Proviisori 3/2021 avoin verkkosivusto by ProviisoriViesti Ltd.

Riikka Manninen

Mehiläistarhaus

Ravintolisät

Uuteen maailmaan

Rakenteinen tieto

Apteekkityöryhmä

Hanna Lindstedt

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3.2021

Molekyylien jäljillä

■ Tutkijatohtori Tatu Pantsar mallintaa lääkeainemolekyylejä ■ Suomi hyvissä asemissa translationaalisen mallinnuksen edelläkävijäksi

APTEEKISTA.

Pehmeä pureskeltava

Pehmeä dinosauruksen muotoinen D-vitamiinivalmiste. itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22

9/2021

UUTUUS

sisältö 3.2021 ¢

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Pienellä panoksella suuri vaikutus.

AJASSA Korona romahdutti antibioottien käytön. Lääkelain muutos eduskuntaan. Timo Myöhänen aloitti farmakologian professorina. Omahoidon tuki on kustannusvaikuttavaa. Väitös: Lupaava lääkeaine-ehdokas Parkinsonin tautiin. Työpöydälläni: Riikka Manninen.

MOLEKYYLIEN JÄLJILLÄ Tutkijatohtori Tatu Pantsar kirjoittaa tietokoneavusteisesta lääkeainesuunnittelusta.

PROVIISORI MEHILÄISTARHAAJANA Proviisori Kari Jalkanen kertoo mehiläistarhauksen ja farmasian teknologian yhtymäkohdista.

LUENNOLTA Farmasian Päiviltä 2020: Ravintolisä ei ole edullisempi tai luonnollinen vaihtoehto lääkkeelle. Apteekki elintarvikkeiden myyntipaikkana.

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT ProMentee-ohjelma opiskelijoille järjestetään Kuopiossa ensi keväänä.

TIETOKONEAVUSTEISEN MALLINNUKSEN avulla on mahdollista ohjata tutkimusta ja yhä useammin myös lääkehoitoja oikeaan suuntaan. Tutkijatohtori Tatu Pantsar kirjoittaa työstään molekyylien ja mallinnuksen parissa. Hänen mukaansa proviisorin tutkinto antaa mallinnukseen hyvän pohjan. ■

MEHILÄISTARHAUKSELLA JA farmasialla on yllättävän paljon yhteistä. Tämän on havainnut proviisori ja nuorempi tutkija Kari Jalkanen, jolle kulunut kesä oli jo kolmas mehiläistarhaajana. ■

AJANKOHTAISTA Lähde mukaan ProMenteetyöryhmään! Juuso Pikkarainen kertoo, mitä järjestöelämä antaa opiskelijalle.

PUHEENJOHTAJALTA Antti Raimas: Rakenteinen tieto sopii farmasian osaajille.

AJANKOHTAISTA Osallistu syksyn koulutuksiin! Apteekkityöryhmä kertoo kuulumiset.

26 27

VAPAALLA Hanna Lindstedt.

YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen hallituksen ja toimiston yhteystiedot.

JÄRJESTÖTOIMINNALLA ON annettavaa niin opiskelijalle kuin kokeneelle ammattilaisellekin. Proviisoriyhdistyksen ProMentee-työryhmä etsii joukkoonsa vahvistusta. ■

PROVIISORIOPISKELIJA HANNA LINDSTEDT tykkää puuhastella kasvien kanssa. Sisällä hänellä on viherkasveja, ulkona hän kasvattaa syötävää lavakauluksissa. ■

■ toimittajalta OMIEN RAJOJEN koettelu on terveellistä ja palkitsevaa, ja sitä voi harrastaa missä elämänvaiheessa tahansa. Sain siitä muistutuksen kuluneena kesänä, kun hoidin ensi kertaa siirtolapuutarhapalstaa. Leikkasin helteessä hiki valuen orapihlaja-aitaa, tasapainottelin tikkailla omenoita poimien ja kaivoin multaa niin, että lapion varsi katkesi. Miten mahtava kesä! Opin paljon ja sain virtaa varastoon. Toimeliasta syksyä sinullekin! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3.21 PROVIISORI 3

SYÖ VOI HYVIN JOKA PÄIVÄ. SE RIITTÄÄ.

UUDISTUNEET

HAPPOBAK TEE

UUDISTUNEET

-MAITOHAPPOBAKTEERIT

KAKSI BAKTEERIKANTAA 3 MILJARDIA BAKTEERIA PÄIVÄANNOKSESSA VASTUSTUSKYVYN TUEKSI* EI ELÄINPERÄISIÄ AINESOSIA**

VAHVAA VASTUSTUSKYKYÄ* *RELA-tuotteet sisältävät C-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. RELA Tabs Appelsiini +D sisältää D-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. ** Rela Tabs ja Caps -tuotteet lukuun ottamatta Rela Tabs Appelsiini + D-vitamiini

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Marika Korpela ja Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Hanna Lindstedt, Tatu Pantsar, Juuso Pikkarainen, Antti Raimas ja Linnea Raimas PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 2 800 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy, Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Lehti postitetaan Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisori- ja proviisoriopiskelijajäsenille sekä erikseen lehden tilauksen tehneille proviisoreille, apteekkareille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi lehti jaellaan kaikkiin apteekkeihin, sairaala-apteekkeihin, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille. TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Pienellä panoksella suuri vaikutus ERI PUOLILTA sosiaali- ja terveysalaa on kuulunut avunhuutoja työvoimapulasta. Tekijöitä ovat vailla apteekit, terveyskeskukset, hammaslääkäriasemat ja epäilemättä liian moni muu hyvinvoinnin parissa toimiva organisaatio. Tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että jotkut puhuvat jo kriisistä. Osansa pula-ajan syntymisessä on koronapandemialla, jonka vuoksi töitä on jouduttu järjestelemään uusin tavoin jopa työssä jaksamisen kustannuksella. Työvoimapulasta puhuttiin kuitenkin jo ennen viheliäistä virusta. TYÖNTEKIJÖISTÄ ON pulaa, mutta jotkut ovat onnistuneet rekrytoinnissa. Iltapäivälehdet uutisoivat hiljattain, että normaalia korkeammalla palkalla saatiin houkuteltua jopa alan jo jättäneitä terveydenhuollon ammattilaisia hakemaan uudestaan koulutuksensa mukaista työtä. Tämä viittaa siihen, että aiemmin he eivät ole olleet tyytyväisiä työympäristöönsä tai heille osoitettuihin työtehtäviin ja normaali palkkataso ei ole vastannut työn vaatimuksia. Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella vai ovatko tehokkuusajattelu ja vuosi vuodelta niukemmat resurssit ajaneet työntekijät liian ahtaalle? TYÖNTEKIJÄPULAA EI voi tietenkään ratkaista maksamalla kaikille lisää liksaa. Raha saattaa kyllä toimia kannustamisessa ja palkitsemisessa. Toteutuksen tulee olla avointa, motivoivaa ja oikeudenmukaista, jotta henkilökunnan saa puhaltamaan yhteen hiileen. Yleinen palkkatason korotus ei saa aikaan tuottavuuden kasvua vastaavalla tavalla, jonka lisäksi se ruokkii yleistä hintatason nousua. Näin korotuksen hyöty jää ohimeneväksi. Motivoinnissa vähintään rahan veroisia kannustimia ovat työn mielekkyyteen ja työhyvinvointiin panostaminen sekä kouluttautumisen tukeminen. Tällöin korostuu myös esimiehen rooli hyvän työympäristön ylläpitäjänä.

tutkimus ovat myös keskeisessä asemassa kilpailukyvyn parantamisessa sekä ihmiskunnan suurten kysymysten ratkaisemisessa. RAHOITUKSEN KIRISTYMINEN on jo johtanut alallamme ikävään tilanteeseen: Farmasian erikoistumiskoulutuksiin ei voitu ottaa uusia opiskelijoita tänä vuonna. Määräaikaisen rahoituksen päätyttyä uutta hankerahaa ei ole saatu, joten apteekki- ja sairaalafarmasian sekä teollisuusfarmasian erityisosaajien koulutuksen tulevaisuus on vaakalaudalla. KYMMENIEN VUOSIEN aikana kertyneiden kokemusten perusteella erikoistumiskoulutus on merkittävässä roolissa työntekijöiden motivaation ylläpitämisessä. Täydentävän koulutuksen avulla työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja vaikuttaa merkityksellisesti työnsä sisältöön. Myös työnantajat ovat olleet tyytyväisiä erikoistumiskoulutuksiin, sillä opiskelijan mukana koko organisaatio on hyötynyt opituista tiedoista ja taidoista. ERIKOISTUMISKOULUTUKSET VASTAAVAT työelämän tarpeisiin, ja uudistusten tiellä erikoisosaaminen myös rakentaa uutta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Farmasian alan yhteisenä tavoitteena on saada osaamisen hyödyt käyttöön. Erikoistumiskoulutuksille tulee saada pysyvä rahoitus- ja hallintorakenne. Näin pienellä panoksella saadaan aikaan suuri vaikutus. 

Aikakausmedian jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

JOS RAHAA ei kerta kaikkiaan ole käytettävissä entiseen tapaan, on edessä väistämätön muutos. Leikkaukset uhkaavat esimerkiksi tieteen rahoitusta lähivuosina, vaikka tavoite löytyy täysin päinvastaisesta suunnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön TKI-tiekartan mukaisesti tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin pitäisi kohdistaa merkittävästi enemmän resursseja vuoteen 2030 mennessä. Suunta on ikävä, sillä tutkimuksen kautta voidaan vaikuttaa suoraan tulevaisuuden osaamisympäristöön. Tiede ja

TEEMU ALI-KOVEROToiminnanjohtaja

Suomen Proviisoriyhdistys

TILAA PROVIISORI! Jos et ole Proviisoriyhdistyksen jäsen, mutta haluat saada lehden luettavaksesi, tee tilaus osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/proviisori! Myös sähköisen lehden tilaaminen on mahdollista. 3.21 PROVIISORI 5

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Kela maksoi vuonna 2020 lääkekorvauksia yhteensä 1 635 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 5,4 %. Kasvuvauhti oli suunnilleen sama kuin kahtena edellisenä vuotena.

Korona romahdutti antibioottien käytön Kelan vuoden 2020 lääkekorvaustilasto on tavallista kiinnostavampi, koska kyseessä oli covid19:n takia poikkeusvuosi. Antibioottien käyttö väheni lähes kolmanneksen ja kipulääkkeiden käyttökin hieman. Myös nitroja tarvittiin entistä harvemmin.

orvattavia antibiootteja eli bakteerilääkkeitä osti koronavuonna 991 000 henkilöä, ja niistä maksettiin korvauksia yhteensä 9 miljoonaa euroa. Ostajamäärä väheni 27,2 %, mutta antibiooteista maksetut korvaukset pysyivät lähes ennallaan. – Ostajamäärän vähenemiseen lienevät syynä koronaviruksen ehkäisyyn suositellut toimet, kuten kontaktien vähentäminen ja ahkera käsien pesu. Ne ovat vähentäneet kaikkia infektioita, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.

OSA KIPULÄÄKKEISTÄ JÄI HYLLYLLE Tulehduskipulääkkeiden ostajamäärä väheni viime vuonna 5,1 %. Erityisesti väheni käytetyimmän tulehduskipulääkkeen ibuprofeenin ostajamäärä, joka on aiempina vuosina kasvanut. Ibuprofeenia osti 760 000 suomalaista, mikä oli noin 50 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Opioidien ostajamäärä väheni 3,3 %, kun

6 PROVIISORI 3.21

taas parasetamolin ostajamäärä pysyi suunnilleen ennallaan. – Alkuvuonna 2020 media uutisoi tulehduskipulääkkeiden mahdollisesta haitallisuudesta covid19:ää sairastaville, vaikka viranomaiset ottivatkin pian kantaa, ettei riskiä ole. Tulehduskipulääkkeiden ostomäärien vähenemisellä voi olla yhteys tähän, arvioi Saastamoinen. Myös infektiosairauksien vähentyminen on voinut vaikuttaa tulehduskipulääkkeiden käyttöön.

KORONA-AHDISTUS EI NÄKYNYT Koronavuoden on arveltu olleen psyykkisesti kuormittava, mutta tämä ei näy psyykenlääkkeiden käytössä. Kelan tietojen mukaan psyykenlääkkeiden käyttö ei ole kasvanut eikä vähentynyt, vaan muutos on samansuuntainen kuin aiempina vuosina. Korvattavien psyykenlääkkeiden ostajamäärä kasvoi hieman aiempaa enemmän vain psykoosilääkkeiden ryhmässä, jossa kasvu oli 5,3 %. Ostajien määrän kasvu on kuitenkin

myös aiempina vuosina ollut viiden prosentin tuntumassa. Rauhoittavien lääkkeiden ostajamäärä väheni 1,9 % ja unilääkkeiden ostajamäärä 4,8 % edellisvuodesta. Masennuslääkkeiden ostajamäärä kasvoi 3 %, mikä on vähemmän kuin kolmena aiempana vuonna.

NITROJA TARVITTIIN HARVEMMIN Sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden ostajamäärä kasvoi kokonaisuudessaan 1,8 %. Käyttö kasvoi tai pysyi lähes ennallaan kaikissa käytetyimmissä sydänlääkeryhmissä. Kelan tilastojen perusteella ei näytä siltä, että koronaepidemiasta johtuva hoitovaje olisi vaikuttanut pitkäaikaisesti käytettävien sydän ja verisuonitautien lääkkeiden käyttöön. Poikkeus olivat äkillisiin rintakipuihin käytettävät nopeavaikutteiset nitrot, joiden ostajamäärä väheni 13,7 %. – Myös sydäninfarktien ja äkillisten sydäntapahtumien sairaalahoidon on uutisoitu vähentyneen koronavuonna. ilmiön syistä tarvitaan lisää tutkimusta, sanoo Saastamoinen.  LÄHDE KELA

ajassa ■ sanottua

■ lainsäädäntö

Olisi lyhytnäköistä leikata farmaseuttisesta työstä ja lääkeneuvonnasta, sillä niillä saavutetaan joka vuosi liki miljardin euron säästöt muualla terveydenhuollossa vähentyneinä lääkärija päivystyskäynteinä sekä reseptilääkeostoina. APTEEKKARILIITON VIESTINTÄJOHTAJA ERKKI KOSTIAINEN KOMMENTOI 9.7. APTEEKKARI.FI-SIVUSTON BLOGISSA HALLITUKSEN TAVOITETTA SÄÄSTÄÄ LÄÄKEMENOISSA 60 MILJOONAA EUROA VUONNA 2023.

■ työpöydälläni

KUVA MYRA MAGNUSSON, LÄÄKETIETOKESKUS

Lääkelain muutos eduskuntaan HALLITUKSEN ESITYS eduskunnalle lääkelain muutoksiksi annettiin kesäkuussa. Esityksen mukaan apteekkeja voisi perustaa nykyistä helpommin myös sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden yhteyteen. Apteekin palvelupisteessä voitaisiin harjoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää palvelutoimintaa, ja apteekkeihin voisi tulla noutolokerikkoja. Itsehoitolääkkeille asetettaisiin enimmäishinta, mikä mahdollistaisi hintakilpailun. Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihin olisi mahdollista perustaa rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten. Uudistetun lääkelain on tarkoitus tulla voimaan syksyn aikana, mutta osaan säädöksistä tulisi siirtymäaika.  LÄHDE STM

■ sanottua

Jo ennen lain voimaantuloa olisi syytä rajata alennusten piiristä ainakin ne lääkkeet,

Riikka Manninen VASTUUALUETTANI LÄÄKETIETOKESKUKSESSA ovat Lääketietokantaja Vnr-palvelut sekä Lääketurvatiedotuspalvelu. Parasta aikaa työpöydälläni on muun muassa Kanta-palveluiden Lääketietokannan uusi kehitysversio, jonka toteutamme Kelan toimeksiannosta. Lääketietokantaan tulee ensi vuonna uusia tietosisältöjä, kuten rakenteisessa annostuksessa hyödynnettävät antoreitti ja annosyksikkö sekä biologisten lääkkeiden vaihtoa terveydenhuollossa ohjaava lääkeryhmätieto. Koordinoin kehitysprojektia meillä Lääketietokeskuksessa. Teen myös määrittelyitä ja testausta teknistä toteutusta varten. Käytännössä suunnittelen ja teen kuvauksen esimerkiksi siitä, miten uusille tietosisällöille lisätään omat tietokentät järjestelmään, jossa hallinnoimme lääketietosisältöjä. Lisäksi suunnittelen laadunvarmistustarkistuksia ja huolehdin siitä, että Lääketietokannan ylläpitoprosessi uuden kehitysversion käyttöönoton jälkeenkin on mahdollisimman sujuva.  RIIKKA MANNINEN (O.S. LEPPÄNEN), TIETOPALVELUPROVIISORI JA PALVELUPÄÄLLIKKÖ LÄÄKETIETOKESKUKSESSA

■ lääkitysturvallisuus

Turvallinen lääkehoito -sivusto avattu FIMEAN TURVALLINEN lääkehoito -sivusto on toteutettu yhteistyössä STM:n, Valviran, AVIen ja Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen kanssa. Sivustolta löytyy tietoa Turvallinen lääkehoito -oppaaseen ja sen jalkauttamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja materiaalia lääkehoidon turvallisuudesta. Sivustolle on koottu myös sidosryhmien esittämiä, usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Sivustoa täydennetään.  LÄHDE FIMEA

joiden käyttöä ei ole tarkoituksenmukaista edistää markkinoinnin keinoin. APTEEKKARILIITON FARMASEUTTINEN JOHTAJA CHARLOTTA SANDLER LÄÄKELAIN MUUTOKSISTA APTEEKKARI.FI-SIVUSTON BLOGISSA 2.7.

Varfariini- ja tulehduskipulääkkeiden päällekkäinen määrääminen väheni kunnissa jopa

yli 30 % sähköisen reseptin ansiosta. LÄHDE MIKKO NURMISEN VÄITÖS ESSAYS IN HEALTH ECONOMICS, TURUN YLIOPISTO

3.21 PROVIISORI 7

ajassa ■ väitös ADHD-lääke metyylifenidaatti on lasten ja nuorten 5:nneksi käytetyin. Sillä oli

24 600 käyttäjää vuonna 2020. LÄHDE KELA

■ tutkimus

Omahoidon tuki on kustannusvaikuttavaa VASTA JULKAISTUN tutkimuksen mukaan iäkkäiden, monisairaiden potilaiden ihmiskeskeinen ja moniammatillisesti toteutettu omahoidon tukeminen oli kustannusvaikuttavaa normaaliin hoitokäytäntöön verrattuna. Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus toteutettiin vuosina 2014–2018 Helsingin Yliopiston, Tornion terveyskeskuksen ja Alatornion apteekin välisenä yhteistyönä osana Oma21-tutkimushanketta. Hankkeessa kehitettyyn omahoitomalliin kuului iäkkään ihmisen omahoidon tilanteen ja tarpeiden itsenäinen arviointi omahoitolomakkeen avulla, proviisorin tai farmaseutin ja omahoitajan yhdessä tekemä, iäkkään ihmisen toiveisiin ja tarpeisiin keskittyvä kotihaastattelu sekä omahoitajan tekemä terveydentilan arviointi. Lisäksi proviisori tai farmaseutti teki lääkehoidon kokonaisarvioinnin. Moniammatillisen hoitopalaverin jälkeen tehtiin terveys- ja lääkehoitosuunnitelman sisältävä omahoitosuunnitelma. Malliin kuului myös omahoidon ja omahoitajan tuki iäkkäälle ihmiselle. Omahoitomallissa keskeistä olivat ihmisen itsensä toiveet sekä ihmiskeskeisyys. Ihmistä ei nähty ja kohdattu vain potilaan roolissa sairauden ja sairastamisen kautta, vaan kokonaisvaltaisesti ihmisenä. Kahden vuoden seurantajakson aikana interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa terveyteen liittyvässä elämänlaadussa tai fyysisen suorituskyvyn säilymisessä. Kustannus-utiliteettianalyysin perusteella omahoitomalli kuitenkin dominoi normaalia hoitokäytäntöä ollen vaikuttavampi kustannuksia lisäämättä.  TEKSTI HEINI KARI VIITE Kari H, Äijö-Jensen N, Kortejärvi H, Ronkainen J, Yliperttula M, Laaksonen R, Blom M. Effectiveness and cost-effectiveness of a people-centred care model for community-living older people versus usual care – A randomised controlled trial. Research in Social and Administrative Pharmacy 2021: https://doi.org/10.1016/j.sapharm.2021.07.025

8 PROVIISORI 3.21

Lupaava lääkeaineehdokas Parkinsonin tautiin PROVIISORI Tommi Kilpeläinen väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta Development and biological characterization of novel ligands for protein-protein interaction-based effects of prolyl oligopeptidase. Hän kehitti väitöstyössään PREP-entsyymin estämiseen uuden sarjan yhdisteitä, jotka pystyivät aiempia huomattavasti tehokkaammin vähentämään hermosoluille haitallisen alfa-synukleiinin takertumista toisiinsa soluviljelmissä. – Lisäksi löysimme näihin yhdisteisiin liittyen kokonaan uudenlaisen PREP-entsyymin

kautta vaikuttavan lääkeainekandidaatin. Jo seitsemän päivän hoito tällä yhdisteellä vähensi merkittävästi alfa-synukleiinimuodostumia hiirimallin liikkeistä vastaavilla aivoalueilla. Jatkokehitys kohti kliinisiä kokeita vaikuttaakin tutkimustiedon pohjalta mahdolliselta, Kilpeläinen toteaa. Proteiinisakkautumien syntyminen aivojen liikealueiden hermosoluihin on tyypillistä Parkinsodin taudissa. Helsingin yliopistossa on tutkittu jo noin 15 vuoden ajan alfa-synukleiini-proteiinia, joka on altis saamaan virheellisiä, toisiinsa takertuvia muotoja. Tutkijat ovat jo aikaisemmin pystyneet vähentämään haitallisia muodostumia estämällä PREP-entsyymin toimintaa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

■ ihmiset

Timo Myöhänen aloitti farmakologian professorina ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON farmakologian ja lääkekehityksen professorina aloitti elokuun alussa Timo Myöhänen. Hän on kymmenen viime vuoden ajan johtanut PREP-tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa ja viime vuodesta alkaen myös Turun yliopistossa. Myöhänen perehtyi tutkimuksensa aihepiiriin jo proviisorin opinnäytetyössään ja väitöstyössään silloisessa Kuopion yliopistossa. PREP on entsyymi, jonka Myöhänen tutkimusryhmineen on osoittanut vaikuttavan useisiin aivojen solutuhon taustalla oleviin tekijöihin. Näitä ovat proteiinikertymien synty ja leviäminen solusta toiseen, solujen jätteenpoiston heikkeneminen ja hapetusstressi. Ryhmä etsii parhaillaan lääketeollisuudesta yhteistyökumppaneita vielä patentoimattomien PREP-säätelijöiden kaupallistamiseksi. – Tulevaisuudessa useampaa hermorappeumasairautta voidaan parhaassa tapauksessa ehkä hoitaa samalla lääkkeellä, Myöhänen sanoo. PREP-tutkimus on alun perin liittynyt pääasiassa Parkinsonin tautiin, mutta Myöhänen aikoo kohdistaa ryhmänsä työtä entistä enemmän myös Alzheimerin taudin suuntaan. Kuopiossa on tähän hyvät edellytykset. Myöhänen on työskennellyt myös Antwerpenin yliopistossa Belgiassa ja Georgetownin yliopistossa USA:ssa. Hänen mukaansa eri tutkimusympäristöistä saadut uudet näkökulmat, toimintamallit ja yhteistyökumppanit ovat olleet suureksi hyödyksi. Hän kehottaakin proviisoreja rakentamaan alusta alkaen mahdollisimman laajat verkostot myös oman oppiaineen ulkopuolelle.

Timo Myöhänen. – Etenkin tutkimuksessa on valtavasti hyötyä, että tuntee monen eri alan asiantuntijoita, ja monesti vapaamuotoisista keskusteluista on syntynyt lopulta hyviä tutkimuksia. On hyvä ajatus hakeutua opiskeluaikana esimerkiksi kesätöihin erilaisiin tehtäviin, jolloin verkostoja kehittyy kattavasti eri alueille, hän sanoo. Myöhäsen mielestä proviisorikoulutus on tutkimustyölle ja etenkin lääkekehitykselle erittäin hyvä pohja. – On totta, että tutkimus keskittyy usein pienelle erikoisalueelle. Proviisorikoulutus opettaa kuitenkin hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja erittäin usein tutkimuksessa on tarvetta katsoa myös isoa kuvaa, jotta tietää, mitkä löydökset ovat merkittäviä ja mihin mennään seuraavaksi. Lisäksi lääkekehityksen kannalta auttaa se, että proviisorina tuntee koko lääkekehityskaaren ja etenkin pidemmälle edenneessä akateemisessa lääkekehitysprojektissa tämä auttaa suunnittelemaan seuraavia askelia, hän toteaa. 

AUZISTA! KIPEÄ KURKKU? OTA ZYX! Tehokas kurkkukipulääke

Uusi maku!

Zyx 3 mg Minttu/Sitruuna/Eukalyptus/Appelsiini-hunaja -imeskelytabletit on tarkoitettu suun ja nielun kivun ja ärsytyksen lievittämiseen. Vaikuttava aine bentsydamiini. Annos yksi imeskelytabletti 3 kertaa vuorokaudessa. Hoito saa kestää enintään 7 vuorokautta. Oireiden jatkuessa otettava yhteys lääkäriin. Ei alle 6-vuotiaille, raskaana oleville tai imettäville. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Saatavana vain apteekista. Markkinoija Mylan Finland Oy. (30.10.2020) ZYX-2021-0019_06/2021

tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu

Mallintamalla tehoa ja tarkkuutta lääketutkimukseen ja -valintoihin

TEKSTI TATU PANTSAR KUVAT MISKA KORTELAINEN GRAAFIT TATU PANTSAR

Tietokoneavusteisen mallinnuksen avulla on mahdollista ohjata tutkimusta ja yhä useammin myös lääkehoitoja oikeaan suuntaan. Väärien lääkevalintojen karsiutuminen säästäisi terveydenhuollon kustannuksia. Mallinnuksen parissa työskentelevä farmasian tohtori Tatu Pantsar arvioi kirjoituksessaan, että Suomi on hyvissä asemissa translationaalisen mallinnuksen edelläkävijäksi.

äädyin mallinnuksen pariin, koska kaipasin farmasian opintojen aikana tarkempia selityksiä farmakologisille ilmiöille. Mieltäni jäi vaivaamaan esimerkiksi, miksi joku lääkeaine on tietylle reseptorille käänteisagonisti tai miksi yksi lääkeainemolekyyli on tehokkaampi kuin toinen samaan lääkeainekohteeseen sitoutuva. Olin kiinnostunut kemiasta, joten minulle oli luontaista päätyä proviisorivaiheen erikoistumisopinnoissa farmaseuttiselle kemialle. Pääsin tuolloin tutustumaan mallinnukseen, jossa lopulta mentiin ilmiöiden selitysten alkulähteille eli atomitasolle. Aloin vihdoin saada vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin. Havaitsin myös, että vahvuuteni on enemmän teoreettisessa ajattelussa kuin käytännön työssä, joten suuntauduin tietokoneella tehtävän tutkimuksen pariin. Lähdin vuonna 2017 vierailevaksi tutkijaksi Saksaan Tübingenin yliopistosairaalaan

10 PROVIISORI 3.21

ja Tübingenin yliopistoon, josta palasin nyt tänä keväänä takaisin Kuopioon. Päätutkimusaiheitani ovat tällä hetkellä proteiinikinaasit, RAS-proteiinit ja tumareseptorit. Kaikki nämä liittyvät syöpään ja syöpälääkekehitystutkimukseen.

MYÖS KLIINISTÄ HYÖTYÄ Saksassa työskennellessäni annoin muutamia kertoja konsultaatioapua paikalliselle ”molecular tumor boardille”. Potilailla oli yleensä havaittu jossakin proteiinikinaasissa harvinaisempi mutaatio, josta ei ollut saatavilla kliinistä dataa. Onkologit halusivat tietää, olisiko mallinnuksen työkaluilla annettavissa arviota siitä, voiko kyseinen mutaatio esimerkiksi aktivoida kyseistä kinaasia. Syövässä esiintyy paljon myös mutaatioita, joilla ei ole kliinistä merkitystä. Lisäksi haluttiin tietää, voiko mutaatiolla olla vaikutusta lääkeaineresistenssiin eli siihen, mikä mahdollisista kinaasi-inhibiittoreista kannattaisi valita. Kokeel-

lisesti näiden määrittäminen on yksinkertaisesti liian kallista ja kestäisi myös syöpäpotilaan kannalta liian pitkään. Heräsin pohtimaan, milläköhän perusteella onkologit olivat tämän tyyppisissä tapauksissa aikaisemmin tehneet hoitoratkaisuja. Mielestäni translationaalista mallinnusta voitaisiin ja pitäisikin alkaa hyödyntää systemaattisemmin tällaisissa tapauksissa, jotta sen mahdollisesti tuomasta kliinisestä hyödystä saataisiin selvyys. Ongelmana on, että kukaan ei ole maailmassa tietääkseni tutkinut tarkemmin tällaista lähestymiskulmaa. Ei ole olemassa validoituja protokollia siitä, miten ja millä mallinnuksen menetelmillä tiettyä tapausta kannattaa tutkia. Aionkin tulevaisuudessa omassa tutkimuksessani perehtyä tarkemmin siihen, kuinka soveltavaa mallinnusta voitaisiin mahdollistaa enemmissä määrin myös Suomessa.

Tatu Pantsarin kämmenelle on tuotu kuvankäsittelyllä proteiinimolekyyli, johon on sitoutuneena mallinnuksen avulla kehitetty kinaasi-inhibiittori.

3.21 PROVIISORI 11

tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu UUDEN ALAN ENSIRINTAMAAN? Mielestäni meillä olisi tällä hetkellä Suomessa erinomaiset lähtökohdat olla ensirintamassa viemässä eteenpäin translationaalista mallinnusta, täysin uutta alaa. Meillä ei tosin vielä tällä hetkellä tietojeni mukaan sekvensoida syöpäpotilaita kattavasti, toisin kuin esimerkiksi Saksassa. Jo omana proviisori-opiskeluaikanani oli paljon puhetta ”personalized medicine”-tyyppisestä lähestymiskulmasta, mutta sinne näyttää vielä olevan matkaa. Tulevaisuudessa meillä voisi olla lääkehoidon valinta-arviossa mukana mallinnukseen erikoistunut proviisori, joka antaisi konsultaatioapua kuvatunlaisissa tilanteissa. Tämä mahdollistaisi rationaalisen lääkehoidon potilaille sekä säästäisi terveydenhuollon kustannuksia karsien jo lähtökohtaisesti vääriä lääkevalintoja ja minimoiden riskiä myös lääkeaineresistenssiin. Mutta kuten todettu, tarvitaan vielä paljon pohjustavaa perustutkimusta, jotta voidaan luotettavasti saapua tähän pisteeseen.

SUOMELLA LOISTAVAT EDELLYTYKSET Molekyylidynamiikkasimulaatiot, miljoonien, jopa miljardien molekyylien virtuaaliseulonnat sekä tarkemmat kvanttikemialliset laskut vaativat isompaa laskentatehoa kuin tavalliset tehokkaatkaan tietokoneet pystyvät tarjoamaan. Onneksi meillä on Suomessa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, joka tarjoaa palveluja vaativampaan laskentaan tai datan käsittelyyn. Sen huippulaskentakapasiteetti on harvinaisen hyvä. Muutaman viime vuoden aikana CSC:ssä on päivitetty vanhat supertietokoneet uusiin. Uudet laskentaklusterit Puhti ja Mahti tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tietokoneavusteiseen lääkeainesuunnitteluun liittyvään mallinnukseen, koska ne ovat matalalla kynnyksellä akateemisten tutkijoiden käytössä. Yksi maailman nopeimpiin kuuluvista supertietokoneista, LUMI, avautunee yleiseen käyttöön vuoden 2022 aikana, jolloin tilanne paranee edelleen. Kokemukseni ja saamieni tietojen mukaan myös CSC:n asiakaspalvelu on käyttäjäystävällisyydessään täysin poikkeuksellista isojen laskentaklusterien saralla. CSC:n Kajaanin datakeskus on vieläpä hiilineutraali, ja supertietokoneiden hukkalämpö hyödynnetään paikallisessa kaukolämpöverkossa.

LÄÄKEYRITYS KIINNOSTUI Palkitsevaa mallintamisessa on sen hyödyllisyys, jonka viime vuosien nopea menetelmien ja teknologian kehitys on mahdollistanut. Tutkimusryhmämme julkaisi muutama vuosi sitten molekyylidynamiikkasimulaatiotutkimuksen, jossa havaitsimme syöpään liittyvän onkogeenisen KRAS-proteiinin eri mutanttien välillä dynamiikan eroja. Aiem-

12 PROVIISORI 3.21

Tulevaisuudessa meillä voisi olla lääkehoidon valinta-arviossa mukana mallinnukseen erikoistunut proviisori, joka antaisi konsultaatioapua. min oli vallalla yleinen käsitys, ettei eri mutanttien välillä juurikaan ole eroja. Myöhemmät muiden tutkimusryhmien tutkimustulokset paljastivatkin, että eroja todellakin on myös aivan biologisella tasolla. Yksinkertaistetusti sanottuna simulaatiomme paljastamat atomitason erot heijastuvat biologisessa toiminnassa. Eräs ulkomaalainen lääkeyritys kiinnostuikin erityisen paljon tutkimuksestamme, ja aloitimme hiljattain tutkimusyhteistyön. Palkitsevaa on myös se, jos mallinnuksen avulla pystytään löytämään mahdollinen selitys esimerkiksi sille, miksi tietty molekyylirakenne on inaktiivinen tai erittäin aktiivinen. Tämän tiedon avulla päästään sitten projektissa eteenpäin ja voidaan esimerkiksi suunnitella yhteistyössä synteetikon kanssa, mitä molekyylejä kannattaa tehdä seuraavaksi. Tietyissä tapauksissa mallinnuksesta on ollut suurta hyötyä biologisten tulosten tulkitsemisessa. Parasta mallinnuksen antia onkin se, kun pystytään välttämään turhaa tutkimusta ja ohjaamaan tutkimusta mahdollisesti oikeaan suuntaan. Tämä luonnollisesti vähentää tarvittavien kokeiden määrää sekä vähentää esimerkiksi turhia eläinkokeita.

PROVIISORI SOPII MALLINTAJAKSI Proviisorin tutkinto antaa hyvän pohjan tietokoneavusteiseen lääkeainesuunnitteluun ja mallinnukseen. Esimerkiksi fysiikan tai kemian taustalla toimivilta mallintajilta voi puuttua tietyissä tapauksissa tarvittavaa laajempaa perspektiiviä biologiaan tai lääkeaineen kehitykseen, vaikka absoluuttinen osaamistaso itse mallinnuksen osalta voi olla jopa korkeammalla tasolla. Useimmiten mallintajien ongelmana on, että he eivät osaa puhua samaa kieltä joko molekyylejä syntetisoivan kemistin kanssa tai biologisia kokeita tekevän tutkijan kanssa.

Tekoälyn rooli lääkekehityksessä VIIME AIKOINA on vahvasti hehkutettu sitä, miten tekoäly tai koneoppiminen tulee mullistamaan lääkeaineiden kehityksen. Valitettavasti tekoälyn mullistavaa roolia lääkekehityksessä rummuttavilla vaikuttaa olevan vajavainen ymmärrys joko lääkekehityksestä tai sitten ihmisen biologian kompleksisuudesta. Karkeasti yksinkertaistettuna tekoäly ei itsessään tule ratkaisemaan lääkekehitykseen liittyviä ongelmia johtuen siihen liittyvän datan luonteesta. Meiltä puuttuu biologian täydellinen ymmärrys, jota tarvittaisiin tekoälyn opettamiseen. Käytetyt mallit, joista dataa saadaan riittäviä määriä (in vivo, in vitro), poikkeavat aina potilaan tilanteesta, ja lisäksi on luonnollisesti otettava huomioon potilaiden väliset yksilölliset erot. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että tekoäly tai koneoppiminen tulee tarjoamaan lukuisia eri mahdollisuuksia lääkeainesuunnitteluun ja tietokoneavusteiseen lääkeainesuunnitteluun liittyvissä alaprosesseissa, joissa datan luonne sen mahdollistaa. Esimerkkeinä tästä ovat virtuaaliseulonta sekä proteiinien rakenteiden ennustaminen (AlphaFold). 

MALLINTAJAN MIELI ON AVOIN

Proviisorilta yhteistyö eri alojen tutkijoiden kanssa sujuu yleensä hyvin, koska laaja-alainen tutkinto antaa perspektiiviä moniin eri aloihin, jolloin molempien tutkijoiden on helpompi ymmärtää toisiaan. Alalla on tällä hetkellä mielenkiintoinen kasvupotentiaali, ja tutkimukseen liittyen ympäristö Suomessa on mitä otollisin. Itse tulen todennäköisesti lähitulevaisuudessa rekrytoimaan omaan tutkimukseeni liittyen jatko-opiskelijoita ja mielelläni työskentelisin ihmisten kanssa, joilla on farmaseuttinen koulutustausta sen tuomine etuineen.

Mallintaja tarvitsee dynaamisen luonteen ja avoimen mielen, joka on valmis vastaanottamaan jatkuvasti uutta dataa. Uuden tiedon kertyessä mallia on jatkuvasti arvioitava kriittisesti. Aina on hyvä muistaa, että loppupeleissä tässä työskennellään virtuaalisten mallien kanssa, jotka eivät ole totta. Menetelmät kehittyvät jatkuvasti, samoin mahdollisuudet entistä laajempien kokonaisuuksien mallintamiseen. Kaikki tämä edellyttää joustavuutta. Mallintajan ei tarvitse olla täysi tietokonevelho, vaan perustason ymmärrys ja osaaminen tietokoneista riittää. Koodaamisen perusteiden hallinta on kuitenkin eduksi ja helpottaa datan käsittelyä ja analysointia. Koodaamistaitoja on mahdollista kehittää myös itseopiskelumateriaalilla. Jos kuitenkin kiinnostus on suuntautunut enemmän mallinnusmenetelmien kehittämiseen, täytyy luonnollisesti löytyä enemmän osaamista koodauspuolelta.

Tatu Pantsar

KEMIAA ON HYVÄ OSATA Kemian osaaminen on keskeistä mallinnuksessa. Sitä tarvitaan molekyylirakenteiden sekä niiden välisten vuorovaikutusten ymmärtämisessä. Kemiallisen synteesin perusymmärrys helpottaa uusien molekyylien suunnittelussa, joka tapahtuu tiiviissä yhteistyössä synteetikon kanssa. Fysiikasta tietokoneavusteiseen lääkeainesuunnitteluun liittyvät keskeisimpinä termodynamiikka, jonka ymmärrys on olennaista lääkeainemolekyylin sitoutumisessa lääkeainekohteeseensa, sekä mekaniikka, johon molekyylimekaniikkaan perustuvat molekyylidynamiikkasimulaatiot pohjautuvat. Proteiinien rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen on myös keskeistä. Mallit perustuvat aina osittain kokeelliseen dataan ja kokeellisia tuloksia voidaan hyödyntää, kun arvioidaan mallin oikeellisuutta. Siksi on myös ymmärrettävä, millaisia ovat erilaiset yleiset kokeelliset menetelmät ja mitä niiden antamat tulokset itse asiassa kertovat. Useimmiten molekyylimekaniikka tarjoaa riittävän tarkkuuden atomitason malleissa, mutta joskus sillä ei pystytä riittävällä tarkkuudella mallintamaan kaikkia ilmiöitä. Molekyylimekaniikassa yksittäiset atomit kuvataan yksinkertaistetulla mallilla, jossa niin sanottu voimakenttä (force field) määrittää näiden partikkelien vuorovaikutuksien energian. Ilmiöiden tarkemmassa mallinnuksessa voidaan hyödyntää kvanttimekaniikkaa, jolla voidaan siirtyä tarkempiin laskuihin tai esimerkiksi reaktiivisten tapahtumien mallinnukseen. Näin voidaan mallintaa uusien sidosten muodostumista; esimerkiksi lääkeaineen kovalenttista sitoutumista kohdeproteiiniin.

Mallinnuksessa kiehtovat sen tarjoamat miltei rajattomat mahdollisuudet toteuttaa ja testata omia ideoita matalalla kynnyksellä.

Toisin kuin monella muulla tutkimusalalla, tietokoneella saa miltei aina tuotettua tuloksen, mutta tulos voi olla myös virheellinen: garbage in, garbage out. Mallintajan suurimpana haasteena onkin yleensä omien tulosten kriittinen arviointi, joka edellyttää mallinnuksen perusteiden huolellista opiskelua. Myös yhteistyötahojen voi olla vaikeaa käsittää, että alkuperäinen malli saattaa muuttua projektin edetessä, kun on saatu lisää dataa, joka ohjaa ja tarkentaa alkuperäistä mallia. Kun ammattitaitoiselta mallintajalta kysytään, miten tietty molekyyli sitoutuu lääkeainekohteeseensa, hän tuskin vastaa, että tämä molekyyli sitoutuu näin. Todennäköisimmin vastaus on muotoa ”tämä molekyyli sitoutuu todennäköisesti näin”. 

TUTKIJATOHTORI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO • Valmistui proviisoriksi Itä-Suomen yliopistosta 2013, pääaine farmaseuttinen kemia. • Farmasian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta 2018, väitöskirja: Designing Effective Lead Molecules against Solid Tumors with Inadequate Treatment Options, The Efficacy Problem • Lähti jo hieman ennen väitöstään vuonna 2017 vierailevaksi tutkijaksi Saksaan Tübingenin yliopistosairaalaan ja Tübingenin yliopistoon, josta palasi viime keväänä takaisin Kuopioon. • Kiinnostuksen kohteena erityisesti syöpä ja syöpälääkekehitys. Tällä hetkellä päätutkimusaiheina proteiinikinaasit, RAS-proteiinit ja tumareseptorit. • Mallinnuksessa kiehtovat sen tarjoamat miltei rajattomat mahdollisuudet toteuttaa ja testata omia ideoita matalalla kynnyksellä.

3.21 PROVIISORI 13

tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu

Mallinnuksesta on apua moneen Tietokoneavusteista lääkeainesuunnittelua tai mallinnusta on hyödynnetty jo vuosikymmenien ajan lääkeaineiden kehitystyössä. Kiinnostus sitä kohtaan on ollut vaihtelevaa, mutta viime vuosina se on vakiinnuttanut paikkansa laskentatehojen ja menetelmien parannuttua.

nsimmäinen markkinoille tullut lääke, jonka kehitystyössä mallinnus oli ratkaisevassa roolissa, oli kaptopriili, joka patentoitiin vuonna 1976 ja sai myyntiluvan 1981. Lääke on Suomessa enää käytössä erityislupavalmisteena. Kaptopriili oli ensimmäinen (first-inclass) ACE-estäjä, johon muut nykyään rutiinikäytössä olevat ACE-estäjät perustuvat. Sen suunnittelijat hyödynsivät rakentamaansa teoreettista mallia ACE:n aktiivisesta paikasta (active site). Kokeellisesti tämä lääkeaine-proteiini-kompleksirakenne saatiin ratkaistua vasta noin 25 vuotta myöhemmin. 1980-luvun alussa hehkutettiinkin, että tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu tulee mullistamaan täysin lääkeaineiden kehityksen tulevaisuudessa. Läpimurto jäi kuitenkin tuolloin tapahtumatta. Seuraavan kerran tietokoneavusteisesta lääkesuunnittelusta kiinnostuttiin noin 20 vuotta sitten, jolloin telakointimenetelmät olivat kehittyneet riittävälle tasolle. 1990-luvun puolivälissä kehitettiin tietokoneavusteisesti HIV proteaasi-inhibiittoreita, joista ensimmäisenä myyntilupa myönnettiin sakinaviirille vuonna 1995. Tämän jälkeen innostus taas tyrehtyi, ehkä pääosin sen takia, ettei mallinnus pystynyt tarjoamaan täydellisiä ennustuksia molekyylien sitoutumisesta – asia, johon sen ei olisi edes pitänyt pystyä sen aikaisilla menetelmillä. Myös muiden menetelmien, kuten HTS-seulonnan ja fragmenttipohjaisen seulonnan, tulo edesauttoi mallinnuksen suosion hiipumista.

14 PROVIISORI 3.21

MEK-inhibiittorit selumetinibi ja trametinibi.

VAKIINNUTTANUT PAIKKANSA 2020-luvulle tultaessa tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu oli vakiinnuttanut paikkansa uusien lääkeaineiden kehityksessä. Ehkä tunnetuin menetelmä on alkuvaiheen lääkeainekehityksessä tehtävä ennuste siitä, kuinka kehitetyt molekyylit sitoutuvat kohteeseensa. Näin jokaista rakennetta ei tarvitse määrittää kokeellisesti, joka veisi paljon aikaa ja resursseja. Kokeellinen määritys ei aina ole edes mahdollista johtuen menetelmien rajallisuudesta. Tämä koskee erityisesti erittäin dynaamisia, paljon liikkuvia lääkeainekohdeproteiineja. Kehitettäviä lääkeainemolekyylejä myös priorisoidaan tietokoneavusteisten mallien avulla. Näin pyritään välttämään huonojen kandidaattien päätymistä myöhempiin testivaiheisiin. Esimerkiksi molekyylien fysikokemiallisten parametrien laskennallista ennustamista hyödynnetään eri rakenteiden priorisoinnissa. Lisäksi laskennallisia menetelmiä käytetään hyväksi esimerkiksi molekyylien toksisuusriskien arvioinnissa.

ENTISTÄ TARKEMPIA MALLEJA Sekä tietokoneiden laskentatehon kasvu että laskennallisten menetelmien kehitys, jota on paljolti edesauttanut myös tarkempien biofysikaalisten ja biologisten mittausmenetelmien kehitys, mahdollistavat nykyään entistä biologisesti relevantimpien ilmiöiden mallintamisen. Toisaalta nykyiset lääkeainekohdeproteiinit ovat entistä haasteellisempia lääkeainekehityksen näkökulmasta, sillä käytännössä helpoimpiin ja yksinkertaisempiin kohteisiin, kuten rakenteellisesti stabiileihin entsyymeihin, on pääsääntöisesti lääkeaineet jo olemassa. Potentiaalisiin lääkeainekohdeproteiineihin liittyvä mallinnus on viime vuosina kehit-

tynyt entistä tarkemmaksi. Esimerkiksi molekyylidynamiikkasimulaation avulla voidaan tutkia, kuinka tietyn tyyppinen mutaatio vaikuttaa proteiinin käyttäytymiseen ja toimintaan. Tällaista tietoa voidaan edelleen hyödyntää lääkeainesuunnittelussa, koska tämä auttaa ymmärtämään proteiinin toimintaa. Samalla voi paljastua täysin uusia potentiaalisia lääkeaineen sitoutumistaskuja, joihin voidaan alkaa kehittämään uutta lääkeainetta. Menetelmien kehitys sekä laskentatehojen kasvu on mahdollistanut myös vapaaenergialaskut. Niiden avulla voidaan tietyissä tapauksissa melko tarkastikin ennustaa, miten pienet rakennemuutokset molekyylissä vaikuttavat sen sitoutumisen vapaaseen energiaan. Tämä määrittää molekyylin sitoutumisaffiniteetin kohdeproteiiniin. Simulaatiomenetelmien kehittyessä aletaan siirtyä lähemmäksi tilannetta, jossa pystytään ennustamaan entistä tarkemmin lääkeaineen sitoutumisaikaa kohteeseen. Vaikka eri molekyyleillä voi olla sama sitoutumisaffiniteetti lääkeainekohteeseen, niiden sitoutumisaika kohteessa (target residence time) voi olla eri. Tällä voi olla tietyissä patofysiologisissa tilanteissa isokin merkitys lääkeaineen tehon kannalta. Vaihtoehtoisesti pidempi sitoutumisaika lääkeainekohteessa voi myös kompensoida lääkeaineen heikompia farmakokineettisiä ominaisuuksia.

MONIA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Useimpien uusien potentiaalisimpien lääkeainekohdeproteiinien kohdalla ei enää riitä, että pystytään ennustamaan, sitoutuuko tietty molekyyli kohdeproteiiniinsa vai ei. Isompaan rooliin on alkanut nousta se, saadaanko sitoutumisen lisäksi aiheutettua haluttu vaikutus kohteeseen. Voidaan haluta esimerkiksi aiheuttaa molekyylillä kohteeseen tietyntyyppistä allosteerista vaikutusta, jossa vaikkapa pyritään estämään yhdenlainen proteiini-proteiini-interaktio, mutta ei toisenlaista. Mallinnus mahdollistaa nykyään myös vesimolekyylien tutkimisen lääkeaineiden sitoutumisessa. Yksittäisten vesimolekyylien roolia lääkeaineiden sitoutumisessa on nimittäin erittäin haastavaa tai jopa miltei mahdotonta tutkia käytettävissä olevien kokeellisten menetelmien avulla. Vain yksi vesimolekyyli voi olla erittäin kriittisessä roolissa molekyylin sitoutumisessa kohteeseensa. Tästä hyvänä esimerkkinä havaitsimme vasta hiljattain, kuinka yhden kinaasi-inhibiittorimme aktiivisuus parani miltei satakertaisesti, kun sen sitoutuminen siirsi hieman yhden vesimolekyylin paikkaa sitoutumistaskussa. Aivan viime vuosina mallinnusta on alettu yhä enemmissä määrin hyödyntää myös farmaseuttiseen teknologiaan liittyvässä tutkimuksessa. Tästä esimerkkinä on lääkeaineen formulaatioon liittyvä mallinnus. 

UUTTA! Syöpähoitojen haittavaikutuksia ehkäisemällä ja hoitamalla turvataan syöpähoitojen eteneminen ja voidaan helpottaa potilaiden arkea. Concquer on tuotesarja, joka on kehitetty vastaamaan ainesosiltaan ja käytettävyydeltään erityisesti syöpäpotilaiden tarpeita.

Uutta apteekin käsikauppavalikoimaan! Concquer- suihke suun limakalvoille, vaativiin kuivan suun aiheuttamiin oireisiin. Olemme tuoneet Suomen markkinoille Concquer-sarjan ensimmäisen tuotteen. Concquer-suihke suun limakalvoille auttaa suojaamaan ja uudistamaan suunielun kuivia, kirveleviä ja ärtyneitä limakalvoja. Käyttöaiheet Concquer-suihke suun limakalvoille ehkäisee ja hoitaa suunielun limakalvojen ärtyneisyyttä seuraavissa tapauksissa: •

suun kuivuus tai kirvely

•

kemoterapian tai sädehoidon aikana

•

ärsyttävä yskä

•

vilustumisen tai influenssan oireet

•

suukirurgian jälkeen

Valmistaja: Ekuberg Pharma surl, via Pozzelle 36, Martano (LE), Italia Jakelija yksinoikeudella: ACCORD Healthcare Oy, Oksasenkatu 10 A 6, 00100 Helsinki, Suomi, www.accord-healthcare.fi

FI-01490

Tuote: Conquer-suihke suun limakalvoille CE- luokka: II a Pakkauskoko: 30 ml

Tervettä surinaa ja laadukasta hunajaa Farmasian osaamisesta voi olla hyötyä yllättävissäkin tilanteissa. Tämän on huomannut myös proviisori ja nuorempi tutkija Kari Jalkanen, jolle kulunut kesä oli jo kolmas mehiläistarhaajana. Etenkin hunajan jatkokäsittelyyn liittyvät työvaiheet osoittautuivat farmasian teknologiasta pitävälle Jalkaselle tutuiksi. TEKSTI ANTTI RAIMAS KUVAT KARI JALKANEN JA DREAMSTIME

tä-Suomen yliopistossa väitöskirjatyötä tekevä Jalkanen on saanut yhdistettyä tutkimuksen ja mehiläistarhauksen ongelmitta. – Tarhaus sai alkunsa, kun vaimoni kanssa pohdittiin erilaisia maaseutuelinkeinoja, jotka eivät vaadi isoja alkuinvestointeja, joiden lopputuote olisi suhteellisen hyvin säilyvää ja joissa toiminta olisi eettisesti kestävää, Jalkanen kertoo. Mehiläispesillä on kiireisintä heinä-elokuussa, jolloin hunaja kerätään. Tällöin tutkimustyö voi olla sopivasti tauolla. Tarhauksessa pidetään myös pesäpäiväkirjaa, joka muistuttaa laboratoriopäiväkirjaa. – Muuten ei pysy kärryillä, mitä milläkin pesällä tuli viimeksi tehtyä, Jalkanen toteaa.

16 PROVIISORI 3.21

DIREKTIIVI VIIME VUOSITUHANNELTA Jalkasen nykyinen tutkimustyö keskittyy kansanterveydellisiin kysymyksiin, mutta farmasian teknologia on hänellä edelleen verissä. Osaamisesta on ollut yllättävän paljon hyötyä etenkin hunajan kiteytymiseen liittyvässä työvaiheessa. – Hunaja on amorfinen aine, jonka lasitransitiopiste on noin -40 °C ja -50 °C välillä eli hunajassa tapahtuu koko ajan hidasta kiteytymistä, Jalkanen opastaa. Jos hunajasta halutaan juoksevaa, täytyy sitä vaivata eli ympätä, jolloin koostumuksesta tulee pehmeä ja isompien aggregaattien muodostuminen estyy. Myös kasvit, joista mehiläiset ovat metensä keränneet, vaikuttavat hunajan koostumukseen. – Vadelma- ja horsmahunaja on hyvin

juoksevaa, kun taas rypsihunaja on kiinteää, Jalkanen toteaa. Suomessa myytävän hunajan on täytettävä EU:n hunajadirektiivin vaatimukset. Direktiivi on kuitenkin jo lähes 50 vuotta vanha. Useimmat tarhaajat tutkivatkin hunajansa Suomen Mehiläishoitajain Liiton tiukempia laatukriteerejä noudattaen, ja niin tekee myös Jalkanen. – Tärkein mittaus on kosteuspitoisuus, joka ei saisi ylittää 19 %, jotta hunaja ei ala käydä. Tätä varten oli hankittava refraktometri. Hunajasta mitataan myös hydroksimetyylifurfuraalin (HMF) pitoisuus, joka kuvaa hunajan tuoreutta. – Tyypillisesti HMF-mittaus otetaan 20– 40 litran muovisangollisesta, jonka voisi tul-

Hyvää hunajaa Suomesta RUOKATIETO YHDISTYS RY:N ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton hunajalle asettamat laatuvaatimukset, jotka oikeuttavat Hyvää Suomesta -merkin käyttöön:

HYDROKSIMETYYLIFURFURAALI eli HMF-pitoisuus kuvaa hunajan tuoreutta ja elinvoimaa. HMF muodostuu hunajaan sokerien hajoamistuotteena. Muodostumisnopeus riippuu säilytysajasta ja ennen kaikkea säilytyslämpötilasta. Lämpötilan nousu kiihdyttää HMF:n muodostumista. Direktiivin mukaan HMF:aa saa olla hunajassa enintään 40 mg/kg, mutta laatuhunajalla enimmäispitoisuus on 15 mg/kg. Hellävaraisesti käsitelty hunaja täyttää laatuhunajan HMF-vaatimuksen noin kolme vuotta.

Entsyymit tuhoutuvat herkästi hunajaa lämmitettäessä. Myös ne kuvaavat hunajan tuoreutta ja elinvoimaa. EU-direktiivin mukaan diastaasientsyymin pitoisuuden on oltava vähintään 8 Goethe-astetta. Useat maat ovat kuitenkin siirtyneet käyttämään invertaasientsyymin pitoisuutta laadun mittarina, koska se on selvästi herkempi hunajan kuumentamiselle kuin diastaasi. Alle 35 mg/kg pitoisuudet invertaasilla ovat merkkinä kovasta lämpökäsittelystä. Hunajan luontainen invertaasipitoisuus on yleensä yli 60–200 mg/kg.

Hunajan kosteuspitoisuuden tulisi olla 16,5–17,5 %. Käymisherkkyys lisääntyy nopeasti, kun hunajan kosteus ylittää 19 %. Hunajadirektiivin mukaan kosteuspitoisuuden tulee olla alle 21 %; kanervahunajalla alle 23 %. Laatuhunajan kosteuspitoisuus saa olla enintään 19 %; kanervahunajan enintään 21 %.

Oleellinen osa laatuarvostelua on hunajan aistinvarainen arvostelu. Siinä tarkastellaan seuraavia pakkaukseen ja hunajaan liittyviä asioita: pakkaus- ja pakkaajamerkinnät, pakkauksen ulkonäkö ja laatu, hunajan käyminen, kerrostuminen, roskaisuus, käsittely, kiteytyminen ja kovuus sekä väri, haju ja maku.

Suomalaisuus kontrolloidaan siitepölyanalyysin avulla sekä tarvittaessa muilla tarvittavilla toimenpiteillä, jotta voidaan olla varmoja hunajan alkuperästä. Tarvittaessa tehdään lisäksi seuraavia analyysejä: sähkönjohtavuus ja tuhkapitoisuus, happopitoisuus, kiinteät aineet, jäämät sekä väärennöksiä epäiltäessä sokerikoostumus ja proliini.

Pakattaessa juoksevaa hunajaa suositellaan, että hunajan pakkausmerkintöihin lisätään seuraava: Pakattu juoksevana – saattaa kiteytyä.  LÄHDE SUOMEN MEHILÄISHOITAJAIN LIITTO RY 2021

kita yhdeksi hunajaeräksi. Pakkausmerkintään tulevan eränumeron voi kuitenkin korvata parasta ennen -merkinnällä, joka hunajan tapauksessa on kaksi vuotta pakkaamisesta, Jalkanen neuvoo.

tetään nykyisin kemikaaleja kuten oksaalihappoa, tymolia ja muurahaishappoa. – Aiemmin käytössä olleille lääkkeille punkit ovat kehittäneet resistenssin, Jalkanen toteaa.

EI ENÄÄ ANTIBIOOTTEJA

VUODEN TYÖN TULOS KERRALLA

Antibioottien käyttö mehiläistarhauksessa on Jalkasen mukaan käytännössä loppunut. Mehiläisten bakteeritauteja, kuten vakavaa esikotelomätää, torjutaankin parhaiten ennaltaehkäisevillä toimilla. Esikotelomätä kuuluu valvottaviin eläintauteihin ja siitä on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastolle. – Lainsäädännössä kielletään mikrobilääkkeiden ennaltaehkäisevä käyttö, johon ei liity eläinlääketieteellisiä perusteita. Jos antibiootteja käytetään, ei lääkintäkesän hunajaa saa toimittaa elintarvikkeeksi, Jalkanen muistuttaa. Toinen mehiläisiä piinaava riesa on varroapunkki (Varroa destructor), joka loisii mehiläisten sikiöissä ja vaikuttaa koko pesän elinvoimaisuuteen. Varroan ehkäisyssä käy-

Jalkanen jatkaa mehiläistarhausta myös tulevana kesänä – farmaseuttisella tarkkuudella tietenkin. Parasta tarhauksessa Jalkasen mukaan on hunajan linkoaminen syksyn alussa: – Pienimuotoisessa tarhauksessa kaikki hunaja kerätään käytännössä kerralla ja siinä tulee koko vuoden työn tulos esille lyhyessä ajassa. Hyvänä vuonna yhdestä pesästä voi tulla jopa 40 kiloa hunajaa, hän toteaa. Mehiläisillä on lisäksi tärkeä rooli kasvien pölytyksessä, mikä on huomattu myös mansikoistaan tunnetulla Suonenjoella. – Lähialueen marjasadot ovat todellakin kasvaneet siitä mitä ne olivat kolme vuotta sitten, Jalkanen iloitsee. Mehiläisten iloista surinaa tullaan kuulemaan Suonenjoen tilalla siis jatkossakin. 

Kari Jalkasen mehiläiset tuottavat hunajaa Suonenjoella.

3.21 PROVIISORI 17

luennolta

Ravintolisä ei ole edullisempi tai luonnollinen vaihtoehto lääkkeelle Lääkkeistä poiketen elintarvikkeiden valvonta on jälkivalvontaa eikä elintarvikkeiden koostumusta, pakkausmerkintöjä tai markkinointimateriaalia valvota etukäteen. Jälkivalvonnan myötä onkin olemassa riski, että apteekin hyllystä löytyy tuote, joka ei ole kunnossa. TEKSTI MARTTA HUTTU KUVAT DREAMSTIME

uokaviraston ylitarkastaja Marjo Misikangas luennoi Farmasian Päivillä 2020 elintarvikkeista ja elintarvikkeiden lainsäädännöstä. Apteekista löytyviä elintarvikkeita ovat esimerkiksi ravintolisät, kliiniset ravintovalmisteet, äidinmaidonkorvikkeet, ruokavalion korvikkeet, ateriankorvikkeet, urheilijoiden valmisteet sekä makeiset ja pastillit. Elintarvikkeen lisäksi samaa ainetta voi löytyä myös lääkinnälliseksi laitteeksi tai lääkkeeksi luokitellusta valmisteesta. Elintarvikkeita koskee elintarvikelainsäädäntö, joka elintarviketoimijan, kuten apteekin, on tunnettava. Lainsäädännön mukaan toimijalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot jakelemastaan elintarvikkeesta. Elintarvikkeista annettavan tiedon on oltava totuudenmukaista ja riittävää eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Apteekin on elintarvikkeen jälleenmyyjänä muun muassa huolehdittava oikeista säilytysolosuhteista. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuotteiden markkinointiin.

TARKKANA MARKKINOINNISSA Kaikki elintarvikkeiden lääkkeellinen mark-

18 PROVIISORI 3.21

kinointi on kiellettyä. Asiakkaalle ei saa syntyä mielikuvaa, että tuotteella voisi ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia tai että elintarvikkeella olisi muita lääkkeellisiä käyttöaiheita. Vaikka tuotteen tai sen sisältämän ainesosan lääkkeellisistä vaikutuksista olisi tieteellistä näyttöä, niitä tietoja ei voi kertoa kaupan olevan elintarvikkeen yhteydessä. Elintarvikkeiden markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea kaupallista viestintää, kuten pakkausmerkintöjä, esillepanoa, mainostusta, suullista markkinointia ja ylipäänsä tuotteesta luotua mielikuvaa. Markkinoinnissa on syytä olla tarkkana,

Asiakkaalle ei saa syntyä mielikuvaa, että elintarvikkeella voisi ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia.

RAVITSEMUSVÄITE = Ravintosisältöä käsittelevä väite, kuten “Sisältää sinkkiä” TERVEYSVÄITE = Terveyshyötyjä käsittelevä väite, kuten ”Sinkki edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa” LÄÄKKEELLINEN VÄITE = Ehkäisee, hoitaa, parantaa sairauksia, kuten ”Sinkki lyhentää flunssan kestoa”

sillä elintarvikkeiden markkinoinnissa saa käyttää vain Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSAn ennalta hyväksymiä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Ravitsemus- ja terveysväitteiden käytön edellytyksenä on, että tuote täyttää väitteelle määritellyt käytön ehdot kuten sen, että tuote sisältää riittävän määrän ravintoainetta. Sanamuotoa voi vaihtaa, mutta on syytä olla huolellinen, ettei mielikuva tuotteesta muutu markkinoinnissa. Sallittua on esimerkiksi markkinoida sinkkiä ”vahvistamaan vastustuskykyä”, kun hyväksytty terveysväite on ”edistää immuunijärjestelmän nor-

Käytännössä kaikissa apteekeissa on myytävänä myös elintarvikkeita, joten niiden tulee muun muassa tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus oman kunnan elintarvikevalvontaan.

Tarkkana mikrobeja sisältävien ravintolisien kanssa

maalia toimintaa”. On kiellettyä luvata voimakkaampaa terveysvaikutusta, kuten flunssan keston lyhenemistä, tehoa nielun alueella tai paikallista vaikutusta kurkussa.

LÄÄKE VAI ELINTARVIKE? Kuluttajalle tulee aina olla selvää, onko kyseessä lääke vai elintarvike. Elintarvikkeita ei esimerkiksi saa sijoittaa hyllyyn tai verkkoapteekin tuotekategoriaan, joka on otsikoitu ”Flunssa”. Muutoin kuluttajalle voi syntyä mielikuva, että kyseistä tuotetta voi käyttää flunssan hoitoon. Apteekissa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, mitä eroa on neuvonnalla ja myyntiä edistävällä puheella. Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät saa markkinoida elintarvikkeita. Kiellettyjä ovat esimerkiksi mainokset ja puheet, joissa farmasian ammattilainen tai lääkäri suosittelee elintarviketta. Rajanvetoa neuvonnan ja muun puheen välillä onkin hyvä miettiä apteekin arjessa. Lisäksi on hyvä muistaa, että terveysväitteiden tulee perustua yleisesti hyväksyttyyn tietoon eikä esimerkiksi käyttäjän omakohtainen kokemus riitä väitteen perusteeksi. Näin ollen valmisteita ei saa myöskään mark-

kinoida vedoten omiin hyviin kokemuksiin, jotka liittyvät terveyteen. Poikkeuksen elintarvikkeita koskeviin väittämiin muodostavat niin sanotulla kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevat väitteet. Niitä voi käyttää toistaiseksi. Listaa odotuslistalla olevista väitteistä ylläpitää Euroopan komissio. Kasviperäisten ainesosien väitteiden tulee kuitenkin olla väiteasetuksen ja niihin sovellettavien kansallisten säädösten mukaisia. Vaikka odotuslistalla olisi sairauden hoitoon tai ehkäisyyn liittyvä väite, elintarvikkeiden lääkkeellinen markkinointi on kiellettyä. 

ELINTARVIKE = Esimerkiksi ravintolisä LÄÄKE = Sairauden tai sen oireen parantamiseen, lievittämiseen tai ehkäisemiseen tarkoitettu valmiste LÄÄKINNÄLLINEN LAITE = Tuote, jota käytetään potilaan hoidossa tai joka on yhteydessä potilaaseen hoidon aikana

PROBIOOTTI-SANAA käytetään elävistä mikrobeista, joilla on terveysvaikutuksia. Sana probiootti on jo itsessään terveysväite, mutta yhtään sitä koskevaa terveysväitettä ei ole hyväksytty. Näin ollen esimerkiksi maitohappobakteereita tai muita elintarvikkeena myytäviä mikrobituotteita ei saa kutsua probiooteiksi. Kuluttajalle ei saa syntyä mielikuvaa, että maitohappobakteereiden ja terveyden välillä olisi yhteys, sillä maitohappobakteereille ei ole hyväksyttyjä terveysväitteitä. Poikkeuksen tekee ainoastaan laktoosin pilkkoutumiseen liittyvä väite, jota voi käyttää jugurtin tai muun hapatetun maitotuotteen yhteydessä. Maitohappobakteereiden myynti antibioottikuurin yhteyteen tai lääkekuurin aikana luokitellaan lääkkeelliseksi väitteeksi. Kuluttajalle ei myöskään saa syntyä mielikuvaa, että maitohappobakteereilla olisi terveyshyötyjä esimerkiksi lääkityksen tai sairauden yhteydessä tai että maitohappobakteerit tasapainottaisivat vatsan toimintaa. Esimerkiksi S. boulardiita on myynnissä sekä elintarvikkeena että lääkkeenä. Vain lääkkeenä myytävällä tuotteella voi olla lääkkeellisiä käyttöaiheita kuten ripulin oireenmukainen hoito tai antibiooteista aiheutuvan ripulin ehkäisy. Elintarvikkeena myytävästä S. boulardiista saa kertoa vain sisällön sekä muut pakkausmerkinnöissä kerrotut asiat. 3.21 PROVIISORI 19

luennolta

Apteekki elintarvikkeiden myyntipaikkana YLITARKASTAJA MARJO MISIKANGAS kertoi Farmasian Päivillä myös siitä, mitä elintarvikkeiden myynti edellyttää ja mihin valvonnassa kiinnitetään huomiota. Elintarvikkeita koskee elintarvikelainsäädäntö, joka elintarviketoimijan, kuten apteekin, on tunnettava. Lainsäädännön mukaan toimijalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot jakelemastaan elintarvikkeesta. Elintarvikkeista annettavan tiedon on myös oltava totuudenmukaista ja riittävää eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikevalvonta on jälkivalvontaa eikä elintarvikkeiden koostumusta, pakkausmerkintöjä tai markkinointimateriaalia valvota etukäteen. Valvonta perustuu Suomessa yritysten omavalvontaan. Koko Suomen alueella Ruokavirasto johtaa ja kehittää

Valvonnan alakokonaisuudet ELINTARVIKEVALVONNAN ALAKOKONAISUUDET OVAT:

valvontaa ja kunnat huolehtivat alueensa valvonnasta. Käytännössä jokaisessa apteekissa myydään elintarvikkeita, joten apteekit kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Kun apteekissa on myynnissä elintarvikkeita, apteekin tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus oman kunnan elintarvikevalvontaan. Ruokaviraston tietojen mukaan kaikki Suomen apteekit eivät ole ilmoittaneet tietojaan elintarvikeviranomaiselle. Elintarvikkeiden valvonnan tulokset julkaistaan Oiva-raportilla, joka tulee olla esillä esimerkiksi ovenpielessä. Oiva-raportin asteikko on neliportainen, ja arvosana määräytyy 19 tarkastettavasta asiakokonaisuudesta saadun heikoimman arvosanan mukaan. Yhteensä asiakokonaisuuksien alla on 70 alakohtaa.

• elintarvikkeiden tuotanto- tai käsittelyhygienia, • elintarvikkeiden lämpötilojen hallinta, • myynti ja tarjoilu,

• omavalvontasuunnitelma, • tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito,

• allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet, • elintarvikkeiden koostumus,

• tilojen, pintojen ja välineiden puhtaus, • henkilökunnan toiminta ja koulutus,

• elintarvikekohtaiset erityisvaatimukset, • elintarvikkeista annettavat tiedot, • pakkaus- ja elintarvikekontaktimateriaalit, • elintarvikkeiden toimitukset, • jäljitettävyys ja takaisinvedot, • elintarvikkeiden tutkimukset, • Oiva-raportin esilläpito ja • kaupanpitämistä koskevat vaatimukset.

20 PROVIISORI 3.21

Oiva-raportoinnin asteikko Oivallinen: Toiminta on vaatimusten mukaista.

Hyvä: Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Korjattavaa: Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa. Huono: Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa vakavasti harhaan tai toimija ei ole noudattanut annettuja määräyksiä. Epäkohdat on korjattava välittömästi.

ELINTARVIKEVALVONNASSA ei käydä läpi kaikkia asiakokonaisuuksia tai niiden alakohtia, vaan tarkastuksessa läpi käytävät kohdat valitaan riskiperusteisesti ja huomioidaan kyseisen toimijan toiminnan kannalta olennaiset asiat. Tarkastusten tiheys määräytyy riskinarvioinnin myötä. Vähimmillään tarkastus tulisi tehdä kerran kolmessa vuodessa. Apteekkeihin tehtyjen Oiva-tarkastusten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Yleisin apteekin saama arvosana on oivallinen, mutta heikompien arvosanojen saaneiden apteekkien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Saatujen arvosanojen heikentyminen kertoo kuitenkin enemmän siitä, että valvontaa on tehostettu kuin apteekkien toiminnan huonontumisesta. Elintarvikevalvonnan painopisteenä vuosina 2020–2021 on elintarvikkeisiin liittyvä markkinointi, joten apteekkivalvonnassa on puututtu erityisesti elintarvikkeiden markkinointiin. Ongelmallisiksi apteekissa ovat nousseet esimerkiksi virheelliset tuoteryhmittelyt ja hyllymerkinnät. Elintarvikkeen sijoittelulla ei saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikkeita ei saa sijoittaa lääkkeellisten väitteiden alle. Esimerkiksi ”Vatsa”-hyllyssä saa olla vain sellaisia elintarvikkeita, joille on hyväksytty vatsan hyvinvointiin liittyvä terveysväite.

Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla proviisoriopiskelija Juuso Pikkarainen kertoo, miksi järjestötoimintaan kannattaa lähteä mukaan – jo opiskeluvaiheessa tai myöhemmin. Proviisoriyhdistyksen luottamustehtäviin on parhaillaankin haku auki. Saamme myös apteekkiryhmän kuulumiset ja kurkistamme yhdistyksen toimistolla viestintä- ja tapahtumakoordinaattorina aloittaneen Hanna Lindstedtin vapaa-aikaan.

Muista! APURAHAHAKU Teva Finland Oy:n lahjoittama apuraha haettavissa 30.9.2021 saakka. FARMASIAN PÄIVÄT 1.–2.10. Tule keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kanssamme osastolle 4b55. SYYSKOKOUKSESSA MUKAAN TOIMINTAAN Syyskokous on erinomainen tilaisuus verkostoitua ja vaikuttaa yhdistyksen tulevaisuuteen! Kokous järjestetään ke 24.11. Mikäli haluat saada jonkin asian käsiteltäväksi syyskokouksessa, lähetä ehdotuksesi perusteluineen toimiston sähköpostiin 24.9. mennessä. PROVIISORIYHDISTYKSEN SYYSSEMINAARI 3.12. Syyskauden päättävä koulutustapahtuma järjestetään Arcadassa Helsingissä pe 3.12. klo 9–16. Aiheina syysseminaarissa ovat pandemian opit, rokotteet ja syövän hoito. TILAA VUODEN 2022 JÄSENKALENTERI Kalenterit jaetaan tehtyjen tilausten perusteella Proviisoriyhdistyksen syysseminaarissa tai postitetaan tapahtuman jälkeen. Kalenterit tuotetaan yhteistyössä Accord Healthcaren kanssa. Tee tilauksesi OmaProssa (Ajankohtaista - Tilaa jäsenkalenteri) lokakuun loppuun mennessä. OPISKELIJATOIMINTAA Yhdistyksen opiskelijavaliokunta järjestää opiskelijoille tapahtumia syksyn aikana. Tiedossa ovat ainakin uusien illat ja pikkujoulut. Liity opiskelijavaliokuntaan ja tule mukaan toimintaan! Tapahtumien ajankohtaiset tiedot sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme sekä OmaPron tapahtumakalenterista.

Opiskelijoiden ProMentee tulossa! SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN opiskelijajäsenille suunnattu ProMentee-ohjelma alkaa taas tammikuussa 2022. Ohjelma järjestetään ryhmämentorointina Kuopiossa tulevan kevään aikana. Mentoroinnin tavoitteena on tukea proviisoriopiskelijoita niin opinnoissa kuin urapolulle valmistautumisessa. Mukaan on todella helppo lähteä! Aktiivinen ProMentee-työryhmämme kontaktoi valmiiksi mentorit, muodostaa mentorointiryhmät, huolehtii seminaarien järjestelyistä ja tukee osallistujia aina tarvittaessa. Kokemukset aiemmista ohjelmista ovat olleet hienoja – mentorointi on lisännyt opiskelijoiden itseluottamusta, auttanut verkostojen laajentamisessa sekä lisännyt tietoutta proviisorin uramahdollisuuksista. Pidä ProMentee mielessä – haku aukeaa lokakuussa! Lisätietoa mentoroinnista löydät osoitteesta www.proviisoriyhdistys.net/mentorointi.  LINNEA RAIMAS, PROMENTEE-TYÖRYHMÄN VETÄJÄ

TÄYDENNYSTÄ TOIMISTON HENKILÖSTÖÖN Proviisoriyhdistyksessä työskentelee loppuvuoden ajan osa-aikaisena viestintä- ja tapahtumakoordinaattorina proviisoriopiskelija Hanna Lindstedt. Hannaan voi tutustua Vapaalla-palstalla sivulla 26. YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 3.21 PROVIISORI 21

ajankohtaista

ProMenteetyöryhmä etsii uusia jäseniä Tule mukaan ideoimaan ja järjestämään alan tärkeimpiä mentorointiohjelmia!

Opiskelija astuu uuteen maailmaan

Lue lisää ProMentee-ohjelmista ohjelman nettisivuilta: https://www.proviisoriyhdistys.net/ mentorointi

MIKÄ ON PROMENTEE-OHJELMA? ProMentee on proviisorien oma mentorointiohjelma, jonka tavoitteena on välittää alamme hiljaista tietoa eteenpäin. Ohjelmaan osallistuvat pääsevät jakamaan ajatuksiaan erilaisissa työpaikoissa ja uran vaiheissa olevien kollegoiden kanssa. Mentoroitava saa ohjelmassa uusia ajatuksia ja ideoita, kontakteja sekä kannustusta urahaasteisiin. Etuja löytyy myös mentorille: hän saa uusia ajatuksia, pääsee kehittämään omia vuoro-

YLIOPISTO-OPINTOJEN ALKAESSA ihminen astuu uuteen maailmaan. Yhdet saapuvat suoraan lukiosta, toiset armeijan leivistä, joillakin on taskussaan jo ammatti. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että opiskeluvuosina luodaan loppuelämän yli kantavia valintoja, tietoja, taitoja ja ystävyyssuhteita. Niillä on valtava merkitys muutenkin kuin ammatillisesti. Monet valintatilanteet avautuvat nopeasti ja yllättäen, eivätkä ne aina ole ilmeisiä, vaan tehtyihin valintoihin voi havahtua vasta jälkeenpäin. Aina ei tiedä, mitä tässä maailmassa haluaa, eikä tarvitsekaan. Mutta mistä voi tietää, mitä valita, saati mitä haluaa valita? AVUN TARJOAVAT opettajien lisäksi toiset opiskelijat. Tietoja, suhteita sekä ajatuksia voi ja kannattaa hakea niin omalta vuosikurssilta kuin vanhempien vuosikurssien ja eri opintosuuntienkin opiskelijoilta. Juuri nyt tämä voi tosin osoittautua käytännössä haastavaksi etäopiskelun ja opiskelijatapahtumien peruuntumisen myötä.

22 PROVIISORI 3.21

vaikutustaitojaan ja luomaan uusia verkostoja. Ohjelman avulla kasvatamme proviisorien ammattiylpeyttä ja yhtenäisyyttä.

MITÄ PROMENTEE-TYÖRYHMÄ TEKEE? Me ProMentee-työryhmäläiset olemme joukko proviisoreja, jotka haluamme toimia kollegoidemme hyväksi. Vuorovaikutus on alallamme tärkeää, ja mentorointi on tähän erinomainen työkalu. Jotkut meistä ovat löytäneet työryhmään osallistuttuaan itse johonkin aiempaan mentorointiohjelmaan. Me suunnittelemme ja toteutamme ProMentee-ohjelmat alusta loppuun.

JÄRJESTÖT SIIRTÄVÄT eteenpäin arvokasta tiedollista sekä arvopohjaista perintöä, joilla on tärkeä rooli ammatti-identiteetin sekä yhteisöllisyyden muodostumisessa. Ne tarjoavat koulutuksia, vakuutuksia, asiantuntijapalveluita ja tapahtumia, joissa voi tavata uusia ihmisiä. Yhdistystoiminta on myös oiva ympäristö verkostoitumiselle. Kliseinen termi, mutta koskaan ei voi tietää, mitä hyötyä on siitä, että tuntee ihmisiä, joiden avulla voi saada tietoa, apua ja uusia mahdollisuuksia. YMMÄRRYKSENI TÄLLÄ haavaa on, että vaikka järjestötoiminta voi vaatia aikaa ja vastuunkantoa, on se samalla aito mahdollisuus vaikuttaa sekä toteuttaa itseään. Yhdistyksillä on ehdottomasti paikkansa nykypäivänäkin. Ehkäpä jopa entistä tärkeämpi paikka. Järjestön toiminnan läpinäkyvyys ja asiakeskeisyys kasvattavat sen arvoa yhteiskunnassa. ROHKAISISINKIN USEAMPIA, etenkin työelämässä jo olevia, liittymään oman alansa jär-

puheenjohtajalta Rakenteinen tieto sopii farmasian osaajille ProMentee-työryhmässä saat kokemusta ohjelman ja seminaarien organisoinnista, luot verkostoja ja löydät uusia ystäviä.

Työryhmäläisenä pääset ideoimaan uusia ohjelmia, solmimaan yhteistyösopimuksia, järjestämään seminaareja ja viestimään ohjelmista eri some-kanavien kautta. Työryhmään voit osallistua oman ajankäyttösi puitteissa. Kokoustamme noin kerran kuukaudessa ja tehtäviä jaetaan aina tilanteen mukaan. Myös me työryhmäläiset olemme päässeet luomaan verkostoja ja löytäneet uusia ystäviä. Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin sähköpostitse: promentee@proviisoriyhdistys.net Tervetuloa mukaan!

PROMENTEE-TYÖRYHMÄ

jestöön. Myös, jotta nuoremmat löytäisivät juuri itsensä näköisen työtehtävän. TÄRKEÄÄ ON myös järjestöjen välinen yhteistyö esimerkiksi perinteitä ylläpitävien tapahtumien järjestämisessä – unohtamatta vaikuttamiskanavana toimimista niin uudistuksien ajamisessa kuin epäkohtiin puuttumisessakin. NETTISIVUT JA sosiaalinen media tarjoavat helpon keinon liittyä toimintaan ja pysyä perillä ajankohtaista asioista. Rohkaisenkin kaikkia opiskelijoita astumaan uuteen maailmaan rohkeasti aseinaan luotettavat tukijoukot sekä alati avoin ja utelias mieli. Kokeneempia kehotan olemaan osa tuota maailmaa. 

JUUSO PIKKARAINEN

Suomen Proviisoriyhdistyksen opiskelijavaliokunnan ja Fortis ry:n tapahtumatyöryhmän jäsen

OLEN VIIMEISET kuusi kuukautta opetellut uutta kieltä, nimittäin Apotti-kieltä. Taitotasoni ei vielä ole peruskäyttäjää kummempi, mutta uusia sanoja olen oppinut jo paljon: yhteensovitus, ajantasaistus, LATI, varmentaminen, rakenteistaminen… Voin todeta, että Apotti sopii proviisoreille ja farmaseuteille erinomaisesti: se vaatii järjestelmällistä ja pedanttia työskentelyä, jossa jokaiselle toiminnolle on oma lokeronsa. Kollegani antoikin hyvän neuvon: ”Ruutua tulee oppia katsomaan tietystä kohtaa”. LOKEROILLA JA valikoilla on kuitenkin tärkeä päämäärä: rakenteinen tieto. Se on määrämuotoista, etukäteen sovittujen rakenteiden avulla tapahtuvaa tiedon kirjaamista ja tallentamista. Tai lyhyesti: asiat tallennetaan valmiista vaihtoehdoista klikkailemalla, ei vapaana tekstinä kirjoittamalla. Tämä lähestymistapa soveltuu etenkin lääkitystietojen kirjaamiseen, koska annosohje koostuu käytännössä aina kolmesta palasesta: annoksesta, antoreitistä ja antotiheydestä. Esimerkiksi vapaana tekstinä kirjattu annosohje ”1–2x1 aamuisin, otetaan ruuan kera”, olisi Apotin rakenteisessa muodossa ”1–2 tablettia suun kautta kerran päivässä aamupalan yhteydessä”. Myös vaikuttava aine, indikaatio, reseptin kesto ja mahdolliset muut lisätiedot määritetään rakenteisesti. Näin koko reseptistä tulee samanlainen, tekipä sen kuka tahansa. Tai tämä on ainakin ajatus. KUTEN ARVATA saattaa, on valmiita palikoita todella hurja määrä. Luulen, että tämä toimintalogiikan muutos on yksi Apotin saaman negatiivisen huomion syy. Rakenteisessa kirjaamisessa kun on hyvin vähän tilaa omalle soveltamiselle. Uuden ohjelman opettelu on aina työlästä. Nyt kaiken päälle on täytynyt opetella uusi työkulttuuri ja alussa mainitsemani Apotti-kieli. RAKENTEINEN TIETO helpottaa myös vastuunjakoa, ja näin muun muassa kliininen farmasia on saatu huomioitua Apotissa entistä paremmin. Potilaan kotilääkkeiden selvittelylle eli ajantasaistamiselle on annettu suuri painoarvo. Tuplakirjaaminen vähenee, kun lääkäri pystyy määräämään potilaan osastolääkkeet suoraan kotilääkelistalta klikkailemalla. Kun tieto on rakenteisessa muodossa, hyppää lääke tarvittavine tietoineen suoraan osaston lääkelistalle. Myös varoitukset tulevat automaattisesti:

interaktiot, annosylitykset, vältä käyttöä iäkkäillä, GFR-arvon vaikutus. RAKENTEINEN TIETO on myös kansallisen lääkityslistan perusta. Kyseessä on Kanta-arkistoon rakennettava kokonaisuus, johon kaikki potilaan lääkitystiedot jatkossa tallennetaan. Potilaan lääkityskokonaisuuden hahmottaminen helpottuu, kun tieto on kirjattu yhteisten periaatteiden mukaisesti. Apotissa määritelty kotilääkelista tallentuu jo nyt sähköiseen muotoon Maisa-potilasportaaliin. ON KUITENKIN selvää, että tieto tulee saada myös kansalliseen järjestelmään, jossa kaikilla lääkehoitoprosessiin osallistuvilla on mahdollisuus sitä tarkastella ja päivittää. Hanketta koordinoi Kela ja sitä viedään nyt eteenpäin työpajatyöskentelynä. Kannattaa tarkastaa Kanta-palvelujen nettisivut, ilmoittautuminen syksyn työpajoihin on auki. PAPERIRESEPTIEN AIKAAN farmaseutit ja proviisorit tunnistivat koukeroisimmatkin käsialat ja latinan lyhenteet. Työvälineet ovat muuttuneet, mutta ydin on edelleen sama: lääkitystiedon tulkitseminen ja saattaminen eheään muotoon. Tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuva koulutuksemme sopii tähän kuvaan erinomaisesti. Loppuun vielä lisäys viimekertaiseen Puheenjohtajan palstaan, jossa pohdin muun muassa proviisori-sanan etymologiaa. Tarkkamuistinen hallituslainen kaivoi esiin Yliopiston farmasiakunnan MDS-lehden vuodelta 1999, jossa aihetta oli myös käsitelty. Proviisori voidaan kääntää myös sanoilla ennakoltaharkitsija tai huolehtija. Monissa Euroopan kielissä provisorinen tarkoittaa väliaikaista. Ainakin Norjassa on kerrottu tarinaa, jonka mukaan proviisorintutkinto on saanut nimensä väliaikaisen luonteensa takia, sillä onhan se vain välivaihe ennen apteekkarioikeuden saamista.

ANTTI RAIMAS

puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 3.21 PROVIISORI 23

TEKSTI HANNA YLÄ-RAUTIO

työryhmät ¢

Apteekkityöryhmä on keskustellut viime aikoina muun muassa verkkoapteekkitoiminnan ja etäasioinnin kehittämisestä.

PROVIISORIYHDISTYKSEN

SYYS-

SEMINAARI Arcada, Helsinki pe 3.12. klo 9–16

Syyskauden päättävässä koulutustapahtumassa keskustelujen aiheina ovat mm. pandemian opit, rokotteet ja syövän hoito. Seminaarissa mukana alansa parhaat asiantuntijat ja terävin dialogi. Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa proviisoriyhdistys.net

24 PROVIISORI 3.21

Terveisiä apteekkityöryhmästä! Apteekkityöryhmän puheenjohtaja Hanna YläRautio kertoo, mitä työryhmässä on meneillään.

roviisoriyhdistyksen apteekkityöryhmä koostuu yhdistyksen jäsenistä, jotka ovat kiinnostuneita Suomen apteekkitoiminnan ja lääkejakelun tulevaisuudesta ja jotka aktiivisesti haluavat olla mukana vaikuttamassa siihen proviisoreiden profession parasta huomioiden. Ryhmä seuraa aktiivisesti, mitä lääkepolitiikassa tapahtuu ja tukee Proviisoriyhdistystä apteekkisektoria koskevissa lausuntopyynnöissä. Apteekkityöryhmän toimintaa esiteltiin helmikuussa yhdistyksen järjestämässä webinaarissa, joka oli tarkoitettu työryhmän toiminnasta kiinnostuneille proviisoreille. Työryhmään saatiinkin kaksi uutta jäsentä. Kaiken kaikkiaan ryhmässä on tällä hetkellä mukana 15 jäsentä.

JOUSTAVUUTTA ETÄASIOINTIIN Maaliskuussa apteekkityöryhmän puheenjohtaja ja Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja olivat mukana yhteistyöpalaverissa Suomen Apteekkariliiton kanssa. Aiheena oli apteekeissa käyttöönotettava Haipro-raportointijärjestelmä ja siitä viestiminen yhdistyksen jäsenille. Verkkoapteekkitoiminnan ja etäasiointien kehittämisestä on keskusteltu myös apteekkityöryhmässä. Etäasioinnin tarve on koronapandemian aikana kasvanut, ja sen kysyntä tulee todennäköisesti jatkumaan myös pandemian jälkeen. Nykyiset käytännöt vahvan tunnistautumisen vaatimuksineen koetaan jäykiksi, puhumattakaan verkkoapteekkitoiminnan käynnistämisen kustannuksista. Apteekkityöryhmän toiveissa on, että saataisiin kehitettyä kevyempiä keinoja etäasioinnin mahdollistamiseksi myös pienimuotoisemmin toimintaa aloitettaessa.

SÄHKÖISIÄ SUUNNITELMIA Loppukevään agendalla apteekkityöryhmällä oli sähköisen huumausainekirjanpidon edistäminen. Aluksi sähköistä kirjanpitoa lähdettiin ideoimaan erään yksittäisen apteekin käytössä olleen ohjelmiston pohjalta ja viriteltiin yhteistyötä apteekkien järjestelmätoimittajien kanssa. Lopullisesta tuotekehityksestä vastaavat kuitenkin järjestelmätoimittajat. Odotammekin innolla, saammeko vihdoin sähköisen kirjanpidon apteekkien käyttöön. 

Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella*, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti.

if.fi/henkivakuutus

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.

vapaalla TEKSTI HANNA LINDSTEDT JA MAIJA RAUHA KUVAT HANNA LINDSTEDT JA DREAMSTIME

Hanna Lindstedt Viidennen vuoden proviisoriopiskelija Hanna Lindstedt, 27, työskentelee vuoden loppuun saakka Suomen Proviisoriyhdistyksen viestintä- ja tapahtumakoordinaattorina. Myös graduprojekti pitää Hannan kiireisenä. TAIDE HERÄTTÄÄ TUNTEITA

Lapsena ja nuorena harrastin kuvataidekoulua, ja nykyisin käyn mielelläni taidenäyttelyissä. Taide herättää tunteita, uusia ajatuksia ja oivalluksia. Lisäksi museossa vieraillessa rentoutuu ja se on hyvää yhteistä ajanvietettä ystävien kanssa. Museovierailun jälkeen on mukava mennä kahvilaan tai lounaalle vaihtamaan kuulumisia. VIHERKASVEJA JA LAVAKAULUKSIA

Tykkään puuhastella kasvien parissa: sisällä viherkasvien, ulkona kasvatuslaatikoiden äärellä. On hienoa saada huonossa kunnossa oleva kasvi uudelleen kukoistukseen ja nähdä siemenestä istutettujen taimien tuottavan satoa. Metsästän myös kukkaruukkuja kierrätyskeskuksista. KOTI KAHDELLE LÖYTÖKISSALLE

Olen kissaihminen – joku voisi kutsua kissafaniksi – ja nykyisin kotonani on kaksi rescue-kissaa, jotka ovat muuttaneet meille aikuisena. Ulkoilen lähes päivittäin toisen kissani kanssa. Toinen on todennut, ettei enää halua ulos, kun on päässyt sisälle suojaan ja ruuan ääreen. Toivoisin, että kissoja arvostettaisiin enemmän, sillä kissoja hylätään vuosittain ainakin 20 000. KESÄLOMAT KAUKANA KAIKESTA

Sukuni äitini puolelta on kotoisin Sallasta, joten olen lapsesta saakka tottunut viettämään kesälomaa Itä-Lapissa ”in the middle of nowhere”. Yritän edelleen vuosittain vierailla Sallassa. Lapissa parasta on kiireettömyys ja luonnon kauneus sukulaisten tapaamista unohtamatta. YHDISTYKSESTÄ UUSIA AJATUKSIA

Olen osallistunut Proviisoriyhdistyksen tapahtumiin jo ensimmäisestä opiskeluvuodestani alkaen. Viime vuonna liityin opiskelijavaliokuntaan. Parasta yhdistyksessä on kollegoihin tutustuminen ja verkostoituminen sekä oman ammatti-identiteetin kasvaminen. Olen saanut tapahtumissa paljon ajatuksia myös oman työuran suunnitteluun. SYKSYN PARHAAT HETKET

Syksyssä parasta on syksyn tuoksu, iltapalaksi itse leivottu leipä ja kupillinen teetä villasukat jalassa. Ystävien kanssa mökkiretki sieniämpäri mukana ja illalla saunoen on rentouttavaa vastapainoa opiskelukiireille. Luonnon valmistautumista talveen on ihana seurata; erityisesti koivujen kellastuvat lehdet valkomustaa runkoa vasten ovat luonnon omaa taidetta parhaimmillaan. 

26 PROVIISORI 3.21

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2021 PUHEENJOHTAJA ANTTI RAIMAS antti.raimas@proviisoriyhdistys.net osastofarmaseutti, HUS Apteekki 1. VARAPUHEENJOHTAJA EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com proviisori, Häijään apteekki 2. VARAPUHEENJOHTAJA HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki Lahti KOULUTUSVASTAAVA PIIA-LEENA KIVELÄ piialeena.kivela@gmail.com proviisori, Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekki OPISKELIJAVASTAAVA RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com Proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto PÄIVI KÖNÖNEN paivi.kononen@ya.fi asiakaspalvelupäällikkö, proviisori, Yliopiston Apteekki Mannerheimintie 96 TALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi Sivuapteekin hoitaja, Joensuun 7. Pyhäselän apteekki/Reijolan sivuapteekki

VARAJÄSENET LEENA IHALAINEN m.leena.ihalainen@gmail.com Proviisori, Farmania TIINA KINOS kinostiina@gmail.com proviisori, Laajasalon apteekki VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com proviisori, PharmaOpera ANNA OJALA anna.ojala@fimnet.fi proviisori, Riihimäen Aurinko Apteekki (opintovapaalla) SARA ROSENBERG slh.rosenberg@gmail.com proviisori, VKS sairaala-apteekki JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com proviisori, HUS Apteekki HENRI SORMUNEN henri.sormunen@gmail.com Stream Lead, Drug Product, FinVector Oy

ULKOASIAINHOITAJA LINNEA RAIMAS linnea.raimas@fimnet.fi proviisori, Siltamäen apteekki VIESTINTÄVASTAAVA LAURA SUOMINEN laura.m.suominen@helsinki.fi tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 3.21 PROVIISORI 27

tevaﬁnland.ﬁ

Kun tekevälle sattuuu... Diclofenac ratiopharm 23,2 mg/g geeli

UUTUUS!

 Tulehduskipugeeli kivun hoitoon nyrjähdyksissä ja venähdyksissä  Annostelu vain 2 kertaa päivässä  Miellyttävä levittää ja helppo käyttää  Vaihtokelpoinen itsehoitolääke Diclofenac ratiopharm 23,2 mg/g geeli. Kivun paikalliseen, oireenmukaiseen hoitoon akuuteissa nyrjähdyksissä, venähdyksissä tai tylpissä ruhjevammoissa. Valmiste on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Vaikuttava aine diklofenaakki. Aikuisille ja vähintään 14-vuotiaille nuorille. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet raskaana tai imetät. Älä käytä, jos olet allerginen jollekin valmisteen ainesosille. Pakkauskoot 50, 100 ja 150 g tuubi. Itsehoitolääke. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Perustuu 10.6.2020 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Lisätiedot: www.laakeohje.ﬁ, infoﬁnland@tevapharm.com. Markkinoija Teva Finland Oy. MULTI-FI-00242-2-21

Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm

Laatu

Hinta