuntea paljon ihmisiä, jutella mahdollisimman monen kanssa ja hankkia myös monipuolisesti palautetta yritystoiminnastaan.

EI TARVITSE JARRUTELLA – Tuntuma apteekkityöhön on tärkeää säilyttää. Teen mielelläni silloin tällöin sijaisuuksia apteekissa, jotta kuulen sisäiset juorut ja pystyn kartalla siitä, mitä alalla ajatellaan. Alan ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten minun kannattaa kehittää toimintaani. Paula on paljon tekemisissä lääkäreiden kanssa, mutta vähintään yhtä tärkeinä työnsä kannalta hän pitää hoitajia. Heitä kannattaa kuunnella, koska he ovat usein lähempänä potilaita kuin lääkärit. Heitä ei voi sivuuttaa, jos haluaa toimia asiakaslähtöisesti. – Kun haluaa kehittää uutta toimintaa, on tärkeää katsoa asioita peruskuvion ulkopuolelta. Huomaan välillä itsekin, että ajatusmallini on vanhanaikainen. Meidän farmasian ammattilaisten ei pidä myydä vain sitä, mitä osaamme, vaan on hyvä ajatella, mitä asiakas tarvitsee. Yrittäjänä Paula on yksin vastuussa yrityksensä toiminnasta. Juuri siksi hän kokee tärkeäksi hakeutua monipuolisiin kontakteihin. Hän oli esimerkiksi ainoa apteekkialalta sote-alalle suunnatussa koulutuksessa, jossa hän suoritti tuotekehittäjän erityisammattitutkinnon. – Muiden alojen ihmisten kanssa pääsee usein hyviin keskusteluihin, jotka tuottavat uusia ideoita. Pidän eniten työssäni juuri toiminnan ja tuotteiden kehittämisestä. On hienoa, kun yrittäjänä ei tarvitse jarrutella, vaan voi toteuttaa uudet ajatuksensa heti. Ei ole ketään sanomassa, että älä sitten muuta mitään.

KIINNI VALLAN KAHVASSA Paula valmistui proviisoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2001, minkä jälkeen hän tekii vajaan vuoden verran tutkimustöitä Keskussotilassairaalassa ja Hyksissä mo-

Yhdessä tekeminen on parasta PROVIISORI HARRI Eskelin oli ensimmäisessä yrityksessä mukana jo noin 25-vuotiaana. Nykyään hänellä on 110 yhtiökumppania eri yrityksissä. Lisäravinteita valmistuttavan ja markkinoivan Decem Pharman hän perusti vuonna 2006 kahden muun osakkaan kanssa. Juuri nyt hän panostaa eniten vuonna 2012 käynnistyneeseen Suppilogiin, joka kehittää yritysten välistä kaupankäyntialustaa ja on esimerkiksi äskettäin aloittanut oluiden viennin Kiinaan. – Olin kahdeksan vuotta apteekissa töissä ja viihdyin hyvin. Kiinnostus yrittämiseen lähti halusta hypätä vastaamaan itse tekemisistään ja tuloksistaan. Sekin vaikutti, että tuttavapiirissä oli paljon liiketoiminta-alojen osaamista. Takavuosien liikeideat löytyivät sattumalta, mutta sittemmin ideoihin ja innovaatioihin on tullut enemmän systematiikkaa, Harri kertoo. YRITTÄJÄ TEKEE KAIKKEA

Yritykset ovat Harrille kuin toinen koti, jossa työkavereista ja yhtiökumppaneista muodostuu omanlaisensa perhe. Hän on nauttinut yrittäjänä eniten juuri yhdessä tekemisestä ja onnistumisista. Myös vaihteleva toimenkuva ylläpitää hänen mielenkiintoaan. – Osallistun yhtiöidemme myyntiin, markkinointiin, kansainväliseen kauppaan, taloushallintoon, IT- ja tuotekehitykseen sekä liiketoimintamallien suunnitteluun. Toisissa olen mukana pintapuolisesti ja toisissa syvällisemmin. Teen kaikkea kahvin keittämisestä isojen yritysten digistrategioiden suunnitteluun asti, hän kuvailee. Harri arvioi Suppilogin olevan aivan Euroopan kärjessä digitalisaation tuomassa, kaikki rajat ylittävässä tavarakaupan ja logistiikan murroksessa. Miten se käännetään isoksi kassavirroiksi, jää hänen mukaansa nähtäväksi. Decem Pharma on apteekkitaustaisten ihmisten hyvissä käsissä. Sen toiminnassa Harri on mukana lähinnä hallituksen jäsenenä.

jonka yläpuolelle ei kannata asettua. Heidän arvostuksensa saat omalla, hyvin aktiivisella osallistumisellasi ja lojaalilla asenteellasi, hän neuvoo. Proviisoriyrittäjän tärkeimmät tukihenkilöt ovat Harrin mukaan taloushallinnon, myynnin ja markkinoinnin hallitsevat ihmiset. – Kaikki lähtee hyvistä suunnitelmista ja ideoista, jotka ovat muidenkin kuin itsesi mielestä hyviä. Jos epäilet, että sosiaaliset taitosi ja verkostosi ovat yrittämisen aloittamisen kannalta suppeat, kannattaa vielä miettiä. – Yrittäminen on kovaa työtä ja riskinottamista. On olemassa paljon helpompiakin hommia, mutta ahkeruus useimmiten palkitaan jollain aikavälillä, hän kiteyttää. ¢

Teen kaikkea kahvin keittämisestä isojen yritysten digistrategioiden suunnitteluun asti.

YKSIN ON VAIKEA PÄRJÄTÄ

Harrin kokemuksen mukaan proviisorin tutkinto on yrittäjän uralle hyvä pohja, jonka päälle pitää kuitenkin oppia monin verroin lisää asioita. Tosin kaikkea ei tarvitse eikä kannata opiskella itse. On tärkeää myös kerätä ympärilleen eri alojen osaajia, jakaa mielipiteitä heidän kanssaan ja luottaa heidän näkemyksiinsä. – Yksin on vaikeaa pärjätä. Tarvitset ympärillesi laajan osaajaverkoston,

Harri Eskelin on Suppilogkaupankäyntialustan perustaja ja yksi sen noin 90 omistajasta. Suppilogissa käyvät kauppaa etenkin panimo-, elintarvike- ja apteekkialan yritykset. 3.17 PROVIISORI 15

proviisorit yrittäjinä

Jokainen hyvä idea on tärkeää saattaa markkinoille ja katsoa, toimiiko se.

niammatillisessa työryhmässä. Kun hänen tuleva puolisonsa sai työpaikan Raumalta, hän ajatteli, ettei tohtorinhattu juuri päätä lämmitä, ja lähti perään. Työ järjestyi sivuapteekin hoitajana Rauman ensimmäisessä apteekissa. Vuoteen 2008 asti kuvio oli sama: miehen työpaikka määritteli asuinpaikan ja Paula hakeutui apteekkityöhön lähistölle. – Yritykseni oli ensimmäinen LHKA:ta tekevä osakeyhtiö, joka sai toimintaansa aluehallintoviraston luvan. Olin ennakkotapaus, joten hakemukseni käsittely vei kaksi vuotta. Nyt meillä on Valviran lupa suorittaa lääkehoidon kokonaisarviointeja yksityisen terveydenhuollon palveluna koko maassa. Luvat ovat kalliita, mutta ne on hyvä olla valmiina, jotta toiminnan aloittaminen uudella paikkakunnalla ei ole ainakaan niistä kiinni. Tällä hetkellä yritys on niin olennainen osa Paulan elämäntapaa, ettei hän voi kuvitella palaavansa toisen palvelukseen. Apteekkariutta hän ei täysin sulje pois, koska siinäkin on mahdollista olla vallan kahvassa ja tehdä tuotekehitystä. – Moni asia olisi jäänyt oppimatta ja näkemättä, jos olisin jäänyt apteekkiin. Osa kokemuksista on tuntunut sillä hetkellä raskailta tai vaikeiltakin, mutta itsensä ylittämisestä tulee hyvä fiilis.

YRITTÄJÄN ROHKEUS PALKITAAN Paula kannustaa yrittäjiksi kaikkia, joilla on hyvä idea. Yrittäjän rohkeus palkitaan. Töitä täytyy kuitenkin tehdä täysillä, ja sekin on hyvä muistaa, että on muitakin palkintoja kuin raha. – Palkansaajista pidetään Suomessa niin hyvää huolta, että yrittäjäelämän epävarmuus voi pelottaa. Ymmärrän sen hyvin. Mielestäni meillä ei kuitenkaan olisi kansakuntana varaa pitää kynttilää vakan alla. Jokainen hyvä idea on tärkeää saattaa markkinoille ja katsoa, toimiiko se, Paula sanoo. Ei yrittäjyys toki ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Paulan kokemuksen mukaan yrittäjille ollaan kateellisia, luullaan, että he ovat rikkaita ja kuvitellaan, että he ovat valmiita maksamaan kaikesta ylihintaa. Toisaalta ajatellaan, että yrittäjyys on kutsumustyötä, joten siitä ei tarvitse maksaa kunnolla. Ja joka paikassa yrittäjä on se, joka tarjoaa. – Päätöksenteko on yrittäjän näkökulmasta usein hidasta. Päätöksentekijöillä juoksee kyllä koko ajan palkka, yrittäjällä ei, hän huomauttaa. Yrittäjyyden haasteiden keskellä elämistä helpottaisi, jos saatavilla olisi vertaistukea. Paula tekeekin ehdotuksen proviisoriyrittäjien verkostosta, joka toimisi keskuste-

Kuin apteekki mutta ilman lääkkeitä YRITTÄJÄPERHEESSÄ KASVANUT proviisori Pekka Leinonen, 39, palveli Helsingin Kaup-

patorin apteekissa vuosina 2005–2007, jolloin matkailuelinkeino kasvoi kohinalla. Asiakkaina oli paljon ulkomaalaisia, joiden ostoskoriin kertyi enimmäkseen muuta kuin lääkkeitä. Pekka havaitsi markkinaraon. Idea kehittyi kymmenen vuoden ajan ja realisoitui keväällä 2017 Helsingin Länsisatamassa. – PharMart Store on apteekki ilman lääkkeitä eli terveystavaran vähittäiskauppa. Sen ilme on kliininen ja valoisa, ja meillä on isot ikkunat vilkkaalle Tyynenmerenkadulle. Valikoima on suunnattu liikkuvalle ihmiselle. Palvelemme matkailijoita, työmatkalaisia ja alueen asukkaita, Pekka esittelee. Yrityksensä PharMart Oy:n Pekka perusti noin vuosi sitten. Yhtiökumppaneita hänellä on kaksi, lääkäri ja farmaseutti, ja myymälässä on neljä henkeä asiakaspalvelutehtävissä. Pekka arvioi, ettei hän olisi päässyt vuodessa yhtä pitkälle yksin. – Olemme vasta alussa, joten tekemistä on paljon. Näen kuitenkin paljon mahdollisuuksia matkailu- ja apteekkitoimialoilla sekä Jätkäsaaressa. PharMart-konsepti on uusi ja kiinnostava. Se ei tietenkään riitä

16 PROVIISORI 3.17

kuin hyväksi lähtökohdaksi, mutta saamani palautteen mukaan yritysbrändäys on ollut hyvinkin onnistunut, Pekka toteaa ja kiittää kumppaneitaan. KILPAILUETUNA HUOMAAVAISUUS

Parasta yrittämisessä on Pekan mielestä vapaus toteuttaa itseään ja samalla tavata, palvella ja auttaa ihmisiä. – Uskon huomaavaisuuteen kilpailuetuna. Meiltä saa kaupan päälle hyviä ajatuksia, sanoja ja tekoja. Ne ovat asiakkaalle ilmaista hyvää, ja niistä tulee hyvä mieli myös meille. Pekka kokee, että yritys on hänen elämäntyönsä. Tällä hetkellä vain perhe ja terveys menevät yrityksen edelle. Hänen mielestään yrittäjällä tulee olla rakkaus liikeideaansa. – Liikeidean on oltava juuri sinun vihreä oksasi ja niin hyvä, että olet valmis taistelemaan sen puolesta. Opettele Kummisetä-elokuvan roolihenkilöt ja lue Sun Tzun Sodankäynnin taito, hän neuvoo yrittäjäksi aikovia. – Helpommalla pääset, kun vain teet töitä toisen lukuun. Mikäli se ei vastaa tavoi-

Pekka Leinonen uskoo liikeideaansa ja siihen, että hänen yrityksensä tuottaa aidosti hyvää Suomelle ja ehkä kauemmaksikin. tettasi, olet mahdollisesti yrittäjä. Yrittäjä on ikään kuin pingviini, joka liukastelee toistuvasti ja nousee aina jaloilleen. Yrittäjän tehtävä on keksiä yritys uudelleen joka päivä, hän sanoo. ¢

On hienoa, kun yrittäjänä ei tarvitse jarrutella, vaan voi toteuttaa uudet ajatuksensa heti.

lufoorumina ja järjestäisi tapaamisia silloin tällöin. Yrittäjän kuolemansynteinä Paula pitää laiskuutta ja omahyväisyyttä. Yrittäjän ei pidä luulla olevansa hyvä. Vaikka firma pyörisi mukavasti, asiakkaita pitää kuunnella jatkuvasti. Palaute, etenkin kielteinen, vie eteenpäin ja auttaa kehittymään.

PALJON MAHDOLLISUUKSIA EDESSÄ Riskeistä huolimatta Paula näkee, että sote-uudistuksen myötä tilanne on otollinen proviisorien yrityksille. – Pitää olla nopea ja notkea. Kannattaa miettiä, mitä tässä tilanteessa voi tehdä ja tehdä se nopeasti ennen kuin muut ehtivät. Rohkeus ja jopa röyhkeys ovat eduksi, jotta pääsee oikeisiin kabinetteihin puhumaan, hän hymyilee. Paulan omankin yrityksen tilanne osoittaa, että aika on vähitellen kypsä lääkehoidon kokonaisarvioinnin tapaisille palveluille. Hänellä on menossa kymmenes tilikausi, ja näkymät paranevat koko ajan. – Tämä on ollut kallis harrastus, joka on antanut paljon kaikkea muuta kuin taloudellista hyvää, mutta näen yrittäjyydessä myös vaurastumisen mahdollisuuden. Soten käynnistyminen on loistava tilanne myydä palveluita entistä laajemmassa mittakaavassa. – Pyrin määrätietoisesti siihen, ettei firma tuota vain minulle elantoa, vaan myös palkan useille farmasian alan ammattilaisille. Näen tarpeen ajatella isommin. Monimutkaista tuotekehitystyötä ei kannata tehdä vain yhtä tapausta varten, hän pohtii. Parasta yrittäjyydessä on Paulan mielestä se, kun näkee, että omalla työllä on ollut jokin merkitys. On tyydyttävää huomata, että epävarmuudessa tehdyt arviot ovat kuin ovatkin osuneet oikeaan, ja hanke on onnistunut. – Esimerkiksi viime vuonna teimme ison pilotin Kouvolan kaupungille. Se onnistui vähän vahingossa niin hyvin, että siitä tehtiin pro gradu -työ, jonka pääsin ohjaamaan. Se oli kirsikka kakun päällä, Paula sanoo. ¢

Ota ensimmäinen askel Uudelle yrittäjälle avautuu sarjayrittäjä Mika Mäkeläisen mukaan tie, jonka käänteitä ei voi ennakoida. On vain otettava ensimmäinen askel. MIKA MÄKELÄINEN oli asiantuntijatehtävissä IT-alalla 15 vuotta sitten, kun hän lähti toteuttamaan unelmiaan ja perusti ensimmäisen yrityksensä. Hän on muun muassa Siili Solutions Oyj:n perustaja, ja hänet valittiin 40 lupaavimman eurooppalaisen nuoren johtajan joukkoon vuonna 2012. Tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee Singaporessa. Mikan mukaan yrittäjäksi ryhtymisen suurin este on yleensä omassa mielessä tapahtuva hiljainen pohdinta: pitäisikö? Mikan mielestä tietenkin pitäisi. – Iso osa ihmisistä ei koskaan ota ensimmäistä askelta, lopeta pohdintaa ja aloita tekemistä. Yrittäjänä on mahdollista ottaa kohtalonsa osittain omiin käsiin ja muuttaa ajatuksiaan todeksi. Samalla avautuu asioita, joita ei pysty näkemään ennalta. Mihinkään Excel-harjoitukseen ei pysty laskemaan, keitä tapaa ja mitä tapahtuu, kun lähtee liikkeelle, hän sanoo. Yrittäjyys on opettanut Mikalle, että ihminen pystyy halutessaan vaikka mihin. Kyse on siitä, haluaako sitä todella. Onko valmis uhraamaan aikaansa ja energiaansa tavoitteen toteuttamiseen, kun aika on aina pois jostakin muualta? Onnistumiset työssä eivät hänen kokemuksensa mukaan lopulta ole yhtä tärkeitä kuin ystävät ja eletyt kokemukset. Yrittäjyydestä haaveilevien proviisorien kannattaisi Mikan mielestä nyt pohtia, millainen yhteiskunta eläköityville suurille ikäluokille pitäisi rakentaa. – Heillä on sukupolvena säästössä rahaa, velattomat asunnot ja hyvät eläkkeet. Eliniän kasvaessa meillä iso joukko ihmisiä, jotka voivat käyttää palveluita ja odottavat saavansa rahoilleen vastineen, hän toteaa.

Mikan 5 vinkkiä

LAITA RAHAN KÄYTTÖ NIUKALLE. Käytä rahaa harkiten äläkä varsinkaan perustele hankintoja tulevilla kassavirroilla. Vielä kerran: Älä käytä rahaa ennen kuin sinulla on sitä! Tämä on paras neuvo, jonka voin antaa. Tee välttämättömimmät investoinnit, pidä kiinteät kulut aisoissa sekä mieti hankintoja todellisten tarpeiden kautta.

ÄLÄ LUOTA EDES HYVÄÄN ALKUPERÄISEEN IDEAASI. Hyvä idea ei kanna yhtään minnekään. Suurin riski on us-

Mika Mäkeläinen perusti ensimmäisen yrityksensä hieman yli parikymppisenä. Parhaillaan hän vetää IT-yritys Frosmo World Oy:n Kaakkois-Aasian tytäryhtiötä Singaporessa. Hän on yksi yhtiön neljästä perustajaosakkaasta. koa ideasi ainutlaatuisuuteen, sillä monet muutkin voivat tarttua siihen tai saada lähes saman, mutta paremman idean. Menestyksen ratkaisevat omat taitosi ja kykysi tehdä – kohdata asiakkaita, tehdä, erehtyä, nousta kanveesista ja muuttaa kurssia uuden tiedon valossa.

AJATTELE RIITTÄVÄN ISOSTI. Aloittavan yrittäjän isoin riski on olla ottamatta riskiä. Ajattele riittävän isosti! Lupaan, että lähdettyäsi sille tielle et enää ajattele asioista kuten ennen, ja samalla kerrytät osaamispääomaasi. Luota myös aina omaan vaistoosi. Ai miksi? No, mitään muuta yrittäjällä ei aloittaessaan ole. Hah.

HANKI HETI OIKEA ASIAKAS. On vain kolme syytä, joihin yrittäjyys voi kaatua. Nämä kolme ovat: 1) rahat loppuvat kesken, 2) rahat loppuvat kesken ja 3) rahat loppuvat kesken. Mitä tästä opiksi? Kohtaa oikea asiakas ennemmin kuin myöhemmin.

HUOLEHDI JAKSAMISESTASI. Jaksamista edesauttaa, kun tekee intohimoisesti asioita, joissa on hyvä ja joista asiakas on valmis maksamaan. Uupuminen on varmaa, jos vähintään kaksi näistä kriteereistä ei toteudu. Pidä myös mahdollisimman normaalit lomat ja pyhitä viikonloput harrastuksiin, perheelle ja palautumiseen. Yöunista ei saa tinkiä arkenakaan! ¢ 3.17 PROVIISORI 17

opinnäytteet TEKSTI NIINA MAKKONEN, LIISA VÄHÄLASSI JA MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Vastuu lääkelistasta kuuluu myös potilaalle Potilaan oma käsitys lääkityksestään on luotettavampi kuin Pegasos-lääkelistan ja eReseptikeskuksen sisältämä tieto.

Niina Makkonen ja Liisa Vähälassi toteavat tutkimukseensa perustuen, että terveydenhoitohenkilöstön tulisi rohkaista potilasta ylläpitämään lääkelistaansa ja pitämään sitä mukana. Potilaan vastuuttaminen lisää lääkitysturvallisuutta.

elvitimme tutkimuksessamme torniolaisten monilääkittyjen yli 75- vuotiaiden lääkityksen ajantasaisuutta ja Pegasos- lääkelistan paikkansapitävyyttä sekä eReseptikeskuksen lääkitystietojen ajantasaisuuden luotettavuutta. Ajantasaisen lääkitystiedon puuttuminen on yksi keskeisimmistä ongelmista terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden kannalta. Tavoitteena tulisi olla lääkehoidon toteuttamiseen liittyvän vastuunjaon selkeyttäminen. Lääkelistan päivittäminen kuuluu jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle potilaan omaa vastuuta unohtamatta. Lääkkeen käyttäjä itse tietää, mitä lääkkeitä hän todellisuudessa käyttää. Tämän vuoksi on tärkeää painottaa potilaan omaa osallistumista lääkelistan päivittämiseen. Potilaalle tulee korostaa, että hänellä on lääkelista aina mukana, sillä potilas on tärkein lääkitystiedon välittäjä. Ajantasainen ja päivitetty lääkelista on sujuvan ja turvallisen lääkehoidon perusta sekä hyvän hoidon ja hoitopäätösten edellytys. Reseptilääkkeiden lisäksi lääkelistoihin tulisi merkitä käytössä olevat itsehoitolääkkeet, ravintolisät ja rohdokset. Tutkimuksemme mukaan nämä tiedot puuttuvat lääkelistoilta.

LÄÄKELISTAAN VOI HARVOIN LUOTTAA Tutkimuksessamme oli tarkoituksena selvittää, voidaanko yhteen tietolähteeseen (potilas, Pegasos-lääkelista, eReseptikeskus) potilaan lääkityksen ajantasaisuudesta luottaa. Tarkastelun kohteena olivat kaikki lääkärin reseptillä määräämät vastaavat, samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät valmisteet (lääkkeet, perusvoiteet, ravintolisät), jotka ovat säännöllisessä käytössä olevia

18 PROVIISORI 3.17

Potilaan itsensä ilmoittaman säännöllisen ja tarvittaessa käytettävän lääkityksen vastaavuus verrattuna Pegasoslääkelistaan ja eReseptikeskuksen toimitustietoihin

Lääkityslähteet

Potilaiden lääkelistat olivat kummankin tietolähteen mukaan vastaavat

Toisessa tietolähteessä ylimääräisiä valmisteita itse ilmoitettuun verrattuna

Toisessa tietolähteessä puuttuvia valmisteita itse ilmoitettuun verrattuna

Tutkimuspotilaan ilmoittama lääkitys/Pegasos- lääkelista

19 %

74,5 %

36,2 %

11 %

72,3 %

Tutkimuspotilaan ilmoittama lääkitys/eReseptikeskuksessa oleva lääkitys

MONI KÄYTTÄÄ ITSEHOITOVALMISTEITA

teita. Naisilla (n=28) oli käytössä keskimäärin 4,5 itsehoitovalmistetta ja miehillä (n=9) vastaavasti 3,4 valmistetta. Kymmenen tutkimuspotilasta ei käyttänyt mitään itsehoitovalmistetta. Tutkimusaineistossamme naisten D-vitamiinin käyttö oli yleisempää kuin miesten. D-vitamiinia käytti yhteensä 72 prosenttia tutkimuspotilaista (n=47). Tutkimukseen osallistuneista naisista 78,8 prosenttia (n=33) ja miehistä 57 prosenttia (n=14) käytti D-vitamiinia. Noin kymmenellä prosentilla yli 65-vuotiaista on B12-vitamiinin puutos, joka yleisimmin johtuu imeytymishäiriöstä. Tutkimusaineistomme (n=47) mukaan vain kuusi potilasta käytti B12-vitamiinilisää. Diabeteslääke metformiini voi vähentää B12-vitamiinin imeytymistä. Tutkimuksessamme oli kymmenen metformiinin käyttäjää, joista vain yksi käytti suositeltua B12-vitamiinilisää. ¢

Suurella osalla iäkkäistä on käytössä itsehoitovalmisteita, joista hoitohenkilökunnalla ei aina ole tietoa ja jotka heidän olisi hyvä tietää. Tutkimuksemme mukaan naiset käyttävät miehiä enemmän itsehoitovalmis-

Niina Makkonen on proviisori Alatornion apteekissa ja Liisa Vähälassi apteekkari Kolarin apteekissa.

valmisteita tai tarvittaessa käytettäviä valmisteita. Potilaan itsensä nimeämiä itsehoitolääkkeitä/-valmisteita ei laskettu mukaan, mutta hänen itsensä nimeämät, reseptillä määrätyt valmisteet kuuluvat tutkimusaineistoon. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan potilaiden ilmoittamien, käytössä olevien reseptilääkkeiden vastaavuus Pegasos-lääkelistan ja eReseptikeskuksen tietojen kesken on puutteellista. Vain yhdeksällä tutkimuspotilaalla (n=47) Pegasoksen lääkitystiedot olivat yhtenevät potilaan ilmoittaman lääkityksen kanssa (taulukko). Heillä ei ollut Pegasos-listalla ylimääräisiä tai puuttuvia valmisteita. Viidellä tutkimuspotilaalla (n=47) potilaan itsensä ilmoittama lääkitystieto oli yhtenevä eReseptikeskuksen tiedon kanssa. Tutkimuksen mukaan potilaan itse ilmoittama lääkitys on luotettavin tietolähde.

Kun sama lääke tuo eri hoitovasteen

Lääkkeiden myyntilupadokumentaation kokoaminen vaatii myyntilupa-asiantuntijan erityisosaamista.

TEKSTI ANU GUMMERUS JA MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Myyntilupatehtävien ulkoistaminen jatkuu Proviisori Anu Gummerus selvitti lisensiaatintyössään, miksi ja miten lääkeyritykset ulkoistavat myyntilupatyötä EU:n alueella. Valtaosa yrityksistä aikoo jatkaa ulkoistamista. KANSAINVÄLISTYMISEN, YHTEENLIITTYMISTEN, yritysostojen ja muuttuneen ilmapiirin takia lääketeollisuus on yhä enenevässä määrin etsinyt luotettavia palveluyrityksiä (CRO eli Contract research organisation) yhteistyökumppaneikseen, jotta vaihteleviin henkilöstön resurssitilanteisiin voidaan reagoida tarpeeksi nopeasti.

ENITEN ULKOISTETAAN KÄÄNNÖKSIÄ Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä Suomen, Ruotsin, Saksan, Viron ja Espanjan lääketeollisuusyrityksille vuonna 2011. Kaikkiaan lähetettiin 147 kyselyä, joihin vastausprosentti oli 48 %. Lääketeollisuus ulkoistaa myyntilupatehtäviään palveluyrityksille, koska yrityksillä on liian paljon myyntilupatehtäviä eikä yrityksen oma asiantuntijaresurssi riitä hoitamaan niitä kaikkia. Tulosten mukaan eniten ulkoistetaan tuotetekstien käännöstöitä (75 % vastaajista). Neljännes vastaajista ilmoitti ulkoistaneensa projektiluonteisesti myyntilupahakemusten kokoamisen ja prosessin koordinoinnin. Henkilöstövuokrausta käytti 25 % vastaajista. 70 % vastaajista ulkoistaa myyntilupatehtäviään, koska palveluyrityksellä on erityistä ammattitaitoa ja osaamista. Esimerkiksi lääkeyrityksellä ei ole ennestään osaamista koota myyntilupahakemusta viranomaisohjeistuksen mukaan ja koordinoida prosessia. Lisäksi yritys voi itse keskittyä tärkeisiin tuotekehitysprojekteihin ja prosesseihin ja ulkoistaa esimerkiksi tuotteen elinkaaren hallintaan liittyviä tehtäviä palveluyritykselle. Ulkoistaminen tulee jatkumaan, arvioi 84 % vastaajista. Pääsääntöisesti yritykset käyttävät yhtä tai kahta palveluyritystä. Yritysten mielestä on tärkeää, että palveluyrityksellä on hyvä maine, henkilökohtainen yhteyshenkilö ja palveluyrityksen sisäiset prosessit työn laadun kontrollointiin ovat kunnossa. ¢

Proviisori Anu Gummerus piti lisensiaattitutkimuksen seminaariesityksen Helsingin yliopiston Viikin toimipisteessä 20.6.2017. Lisensiaattitutkimus on osa hänen teollisuusfarmasian ammatillisia erikoistumisopintojaan.

PROVIISORI PAAVO Pietarinen tutki helmikuussa hyväksytyssä väitöstyössään, miten geneettistä ja funktionaalista testaamista voidaan hyödyntää yksilöllisen lääkehoidon tutkimuksessa. Nykytiedon perusteella on hyvin selvää, että yksilöiden välisillä eroilla on suuri vaikutus hoitovasteisiin. Esimerkiksi CYP2D6-entsyymin välityksellä metaboloituu merkittävä osa (20–25 %) kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista. CYP2D6:n metabolinen aktiivisuus vaihtelee laajasti yksilöiden välillä. Krooninen myelooinen leukemia (KML) on verisyöpä, johon on olemassa tehokas kohdennettu lääkehoito. Osa potilaista ei kuitenkaan saavuta toivottua vastetta ensilinjan lääkehoidolla tai tulee intolerantiksi sille. Tällaisissa tapauksissa lääkehoidon yksilöllinen hienosäätö on tarpeen. Pietarinen havaitsi, että suomalaisen väestön CYP2D6-lääkemetaboliaentsyymin geneettisten varianttien yleisyydet poikkesivat selvästi maantieteellisistä naapurikansoista. Geneettisten varianttien yleisyyksiin pohjautuvien laskelmien perusteella suomalaisessa väestössä on poikkeuksellisen paljon (7,2 %) ultranopeita ja vähän (2,3 %) hitaita CYP2D6-metaboloijia verrattuna naapuripopulaatioihin. Pietarinen testasi KML-potilaiden luuydin- ja verinäytteillä yksilöllisiä leukemiasolujen lääkeaineherkkyyksiä. Hän löysi useita uusia lääkeaineita, joilla mahdollisesti voisi olla tehoa KML:n aggressiivisen vaiheen hoidossa. Lääkevasteet kroonisen vaiheen ja edenneen aggressiivisen vaiheen KML-solujen välillä erosivat selkeästi. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että kroonisen vaiheen KML-soluista vain pieni osa vaikutti olevan oikeasti herkkiä nykyisille KML:n hoidossa käytettäville lääkeaineille. Huonovasteisten KML-potilaiden geenitestauksella löytyi useita metaboliageenien variantteja, joiden yleisyys oli merkittävästi pienempi terveessä verrokkiväestössä. Pietarinen osoitti työssään, että suomalaisessa väestössä on kliinisesti relevanttia CYP2D6-aktiivisuuden vaihtelevuutta, joka tulisi ottaa huomioon lääkehoidossa. Hän havaitsi myös, että potilaiden omien leukemiasolujen käyttäminen lääkeaineseulonnassa on tehokas tapa tutkia yksilöllisiä lääkevasteita. Pietarinen uskoo, että työn löydöksiä voidaan hyödyntää yksilöllisen lääkehoidon tutkimuksen parantamiseen. ¢

Suomessa on tavallista enemmän ultranopeita CYP2D6-metaboloijia. 3.17 PROVIISORI 19

kolumni

Yksikanavainen rahoitus tehostaisi lääkehoitojen arvioinnin hyödyntämistä TIETO LÄÄKKEIDEN hoidollisesta ja taloudellisesta arvosta on perusta niiden rationaaliselle käytölle. Tällä hetkellä tietoa ei ole riittävästi eikä olemassa olevaakaan tietoa hyödynnetä tehokkaasti, koska lääkkeiden monikanavainen rahoitus ei kannusta siihen. FIMEA ARVIOI lääkkeiden hoidollista ja taloudellista arvoa. Arvioinnit tulee tehdä jatkossakin keskitetysti. Fimeassa tähän työhön varattuja resursseja on syytä vahvistaa, sillä arvioinnit maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Arviointityön tulee olla läpinäkyvää, kattavaa ja tasapuolista. Arviointien varsinainen arvo syntyy kuitenkin vasta silloin, kun tieto johtaa toimintaan. UUSIEN JA KALLIIDEN sairaalalääkkeiden käyttöönotto vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on antanut Fimean arvioihin perustuvia suosituksia sairaaloiden lääkehoidoista. Palkon suosituksissa otetaan kantaa vain siihen, tulisiko hoidon kuulua julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan vai ei. Karkean joko-tai-jaottelun ongelmana on tunnistaa tilanteita, joissa yksittäisten potilaiden hoito olisi tarkoituksenmukaista tietyllä lääkkeellä, vaikka sen kustannusvaikuttavuus ei olisikaan hyvä useimmilla potilailla.

kilpailun käynnistyttyä tilanne muuttuu yhdessä yössä, kun edellisen polven valmisteet ovat yhtäkkiä vähintään puolet halvempia. Yksittäisten valmisteiden arvioiden lisäksi lääkärit tarvitsevatkin ajantasaista terapiaryhmäkohtaista tietoa kustannusvaikuttavimmista hoitomuodoista. RATIONAALISEN LÄÄKEHOIDON rakenteelliset esteet on poistettava siirtämällä avohuollon lääkkeiden rahoitusvastuu Kelalta terveydenhuollon kokonaisuudesta vastaaville maakunnille. Näin lääkkeet olisivat aidosti kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kun lääkkeistä aiheutuvat kustannukset ja hyödyt olisivat osa terveydenhuollon kokonaisuutta, kustannusvaikuttavimpien lääkehoitojen käyttö lisääntyisi vääjäämättä. Tätä tukemaan tarvitaan kliiniseen kokemukseen ja hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointeihin perustuvia ensilinjan hoitosuosituksia.

Arviointien

varsinainen arvo

YHDEN RAHOITUSKANAVAN malli ja kustannusvastuun siirtäminen maakunnille poistaisi osaoptimoinnin sellaisten lääkkeiden kohdalla, joita voidaan toimittaa sekä sairaaloista että avoapteekeista. Kustannuksista kokonaisvastuun kantava maakunta voisi huomioida hoitolinjauksissaan myös muut kuin itse lääkkeestä aiheutuvat kulut. Esimerkiksi toisinaan voi olla kokonaistaloudellisesti edullisempaa ja hoidollisesti järkevintä suosia valmistetta, jonka potilas voi itse annostella ja joissain tapauksessa on järkevintä käyttää sairaalassa infuusiona annettavaa lääkettä.

syntyy kuitenkin vasta silloin,

SAIRAALAVALMISTEIDEN ARVIOINNIT lisäävät potilaiden alueellista tasa-arvoa ja niillä on merkittäviä kustannusvaikutuksia, joten on ymmärrettävää, että sekä Fimean arviointityö että Palkon suositukset ovat painottuneet uusiin sairaalalääkkeisiin. Kuitenkin myös avohoidon lääkkeiden arvioinnille ja käytön ohjailulle on suurta tarvetta.

kun tieto johtaa toimintaan.

SUOMESSA LÄÄKKEIDEN määräämistä ja käyttöä ohjaillaan lähinnä korvausjärjestelmän kautta. Korvattavuuden saaminen uudelle lääkkeelle edellyttää terveystaloudellista selvitystä. Korvattavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uusi lääke olisi vaikuttavin tai varsinkaan kustannusvaikuttavin hoito tiettyyn sairauteen. Tämä korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa alkuperäislääkeyritys tuo ennen patenttisuojan päättymistä markkinoille seuraavan polven version vanhasta lääkkeestään. Uudemman lääkkeen hinta ja kustannusvaikuttavuus näyttävät kohtuullisilta, kun se tulee markkinoille, mutta geneerisen

20 PROVIISORI 3.17

KOKONAISTALOUDELLISUUTEEN KANNUSTAVA rahoitusjärjestelmä mahdollistaisi tutkimustietoon ja kliiniseen kokemukseen pohjautuvan 2020-luvun rationaalisen lääkehoidon. Poliittinen päätös asiasta on kuitenkin yhä tekemättä. ¢ Heikki Bothas

Toiminnanjohtaja Rinnakkaislääketeollisuus ry.

Jäsen- ja koulutussivut Kerromme näillä sivuilla muun muassa, miten voit ottaa aktiivisesti osaa toimintaamme myös etänä ja kutsumme sinut juhlavuoden Ajankohtaisseminaariimme. Kertaamme myös jäsenedut ja kerromme, mitä ProMenteementorointiohjelmalle kuuluu.

Muista! KUN TOIMIT nopeasti, vielä ehdit ilmoittautua mukaan X Juhlavuoden Ajankohtaisseminaariin, joka pidetään 29.9. Allergiatalossa Helsingissä. YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS- ja koulutuspäivä järjestetään marras-joulukuussa. PÄIVITÄMME TIETOJA ajankohtaisista koulutustapahtumista verkkosivuillemme ja kaikille avoimen Facebook-yhteisömme kautta.

FARMASIAN PÄIVÄT 17. – 18.11. Helsingissä Osallistu posterikilpailuun 5.10. mennessä ja tule esittelemään tutkimustasi tai kehittämishankettasi! Lisätietoa: www.farmasianpaivat.fi/posterit

VASTAATHAN JÄSENKYSELYYN! Se on mahdollisuutesi vaikuttaa toimintamme ylimmällä tasolla päättävien sääntömääräisten kokousten ohella. TILAA JÄSENTASKUKALENTERISI vuodelle 2018 viimeistään 30.9. mennessä proviisoriyhdistys.net/proviisorikalenteri2018 Jäsenkalenteri toimitetaan tilausten perusteella.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Mikko Lähdevuori, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 PROVIISORIYHDISTYKSEN ALKUSYKSY alkusyksy on totuttuun tapaan täynnä erityisesti opiskelijoita koskettavia tilaisuuksia. Tapahtumien osallistuja-aktiivisuus on ilahduttavan runsasta! Olemme tehneet toimintaamme tunnetuksi jalkautumalla myös proviisoreita kouluttavien Helsingin ja Kuopion yksiköiden uusien opiskelijoiden infopisteisiin, joissa meillä on mukana opiskelijavaliokuntalaisia. Kuvassa heistä Helsingissä graduaan viimeistelevä Anna Peltonen. ¢

EIKÖ VIESTIMME TAVOITA SINUA? Päivitäthän yhteystietosi Omat jäsentiedot -alueella www.proviisoriyhdistys.net/jasentieto. Jäsentietoalueelta löydät myös sääntömääräisiin kokouksiin liittyvät asiakirjat, apteekkiproviisorin toimenkuvaliitteen, IFn matkavakuutustodistuksen ja lisätietoja jäseneduistasi. 3.17 PROVIISORI 21

puheenjohtajalta Proviisori tulevaisuudessa

Oletko jo tutustunut verkkokoulutuspilottiimme?

PROVIISORIN TYÖSSÄ ja uralla menestymisen ehdoton edellytys on alan kehityksen seuraaminen, siihen reagoiminen ja tavoitteen mukainen täydennyskoulutus. Proviisoreilla ammattikuntana on laaja-alainen asiantuntemus lääkekehityksen ja lääkehoidon yhteiskunnalle tuottamasta lisäarvosta. Suomen hallitus julkaisi huhtikuussa hallituspuolueista kootun apteekkityöryhmänsä yhteiset apteekkilinjaukset: apteekkeja kehitetään terveydenhuollon lähtökohdista.

PROVIISORIYHDISTYS ON kesän aikana julkaissut jäsenilleen erillisveloituksettoman Työoikeutta esimiehille -verkkokoulutuspilotin. Löydät sen Omat jäsentiedot -alueeltasi. Koulutuksen tavoitteena on parantaa esimiesasemassa työskentelevien ymmärrystä työoikeudellisista kysymyksistä ja edistää heidän tiedonhankintataitojaan.

NYT PROVIISORIEN tulee pitää langat käsissään. Ottakaamme vahva rooli lääkehuoltoa kehitettäessä. Koulutustaustamme on riittävän yhtenäinen ja puhumme keskenämme samaa kieltä riippumatta siitä, millä sektorilla juuri nyt toimimme. SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS näki talvella 2017 poliittisen tilanteen valossa tarpeelliseksi perustaa Apteekkityöryhmän, jonka tehtävänantoon kuului muun muassa pohtia etupainotteisesti, mitä vaikutuksia apteekkialan osittaiseen tai kokonaan vapauttamiseen liittyvillä poliittisilla päätöksillä voisi olla proviisorien kannalta. Proviisoriyhdistyksen Apteekkityöryhmän näkemyksen mukaan todennäköistä on, että tulevaisuudessa apteekkijärjestelmä tulee tavalla tai toisella muuttumaan. Tähän vaikuttavat muiden muassa yhteiskunnan lääkesäästötavoitteet, sosiaali- ja terveysalan (sote) kokonaisvaltainen uudistus sekä poliittinen tahtotila.

voista on hyödyllisyys. Yksi siihen sidotuista tavoitteista on tukea proviisoreja tässä päivässä ja tulevaisuudessa tarvittavien työelämätaitojen kehittämisessä. Haluamme tehdä sen laadukkaasti, tasavertaisesti ja eritoten jäsentemme tarpeita ja toiveita kuunnellen. Panostamme koulutusten ja seminaarien valmisteluun ja toteuttamiseen sekä rahallisesti että ajallisesti. Vuonna 2017 aloittamamme kehityshankkeen, digitalisoitumisen, myötä tulemme mahdollistamaan osallistumisen koulutuspäiviin ja seminaareihin myös etänä sekä tarjoamaan muun muassa verkkokoulutuksia ajasta ja paikasta riippumatta. YHDISTYS YHDISTÄÄ proviisoreita ja tukee heidän yhteiskunnallista asemaansa ja osaamistaan. Meille edunvalvontaa ei ole vanhasta jääräpäisesti kiinni pitäminen vaan aktiivinen osallistuminen muutoksen asiantuntijavetoiseen edistämiseen. AFRIKKALAINEN SANANLASKU kuuluu: If you want to go fast, go alone. If you want to go far, go together. Yhdistyksessä tärkeämpää kuin edetä nopeasti, on se, että pysymme jäsentemme tarpeiden viitoittamalla reitillä. Sinun, yksittäisen jäsenen, äänen kuullaksemme kysymmekin: Mitä ovat ne asiat yhdistyksen toiminnassa, joiden koet antavan turvaa tässä hetkessä ja auttavan menestymään tulevaisuudessa? Millainen yhdistyksen palveluvalikoima vastaa parhaiten sinun tarpeisiisi?

TYÖRYHMÄ ON puheenjohtajansa Linda Seppälän johdolla pohtinut tiiviinä ryhmänä erilaisten mahdollisten muutosten mukanaan tuomia uhkia ja mahdollisuuksia. Yhteiskunnan ja säästötavoitteiden näkökulmasta merkitystä on sillä, millaista lisäarvoa lääkkeiden vähittäisjakelijat lääkelogistiikan lisäksi tuottavat terveydenhuollolle. Tämä lisäarvo tulisi tietysti tehdä entistä näkyvämmäksi. Olet lämpimästi tervetullut kuuntelemaan Suomen Proviisoriyhdistyksen apteekkityöryhmän ajankohtaiskatsausta Joka Proviisorin ajankohtaiseminaariin! PROVIISORIEN TULEVAISUUDEN kannalta merkityksellistä on kehittyä ja kehittää ja katsoa tulevaisuuteen. Mikä on osaamisemme taso yliopistosta valmistumisen hetkellä ja millaisia taitoja työelämässä menestyminen edellyttää? Tutkinto antaa perusvalmiudet toimia niin tutkimus- kuin yritysympäristössä, mutta riittävätkö nuo taidot tuomaan riittävää lisäarvoa työnantajalle?

Vuokko Mustonen

YKSI SUOMEN Proviisoriyhdistyksen ydinar-

Puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

22 PROVIISORI 3.17

ONKO JOKIN sinulle turhaa ja mitä haluaisit lisää? Jäsenkyselyyn vastatessaan saa ja on jopa suotavaa ajatella vain itseään! Kartoitamme sitä, mihin sinä haluat jäsenmaksusi tai kannattajajäsenmaksut sijoitettavan. TARKKAILETHAN SIIS sähköpostilaatikkoasi – kiitos aktiivisuudestasi! ¢

CASE 1: Rekrytointi • Mitä lähteitä työnantaja saa käyttää hakiessaan tietoa työnhakijasta ja vastaavasti työntekijästä? • Työhonoton periaatteita • Työhaastatteluun valmistautuminen CASE 2: Määräaikainen työsopimus, koeaika ja irtisanoutuminen • Mitä eroja on määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen välillä? • Koeaikaehto ja sen merkitys • Työsuhteen päättämismenettelyt CASE 3: Loma-asiat, työntekijä sosiaalisessa mediassa, irtisanominen/ työsuhteen purkaminen • Loman ansaitseminen, ajankohta ja määrä • Työnantajaan viittaava somettaminen työ- ja vapaa-ajalla • Kun työntekijä sairastuu Käythän kouluttautumassa ja antamassa meille palautetta tulevia verkkokoulutuksia kehittääksemme! Koulutus verkossa: proviisoriyhdistys.net/jasentieto

Farmaseuttinen yhdistys juhlii SUOMEN FARMASEUTTINEN yhdistys juhlistaa 130 vuotista taivaltaan gaalaillallisella Katajanokan kasinolla 3.11.2017 klo 19. Tule juhlistamaan farmasian tutkimusta ja tiedettä juhlallisesti! Ohjelmassa on vuoden 2017 Albert Wuokon palkinnon jako sekä parhaan väitöskirjan ja tieteellisen artikkelin palkitseminen, puheita sekä akateemista musiikkia. Tuo mukanasi tutkimusryhmäsi tai varaa pöytä kollegoittesi kanssa edulliseen hintaan. Hinta on 50 euroa/henkilö ja sisältää kolmen ruokalajin illallisen juomineen. Voit varata paikan ja pöydän osoitteessa: www.pro.tsv.fi/finpharmsociety

Juhlaterveisin Suomen farmaseuttinen yhdistys

ajankohtaista ¢ TEKSTI ELINA LÄMSÄ

ProMentee

kehittää ja ohjaa proviisoria urallaan Suomen Proviisoriyhdistyksen mentorointiohjelma on nyt nimeltään ProMentee. Syyskuun alussa ohjelmassa aloittaneet mentorointiparit vaihtavat tulevan vuoden aikana ajatuksia uravalinnoista, ammatti-identiteetistä ja muista mentoroitavalle tärkeistä aiheista

entee tarkoittaa mentoroitavaa; henkilöä, joka kaipaa kokeneemmalta kollegalta ajatuksia, ideoita ja kannustusta uralleen. Pro viittaa proviisoriin ja tarkoittaa myös ’puolesta’. Se kuvaa mentorointiprosessia, joka etenee mentoroitavan ehdoilla ja jossa mentoroitava on aktiivinen osapuoli. Prosessin aikana opastaja tai neuvonantaja, mentori, kuuntelee ja rohkaisee mentoroitavaa sekä jakaa kokemuksiaan omalta uraltaan. Hiljaisen tiedon välittymisen lisäksi mentoroitava kehittää itsetuntemustaan ja laajentaa ammatillisia verkostojaan niin mentorinsa kuin muiden mentorointiparien kautta. Myös mentori saa uusia kontakteja sekä edistää johtamis- ja vuorovaikutustaitojaan.

TAVOITTEET VAIHTELEVAT Proviisoreille tarkoitetun ProMentee-ohjelman lisäksi omia ohjelmia on järjestetty myös proviisoriopiskelijoille ja apteekkariksi tähtääville proviisoreille. Proviisoriyhdistyksen mentorointityöryhmä vastaa ohjelman toteutuksesta, valitsee hakijoiden joukosta sopivat mentorointiparit ja toimii parien tukena koko ohjelman ajan. Mentoroitavaksi hakevilla voi olla hyvin erilaisia tavoitteita mentoroinnille: yksi kaipaa selvennystä urasuunnitelmilleen, toinen haluaa vahvistaa itsetuntemustaan ja kolmas toivoo kehittyvänsä esimiehenä. Mentoreiksi valitaan proviisoreita, joilla on vahva kokemus alalta sekä motivaatio ja innostus jakaa kokemuksiaan ja ohjata nuorempaa kollegaa. Parien muodostamisessa huomioidaan molempien toiveet.

TUKENA SEMINAAREJA JA OPAS Syyskuun alussa käynnistynyt ProMenteeohjelma kokosi yhteen yhdeksän mento-

Mentee tarkoittaa mentoroitavaa; henkilöä, joka kaipaa kokeneemmalta kollegalta ajatuksia, ideoita ja kannustusta uralleen.

Proviisoriyhdistyksen mentorointiohjelmalla on nyt uusi nimi ja oma logo. Toimintaa luotsaa aktiivinen työryhmä.

rointiparia. Tutustumisen ohessa kuultiin mentoroinnista väitelleen Minna Tunkkari-Eskelisen vinkkejä parien yhteiselle matkalle. Yhteistyökumppani Farenta valotti tarjoamiaan uramahdollisuuksia. Ohjelman aikana mentorointiparien työskentelyä tukevat ryhmän yhteiset seminaarit ja ProMentee-mentorointiopas. Pari voi toteuttaa mentoroinnin haluamallaan tavalla: tapaamisina, puheluina tai esimerkiksi yritysvierailuina molemmille sopivan aikataulun mukaan. ¢

LUE LISÄÄ mentoroinnista ja mentorointiparien kokemuksista sekä seuraa aiheeseen liittyvää uutisointia Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla ja tykkäämällä ProMentee-ohjelman Facebook-sivusta! 3.17 PROVIISORI 23

ajankohtaista TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HAASTATELTAVAT

Osallistuminen onnistuu myös etänä

Kokouksen pito etäyhteyksien välityksellä voi olla jopa tehokkaampaa kuin kasvokkain tapaaminen. Elina Toivanen ja Joonas Salo kertovat, miten Proviisoriyhdistyksen aktiivijäsenyys onnistuu Kontiolahdelta ja Porista.

ontiolahdella Joensuun kupeessa asuva ja Kuhmon apteekissa työskentelevä Elina Toivanen on ollut Proviisoriyhdistyksen jäsen yli kymmenen vuotta. Aktiivisemmin hän on osallistunut toimintaan vasta viime syksystä lähtien, jolloin hänet valittiin SPY:n hallitukseen. Ja siitä se sitten lähti: – Tänä vuonna olen toiminut varataloudenhoitajana ja talousvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä aktiivisesti Apteekkityöryhmässä. Lisäksi kesäkuusta alkaen olen ollut ProviisoriViesti Oy:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, Elina luettelee. Elina on tavannut yhdistyksessä toimivia kollegoja muutaman kuukauden välein hallituksen kokouksissa tai koulutusten yhteydessä. Noin kolmasosassa kokouksista hän on ollut paikalla ja loput hoitanut etänä. Apteekkityöryhmän ja talousvaliokunnan kokouksiin hän on osallistunut pelkästään etänä.

Sekä aikaa että rahaa säästyy, kun ei tarvitse matkustaa joka kokoukseen paikalle.

NÄILLÄ VÄLINEILLÄ SE TOIMII Uudet, kaikkien ulottuvilla olevat digitaaliset työkalut mahdollistavat etäosallistumisen. Elina on saanut esityslistat Google Driven kautta, jossa hän on voinut myös seurata pöytäkirjan syntymistä reaaliaikaisesti. Varsinainen kokoustyöskentely on hoitunut Google Hangouts -etäyhteyden avulla. – Apteekkityöryhmässä meillä on myös oma WhatsApp-ryhmä, jonka kautta jaamme toisillemme ajankohtaisia avoapteekkitoimintaan liittyviä uutisia ja artikkeleita sekä ajatuksia niihin liittyen, hän kertoo. Elinan mielestä Hangouts on toiminut erinomaisesti. Hän on aina saanut kokouksissa puheenvuoron pyytämällä. Äänestyksiin hän on osallistunut samalla tavalla kuin paikan päällä. Google Drivesta on ollut helppoa tarkastella kokouksissa käsiteltäviä dokumentteja. – Varataloudenhoitajana olen Procountor-ohjelman avulla seurannut kätevästi etänä yhdistyksen taloustilannetta ja kirjanpitoa, hän täydentää. Etäosallistuminen ei edellytä erityisiä

24 PROVIISORI 3.17

Elina Toivanen ei yleensä hoida yhdistyksen asioita laiturin nokassa, mutta kesälomalla sellainenkin olisi ollut tekniikan puolesta mahdollista.

teknisiä valmiuksia tai tietoteknistä osaamista. Riittää, kun on tietokone, jossa on mikrofoni ja kaiuttimet sekä toimiva nettiyhteys. Elina kiittää yhdistyksen hyvää ohjeistusta, jonka avulla Google Driven käyttö on helppo oppia.

Tasaista laatua toimintaan

VAIN HALAUKSET PUUTTUVAT Elina sanoo, ettei hän voisi hoitaa luottamustehtäviään ilman etäyhteyttä. Sekä aikaa että rahaa säästyy, kun ei tarvitse matkustaa joka kokoukseen paikalle. – Etäosallistumismahdollisuus tuo yhdistykseen uusia, aktiivisia jäseniä eri puolilta Suomea. Välimatka ei enää ole este eikä edes hidaste. Etäosallistuminen onnistuu teknisten välineiden avulla vallan mainiosti, hän kehuu. Elina tapaisi kyllä mieluusti kollegoita kokouspaikalla, ja välillä osallistuminen paikan päällä olisi mieluisampaa huonon ääniyhteyden takia. Etänä hän jää paitsi kokousantimista ja halauksista. – Etäosallistuminen on kuitenkin todella helppoa ja se säästää omia resursseja. Yhdistystoiminnan myötä olen oppinut paljon uutta ja tutustunut ihaniin, uusiin kollegoihin, joiden kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa ja mukavaa, hän sanoo. – Toki aktiivinen yhdistystoiminta sitoo vapaa-aikaa, mutta koen luottamustoimen hoitamisen arvokkaana ansiona. Mikäli yhdistystoiminta kiinnostaa, lämpimästi tervetuloa mukaan SPY:n eri työryhmien toimintaan tai hallitustyöskentelyyn, Elina toivottaa.

TEHOKASTA JA NOPEAA TYÖSKENTELYÄ Tänä vuonna perustetussa Apteekkityöryhmässä on mukana apteekkiproviisoreita kautta maan. Toinen heistä on Nakkilan apteekissa työskentelevä Joonas Salo. Työryhmä valmistelee yhdistyksen apteekkijärjestelmän kehittämiseen liittyviä näkemyksiä. – Voisimme varmasti toimia myös ilman etäyhteyksiä, mutta emme yhtä tehokkaasti ja nopeasti. Etäyhteyksien avulla asiat saadaan käsittelyyn tarvittaessa pikaisestikin, joten pystymme reagoimaan myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin. – Vaikka toimiala on sama, voi asioissa ja lähestymistavoissa olla eroa siitä riippuen, toimiiko apteekki vaikkapa Keski-Suomessa maaseudulla vai Helsingin ydinkeskustassa. Siksi työryhmän kannalta on tärkeää, että meitä on eri puolilta maata. Etäyhteydet tuovat siis joustavuutta, nopeutta ja valtakunnallisuutta, Joonas perustelee.

PUHEENJOHTAJA ON AVAINASEMASSA Apteekkityöryhmä käyttää Google Hangouts -ohjelmaa, jolla videopuhelukokoukseen voi osallistua joko älypuhelimella tai tietokoneella. Videokokousten välillä työryhmä keskustelee sähköpostitse sekä WhatsApp-ryhmässä. Se työstää myös dokumentteja yh-

Joonas Salo on osallistunut etäkokoukseen puhelimitse autostakin, mutta mieluisinta on etäkokoustaa rauhallisessa paikassa kotona tai toimistolla.

Etäyhteydet tuovat joustavuutta, nopeutta ja valtakunnallisuutta.

dessä Googlen tarjoamilla ryhmätyökaluilla. Joonas kertoo, että kokoukset ovat pääosin toimineet hyvin eikä yhteysongelmia ole ollut. – Toimiva etätoiminta vaatii aktiivisen ja osaavan puheenjohtajan tai muun koordinaattorin, joka huolehtii aikatauluissa pysymisestä ja pitää yllä keskustelua ja työtä. Työryhmämme puheenjohtaja Linda Seppälä on yhdistänyt onnistuneesti kokousmaisen työryhmätoiminnan ja kokousten välillä tapahtuvan keskustelun ja dokumenttien työstämisen. Yleensä tehokkainta on, jos työryhmän sisällä tehtäviä vielä jaetaan, eivätkä selvitettävät asiat tai tehtävät jää roikkumaan ilmaan koko työryhmän taakaksi, Joonas pohtii.

TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI kertoo, että Google-sovellusten laaja käyttöönotto Suomen Proviisoriyhdistyksessä liittyy myös toiminnan tasalaatuisuuden tavoitteeseen. – Kun usea kirjoittaja pystyy muokkaamaan asiakirjaa yhtä aikaa, saadaan asiat kirjatuiksi kokousmuistioihin entistä tarkemmin. Versioiden kehittymistä voidaan kätevästi seurata versiohistoriasta tarpeen mukaan, eikä uusimmasta versiosta synny epäselvyyttä, hän toteaa. Tavoitteena on, että valiokunnat ja työryhmät organisoituvat samalla tavoin ja käyttävät samoja menetelmiä. Tällöin luottamushenkilön on helppoa toimia useassakin ryhmässä, ja samalla päästään tasaisempaan laatuun. – Yhdistyksen elinvoimaisuuden kannalta on aivan olennaista, että eri puolilla Suomea asuvat jäsenet voivat olla mukana luottamustoimissa ja osallistua valiokuntien ja työryhmien toimintaan. He tuovat yhdistyksen toimintaan ja kannanottoihin uusia näkökulmia ja syvyyttä, Mikko tähdentää. Mikko ei osaa sanoa, onko osallistumisaktiivisuus kohonnut etäyhteyksien ansiosta, mutta sen hän tietää, että moni osallistuja on hyötynyt niistä. Luottamustointa hoidetaan tyypillisesti oman työpäivän jälkeen, ja etenkin lapsiperheissä on helpompaa löytää aikaa kokoukselle, kun matka-aikaa ei tarvitse ottaa huomioon.

eikä keskustelu yleensä rönsyile liikaa. Videoneuvotteluun on myös saumattomampaa yhdistää samanaikaista dokumentin työstöä, sillä kaikilla on mahdollisuus muokata ja kommentoida dokumenttia samanaikaisesti. Niinpä hänen mielestään etäkokoustaminen voi olla parhaimmillaan tehokkaampaa kuin face-to-face-tapaamiset. Osa työryhmän kokouksista pidetään yhdistyksen toimistolla, mutta niissäkin tapaamisissa on yleensä ollut joku mukana videopuhelulla. – On työryhmästä, osallistujista ja toiminnasta kiinni, sopiiko etäyhteyksien käyttäminen toimintaan. Etätyöskentely ei korvaa kasvokkain tapaamista, mutta molempia yhdistelemällä saadaan tehokkain toimintamuoto, Joonas kiteyttää.¢

YHDISTELEMÄLLÄ PARAS TULOS Joonaksen havaintojen mukaan videopuhelukokouksissa pysytään tiiviimmin aiheessa, 3.17 PROVIISORI 25

koulutusta

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAISSEMINAARI – APTEEKKI MUUTOSTEN MYLLERRYKSESSÄ

pe 29.9.2017 klo 8.30–16.30 Allergiatalo, Helsinki 10 VUOTTA AJANKOHTAISTA ASIAA JOHTAMISESTA JA TALOUDESTA X JUHLASEMINAARIN OHJELMA 8.30–9.15 ILMOITTAUTUMINEN, NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN, AAMUKAHVIT 9.15–11.30 AAMUOSIO VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNISTA LÄÄKEVARMENNUKSEEN Seminaaripäivän avaus Tanja Kivinummi, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys Lääkkeiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi Jarmo Hahl, toimitusjohtaja, Medaffcon Miten lääkkeiden vaikuttavuutta arvioidaan nyt, ja pohditaan, mikä on vaikuttavuusarvioiden merkitys tulevaisuudessa. Miten kliinisten tutkimusten dataa voidaan hyödyntää korvattavuusarvioissa? Lääkekustannukset ja niihin vaikuttaminen lääkekorvausjärjestelmällä Katri Aaltonen, FaT, tutkija, Kela Luennolla tarkastellaan avohoidon lääkekustannusten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, säästötoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Lääkeväärennösdirektiivin implementointi Suomessa ja apteekkien lääkevarmennusjärjestelmään valmistautuminen Maija Gohlke-Kokkonen, toimitusjohtaja, Suomen Lääkevarmennus Oy Mikä on Suomen tilanne, ja miten it-järjestelmämme sekä lääkeyritykset ovat varautuneet apteekkien lääkevarmennusjärjestelmän osalta. Mitä proviisorin tulee tietää ja miten varautua? Mitä käytännön toimia tarvitaan seuraavaksi? 11.30–12.45 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 12.45–14.30 PÄIVÄOSIO PROVIISORI PALVELUJOHTAJANA Puheenjohtajan avaus, Linda Seppälä, Suomen Proviisoriyhdistys

Laatumittareilla lisää ymmärrystä palvelujohtamisen tueksi Petteri Miettinen, myyntijohtaja, Bisnode Palvelujohtamisessa on kysymys esimiehen roolista edistää palvelun tasonkehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Luennolla pohditaan apteekkinäkökulma huomioiden muun muassa • kuinka asiakaskokemusta voi johtaa, • miten tuottaa digitalisaatiosta kilpailuetua, ja • onko henkilökohtainen asiakaspalvelu rapautumassa teknisen toteutuksen kustannuksella. • Lisäksi selvitetään palvelujen personointia ja • laatumittareita tehokkuuden analysoinnin rinnalle. Palvelumuotoilu - case terveyspiste- ja etälääkäripalvelut Lohjanharjun apteekissa Erika Aalto, proviisori, Lohjanharjun apteekki Luennolla havainnollistetaan kokemusesimerkin avulla apteekkien palvelumuotoilunmahdollisuuksia useista eri näkökulmista tarkasteltuna. ratiopharm-apurahan saajien julkistus 14.30–15.15 KALEVAN MALJA, ILTAPÄIVÄKAHVIT JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 15.15–16.30 ILTAPÄIVÄOSIO PROVIISORISTA YRITTÄJÄKSI Asiantuntijuus kannattavaksi liiketoiminnaksi Lasse Karjalainen, toimitusjohtaja Simulo Oy Aloittavan yrittäjän/apteekkarin kipupisteet? Mistä tarvittavat rahat yrityksen perustamiseen? Asiantuntijapalvelut kannattavaksi liiketoiminnaksi. Lasse Karjalainen on luennoinut vuosikymmenen aikana useille sadoille proviisoreille/aloittaville apteekkareille Suomen Proviisoriyhdistyksen ja Aalto Yliopiston KKK Pienyrityskeskuksen yhteistyössä järjestämillä talouskursseilla. Lisämahdollisuutena voit lunastaa käyttöösi käytännön Simulo-työkalun aloittavan apteekkarin/asiantuntijayrityksen taloussuunnitteluun.

Suomen Proviisoriyhdistyksen apteekkityöryhmän ajankohtaiskatsaus Linda Seppälä, työryhmän puheenjohtaja

16.30 SEMINAARIN PÄÄTÖS Linda Seppälä, proviisori, Suomen Proviisoriyhdistys

ILMOITTAUTUMINEN

NÄYTTELY

Ilmoittaudu verkossa osoitteessa proviisoriyhdistys.net/ajankohtaisseminaari HINNAT

Tule päivittämään tietojasi ja sopimaan yhteistyöstä myös seminaarin yhteydessä järjestettävään lääkealan näyttelyyn. Mukana ovat seuraavat yritykset: Algol Pharma, Farenta, Fysioline Phar ma, Orkla Care, Medifon, Naviter, Pharmadata, PharmaService, Receptum, Reckitt Benckiser, Tamro, Verman

Late bird hinnat: Proviisorijäsenet ja kannattajajäsenet 129 €, opiskelijajäsenet 59 € Ei-jäsenet: proviisorit 169 €, opiskelijat 59 €

Näyttelyn järjestää ProviisoriViesti oy

26 PROVIISORI 3.17

ajankohtaista ¢ TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA KOKEILUNPAIKKA.FI

Verkkopalvelusta sparrausapua yritysidean kehittämiseen Keväällä avattu Kokeilunpaikka.fi on verkkopalvelu, jossa kuka tahansa voi lähteä kehittämään yritysideaansa, saada sparrausapua ja mahdollisesti rahallistakin tukea. KOKEILUKULTTUURIN EDISTÄMINEN on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siihen liittyen toukokuussa avautui valtioneuvoston kanslian ja suomalaisen kokeilijayhteisön yhdessä kehittämä alusta Kokeilunpaikka.fi. Palvelussa voi kertoa ideansa muille, tehdä siitä ehdotuksen, saada palautetta ja edetä konkreettiseen kokeiluun verkoston tukemana. Osallistua voi myös jättämällä haasteen eli ratkaistavan ongelman yhteisön pureskeltavaksi. Kokeilunpaikan kautta voi löytää sopivat kumppanit, kokeilun toteuttajat sekä mahdolliset rahoittajat. Kokeilun toteutumista ja sen oppeja seurataan palvelussa. Siellä voi myös kommentoida muiden ideoita, vastata haasteeseen, löytää tietoa, keskustella ja jakaa osaamista. Palvelussa on jo suuri joukko ideoita ja kokeiluehdotuksia kommentoitavina.

senä päivänä 45. Päätökset rahoitettavista kokeiluista tehdään syyskuussa, ja kokeilut käynnistyvät vuoden lopulla. Myös uuteen työhön ja tekoälyyn, paikallisuudesta nouseviin uusiin lähipalveluihin sekä tilojen uudenlaiseen käyttöön liittyville hankkeille on tulossa rahoitushaut. Kokeilunpaikka. fi tarjoaa Suomesta HYVÄT IDEAT ETEENPÄIN Kokeilunpaikka-palvelussa voi selata muiden Kokeilunpaikka tarjoaa uusia väyliä erityisesti pienten kokeilu- puuttuneen paikkayritysideoita ja esitellä omansa. jen rahoittamiseen, ja se avaa mahdollisuuden yhdistellä esi- kunta- ja sektorirajat ylittävän yhteiskehittämisalustan. Se tekee kokeiluista ja rahoituksesta merkiksi joukkorahoitusta perinteiseen tutkimus- ja kehittäaiempaa yhteisöllisempiä ja läpinäkyvämpiä sekä kokoaa sirpaloitunutta misrahoitukseen. Ensimmäinen, elokuun lopussa päättynyt rahoitushaku liit- tietoa ja auttaa hyviä ratkaisuja leviämään. tyi kiertotalouteen. Hakemuksia tuli pelkästään haun viimei¢ LÄHTEET VALTIONEUVOSTO JA KOKEILUNPAIKKA.FI

jäsenedut

Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut Proviisori, järjestäydy ja hyödynnä etusi Proviisoriyhdistyksessä! Opiskelija, voit liittyä yhdistykseen opintojen alusta alkaen! Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääset lukemaan myös mm. Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan käyttöönsä terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun fimnet.fi-päätteisen sähköpostiosoitteen.

TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme Suomen toiseksi suurimmassa työttömyyskassassa (IAET). Voit kerätä ansiosidonnaisen työttömyysturvan hyödyt itsellesi jo opintoihin kuuluvasta palkallisesta harjoittelusta tai esimerkiksi kesätöistä. TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen edunvalvontaproviisorilta ja yhteistyöasianajotoimistomme Kasanen & Vuorisen kautta jäsenemme saavat tarvittaessa neuvontaa työ- ja virkasuhdeasioissa. ASIANAJOPALVELUT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot asianajajaamme Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti riita-asioissa yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin. MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Matkavakuutustodistuksen löydät Omat jäsentiedot -alueelta. Lisätietoja jäsensivuilta ja If asiakaspalvelusta p. 010 19 19 19, ma–pe 8–20, www.if.fi/proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenetuhintaan.

KOULUTUS. Oman osaamisen kehittäminen ja verkostojen laajentaminen on paras tapa vahvistaa työmarkkina-asemaansa. Proviisoriyhdistys tarjoaakin jäsenilleen vuosittain laajan valikoiman ammatillisia kouluttautumismahdollisuuksia, joista suurimmat ovat maaliskuussa järjestettävä Proviisoripäivä ja syyskuussa järjestettävä Joka proviisorin ajankohtaisseminaari. Jäsenet osallistuvat koulutuksiin edulliseen jäsenhintaan. Järjestämme lisäksi yhteistyökoulutuksia alan eri toimijoiden, kuten Suomen Apteekkariliiton, Oriolan, Receptumin ja lääkeyritysten kanssa. ProMentee-ohjelmasta on tullut merkittävä osa Proviisoriyhdistyksen ammatillisia palveluita. Mentoroinnin avulla löydetään uusia ajatuksia ja ideoita, kontakteja sekä saadaan kannustusta urahaasteisiin. Tutustu ohjelmaan: www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi APURAHAT. Jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Apurahojen saajat julkaistaan perinteisesti Proviisoripäivillä. OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia esimerkiksi opintonsa aloittaville ja valmistuville proviisoreille. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjotaan proviisoriopiskelijoille edulliseen jäsenhintaan myös yhdistyksen yleisissä koulutustapahtumissa. JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijajäsenillemme kotiin.

Liity jäseneksi! Katso lisää www.proviisoriyhdistys.net 28 PROVIISORI 3.17

vapaalla TEKSTI HANNA YLÄ-RAUTIO JA MAIJA RAUHA KUVAT HANNA YLÄ-RAUTIO JA DREAMSTIME

Hanna Ylä-Rautio Kärkölän apteekissa proviisorina työskentelevä Hanna Ylä-Rautio seikkaili lapsena maatilan pihapiirissä. Nykyään hän mittailee maalaismaisemaa juoksukengillään, satoi tai paistoi. ARVELUTTAVIA PUUHIA MAALAISTALOSSA

Asuin lapsuuteni maalaistalossa ja siellä luuhasimme pikkuveljen kanssa pitkin maita ja metsiä, usein aika arveluttavissa puuhissa. Navetan vintille pinottujen heinäpaalien päällä kiipeily oli lempipuuhaamme, ja etsimme myös sokkeloisia piilokäytäviä paalien väleistä. Ainakin kerran muistan veljeäni ongitun korkean paalipinon välistä köyden avulla. Omia lapsiani en kyllä haluaisi nähdä keikkumassa neljän metrin korkeudessa, kun alhaalla on vastassa betonilattia. OTSALAMPUN VALOSSA LENKILLE

Olen vasta aikuisiällä hurahtanut liikunnan harrastamiseen. Kaikki alkoi melko viattomasti kansalaisopiston jumpasta ja eipä aikaakaan, kun huomasin harjoittelevani puolimaratonia varten! Juoksemaan on päästävä, vaikka räntää tulisi vaakatasossa. Maalla asuvan lenkkeilyvarusteisiin kuuluu myös otsalamppu. Juoksun lisäksi olen koukussa kuntosaliin ja kahvakuulailuun. Olen huomannut, että liikunta on ehdottomasti paras lääke stressiin. LA BELLA ITALIA!

Italia on maa, jonne voisin matkustaa vielä neljännenkin kerran. Italiassa natsaa niin kulttuuri kuin ruokakin. Ehkä mukavin matkamuisto kautta aikojen on Prepro-kurssin legendaarinen kurssimatka Riccioneen. O tempora, o mores! Viimeksi kävimme opiskeluaikojen ydinporukan kanssa Barcelonassa. KAURAPUURO PITÄÄ TIELLÄ

Aamu ei lähde käyntiin ilman kaurapuuroa. Puuron pitää olla maitoon keitettyä ja kauraleseillä höystettyä. Kyytipoikana raejuustoa ja Beroccaa! YHDESTÄ EN LUOVU

Pakko myöntää, että rakkain esineeni on puhelin. Puhelin merkitsee minulle kalenteria, sähköpostia, pankkia, gps-mittaria, musiikkia, televisiota, Wilmaa, kameraa, laskinta, kelloa, sääennustetta, shoppailua, karttaa, kaukosäädintä, Pharmaca Fennicaa, taskulamppua, etäluentoja, muistikirjaa ja sosiaalista mediaa. Niin, ja voihan sillä soittaakin. KOKO PERHEEN KESÄRETKIÄ

Kesä meni lasten kanssa touhutessa, puutarhaa kuopsuttaessa ja puuliiterin rakennusprojektissa maalausurakoineen. Mukavimpia hetkiä olivat koko perheen retket Puuhamaahan ja Tykkimäkeen. Uimarannalle ehdittiin vain yhden kerran. ¢

30 PROVIISORI 3.17

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2017 PUHEENJOHTAJA VUOKKO MUSTONEN mustonenvuokko@gmail.com yrittäjä, FarmaCoaching VARSINAISET JÄSENET:

VARAPUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI anne.tammimaki@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy VARAPUHEENJOHTAJA, OPISKELIJAVASTAAVA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@helsinki.fi proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA LINDA SEPPÄLÄ linda.seppala@receptum.com • kehittämispäällikkö, Receptum Oy KOULUTUSVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JA KOULUTUSVASTAAVA TANJA KIVINUMMI tanja.kivinummi@gmail.com Pharmacological Expert, DRA Consulting Oy VARATALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi • johtava proviisori Kuhmon apteekki MARKKU HELMINEN markku.helminen@fimnet.fi proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto VILLE OINIO ville.oinio@helsinki.fi • tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto KATERE SHARIFPOUR katere.sharifpour@fimnet.fi lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA MIKKO LÄHDEVUORI Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 339 8404, mikko.lahdevuori@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN gsm 040 129 0062, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net