1 minute read

Pääkirjoitus

PÄÄTOIMITTAJA JANNE TÄHTIKUNNAS JANNE.TAHTIKUNNAS@RIL.FI @TAHTIKUNNAS

KUVA: Mikko Mäntyniemi

Advertisement

ELÄMÄNMITTAISEN OPPIMISEN ALA

Joskus opintoja aloittaessani kuvittelin, että valmistuessani olisin varustettu kaikella tarvittavalla tiedolla. Turhat kuvitelmat karisivat kuitenkin opintojen aikana. Diplomi-insinöörillä ei ole kaikkea tietoa, mutta erittäin tukeva perustus uuden oppimiseen ja saatavilla olevan tiedon jalostamiseen.

Tilanne ei ole vuosien varrella muuttunut, vaan käsitykseni on oikeastaan vahvistunut. Koulutusuudistuksien mukana elämänmittaisen oppimisen tärkeys on kasvanut ja erikoistumisen merkitys korostunut. Suuri osa ammatissa tarvittavien taitojen opinnoista suoritetaan vasta opintojen loppuvaiheissa, koulutuksesta riippumatta. Tiukkojen opinto-ohjelmien sisään ei enää voi esimerkiksi kasata useiden materiaalien osaamista suunnittelussa ja työnjohdossa. Valmistumisen jälkeen suoritettujen täydennysopintojen tekeminen onkin tämän myötä yleistynyt.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus vahvistaa tulevaisuudessa tätä kehitystä entisestään − eikä ainoastaan digiloikan vuoksi. Viimeisimmän tiedon mukaan suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuudet aiotaan jakaa virallisesti viiteen luokkaan, nykyisen rakennusvalvontojen käytännön mukaisesti. Iso uudistus on myös rakennusvalvontojen jakautuminen tavanomaisen ja vaativan tasoisiin. Jää vielä kuitenkin nähtäväksi, millaisia hankkeita tavanomainen rakennusvalvonta saa hoitaa.

Todennäköisesti tulossa on myös ympäristöministeriön valtuutuksella ylläpidettävä virallinen kelpoisuusrekisteri, jossa on tiedot koulutuksista, erikoistumisesta sekä kokemuksesta. Lisäksi rekisteristä saa todistuksen taidoistaan.

Kuulostaa kovin tutulta. Tähän asti FISEpätevyyksien hankkiminen on perustunut saatavaan hyötyyn ja vapaaehtoisuuteen. Nykyisen tietosuojalain aikana rakennusvalvonnat eivät enää ole voineet vanhaan malliin säilyttää todistusnippuja vuodesta toiseen hankekohtaisen kyvykkyyden toteamiseksi. FISE-pätevyyden perusteella tilanne on yleensä helpottunut huomattavasti.

Pätevyysvaatimuksien tiukennuksia en ole sen sijaan havainnut. Tiukennuksia tehtiin viimeksi vuonna 2014, ja moni pitkään alalla ollut joutui hankkimaan lisäkoulutusta tai vetoamaan siirtymäsäädökseen pätevyyden perustana.

Pätevyyksien uusiminen vaatii meritoituneelta osaajaltakin todistuksen, että hän on päivittänyt tietojaan tasaisin välein. Tämä pätee myös silloin, kun opintomäärät olisivat vanhastaan riittäviä ja referenssit tuoreita.

Rakentamisen ala on jo hyvän aikaa ollut siis todellinen elämänmittaisen oppimisen ala. Tarjolla on myös laadukasta opetusta, joka täyttää edellä kuvatut toiveet ja tarpeet. RILin koulutuksiinkin osallistuu vuosittain tuhansia asiantuntijoita.

Täydennyskoulutuksen laajuudesta ja laadukkuudesta huolimatta rakennusalan osaajapula on suuri. Yhtälö on ratkaistava alan yhteistyöllä, ja pian.

JANNE TÄHTIKUNNAS aloitti RILin ja RIL-Säätiön toimitusjohtajan tehtävissä syyskuussa. Lue lisää Jannesta tämän lehden sivuilta 8-11.

This article is from: