Pulssi 3 / 2011

VOL 3/11 nan jäsenlehti un ak j li ke is op n attikorkeakoulu

m Tampereen am

Ha llitusohjelma & am k-opiske

lija – mitä siellä seisoo?

In h: Engliss page 2, –1 8–9, 11 19

Rastissa Murtokatu 1 Kalustettuja yksiöitä, kalustettuja huoneita & yhteiskeittiö.

Ruotulassa Ritakatu 3 ja 13 Erikokoisia soluhuoneita 2 – 3 opiskelijan asunnoissa, yksiöitä ja perheasuntoja.

Kaikissa Insinöörioppilastalo Oy:n kohteissa on kiinteä ADSL-yhteys.

Insinöörioppilastalo Oy:n asuntoja voivat hakea kaikki Tampereen ammattikorkeakouluun hyväksytyt, aravaehdot täyttävät opiskelijat.

Hakulomakkeen voit palauttaa: Internetin kautta www.insinoorioppilastalo.fi, postitse tai henkilökohtaisesti.

Liitteeksi hakemukseen tarvitaan: jäljennös verotustodistuksesta, jäljennös opiskelutodistuksesta, aviopareilta palkkatodistus, jos jompikumpi töissä sekä opiskelutodistus, jos puolisokin opiskelee.

INSINÖÖRIOPPILASTALO OY MURTOKATU 1, 33100 TAMPERE p. (03) 225 9900 AVOINNA: ma – to klo 12–15.30

INSINÖÖRIOPPILASTALO OY RITAKATU 13 B, 33530 TAMPERE p. 040 503 6119 AVOINNA: ma–to klo 8.30–15.30

w w w.insinoorioppilastalo.fi

INSINÖÖRIOPPILASTALO OY

sisälmys 3/11 solmussa

4

Pääkirjootus

5

opintotuki indeksiin

6

cost of free education sossut barrikadilla

8

10

11 testing, testing 12 lapsellisuudesta 13 elokuvan juhlaa 14 finding-a-suo-me

6

häiden muonitus, osa II pocket people

tiukalla lobbaamisella opintotuki indeksiin

19

virallinen propaganda topkymppi

18 20

22

ms. perustamkilainen

24

14 elokuvan juhlaa

Tamper een ammattik

orkeakoulun opiskelijaku

nnan jäsenlehti

Päätoimittaja Pia Rask pia@tamko.fi Taitto Irina Kauppinen irina@tamko.fi Ilmoitusmyynti Tomi Hyppänen toiminnanjohtaja@tamko.fi Tekijät Jesse Jalonen, Juho Jussila, Ville Kankainen, Essi Kannelkoski, Irina Kauppinen, Saana Koskinen, Aino Kämäräinen, Henri Mäntysaari, Emppu Nurminen, Trent Pancy, Jenni Tuomainen Kannen kuva

Toimituksen osoite Pulssi | Kuntokatu 3, L-rakennus | 33520 TRE Osoitteenmuutokset: toimisto@tamko.fi Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä 6 750 kpl ISSN 1798-243X Numeron 4/2011 deadline 7.10. www.pulssilehti.fi Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko on lakisääteinen kaikkien ammattikorkeakoulunsa opiskelijoiden edunvalvoja ja edustaja. Pulssi on opiskelija­kunnan yhteinen jäsenlehti ja se ilmestyy vähintään neljästi vuodessa.

Lehden vastuu virheistä rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoittaja sekä toimittaja on vastuussa lehteen nähden siitä, että annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä, että ilmoitus on lakien ja asetusten mukainen. Pulssin sisältö ei välttämättä edusta opiskeljakuntien virallista kantaa.

Juttujen ja kuvien käyttö ilman toimituksen lupaa on kielletty.

3

pääkirjootus

Mitä voisi tapahtua Korkkaan kuudennen (ja toivottavasti viimeisen) lukuvuoteni korkeakoulussa ristiriitaisin tuntein. Edellisestä pääkirjoituksesta on vierähtänyt ikuisuus. Suomi on saanut uuden hallituksen ja tamperelaisen opetusministerin, joka on ottanut kantaa esimerkiksi opintotukisysteemin toimimattomuudesta. Hänen mukaansa opintolainaan tarttuminen pitäisi tehdä opiskelijalle houkuttelevammaksi niin, että valmistuttuaan vähemmän tienaaville valtio ojentaisi kätensä muodossa tai toisessa. Maksaisiko hoitsu vähemmän korkoja kuin insinööri, vai saisiko itse lainapääomastakin alennusta? Jää nähtäväksi.

Tässä numerossa raha on tapetilla kahdella tapaa. Hallitusohjelmassa opiskelija on saamapuolella ainakin vuonna 2014, jolloin opintotuki sidotaan indeksiin tiukan lobbauksen tuloksena. Ammattikorkeakouluille itselleen luvassa on tinkimistä: luvassa on reilun 120 miljoonan euron menoleikkaus vuoteen 2015 mennessä. Se voi tietää fuusioita ja pienempää määrää aloituspaikkoja. Tamkin vararehtorin kanssa jutellessani ilme ei ollut kovinkaan iloinen. Mitä säästöt käytännössä tarkoittaa, sekin jää nähtäväksi.

Katso lähelle Näet pidemmälle

Vaakakupin toisella puolella rahasta puhuttaessa on maksullisen koulutuksen lisääminen, jota Suomessa nyt kokeillaan. Tamk hyppää kelkkaan tänä syksynä, kun ensimmäiset yamk-tutkinnostaan silkkaa riihikuivaa pulittavat saapuvat kampukselle. Tamkin tuhatpäisestä opiskelijalaumasta nämä kaksi (!) maksavaa ovat tietysti marginaalissa, mutta itse silti haikailen kurkistuksesta vaikkapa parin vuosikymmenen päähän.

-50 % Tilaa parempi lähinäkö www.aamulehti.fi tai soita 0800 96665.

Kuva: Juho Jussila

ti Aamuleh jalle opiskeli

Ennustaminen on tietysti vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden. Tästäkin huolimatta: parasta mahdollista lukuvuotta 2011– 2012 kaikille!

Pia Rask Kirjoittaja varasti otsikon naistenlehdestä.

5

Opintotuki indeksiin ja amkit säästökuurille

Teksti: Jenni Tuomainen // Kuvat: Riitta Käppi, Sakari Röyskö, Juho Saarinen ja SAMOKin arkisto

Hallitusneuvotteluita aitiopaikalta

6

Kun hallitusneuvottelut starttasivat Säätytalolla perjantaina 20.5., ei kukaan tiennyt, millaiset niistä tulisivat. SAMOK ja SYL olivat jo ennen neuvotteluita päättäneet päivystää omalla Opintotuki indeksiin!

-ständillään koko neuvotteluiden ajan tarjoten poliitikoille, toimittajille ja ohikulkijoille kahvia ja keksejä sekä samalla ajaen omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan.

Neljä vuotta sitten neuvottelut kestivät yhteensä 5 päivää. Tänä vuonna ne kestivät huimat 29 päivää, joista 12 päivää neuvottelut olivat jäissä niin kutsutun sixpackin välirikon vuoksi. Näiden 17 neuvottelupäivän aikana päivystystunteja kertyi yhteensä lähemmäs 1000. Joka päivälle oli keksitty jonkinlaista ohjelmaa Nuoruustangosta Maan tapa -saunaan ja pihapeleihin.

Vaikka epätietoisuus neuvotteluiden kestosta sekä huono sää raastoivatkin monesti mieltä, oli pääasiassa henki leirissä positiivinen. Kampanjan aikana kuullusta palautteesta päätellen tämä oli näkynyt myös poliitikoille ja medialle sekä toivottavasti myös tavalliselle kansalle. Paras kommentti oli erään keskustalaisen kansanedustajan lausahdus: ”Sehän onnistui loistavasti.

En tiedä, mitä te olisitte voineet tehdä kampanjassa paremmin tai positiivisemmin.”

Hallitusohjelma–suomi-sanakirja Hallitusohjelma = hallituksen toimintasuunnitelma. Kertoo hallituksen tavoitteista ja tärkeimmistä tehtäväalueista. Kattaa koko nelivuotisen hallituskauden.

Hallitusohjelman kirjaus = Se, mitä hallitusohjelmassa sanotaan.

Vuosien 2011– 2015 hallitusohjelma lupaa lisärahaa amk-opiskelijoille, mutta tiukkaa säästökuuria itse opinahjoille. Amk-opiskelijakuntien kattojärjestö SAMOKin hallituksessa Tamkoa ja Tamperetta edustava Jenni Tuomainen kertoo, mitä hallitusohjelma oikein on syönyt.

Tavoitelistalla neljä kohtaa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:llä oli neljä asiakokonaisuutta, joita ajettiin hallitusohjelmaan.

Näitä olivat • ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistaminen • kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden saaminen YTHS:n piiriin • täysipäiväisen opiskelun mahdollistava opintotuki • maksuttoman ja laadukkaan koulutuksen säilyminen.

Yleisesti voidaan sanoa, että tavoitteet huomioitiin hallitusohjelmassa hyvin.

Edessä on haastava hallituskausi, jolloin valtion menoja joudutaan tasapainottamaan ja järjestelemään uudelleen. Tämä tarkoittaa myös menosäästöjä korkeakoulutuksesta. Edessä tulee olemaan myös mittavia uudistuksia koko koulutussektorille.

Money comes, money goes Amk-opiskelijoille hallitusohjelman tärkeimmät

kirjaukset liittyvät opintotuen indeksiin sitomiseensekä leikkauksiin ammattikorkeakouluverkoston rahoituksessa. Opintotuki sidotaan indeksiin, mutta kampanjoinnin tavoitteiden vastaisesti vasta 1.9.2014 alkaen. Tämä on kuitenkin parempi tilanne kuin se, ettei kirjausta olisi tullut ollenkaan. Verrattaessa muihin vähimmäisetuuksien saajiin, ovat opiskelijat kuitenkin heikommassa asemassa. Inflaatio-odotusten takia opintorahan reaaliarvo saattaa laskea vuoden 2008 tasolle ennen indeksiin sitomista. Tämä siis syö viime hallituskaudella kovalla taistelulla saadun 15 %:n tasokorotuksen merkityksen olemattomiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen menosäästöjen todellisia vaikutuksia sen sijaan on vaikea tässä vaiheessa vielä ennustaa.

Leikkauslistalla on 51 miljoonaa euroa, joka mahdollisesti näkyy ammattikorkeakoulujen määrässä, toimipisteverkon laajuudessa sekä koulujen rahoituksessa yleensä. Myös aloituspaikkoja saatetaan leikata. Koska leikkausten määrä on laskettu koko hal-

Lukukausimaksukokeilu = meneillään olevassa kokeilussa EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta saa tietyin ehdoin periä lukukausimaksuja. Kokeilu loppuu 2014, jonka jälkeen se arvioidaan.

Viimeisellä viikolla neuvottelijoita tervehti yhdeksänhenkinen indeksikuja. lituskaudelle, kukaan ei pysty vielä sanomaan, milloin leikkaukset vaikuttavat eniten ammattikorkeakoulujen tilanteeseen. Leikkaukset eivät kuitenkaan näy vuodelle 2012 annetussa talousarvioesityksessä, joten muutoksia on luvassa vasta vuosina 2013 –2015.

Muille tavoitteille myös tukea Myös tavoitteet koulutuksen maksuttomuudesta, ohjauksen parantumisesta sekä YTHS:n laajentumisesta pääsivät mukaan hallitusohjelmaan.

Nyt käynnissä oleva lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tullaan arvioimaan kokeilun loputtua. Tämä mahdollistaa kriittisen arvioinnin ja lukukausimaksuidean hylkäämisen. Suomalaisille ja EU- ja ETA-maista tuleville opiskelijoille koulutus pysyy jatkossakin maksuttomana.

Opinto-ohjauksen tasoa tullaan parantamaan etenkin 2. asteella. Tämä toivot-

tavasti nopeuttaa korkeakouluun siirtymistä sekä vähentää keskeyttämisiä korkeakouluissa.

YTHS-kokeilu, jossa sekä amk- että yliopisto-opiskelijat käyttävät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottamia terveyspalveluita, jatkuu tällä hallituskaudella. Tällä hetkellä kokeilua pilotoidaan Seinäjoen ja Saimaan ammattikorkeakouluissa ja tuoreen talousarvioesityksen mukaan myös näiden koulujen etätoimipisteet otetaan mukaan kokeiluun.

Vaikka leikkauksia on tulossa, on ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Lopullisen tuomion tulevat antamaan syksyllä ilmestyvä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma sekä tulevien vuosien valtion talousarvioesitykset. Lisäksi vallitseva taloustilanne saattaa aiheuttaa lisää supistuksia valtion menoihin, jolloin myös opiskelijoiden tilanne voi muuttua. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Opintotuen indeksikorotus = opintotuen sitominen kansaneläkeindeksiin. Tällöin opintorahan arvo ei tippuisi hintatason ja kulutusverojen noustessa. Opintotuki on ainoa ns. vähimmäisetuus, joka ei indeksissä vielä ole. Käytännössä opintotuen arvo siis laskee vuosi vuodelta.

SAMOK = Suomen amk-opiskelijakuntien kattojärjestö ja valtakunnallinen vaikuttaja.

Edustaa kaikkia amk-opiskelijakuntia ja lobbasi niin maan pirusti vaikuttaakseen hallitusohjelmaan.

SYL = Suomen yliopistojen opiskelijakuntien kattojärjestö. Yhessä lobbasivat SAMOKin kanssa.

Talousarvioesitys = annetaan vuosittain.

Kertoo, mistä valtio saa rahaa ja mihin se meinaa ne käyttää.

Vähimmäisetuus = minimitoimeentulon turvaava etuus, joka nimensä mukaisesti turvaa toimeentulon ja jokapäiväisen elämän. On kaikille saman etuuden saajille saman suuruinen, eikä esimerkiksi riipu saajan tuloista.Opintotuen lisäksi vähimmäisetuuksia ovat esimerkiksi kotihoidontuki, minimi sairauspäiväraha ja lapsilisä.

YTHS = Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, jonka luukulta yliopisto-opiskelijat saavat terveyspalvelunsa. Jatkossa YTHS:n palvelut saattavat laajentua myös amkopiskelijoille. Tätä kokeillaan nyt Seinäjoen ja Saimaan ammattikorkeakouluissa.

7

The Cost of Free Education

Text: Trent Pancy & Pia Rask // Pic: Pia Rask

TAMK takes part in a trial involving collecting term fees from students coming from outside the European Economic Community. Trent Pancy argues about the benefits of the whole trial and TAMK’s Vice President Marja Sutela shares the views of the school.

8

On the 21st of December 2010, the Finnish Ministry of Education and culture passed a regulation allowing Higher Education Institutes, Universities and UAS, to begin collecting fees in Master’s Degree programmes taught in foreign languages. The fees only apply to students who come from outside the European Economic Community (essentially meaning people from outside the EU).

While the new regulation states that the schools can decide their own fees, it does set a prerequisite for applying the fees, in that the school must offer a scholarship system that is able to give financial support to the students.

The main purpose of the new regulation is to investigate how it might affect the internalization of the schools, the quality of Finland’s Foreign-Language education, and also to judge the global attraction to Finnish higher education. As of the beginning of the Spring 2011 Semester, nine universities and ten UAS programmes throughout Finland are now experimenting with charging for their education: this includes 130 degree programmes around the country. The promotion of exporting education is also listed in the current government programme, which came into effect during the summer.

One programme included in TAMK In TAMK the trial includes the degree programme in Information Technology, which is the only eligible programme for the trial since TAMK has no other Master’s Degree Programmes taught in English. The fee for one term is 8000 euros, half of which is covered by the scholarship from TAMK, leaving the remaining 4 000 euros to be paid for by the student themselves, supposing that the studies (60 ects) are completed in one academic year. The new regulation states that schools can add more degree programmes to this list throughout the trial period, which lasts until 2014. This is not an option, however, for TAMK.

Student Organization Opposition While many Universities in Finland have chosen to adopt the option to charge for their services, such as Aalto University and the University of Oulu, who include fees in all of their English Master’s Degree Programmes, not all programmes have opted to begin collecting fees just yet. In fact, many student unions have publicly opposed the trial; the Student Union of the University of Helsinki stated in 2009 that any

law enabling the trial go against Constitutional Law, as it puts students in unequal positions based on their nationality. Similarly, the Student Union of the University of Jyväskylä argued that taking part in the trial endangers internationalization, citing Denmark as an example, remarking that once they started to charge for education, the number of students arriving from outside the EU and EEC dropped significantly.

Even though the Jyväskylä Student Union vehemently opposed taking part in the trial, the University decided to collect fees for all programmes they offer in English.

This trial regulation is just that: a trial. It will not be voted on until the next period of Government Rule, when the regulation goes to Parliament. As elections near, this has become a particularly interesting topic for politicians. There are approximately 3100 students from outside the EU and EEC who come to study in Finnish Graduate School Programmes. Recognizing that this number is considerably small, many people claim that the fees these students would be paying would fail to make a discernable financial impact, but would instead stand as a symbolic gesture to show that Finnish taxpayers are not being held responsible for the rest of the world’s quality of education.

Vice President of TAMK: Small Steps Towards Selling Education

When talking about the Finnish tradition of free education, Sutela ponders over the benefit to Finland. ”Finnish students and the ones coming from outside the EU are two separate groups. The spirit behind the trial is that most students outside the EU aren’t likely to settle in Finland. We educate them for free and they move on, wherever they go.”

One fundamental element including the trial is the scholarship

Marja Sutela, the Vice President of TAMK, says that the basic reason for TAMK’s decision to take part in the trial is to gather experience about the whole process of collecting term fees, that way, if term fees become more common in the future TAMK is already prepared for all the details. ”The volume of sellable education is extremely small. We have 10 000 students of which 2–3 are now paying for their degree. It’s not a business and the affect to the economy of the school is tiny”, Sutela claims.

The Degree Programme in Information Technology is the only degree programme suitable for the trial. Therefore, during the trial period TAMK doesn’t have the chance to expand the trial to any other programmes. Taking part in the trial does not automatically mean that the school collects fees; rather the school can make that decision for themselves.

The difficulties of the trial are “considerable,” says Sutela. Limiting the trial to Master’s Degree programmes seriously hinders the effectivePresident of TAMK, Marja Sutela ness of the trial. ”The Master’s Degrees are tricky to system, which was a prerequisite market because you need to have even for applying to the trial. In three years of working experience TAMK, the scholarship covers half before being applicable. Ways to of the term fee; criteria for getting contact the prospective students the scholarship is that the student differs from Bachelor’s Degrees,” actively takes part in the educaexplains Sutela. tion, has an individual study plan,

and that his or her studies are progressing as planned. The scholarship is not based on the student’s financial situation, but is meant for everyone.

Conversations about term fees are also connected with the economy of the whole UAS field.

Sutela estimates that the current governmental programme predicts about 120 million euros in savings to Finland’s UAS. That’s about one eighth of the budget. ”At the moment, we don’t know what that means in practice, but probably there’s going to be fusions and basically less education; and lower number of students,” Sutela worries.

When putting a price tag on education, Sutela claims that the quality of education is a key issue. The quality must be high if the school dares to charge 8 000 euros.

When asking whether the quality should be higher for the ones paying, she honestly states: ”That’s a good question. At least if you pay for it, you’ll be more eager to criticize and complain.”

While free education has always been a staple of Finnish culture, it does not necessarily mean that the rest of the world should be able to take advantage of the benefits of Socialism – or does it?

We would love to hear your opinion! If you have any insight into this issue, please contact our editor, Pia Rask at pia@tamko.fi

9

finding a-suo-me

Sosiaalityöntekijän pesti ei ole sosionomin nakki Sosionomiopiskelijat nousivat barrikadeille ja vaativat oikeutta toimia sosiaalityöntekijöinä sekä esiopetuksessa.

Ekan vuoden sosiaalialan opiskelijat tempaisivat keväällä tutkintonsa epäkohdista. Asialistalla oli oikeus hankkia kelpoisuus esiopetukseen sekä ylemmän amk-tutkinnon suorittaneille oikeus toimia sosiaalityöntekijöinä. Molemmat toteutuvat yliopistotutkinnon suorittaneille, muttei amkkilaisille.

Projektiopintoihin kuuluvan vaikuttamisprojektin kautta epäkohdista haluttiin herättää laajempaa polemiikkia hallitusneuvottelujen alla sekä samalla rakentaa ammatillista identiteettiä. Tiukalla aikataululla järjestetty projekti keräsi yli 600 nimeä nettiadressiin ja herätti keskustelua Facebookissa.

Teksti: Pia Rask // Kuva: Juho Jussila

Ovet sosiaalitoimistoon ja eskariryhmiin auki!

10

Sosionomit peräsivät oikeutta hankkia itselleen esiopetuskelpoisuus, suomeksi toimia päiväkodin eskariryhmissä lastentarhanopettajina. Oikeus tähän poistettiin vuonna 2004 vedoten esiopettajien liian suureen määrään, mutta tänä päivänä eskariopettajista puolestaan on pulaa. Sosionomien uranäkymiä ja työnsaantia heikentää se, että päiväkodeissa lastentarhanopettajia kierrätetään ryhmästä toiseen ja jos pätevyys eskariryhmän opettamisesta puuttuu, saattaa muut hakijat rynnistää ohi. Tähän kaivataan muutosta siten, että sosionomeille avattaisiin ns. pedagogisen pätevöitymisen väylä uudelleen.

Toisena tavoitteena oli mahdollistaa ylemmän amk-tutkinnon

suorittaneille sosionomeille sosiaalityöntekijän pätevyys. Sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, mutta tällä hetkellä sosiaalityöntekijältä perätään yliopistossa suoritettuja maisteriopintoja. Opiskelijat haluavat, että ylempi korkeakoulututkinto toisi samankelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin riippumatta siitä, kummasta opinahjosta tutkintotodistus on.

”Skisma yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä” Projektin isänä toimi opettaja Juha Santala, jonka mukaan nykyiset lait ja asetukset edustajat diskriminoivat sosionomeja. ”Osa yliopiston väestä vartioi ankarasti tämänhetkistä yksinoikeuttaan kouluttaa sosiaalityöntekijöitä.

Amk-tutkinto on uusi, eikä amkista valmistuneita ole vielä ministeriöiden käytävillä vaikuttamassa”, Santala toteaa.

Samalla sosiaalityöntekijöistä on pulaa. ”Kansantaloudellista hukkaamistahan tämä on! Neljäsosa sosionomeista hakeutuu jatkokoulutukseen yliopistoon, koska sosionomien uramahdollisuuksia heikennetään”, manaa Santala.

Tällöin opiskeluajat paukkuvat, koska sosionomiopinnoista hyväksiluetaan keskimäärin vain 70 opintopistettä. Santalan mukaan työurien pidentämisen kannalta ratkaisu on kestämätön. Projektin tavoitteiden lobbaamista on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

Adressin kirvoittamia kommentteja: Se, ettei tutkinto pätevöitä ihan kaikkeen, ei tarkoita etteikö tutkinto olisi silti arvostettava.

Sosiaalityöntekijän virkatehtävät, varsinkin lastensuojelussa, vaativat ehdottomasti yliopistotason opintoja, mieluiten vielä sosiaalityön pätevyyden lisäksi opintoja psykologiassa ja julkisoikeudessa.

Titteli tai oppiarvo ei tee sosiaalialan ammattilaisia, tulivat he amk:sta tai yliopistosta.

The writer is an American, who recently both married a Finn and moved to Finland to study tourism in TAMK. In his columns he shares his views about Finland.

A Lot Can Change In A Year I moved to Finland one year ago. Since moving here I have: - Turned 26 - Started Studying Tourism at TAMK - Gotten Married - Gotten a Puppy - Started a Business - Started an Improv Team - Started another Business - Started another Improv Team - Quit Studying Tourism at TAMK - Swam, Sauna’d & Sausaged - Gotten My Wife Pregnant - Started Studying Media at TAMK - Turned 27 When I first moved here, I thought I had a lot of things figured out. I moved here knowing that I was going to get married and study Tourism at TAMK, and I knew that I eventually wanted to get a dog, start a family, and probably open a restaurant. Now, one year later, I have completely changed my course of study from Tourism to Media. I no longer want to open a bar/ restaurant, but instead I want to follow an old childhood dream of working in television as a writer/producer. I am still (happily) married, we got a dog and have taken the appropriate steps towards starting a family (we are expecting our first child in February); that part has not changed. But what has changed is me. Or maybe I haven’t. I don’t know.

If I think about it, I’ve always been restless; not just meaning that I can’t sit still, which I can’t, but also that I can’t settle into any one career mode. Don’t get me wrong, its not that I can’t commit to things; I can.

I just lose interest in things as quickly as I have gotten used to them.

When I try something new, I usually throw myself into it 100%. I am able to devote myself entirely towards some new fun challenge. It just seems that as soon as I’ve gotten the gist of that fun new thing, I lose interest and search for something else.

I’ve never been the type of person to settle. And I’m not about to start now.

So, yes, lot can change in a year; and it should. I hope that things in my life keep changing. Stagnancy is boring. Change is exciting. I need to keep reminding myself of that.

Maybe I haven’t changed too much. Or maybe I have. I forget which one is better.

Until Next Time, Trent

11

testing, testing!

Ainon toteamuksia lapsellisuudesta

Pulssi test drives one of the student discounts.

Höntsy The word “höntsy “might not be well-known, even for most of Finns, but it can be roughly translated to “a playful ballgame with random teams”. For the sake of this article, Höntsy is also a company promoting easy ways to play team sports; for example football, floorball and basketball. They arrange the turns, places and equipment for everyone to join whenever you feel like it. Everyone’s welcome, no matter how well you play.

We Tested: A 90-minute football game in Viinikka, next to the church.

Text: Henri Mäntysaari, Pia Rask & Trent Pancy // Pics: Pia Rask

Our Experience: There were mostly men, but also a few females, of all ages. The crowd was pretty athletic, but very friendly, and everyone was included in the game. The atmosphere was casual, and even without any talent in football we enjoyed ourselves. There were enough players that we all had plenty of “breaks” to drink (the weather was hot hot hot). We got a proper workout and sweated our Asses off! The people were enthusiastic about the game.

12

Location: All around Tampere, both indoors and outdoors.

There are also “family events”.

Student Discounts: Students get discounts from various fees. For example a ticket for 10 times is 55 euros for students. First time is always free.

Positives: The arrangements; the right field was easy to find thanks to the sign stuck into the ground.

The atmosphere was really welcoming and we did not feel out of place as newcomers.

Aino on kolmen lapsen äiti ja kätilöopiskelija

A ll student discounts: w w w. opiskelijan tampere.fi

Kova koulu Jokaisen vanhemman tavoin pähkin ajoittain kasvatukseni tavoitteita. Olin suunnilleen sitä mieltä, että ”kunhan niistä ipanoista ny tulis itsenäisiä ja onnellisia”. Onnellisuutta haluan lapsilleni edelleenkin, mutta että itsenäisiä? Mitäs se nyt tarkalleen ottaen pitää sisällään? Olenko meinannut, että haluan lapsistani toisista riippumattomia individualisteja selviytymään itsenäisesti koko elämän taipaleestaan? Sitähän se tänä päivänä maailmanmeno on. Vai olisiko tämä kaikki individualismi-höpötys kuitenkin sellaisen yhteiskunnan jäänteitä, jonka tulevaisuudessa kuoppaamme kasvattamalla uuden sukupolven, uusien arvojen mukaan.

No mutta, riippuvainenkaan ei voi olla. Ei siinä huonossa mielessä, vaikkakin huomioideni perusteella menestyneimmillä henkilöillä on tukiverkostoja, kontakteja, suhteita, ylipäänsä ihmisiä ympärillään, joilta saa apua ja iloa. Yksinäisen suden on hankala luovia korkeakoulumaailmassakin, täytyyhän sitä pystyä ruinaamaan edes muistiinpanot tai suoriutua ryhmätyöskentelystä auttavasti. Riippumattomuus ja riippuvaisuus ovat oikeastaan hyvin alkeellisia ihmissuhteiden muotoja, täysin riippuvaisia olemme syntymästä taaperoikään ja riippumattomuuden ihanuudet osaa jo uhmaikäinenkin.

Sellainen ”riippumaton individualisti” saattaa olla niin kiinni omassa itsessään, että menettää sen, mitä ihmisyhteisöillä on tarjolla.

Riippuvaisten ja riippumattomien välimaastosta löysin onnellisia keskinäisriippuvaisia eläjiä; taitavia sosiaalisia antajia ja ottajia. Molemmat ovat taitoja, joita täytyy todella harjoitella, yleensä enemmän sitä vastaanottamista jopa, Keskinäisriippuvaiset henkilöt osaavat toimia jouhevasti muiden kanssa ja saada ihmissuhteistaan eniten samalla kun vaativat eniten myös itseltään. Tätäpä siis lapsilleni, kiitos, ja mitenköhän sitä heille sitten saataisiin?

Our Critique: If we have to name something, our poor physical condition…

Taitaapi olla tällä opiskelijamammalla pientä hio­mista omissa keskinäisriippuvaisuuksissaan.

More Info (also in English): www.hontsy.fi

Terveisin, Kaino Aino

13

Teksti: Jesse Jalonen, Michael Chapmanin haastattelu yhdessä Kimmo Ahosen kanssa // Kuvat: Santeri Happonen ja Jesse Jalonen

14

Elokuvan juhlaa: Sodankylän elokuvajuhlat ”Woodstock is fuckin’ nothing if you’ve been at the Midnight Sun Film Festival,” kuuluu dokumentaristi D.A. Pennebakerin usein siteerattu väite. Tämä lause ei kuitenkaan tarkoita, että Sodankylän elokuvajuhlat merkitsisivät vuosittaista piikkiä kaupungin huumetilastoissa, vaan jotain vallan muuta.

Sodankylän elokuvajuhlat järjestettiin jo 26. kerran kesäkuun kolmannella viikolla. Vuosien varrella Lapin perukoilla on vieraillut sellaisia elokuvamaailman nimiä kuin Francis Ford Coppola (Kummisetä-trilogia), Terry Gilliam (12 apinaa) ja Milos Forman (Yksi lensi yli käenpesän), joten tätä taustaa vasten tämänvuotinen vieraslista ei ensinäkemältä herättänyt suuria tunteita.

Souleymane Cissé, Denis Côté, Apichatpong Weerasethakul – nämä ympäri maailman palkitut ohjaajanimet herättävät tavallisen tallaajan huomion lähinnä vaikean kirjoitusasunsa vuoksi.

Silti tänäkin vuonna Sodankylän elokuvatarjonta paitsi osoittautui pitkän matkan arvoiseksi, myös esitteli nimiä, jotka hyvinkin kuuluvat samaan sarjaan Coppolan ja kumppanien kanssa, mutta jotka eivät jostain syystä ole saaneet

ansaitsemaansa huomiota. Ainakaan suurelta yleisöltä. Varsinkaan Suomessa.

Näihin tuntemattomiin suuruuksiin lukeutui myös Atom Egoyan, armenialaista syntyperää oleva kanadalainen ohjaaja ja yksi festivaalin päävieraista, jonka elokuviin nuorena koettu maahanmuutto on tuonut selkeän leimansa. ”Kun nuorena opettelee uuden kielen ja kulttuurin, tulee hyvin tietoiseksi siitä, että persoonamme ja luonteemme ovat rakennettuja – että yhteiskunnan osaksi tuleminen ei olekaan luonnollinen asia,” Egoyan pohti.

Egoyanin henkilöhahmot ovatkin usein epävakaita ja traumatisoituneita. Heidän identiteettinsä on hajonnut ja he ovat yrittäneet pikaliimata sen rippeet kasaan. Paikattujen naaamioiden alla on yksinäisiä ja surullisia ihmisiä, jotka yrittävät kommunikoida keskenään epätoivoisin tavoin, usein kuitenkin

saaden aikaan lisää vahinkoa.

Painavista teemoistaan huolimatta Egoyanin elokuvat eivät ole kuitenkaan ole vain ”taide-elokuvia”, vaan ennen muuta tunteellisia, jännittäviä ja viihdyttäviä tarinoita. Niissä on usein myös samaa hirtehistä huumoria kuin miehessä itsessään. ”Kun isä vei minut kouluun Kanadassa, hän sanoi opettajalle: ’Jos hän sanoo näin, hänen on nälkä. Jos hän sanoo näin, hänen täytyy päästä vessaan.’ Joten kun sanoin, että minun täytyi päästä vessaan, minulle ojennettiin pala leipää,” Egoyan kertoo.

Se käytännöllinen puoli Ohjaajakeskeistä vieraslistaa täydensi tänä vuonna Michael Chapman, kuvaaja, joka toimi kameraoperaattorina jo uransa alussa sellaisissa klassikkoelokuvissa kuin Kummisetä ja Tappajahai

15

16

Hollywoodin veteraani ehti uransa aikana olemaan myös kameran edessä: ”Tietyllä tapaa näyttelijän ja kameramiehen työt ovat hyvin samanlaisia, sillä aina jossain kohtaa on lopulta pakko vain antaa mennä.

Sitä ei voi enää korjata tai muuttaa jälkikäteen, se täytyy vain tehdä – siinä täytyy luottaa itseensä ja olla kyllin rohkea antaakseen vain mennä. Ja se kyllä vetosi minuun, nautin siitä. Mutta sitten joskus on vain ollut pakko näytellä, esimerkiksi kun keskellä yötä näyttelijä ei olekaan päässyt paikalle, ja on ollut pakko kuvata.” ”Mutta yksi hyvin, hyvin tärkeä asia näyttelemisessä on, että näyttelijäliiton sairasvakuutus on Hollywoodin paras, joten olen yrittänyt näytellä tarpeeksi vuosittain maksaakseni liiton jäsenmaksun.

Tähän kaikkeen oikeasti liittyy käytännöllinen puolensa.”

Uskomattomia mahdollisuuksia, odottamattomia yhteyksiä Näinä dvd:n, bluray:n ja nettikatselun päivinä voi ajatella kaiken olevan parin klikkauksen päässä. ”Tilataan Amazonista tai ladataan jostain.” Silti yhä on elokuvia, joita ei pääse näkemään kuin Sodankylän kaltaisissa tapahtumissa. Tällaisiin lukeutuvat mm. Tony Palmerin dokumentti elokuvasäveltäjä Vangelisista (jonka esittämisen Vangelis on kieltänyt, mutta joka silti esitettiin Sodankylässä – ensimmäistä kertaa maailmassa) ja Atom Egoyanin Gross Misconduct, tv-elokuva, jota ei ole koskaan julkaistu myyntiversiona (Egoyan näytti pätkän omasta tekijän­kopiostaan). Oma lukunsa ovat festi­vaalin monenlaiset erikoisnäytökset, kuten livemusiikin säestyksellä esitetyt mykkäelokuvat, jotka ovat aina jossain määrin ainutkertaisia tilaisuuksia. Tänä

vuonna esitettyihin mykkäelokuviin lukeutui sellaisia klassikoita kuin Metropolis ja Panssarilaiva Potemkin. Aikoinaan rankalla kädellä lyhennetystä Metropoliksesta esitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa uusi restauraatio, joka sisältää noin 40 minuuttia ennennäkemätöntä materiaalia. Komeuden kruunasi vielä Cleaning Women -yhtyeen industrial rock -säestys, joka sopi saumattomasti yhteen scifiklassikon majesteetillisten teollisuusmaisemien kanssa.

Vaikka Sodankylän elokuvajuhlilla ei ole vuosittaista teemaa, joka yhdistäisi kaikkia esitettäviä elokuvia, festivaalilla on erikoinen taipumus herättää näkemään yhteyksiä mitä epätodennäköisempien teosten välillä. Hyvä esimerkki tästä ovat juuri Metropolis ja Panssarilaiva Potemkin, jotka ovat mahdollisesti kaksi mykän elokuvan suurinta klassikkoa: toinen on saksalainen scifi-seikkailu ja toinen neuvostoliittolainen propagandaelokuva. Lähtökohtaisesti ne vaikuttavat vähintäänkin eriparisilta teoksilta, mutta nähtyinä samalta kankaalta vain vuorokauden sisällä niiden välille syntyy yhteys.

Yhtenevät elementit hyppäävät silmille: valtakoneiston proletariaattia kohtaan harrastama sorto, sorretun kansanosan kapina, kaduille vyöryvät kansanjoukot, tästä kaikesta koituvat ruumiit. Osa elokuvien sisältämistä kuvista on lähes identisiä. Assosiaatioketjut eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuvat vielä muihin Sodankylässä esitettyihin elokuviin, kuten Saattokeikkaan (USA, 1973) – josta löytyy samaa laivaston miehien turhautumista ja kapinaa kuin Potemkinista mutta päivitettynä Vietnamin sodan aikaiseen henkiseen halvaantuneisuuteen – ja Baaraan (Mali, 1980), joka kuvaa länsimaisen kapitalismin omaksumisen vaikutuksia nuoren afrikkalaisen tasavallan kolmessa yhteis-

kuntaluokassa (jälleen tuloksena työläisten kapina ja joukko ruumiita). Eivätkä nämä huomiot jää vain abstrakteiksi ajatusleikeiksi: Metropoliksen jälkimainingeissa olutteltassa kuiskittiin elokuvan joukkokohtausten tuoneen elävästi mieleen ajankohtaiset uutiskuvat Libyan kansannoususta.

Todellinen kansanjuhla Palataan hetkeksi Pennebakerin Woodstock-vertaukseen. Mikä teki Woodstockista Woodstockin?

Jos ei oteta lukuun sen valtaisaa yleisömäärää,huumeita ja vapaata seksiä, vastaus löytynee sanoista: vapaamuotoisuus, kotikutoisuus ja yhteisöllisyys. Nämä määreet sopivat myös Sodankylän elokuvajuhliin.

Lähteminen johonkin kauas napa­piirin pohjoispuolelle vain katsoakseen elokuvia tuntuu joka vuosi yhtä absurdilta ajatukselta, mutta kun siellä lopulta on, tajuaa lähtemisen vaivan arvoiseksi. Se, että festivaali järjestetään nimen omaan reilun kahdeksantuhannen asukkaan pikkukaupungissa, tuo sille sen ominaisen leiman. Neljä elokuvien esityspaikkaa (joista kaksi telttoja) ovat käytännössä vierekkäin – saleja ei tarvitse metsästää ympäri kaupunkia, vaan Kitisenrannan koulun pihalle muodostuu vapaamuotoinen ja aitaamaton festivaalialue. Midnight Sun Film Festival on festivaali sanan varsinaisessa merkityksessä, eikä vain sarja toisiinsa kytkettyjä tapahtumia.

Sodankylästä ei löydy punaisia mattoja, salamavalojen räiskettä saati sitten coctailkutsuja (taskumatteja kylläkin). Kansainväliset vieraat, tuulipukukansa, lehdistö, suomalainen elokuvaväki, opiskelija­ hipit ja paikalliset asukkaat – kaikki kulkevat sulassa sovussa keskenään, ja makkarajonossa saattaa törmätä ties kehen kotimaiseen tai ulkomaiseen elokuvantekijään. Tä-

Michael Chapman

sekä myöhemmin pääkuvaajana tunnetuimmin Martin Scorsesen elokuvissa Taksikuski ja Kuin raivo härkä.Ohjaajavieraista hän erottuu tavassa, jolla puhuu elokuvantekemisestä, välttäen sen mystifioimista. Kysyttäessä tärkeintä innoitusta ammattiinsa hän vastaa: ”Mielestäni palkkakuitin tärkeyttä ei pidä aliarvioda. Siis totta kai elokuva on taidemuoto ja kaikkea, mutta se on myös bisnestä, ja ihmisillä on vaimot, lapset, asuntolainat ja niin edelleen…”

Puheissaan Chapman riisuu elokuvien tekemisestä kaikenlaisen gloorian, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että hän suhtautuisi asiaan jotenkin kevyesti. Hänellä on käsityöläisen nöyryyttä – vakaumus siitä, että hän voi vaikuttaa ainoastaan siihen, kuinka hyvin tekee oman osansa, ja toisaalta oikeus tuntea ylpeyttä hyvin tehdystä työstä. ”Tietysti siitä nauttii, että oma nimi yhdistetään elokuviin, jotka eivät tule toivottavasti koskaan kuolemaan – ei sitä voi kieltää. Mutta sitten toisenlaista tyydytystä saa työn alla olevan elokuvan valaisemisesta ja sommittelemisesta, vaikka itse elokuva ei lopulta olisikaan kummoinen.

Se että tekee osansa, ainakin omasta mielestään, hyvin, on äärimmäisen palkitsevaa.”

Erityisellä innolla hän puhuu kameraoperaattorin työstä, joka Amerikassa on erotettu pääkuvaajan työnkuvasta: ”Se on selkeästi urheilullinen taito. Täytyy pystyä liikuttamaan kehoaan, kääntymään ja vääntymään samalla kun hoitaa itse hommaa. Se on vähän kuin tanssia tai urheilua – ja äärimmäisen palkitsevaa, samalla tavalla kuin on palkitsevaa olla menestyvä jääkiekon tai jalkapallon pelaaja. Jos on esimerkiksi stuntti tai jokin muu haastava kuva, ja sen saa vangittua, ja itse tietää onnistuneensa – se on siinä, välittömästi! Peli on voitettu.”

mä paitsi auttaa muistamaan, että elokuvantekijät eivät asu Olymposvuorella, myös saa aikaan todellista dialogia tekijöiden ja yleisön kesken.

Sodankylän elokuvajuhlien viehätys palautuu lopulta elokuvan sisäsyntyiseen demokratisoivaan luonteeseen: elokuvateatterin pimeydessä jokainen, kuninkaasta narriin on täsmälleen yhtä suuri osa yleisöä.

Tittelit ja statukset on riisuttu, ja jäljellä on vain yhteinen kokemus. Tätä yhteistä kokemusta Sodankylän elokuvajuhlat vaalii.

Atom Egoyan esittelee elokuvansa Exotica

17

H äiden muonitus Opintosuorituksena

Do you remember the Pocket People?

osa II

Some of you who have been reading Pulssi earlier this year are already familiar with Demola and PocketPeople. It’s been a while and some of you might have missed the earlier issues so let’s take a little glance what we talked about earlier just to get everyone up to date.

Häätilana toiminut Haulitornin juhlatila katettiin ja koristeltiin opiskelivoimin. Kattauksen yhtenäiset tummat sävyt sopivat tyylikkäästi morsiusparin väreihin. Näissä häissä häätkarkkien virkaa toimittivat pienet viinaspullot.

Buffetpöytä notkui opiskelijoiden valmistamista herkuista. Pöydän monipuoliset maut saivat juhlavierailta kiitosta ja kunniaa. Eri korkuisilla astioilla ja värikkäillä raakaaineilla saatiin aikaan runsaannäköinen noutopöytä.

Ja jälkiruuan pariin. Hääkakakku toteutettiin viidestä lakka-valkosuklaakakusta. Massiivinen teline teki kakuista näyttävän kokonaisuuden. Hääkakun makukaan ei jäänyt kehuitta. ;)

PS. Edellisen numeron voit lukea myös netissä: tamko.fi.

i ar äp Hä Katariina ja Jyri

Text and pic: Ville Kankainen

Kuvat: Hanna Haapaneva-Hakamäki

Edellisessä numerossa kurkkasimme Koulukadun yksikköön tiiraamaan neljän restonomiopiskelijan suoriutumista palvelutilanteiden johtamiskurssista, jossa nakkina oli toteuttaa Jyrin ja Katriinan häiden ruokapalvelut. Kova työ palkittiin lopputuloksessa: mahtava menu onnistui hyvin ja keväinen hääpäivä sujui kaikinpuolin onnellisesti.

First we introduced you to the Demola, a part of innovation apparatus called New Factory located at Väinö Linnan aukio Tampere. Demola is a working environment where students can take part in real world projects initiated by companies like Nokia and YLE. Most of the work done there is conceptualizing new ideas, and creating working demos based on those concepts. In the end students get to keep the immaterial rights for the projects, and partner companies can choose to either license the product from them, or to buy complete rights for their use.

PocketPeople are just such a group. They started working with NokiaNRC early this year, and have been developing their concept about new kind of mobile phone application ever since. Because of the nature of the project they haven’t been able to tell us much about the specifics of the project. Only that it’s some kind of new and innovative way to use your mobile phones familiar aspects. The best thing in this kind of teams is you don’t need to be expert in any given field when joining a project. The will to learn and work hard is enough!

We contacted PocketPeople team leader Vladimir Halinen about the current state of the project. It was supposed to finish sometime in May, but as some projects get cancelled we asked how things finally ended up. “Project ended up well. Nokia decided to carry on with the project on InnoSummer 2011.” InnoSummer is a Demola program that consists of many different projects that students can work on during summer holidays as a summer job.

“During the summer time we have done more concrete programming and less conceptualizing. We have tried to turn the concept as a working demo”, Vladimir describes this next stage of the project. A demo of what? What is it actually that PocketPeople are doing?

As usual team leader is a bit mysterious: “We consep-

tualized new features for the phone, to make it once again the centerpiece of communication. Among other things we ended up creating personal profile for the user instead of just a contact information, as well as features like automatically created contact groups and an achievement system. All in all, we radically renew the operating system of the phone”, he tells us. Once again trying to inquire some specifics about the new features, we meet the wall of silence. As the work is still in progress he still can’t give us more specifics.

According to Vladimir the project has been a great experience. He got lots of experience about working in projects and got a summer job at InnoSummer. Also PocketPeople gave him lots of new opportunities in the form of contacts and new projects. As he puts it: “It couldn’t have gone much better”.

19

propaganda

virallinen Viimeisimmät kuulumiset opiskelijakunnastasi

Lokakuinen perjantaiyö vuonna 2010 Sokos Hotel Vaakunan yökerhossa Mikkelissä. Kuohuviinit poksahtelevat, lännenasuiset opiskelijat syleilevät toisiaan ja tunnelma on kuin saluunassa − villi ja hervoton. Seremoniamestari on juuri julistanut, että seuraavana syksynä Tradenologia tullaan järjestämään Tampereen jylhissä tehdasmaisemissa, ja Tampereen tradenomiopiskelijat ry toimii isäntänä. Olen ratketa saumoistani, kun ajattelen kaikkia avoinna olevia mahdollisuuksia. Mikä olisikaan komeampi tapa päättää opinnot kuin tajunnanräjäyttävä tapahtuma, josta ei tule puuttumaan ainakaan… noh, mitään!

Harmaa maanantai Solulla seuraavan vuoden syyskuussa. Tapahtuman käytännön työstäminen on täydessä vauhdissa. Ruumiintuntemukset vaihtelevat lievästä vapinasta ja hikoilusta yliinhimilliseen voimantuntoon. Välillä uupumus on totaalinen, välillä tekemisen meininki on kuin pervitiiniaddiktilla. Kämppiksiä ja poikaystävää on ennakkoon ohjeistettu suhtautumaan ymmärtäväisesti mielialanvaihteluihin. Nyt eletään niitä hetkiä, kun tapahtuman pitäisi alkaa muodostua kasasta post-it-lappuja ja hukassa olevia muistioita kohti toteutuskelpoista käsikirjoitusta. Merkittävä osa valveillaoloajasta kuluu ihmettelyyn, sinkoiluun ja hedelmättömään sepeämiseen. Onneksi ympärillä on tasapainoiset hallituskaverit ja tapahtumaa varten pestattu työryhmä, muuten järjenlähtö olisi lähellä.

Marraskuu 2011. Loikoilen Solun sohvalla ja siemailen halpaa mutta laadukasta punaviiniä. Tunnelma on raukea. Kertailemme kavereiden kanssa Logian tapahtumia, ja ihmettelemme ääneen, kuinka kaikki sujui vielä paremmin, kuin olimme osanneet toivoa. Sähköpostilaatikkomme ovat jo aikaa sitten täyttyneet tyytyväisten osallistujien palautteesta; kuka oli lopultakin herännyt naisen vierestä, kuka taas korjannut lottopotin sekavalla kaljanhakureissulla täytetyllä kupongilla. Hauskoja muistoja riittää, ja niitä siirretään jälkipolville iltasaduissa ja lauluissa.

Tähän on hyvä lopettaa.

Kaisa Närvänen Kirjoittaja on Tampereen Tradenomiopiskelijoiden tiedottaja ja yleisaktiivi, mutta aikoo siitä huolimatta valmistua ajoissa.

20

Tamkon toimiston aukioloajat syksyllä Syksy on saapunut ja Solu päivystää taas tuttuun tapaan maanantaista perjantaihin klo 9 –16 välisenä aikana.

Tervetuloa Solulle!

Jäseneksi Tamkoon Tiesithän, että jokaisen Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevan on mahdollista liittyä Tamkon jäseneksi. Liittyminen kannattaa aina, olit sitten vasta aloittamassa opiskelusi tai jo loppusuoralla.

Tälläkin hetkellä SAMOK-opiskelijakortilla on mahdollista saada satoja etuja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Jäsenenä pysyt kärryillä myös tulevista tapahtumista sekä edunvalvontaan liittyvistä asioista.

Tervetuloa opiskelijakunnan jäseneksi!

Liikuntahalli jälleen käytössä Kuntokatu 3:n L-rakennuksen liikuntahallin remontti on saatu päätökseensä ja nyt kelpaa taas liikkua! Esimakua kesäremontin hedelmistä alla.

Liikuntahallia on mahdollista varata Reskan kautta, kuten aiemminkin.

ta Tamko un opiskelijakun mattikorkeakoul Tampereen am mpere Ta kennus | 33520 Kuntokatu 3, L-ra | w w w.tamko.fi toimisto@ tamko.fi 044 382 6561 |

Vuosi (ja risat) nuoruudestani

Tradenologia 2011 – Freak Show 27.–28.10.2011 Kilpailu Tradenologian herruudesta koostuu aika-ajoista ja rastiradasta. Joko Poika saadaan kotiin?

Muistutuksena Matti Myöhäisille Opiskelijakortin lukuvuositarra 2010 – 2011 on erääntynyt 1.9.2011, joten mikäli et vielä ole hakenut uutta tarraa, tee se mahdollisimman pian, etteivät edut jää saamatta. Samalla voit noutaa myös uuden opiskelijakalenterin ja poiketa kahvittelemaan!

Syksyn hämärimmät opiskelijabileet kahtena iltana putkeen – Get your Freak on!

Kokoa 4-6 hengen joukkue ja ilmoittaudu mukaan hauskanpitoon.

Lisätietoa, aikataulut ja ilmoittautumiset www.tradenologia.net

21

topkymppi

: ä ä t t i s e i s s l u P

Syksyllä opiskellaan… mutta mitä muuta?

9. Aloita uusi harrastus Aina silloin tällöin elämässä tulee hetkiä, jolloin tulee tarve aloittaa uusi harrastus. Yleensä näin käy tammikuun 1. päivä tai alkusyksystä. Jos liittyminen kuntoklubiin ei rahapulankaan takia kiinnosta, aloita neulominen! Varpaat, sormet, kaula ja pää kiittää talvella, kun saavat itse tehdyt lämmikkeet.

Neulontaohjeita löytyy www.kaspaikka.fi Aloita vaikka patalapusta.

3. Muodosta perinne Nappaa pari parasta kaveria mukaan ja tehkää yhdessä jotain, jota voitte ensi vuonna kutsua jo perinteeksi.

Perinne voi olla niinkin yksinkertaista kuin kävelyretki johonkin tiettyyn kohteeseen termarit kainalossa ja illanvietto pimenevässä syysillassa ulkosalla korttia pelaten tai juoruillen.

8. Tee kirpputorikierros Pidit sitten itsepalvelu- tai vanhan ajan ”ihmiseltä ihmiselle”- tyylisistä kirpputoreista, löytyy lähiseudulta kirpputoreja pilvin pimein. Hyvä linkkivinkki kirpputorien etsintään on http://www.kirpputorihaku.com/ Jos oikein innostaa, varaa oma pöytä ja hankkiudu turhasta tavarasta eroon.

2. Matkustele Halpalentoyhtiöt ovat opiskelijan ystävä. Mielenkiintoisiin paikkoihin voi päästä hyvinkin halvalla vaikkapa viikonloppulomaa viettämään. Jos Tallinna ja Tukholma kyllästyttää, lähikohteista suositella voi ehdottomasti Riikaa, Kaunasta ja Bremeniä, joissa edullisen majoituksen hankintakaan ei ole ongelma.

Teksti Jesse Jalonen // Kuva joku Jessen kaveri

7. Vietä peli-ilta Kokoa kaveripiiri kasaan ja viettäkää peli-ilta. Pelisuosituksia muun muassa Rappakalja, Carcassonne, pokeriturnaus... Lasillinen viiniä (tai kaks, varaa varmuuden vuoks pullollinen per nenä..tai kaks) tekee pelaamisesta entistä rennomman.

Tutustu erilaisiin lautapeleihin vaikkapa osoitteessa www.lautapeliopas.fi

22

6. Syö hyvin Salli itsellesi edes kerran kuussa kunnon illallinen ravintolassa. Valitse ravintola, johon et ole vielä tutustunut ja jos olet oikein hurja, kokeile jotain ruokalajia, mitä et vielä ole uskaltanut maistaa. Jos ei rahat parempaan riitä, niin saahan sitä hesestä tai mäkkäristäkin kolmen ruokalajin illallisen kasattua.

5. Nauti syksystä Kumisaappaat jalkaan ja metsään tarpomaan! Metsä on parhaimmillaan syksyllä, kun kesän ahdistava kuumuus on poissa ja metsässä vallitsee raikas puiden tuoksu. Kannattaa suunnitella reittiä hieman etukäteen, ettei joudu hukan teille. Allekirjoittanut ei ota vastuuta metsään kadonneista opiskelijoista.

Ms. PerusTAMKilainen vuosimallia 2011

4. Käy kirjastossa Opintoihin liittyvää kirjallisuutta tulee luettua ihan tarpeeksi pitkin vuotta, joten otapa tavoitteeksi tehdä kirjastoreissu ja lainata muutama kirja, joilla ei ole mitään tekemistä opintojen kanssa. Pieni pakohetki arjesta kirjan parissa tekee pelkkää hyvää kelle tahansa. Ps. Muistathan myös palata todellisuuteen.

1. Muista levätä Elämää on syksynkin jälkeen.

Toisilla se tarkoittaa opintojen jatkamista, toisilla työelämään suuntaamista ja toisilla ties mitä. Opiskelu on tärkeää, mutta tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei se täytä koko elämää. Aikaa on oltava riittävälle levolle.

Jesse Jalonen Sairaanhoitajaksi valmistuneen Jessen syksyihin mahtui opiskeluaikana muutakin kuin opiskelua.

Sinun top­ kymppisi tässä?

Aihe ja sana on vapaa, palkkioksi saat leffalipun.

Laita postia: pia@tamko.fi

Miltä näyttää tilastollisesti keskiverto TAMK-opiskelija? Kurkkasimme nuorten koulutuksen hakijatilastoihin, tässä perusTAMKilaisen muotokuva.

Ms. PerusTAMKilainen Tätä naispuolista 23-vuotiasta TAMKilaista tavataan TAMKin Tampereen toimipisteissä.

Sukupuolijakauma hakijoiden kesken oli melko tasainen.

21 738 :sta nuorisokoulutukseen hakeneista 11 477 oli naisia. Toimipisteistä suurin on luonnollisesti Kuntokatu 3.

Hän opiskelee liiketaloutta, mutta kuuluu Tampereen Insinööriopiskelijat ry:n.

Suurin yksittäinen koulutusala on liiketalous, mutta ainejärjestöistä eniten väkeä on haalinut TiRo.

Teksti: Saana Koskinen // Kuva: Emppu Nurminen

10. Siivoa Tästä on hyvä aloittaa. Puhdas kämppä, puhdas mieli.

Kotona opiskelukin ahdistaa huomattavasti vähemmän, kun ei ole puudeleita viemässä huomiota muualle. Luuta käteen ja viuh viuh!

Siivousvinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteessa www.siivous.info/siivousohjeet

Hän on kansalaisuudeltaan syntyperäinen suomalainen, kotoisin Pirkanmaalta, tarkemmin (yllätysyllätys!) Tampereelta. Valtaosa (6 449) Suomen vetovoimaisimman ammattikorkeakoulun hakijoista tulee Pirkanmaalta.

Pukeutuu violetteihin insinööriliiton haalareihin, joissa on ommeltuna mm.

Hämeenkadun Appron Approbatur ja Tamkon merkki.

Taustakoulutuksena perusTAMKilaisella on lukio.

Nuorisoasteen hakijoista 5 199 pyrki TAMKiin ylioppilastodistuksella. Ammatillinen perustutkinto on hakijoista 2 283:lla.

Lähteet: Yhteishaun nuorten koulutuksen hakijatilastot syksyltä 2011.

Kiitos ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta hakijatoimistoon Krista Saloselle.

Mr. Harvinaislaatuisin TAMKilainen TAMKin englannin­ kielisiin koulutus­ ohjelmiin oli hakijoita 89:stä eri maasta. Pisimmän matkan takaa hakivat uusiseelan­tilaiset ja australialaiset.

Pienin hakijamäärä TAMKissa oli Kirkko­ musiikin suuntautumisvaihtoehdolla, johon hakijoita oli vain 25 henkilöä.

Harvimmin hakijoilla on taustakoulutuksena avoin ammatti­ korkeakoulu.

Hakijoiden pienin ikäryhmä koostui yli 50 vuotiaista hakijoista, joita oli 19.

23

Easy-vakuutuspaketti - vain noin 11

euroa / kk.

Easy-vakuutuspaketti sisältää matkustaja- ja matkatavaravakuutukset sekä koti- ja tapaturmavakuutukset. Tule käymään, soita 010 254 6021 tai käy osoitteessa pohjola.fi/easy.

Opiskelijatarjous: Saat opintolainan toimitusmak maksun veloituksetta, kun otat Easy-vakuutuksen lainan Easy myö myöntämisen yhteydessä.

T Tarjou Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka.

Yhdessä hyvä tulee.

Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy ja matkavakuutukset Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen.

Kattavaa turvaa 15-25-vuotiaille