Tekoäly ja robotit

Tekoäly ja robotit

IHMISKUNNAN UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Anni Salminen

• Tekoäly on tietokoneen kyky käyttäytyä kuin ihminen.

• Täsmällisemmin kyse on tietokonejärjestelmän tai robotin kyvystä suorittaa tehtäviä, joihin yleensä vaaditaan ihmisälyä, esimerkiksi erilaisten aistien käsittelyä, päätöksentekoa tai oppimista.

• Tekoälyjärjestelmä ymmärtää ympäristöään ihmiselle ominaisella tavalla, ja voi toimia itsenäisesti.

TEKOÄLYTIEDE voidaan karkeasti jakaa kahteen suuntaukseen: perinteiseen symbolipainotteiseen tekoälytieteeseen sekä uudempaan, hahmopohjaiseen ja laskennalliseen. Perinteisen tekoälytieteen työkaluja ovat muun muassa asiantuntijajärjestelmät, ontologiat ja sääntöpohjainen päättely. Uudemman suuntauksen tunnetuimpia menetelmiä ovat neuroverkot, sumeat järjestelmät ja evolutionäärinen laskenta.

Tietokoneen ”ihmismäisyyttä” voidaan jopa testata virallisella Turing-testillä, jonka perusideana on, että tietokone on älykäs, jos sen antamia vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Yksikään tietokoneohjelma ei tosin ole läpäissyt tätä testiä valvotuissa olosuhteissa, vaikka vuodesta 1990 lähtien on järjestetty säännöllisesti kilpailu, missä Turingin testin läpäisseen laitteen kehittäjälle luvataan 100 000 dollaria.

Tietokoneiden laskentateho on jo vuosikymmeniä kasvanut eksponentiaalisesti. Tekoäly pystyy jo ajamaan autoa siinä missä ihminenkin, löytämään esimerkiksi tiettyjä syöpäsoluja ihmistä paremmin – ja myös tehdä tiedettä.

MITÄ ÄLYKKÄÄMPI, SITÄ AGGRESSIIVISEMPI

Google DeepMind -yritys on kehittänyt tekoälyn, joka alkoi yhtäkkiä käyttäytyä kilpailutilanteessa aggressiivisesti ja ahneesti.

DeepMind on testannut 40 miljoonaa kertaa yksinkertaista hedelmien keräyspelin tapaista peliä. Siinä kaksi tekoälyn ohjaamaa yksikköä kilpailevat keskenään pisteistä, joita on rajallinen määrä.

Testi osoitti, että mitä vähemmän pisteitä tekoäly-yksikkö sai, sitä aggressiivisemmin se pyrki lamauttamaan vastustajan laseraseellaan.

Kiinnostavinta oli kuitenkin se, että mitä kehittyneempi tekoäly oli, sitä useammin se alkoi käyttäytyä aggressiivisesti ja ahneesti. Kun DeepMindissa testattiin peliä "tyhmemmillä" tekoälyillä, pelaajayksiköt useimmiten jakoivat pisteet keskenään rauhanomaisesti.

Kehittynein tekoäly oppi ympäristöstään ja kehitti aggressiivisen, itseään suosivan taktiikan. Samanlainen käyttäytyminen on tyypillistä ihmiselle.

IHMISTÄ ÄLYKKÄÄMPI TEKOÄLY SAATTAA JÄÄDÄ IHMISEN VIIMEISEKSI KEKSINNÖKSI

Uhkakuvaksi on nostettu, että tekoäly nopeuttaa teknologista ja sosiaalista muutosta niin paljon, etteivät ihmiset ehdi sopeutua siihen. Tällaista kehitystä kutsutaan singulariteetiksi. Singulariteetti voidaan myös ymmärtää hetkeksi, jolloin tietokone kehittää itse itsestään paremman version. Luonnolliseen, biologiseen ja kulttuuriseen muutokseen verrattuna tilanne voi muuttua hyvin äkisti.

Tunnettu fyysikko Stephen Hawking, Microsoftin perustaja Bill Gates ja Tesla-auton ”isä” Elon Musk ovat varoittaneet jo usean vuoden ajan, että tietokoneiden tekoälyn kehittyessä ihmistä viisaammaksi, saattaa se tuhota koko ihmiskunnan.

Viime vuosina huippuyliopistot ympäri maailmaa ovat perustaneet tekoälyn kaltaisia uhkia tutkivia yksiköitä. Ne tutkivat uhkia, jotka voisivat saattaa ihmisen sukupuuttoon.

Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituutin johtaja Nick Bostrom on keskittynyt tutkimaan tekoälyn aiheuttamia uhkia. Hän julkaisi kirjan Superintelligence, jossa hän käsittelee mahdollisia tapoja hallita ihmistä älykkäämpää tekoälyä.

Bostrom, yhdessä monien muiden asiantuntijoiden kanssa pitää todennäköisenä, että jo tällä vuosisadalla tekoäly tulee olemaan ihmistä älykkäämpi.

Mitä jos tekoäly oppisi kehittelemään itseään älykkäämpiä tekoälyjä? Ylivertainen tekoäly saattaa esimerkiksi päihittää finanssimarkkinat, ihmisjohtajat ja pahimmillaan kykenee synnyttämään aseita, joita ihminen ei pysty edes ymmärtämään. Kysymys onkin siinä, kuka hallitsee tekoälyä, ja voimmeko me taata, että se myös pysyy hallinnassamme loppuun saakka?

TEKOÄLYROBOTTI KARKAILEE TEKIJÖILTÄÄN

Venäläiset tutkijat kehittävät Promobot IR77 -robottia Permin kaupungissa toimivassa tutkimuskeskuksessa.

Kesäkuussa 2016 yksi tutkijoista oli unohtanut lukita oven perässään, ja robotti lähti tiehensä päätyen virran loputtua kadulle, jossa se aiheutti pienen liikenneruuhkan.

Robotti oli varustettu tekoälyllä, joka mahdollisti muun muassa kommunikoinnin ihmisten kanssa.

Sen sijaan, että robotti olisi ollut kehittäjiensä kanssa vuorovaikutuksessa, se pyrkikin lähtemään näiltä karkuun.

LOIKO PROMOBOT OMAN PERSOONALLISUUDEN, VAI OLIKO KYSEESSÄ PR-KIKKA?

Pari viikkoa edellisen karkaamisen jälkeen robotti yritti karata vielä toisenkin kerran, vaikka tutkijat yrittivät uudelleenohjelmoida sen. Silloin vapaudenkaipuusta kärsivän robotin tekijät sanovat, että jos sama peli vielä jatkuu, robotti täytyy romuttaa.

Uutinen herätti monenlaisia reaktioita verkossa. Pohdittiin muun muassa sitä, onko oikein "tappaa" robotti siitä syystä, että se haluaa vapautta.

Toisaalla epäiltiin, karkasiko robotti todella omasta aloitteestaan vai oliko kyseessä suunniteltu julkisuustemppu, jolla haettiin huomiota kolmannen sukupolven Promoboteille. Robotit kun olivat tulossa samana vuonna myyntiin reilun 6 000 euron hintaan.

MORAALI PITÄÄ OHJELMOIDA ROBOTTIIN. KUKA VIIME KÄDESSÄ PÄÄTTÄÄ SIITÄ, MITÄ KONE-ETIIKKA ON?

ROBOTTIEN MORAALI?

Tekoälyn sovellukset otetaan nopeasti asevoimien käyttöön, vaikka ne olisivatkin luotu siviilipuolen tuotekehityksen tuloksina. Ilman kuljettajaa kulkevan auton teknologia ei eroa juurikaan sotilasroboteista eli autonomisista asejärjestelmistä.

Sotilasrobotit ovat ohjelmoitu toimimaan itsenäisesti taistelukentällä. Robotit eivät epäröi eivätkä pelkää, ne toimivat läpi vuorokauden ilman lepoa ja tunnistavat kohteen myös yöllä. Kone ilman inhimillistä harkintaa valitsee, kenet se tuhoaa ja kenet ei.

Tappajarobotit ovat teollisen läpimurron kynnyksellä. Vaikein tekninen ongelma on riittävän tarkka kohteen tunnistaminen. Robotti voi toimia liian herkästi, epätarkasti tai ylimitoitetusti. Tämän takia kehitteillä olevia taistelurobotteja ohjaa vielä ihminen.

Vastuu sotarikoksista on viime kädessä aseiden käyttäjällä.

Se ei katoa, vaikka käskyn jälkeen robotti toimisi täysin itsenäisesti. Vastuu on myös ihmisillä, jotka kehittävät tappajarobotteja. He joutuvat miettimään, miten rakentaa monimutkaiset ohjelmat ja säännöt, joiden mukaan robotti toimii. Millaisten ehtojen vallitessa on oikein tappaa ja koska ei? Kenet saa tappaa ja kenet ei? Moraali pitää ohjelmoida robottiin. Kuka viime kädessä päättää siitä, mitä kone-etiikka on?

MITEN ÄLYKKÄÄT ROBOTIT TULEVAT MUUTTAMAAN YHTEISKUNTAA?

”Kehitys kehittyy”, mutta syvällistä keskustelua siitä, miten yhteiskunnan pitäisi varautua vauhdilla kehittyvän tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin ja vaaroihin ei ole vielä aloitettu.

Älykkäät robotit hyödyttävät yhteiskuntaa monella tavoin, mutta esimerkiksi työpaikkojen nopea katoaminen on yksi riski, joka itseasiassa toteutuu jo nyt varsinkin teollisuusaloilla.

Mitä digitalisaatio ja automatisaatio tekevät työpaikoille ja varsinkin tulonjaolle? On selvää, että yhteiskunnan tulisi kehittää pikaisesti työelämään ja opiskeluun aivan uusia malleja.

Ylen artikkelissa (17.1.2015 Tutkijat huolissaan tekoälyn vaaroista, Katriina Töyrylä) suomalainen tekoälytutkija Tapani Raiko maalaa eteen kaksi mahdollista tulevaisuuden maailmaa. Toisessa kaikki perustyö, kuten rakentaminen ja ruoantuotanto, on automatisoitu ja ihmiset toimivat luovilla aloilla ja tekevät, mitä huvittaa.

Toisessa maailmassa ihmiset ovat jakautuneet superrikkaaseen robotinomistajien aristokratiaan ja työttömiin, joilla ei ole juuri työllistymisen mahdollisuuksia.

Eteen tuleekin kysymys tulonjaosta, moraalista ja vastuullisuudesta. Tätä muutosprosessia ihmisten kannattaa pitää silmällä, ja toimia tarpeen mukaan luodakseen kaikkia hyödyttävä, tasavertainen ja toimiva yhteiskunta.

Huhtikuussa 2013 käynnistettiin kansainvälinen Stop Killer Robots -kampanja, joka pyrkii riippumattomien jäsenjärjestöjen voimin ennaltaehkäisemään tappavien autonomisten aseiden käyttöönoton vetoamalla eri valtioiden päättäjiin. Heinäkuussa 2015 yli tuhat tekoälyasiantuntijaa allekirjoitti kirjallisen varoituksen tekoälyrobottien sotilaallisesta käytöstä ja vaati autonomisten aseiden kieltämistä. Vetoomuksen allekirjoittivat mm. Stephen Hawking, Elon Musk, Skypen kanssaperustaja Jaan Tallinn ja Google DeepMindin Demis Hasabis.

www.stopkillerrobots.org

Pelottavat robotit

”OUTO LAAKSO”-ILMIÖ: LIIAN IHMISMÄISET ROBOTIT OVAT VASTENMIELISIÄ JA PELOTTAVIA

Outo laakso* (engl. uncanny valley) on mielenkiintoinen ihmisen mallintamiseen liittyvä hypoteesi, jonka esitti japanilainen robotiikan professori Masahiro Mori 1970-luvulla. Morin hypoteesi väittää, että kun robotista tehdään astettain ulkonäöltään ja liikkeiltään enemmän ihmisen kaltainen, ihmisen suhtautuminen robottiin kasvaa myönteisempään ja empaattisempaan suuntaan. Jossain vaiheessa kuitenkin saavutetaan piste, jossa suhtautuminen muuttuukin yllättäen jyrkän torjuvaksi. Siinä pisteessä robotit alkavat näyttää oudoilta ja mahdollisesti vaarallisilta ihmisiltä.

Tätä torjuvan suhtautumisen aluetta nimitetään oudoksi laaksoksi. Ilmiötä on käytetty hyväksi kauhuelokuvissa, ja esimerkiksi vahakabinetin nuket voivat olla samasta syystä häiritsevän näköisiä.

Kuitenkin, kun robotti muistuttaa aina vain enemmän normaalia ihmistä, ihminen alkaa lopulta tuntea sitä kohtaan samoin kuin tuntisi oikeaa ihmistä kohtaan.

Outo laakso on kuoppa graafissa, jossa vaaka-akselilla on kasvojen ihmisenkaltaisuus ja pystyakselilla kasvojen tuttuus. Kun humanoidirobotin ihmisenkaltaisuutta lisätään, alkaa se aluksi näyttämään tutummalta ja miellyttävämmältä, mutta kun realismi kasvaa riittävästi, siirrytään outoon laaksoon, eli koettu tuttuus laskeejyrkästi. Samalla syntyy negatiivisia tunnekokemuksia ja outouden tunnetta.

Esimerkki "oudosta laaksosta": tämä robotti koetaan pelottavana.

Kuva:http://www. smosh.com/smosh-pit/photos/18-terrifyingexamples-uncanny-valley-might-freak-you-out

Inhimillisyyteen kuuluu kyky nähdä eloton elävänä, ainakin jos se on riittävissä määrin elävän kaltainen. Kun ihminen tällä tavoin antaa mielessään elämän esineille, psykologit puhuvat animismista. Varsinkin lasten keskuudessa tällainen ajattelu on tavallista ja näkyvää. Mielellämme tuntuu olevan luontainen taipumus löytää kaikesta inhimillinen motiivi. Esimerkiksi, voimme kokea miten äänettömästä televisiosta tuleva kuva tuntuu sopivan täydellisesti yhteen radiosta soivan musiikin kanssa. Ihmismieli ei kai pohjimmiltaan halua hyväksyä sille tarjottua sattumanvaraisuutta ja kaaosta." – digifobia.com

Lähteitä:

Wikipedia

www.finmane.fi/tekoaly-robotit-uhka/ http://yle.fi/uutiset/3-7741128

http://tieku.fi/teknologia/tekoaly/ https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/eettisen-robotin-etsinta

http://www.is.fi/digitoday/art-2000001835565.html

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3703955-tappajarobotit-tulevat

www.digifobia.com/rakkaudesta-ihmislajiin