Oliko muinainen Hyperborea ihmiskunnan pohjoinen syntymäpaikka?

Onko meillä vuosituhansien ajan ollut laput silmillä koskien oman perimämme alkuun saattamista?

Kalevalan Pohjola saattaa olla kreikkalaisessa mytologiassa tunnettu Hyperborea, ihmisen alkukoti kylmän pohjoistuulen takana.

Tarujen mukaan hyperborealaiset asuivat "pohjoistuulen tuolla puolen", maailman lai dalla, jossa aurinko laski ja nousi vain kerran vuodessa. Siellä metsissä ja lehdoissa he elivät täydellisen onnellisina, ja Apollo vietti siellä talvet rakastettujen pappiensa ja palvelijoidensa kanssa.

Apollo

Myös Herakles ja Perseus vierailivat hyperborealaisten luona. Paratiisissaan hyperborealaiset elivät tuhatvuotiaiksi. Hyperborealaisten ajateltiin olevan Apollon suosikkeja, jotka elivät rauhallista ja onnellista elämää vapaana taudeista, eripuraisuudesta ja kärsimyksistä. Luonteeltaan he olivat rauhallisia, enimmäkseen iloisia ja oikeamielisiä, sekä hyvin arvostettuja. Heidän henkisten asioiden käsityskykynsä oli hyvin korkealla tasolla.

Hippokrateen mukaan Hyperborea sijaitsi lumisten Rhipai-vuorten takana. Rhipai-vuoret olivat pohjoisessa Otavan tai Pohjantähden alla. Boreas eli pohjatuuli saapui Rhipai-vuorilta, mutta vuorten takana oli tyyntä. Kalevalankin mukaan oli olemassa kaikkien hyvin tuntema "Pohjola". Missä se sitten mahtoi sijaita? Kun Väinämöinen lähti hakemaan vaimoa itselleen, hän matkusti pitkään pohjoiseen, kunnes tuli suuren meren rantaan. Sieltä hän jatkoi matkaansa veneellä edelleen pohjoiseen, kunnes saapui pimeään ja kylmään Pohjolaan. Mahtoiko hänen matkansa määränpää olla Pohjoisella Jäämerellä? Merkillistä, että jäämeren pohjassa on havaittavissa tänäkin päivänä muinaisia joenuomia, sekä mui naista rantaviivaa. Tämän lisäksi kerrotaan joidenkin lintulajien lentävät tuota entistä rantaviivaa pitkin keväisin etsien pesimäaluetta, ja havaittuaan että mitään maa ta ei ole siellä olemassa, palaavat pohjois-Norjaan pesimään. Onko siis Pohjoisella jäämerellä joskus sijainnut kenties manner, joka sit temmin on vajonnut meren syvyyksiin? Voisiko esim. huippuvuoret olla tuon muinaisen mantereen pinnalle jääneitä vuorenhuippuja? Eräskin historioitsija väitti 1800-luvun lopulla, että Atlantis ja Hyperborea olivat sama asia. On esitetty myös väitteitä, että nämä molemmat sijaitsivat kaukana pohjoisessa.

Muinaisten kirjoitusten mukaan Hyperborea vaikuttaa olleen ihmiskunnan kulta-aikaa – universaalisen onnellisuuden, oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin aikakausi. Hyperborealaiset olivat eläneet korkeimman luonnonjärjestyksen mukaan, täydellisessä harmoniassa, rauhassa, onnellisina, ilman nälkää, tauteja tai muita vaikeuksia ja puutteita. Eikö kuulostakin hyvältä kaavalta minkä tahansa valtakunnan kansalliselle idealle? Kukapa ei haluaisi oman asuinmaansa olevan juuri sellainen!

Hyperborean viisaiden tietäjien filosofia, joka kerran mahdollisti rakennettavan kultakauden maan päälle, on jo kauan sitten kadotettu tietei den maailmassa. Mutta jotain siitä on kuitenkin säilynyt, jokaisen ihmisen sielun syvyyksissä, yhtä valoisan ja onnellisen tulevaisuuden toivon muodossa.

Lainaten eri muinaisia lähteitä eri maailman kansoilta, hyperborealaisista ja heidän tavoistaan voidaan siis vielä muodostaa jonkinlainen kuva:

• He olivat onnellinen kansa.

• Sairauden ja vanhuuden tuomat vaivat eivät vaivanneet heitä. He elivät ilman kärsimystä.

• Ihmiset elivät erittäin pitkään.

• Kuolema tuli vain silloin, kun ihminen itse kyllästyi elämään. He kuolivat rauhallisesti, kuin nukahtaen.

• He olivat miellyttäviä ulkonäöltään, rakenteeltaan sopusuhtaisia ja hyvältä tuoksuvia.

• He olivat fyysisesti hyvin voimakkaita.

• He olivat täynnä elinvoimaa.

• He omistivat suuren henkisen voiman ja viisauden.

• Hyperborean papeilla oli ennustamisen lahja, he pystyivät elämään ilman ruokaa, pysäyttämään tuhoavat epidemiat (muissa maissa) ja liikkumaan pitkiäkin matkoja jonkinlaisilla ilma-aluksilla.

• Heidän keskuudessaan ei elänyt julmia, rikollisia ja tunteettomia ihmisiä.

• He olivat luonteeltaan ja ajattelutavaltaan valoisia, loistavia, kauniita ihmisiä.

• He elivät kaukana kaikesta pahasta ja saivat elää ilman karman taakkaa.

• He suhtautuivat kohtaloon sekä toisiinsa viisaalla kärsivällisyydellä.

• Heidän joukossaan ei ollut pahoinpitelyä ja juonittelua. Heidän keskuudessaan ei ollut epäsopua. He elivät ilman taisteluita ja sotia. Väkivaltaa kartettiin tietoisesti ja riidat pyrittiin sopimaan nopeasti.

• Heidän yhteiskunnassaan vallitsi jatkuvasti hyvä järjestys.

• He pyrkivät hyvyyden harjoittamiseen kaikessa toiminnassaan.

• He eivät pitäneet suurta vaurautta tavoittelemisen arvoisena, vaan ajattelivat että sen kasvu juontuu hyveellisyydestä. Jos vauraudesta itsestään tulee huolenaihe ja päämäärä, asia pilaantuu ja hyveetkin häviävät sen mukana. Ahneutta tai muita himoja ei saanut päästää valtaan ihmistä turmelemaan.

• Heidän kotinsa olivat luonnon keskellä, ikivanhoissa metsissä ja tilavissa kallioluolissa.

• He söivät ravinnokseen puiden hedelmiä ja muita kasviksia, eivätkä syöneet lihaa.

• He elivät ilman raatamista, huolettoman leppoisasti. Stressi oli heille tuntematon käsite.

• Heidän elämäänsä kuuluivat usein iloiset laulut, tanssit, musiikki ja juhlat.

• Kaikkialla oli tyttöjen piiritansseja, ja kaunis musiikki kuului metsistä ja kukkaniityiltä.

• Kruunattuina kultaisilla seppeleillä, he nauttivat yhteisten juhlien ilonpidosta.

• He urheilivat taivaan alla, mutta kilpailuhenkisyyttä ei arvostettu. Tasa-arvo oli tärkeää.

• He kunnioittivat taivaanrantaa. He palvelivat rakastavasti Jumalaa, joka loi maailmankaikkeuden.

• He harjoittivat meditaatiota, henkistä keskittymistä, mielenhallintaa ja tietoista asketismia.

• Tämä kansa rukoili hartaasti ja oli päivittäin yhteydessä korkeimpaan henkiseen voiman lähteeseen.

• He olivat lain ja vanhurskauden asiantuntijoita. He kehittivät jatkuvasti oikeudenmukaisuutta ja valvoivat sen toteutumista.

• He elivät sopusoinnussa sisäisen jumalallisen henkensä kanssa, ja jumalallisuus jatkui heissä kansana sukupolvelta toiselle. Henkimaailman todellisuus kuului heidän arkipäiväänsä olennaisena tärkeänä osana.

Tämä kartta on peräisin 1200-luvulta. Kreikkalaisten Hyperborea-myytinmukaan karttaan on sijoitettu Rhipeivuoristo ja sen takana asuvakyklooppien (Arimaspei) kansa.

VALO TULEE POHJOLASTA

Pekka Ervast puhui vuosikymmenien kuluessa useaan kertaan, että uusi uskonto on syntyvä ja se julistetaan Suomessa. Hän julkaisi ennustuksia siitä. Jo vuonna 1903 Pekka Ervast sai varmuuden, että hänen elämäntyönsä keskittyy Pohjolaan. Kreivitär Constance Wachtmeister, joka oli Helena Blavatskyn suojelija ja auttaja, tahtoi tavata Pekka Ervastin. Hänellä oli tärkeää asiaa. Hän kertoi: ”Mestari on sanonut minulle, että teistä tulee kansanne auttaja, ja että teitä sen takia on suojeltava kaikelta politiikalta". Kreivitär jatkoi: "Minun pitää kertoa teille eräästä madame Blavatskyn ennustuksesta, - - ette suinkaan tie dä, mitä madame Blavatsky ennusti Suomesta ja Pohjoismaista yleensä?

Pekka Ervast uskoi, että Suomella on edessään merkittävä henkinen tehtävä.

- - No niin, minulle hän sitä teroitti mieleen monta eri kertaa. 'Muista, kreivitär,' hän sanoi, 'ja ota ajasta vaarin, jos sinä silloin vielä elät. Tulee aika, niin vaikea koko maailmalle, että kaikki ihmiset ovat vähällä kadottaa tasapainonsa - -Kaikki tuntuu pettävän jalkojen alta ja pimeys vallitsee maailmassa. Muistakoot silloin teosofit, että kääntävät kasvonsa Pohjolaa kohti, sillä Suomesta tulee valo.’ Näin sanoi madame Blavatsky." (Ruusu-Risti 1922, s.153-155.) Vuonna 1933 (Ruusu-Risti, heinäkuu) Pekka Ervast käsittelee asiaa uudel leen: "Sanoisin nyt – 30 vuotta sen jälkeen kun ennustuksen kuulin, – ettei se tarkoittanut määrättyä hetkeä tai vuotta, vaan pikemmin määrättyä ajanjaksoa. Tämä ajanjakso on jo pantu alulle. - - Suomesta voi tulla se Valo, joka Euroopan pelastaa. Toivokaamme niin.”

Lähteet

https://www.theoi.com/Phylos/ Hyperborea.html

Väinö Lehtonen, Vaeltajan viesti III

https://fi.wikipedia.org/wiki/ Hyperborea

http://www.yperboreia.org/