Proviisori 4/2011 by ProviisoriViesti Ltd.

Informaatiostrategia

Helinä Minkkinen

Laadun johtaminen

Terveyssovellukset

Talousseminaari

Syyskokous

Proviisoripäivä 2012

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 4|2011

MARJA AIRAKSINEN JA ANNIKKA KALLIOKOSKI &

Lääkeinformaation haasteet

palvelu maksaa? »»Saako Elämänuskoa apteekin hyllyltä »Tuberkuloosi maailmalla ja Suomessa

Lihas- ja nivelkipuun. Nivelrikosta johtuvan kivun hoitoon. HELPOSTI AVATTAVA KORKKI 100 G:N TUUBISSA

- Korkista saa helposti hyvän otteen. - Avaamiseen tarvitaan vähemmän voimaa.

LIIKKUMISEN ILOA! Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen lyhytaikaiseen paikallishoitoon aikuisille ja yli 14-vuotiaille. Geeliä hierotaan kipeälle alueelle 3-4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Emulgeliä. Ei alle 14-vuotiaille. Ei tule käyttää raskauden aikana. Käyttöä imetysaikana ei suositella. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 112011

»sisältö 4/2011 5 6

PÄÄKIRJOITUS

10 KYSYMYSTÄ LÄÄKEINFORMAATIOSTA Marja Airaksinen ja Annikka Kalliokoski vastaavat.

FARMASIAN PÄIVÄT Saako apteekin palvelu maksaa? Hohtoa elämään apteekista! Hermokasvutekijöistä apua.

22 24 27 28 30 34

MINÄ, MISSÄ, MILLOIN Helinä Minkkinen kertoo.

37 38 38 40 42 43 46 47

AJASSA Palkankorotukset. Lääkeinformaatiostrategia. Uusiin tehtäviin: Susanna Heinonen.

LAATUVINKKI Kehittämisen arvonjalostusketju. OTX 10 hyvää terveyssovellusta. FIP Tuberkuloosi tänään.

JOS FILOSOFI ESA SAARISEN Farmasian päivien esitykseen on uskominen, apteekista voi saada pientä ekstraa arkeen ja uutta elämänuskoa. Päivillä keskusteltiin myös apteekkien rahoitusmalleista ja keskushermoston sairauksien lääkehoidoista.

JOULUTERVEHDYKSET TALOUSSEMINAARI Aloittavan apteekkarin haasteet. Oletko hereillä verkossa? Verkkopalvelu vaatii jatkuvaa kehittämistä.

MYÖS SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

JÄSENSIVUT PUHEENJOHTAJALTA AJANKOHTAISTA Proviissoriyhdistys panostaa yhteistyöhön. OPISKELIJAT Mietteitä proviisorin roolista.

APTEEKIN LUKIOLAISELLE antamalla stipendillä oli osuutta HELINÄ MINKKISEN ammatinvalintaan. Minkkinen työskentelee tällä hetkellä HUS Apteekissa.

JÄSENMAKSUT 2012 PROVIISORIPÄIVÄ 2012 Ohjelma.

38 VÄISTYVÄ PUHEENJOHTAJA ANTTI VAARA toivoo, että Proviisoriyhdistys ja Farmasialiitto jatkavat yhteistyön tiellä.

»toimittajalta

APURAHAT

»LÄÄKEINFORMAATION ONGELMIIN törmää maallikkokin tämän tästä. Esimerkiksi pakkausselos-

YHTEYSTIEDOT

teiden luettelot lääkkeiden haittavaikutuksista hämmentävät ja saattavat johtaa omin päin tehtyihin ratkaisuihin. Kunpa lääkärillä, hoitajalla tai farmasistilla olisi aikaa kiireettömästi selostaa hoidon hyötyjä ja haittojen todennäköisyyttä. Ja kunpa potilas kuuntelisi! Lisää lääkeinformaatiosta sivulta 7 ja sivulta 12 alkaen. PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

»pääkirjoitus

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0207 806 886 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0207 806 867 NUMEROA 4/2011 AVUSTIVAT Samuli Hämäläinen, Susanna Heinonen, Maria Luhtala, Tuomas Pylkkö, Helinä Minkkinen, Markus Pastinen ja Asko Heikkilä. PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 400 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

441 763 Painotuote

Verkosto, johon kannattaa kuulua ALALLAMME ON ollut kuluvana vuonna käynnissä hankkeita, joihin Proviisoriyhdistys on osallistunut aktiivisesti. Näitä alan kehitystä eteenpäin vieviä ryhmiä ovat olleet esimerkiksi Lääkepolitiikka 2020 -seurantaryhmä, apteekkitoiminnan kehittämistä pohtiva työryhmä, Fimean lääkeinformaatiostrategian valmisteluprosessi sekä uudistamistyö Fimean määräysten parissa. VAIKKA LÄÄKEALAN yhteistä tahtotilaa onkin viitoitettu viime vuosien aikana näkyvästi, tuntuu silti epävarmuutta olevan ilmassa. Omalla ammattikunnallamme on paljon annettavaa yhteiskunnassamme. Kuitenkin moni proviisori tai proviisoriopiskelija miettii, kuinka suunnitella oma uransa tämän hetkisillä pelisäännöillä parhain päin. Kannattaako uralla edetä kärsivällisesti odottaen ja varmasti cv:tä kartuttaen vai rohkenisiko tehdä irtiottoja? Oman ammattitaidon kehittäminen tuskin koskaan menee hukkaan, ja mahdollisuuksia on monia. Olisiko syytä käydä välillä ulkomailla ja ehkä tuoda Suomeen uusia alaa työllistäviä toimintamahdollisuuksia tai ideoita lääkealamme kehitykseen? Kenties lähteä töihin maalaisapteekkiin tai harvaan asutulle alueelle laajentamaan perspektiiviä? KANNATTAAKO LÄHTEÄ yrittäjäksi haastamaan muita lääkealan toimijoita tai kehittämään jotain aivan uutta? Vai luotammeko perinteisten tehtäviemme ja työpaikkojemme pysyvyyteen apteekeissa, sairaala-apteekeissa sekä lääketeollisuudessa ja lääketukkukaupassa sekä lääkehuollon johtoja suunnittelutehtävissä ja vaativammissa ammattitehtävissä sekä yliopistoissa? PROVIISORIN TUTKINTO on edellytys apteekkilupaa haettaessa. Toisaalta, kuten tiedämme, ensimmäisen apteekkilupan-

sa saadakseen olisi kerrytettävä vuosien työura proviisorin tehtävissä. Apteekkilupa ei kuitenkaan ole aivan huono tavoite. Valmistumisen ja apteekkarin uran väliin voi parhaimmillaan mahtua monipuolisen ammatillisen kehittymisen kaari, vaikkei itse apteekkilupaa sitten lopulta haluaisikaan. Kartuttamalla omaa ammattitaitoamme kartutamme henkistä pääomaamme ja osaltamme vahvistamme ammattikuntamme asemaa yhteiskunnassa. YHDISTYS TARJOAA proviisoreille verkoston, johon kannattaa kuulua. Jäsenyydelläsi voit turvata edunvalvontamme tulevaisuutta, ja kuulumalla yhteen voimme kompensoida proviisorien pienehköä määrää. Lisäksi suuremmilla resursseilla voimme varmistaa yhdessä laadukkaampia ja monipuolisempia, erityisesti proviisoreille kohdennettuja jäsenpalveluja. Tarjoamme proviisoreille koulutusta ja työkaluja uran varrella ammattitaidon kehittämiseen. Jäseninä vahvistamme ammatti-identiteettiämme ja lujitamme yhteistyösuhteitamme ja näin muodostamme positiivisella tavalla painetta vaikuttaaksemme alamme kehitykseen kollektiivisten arvojemme mukaisesti. YHDISTYKSESSÄ ME odotamme paljon tulevilta lääkealaa kehittäviltä työryhmiltä ja lainsäädäntöhankkeilta. Osallistuminen työryhmien toimintaan on osaltaan antanut positiivista uskoa alan kehitykseen. Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! VILLE-MATTI MÄKINEN,

päätoimittaja

»ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA

»lääkeinformaatio

Lääkeinformaatio uudelle tasolle MIKÄLI FIMEAN VALMISTELEMAN STRATEGIALUONNOKSEN EHDOTUKSET TOTEUTETAAN, LÄÄKEINFORMAATIO NOUSEE SUOMESSA TÄYSIN UUDELLE TASOLLE.

Lääkeinformaatiokeskus vastaisi lääkkeiden käyttäjien kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa.

Lääkeinformaatiostrategian luonnoksessa ehdotetaan valtakunnallista puhelinpalvelua, joka vastaisi väestön ja ammattilaisten kysymyksiin.

lausunto: lääkeinformaatiostrategia

Strategialuonnoksen ehdotukset kansallisen lääkeinformaatiokeskuksen ja -verkoston luomiseksi ovat erittäin kannatettavia. KLIINISEN FARMASIAN SEURA

ääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean valmistelema lääkeinformaatiostrategian luonnos on ollut vapaasti kommentoitavana lokakuun alusta lähtien. Strategia on tarkoitus viimeistellä lausuntojen ja kommenttien pohjalta tämän vuoden loppuun mennessä. Luonnoksessa ehdotetaan muun muassa lääkeinformaatioverkoston luomista Suomeen. Verkostoon liittyisi kahden vuoden välein kokoontuva laaja, moniammatillinen foorumi, vuosittain kokoontuva koordinaatioryhmä sekä viestintätiimi, koulutus- ja tutkimusfoorumit ja kehittämisprojekteja. Koordinaatiovastuu olisi Fimealla.

LÄÄKEINFORMAATIOKESKUS

Toinen uutuus olisi valtakunnallinen lääkeinformaatiokeskus, joka vastaisi lääkkeiden käyttäjien kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa. Keskuksessa työskentelisi moniammatillinen tiimi, joka huolehtisi osaltaan myös kriisitiedottamisesta väestölle esimerkiksi pandemiatilanteissa. Samainen lääkeinformaatiokeskus tarjoaisi palveluja myös terveydenhuollon yksiköille ympäri vuorokauden, ja se olisi myös sosiaalihuollon ja kotihoidon lääkehoitoa toteuttavien työntekijöiden käyttettävissä. Kliinisen farmasian palveluita kehitettäisiin muun muassa siirtämällä osastofarmasian painopistettä lääkelogistiikasta lääkehoi-

don arviointiin ja potilaiden lääkeneuvontaan. Lääkeneuvonnan laatustandardit määrittelisivät lääkeneuvonnan minimitason ja yhtenäistäisivät käytäntöjä. TIETOA KOKO VÄESTÖLLE

Lääkkeiden oikeasta käytöstä ehdotetaan järjestettäväksi moniammatillinen väestökampanja, jossa otettaisiin huomioon eri kohderyhmien tarpeet. Kansalliseen terveysarkistoon ehdotetaan linkitettäväksi potilaan omiin tietoihin tietoja potilaalla käytössä olevista lääkkeistä. Luotettavat lääketiedon lähteet ehdotetaan koottaviksi erityiselle internet-sivustolle, jota kautta voitaisiin järjestää myös potilaiden haittavaikutusraportointi.

»lausunto:

lääkeinformaatiostrategia

Yhdenmukaisen lääkeinformaation tuottamisessa on tärkeää varmistua myös siitä, että erilaiset erityisryhmät, kuten viittomakieliset kuurot tai maahanmuuttajat, saavat lääkeinformaation oikeassa muodossa.

»lausunto:

lääkeinformaatiostrategia

Lääkeyritysten rooli luotettavan ja ajantasaisen lääkeinformaation tuottajina ja levittäjinä tulisi tunnustaa laajemmin ja hyödyntää niiden tietämys lääkkeistään. LÄÄKETEOLLISUUS RY

»proviisoriyhdistys

Proviisoriyhdistys sai uuden puheenjohtajan SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJAKSI VUODELLE 2012 ON VALITTU PROVIISORI ANTTI HYYTIÄINEN.

ntti Hyytiäinen työskentelee Salon Vanhassa Apteekissa. Hän on toiminut aktiivisesti yhdistyksen eri luottamustehtävissä 10 vuoden ajan. Nykyinen puheenjohtaja ANTTI VAARA ei asettunut ehdolle kolmannelle puheenjohtajakaudelle. Lisää Proviisoriyhdistyksen syyskokouksesta sivulla 38.

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖYHDISTYS YTY

Antti Hyytiäisen toimikausi Suomen Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajana alkaa ensi vuoden alusta.

»lausunto: Suomen terveysmenot ovat

9,2 %

BKT:stä. OECD-maiden keskiarvo on 9,6 %. LÄHDE OECD HEALTH DATA

lääkeinformaatiostrategia

Apteekit tulee sisällyttää potilaan luotettaviin informaatiolähteisiin. Apteekeilla on ainoana tahona Suomessa lakisääteinen velvoite lääketiedon antamiseen. SUOMEN APTEEKKARILIITTO

»ajassa »tapahtumakalenteri

»sanottua:

TAMMIKUU

En usko, että elinaikanani voi mitenkään olla mahdollista, että suomalaiset apteekit surutta toimittavat Bulgariassa ja Romaniassa kirjoitetut reseptit. Kyllä apteekilla pitää aina olla oikeus pidättäytyä toimittamisesta, jos reseptin oikeellisuutta on syytä epäillä.

9.–12.1. Lääkäripäivät, Helsinki

HELMIKUU 9.2. Fysikaalisen farmasian yhdistyksen symposium, Espoo 22.–24.2. Pohjolan lääkäripäivät, Oulu

MAALISKUU 9.–10.3. Risteily harjoittelemaan lähteville proviisoriopiskelijoille 9.–11.3. Interpharm, Frankfurt 17.3. Proviisoripäivä, Helsinki 21.–23.3. Tampereen lääkäripäivät 23.–24.3. Lääkepäivät, Kuopio 24.-26.3. Pharmagora, Pariisi

HUHTIKUU

valereseptit

ILKKA OKSALA APTEEKKARI.FI:SSÄ

»eu Komissio perääntyi apteekkikiistassa EU:N KOMISSIO on päättänyt lopettaa kaikki apteekkien omistamista ja perustamista koskeneet prosessinsa, joita se ehti käynnistää useita EU-maita vastaan. Prosessit koskivat Itävaltaa, Bulgariaa, Kyprosta, Ranskaa, Italiaa, Saksaa, Kreikkaa, Portugalia ja Espanjaa. Päätös on seurausta Euroopan Yhteisön tuomioistuimen päätöksistä, joiden mukaan apteekin omistamista ja perustamista saa rajoittaa, kun se on kansanterveydellisistä syistä perusteltua.

27.–28.4. Apteekkaripäivät, Helsinki Proviisoriyhdistyksen ajankohtaiset tapahtumat: WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET

PROVIISORIVIESTI ON tuottanut taskukalenterin vuodelle 2012. Kalenterin voi tilata Proviisoriyhdistyksen toimistolta 14 euron hintaan (sis. toimituskulut). Proviisoriyhdistyksen jäsenille ja kannattajajäsenille kalenteri toimitetaan maksutta. Lisätietoa: www.proviisoriyhdistys.net/kalenteri

»lääkkeet 12 keinoa resistenssiä vastaan 1. Parannetaan mikrobilääkkeiden asianmukaiseen käyttöön liittyvää valistusta. 2. Tiukennetaan EU:n eläinlääke- ja lääkerehulainsäädäntöä. 3. Annetaan suosituksia mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä eläinlääketieteessä ja laaditaan seurantaraportteja. 4. Tehostetaan infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa sairaaloissa, klinikoilla jne. 5. Otetaan EU:n uudessa eläinten terveyttä koskevassa lainsäädännössä käyttöön oikeudellisia välineitä, joilla tehostetaan infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa eläimissä. 6. Edistetään entistä tehokkaampaa yhteistyötä uusien mikrobilääkkeiden tuomiseksi potilaiden hoitoon. 7. Tuetaan toimia, joilla selvitetään uusien antibioottien tarvetta eläinlääketieteessä. 8. Kehitetään tai lujitetaan monen- ja kahdenvälisiä sitoumuksia mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. 9. Tehostetaan järjestelmiä, joilla seurataan mikrobilääkeresistenssiä ja ihmisille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöä. 10. Tehostetaan järjestelmiä, joilla seurataan mikrobilääkeresistenssiä ja eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöä. 11. Tehostetaan ja koordinoidaan tutkimusta. 12. Parannetaan kansalaisille suunnattua viestintää mikrobilääkeresistenssistä. LÄHDE EUROPA.EU, KOMISSION TOIMINTASUUNNITELMA MIKROBILÄÄKERESISTENSSIÄ VASTAAN

»hämäläinen »e-resepti

»tilasto

eResepti maksaa 4 senttiä SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN käyttömaksuja aletaan periä apteekeilta vuoden 2012 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut maksuksi 0,039 euroa toimitetulta eReseptiltä. Sairaanhoitopiirit alkavat maksaa vastaavaa maksua vuoden 2013 alusta 0,254 euroa asukkaalta. Apteekkien on arvioitu toimittavan ensi vuonna noin 4 miljoonaa sähköistä reseptiä, jolloin maksua kertyisi 156 000 euroa. Maksuilla katetaan keskitetystä palvelusta aiheutuvia käyttökustannuksia.

»työpöytä

Kannattiko?

79,9

DIABETESLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ päivittäinen annos/1 000 ihmistä/päivä vuonna 2009 Suomi

79,9

Saksa

79,4

Englanti

70,5

Portugali

69,1

Hollanti

65,9

Ranska

65,7

Espanja

62,0

Ruotsi

50,0

Norja

47,1

Tanska

44,4

Viro

36,0

Islanti

28,9

LÄHDE OECD HEALTH AT A GLANCE 2011

»apteekit Apteekit jälleen parhaita palvelussa

Ulla Närhi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN neuvottelevan virkamiehen ULLA NÄRHEN työpöydällä juuri nyt: 1. EU-direktiivien toteutukset 2. Lääkkeitä ja lääkeaineita sisältäviä valmisteita tutkivien ja analysoivien laboratorioiden välisen yhteistyön tehostaminen -loppuraportti 3. Apteekkitoiminnan järjestäminen avo- ja laitospuolella.

25 000

ihmistä kuolee EU:ssa antibioottiresistenttien bakteerien takia vuosittain. LÄHDE WHO EUROPE

SUOMALAISET KOKEVAT saavansa apteekeista selvästi parempaa asiakaspalvelua kuin päivittäistavarakaupasta, todetaan tuoreessa EPSI Rating -selvityksessä. EPSI Rating mittasi suomalaisten tyytyväisyyttä apteekkeihin ja päivittäistavarakauppoihin loka–marraskuussa 2011. Apteekkien valtteja olivat sijainti, aukioloajat sekä ystävällinen ja ammattitaitoinen palvelu. Apteekkitoimiala sai asiakastyytyväisyydestä 81,4 indeksipistettä sadasta. Päivittäistavarakauppa jäi 74 pisteellään kauas taakse. Apteekkien saama tyytyväisyysluku on kansainvälisestikin korkea, sillä esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on ainoastaan 71,7. Tutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista ostaisi lääkkeet vain apteekista, jos niiden kauppa vapautuisi. Viime vuonna vastaava luku oli 26. EPSI Rating -tutkimukseen haastateltiin satunnaisotannalla vajaat 2 000 suomalaista ympäri Suomen. LÄHDE EPSI FINLAND, APTEEKKARILIITTO

ONKO OPISKELU proviisoriksi ollut meille kannattavaa? Entä onko se sitä tällä hetkellä? Kentältä on kantautunut opiskelijoiden huoli siitä, onko alalla tulevaisuutta nyt, kun apteekkitoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt, ja lääketeollisuudessakin ajat ovat tiukemmat. Jos katsellaan ensin keski-ikäistyvää proviisorikuntaa, johon itsekin kuulun: näyttää siltä, että ura apteekkiproviisorista apteekkariksi toimii edelleen. Apteekkilupia saadaan, ja jos ei nyt aivan kaikkia mahdollisia virheitä tee, niin apteekkitoiminta on myös kutakuinkin tuottavaa. Lääkebisneksessä meitä on hyvillä näköalapaikoilla, ja vastuunalaisen johtajan pesti on joka tapauksessa proviisorin. Tästäkin uravalinnasta on mahdollisuus hypätä jossain vaiheessa apteekkiin, jos haluaa vaihtelua bisneksen kvartaalitalouteen. Tätä mahdollisuutta ei välttämättä ole toisella peruskoulutuksella lääkealalle tulleilla. Eli aika hyvältä näyttää. Meillä farmasian piireissä onkin usein tapana keskittyä kehumaan toisiamme ja yhdessä todeta, kuinka hienosti hoidamme hommamme. Olisi kuitenkin hyvä välillä herätä miettimään, mitä reaalimaailmassa tapahtuu, ja minkälaisessa tilanteessa esimerkiksi apteekkitoiminta tällä hetkellä on. Apteekeissa eletään apteekkitoiminnan historian suurinta murrosta, jossa toimintaympäristöön vaikuttavat kaupalliset paineet kasvavat, kun lääkkeiden katteet laskevat, ja asiakkailla on lisääntyvä määrä vaihtoehtoja terveytensä hoitamiseen. Tehokkuusvaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin aikaisemmin. Tämä asettaa myös haasteita apteekkien johtamiskulttuurille. Mielelläni näkisin enemmän keskustelua näistä aiheista. Sen keskustelun voisi aloittaa vaikkapa apteekin proviisori, tai lääkeyhtiössä työskentelevä proviisori. Entäpä nuorempi, vasta valmistuva sukupolvi? Tilaa ja työtä riittää varmasti tulevaisuudessakin. Väestön demografian suunta ja kiinnostus parempaan terveyteen ja oman hyvinvoinnin turvaamiseen takaavat tämän alan tulevaisuutta. Mutta vanhemman sukupolven eväillä ei kannata lähteä liikkeelle. Kannattaa hankkia uudet ja tuoreemmat tilalle. Jos on valmistautunut toimimaan tilanteissa, joissa toimintaympäristö on aikaisempaa kaupallisempaa, tehokkuutta täytyy miettiä ja johtamiskulttuuria kehittää tosissaan, tulee varmasti pärjäämään. Mielelläni näkisin uuden sukupolven avauksia siitä, millä eväillä farmasia tulevaisuudessa pärjää näiden haasteiden kanssa. Tulkaa ja haastakaa vanhemmat sukupolvet! Niin, ja vielä vastaus otsikon kysymykseen: Kyllä kannatti. SAMULI HÄMÄLÄINEN

Kirjoittaja on proviisori ja yrittäjä, Apteekin Omajuttu Oy

»ajassa »tiede

»kirjat

Aspiriinistä apua paksusuolisyövässä

Potilasturvallisuudesta havainnollisesti

LAAJA KANSAINVÄLINEN tutkimus on ensimmäistä kertaa osoittanut, että aspiriinin säännöllinen syönti vähentää syöpäriskiä henkilöillä, joilla on periytyvä alttius paksusuolen syöpään. Aspiriinin syönti puolitti syöpäriskin. Euroopan Unionin ja Newcastlen yliopiston rahoittamassa CAPP2-tutkimuksessa oli potilaita 16 maasta. Suomesta mukana oli 160 potilasta. Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä löysi vuonna 1994 ensimmäisenä suolistosyövälle altistavat geenit. Suomessa on tiedossa 180 sukua ja noin 2 500 henkilöä, joilla on tämä periytyvä alttius. – Aiomme lähettää tiedon tutkimuksesta niille geenivirheen kantajille, joihin meillä on yhteystiedot, kertoo professori JUKKA-PEKKA MECKLIN, joka on lähes 30 vuoden ajan tutkinut periytyvää suolisyöpää. Hän toimii Itä-Suomen yliopiston yleiskirurgian professorina Jyväskylässä. – Todisteita aspiriinin tehosta on kerätty 20 viime vuotta ja tämä tutkimus oli tärkeä puuttuva pala. Monia asioita on kuitenkin vielä selvittämättä, muun muassa, mikä olisi paras mahdollinen aspiriinin määrä, Mecklin toteaa. Geenivirheen kantajat ovat terveitä, mutta heillä on korkea riski sairastua nuorena, keskimäärin 30–50-vuotiaana. LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Vanhusten kipulääkitys suunniteltava yksilöllisesti VANHUKSET ALTISTUIVAT oksikodonille sekä suonensisäisesti annostellulle parasetamolille merkittävästi enemmän kuin nuoret aikuiset, selvisi ANTTI LIUKKAAN anestesiologian alan kuuluTutkitut särkylääkkeet vaikuttivat vanhuksilla pidempään kuin nuorilla potilailla. vassa väitöstutkimuksessa Turun yliopistossa. Molempia lääkkeitä käytetään yleisesti leikkauksenjälkeiseen kivunhoitoon Suomessa. Ne ovat oikein annosteltuina tehokkaita ja turvallisia, mutta niillä on yliannostuksessa potentiaalisesti vakavia, jopa hengenvaarallisia haittavaikutuksia. Tämän vuoksi kipulääkitys tulee Liukkaan mukaan suunnitella yksilöllisesti, erityisesti vanhuksilla. Tutkimuksen mukaan vanhuksien altistuminen opiaatteihin kuuluvalle oksikodonille oli jopa 40–80 prosenttia sekä parasetamolille 50–65 prosenttia suurempaa kuin nuorilla aikuisilla. Lisäksi näiden lääkeaineiden pitoisuudet olivat yli kaksinkertaiset puoli vuorokautta lääkkeiden annostelun jälkeen. LÄHDE TURUN YLIOPISTO

»oikaisu PROVIISORIN 3/2011 tiedepalstalla kerrottiin, että sinkkitablettien imeskely lyhentää flunssan pituutta. Tehotakseen sinkkiannoksen pitää olla 75 milligrammaa päivässä – uutiseen oli lipsahtanut väärä mittayksikkö. Proviisori pahoittelee virhettä.

Potilasturvallisuus ei kuulosta vetävimmältä aiheelta, mutta kun todelliset asiantuntijat pää-rsevät ääneen, tuloksena on paros kuin haimmillaan niin kiinnostava teos ARTO HELOVUON, MARINA KINNUSEN, KAROLINA PELTOMAAN ja PIRJO PENNASEN Potilasturvallisuus (Fioca, Kliinikkokäsikirjat). Maallikkokin lukee mielikseen tapausselostusten, taulukoiden ja havainnekuvien höystämää, monipuolista kirjaa. Siinä käsitellään muun muassa menettelytapoja, joita voidaan käyttää potilasturvallisuuden seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen sekä turvallisuutta edistäviä käytäntöjä. Tieto on tässä, lisäksi tarvitaan ymmärrystä, taitoja ja sitoutumista. 226 sivua.

Inﬂuenssan salat julki Turun yliopiston bakteeriopin professori PENTTI HUOVINEN ja THL:n influenssakeskuksen johtaja THEDI ZIEGLER käsittelevät influenssaviruksia ja niiden leviämiseen vaikuttavia tekijöitä kirjassaan

Influenssa, Pandemiaviruksen päiväkirja (Duodecim). Kyseessä on samalla kattava raportti vuoden 2009 sikainfluenssapandemiasta. Kirjoittajien mukaan influenssasta voidaan sanoa vain yksi asia täysin varmasti: uusi pandemia tulee varmasti. Influenssan tuntemisessa ja torjunnassa on vielä paljon opittavaa. 151 sivua.

Varma valinta joulunpyhiksi Jos syksyn suomalaisesta romaanitarjonnasta pitäisi valita yksi teos, jonka parissa kuka tahansa lukija todennäköisimmin viihtyisi joulunpyhinä, JARI ehdokas. TERVON Layla (WSOY) olisi hyvä ehdokas Pätevä täky naisille on kurdinaisten alistettu asema, kun taas miesten silmien edessä heilutellaan prostituution porkkanaa. Hyvin kirjoitettu, paikoitellen häiritsevänkin nokkela teos tärkeästä aiheesta. 362 sivua.

»uusiin tehtäviin

»nimitykset MEDFILES Proviisori, KTM TIMO PURMONEN on aloittanut Medfilesin terveystaloustieteelliset palvelut -liiketoimintayksikössä terveystalousasiantuntijana. Hän on aiemmin työskennellyt Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella lääke-epidemiologian ja lääketaloustieteen yliassistenttina. Purmosella on vankka kokemus lääkkeisiin liittyvistä terveystaloustieteellisistä arvioinneista ja terveystalousselvityksistä ja hänellä on aiheesta useita kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja.

Kansainvälisessä seurassa »

FARMASEUTTISET PALVELUT on itsenäinen yksikkö Algol Pharmassa, ja se tunnetaan räätälöidystä, asiakaslähtöisestä palvelusta. Meillä tehdään kaikkea, mitä lääkeyritys tarvitsee saadakseen tuotteensa markkinoille ja pitääkseen sen markkinoilla. Nyt meillä on reilut 40 kansainvälistä asiakasta/partneria. Osaamisalueeseemme kuuluvat lääkkeet, ravintolisät, lääkinnälliset laitteet sekä kosmetiikka Pohjoismaissa ja Baltiassa. VASTUUALUEET JAETAAN tiimissämme osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Jokainen työpäiväni on erilainen, koska tehtäväkenttäni on laaja. Hattu vaihtuu aina sen mukaan, mitä tai kenelle päämiehelle tekee töitä. Aivan oleellista on hallita omien töiden organisointi. MINULLE ON työssä tärkeää monipuolisuus ja jatkuva ammattitaidon kehittyminen. Nykyisessä työpaikassani tämä toteutuu erittäin hyvin. On myös hienoa työskennellä kansainvälisten päämiesten kanssa. Heiltä oppii paljon. AITO, KESTÄVÄ kiinnostus omaa alaa kohtaan on mielestäni hyvä lähtökohta työelämässä. Jo lapsena lempileikkini oli sairaala-apteekki, jossa itse tietysti toimin apteekkarina. PROVIISORIN KOULUTUS antaa raamit alan toimintaympäristön ymmärtämiseen. Työskentely apteekissa opiskeluaikana antoi hyvät eväät asiakaspalveluun, joka on osa nykyistäkin työtäni päivittäin. OPISKELUJEN JÄLKEEN oli yllättävää ja lohdullista huomata, kuinka merkittävässä roolissa työssäoppiminen on. Kukaan ei ole tällä alalla ikinä valmis.

» » » »

SSUSANNA HEINONEN Susanna Heinonen, lääketurvavastaava ja VAJ Algol Pharman Farmaseuttisissa palveluissa. MITÄ TEEN? Toimenkuvani on laaja. Olen päämiehellemme muun muassa vastuunalainen johtaja ja lääketurvavastaava. Lisäksi vastaan tutkimuslääkepalvelustamme. OLEN SYNTYNYT Iitissä vuonna 1984. VALMISTUIN Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta proviisoriksi 2010. Erikoistumisalani on biofarmasia ja farmakokinetiikka. AIEMMIN olin erikoistyöntekijänä Orionilla kliinisen farmakokinetiikan osastolla. Samalla avustin eri tehtävissä kliinisissä lääketutkimuksissa. Opiskeluaikana työskentelin myös apteekissa ja Orionin lääketurvaosastolla. SEURAAVAKSI keskityn uuden lääketurvalainsäädännön myyntiluvanhaltijoille asettamiin haasteisiin. RENTOUDUN urheilemalla: uin vähintään kolme kertaa viikossa. KUKA OLEN?

»ihmiset Enlundista Vuoden Proviisori SUOMEN FARMASIALIITTO on valinnut Vuoden Proviisoriksi tutkimuspäällikkö, farmasian tohtori HANNES ENLUNDIN. Enlund on työskennellyt tämän vuoden alusta lähtien Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksessa Fimeassa. Farmasialiiton farmaseuttinen valiokunta perustelee valintaa Enlundin harvinaisen vahvalla ja laaja-alaisella osaamisella. Erityisesti Enlundia kiiteltiin siitä, että hän on asiantuntemuksellaan edistänyt farmasian erikoistumiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämistä Suomessa. Enlundilla on myös monipuolista osaamista lääke-epidemiologisesta ja lääkepolitiikkaan liittyvästä tutkimuksesta. Hänellä on runsaasti kokemusta tutkimusten ohjaamisesta ja laajat kansainväliset verkostot. Fimean tutkimuspäällikkönä Enlundin pääasiallisena tehtävänä on Lääkehoitojen arviointi -prosessin tutkimustoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Vuoden Proviisori -palkinto luovutettiin Hannes Enlundille Farmasialiiton liittovaltuuston syyskokouksen yhteydessä Helsingissä 24.11.2011. Farmasialiitto myöntää Vuoden Proviisori ja Vuoden Farmaseutti -tunnustuspalkinnot vuorovuosin.

atiosta »10 kysymystä lääkeinformaatiosta

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA

Tekemistä riittää kaikille! LÄÄKÄREILLÄ, HOITAJILLA JA FARMASISTEILLA ON YHTEINEN TAVOITE: POTILAAN HOIDON ONNISTUMINEN. TAVOITTEEN TETTAVAA JA SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ RIITTÄVÄÄ, LUOTETTAVAA YHDENSUUNTAISTA LÄÄKEINFORMAATIOTA. SIINÄ RIITTÄÄ KEHITETTÄVÄÄ KAIKILLE.

yönjako on periaatteessa selvä: lääkäri vastaa potilaan hoidosta ja määrää lääkkeet, apteekki toimittaa lääkkeet, opastaa niiden käytössä ja seuraa hoidon onnistumista. Lisäksi sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on varsin itsenäiset lääkevastuut. Käytännössä tieto potilaan lääkityksestä ei kulje riittävästi ammattilaisten välillä. Potilaiden perehdytys jää usein tekemättä, mikä näkyy huonona sitoutumisena hoitoon. Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian professori MARJA AIRAKSINEN ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri ANNIKKA KALLIOKOSKI pohtivat, mitä tilanteelle olisi tehtävissä.

SAAKO POTILAS KAIKEN TARVITSEMANSA LÄÄKEINFORMAATION?

AIRAKSINEN: Ei. Tämä johtuu terveydenhuollon rakenteista ja toimintakulttuureista, jotka eivät ole olleet potilas- tai asiakaslähtöisiä. Potilasta ei edelleenkään oteta riittävästi mukaan päätöksentekoon eikä nähdä aktiivisena toimijana omassa hoidossaan. Tämä tulee esiin sekä farmasistien että lääkäreiden tavassa kommunikoida. Koulutetulle farmasian ammattilaisellekin voi olla epäselvää, että keskustellessaan asiakkaan kanssa lääkkeestä hänen tavoitteensa on hoitotuloksen ja lääkitysturvallisuuden parantaminen. KALLIOKOSKI: Kyllä ja ei. On haasteellista lääkärille löytää lyhyessä ajassa oikea tapa vä-

MARJA AIRAKSINEN PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO

• Farmasian tohtori, Kuopio 1997. Postdoctoral-koulutus United States Pharmacopeiassa (USP). • Sosiaalifarmasian professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2003 lähtien. Dosis-lehden päätoimittaja. • Sitä ennen muun muassa vetänyt TIPPA-projektia, johtanut puhetta Euroopan Neuvoston lääkitysturvallisuustyöryhmässä sekä toiminut FIP:n lääkeinformaatiojaoksen johtoryhmässä. • Asuu Vantaalla vehreän puutarhan ympäröimässä omakotitalossa. • Tuore isoäiti, joka viettää vapaa-aikansa mieluiten perheen parissa. Pitää koiran kanssa ulkoilusta, matkustelusta, lukemisesta ja maailmanmenon spekuloinnista.

littää tieto potilaalle niin, että se menee perille. On monisairaita vanhuksia ja toisaalta netistä runsaasti tietoa etsineitä potilaita. On myös erityisryhmiä, joiden tiedonsaantia ei ole juuri lainkaan ajateltu. Esimerkiksi kielet ovat iso haaste, kun monikulttuurisuus lisääntyy. Potilas voi pitää keneltä tahansa saatua vertaistietoa vähintään yhtä luotettavana kuin lääkäriltä saatua tietoa. Tilanne on epäedullinen, jos vvastaanotolla joudutaan keskustelemaan siitä, kumpi on oikeassa. Vastaanottoajat ovat liian lyhyitä, ja kysymykset tulevat usein potilaan mieleen vasta jälkeenpäin.

MITÄ RISKEJÄ TILANTEESEEN LIITTYY?

Heikko hoitoon sitoutuminen on globaali ongelma. Potilaita syytetään vääränlaisesta käyttäytymisestä, vaikka heille ei anneta edellytyksiä toimia oikein. Etenkin pitkäaikaissairauksissa potilaat tarvitsevat pitkäaikaista, kannustavaa hoitosuhdetta. Lääkeinformaatio ei tuota riittävää tehoa kerta-annoksena, vaan potilas tarvitsee toistuvaa tukea oppimisprosessiinsa. Lääkehoidon tukihenkilöksi sopii erittäin hyvin apteekin farmaseutti. KALLIOKOSKI: Potilaan hoito ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, jos tieto lääkkeistä on puutteellista tai sitä ei ymmärretä oikein. Ristiriitainen informaatio voi johtaa siihen, että potilas päättää lääkityksestään omin päin. Lääkärin voi olla vaikea saada kokonaiskuvaa siitä, mitä lääkityksiä potilaalla on, koska lääkelistat eivät ole ajan tasalla. Hoidon siirtymäkohdat ovat iso riski. On uskomatonta, ettei näin teknisesti kehittyneessä maassa saada terveydenhuollon sähköisiä potilasjärjestelmiä sellaiseen kuntoon, että potilaan lääkitystä koskeva tieto saataisiin siirtymään sujuvasti hoitopaikasta toiseen.

suunnitelma, jonka tiedot on kirjattu ajantasaiseen, myös mukana pidettävään lääkekorttiin. Terveydenhuollon ja apteekkien tietojärjestelmiä tulisi tältä osin parantaa. KALLIOKOSKI: Uudet sähköiset välineet tarjoavat uusia mahdollisuuksia lääkeinformaation välittämiseen. Niitä tulisi hyödyntää nykyistä tietoisemmin. On turha valittaa, että lääketeollisuus tekee sitä – meidän pitäisi tehdä se itse! Esimerkiksi hyvin suunnitelluista verkon vertaistukiryhmistä voisi olla apua hoidossa, ja Facebookia voisi käyttää nopeaan tiedon välittämiseen. Itsehoidon tukemista auttaa, jos lääkäri pystyy antamaan potilaalle jotakin kättä pidempää esimerkiksi tulosteena tai esitteenä.

Jos potilaalla on kysyttävää lääkkeestä, hänen tulisi tavoittaa lääkäri nykyistä paremmin. Ei saisi olla niin, että kaivataan valtakunnallista puhelinpalvelua antamaan lääkeinformaatiota, joka pitäisi saada hoidosta vastaavalta lääkäriltä. Lääkkeiden valmisteyhteenvetoja ja pakkausselosteita tulisi kehittää nykyistä selkeämmiksi. Myös lääkeviranomaisen viestinnässä on kehitettävää. Koko väestön tasolla tarvitaan suunnitelmallista, monikanavaista ja pitkäjänteistä tiedottamista.

MITEN MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ SUJUU?

AIRAKSINEN:

Hoito on jo nyt moniammatillis-

AIRAKSINEN:

AIRAKSINEN: Uskon, että terveydenhuolto ja farmasistit ovat jo valmiita siirtymään kumppanuuteen, johon myös potilaat pitää yhdistää.

MILLÄ KEINOIN KOHTI PAREMPAA LÄÄKENEUVONTAA?

AIRAKSINEN: Terveydenhuollossa lääkeneuvonta

ja potilaiden ohjaaminen ovat tulossa näkyviksi omina, määriteltyinä toimenpiteinään, mikä on hyvä asia. Tekeillä olevassa lääkeinformaatiostrategiassa tulee ilmaista selvästi eri toimijoiden roolit ja toimenkuvat sekä tarve paikalliseen yhteistyöhön. Myös potilaan rooli tulee tehdä näkyväksi. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirja tekee selväksi, että apteekit on integroitava terveydenhuollon järjestelmään. Yksi väline tähän ovat terveydenhuoltolain edellyttämät alueelliset suunnitelmat terveydenhuollon järjestämiseksi. Apteekit voisivat yhteisesti tunnistaa ne palvelukokonaisuudet, jotka halutaan kirjata suunnitelmaan. Jokaisella lääkkeen käyttäjällä tulee tulevaisuudessa olla henkilökohtainen lääkehoito-

»10 kysymystä lääkeinformaatiosta ta, mutta koordinaatio puuttuu. Ammattikunnat ovat tällä hetkellä liian kaukana toisistaan. Terveydenhuollossa ei noteerata tarpeeksi apteekkien kansanterveysohjelmia, joissa on luotu kattava astma-, diabetes- ja sydänpotilaiden neuvontaan ja hoidon seurantaan tarkoitettu farmasistien verkosto. Tämä infrastruktuuri on nyt vajaakäytössä. Onko siihen varaa? Marraskuun Dosis-teemanumero antaa hyvän pohjan keskustelulle tämän verkoston hyödyntämisestä. KALLIOKOSKI: Uskon tiimiajatteluun. Kokemukseni mukaan erikoiskoulutuksen saaneet sairaanhoitajat hoitavat lääkeinformaation antamisen erittäin hyvin. Myös perusterveydenhuollossa diabetes-, sydän- ja muut erikoistuneet hoitajat tekevät hyvää lääkeneuvonta-

työtä. Terveydenhuollon ja apteekkien yhteistyössä on varmasti vielä tehtävää. Apteekkeja ja farmasisteja ei aina mielletä terveydenhuollossa yhteistyökumppaneiksi. Lääkäri ei välttämättä edes tiedä, että läheisessä apteekissa on astman tai diabeteksen hoitoon erikoistunut farmaseutti tai proviisori.

MIKÄ PARANTAISI YHTEISTYÖTÄ?

AIRAKSINEN: Yhteyksiä pitää aktiivisesti lähteä

luomaan. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumiskoulutukseen liittyvien kehittämisprojektien yhteydessä on käynyt ilmi, että lääkärit ja hoitajat lähtevät mielellään mukaan esitettyihin, konkreettisiin hankkeisiin. Systeemiajatteluun perustuva lääkitysturvallisuusyh-

KALLIOKOSKI: Lääkäri ei välttämättä edes tiedä, että läheisessä apteekissa on astman tai diabeteksen hoitoon erikoistunut farmasisti.

teistyö on myös ollut hedelmällinen yhteistyön lähtökohta. Näissä korostuu yhteinen päämäärä: potilaan hyvä hoito. Yhtenä pullonkaulana on ollut farmasian alan koulutus, joka ei nykyisellään vastaa terveydenhuollon tarpeisiin. Koulutusta pitäisi nopeasti pystyä kehittämään potilas- ja hoitolähtöisemmäksi. Opiskelijat tulisi totuttaa alusta asti työskentelemään lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Näin roolit muodostuisivat alusta asti luonteviksi ja palveluketju saataisiin saumattomaksi. Lisäksi tulisi varmistaa, että kaikilla palveluketjussa on käytettävissä yhtenäinen tieto. Lääkäreiden tulisi informoida palveluketjua nykyistä paremmin tavastaan hoitaa potilasta, jotta koko tiimi tietäisi, mistä on kysymys ja osaisi tukea palvelua tarkoituksenmukaisella tavalla. KALLIOKOSKI: Ehkä tarvitaan uusi lääkäri- ja farmasistisukupolvi, joka on tottunut yhteistyöhön ja näkee sen edut. Tällä hetkellä yhteistyömahdollisuuksia ei aina nähdä. Pienillä paikkakunnilla yhteistyö onnistuu paremmin, mutta isoilla paikkakunnilla yhteistyön suuntaviivoista sopiminen olla vaikeampaa, kun apteekkeja on useita.

MILLAISIA ASENNEMUUTOKSIA TARVITAAN?

MITÄ AMMATTIRYHMÄT TOIVOVAT TOISILTAAN?

AIRAKSINEN: Lääkäreiden kanssa voi olla vaikeaa luoda yhteistyötä, koska heidän on vaikea hahmottaa farmasisteja potilaan hoitoon osallistuviksi terveydenhuollon ammattilaisiksi. Toisaalta myös farmasisteilla on vaikeuksia mieltää roolinsa osana terveydenhuoltoa. Tämä johtuu pitkälti koulutuksesta, joka ei valmenna potilastyöhön. Valtakunnan tasolla on virinnyt hyvää keskustelua ammattikuntien välillä, ja se tulisi saada ulotetuksi ruohonjuuritasolle. Uskon, että lääkärit ja farmasistit ovat jo valmiita siirtymään eri leireistä kumppanuuteen. KALLIOKOSKI: Vieläkin on näkyvissä ”Minä määrään, sinä toimitat” -asennetta. Nokkapokka on turhaa, kun päämäärä on sama. Roolit on määritelty laissa, joten niissä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Jokaisen tulisi vain tehdä työnsä ilman turhaa itsekorostusta tai arkailua.

AIRAKSINEN: Farmasisti toivoo lääkäriltä avoi-

muutta. Suostumus hoitoon perustuu potilaan saamaan tietoon hoidon hyödyistä ja haitoista. Kertomalla avoimesti esimerkiksi myös lääkkeiden haitoista päästään keskustelemaan myös siitä, miten potilas voi käytöksellään ehkäistä niitä. Tällä tavoin avoimuus edistää hyvän lääkehoidon toteutumista.

MITEN ARVIOIT LÄÄKETIEDON TUOTTAJIA?

AIRAKSINEN: Sekä julkisia että yksityisiä tiedon

ANNIKKA KALLIOKOSKI YLILÄÄKÄRI, LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA

• Lääketieteen tohtori, Helsinki 2009, ala farmakogenetiikka. Kliinisen farmakologian erikoislääkäri. • Lääkealalle Orion Pharmaan 1998; sen jälkeen töissä Lääkelaitoksessa, Helsingin yliopistossa ja Kelan tutkijalääkärinä. • Aloitti Fimean lääketietoylilääkärinä 2010. SIC!-lehden lääketieteellinen päätoimittaja. • Asuu Taka-Töölössä lähellä Kansallisoopperaa, Kanoottiklubia, Töölön kirjastoa, uimahallia ja keskuspuistoa, mistä voi päätellä myös harrastukset.

KALLIOKOSKI: Lääkäri toivoo farmasistilta kommunikaatiota. Apteekeille tulisi luoda oma väylä lääkäreiden tavoittamiseksi, jotta reseptien epäselvyydet voidaan tarkistaa nopeasti. Tuntuu, että apteekille kasataan jatkuvasti uusia tehtäviä ja odotuksia, mutta vastaan tulon varaa olisi terveydenhuollossakin.

MITEN AMMATTILAISTEN TIEDON SAANTI VARMISTETAAN?

AIRAKSINEN: Hyviä, tutkittuun tietoon perustuvia lääketiedon lähteitä on riittävästi saatavilla, ne pitää vain oppia tunnistamaan ja niiden käyttöön on totuttava jo opiskeluaikana. Terveydenhuollossa on varmistettava, että esimerkiksi vanhusten lääkehoitoa toteuttavilla lähihoitajilla on pääsy tarvittaviin tietokantoihin ja että he osaavat käyttää niitä. Sairaaloissa on kliinisen farmasian ammattilaisen tehtävä varmistaa, että lääkehoidon prosessit ovat kunnossa, kaikilla hoitoon osallistuvilla on riittävät tiedot ja asianmukaiset apuvälineet ovat käytössä. KALLIOKOSKI: Kliininen farmakologia on pieni lääkärin erikoistumisala. Olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisilla olisi mahdollisuus saada kliinisen farmakologian konsultaatiopalvelua vaativissa lääkehoidon ongelma-

tilanteissa koko maassa. Tätä varten voitaisiin perustaa esimerkiksi puhelinpalvelu Myrkytystietokeskuksen tapaan. Sen johdossa voisi mielestäni olla yhtä hyvin lääkäri kuin farmasistikin, kunhan kliinisen farmakologian osaamista on riittävästi saatavilla. Tarvitaan myös luotettavia kustannus-vaikuttavuusarvioita, parempia valmisteyhteenvetoja ja suunnattua informaatiota viranomaiselta.

tuottajia tarvitaan, mutta tähänkin kaivataan koordinaatiota. Ammattilaisten ja kuluttajien tulisi myös ymmärtää, mikä ero on viranomaisen hyväksymällä valmisteyhteenvedolla tai pakkausselosteella ja lääketeollisuuden tuottamalla aineistolla, johon liittyy kaupallinen funktio. KALLIOKOSKI: Alkuperäislääkkeen valmistaja tuntee lääkkeen parhaiten, mikä tekee siitä pätevän tahon tuottamaan informaatiota. Missä sallitun lääkeinformaation ja kielletyn mainonnan välinen raja kulkee, on vaikea dilemma. Toivoisin myyntiluvan haltijoilta hyviä kansallisia ohjeistuksia, jotka olisi suunniteltu paikallisten asiantuntijoiden kanssa, ei vain valmisteyhteenvedon tiedon toistamista. Viranomaisen tehtävä on kehittää viestintää, joka ohjaa kuluttajia muun muassa arvioimaan tiedon lähteitä, ymmärtämään riskien todennäköisyyksiä sekä varomaan lääkeväärennöksiä.

TARVITAANKO LÄÄKEHOIDON LAATUSTANDARDEJA?

AIRAKSINEN: Kyllä, mutta niiden pitää olla järkeviä ja niiden käyttöön tulee kouluttaa, jotta niitä ei käytetä järjen sijasta. Lääkeinformaation laatustandardit voivat helpottaa ammattiryhmien välistä yhteistyötä, jos niissä on määritelty toiminnan vähimmäistaso. Standardit eivät saa lisätä byrokratiaa eivätkä estää asiakkaan tarpeesta lähtevää toimintaa KALLIOKOSKI: Olen varma, että hyviä toimintatapoja on jo kehitetty ja esimerkiksi tarkistuslistoja on todennäköisesti käytössä sairaaloissa. Jos ohjeistus on hyvin tehty, se ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan, mutta järjen käyttö ei saa unohtua.

LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 LÄÄKEINFORMAATIOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET:

• Tuetaan laadukasta ja ajantasaista lääke- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta lääkehoidoista, tietolähteistä ja potilasneuvonnasta. • Tuetaan toimia, jotka mahdollistavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon toimipisteissä sekä kaikkialla potilaiden lääkehoitoon osallistuvilla on käytössään asianmukaiset, työn kannalta tarpeelliset ja ajantasaiset lääketiedon lähteet, joita osataan käyttää. • Varmistetaan terveydenhuollon ammattilaisten väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti. • Tehostetaan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä lääkeinformaation ja -palveluiden tuottamisessa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. • Lisätään kuluttajien ja potilaiden kriittistä terveystiedon lukutaitoa.

11/2011

Actavis-tiimi toivottaa Sinulle Lämmintä Joulua ja Onnelliﬆa Uutta Vuotta! Onnistunutta yhteistyötä suomalaisten apteekkien kanssa jatketaan myös tulevaisuudessa Actavis tarjoaa: t Laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman alkuperäis-, rinnakkais- ja itsehoitolääkkeitä sekä vapaankaupan tuotteita t Kattavan edustajaverkoston t Korkean toimitusvarmuuden

t Selkeät ja lääketurvallisuutta lisäävät lääkepakkaukset t Toimivat hyvityskäytännöt t Tuotteidemme loogisen hinnoittelustrategian Lisätietoja: www.actavis.fi

Actavis lahjoittaa vuoden 2011 joulukorttirahat SPR:n Nuorten turvatalojen toiminnan tueksi.

KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA FARMASIAN OPPIMISKESKUS

»farmasian päivät 2011

Farmasiasta ratkaisuja tulevaisuuteen Farmasian päivät keräsi reilut 2 000 osallistujaa ja 1 000 näyttelykutsuvierasta.

FARMASIAN OPPIMISKESKUKSEN JÄRJESTÄMÄT FARMASIAN PÄIVÄT TOIVAT MARRASKUUSSA ALAN OSAAJAT SAMAN KATON ALLE. TEEMANA OLI FARMASIA 2020 – RATKAISUJA TULEVAISUUTEEN. MONIPUOLINEN OHJELMA KÄSITTELI MUUN MUASSA APTEEKKITOIMINNAN KANNATTAVUUTTA JA RAHOITUSMALLEJA, ASIAKASPALVELUN PARANTAMISTA SEKÄ KESKUSHERMOSTON SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITOJA.

Varkauden Vanha apteekki palkittiin Vuoden 2011 opetusapteekkina.

Albert Wuokon tunnustuspalkinnon sai professori PIA VUORELA. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran uudestaan samalle henkilölle.

»farmasian päivät 2011 TEKSTIT SUVI HEISKANEN KUVAT MARIA LUHTALA JA DREAMSTIME

Saako apteekin palvelu maksaa? FARMASIAN PÄIVIEN LAUANTAIAAMUPÄIVÄN OSIOSSA KESKUSTELTIIN APTEEKKITOIMINNAN KANNATTAVASTA JA JÄRKEVÄSTÄ RAHOITUSMALLISTA. PUHUJAT SUOSITTELIVAT OTTAMAAN MALLIA MUUALTA EUROOPASTA JA HARKITSEMAAN PALVELUJEN MAKSUTTOMUTTA UUDELLEEN.

Olisivatko apteekin palvelut jaettavissa maksullisiin ja maksuttomiin?

pteekkien nykyisen ansaintamallin muutospaineet ovat lisääntyneet erityisesti viitehintajärjestelmän käyttöönoton myötä. Tilanteesta on tullut kestämätön tukkuhintojen laskiessa ja apteekin kustannusten kohotessa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä ehdottikin keväällä apteekkitoiminnan rahoituksen uudistamista siten, että vähennetään apteekin tulojen riippuvuutta lääkkeen hinnasta. Apteekkimaksun ja lääketaksan muutokset ovat nyt selvityksen alla. Suomen Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja ILKKA HARJULA esitteli Farmasian päivillä apteekkitoiminnan rahoitusmalleja muualla EU:ssa. Belgiassa vuonna 2010 voimaan tullut lääketaksa muutti apteekkien katteen

muodostusta niin, että kiinteät ja erityispalvelumaksut muodostavat katteesta 80 prosenttia. Loppu perustuu lääkkeen tukkuhintaan. Belgian muutosneuvottelut kestivät peräti seitsemän vuotta. Muutoksen avulla haluttiin ottaa huomioon apteekkien muuttunut rooli ja siten osaltaan kannustaa apteekkeja ammatillisten palveluiden tarjoamiseen. Belgian mallin mukaiset neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Ranskassa, missä jopa kolmasosan apteekeista arvioidaan olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Saksassa muutos tukkuhintajohtoisesta ansaintamallista palvelumaksupohjaiseen malliin on tapahtunut jo aiemmin. Reseptilääkkeen toimituksesta korvataan siellä apteekille 8,10 euroa pakkausta kohden ja lisäksi kolme prosenttia lääkkeen tukkuhinnasta. Harjulan mukaan palvelutason ja kattavan

apteekkiverkon säilyminen voidaan paremmin varmistaa tukkuhintojen laskun jatkuessakin, kun myyntikate koostuu pääasiassa kiinteistä osista. Harjula kommentoi myös Fimean ehdotusta lääketaksan uudistamiseksi. Fimean mallissa kalliimpien lääkkeiden vähittäishinta laskisi ja halvempien nousisi. Mallin myötä apteekin asiantuntija- ja lääkeneuvontatyön kustannukset voitaisiin kohdistaa nykyistä paremmin edullisiin lääkevaihdon piirissä oleviin lääkkeisiin. Mallin vaarana on Harjulan mielestä apteekkien välisten erojen kasvaminen. Harjula suositteli muiden maiden ansaintamalleihin tutustumista, vaikkei niitä voitaisikaan kopioida sellaisenaan Suomeen. Niistä saatua tietoa tulee hänen mielestään hyödyntää parhaan ratkaisun löytämiseksi.

Miten paljon apteekin talous kestää maksuttomien palveluiden tarjoamista asiakkaille?

MISSÄ ARVOSTUS NÄKYY?

Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja SIRPA PEURA päätti aamupäivän osion pohtimalla apteekin peruspalveluiden tarjoamiseen liittyvää taloudellista dilemmaa: mitä suomalaiset apteekkipalvelut maksavat, mitä oikeastaan tarjoamme asiakkaille ja millä korvauksella? Peura katsoi, että apteekin ammatillisiin peruspalveluihin kuuluvat ainakin reseptilääkkeiden toimittaminen ja siihen liittyvät palvelut, itsehoitolääkkeiden myyminen ja sen myötä tarjottava terveysneuvonta, lääkkeiden valmistaminen, reseptien uusiminen, erityislupavalmisteiden hankkiminen asiakkaalle, lääketurvatoiminta, huumausaineseuranta ja dialyysien kuljettaminen potilaille. Reseptilääkkeen hintaan liitettävän 39 sentin toimitusmaksun tulisi periaatteessa kattaa kaikki nämä kulut. Asiakkaat arvostavat ammattiapteekkien tarjoamia palveluja ja yhteiskunta säästää niiden seurauksena. Kuinka tämä saataisiin näkymään myös apteekkien taloudessa? Peura penäsi muutosta myös farmaseuttisen henkilökunnan asenteisiin. Missä on työmme ja oman ammattimme arvostus taloudellisilla mittareilla mitaten? Apteekkitoiminta on hänen mielestään liiketoimintaa siinä missä muukin, joskin hieman monimuotoisemmin rajoittein ja mahdollisuuksin. Hän muistutti, ettei lakisääteisten palveluiden tarjoaminen ole asiakkailta veloitettavaa toimintaa. MONENLAISTA MAKSUTTA

Peura kyseenalaisti muun muassa lääketurvatoimintaan liittyvän tuotevirheiden raportointivelvollisuuden maksuttomuuden. Pitäisikö sen kaltaisen toiminnan olla apteekille jollakin tavalla korvattavaa? Raportointi kuuluu nykyään kiinteänä osana apteekin farmaseuttisen henkilöstön lääketurvatoimintaan ja päivittäisiin rutiineihin. Lääketukkukaupat ovat kehittämässä palveluilta raportoimisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi, mutta riittääkö tämä? Peura arvioi, että reseptien uusiminen apteekin kautta tulee tulevaisuudessa eReseptin toimintojen myötä luultavimmin lisääntymään. Hän herätteleekin miettimään, olisiko kyseessä työ, josta tulisi saada korvaus. Jo tällä hetkellä reseptin uusimisesta perittävät palkkiot vaihtelevat apteekkikohtaisesti. Peura kysyi, miten paljon apteekin talous kestää maksuttomien palveluiden tarjoamista asiakkaille. Myös pelkästään palveluna tarjottavan, apteekille kannattamattoman tuotteen pitäminen valikoimassa jakaa mielipiteitä. Voimmeko saada ammattikuntamme näiden asioiden suhteen yhtenäisemmäksi? Esimerkiksi dialyysinesteiden kuljetuksen maksuttomuus johtaa juurensa 1990-luvulle, jolloin dialyysinesteiden toimitus siirtyi sairaaloista avoapteekkien puolelle. Tuolloin tehty herrasmiessopimus kuljetuksen maksuttomuudesta asiakkaalle pätee valtaosassa apteekeista edelleen.

Kun asiakaspalvelijan ammatillinen itsetunto on kunnossa ja hän on innostunut tehtävästään, hän pystyy parhaimmillaan antamaan asiakkaalle lisää uskoa elämään.

Hohtoa elämään apteekista! SUNNUNTAINA ETSITTIIN TYÖKALUJA ASIAKKAAN TARPEIDEN YMMÄRTÄMISEEN. APTEEKISTA VOI SAADA JOPA UUTTA USKOA ELÄMÄÄN, KUN ASIAKASPALVELIJAN ASENNE, TIEDOT JA TAIDOT OVAT KOHDALLAAN.

ampereen yliopiston tutkija MAIJA GERLANDER pohti esityksessään asiakkaiden odotuksia ja niihin vastaamista. Asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella voisi hänen mukaansa päätellä, että apteekin asiakkaat saavat, mitä tilaavat. Hän haastoi pohtimaan, voisiko nämä odotukset täyttää vielä paremmin viemällä asiakkaan ja farmasistin vuorovaikutuksen aivan uudelle tasolle. – Omaksummeko roolin, jota asiakas meille tarjoaa? Toimimmeko asiakaspalvelijana vai tiedonantajana, joka vastaa, kun kysytään? Vai voisimmeko oman roolimme kautta pyrkiä laajentamaan asiakkaan tietämystä lääkehoidosta hänen oman etunsa ja farmaseuttisen työn tavoitteen nimissä, hän kysyi. `

»farmasian päivät 2011 kielämässä anna mahdollisuutta? Tätä kyseli filosofi, professori ESA SAARINEN Aalto-yliopistosta. Asiakaspalvelijan ammatillinen itsetunto ja tsemppi vaikuttavat Saarisen mielestä paljon siihen, millaisena asiakas kokee palvelunsa. Hän tietää, että meidän jokaisen työssä on tehtäviä, joista emme ole suoranaisesti innoissamme. – Mutta mitä, jos olisimmekin? Saarinen kysyi, mitä voisi tapahtua, jos muuttaisimme asennettamme tavanomaisesta innostukseen? Voisiko olemuksemme muutos saada aikaan sellaista, mikä toisessa henkilössä aiheuttaisi mahdollisuuden muutokseen? Voisimmeko ja haluaisimmeko antaa olemuksellamme sellaista kipinää toiselle, että se saisi tässä aikaan positiivisen vaikutuksen – nosteen, mikä voisi heijastua sitä kautta myös muihin ihmisiin? – Ihmisissä on sellaista hyvää, mikä ei näy päällepäin. Annammeko tuolle hyvälle mahdollisuuden? Enimmäkseen emme anna mahdollisuudelle mahdollisuutta, hän totesi. VÄHENNÄ EPÄVARMUUTTA

– Ihmisessä on hyvää, joka ei näy päällepäin, uskoo Esa Saarinen.

Pienikin tapahtuma voi saada aikaan suuren sisäisen mullistuksen asiakkaan ajattelussa. TUNNISTA JA HYVÄKSY TUNTEESI SAARA REMES Works Design Oy:stä haastoi kuulijat miettimään omien tunteidensa kuuntelemista ja hyväksymistä osana asiakaspalvelutyötä. Ajatuksen takana on intialainen filosofi JIDDU KRISHNAMURTI (1895–1986). Krishnamurtin mukaan ihmisten aiemmat kokemukset ja tunteet vaikuttavat nykyhetken tilanteiden tulkintaan. Positiivinen mielentila vaikuttaa kokemukseen palvelun laadusta. Uhkaavakin tilanne on mahdollista ottaa haltuun, kun itse on tasapainossa ja kykenee empaattisesti kuuntelemaan vastapuolta.

Remes antoi esityksessään avaimia omien tunteiden käsittelemiseen ja neuvoi pysähtymään voimakkaiden tunteiden, kuten suuttumuksen äärellä. Mikä aiheuttaa minulle tämän tunteen, miksi tunnen näin? Toinen ihminen voi olla tunteen herättäjä, mutta ei koskaan sen syy. Tunnistamalla ja hyväksymällä omat tunteensa pystyy ymmärtämään asiakkaan tunnepurkauksia ja siten kuuntelemaan hänen tarpeitaan vaikeissakin tilanteissa. Remes painotti, ettei toisen tunteiden ymmärtäminen kuitenkaan ole sama asia kuin samaa mieltä oleminen. Tunteiden tunnistamisesta ei myöskään tulisi seurata niiden tukahduttamista. – Ihminen tulkitsee todellisuutta oman tunnetilansa vinkkelistä. Hyväksy tunne, mutta muuta tulkintaa, jos siinä on paljon turhaa painolastia ja se alkaa viedä sinulta voimia, neuvoi Remes, jonka mielestä tunteiden hyväksyminen on jo sinällään avain ihmisten kohtaamiseen. PÄÄSTÄTKÖ HYVÄN ESIIN?

– Annammeko sellaisille mahdollisuuksille mahdollisuuden, joille emme normaalisti ar-

Saarinen toi esiin apteekin näyttämönä inhimillisten rikkauksien esiin nostamisessa. – Tiedostammeko, kuinka pienikin ulkoinen tapahtuma voi saada aikaan suuren sisäisen mullistuksen ja siten antaa ylimääräisen annoksen elämänuskoa? Elämänuskoisena sitä näkee maailman ihan erilaisessa valossa, hän painotti. Epävarmuus vähentää ihmisen innostuneisuutta. Epävarmuuden vähentäminen voi objektiivisena tilanteena olla hyvinkin pieni, mutta se voi vahvistaa elämänuskoa. Tässä on Saarisen mielestä apteekin mahdollisuus. Saarinen kehotti päästämään maailmaan kaiken hyvän, mikä meissä piilee. Ei kaiken tietysti tarvitse olla sokerikuorrutteista – ensiaskel voi olla vaikka vaniljainen. Saarinen kehotti myös hyväksymään elämän prosessimaisen luonteen. Onko mikään koskaan täysin valmista? Antamalla nostetta toistemme elämään vahvistamme kuitenkin sen etenemistä oikeaan suuntaan luomalla lisää elämänuskoa. PIENTÄ EKSTRAA ARKEEN

Elämässä ja apteekin asiakaspalvelussa pitää Saarisen mielestä olla hohtoa. Meillä on mahdollisuus tempaista mukaan arjen pientä ekstraa ja siten luoda edellytyksiä hyvän jatkumolle niin asiakaspalvelussa kuin työyhteisössäkin. – Elämä on parempaa, kun ihmiset vahvistavat toisiaan, latasi Saarinen.

TEKSTI TUOMAS PYLKKÖ KUVA DREAMSTIME

Hermokasvutekijöistä apua aivojen sairauksiin VAIKKA KESKUSHERMOSTON SAIRAUKSIIN EI VIELÄ OLE PARANTAVIA LÄÄKEHOITOJA, ON TUTKIMUS EDENNYT TOIVOA ANTAVIIN SUUNTIIN. Täsmälääkkeet keskushermoston sairauksiin ovat yhä löytämättä.

ielen sairauksien lääkehoidossa on paljon toivomisen varaa edelleen, sillä juuri millekään keskushermoston sairaudelle ei ole olemassa parantavaa tai täsmällistä lääkitystä. Lisäksi uusien lääkkeiden tarve kasvaa alati johtuen globaalista keskimääräisen eliniän pidentymisestä sekä elintason noususta kehittyvissä maissa. Farmasian päivien osiossa ”Aivot ja lääkkeet – uutta toivoa” kävi ilmi, että vaikka parantavia hoitoja ei vielä ole, on tutkimus edennyt lupaaviin suuntiin. Sattumalla on tunnetusti iso rooli lääkekehityksessä, ja näin on erityisesti keskushermostoon kohdistuvien terapioiden osalta. Esimerkiksi nykyisin yleisesti käytetyt serotonergiset masennuslääkkeet ovat alunperin löytyneet, kun ROLAND KUHN päätti 1950-luvulla kokeilla klooripromatsiinin kaltaiseksi toivottua – mutta kliinisesti epäonnistunutta – kemikaalia masentuneilla potilaillaan. Hoito toimi, vaikkakaan ei tiedetty, miksi. Nykyisin useat tutkijat ympäri maailmaa uskovat todellisen biologisen syyn olevan niin monimutkainen, ettei siitä osattu arvata mitään vielä 1950-luvulla. TOMI RANTAMÄEN mukaan yksi teoria on, että masennus on tila, joka seuraa aivojen ja ympäristön vuorovaikutuksesta, ja klassiset masennuslääkkeet, trisykliset SSRI:t, lisäävät aivojen muovautuvuutta hermokasvutekijöi-

den reseptorien välityksellä. Tätä tukee muun muassa se seikka, että kaikki masennuslääkkeet aktivoivat reseptorin, johon aivoperäinen hermokasvutekijä pääasiassa vaikuttaa. Näin ollen lääkkeet eivät itsessään pysty johtamaan parantumiseen, vaan tarvitaan myös ympäristön muutos, esimerkiksi terapiaa. Neurotieteen tutkimuskeskuksessa on tutkittu aivoperäisen hermokasvutekijän mekanismeja muun muassa masennuksen synnyssä, ja aivoperäisen hermokasvutekijän tavoin toimivien lääkkeiden kehittäminen on käynnissä. CDNF ANTAA TOIVOA

Aivojen rappiotautien kohdalla tilanne on hieman huonompi. Viime aikoina solusiirteillä on saatu aikaiseksi joitakin parannuksia. Siirteet kuitenkin itsekin sairastuvat, kun ne siirretään sairaaseen aivoon. HENRI HUTTUSEN tutkimus kohdistuu lähinnä tau-proteiinin ja beta-amyloidin esiasteen vuorovaikutuksiin muiden valkuaisaineiden kanssa eläimissä. Tau-proteiinin vääränlainen aktivoituminen on mahdollisesti useita eri aivojen rappiotauteja, niinsanottuja taupatologioita, yhdistävä tekijä. Taupatologioista tunnetuin on Alzheimerin tauti. Beta-amyloidien plakkien syntyminen on keskeisempiä Alzheimerin taudin tunnusmerkkejä. Tuho alkaa Alzheimerin taudis-

sa juuri proteiinien muodostamista plakeista. Parkinsonin taudin osalta Helsingin yliopistossa neurotieteen tutkimuskeskuksessa onnistuttiin vuonna 2007 osoittamaan CDNFkasvutekijän estävän solujen tuhoa Parkinsonin taudin eläinmalleissa. RAIMO K. TUOMINEN korostaa, ettei Parkinsonin taudin hoitoonkaan ei ole tällä hetkellä muita kuin oireen mukaisia terapioita, ja sikäli on hienoa, että kasvutekijöillä on saatu aikaiseksi rappion hidastumista ja estymistä. Aiemmin on käytetty GDNF-kasvutekijää kliinisissä kokeissa, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia, mahdollisesti johtuen annostelutavasta. Hermokasvutekijöiden annostelu aivoihin onnistuu vain injisoimalla, ja on hankalaa saada tekijä leviämään hyvin oikeisiin kudoksiin. Suurta toivoa on, että uusi hoito voisi estää tai hidastaa taudin etenemistä, vaikka edelleenkin ongelmana on, että rappio on usein edennyt jo hyvin pitkälle, kun se huomataan. Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkijoiden perustama Hermo Pharma Oy pyrkii tulevaisuudessa edistämään myös näiden löydöksien siirtymistä terapeuttiseen käyttöön, jolloin potilaatkin voivat mahdollisesti hyötyä niistä. Tarkoituksena on muun muassa etsiä helpommin annosteltavia pienmolekyylejä, joilla saataisiin aikaiseksi kasvutekijöiden kaltaisia vaikutuksia.

»minä, missä, milloin

Stipendistä se lähti TEKSTI HELINÄ MINKKINEN KUVA REIJO MINKKINEN

AMMATINVALINTA VOI OLLA PIENESTÄ KIINNI. HELINÄ MINKKINEN SAI KOULUSSA STIPENDIN PAIKALLISELTA APTEEKILTA. SIINÄ SAATTOI OLLA ALKUSYSÄYS PROVIISORIN OPINTOIHIN. MELKO TUORE PROVIISORI TYÖSKENTELEE NYT SAIRAALA-APTEEKISSA.

anhempani olivat kiinnostuneita luonnontieteistä, mutta suvussani ei ollut farmasian alan ihmisiä. Koulussa sain paikalliselta apteekilta stipendin hyvistä kemian ja biologian tiedoista, mikä nosti esiin farmasian yhtenä ammattivaihtoehtona. Minulle oli kuitenkin lukiossa loppuun asti epäselvää, mikä minusta tulisi. Hain ensin lääketieteelliseen tiedekuntaan, koska minua kiinnostivat ihmisläheinen työ ja luonnontieteet. Ensimmäisen hakuyrityksen jälkeen opiskelin yliopistolla kemiaa ja fysiikkaa. Sen vuoden aikana pääsykoekirjat vaihtuivat farmasian kirjoiksi. Kun mietin tulevaisuuden työmahdollisuuksia, farmasian ala tuntui takaavan mielenkiintoisia työpaikkoja. Erikoisalaksi valikoitui farmakologia, koska halusin yksinkertaisesti tietää lääkkeistä ja niiden vaikutuksesta enemmän. Kursseilla tehtiin paljon eläinkokeita, joita ei tee mieli muistella. APTEEKIN ARKEAKO?

Toisena opiskeluvuotena hain oman alan töihin ensimmäisen kerran. Ensimmäisellä viikolla asiakas hermostui ja särki yskänlääkepullon lattialle. Ajattelin, että apteekin arkeako. Oppilasaika meni yhdessä ja samassa apteekissa ja

henkilökunta perehdytti erinomaisesti. Vuonna 2008 olin kuukauden sairaala-apteekissa Mariborissa Sloveniassa. Valmistin silmätippoja, voiteita ja keräilin lääketilauksia. Apteekissa oli proviisoreita ja lääketyöntekijöitä. Proviisorit tuntuivat arvostavan työtään ja työntekijöitä. Jokaisesta työpaikasta olen oppinut paljon. Jokaisella on vähän omanlainen tyyli olla proviisori. Yhteistä on se, että proviisorit tuntuvat tietävän valtavasti erilaisia asioita. Myös eri työpaikkoihin valmistumisen jälkeen suunnanneet opiskelukaverit tarjoavat mielenkiintoisia näkemyksiä eri sektoreilta. Alamme koulutuksissa pyörii aina paljon tuttuja.

Alan arvostelun sijasta voi miettiä, mistä meitä arvostetaan.

sanaa

LAHJA juhla KOTI rentoutuminen YSTÄVÄ lähellä VALKOINEN hanki LÄÄKÄRI yhteistyö OSAAMINEN oppiminen HERKKU suklaa

TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Vuonna 2009 hain sairaala-apteekkiin kesätöihin, ja nyt olen ollut noin kaksi ja puoli vuotta HUS-Apteekissa. Olen työskennellyt jonkin verran annosjakelun ja lääkkeenvalmistuksen parissa, mutta nyt vastaan erityisluvallisista lääkkeistä ja maahantuonnista. Työtehtävien monipuolisuus yllättää sairaalamaailmassa. Radiofarmaseuttiset valmisteet ja lääkkeelliset kaasut ovat uusia tuttavuuksia. Osastofarmaseutteja arvostetaan ja apteekilta kysytään neuvoa erinäisissä tilanteissa. Olemme tärkeä yksikkö. Näen alamme tulevaisuuden positiivisena. Opiskelujen puolivälissä maalailtiin uhkakuvia, mutta virinnyt keskustelu ja tulevaisuuden pohdinta näyttävät myös mahdollisuuksia. Alan arvostelun sijasta voi miettiä, mistä meitä arvostetaan. Meistä on moneksi ja aina voi hankkia lisäkoulutusta työtehtäviä varten. AINA KÄRRYILLÄ

Helinä Minkkisen ajatukset pyörivät parhaillaan kolmen roolin ympärillä: hän on melko tuore proviisori, vaimo ja ensiasunnon etsijä.

Farmasian alan järjestöt ovat aina tarjonneet mahdollisuuden tutustua alan kollegoihin. Opiskeluaikana olin mukana SFAO:ssa ja Proviisoriyhdistyksen opiskelijayhteyshenkilönä. Nyt olen yhdistyksen hallituksen varajäsen. On aina mukavaa pysyä kärryillä alan tapahtumista ja vaihtaa mielipiteitä kollegoiden kanssa. Kaiken farmasian alaan liittyvän vastapainoksi urheilen ja olen jäänyt koukkuun Doctor Houseen. Mitenköhän vaikeat caset etenevät sairaalamaailmassa?

»laatuvinkki 2/3

Monella kehittämismenetelmällä on nykyisissä, jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa lähinnä nostalgia-arvoa – aivan kuten vanhoilla romuautoilla.

TEKSTI MARKUS PASTINEN KUVA DREAMSTIME

KEHITTÄMISEN ARVONJALOSTUSKETJU MUODOSTUU KAHDESTA YHTEENKYTKETYSTÄ PROSESSISTA: DIAGNOOSISTA JA IMPLEMENTOINNISTA. ENSIMMÄISEN TAVOITTEENA ON VARMISTAA KEHITTÄMISEN TEHOKKUUS JA TOISEN KEHITTÄMISEN TUOTTAVUUS.

iagnoosiosioon kuuluvat tarvittavat analyysit ja synteesit, joiden tavoitteena on varmistaa oikeiden asioiden kehittäminen valitussa kehittämisympäristössä. Implementointiin luetaan puolestaan kehittämisen koulutus, perehdyttäminen, tunnistetun kehittämispotentiaalin käytännön realisointi ja seuranta. Implementoinnin tavoitteena on varmistaa asioiden oikea kehittäminen. Siihen kuuluu myös analyysi- ja synteesivaiheita, joiden avulla hienosäädetään suunnittelua ja toimeenpanoa. Kehittämistoimintojen kokonaisvaltainen hallinta ja kehittäminen alati muuttuvissa olosuhteissa, niukoilla aika- ja raharesursseilla, asettavat uudentyyppisiä suorituskykyvaatimuksia käytettäville kehittämismenetelmille ja itse menetelmäkehitykselle.

Tämän välttämiseksi on oleellista määrittää etukäteen, edes karkealla tasolla, odotettavissa oleva prosessi- tai jopa hankekohtainen kehittämissaantotaso. Tämä taso ratkaisee käytännössä hankkeen onnistumisen. Sen avulla saadaan nopeasti, tarvittaessa jopa etukäteen, vahva indikaatio mahdollisesta illuusiosta ja sen luonteesta. Hanketta ei tulisi toteuttaa sellaisenaan, mikäli jo (esi)suunnitteluvaiheessa voidaan todeta, että kehittämisen tehokkuus ei ole riittävän korkealla tasolla (> 85 prosenttia). Jos saaristoristeilijän reittisuunnitelman laatutaso on ainoastaan 85-prosenttisesti oikein, laivan turvallinen ja taloudellinen navigointi oikeaan möljään vaatii jo ylimääräisiä ponnisteluita ja onnea. Yrityksissä kehittämisen tehokkuus ylittää harvoin 20 prosentin tason. Sanonta ”tuurilla ne isotkin laivat seilaavat” on sangen osuva.

hyödyntämistä, ja omaksutun osaamisen tason laadukasta mittaamista ja varmistusta. Osaamisen todellinen laatutaso punnitaan viime kädessä siinä, miten hyvin kehittämispotentiaalin käytännön realisoiminen onnistuu. PERUSMANTRA 3.0

Asiakaskeskeisyys sekä laatupoikkeamien, variaation ja hukan vähentäminen ovat vain osa modernia toiminnan kehittämistä. Se, että tehdään kerralla valmiiksi, mitä asiakas vaatii, on perusmantra (versio 1.0), joka asettaa ambitiotason jo valmiiksi liian matalalle tasolle. Tämän perinteisen laatujohtamisen perusajatuksen ehkä hieman kehittyneempi muoto on, että ”tehdään oikeat asiat oikein”, mitä voidaan pitää perusmantran versiona 2.0. Se tarkoittaa, että ollaan sekä tehokkaita että tuottavia, ja pyritään tyydyttämään asiakkaiden lisäksi myös muita sidosryhmiä kuten henkilökuntaa ja omistajia.

OSAAMISEN TASO ONGELMANA

TUURILLA ISOTKIN LAIVAT SEILAAVAT

Kehittämisen arvonjalostusketjuun osallistuu erityisesti suurissa tai hieman tavallista kunniahimoisemmissa kehittämishankkeissa lukuisia eri tahoja. Niiden todellisessa suorituskyvyssä, johon kuuluu osaaminen, omaksumisja keskittymiskyky sekä motivaatio, esiintyy monesti suuriakin vaihteluita. Tätä seikkaa ei useinkaan tunnisteta tai oteta huomioon riittävän hyvin kehittämisen eri vaiheissa. Oletetun ja todellisen kehittämissuorituskyvyn väliin muodostuu helposti jo kehitystyön alkumetreillä johtamista sumentava pahaenteinen illuusio, joka huomaamatta irrottaa kehittämistoimenpiteet reaalimaailmasta. Jos illuusio kasvaa riittävästi, se poksahtaa ikävin seurauksin, aivan kuten H.C. ANDERSENIN sadussa Keisarin uudet vaatteet.

Kehittämiseen tulisi panostaa vuositasolla noin neljä prosenttia työajasta eli suuruusluokkaa 10 työpäivää per henkilö per vuosi. Ei enempää, eikä juurikaan vähempää. Tästä ajasta tulisi allokoida 10 prosenttia diagnoosiin ja loput implementointiin. Diagnoosin osalta kehittämisen tehokkuus on suoraan verrannollinen sen lopputuloksena syntyvän synteesin (kehittämissuunnitelman) mitattavissa olevaan laatutasoon (0–100 prosenttia) ja kattavuuteen (0–100 prosenttia). Laajamittaista hyötyä voidaan käytännössä realisoida vasta, kun noin 40 prosenttia henkilökunnasta ymmärtää todellisuudessa kehittämisen filosofian, lähestymistavat ja käytännön työkalut. Harvassa organisaatiossa tämä luku ylittää paria prosenttia, vaan luku on ennemminkin laskettavissa prosentin kymmenyksissä. Suurehkoissakaan yrityksissä tällaista henkilöä ei usein ole käytännössä lainkaan. Kehittämiseen liittyvä titteli ei takaa riittävää osaamistasoa. Pelkästään kehittämistyökaluja opiskelemalla ja soveltamalla ei pitkälle pötkitä, koska tämä ei juurikaan anna eväitä nostaa toiminta seuraavalle ambitiotasolle, jossa entistä vaativammat haasteet ja vaatimukset odottavat ratkaisuaan. Miten sitten hallita tätä osaamiseen liittyvää, sangen dynaamista asiaa ottaen huomioon myös ajalliset reunaehdot? Tämän haaste on vaativuudeltaan kehittämisen K2-vuori, koska perinteisesti kouluttamalla ja perehdyttämällä asia jää parhaimmillaankin puolitiehen. Perille pääseminen edellyttää omaksuttavan substanssin tarkkaa tunnistamista ja hallintaa, riittävän suorituskykyisen, henkilökohtaiseen omaksumiseen liittyvän menetelmän

Alati muuttuvissa olosuhteissa on keskeistä tehdä oikeat asiat oikein, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Perusmantran 2.0 hallinta vaatii jo käytettäviltä kehittämismenetelmiltä merkittävästi parempaa suorituskykyä kuin mihin perinteiset kehittämismenetelmät antavat myöten. Tähän kehittämisen suohon on moni organisaatio uponnut ja uppoaa edelleen, koska sovellettavat kehittämismenetelmät eivät ole muuttuneet muuttuneista olosuhteista ja haasteista huolimatta. Ei riitä, että prosessit ovat suorituskykyisiä juuri nyt, vaan modernissa kehittämisessä kyse on siitä, miten hyvin suorituskykyä voidaan jatkuvasti ylläpitää ja kehittää muuttuvista olosuhteista ja tarpeista huolimatta. Miten esimerkiksi varmistetaan kehittämisen tehokkuus, ja sitä kautta toiminnan tehokkuus, jos todellisuudessa ei ole mitään verifioitua ja suorituskykyistä logiikkaa, joka varmistaa, että ylipäätänsä hääritään oikeiden asioiden ympärillä? Päätösten laadun takeena onkin usein varsin suosittu ja laajasti sovellettu mutu-tuntuma. Koska paremmastakaan ei ole tietoa, mutustelu jatkuu vuodesta toiseen siitäkin huolimatta, että parhaat voimat on valjastettu kehittämistoimintaan. Organi-

»laatuvinkki 2/3 saatiomuutokset, prosessimallit, tuloskortit, kartoitukset, selvitykset sekä ulkoistus ja ITjärjestelmähankkeet kuluttavat aikaa, rahaa ja usein myös hermoja, monesti ilman kunnollista vastinetta ja vaikuttavuutta sidosryhmien tyytyväisyydessä. Alati muuttuvissa olosuhteissa on keskeistä tehdä ”oikeat asiat oikein, nopeasti ja kustannustehokkaasti”. Tämä pätee kaikkiin toimintoihin, kehittäminen mukaan lukien. Yhä useampi organisaatio on joko siirtynyt tai on siirtymässä tämän perusmantran 3.0 mukaiseen toimintaympäristöön. Monella kehittämismenetelmällä on tässä ympäristössä lähinnä nostalgia-arvoa – aivan kuten vanhoilla romuautoilla.

Kehittämisessä tulee hyödyntää parhaita käytäntöjä varoen, koska vaarana on, ettei organisaatio koskaan opi kehittämisen todellista olemusta. RISTIRIITAINEN YHTÄLÖ HALTUUN

Korkea mitattavissa oleva kehittämissuorituskyky pitää organisaation jatkuvasti iskussa. Yritysmaailmassa tämän strategian käytännön implementointi tarkoittaa ristiriitaisen kehittämisyhtälön konkreettista ratkaisemista: miten alentaa kustannuksia, nostaa suoritteiden hintaa ja lisätä myyntiä ilman, että yksikään sidosryhmä on tyytymätön. Yhtälön nykyinen ratkaisuaste (0–100 prosenttia) on määriteltävissä kohdeyrityksen osalta määrittelemällä yrityksen kehittämissaantotaso. Tämä tarjoaa näkökulman myös siihen, miten paljon mahdollisuuksia valuu hukkaan nykyisellä menolla. Julkishallinnossa voidaan määrittää vastaavantyyppinen yhtälö, joka antaa kehittämistoimenpiteille suunnan ja merkityksen. Tämän perusteella voidaan valjastaa riittävän suorituskykyisiä kehittämismenetelmiä ratkaisemaan yhtälö mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Siltä osin kuin sopivia kehittämismenetelmiä ei ole saatavilla, ne voidaan luoda käyttäen hyväksi reverse engineering -ajattelumallia ja konstruktiivista tutkimusotetta. Yhtäkään perinteisistä kehittämismenetelmistä ei ole suunniteltu hyödyntäen näitä lähestymistapoja. Tä-

mä selittää osaltaan niiden heikkoa kokonaissuorituskykyä ja soveltuvuutta nykyhaasteiden ratkaisemiseksi. Hyvä tapa varmistaa kehittämismenetelmän suorituskyky onkin tutkia, miten se on kehitetty ja mistä lähtökohdista. KEHITTÄMISKULTTUURIA EI VOI KOPIOIDA

Suurin laadullinen heikkous autonvalmistaja Toyotan käyttämissä kehittämismenetelmissä (katso Proviisori 3/2011) on, ettei niiden avulla voida varmistaa kehittämisen tehokkuutta eli sitä, että todellakin kehitetään oikeita asioita kokonaisuutta ajatellen. Toyotan menetelmäkokonaisuuden suurin laadullinen vahvuus on puolestaan se, että siihen kuuluvalla PDCA-logiikalla (engl. plan, do, check, act) voidaan osaltaan varmistaa kehittämisen tuottavuus eli se, että kehitetään asiat oikein. Hyödyntämällä mittaria, joka kertoo, miten hyvin PDCA-logiikkaa sovelletaan käytännön kehittämistyössä, voidaan helposti mitata toimeenpanon laatutaso. Sen tulisi olla vähintään 85 prosenttia, jotta organisaation toiminta kehittyisi kestävällä tavalla. PDCAlogiikan ydin on hypoteesien asettaminen ja testaaminen, mikä on myös tieteellisen tutkimuksen selkäranka. Lean-ajatteluun perustuva toiminnan kehittäminen keskittyy lähtökohtaisesti hukan ja laatupoikkeamien (variaation) vähentämiseen erityisesti tuotannosta. Tämä suppea näkökulma on nykypäivänä riittämätön. Paradoksaalista on, että moni organisaatio on panostanut, usein tietämättään, Toyotan käyttämän PDCAlogiikan lopputuloksiin osana lean-ajattelun soveltamista. Kehittämiskohteena ei ole ollut PDCA-logiikan syvällinen ymmärtäminen ja soveltaminen, mikä loisi käytännön tasolla oikean kehittämiskulttuurin. Asiaa ei paranna, että lopputulosta tutkitaan järjestelmällisesti ja tuloksellisesti esikuva-analyysin avulla (engl. benchmarking). Soveltamalla tai peräti kopioimalla muiden organisaatioiden käyttämien kehittämismenetelmien lopputuloksia ei juurikaan voi kehittää sitoutuneisuutta, ymmärrystä ja toimintaa yleensä. Siinä jää suorittamatta moni ratkaiseva asia, kuten oikeiden kehittämiskohteiden tunnistaminen sekä hypoteesien määritys ja testaus. Myös organisatorinen ja poikkifunktionaalinen oppiminen jäävät uupumaan. Kehittämisessä tuleekin hyödyntää parhaita käytäntöjä varoen, koska vaarana on, ettei organisaatio koskaan opi kehittämisen todellista dynamiikkaa ja olemusta. NELJÄ KESKEISTÄ MUUTTUJAA

Monessa organisaatiossa kehittäminen tarkoittaa käytännössä prosessimallin ja laatukäsikir-

jan luomista. Parhaimmillaan nämä asiat tukevat organisaation laadunvarmistuspyrkimyksiä. Pahimmassa tapauksessa ne luovat mukavuusalueen, jossa johtajat ja muu henkilökunta viihtyvät organisaation tuhoon saakka. Prosessi on määritelmän mukaan ihmisten, teknologian, tiedon ja materiaalin (aineen) vuorovaikutusta halutun suoritteen tuottamiseksi. Näin ollen on selvää, että ilman aktiivisia kehittämisponnisteluita näiden neljän keskeisen muuttujan laatutaso ei pysy samana, vaan heikkenee jatkuvasti. Hyvätkään laadunvarmistuspyrkimykset eivät pysty tätä trendiä katkaisemaan, koska ne vaikuttavat ainoastaan absoluuttiseen laatutasoon, eivät suhteelliseen laatutasoon, jossa otetaan huomioon muuttuneet olosuhteet. KESKIARVOAJATTELUSTA

Jokaisella prosessilla on ainutlaatuisia reunaehtoja, rajapintoja ja painotuksia. Kehittämisessä tulee tästä syystä aina suhtautua harkiten keskiarvoajatteluun, vaikka se tarjoaisi tietystä näkökulmasta houkuttelevan hyödyn. Jalkapallojoukkueelle ei voi hankkia lenkkareita pelaajien jalkojen keskimääräisen koon mukaan, vaikka tällainen hankinta tarjoaisi paremman määräalennuksen ja helpomman ostobyrokratian. Jokaisen kehittämistoiminnon kehittämisen arvonjalostusketjussa tulee olla räätälöity, verifioitu, priorisoitu ja implementoitu kokonaisuutta ajatellen optimaalisella tavalla, rajallisista aikaresursseista huolimatta. Siirtyminen keskiarvoajattelusta täsmäkehittämiseen vaatii johtamisnäkökulmasta uusien näkökulmien omaksumista ja asenteiden terävöittämistä, jotta huomio säilyisi tärkeissä yksityiskohdissa kehittämisen eri vaiheissa. Jatkuvan kehittämisen periaate tarkoittaa, että organisaation kehittämissaantotaso on jatkuvasti korkealla tasolla. Tason pitkäkestoinen ylläpito resurssiniukalla tavalla ja yhä korkeammalla ambitiotasolla on merkki siitä, että organisaatio on päässyt varsin pitkälle sidosryhmiensä tarpeiden entistä paremmassa tyydyttämisessä. Mikään ei ilahduta niin kuin se, että asiat paranevat todellisuudessa vuosi vuodelta. Hyvästä voidaan aina tehdä parempi, ja parhaasta vieläkin parempi!

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Vistalize Oy:n toimitusjohtaja. Kolmiosainen artikkelisarja perustuu hänen vuonna 2010 julkaistuun kirjaansa High-Performance Process Improvement (Springer).

»otx 10 hyvää terveyssovellusta ANNA ÄLYPUHELIMESI KERTOA, MITEN VOIT. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT VALMISTAJAT JA DREAMSTIME

MISSÄ VIKA? Lääkäreiden kehittämä iTRIAGE antaa vastauksen, kun kerrot, mihin sattuu, ja kertoo hoito-ohjeet englanniksi. Yli miljoona latausta. ANDROID- ja iPHONE-versiot.

puhelimissa toimiva antaa SYDÄMEN LYÖNTITIHEYDEN, kun naputtelet puhelinta sydämesi tahdissa. INSTANT HEART RATE mittaa pulssin kameran avulla iPHONESSA ja ANDROIDlaitteissa. NOKIAN

HEART RATE MONITOR

avulla voi seurata RASKAUDEN EDISTYMISTÄ. Se kertoo viikoittain, mitä kohdussa on meneillään ja mitä muutoksia äidin kehossa tapahtuu. Painon seuranta, potkulaskuri, supistuslaskuri. ANDROID, iPHONE. BABYBUMPIN

ENDOMONDO mittaa kävellyn, juostun tai pyöräillyn matkan, nopeuden ja kulutetut kalorit gps-vastaanotinta käyttäen ja näyttää lenkin kartalla. WWW.ENDOMONDO.COM

Kun läheisen muistisairaus etenee, keskustelu vaikeutuu. ALZHEIMER’S CARDS -sovellus tarjoaa juttelun tueksi sarjan hedelmien, ruokien tai työkalujen kuvia. iPHONE.

DIABE DIABEETIKOILLE on tarjolla kymmen meniä sovelluksia, jotka helpottava verensokerin seuraamista. vat E ONTRACK DIABEEsimerkiksi saa suomenkielisenä TEKSEN ANDROID-laitteisiin. Perusteellinen SIDIARY sopii lähes kaikkiin älypuhelimiin.

P PAINONHALLINTAAN on paljon s FATSECRETIN CALORIEsovelluksia. C -ruokapäiväkirjan käyttöä COUNTER h helpottavat viivakoodin lukija ja laaja tietokanta, josta moni ateria löyty valmiina. tyy

Oletko valmis tietämään, mitä todella ajattelet? Tanskalaisen DTU:n ryhmä kehittää NOKIA N900 -puhelimen avulla toimivaa MOBIILIA AIVOSKANNERIA, joka näyttää 14-kanvaisen EEG-anturin avulla mitatun aivotoiminnan reaaliajassa värillisenä kuvana puhelimen näytöllä. Kuvan tulkinta on tosin varsin vaativaa. LÄHDE: CONVERSATIONS.NOKIA.COM

SLEEPTRAK-sovellus

SEURAA UNIRYTMIÄ. Olkavarteen kiinnitetään Amazonista hankittava kortti, joka mittaa unen laatua. Tiedot siirtyvät puhelimelle NFC-tekniikalla. Tarvittavan sirun on kehittänyt ruotsalainen Cypak. WWW.IMPAKHEALTH.COM

Mikä tämä sininen pilleri onkaan? iPHARMACY auttaa TUNNISTAMAAN VALMISTEEN, antaa tuotetiedot ja käyttäjien arvioita. Saatavana myös ammattilaisversio ja sovellus, joka muistuttaa lääkkeen ottamisesta.

»fip 2011 TEKSTI ASKO HEIKKILÄ KUVA WHO

FIP-KONFERENSSISSA INTIAN HYDERABADISSA MUISTUTETTIIN, ETTÄ TUBERKULOOSIBAKTEERI VOI TARTTUA KENEEN VAIN: RIKKAASEEN, KÖYHÄÄN, NUOREEN TAI VANHAAN. ITSE ASIASSA YKSI KOLMASOSA MAAILMAN VÄESTÖSTÄ ON TUBERKULOOSITARTUNNAN SAANEITA.

Tuberkuloosia pitää yhä osata hoitaa

HO ja FIP solmivat vuonna 2010 yhteistyösopimuksen taistellakseen tuberkuloosia vastaan. Sopimuksen mukaan FIP ja sen jäsenjärjestöt liittyivät WHO:n laatiman Stop TB -strategian partnereiksi. Strategian fokuksena on ”engaging all powers in TB care and control through publicprivate mix approach”. Lopullinen tulos on tavoitteellinen: maailmanlaajuisen tuberkuloosikuolleisuuden puolittuminen vuoteen 2015 mennessä verrattaessa vuoden 1990 tasoihin. Tuberkuloositapausten aikainen detektoiminen on tunnustettu ongelma. 9,4 miljoonaa tapausta todetaan vuosittain, mutta se ei vastaa arvioitua lukua ja todennäköisesti moni tapaus jää huomaamatta. Vuonna 2009 kuoli 1,7 miljoonaa ihmistä tuberkuloosiin, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. – Jotta voimme toimia tehokkaasti tuberkuloosia vastaan, tulee kaikki toimijat linkittää toisiinsa, totesi Global Alliance for TB Drug Developmentia edustanut, yhdysvaltalainen WILLIAM WELLS FIP-kongressissa. Tuberkuloosiaihe oli vahvasti esillä läpi FIP-kongressin. WHO ja FIP allekirjoittivat kongressissa uuden sopimuksen koskien erityisesti proviisorien roolia tuberkuloosin hoidossa ja kontrolloinnissa. VASTUSTUSKYKYISET KANNAT LEVIÄVÄT

Tuberkuloosista on myös vastustuskykyinen muoto MDR-TB (Multi Drug Resistant Tuber-

culosis), joka on resistentti vähintään isoniatsidille ja rifampisiinille. MDR on levinnyt useille uusille alueille muutaman viime vuoden aikana. Kaikissa maissa, joissa on todettu tuberkuloositapauksia, on todettu ainakin yhdelle lääkkeelle resistenttejä kantoja. Uudet lääkkeet muuttuvat tehottomiksi verrattain nopeasti. Yhteensä MDR:ää arvioitiin olevan vuonna 2009 noin 250 000 tapausta, ja näistä todettuja vain 12 prosenttia. Kymmenessä korkean kuormituksen maassa noin kuusi prosenttia lääkkeistä ei tehoa. Filippiineillä MDR-TB on suuri ongelma, 9,7 prosenttia hoidoista oli tehottomia. Luoteis-Venäjällä puolestaan ennätykselliset 28 prosenttia kaikista juuri diagnosoiduista tuberkuloositapauksista oli MDR-tapauksia vuonna 2008. Tämä on suurin taso, joka WHO:lle on raportoitu koskaan. Globaalisti MDR-TB on kasvava ongelma. WHO toteaakin raportissaan, että MDR-TB:n diagnosointia ja hoitoa on nopeasti lisättävä. Tuberkuloosin hoidon kustannukset jatkavat kasvuaan ja vuoden 2011 loppuun mennessä ne tulevat saavuttamaan lähes 5 miljardin dollarin rajan. Maakohtaisia eroja potilaskohtaisissa panostuksissa on suuresti. Hoidon rahoituksessa on globaalisti arvioituna yhden miljardin dollarin aukko vuonna 2011. APTEEKEILLA TÄRKEÄ ROOLI

Mikäli tuberkuloosin hoito-ohjeita noudatetaan, ei lääkeresistenssin pitäisi olla ongelma. Ongelmaksi muodostuvat puutteelliset ja keskeytyvät lääkehoidot. On erittäin tärkeää, että

lääkkeillä on aikaa tappaa niin kasvavat, aktiiviset kuin lepotilassakin olevat bakteerit. Epätäydellinen, epäsäännöllinen hoito tai lääkkeiden ottamatta jättäminen voivat sairastuttaa potilaan uudestaan, kun kaikki tuberkuloosibasillit eivät tule tapetuiksi ja monet bakteereista kehittävät resistenssiä lääkkeitä vastaan. Täten potilaiden sitoutuvuus hoitoon tulee varmistaa. Todellista ratkaisua potilaiden seurantaan ei ole, mikä on William Wellsin mukaan yksi ongelma. Toinen apteekkien kriittinen rooli liittyy tuberkuloositapausten toteamiseen. Yskivät ihmiset hakeutuvat usein aluksi hoitoon apteekkeihin, koska luulevat keuhkotuberkuloosia vilustumiseen liittyväksi yskäksi. Proviisorit voisivatkin Wellsin mielestä tehdä enemmän tuberkuloositapausten seulontaa. Keskimäärin tuberkuloosilääkehoitojen aloittamisessa on selvä viivästys. Suomessa tuberkuloosin lääkehoito toteutetaan niin sanotussa valvotussa avohoidossa, jolloin hoitaja valvoo potilaan ottavan lääkkeet joka arkipäivä sairaalassa tai terveyskeskuksessa ja viikonlopuiksi lääkkeet annetaan potilaalle kotiin mukaan. Oikeanlainen tuberkuloosilääkehoito on kestoltaan 6-8 kuukautta ja lääkkeet otetaan kerran päivässä samalla kertaa. Yleensä tuberkuloosipotilaat alkavat voida paremmin kahden kuukauden lääkehoitojakson jälkeen ja voivat tällöin palata työelämään. INTIASSA TAUTI TAPPAA YHÄ

Intiassa tuberkuloosidiagnoosit ovat yleistyneet vuosi vuodelta. Vuonna 2008 oli irtosoluviljelmillä todettuja tapauksia 890 000. Retrospektiivinen Delhi-tutkimus osoittaa, että tuberkuloosipotilaiden kuolleisuus on laskenut 1997–2006, mutta silti kuolleita oli pelkästään Delhin alueella 350 vuonna 2006.

Tuberkuloosilääkkeitä käytetään Intiassa tilastojen mukaan ylimäärin. Lääkkeiden käyttö on sairastapauksiin verrattuna 117 prosenttia. Osittain tilastoa selittävät tuplalääkemääräykset, jolloin asiakas hakee lääkepakkauksen toiseen kertaan samalla reseptillä. Samoja potilaita myös hoidetaan yhä uudelleen, joten ilmeisesti hoitomyöntyvyydessä ja hoitoon sitoutumisessa on ollut ongelmia. Ilman lääkemääräystä myydyt lääkkeet ovat niin ikään ongelma. Lääkkeiden laadussa ei kuitenkaan ole todettu ongelmia. – Lääkeviranomaisten tehtävä Intiassa on valvoa lääkkeiden laatua ja laadullisesti mitattuna valmisteet ovat tasokkaita, kertoi Intian Drug Controller General SURINDER SINGH. Nyt kehitteillä on pakkauksen jäljitysjärjestelmä, jolla voidaan valvoa lääkevalmisteen kulkua apteekin tarkkuudella. Farmasistin rooli tuberkuloosin hoidossa on avustaa tuberkuloosiepäilyjen tunnistamisessa ja hoidon alkuvaiheessa ja sekä jakaa kokemuksia lääkehoidosta muulle terveydenhuollolle. Ongelmana on apteekeissa asiakasta kohden käytettävissä olevan ajan niukkuus. Tuberkuloosiasiakasta pyritäänkin pyytämään tulemaan paikalle muulloin kuin ruuhka-aikana. Farmasian opetuksessa keskustelutaitoja on alettu korostaa, jotta farmasisteilla olisi taito käsitellä potilaita sujuvammin. Keskustelussa Nigerian edustaja totesi heikkojen kommunikaatiotaitojen olevan suuri hoidon onnistumisen este paikallisissa apteekeissa. Australian edustaja puolestaan kertoi, että yksityisellä sektorilla vallitsee tietämättömyys tuberkuloosista. Monet eurooppalaiset kollegat yhtyivät näkemykseen. SUOMI PYRKII ELIMINOINTIIN

Suomessa luotiin viisi vuotta sitten valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma, jonka tavoitteena on tuberkuloosin totaalinen eliminointi. Jotta tavoitteeseen päästään, on yhteistyötä tehtävä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lisääntyvä matkustaminen ja muuttoliikenne sekä lähialueilta että kauempaa voivat vaikuttaa tilanteeseen Suomessa. Lähialueillamme Venäjällä ja Baltian maissa lääkeresistentti tuberkuloosi on kasvava ongelma. Tuberkuloositapaukset ovat vähentyneet Suomessa voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2009 ilmaantuvuus oli vain 7,7 sataa tuhatta kohti ja vuonna 2010 se oli 6,0 sataa tuhatta kohti. Vuoden 2010 tuberkuloositapauksista oli ulkomailla syntyneitä tai ulkomaiden kansalaisia 32 prosenttia. Alle 15-vuotiaita oli kuusi (kaksi prosenttia) ja 60 vuotta täyttäneitä 163 (50 prosenttia). MDR-kantoja eristettiin kuusi (kaksi prosenttia).

Tuberkuloositapaukset keskittyvät Suomessa riskiryhmiin, joihin kuuluvat lapset rokotetaan BCG-rokotteella. Aikuisille se antaa vain vähäisen suojan. Erityisen haasteellisia hoitoryhmiä ovat monisairaat iäkkäät, päihdeongelmaiset ja lääkeresistenttiä tuberkuloosia sairastavat.

Kirjoittaja on valmistuva proviisoriopiskelija ja Proviisoriyhdistyksen hallituksen jäsen.

Tiesitkö tämän? • Joka sekunti joku maailmassa saa tuberkuloosibakteeritartunnan. • Joka kolmas maapallon väestöstä on saanut tartunnan. • 5–10 prosenttia tartunnan saaneista sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa. • 1,7 miljoonaa ihmistä kuoli tuberkuloosiin vuonna 2009.

Mikä tauti, mikä hoito? TUBERKULOOSI on ikivanha sairaus, mutta vasta 1900-luvulla siitä tuli parannettavissa oleva oikeanlaisella lääkityksellä. Monessa kehittyneessä maassa sairaus alkaakin olla suhteellisen hyvin hallinnassa. Silti WHO:n mukaan yksi kolmasosa maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Tuberkuloosi tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana, kuten useimmat bakteerien aiheuttamat hengitystien tulehdukset. Tartunnan jälkeen mycobacterium tuberculosis voi elää vuosikausia aiheuttamatta oireita. Oireettomalla kantajalla bakteerit ovat latentteja, eikä taudinkantaja tuolloin levitä tautia. Immuniteetin heikkeneminen, johon vaikuttavat esimerkiksi ruokavalio, ikä, infektio, kuten HIV/ AIDS, tupakointi ja alkoholinkäyttö, antaa bakteereille tilaa lisääntyä, jolloin sairaus saattaa puhjeta. Vaikka tuberkuloosi on tunnettu keuhkotautina, tunnetaan myös luu-, nivel-, imusolmuke- (risatauti) ja munuaistuberkuloosi. Aivokalvossa tulehdus on hengenvaarallinen. Ainoastaan keuhkotuberkuloosipotilas voi tartuttaa muita ihmisiä. Oireileva, hoitamaton potilas tartuttaa keskimäärin 10–15 ihmistä vuodessa. Yleisimpiä tuberkuloosin oireita ovat yli kolme viikkoa kestävä yskä ja limaiset tai veriset yskökset, hienoinen kuume, painon lasku, ruokahaluttomuus, heikkous, kipu rinnan alueella sekä hengitysvaikeudet sairauden myöhäisemmässä vaiheessa. TB-diagnosointi tehdään usein röntgenkuvasta ja varmistetaan bakteeriviljelyllä. Ysköksen tuberkuloosivärjäys on kuitenkin luotettavin ja halvin tapa diagnosoida tuberkuloosi. Positiivinen yskösnäyte indikoi basillien olemassaolon mukoosassa. Tuberkuloosin hoito toteutetaan lääkehoitona ja oikein toteutettuna se johtaa useimmiten pysyvään paranemiseen. Farmakologian professori RAIMO TUOMINEN mainitsee kirjassa Farmakologia ja toksikologia lääkehoidon tärkeimmät periaatteet: 1) Käytetään aina usean mikrobilääkkeen yhdistelmähoitoa, 2) Hoidon tulee olla riittävän pitkä ilman minkäänlaisia taukoja. Kolmen–neljän lääkkeen yhdistelmälääkitys määrätäänkin usein ensimmäiseksi kahdeksi kuukaudeksi ja sitten kaksi–kolme lääkettä neljäksi kuukaudeksi. Ensisijaisia lääkkeitä hoidossa maailmanlaajuisesti ovat isoniatsidi (INH), rifampisiini (RIF) ja pyratsiiniamidi (PZA). Lisäksi erityisesti, jos on syytä epäillä lääkkeille vastustuskykyistä kantaa, ovat käytössä etambutoli (EMB), streptomysiini (SM), moksifloksasiini (MXF) ja sykloseriini (CS).

LÄHTEET: Elimination of tuberculosis from Europe and the world, Tala E, Kochi A. Eur Respir J 1991; 4:1159–1160. Farmakologia ja toksikologia, tuberkuloosilääkkeet ja sulfonit, R. K. Tuominen. FIP:n kongressin luentomateriaali, Hyderabad, Intia: WHO’s Stop TB Strategy and engaging all care providers in TB care and control through Public-Private Mix approaches, Mukund Uplekar (Stop TB Department WHO). Country experiences on engaging pharmacists in TB care: D’Arcy Richardson (TB Team PATH Washington DC, USA). Private Market of anti-TB medicines and implications for engaging pharmacists, William Wells (Global Alliance for TB Drug Development, USA). Engaging pharmacists in the India’s National TB Programme, Ashok Kumar (Revised National Tuberculosis Contol Programme, India). The role of drug regulatory authorities in engaging pharmacists to ensure rational use of anti-TB medicines, Surinder Singh (Drug Controller General of India). Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:21. Tartuntataudit Suomessa 2010, raportti,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tuberculosis mortality trends in Delhi after Implementation of RNTCP, 2009, V. K Dhingra1, Nishi Aggarwal2, Shivani Chandra3 and R.P Vashist. WHO report 2010 – Global tuberculosis control, World Health Organization.

Apteekit toivottavat hyvää joulua! Akaan Apteekki Alajärven Apteekki Alppilan Apteekki Apteekki Bulevardia Apteekki Karisma, Lahti Apteekki Trio, Lahti Asikkalan Apteekki Auran Apteekki Espoon 1. Tapiolan Apteekki Espoon 6. Matinkylän Apteekki Espoon 8. Olarin Apteekki Etelä-Haagan Apteekki Eurajoen Apteekki

Evijärven Apteekki Forssan Keskusapteekki Forssan Kutomon Apteekki Forssan Vanha Apteekki Graanin Apteekki, Mikkeli Haapaveden Apteekki Halikon Apteekki Hartolan Apteekki Heinolan 2. Keskus Apteekki Helsingin 17. Kaivopuiston Apteekki Helsingin 22. Carelia Apteekki Helsingin 41. Megahertsin Apteekki Helsingin 43. Pitäjänmäen Apteekki

Helsingin 44. Lauttasaaren Kirkkoapteekki Helsingin 45. Etelä-Kaarelan Apteekki Helsingin 53. Kontulan Apteekki Helsingin 57. Pukinmäen Apteekki Hirvensalmen Apteekki Huittisten Apteekki Hämeenlinnan 1. Tori-Apteekki Iin Apteekki Ikaalisten Apteekki Ilmajoen Apteekki Ilomantsin Apteekki Isokyrön Apteekki Itäkeskuksen Apteekki, Helsinki Joutsan Apteekki Joutsenon Apteekki Jyväs Apteekki, Jyväskylä

Kolarin Apteekki Kotkan IV Kontio Apteekki Kouvolan Salpa Apteekki Kouvolan II Uusi Apteekki Kouvolan V Tornionmäen Apteekki Kruunu-Apteekki, Loviisa Kuhmon Apteekki Kuninkaankadun Apteekki, Tampere Kuopio VIII Petosen Apteekki Kuusamon Keskusapteekki Kyrön Apteekki Köyliön Apteekki Laajasalon Apteekki, Helsinki Lahden 6. Launeen Apteekki Laitilan Ykkösapteekki Laukaan Apteekki

Liedon Apteekki Längelmäen Apteekki, Jämsä Länsi-Turunmaan 2. Apteekki, Nauvo Marttilan Härkä Apteekki ja Tarvasjoen Sivuapteekki Merikarvian Apteekki Muonion Apteekki Muuramen Apteekki Myllykosken Apteekki, Anjalankoski Naantalin Apteekki Nokian I Apteekki Noormarkun Apteekki Nummelan Apteekki, Vihti Nummenmäen Apteekki, Turku Oriveden Apteekki Otanmäen Apteekki

Palokan Apteekki, Jyväskylän mlk Perhon Apteekki Porin IX Karhu Apteekki Porvoon II Uusi apteekki Punkaharjun Apteekki Pähkinärinteen Apteekki, Vantaa Pälkäneen Apteekki Raision Ykkösapteekki Rovaniemen I Apteekki Runebergin Apteekki, Helsinki Ruokolahden Apteekki Sahalahden Apteekki Salon Kuninkaantien Apteekki Salon Vanha Apteekki Simonkylän Apteekki, Vantaa Tainionkosken Apteekki, Imatra

Tampereen 12. Koivu Apteekki Tampereen 19. Linnainmaan Apteekki Tapiolan Otso-Apteekki Tervolan Apteekki Tornion Apteekki Tullintorin Apteekki, Tampere Turun 10. Martin Apteekki Turun 15. Runosmäen Apteekki Turun 6. Humaliston Apteekki Turun Länsikeskuksen Apteekki Utajärven Apteekki Uudenkaupungin 2. Uusi Apteekki Vaalan Apteekki Vaasan IV Palosaaren Apteekki Valtimon Apteekki Vammalan II Hopun apteekki, Sastamala

Vantaan 2. Vantaanportin Apteekki Varissuon Apteekki, Turku Vesannon Apteekki Vetelin Apteekki Viherlaakson Apteekki, Espoo Viitasaaren Apteekki Vilppulan Apteekki Voikkaan Apteekki, Kouvola Vuosaaren Apteekki, Helsinki Willan Apteekki, Hyvinkää www.apteekkituotteet.fi Ylöjärven 4. Elona-Apteekki Ylöjärven Apteekki Ypäjän Apteekki Ähtärin Apteekki

www.askolanapteekki.fi

w w w. h au ki p u t aan ap t e e k k i .fi

»talousseminaari

TEKSTIT VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT KALLE AALTONEN

Aloittavan apteekkarin haasteet OULUN ROTUAARIN APTEEKIN APTEEKKARI JUHA KESKITALO KERTOI ALOITTAVAN APTEEKKARIN HAASTEISTA. HÄN ANTOI NEUVOJA SIITÄ, MITÄ ASIOITA OLISI HUOMIOITAVA ENNEN APTEEKIN HAKEMISTA JA VASTAANOTTAMISTA SEKÄ TOIMINNAN ALKUVAIHEESSA.

nnen apteekkiluvan hakemista on syytä selvittää, mitä on hakemassa. Kannattaa ottaa huomioon haettavan apteekin vahvuudet ja heikkoudet, trendit ja tuloksentekokyky, sillä jokainen apteekki on erilainen. Paras tieto kustakin apteekista on apteekin haltijalla. On hyvä selvittää etukäteen, mitä kehityshankkeita paikkakunnalla on meneillään, ja onko tapahtumassa isompia rakennemuutoksia. Myös oma tilanne on hyvä ottaa huomioon: edessä voi olla perheestä irtaantuminen, jos apteekkitoimintaa harjoittaa toisella paikkakunnalla.

Apteekkari Juha Keskitalo Oulun Rotuaarin apteekista antoi neuvoja omasta apteekista haaveileville.

Ennen apteekin vastaanottamista on hyvä tehdä apteekin nykytilanteen kartoitus. Kannattaa arvioida esimerkiksi liiketoiminnan tilannetta, toimintaympäristön muutoksia, tilinpäätöstä ja siitä johdettuja eri tunnuslukuja. Tilinpäätös kertoo yksityiskohtia tulonmuodostuksesta ja kulurakenteesta. Näitä ja eri talouden tunnuslukuja kannattaa vertailla esim. Apteekkariliiton kokoamien tietojen avulla saman kokoluokan keskiarvoapteekkiin. Vertailussa on syytä ottaa huomioon viiveet. SOPIMUKSET KUNTOON

Ennen apteekin vastaanottamista on mietittävä, kuinka paljon apteekkiin on sijoitettava omaa rahaa, ja kuinka suuri on ulkopuolisen rahoituksen tarve. Pankkia kiinnostavat mahdolliset vakuudet ja liiketoiminnan tulosennuste. On aihetta selvittää myös vuokrasopimusasiat – tai vaihtoehtoisesti on mietittävä, onko

Oletko hereillä verkossa? M-BRAIN OY:N TOIMITUSJOHTAJA MARJUKKA NYBERG LUENNOI SIITÄ, KUINKA SOSIAALISTA MEDIAA HYÖDYNTÄMÄLLÄ VOITAISIIN OLLA VIELÄ PAREMMIN PERILLÄ ASIAKKAIDEN TARPEISTA APTEEKKIALALLAKIN. MYÖS NETIN KAUTTA VOI LÖYTÄÄ KULUTTAJAT JA YMMÄRTÄÄ HEIDÄN AJATTELUAAN.

ietojohtamisen haasteisiin lukeutuvat nykyään tietotulva ja ajanpuute. Sosiaalisen median voimakas kasvu on muutamassa vuodessa tuonut uusia mahdollisuuksia viestintään ja tiedon keruuseen. Samalla se on moninkertaistanut tiedon määrän ja hankaloittanut sen hallintaa ja ymmärtämistä.

Toimitusjohtaja Marjukka Nyberg kertoi sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Nyberg nimittää nykytilannetta, jossa pitää olla koko ajan yhteydessä eri päätelaitteilla verkkoon, teknologiahulluudeksi ja uskoo, että ihminen palaa vielä takaisin hieman tervejärkisempään toimintaan. Vaikka tekninen muutos on nopeaa, ihminen ei biologisesti muutu lyhyessä ajassa. Aivojen vastaanottokyky ei ole muuttunut, emmekä kykene käsittelemään tietoa enempää kuin tietyn määrän kerrallaan. Toisaalta myös ihmisen perustarpeet ja kommunikaation tarve ovat pysyneet ennal-

järkevää hankkia omat tilat. Apteekkien vuokrat vaihtelevat muun muassa sijainnista riippuen. On hyvä selvittää paikkakunnan käypä vuokrataso. Lisäksi on harkittava, kuinka pitkän vuokrasopimuksen on valmis tekemään. Myös apteekkien tilojen ja kalusteiden kunto on hyvä arvioida. Vakuutukset ja monet muut sopimusasiat ovat myös etukäteen selvitettävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi apteekin siivous, vartiointi, kirjanpito, palkanlaskenta, tietoliikennepalvelut sekä IT-ohjelmistot ja vuokra-/leasingsopimukset. Sopimuksia kannattaa myös kilpailuttaa. Yhteistyö kirjanpitäjän kanssa kannattaa aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja kannattaa huomioida, että aiempi apteekin kirjanpitäjä tuntee apteekin ennestään. Henkilöstön työsopimuksiin ja palkkayhteenvetoihin kannattaa tutustua etukäteen. Lisäksi on mietit-

Toteutettavista asioista on hyvä tehdä toimintasuunnitelma ja budjetti.

laan. Ihmisillä on tarve työn tai elämän takia keskittyä hälyn keskellä sellaiseen tietoon, joka on hänelle itselleen tärkeää. Yrityksellä ja markkinoijalla taas on tarve tavoittaa intressiryhmiään. Mitä tämä merkitsee apteekin kannalta?

tävä ennalta omaa rooliaan, ja kuinka paljon omaa työaikaa aikoo käyttää. Tämä vaikuttaa myös kulurakenteeseen. PALJON SUUNNITELTAVAA

On hyvä arvioida ennalta, kuinka paljon panostaa markkinointiin ajallisesti ja rahallisesti. Aikooko liittyä ketjuun, ja kuinka aikoo suunnitella oman markkinoinnin ja mainonnan. Markkinoinnin tarpeeseen vaikuttavat paljon paikkakunnan koko ja sen omat tapahtumat. Esimerkiksi pienellä paikkakunnalla jo apteekkarin vaihtuminen on huomion arvoinen asia. Toteutettavista asioista on hyvä tehdä toimintasuunnitelma ja budjetti.

tikeskustelijoilla on hämmästyttävän paljon auktoriteettia toinen toisiinsa. Nyberg toivoo, että asiantuntijat ottaisivat paremman otteen tilanteesta. Hänestä lääkealan toimijat yhdessä voisivat alkaa pitää avoimia foorumeja, joissa ihmiset voivat kysellä asioita ja ammattilaiset osallistuisivat keskusteluun.

VERKKO TÄYNNÄ TIETOA

Netistä voi saada tietoa esimerkiksi tietyistä kuluttajaryhmistä. Netti on pullollaan erikoistuneita ryhmiä – spontaanisti syntyneitä tai jonkun pystyttämiä keskustelufoorumeja, joissa käyviä ihmisiä, kuten potilaita tai näiden omaisia, yhdistävät tietyt intressit. Sairauden, oireiden tai jonkin teeman ympärille kehittyy sivustoja, joita esimerkiksi lääkeyritykset seuraavat. Netti on tulvillaan terveyteen liittyvää tietoa. Keskustelupalstoilla annetaan vihjeitä esimerkiksi lääkkeiden käytöstä. Verkko tarjoaa välineen tiedon välitykseen, mutta samalla se mahdollistaa myös sen, että mielipiteitä on mahdollista esittää ilman kompetenssia. Net-

MONIA MAHDOLLISUUKSIA

Nyberg suosittelee seuraamaan keskustelua verkossa. Kaiken tiedon tavoittaminen on mahdotonta, mutta keskittyminen esimerkiksi paikkakuntakohtaiseen tietoon voi olla mielekästä. Systemaattinen sosiaalisen median seuranta voi auttaa, kun pyritään kartoittamaan jotakin ongelma-aluetta. Verkosta voi saada tietoa siitä, miten ihmiset keskustelevat lääkkeistä ja millaisia tietoja on liikkeellä. Virheellisiä tietoja on mahdollista oikaista esimerkiksi vastauspalstaa ylläpitämällä, osallistumalla keskusteluihin tai ohjaamalla oikean tiedon lähteille. Verkosta saa myös ideoita omiin viestintäkanaviin.

Apteekin vastaanottamisen jälkeen ovat keskeisessä asiassa henkilöstö, apteekin prosessit ja niiden kehittäminen. Tuloksen tekoon liittyen on myynti- ja vapaan kaupan tuotteiden katteita syytä tarkastella ja suunnitella tuotteiden hinnoittelu ja alennukset. Henkilöstökuluihin ja myyntituloihin vaikuttavana tekijänä on arvioitava, ovatko aukioloajat optimaaliset. Tarkempia tilastotietoja esimerkiksi asiakasliikenteestä ja myynnistä sekä talouteen liittyviä tunnuslukuja on hyvä käydä läpi jo alussa. Toiminnan sopeuttaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian apteekin vastaanottamisen jälkeen, jos siihen on tarvetta.

Verkkoa voi hyödyntää myös palautteen keruussa ja sitä kautta palveluiden kehittämisessä. Brändin hallinta ei ole enää nykyään mahdollista itsenäisesti, vaan se tapahtuu kuluttajan ja yrityksen välisenä vuoropuheluna. Verkko voi antaa myös mahdollisuuden oman työnantajakuvan seuraamiseen. Apteekki voi myös olla itse aktiivinen tiedon tuottaja sosiaalisessa mediassa. Apteekki tai apteekkari voi ylläpitää vaikkapa blogia ja kehottaa ihmisiä antamaan palautetta omalle keskustelupalstalleen.

Apteekkikin voi olla aktiivinen tiedon tuottaja sosiaalisessa mediassa. 35

»talousseminaari Palvelu on ollut juuri ja juuri kannattavalla tasolla, jos ei huomioida perustamisinvestointia.

Proviisori Petri Kröger Itä-Suomen yliopiston apteekista kuuluu verkkoapteekkitoiminnan edelläkävijöihin Suomessa.

Verkkopalvelu vaatii jatkuvaa kehittämistä PROVIISORI PETRI KRÖGER KERTOI AVOIMESTI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VERKKOAPTEEKIN PERUSTAMISEEN LIITTYVISTÄ KOKEMUKSISTA. HÄN ESITTELI, KUINKA TOIMINTA KÄYNNISTETTIIN, MITEN SITÄ ON MARKKINOITU JA SEURATTU, KUINKA TOIMINTA ON KEHITTYNYT, MILLAISIA KOKEMUKSIA LÄÄKEMYYNNISTÄ ON SYNTYNYT JA MITEN KANNATTAVAA TOIMINTA ON.

röger esitteli, kuinka Google Analytics -sovellusta hyödynnetään verkkopalvelun tukena. Kyseessä on Googlen ilmainen työkalu, jolla on mahdollista analysoida verkkopalvelun kävijäliikennettä. Kröger kertoi myös verkkopalvelun hakukonemarkkinoinnista ja -optimoinnista, jotka muiden tekijöiden ohella vaikuttavat siihen, kuinka suuri osuus sivustolle tulijoista tekevät tilauksen. Yhteenvetona Kröger totesi, että verkkoliiketoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Palvelu tarjoaa henkilökunnalle uusia, kiinnostavia tehtäviä ja monipuolistaa työnkuvaa. Toisaalta asiakaspalvelu teettää työtä myös verkossa. Verkkopalvelu on myös keino markkinoida apteekkia

ja kehittää sen imagoa. Palvelu on mahdollista saada kannattavaksi. Tärkeää on, että apteekit tarjoavat turvallisen tavan asioida verkossa. Kröger kertoi, että lääkkeitä tilattiin 25– 30 prosentissa kaikista tilauksista. Yksistään lääkkeitä tilattiin neljässä prosentissa tilauksista. Lääkkeiden myynti euroina oli yhdeksän prosenttia verkkopalvelun myynnistä. Puhelinneuvontaan oli tullut 30–40 kysymystä kuukaudessa. Kustannusten osalta Kröger esitteli, kuinka verkkopalvelun ylläpito- ja liiketoimintakustannukset ovat jakautuneet euromääräisesti sekä arvioi palvelun olleen juuri ja juuri kannattavalla tasolla, jos ei huomioida perustamisinvestointia.

MIKÄ KAIKKI MAKSAA?

Verkkopalvelun ylläpitäjän tulee varautua seuraaviin kustannuksiin: • Verkkokauppasovellus • Tilavuokra • Verkkomaksutapojen kulut • Pakettimaksut • Pakettien nouto • Pakkausmateriaalit • Tilausten käsittely, toimittaminen • Asiakasyhteydet, palautukset • Hintojen ja JT-tuotteiden ylläpito • Taloushallinto • Tuotteiden ylläpito, yleiset kauppatavarat • OTC-lääkkeiden ylläpito • Asiakaskontaktit, ongelmat, työohjeiden laatiminen • Markkinointi: tarjoukset, uutiskirjeet, Facebook, Google • Tuotekyselyt, lääkeneuvonta • Lääketilausten tarkistus ja dokumentointi • Kehittäminen, seuranta, markkinointi, tarkistaminen

»jäsen- ja koulutussivut Paljastamme näillä jäsensivuilla ensi maaliskuun Proviisoripäivän monipuolisen ohjelman sekä kerromme yhdistyksen syyskokouksen päätöksistä. Väistyvä puheenjohtaja ANTTI VAARA tekee välitilinpäätöksen, ja uusi järjestö- ja edunvalvontaproviisori SUVI HEISKANEN raportoi opiskelijoiden tilaisuuksista.

iskelija-

distyksen op asian päivillä. Yh si virkistystä Farm rjo ta i or iis eita. ov Pr ter sen Cafe tuoreita kalen Proviisoriyhdistyk yhdistyksen paino eli itt es KÖ LK OMAS PY yhdyshenkilö TU

Emeritaprofessor i SIRKKA-LIISA KIVELÄ luenn yhdistyksen syys oi kokouksen yhtey de ssä pidetyssä koulutuksessa iäk käiden lääkehoido n tilanteesta.

UUTTA: Seniorijäsenyys! SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEEN voivat vuoden 2012 alusta lähtien liittyä myös eläkkeelle siirtyneet proviisorit ja apteekkarit. Seniorijäsenmaksu on 100 euroa vuodessa. Lisätietoja jäsenyydestä saa yhdistyksen sivuilta www.proviisoriyhdistys.net tai yhdistyksen toimistolta. Tavoitat meidät arkisin kello 9–15 numerosta (09) 177 771.

MUISTA! PROVIISORIPÄ IVÄ 17.3.2012

Ota yhteyttä SUVI HEISKASEEN, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista. suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net, puh. (09) 177 771, gsm 045 636 0196

»puheenjohtajalta Vuosi pakettiin

TEKSTI JA KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN

JOULU ON jo ovella, ja vuosi lähenee loppuaan. On välitilinpäätöksen aika. Proviisoriyhdistys ja Farmasialiitto käynnistivät kesällä selvitysmies JARMO NURMION johdolla yhteisen projektin, jonka tavoitteena oli viimein saada aikaiseksi konkreettinen uudelleenjärjestäytymismalli, johon molemmat osapuolet olisivat olleet valmiita sitoutumaan. Proviisorijärjestöt olivat jo aikaisemmin laatineet neuvottelujen pohjaksi ehdotuksen heitä tyydyttävästä mallista, jota myös aikaisemmin tehdyn proviisoreille osoitetun kyselyn perusteella kannatettiin. MYÖS NÄITÄ viimeisimpiä neuvotteluja käytiin mielestäni hyvässä ja rakentavassa hengessä. Loppujen lopuksi emme kuitenkaan pystyneet rakentamaan mallia, joka sellaisenaan olisi ollut toteuttamiskelpoinen. Osapuolien reunaehdot olivat joissain asioissa vielä liian kaukana toisistaan. Proviisoriyhdistyksen hallitus katsoi, että monista muista asioista voimme joustaa, mutta meille on keskeistä, että malli tarjoaa uskottavan mahdollisuuden proviisorien itsenäiselle ammatilliselle edunvalvonnalle. Se edellyttää muun muassa, että proviisorijärjestöllä on käytettävissä omaa, tähän tehtävään palkattua henkilökuntaa.

PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS JÄRJESTETTIIN LAUANTAINA 3. JOULUKUUTA. KOKOUKSESSA HYVÄKSYTTIIN ENSI VUODEN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO SEKÄ VALITTIIN UUSIA HALLITUKSEN JÄSENIÄ JA VARAJÄSENIÄ. KOKOUKSESSA KÄSITELTIIN MYÖS PROVIISORIEN JÄRJESTÄYTYMISTÄ.

Järjestöt ryhtyvät rakentamaan yhteisiä pelisääntöjä ja työkaluja järjestöjenväliselle yhteistyölle.

VAIKKA NEUVOTTELUT eivät tällä erää johtaneet toivottuun lopputulokseen, ei paluuta entiseen enää ole. Tavoitteena on, että jatkamme yhteistyön tiellä. Neuvotteluissa syntyi myös niin sanottu ”perälautamalli”. Tämän mallin mukaisesti järjestöt ryhtyvät rakentamaan yhteisiä pelisääntöjä ja työkaluja järjestöjenväliselle yhteistyölle. Hyvää keskusteluyhteyttä ei tule katkaista. Uskon, että vielä jonakin päivänä myös uudelleenjärjestäytyminen toteutuu. PROVIISORIYHDISTYS VALITSI syyskokouksessa uuden hallituksen ja puheenjohtajan vuodelle 2012. Itse en enää asettunut ehdolle kolmannelle puheenjohtajakaudelle. Yhdistyksen hallitustoiminnasta ja sen tiimoilta kohtaamistani ihmisistä jää itselleni hyvät muistot. Kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehty työ on ollut palkitsevaa ja mielekästä. SYYSKOKOUKSESSA PUHEENJOHTAJAKSI valittiin ANTTI HYYTIÄINEN. Yhdistys sai mielestäni erittäin hyvän ja osaavan puheenjohtajan ja hallituksen. Hallitus on toimiva yhdistelmä kokemusta, näkemystä ja tuoreita ideoita. Tästä on hyvä jatkaa. RAUHALLISTA JOULUN odotusta ja onnellista ja menestyksekästä vuotta 2012! ANTTI VAARA,

väistyvä puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

hdistyksen pääteema vuodelle 2012 on proviisorien ammatillisen osaamisen hyödyntäminen sekä ammattikunnan yhtenäisyyden vahvistaminen. Yhteistyötä muiden lääkealan toimijoiden kanssa syvennetään. Yhdistyksen tavoitteena on aktiivisesti osallistua lääkealan kehittämiseen. Yhdistys pitää tärkeänä muun muassa viestintänsä kehittämistä siten, että se tavoittaa entistä paremmin muiden muassa yhteistyökumppanit, viranomaistahot ja opiskelijat. Ammattikuntamme yhtenäisyyttä pyritään lisäämään eri sidosryhmien kanssa yhteistyötä tekemällä. Myös yhteiskuntasuhteita kehitetään ja ammatillisia asioita viedään eteenpäin. Samalla yhdistyksen omat taloudelliset toimintaedellytykset turvataan ja jäsenpalveluja kehitetään. Myös proviisorien koulutusmääriin vaikutetaan. YHTEISTYÖTÄ SYVENNETÄÄN

Viime vuonna proviisorien keskuudessa toteutetun kyselyn mukaan lähes 100 prosenttia proviisoreista ja proviisoriopiskelijoista on sitä mieltä, että kaikkien proviisorien tulisi olla samassa järjestössä. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta kannatti Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton hallitusten esittämää mallia yhdistymisestä ja olisi valmis liittymään uuteen järjestöön. Yhdistyminen onkin ollut kuluvana vuonna eräs toimintasuunnitelman tavoitteista.

»ajankohtaista

Proviisoriyhdistys panostaa yhteistyöhön Proviisoriyhdistys kiittää Stada Pharmaa syyskokousjärjestelyiden tukemisesta.

Farmasialiiton kanssa perustettu yhdistymistyöryhmä sai kesällä tehtäväkseen pohtia muun muassa, kuinka järjestäydyttäisiin uuteen, yhteiseen järjestökokonaisuuteen. Selvitysmies JARMO NURMION vetämä yhdistymistyöryhmä ei löytänyt työnsä aikana sellaista mallia, jonka mukaan olisi voitu edetä järjestöjen yhdistymisasiassa molempien järjestöjen reunaehdot täyttäen. Tästä johtuen Proviisoriyhdistyksen hallitus ei esittänyt yhdistymisen osalta etenemistä syyskokoukselle, eikä yhdistymismalli kokonaisuutena herättänyt jäsenten keskuudessa suurta innostusta. Positiivisena asiana työryhmä suositteli yhteistyön aloittamista Proviisoriyhdistyksen ja Farmasialiiton kesken, ja syyskokous kannattikin yksimielisesti hallituksen esitystä, että hallitus alkaa kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia. Myös Farmasialiiton liittovaltuusto oli päätynyt yhteistyön kannalle. Yhdistys on huomioinut yhdistymistyöryhmän työn myös toimintasuunnitelmassaan. Sen mukaan koko proviisorikunnan yhdistymistä tavoitellaan edelleen, ja yhteistyötä eri yhdistyksen sidosryhmien kanssa syvennetään. YHTEINEN PROVIISORIPÄIVÄ

Keväällä järjestettävä Proviisoripäivä on ollut perinteisesti yhdistyksen näkyvin koulutustapahtuma. Vuoden 2012 Proviisoripäivä järjestetään toisen kerran yhteistyössä Proviisoriliiton kanssa. Proviisoripäivän alustava ohjelma

löytyy verkkosivuiltamme sekä tämän Proviisorin sivulta 43. Yhdistyksen päämääränä on aktiivisesti toimia proviisorien ammatillisen pätevyyden lisäämiseksi. Tavoitteena on parantaa proviisorikunnan esimies- ja johtamistaitoja tarjoamalla monipuolista koulutusta. Täydennyskoulutuksella vahvistetaan vuonna 2012 proviisorien taloustietämystä ja parannetaan valmiuksia oman toimialan ympäristön muutosten seuraamiseen sekä valmiuksia esimiehenä ja yrityksen omistajana toimimiseen. Koulutuksen suunnittelu, toteutus ja muut järjestelyt tehdään laadukkaasti ottaen huomioon sekä proviisorien että työelämän tarpeet. Yhdistys järjestää muun muassa esimies- ja talouskoulutusta yhteistyössä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen kanssa. Yhdistys järjestää myös jo viidennen kerran suositun Joka proviisorin talousseminaarin. JÄSENMAKSUT NOUSEVAT HIEMAN

Jäsenmaksujen korotusten taustalla on yleinen kustannustason nousu ja yhdistyksen edunvalvontatyöhön satsaaminen: yhdistyksessä toimii nykyään kaksi proviisoria, jotka työskentelevät kokopäiväisesti ammattikuntamme ja yksittäisten jäsentemme edunvalvontatehtävissä. Viime vuoden jäsenmaksuluokkia ei muutettu, mutta niitä selkeytettiin. Jäsenmaksuluokkiin lisättiin uusi kannatusjäsenluokka: vuoden 2012 alusta alkaen voivat eläkkeellä

olevat proviisorit ja apteekkarit liittyä yhdistyksen seniorijäseniksi. Ensi vuoden jäsenmaksut esitellään sivulla 42. HALLITUKSEEN UUSIA TOIMIJOITA

Syyskokouksen sääntömääräisiin asioihin lukeutuivat myös uusien luottamushenkilöiden vaalit. Proviisoriyhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ANTTI HYYTIÄINEN (Salon Vanha Apteekki). Nykyinen puheenjohtaja ANTTI VAARA ei asettunut ehdolle kolmannelle kaudelle. Proviisoriyhdistykselle valittiin myös uudet hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle. Sekä hallituksen varsinaisen jäsenen että varajäsenen paikkoja oli avoinna kuusi. Uuden hallituksen jäseniksi valittiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle jatkamaan nykyisessä hallituksessa toimivat MIKAELA PAMMO ja LAURA SALMELAINEN. MIKA MÄKI-JOUPPILAN ja MIKKO HILTUSEN hallituskausi on kesken. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin nykyiset varajäsenet HENNA HALONEN ja JUHA PÄIVÄRINTA sekä uusina tulokkaina JARNO KAARLAS ja JORI VAISSALO. Hallituksen uusiksi varajäseniksi valittiin nykyisistä riveistä TEEMU ALI-KOVERO, ASKO HEIKKILÄ ja TIMO TOIVONEN sekä uusina tulokkaina ANNA IKONEN, JOUNI KUSNETSOFF ja TUOMAS PYLKKÖ. JOONAS JÄÄSKELÄISEN ja HELINÄ MINKKISEN varajäsenkausi on kesken. Uusi hallitus järjestäytyy vuoden 2012 tammikuussa, jolloin yhdistyksen valiokunnat muodostetaan.

»opiskelijat Olemme tulevaisuuden asiantuntijoita KUOPION PROVIISORIOPISKELIJAT KESKUSTELIVAT PIKKUJOULUJEN YHTEYDESSÄ KIIVAASTIKIN PROVIISORIN AMMATISTA JA ROOLISTA TULEVAISUUDESSA. TEKSTI SUVI HEISKANEN KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN

aikalla olleista opiskelijoista valtaosa oli jo ehtinyt kartuttaa työkokemustaan apteekissa, ja toisille oli kertynyt työtunteja myös sairaalan puolelta. Kokemuksia ja ajatuksia vaihdettiin harjoitteluun lähtemisestä, erikoistyöstä ja valmistumisesta sekä proviisorien työtilanteesta. Pienryhmissä keskusteltiin proviisorien tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista, ja lopuksi ajatukset koottiin yhteen. Yksi tärkeimmistä proviisorien tulevaisuuden haasteista on opiskelijoiden mielestä proviisorin roolin ja mahdollisuuksien selkeyttäminen terveydenhuollossa. Apteekin erityispiirteet osana terveydenhuoltoa ja potilaan hoitoketjua, mutta toisaalta myös yritystoimintana haluttaisiin tuoda paremmin ihmisten tietoisuuteen. Näin muokattaisiin vääristynyttä kuvaa apteekkareista ja apteekin toiminnasta. Ammattikuvaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä proviisorien erityisosaamista nykyistä laajemmin. Esille tulivat niin proviisorin reseptinkirjoitusoikeus kuin rokottamispalvelun tarjoaminenkin. Proviisorin asiantuntijuudelle olisi käyttöä myös esimerkiksi hoitohenkilökunnan sekä omaishoitajien ja muiden omaisten lääkehoidon osaamisen vahvistamisessa.

Tulevaisuuden asiantuntijat visioivat Makumestareiden tiloissa Kuopiossa.

Toteuttamiskelpoiseksi ideaksi koettiin palvelujen tarjoaminen yrittäjänä. Proviisori voisi tarjota konsulttipalveluja esimerkiksi kouluttajana ja koordinoijana. Asiantuntijapalvelut voisivat liittyä lääkevalmistukseen, lääkehoidon kokonaisarviointiin sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Outside the box -ajattelu innoitti opiskelijoita ja haastoi heitä miettimään omia valmiuksiaan kilpailla työpaikoista myös muilla aloilla perinteisen urapolun sijaan. Silti kliininen far-

masia oli selvästi tulevia proviisoreja kiinnostava alue. Opiskelijat keskustelivat lääkärikierroksilla mukana olemisesta, terveyskeskuksen proviisoreista sekä siitä, kuinka voisimme ansaita paikkamme puhtaasti ylimpänä lääkealan asiantuntijana myös sairaalasektorilla. Kokonaisuutena ilta oli antoisa. Siinä samalla yhdistyksen uusi järjestö- ja edunvalvontaproviisori sai lämpimän vastaanoton Kuopion opiskelijoilta. Tästä on hyvä jatkaa.

Saunan ja hyvän ruoan merkeissä

Helsingin proviisoripiskelijoiden pikkujouluihin kokoonnuttiin Tamron tiloihin Vantaalle.

HELSINGIN PROVIISORIOPISKELIJAT kokoontuivat 22.11. pikkujouluihin Tamron tiloihin Vantaalle. Ilta alkoi edullisilla ostoksilla Tamro Shopissa. Ostosten jälkeen tuoteryhmäpäällikkö TARJA ERHOLTZ esitteli Elivo-tuotesarjaa ja TEEMU SYSMÄLÄINEN haastoi opiskelijat miettimään apteekkitoiminnan kehittämistä. Aikaa oli toki varattu myös seurusteluun hyvän ruoan parissa, saunan lämmössä ja porealtaalla. Kuopion proviisoriopiskelijat viettivät puolestaan pikkujouluja 23.11. Makumestareiden saunatiloissa Kuopion keskustassa. Alkuillan aikana virinnyt keskustelu proviisorin tulevaisuudesta jatkui pitkään, ja iltaa siivittivät hyvä ruoka sekä saunan lämpö.

»jäsenmaksut 2012 Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2012 KASSAAN KUULUVA JÄSEN Apteekissa päätoimisesti työskentelevä Lääketeollisuudessa, tukkukaupassa, kunnalla, valtiolla tai kelassa työskentelevä Osa-aikainen (enintään 30 h/vko työskentelevä) Yliopistolla työskentelevä tai osa-aikaisesti (enintään 30 h/vko) työskentelevä päätoiminen jatko-opiskelija Kassaan kuuluva ei-työssäkäyvä jäsen (työtön, äitiyspäivärahaa saava, virkavapaalla oleva, ei työssäkäyvä päätoiminen jatko-opiskelija) Kassaan kuuluva proviisoriopiskelija tai varusmiespalvelusta suorittava KASSAAN KUULUMATON JÄSEN Kassaan kuulumaton proviisoriopiskelija tai varusmiespalvelusta suorittava MUUT (kassaan kuulumattomia): Ulkomailla asuva jäsen Kannattajajäsen ja seniorijäsen

Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2012 Kiitämme yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. 42

32 €/kk 30 €/kk 23 €/kk 23 €/kk 16 €/kk

19 €/vuosi 19 €/kk 13 €/vuosi

65 €/vuosi 100 €/vuosi

MAKSUTAVAT: Eräpäivät 31.1.2012 ja 31.8.2012 1) Työnantaja perii palkasta ja suorittaa kuuden kuukauden maksut yhdistykselle kaksi kertaa vuodessa eräpäivinä tai kerran kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä. Muista täyttää suoraperintälomake! 2) Jäsen maksaa itse kaksi kertaa vuodessa kuuden kuukauden maksut eräpäivinä. 3) Jäsen maksaa itse koko vuoden (12 kk) maksut tammikuun eräpäivänä. Muista maksaessasi käyttää henkilökohtaista viitenumeroasi. Muusta maksutavasta voi sopia Proviisoriyhdistyksen toimiston kanssa

PROVIISORIPÄIVÄ 2012 Työkaluja tulevaisuuteen

Lauantaina 17.3.2012 Arcadassa, Helsingissä PROVIISORIPÄIVÄ ON VUOSITTAIN JÄRJESTETTÄVÄ, PROVIISOREILLE, PROVIISORIOPISKELIJOILLE JA APTEEKKAREILLE SUUNNATTU, FARMASIAN ALAN AJANKOHTAISIA AIHEITA KÄSITTELEVÄ KOULUTUSPÄIVÄ. PROVIISORIPÄIVÄN AIKANA VOI TUTUSTUA MYÖS KATTAVAAN LÄÄKEALAN NÄYTTELYYN.

PROVIISORIPÄIVÄN 17.3.2012 ALUSTAVA OHJELMA: 8.30–9.30 ILMOITTAUTUMINEN, KAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO I KLO 9.30–11.40

VIRANOMAISET LÄÄKEALAN YHTEISTYÖKUMPPANEINA (Lääketeollisuuden osio) FIMEAN UUDET ROOLIT: AJANKOHTAISTA LÄÄKEHOITOJEN HOIDOLLISEN JA TALOUDELLISEN ARVON ARVIOINNISSA

Puhuja vielä avoin, Fimea AJANKOHTAISTA EU:N JA KOTIMAAN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ULLA NÄRHI,

neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö

MITEN LÄÄKETEOLLISUUS NÄKEE YHTEISTYÖN VIRANOMAISTEN KANSSA HANNA-MAIJA KOPONEN-PIIRONEN,

farmaseuttisten palveluiden johtaja, Algol Pharma Oy

11.40–13.30 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO II KLO 9.30–11.50

AJAN HERMOLLA APTEEKKITYÖSSÄ (Apteekeille suunnattu osio) APTEEKIN TIETOJÄRJESTELMÄT – HAASTEET TULEVAISUUDESSA ANNA WESTERLING,

proviisori (väit. 2011), Espoon Keskuksen apteekki

UUDEN PALVELUPISTEEN PERUSTAMINEN

Puhuja vielä avoin KOKEMUKSIA APTEEKIN LÄÄKEAUTOMAATISTA HEIKKI PEURA,

apteekkari, Vähänkyrön apteekki

GOOD PHARMACY PRACTICE MARJA AIRAKSINEN,

sosiaalifarmasian professori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta

APTEEKKILUPAPÄÄTÖKSISTÄ TEHDYT VALITUKSET VUOSINA 2006–2010 MINNA COLLIN,

proviisori, Plus Apteekki, Kirkkonummi

11.40–13.30 LOUNAS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO III KLO 13.30–15.45

TYÖKALUJA TULEVAISUUTEEN (Kaikille yhteinen iltapäiväosio) FIMEAN UUSI LÄÄKEINFORMAATIOSTRATEGIA ANNE KUMPUSALO-VAUHKONEN,

proviisori, suunnittelija, Lääkehoitojen arviointi -prosessi

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMAT JA NIIDEN LAATIMINEN MERJA NYLANDER,

proviisori, HUS-Apteekki

MATKALLA ERIKOISPROVIISORIKSI – JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA PERUSOPINTOJEN JÄLKEEN ANNE JUPPO,

teollisuusfarmasian professori FaT, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta PhD, apotekare, sairaala- ja terveyskeskusfarmasian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta OUTI PIRINEN,proviisori, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate INKA PUUMALAINEN, FaT, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia RAISA LAAKSONEN,

15.45–16.30 ILTAPÄIVÄKAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN OSIO IV KLO 16.30–17.45

PANEELIKESKUSTELU: HINTAPUTKI TOIMIVAMMAKSI PANEELISSA MUKANA: RIITTA ANDERSIN,

puheenjohtaja, Suomen Apteekkariliitto toiminnanjohtaja, Rinnakkaislääketeollisuus JUSSI MERIKALLIO, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus LAURI PELKONEN, johtaja Lääkkeiden hintalautakunta/STM HEIKKI BOTHAS,

ILTA JATKUU COCKTAIL-TILAISUUDELLA ARCADASSA – VIIHDYTTÄMÄSSÄ NITRODISCO

ILMOITTAUTUMINEN

LIIKENNEYHTEYDET

Voit ilmoittautua Proviisoripäivälle perjantaihin 2.3.2012 asti. Ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta www.proviisoriyhdistys. net/koulutus/proviisoripäivä. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla ja maksamalla osallistumismaksu Proviisoriyhdistyksen tilille: Nordea 137230105231. Viestikenttään kirjoitetaan osallistujan nimi ja Proviisoripäivä 2012 sekä aamupäivän osion numero, johon osallistuu.

Arcadaan (Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Helsinki) pääsee vaivattomasti Helsingin Rautatientorilta HKL:n linjoilla 68, 71, 73, 74, 75 ja 77 (laiturit 3 ja 5, 6 ja 7) ja raitiovaunulla 6. Arcadassa on maksuttomia pysäköintipaikkoja aivan sisäänkäynnin läheisyydessä rajoitetusti. Paikoitustilaa on lisää muun muassa Kumpulassa noin 5 minuutin kävelymatkan päässä.

OSALLISTUMISMAKSU

Osallistumismaksu kattaa koko koulutuspäivän ohjelman (luennot, luentotiivistelmäkirjan, lounaan, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä cocktailtilaisuuden). Lisäksi kaikki osallistujat pääsevät tutustumaan lääkealan näyttelyyn. OPISKELIJAT

Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton opiskelijajäsenet 25 euroa, muut proviisoriopiskelijat 35 euroa. PROVIISORIT JA APTEEKKARIT

Proviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton jäsenet 68 euroa, Proviisoriyhdistyksen kannattajajäsenet ja seniorijäsenet 68 euroa, muut 180 euroa. OSALLISTUMISTODISTUKSET

Proviisoripäivän osallistujat saavat todistuksen osallistumisestaan Arcadassa ilmoittautumisen yhteydessä. LOUNAS

Lounas tarjoillaan kello 11.40 alkaen Arcadan ruokailusalissa ja se jatkuu kello 13.30 asti. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan asiasta Proviisoriyhdistyksen toimistolle 2.3.2012 mennessä sekä paikan päällä ravintolan henkilökunnalle. PERUUTUKSET

Ilmoittautuneilta, jotka peruvat osallistumisensa 24.2.2012 mennessä, peritään 15 euron osallistumismaksu. Tämän jälkeen peruutetuista ilmoittautumisista veloitetaan koko osallistumismaksu. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan lääkärintodistusta vastaan.

LÄÄKEALAN NÄYTTELY

Proviisoripäivän aikana voi aiempien vuosien tapaan tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn. Näyttelyalueena toimii Arcadan toisen kerroksen aulatila, josta on sisäänkäynti isompaan luentosaliin. Näyttely on avoinna kello 8.45–16.30. COCKTAIL-TILAISUUS

Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto tarjoavat Proviisoripäivään osallistuville, näytteilleasettajille sekä luennoitsijoille cocktailtilaisuuden. Se järjestetään Arcadassa kello 18.30 alkaen. Tilaisuuden ruoka- ja juomatarjoilut sisältyvät Proviisoripäivän osallistumismaksuun. Musiikista vastaa Nitrodisco. OHJELMATYÖRYHMÄ

Petri Kröger (pj), Dagmar Ervasti, Henna Halonen, Joonas Jääskeläinen, Kari Linden, Tiiamari Gröndahl, Kristiina Kaste, Helinä Minkkinen, Leila Lyytikäinen, Ville-Matti Mäkinen, Mikaela Pammo, Laura Salmelainen, Carita Linden-Lahti, Laura Huotari, Suvi Heiskanen ja Antti Vaara. LISÄTIETOJA

Suomen Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto toimisto@proviisoriyhdistys.net, puhelin (09) 177 771 Toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen, GSM 050 352 0771 Järjestö- ja edunvalvontaproviisori Suvi Heiskanen, GSM 045 636 0196 Carita Linden-Lahti, Laura Huotari info@proviisoriliitto.fi

»apurahat Suomen Proviisoriyhdistys jakaa apurahoja 4 000 euroa vuonna 2012

Suomen farmaseuttisen yhdistyksen apurahat

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettavaksi apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen. Apurahoja voidaan myöntää farmasian alan opintotarkoitusta, esimerkiksi ulkomailla suoritettavaa pro gradu -työtä, PD-opintoja tai muita erikoistumiskoulutukseen tarkoitettuja opintoja, tieteellistä jatkotutkimusta tai kongressimatkaa varten. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella enintään yhdistyksen syyskokouksessa päätetty summa, joka vuonna 2012 on 4 000 euroa. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus. Hakemukset käsittelee erillinen apurahatoimikunta, joka laatii hallitukselle esityksen apurahan saajista. Apurahatoimikunnassa on yhdistyksen jäsenistöstä erikseen kutsutut henkilöt, jotka edustavat tieteellistä tutkimusta, erikoistumisopintoja/PD-opintoja sekä pro gradu -töitä ja jatko-opintoja. Proviisoriyhdistyksen hallituksen edustajana apurahatoimikunnassa toimii koulutusvaliokunnan puheenjohtaja. Yhdistyksen toiminnanjohtaja esittelee hallitukselle hakijat ja apurahatoimikunnan ehdotuksen.

SUOMEN FARMASEUTTISEN yhdistyksen hallitus julistaa haettavaksi tutkimus- ja koulutusrahaston apurahat. Rahastosta myönnetään henkilökohtaisia apurahoja tieteellisestä tutkimustyöstä aiheutuviin kustannuksiin ja tieteellisiin kokouksiin, tieteellisen toiminnan edistämiseen sekä tutkijan- ja jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumista varten. Apuraha voidaan myöntää myös ulkomaalaiselle tutkijalle, joka tulee Suomeen osallistuakseen tutkimustyöhön tai tutkijankoulutukseen. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitus. Apurahat jaetaan yhdistyksen vuosikokouksessa maaliskuussa. Hakemuslomake on noudettavissa yhdistyksen kotisivuilta, http://www.pro.tsv.fi/finpharmsociety/. Täytetyn lomakkeen lisäksi on hakemukseen liitettävä ansioluettelo ja tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua). Yhdellä hakulomakkeella voi hakea apurahaa vain yhtä tarkoitusta varten. Apurahan saajan tulee kolmen kuukauden sisällä apurahan käytön jälkeen antaa selvitys apurahan käytöstä. Hakemukset liitteineen, kaikki kolmena kappaleena, osoitetaan Suomen farmaseuttisen yhdistyksen hallitukselle ja ne on toimitettava viimeistään 31.1.2012 (postileima 31.1.2012) mennessä osoitteeseen:

VAPAAMUOTOINEN APURAHAHAKEMUS TULEE OSOITTAA SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSELLE JA SIITÄ TULEE ILMETÄ:

• • • • •

apurahan käyttötarkoitus opintojen, kongressimatkan tms. rahoitussuunnitelma toivomus apurahan suuruudesta muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat sekä todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen (ansioluettelo, julkaisuluettelo jne.)

Puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Lisätietoja apurahan hakemisesta: www.proviisoriyhdistys.net Apurahan saajat julkistetaan Proviisoripäivällä 17.3.2012 ja Proviisori-lehdessä 2/2012. Hakemusten tulee olla perillä 14.2.2012 mennessä osoitteessa: Suomen Proviisoriyhdistys ry Apurahatoimikunta Kaisaniemenkatu 1 Ba (7 krs.), 00100 Helsinki

Suomen farmaseuttinen yhdistys Fredrikinkatu 61, 2. kerros 00100 Helsinki SUOMEN FARMASEUTTISEN YHDISTYKSEN HALLITUS

Harjoittelemaan lähtevien opiskelijoiden risteily 9.–10.3.2012 HARJOITTELEMAAN LÄHTEVÄ PROVIISORIOPISKELIJA, TULE MUKAAN KOULUTUSTILAISUUKSIIN JA RISTEILYLLE TALLINNAAN! Proviisoriyhdistys järjestää maaliskuussa

perinteisesti harjoittelemaan lähteville proviisoriopiskelijoille risteilyn Tallinnaan. Ohjelmassa on asiakaspalvelukoulutusta hauskalla tavalla sekä tietoa työsuhdeasioista. AIKATAULU: Viking Line XPRS-laiva lähtee Helsingistä Katajanokalta perjantai-iltana. Tallinnasta palataan takaisin lauantai-iltana. Lauantaipäivä kuluu mukavasti Tallinnan kulttuurista ja keväisestä säästä nauttien. HINTA: Risteily on sinulle ilmainen sisältäen buffet-ruokailun meno- ja paluumatkalla sekä aamiaisen Tallinnassa. Osallistujat vastaavat itse matkoista kotipaikkakunnaltaan Helsinkiin ja takaisin. ILMOITTAUTUMINEN: Helsingin ja Kuopion yliopistojen ilmoitustauluille tulevien listojen välityksellä. Risteilylle on rajoitettu osanottajamäärä. KOULUTUS: Koulutuksessa käsitellään harjoitteluaikana tarvittavia taitoja, kuten asiakaspalvelua ja tuotetietoutta. Apteekkiharjoittelussa eteen tuleviin tilanteisiin päästään tutustumaan hauskasti farmadraaman avulla. LISÄTIETOA: Myöhemmin muun muassa yliopiston ilmoitustaululta ja verkkosivuiltamme.

»suomen proviisoriyhdistyksen hallitus ja yhteystiedot HALLITUKSEN VARAJÄSENET TALOUDENHOITAJA ANTTI HYYTIÄINEN,

Salon Vanha Apteekki antti.hyytiainen@fimnet.fi

KRISTIINA KASTE,

HILA/STM kristiina.kaste@fimnet.fi

HELINÄ MINKKINEN, HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi

OPISKELIJAVASTAAVA

henna.halonen@fimnet.fi

RPS Finland Oy timohnani@gmail.com

TEEMU ALI-KOVERO,

JUHA PÄIVÄRINTA,

Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@fimnet.fi

Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.fi

HENNA HALONEN

TIMO MOHNANI,

JOONAS JÄÄSKELÄINEN,

ANNE VARJO,

Provanom Oy akivijar@gmail.com

Vuosaaren Apteekki joonas_jaa@hotmail.com

RISTO VÄLIMAA,

ripavee@gmail.com

HALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET PUHEENJOHTAJA

KERSTIN CARLSSON,

ANTTI VAARA,

HUS-Apteekki kerstin.carlsson@hus.fi

NÄIN TAVOITAT MEIDÄT

TIIAMARI GRÖNDAHL,

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY

Raunistulan apteekki tiiamari.grondahl@gmail.com

TOIMISTO Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911 toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA

Oy AGA Ab, Linde Healthcare antti.vaara@fimnet.fi, puheenjohtaja@ proviisoriyhdistys.net VARAPUHEENJOHTAJA TATU JOHANSSON,

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi

HY 5. vuosikurssi asko.heikkila@helsinki.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

MIKKO HILTUNEN,

LAURA SALMELAINEN,

Raision Ykkösapteekki mikko.hiltunen@fimnet.fi

Novartis Finland Oy laura.salmelainen@gmail.com

ASKO HEIKKILÄ,

ratiopharm Oy mika.maki-jouppila@fimnet.fi

ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.fi Gsm 050 352 0771 JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTAPROVIISORI SUVI HEISKANEN suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net Gsm 045 636 0196 PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSEN OPISKELIJAVASTAAVA HENNA HALONEN henna.halonen@fimnet.fi

MIKAELA PAMMO,

OPISKELIJAYHDYSHENKILÖT

Yliopiston Apteekki jakobsson.mikaela@gmail.com

HELSINGIN YLIOPISTO EMMI UUTELA emmi.uutela@helsinki.fi TUOMAS PYLKKÖ tuomas.pylkko@helsinki.fi MINGWEI LI mingwei.li@helsinki.fi SAANA SANDSTRÖM saana.sandstrom@helsinki.fi EMMI SARELMA emmi.sarelma@helsinki.fi LIISA NIEMI liisa.niemi@helsinki.fi ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ELINA LÄMSÄ eclamsa@student.uef.fi RIIKKA VIRTASALO virtasal@student.uef.fi JOONAS SALO jsalo@student.uef.fi

MIKA MÄKI-JOUPPILA,

KOULUTUSVASTAAVA PETRI KRÖGER,

Itä-Suomen yliopiston apteekki petri.kroger@uef.fi

VIESTINTÄVASTAAVA TIMO TOIVONEN,

ratiopharm Oy timo.toivonen@fimnet.fi

VILLE-MATTI MÄKINEN

www.burana.ﬁ

Burana-Caps nestekapselissa lääkeaine on liuotettu valmiiksi nesteeseen. Näin se pääsee imeytymään ja vaikuttamaan nopeasti.

Burana-Caps tunnetaan tehokkaana kipu- ja kuumelääkkeenä. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Juo vähintään lasillinen vettä tai muuta juomaa, kun otat kapselin. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat maha- tai pohjukaissuolihaavaa tai verenvuototautia, tai jos olet raskaana. Alle 12-vuotiaiden tulee käyttää lääkettä vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 kaps. Apteekista.