Pääkirjoitus

PÄÄTOIMITTAJA MIIMU AIRAKSINEN MIIMU.AIRAKSINEN@RIL.FI @MIIMUAIRAKSINEN

RAKENNUKSET − SEINIÄ, TILOJA VAI PALVELUITA?

Suomessa rakennetaan vuosittain uutta kerrosalaa noin kahdeksan miljoonaa neliötä, josta 3,5 miljoonaa neliötä eli noin 45 prosenttia on asuinrakennuksia. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vain 1–1,5 prosenttia vuodessa koko rakennuskannan määrästä.

Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää. Olemassa olevaa rakennuskantaa on myös uudistettava kestävästi. Sen energiankulutus vastaa noin 76 prosenttia päästöstä. On itsestään selvää, että päästöjä tulee pienentää, mutta yhtä itsestään selvää pitäisi olla, että laatua täytyy parantaa.

Asuntojen määrällä ja sijainnilla on keskeinen merkitys työvoiman liikkuvuutta parannettaessa. Asuntoja täytyy olla riittävästi siellä, missä niitä tarvitaan. Myös muualla kuin kasvukeskuksissa tarvitaan rakentamista, sillä paljon rakennuksia sijaitsee myös paikoissa, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia tai rakennukset eivät sovellu niille tarkoitettuun käyttöön. Tarvitaan siis muuntojoustavuutta ja muunneltavuutta.

Ennen kaikkea muuttuviin kaupungin ja käyttäjien tarpeisiin pitää vastata nopeasti ja joustavasti. Tämä tarkoittaa ketterää kaavoitusta ja rivakkaa rakentamista.

Digitalisaatio on edennyt reippaasti, mutta kirimistä on tehtävä edelleen. Vain näin digitaalisuudesta saadaan kaikki hyöty irti. Digitaalisia ratkaisuita pitäisi voida hyödyntää myös teolliseen rakentamiseen täysmääräisesti. Modulaarisessa rakentamisessa on paljon etuja, ja oikein toteutettuna se parantaa sekä teknistä että esteettistä laatua. Digitaalisuus tuo meille lisäksi mahdollisuuden parantaa rakennusten käyttöä ja käyttökokemusta.

Digitaalisilla järjestelmillä saadaan myös parempaa infoa rakennuksista ja alueista; esimerkiksi mitä tiloja alueella on ja miten niitä käytetään. Lisäksi järjestelmien avulla osataan ohjata tilojen käyttöä tehokkaammaksi. Tämä on tärkeää, onhan tyhjä tila ympäristön kannalta huonoin vaihtoehto. Älykäs tekniikka oppii myös säätämään sisäolosuhteita asukkaiden mieltymysten mukaan, tarjoten näin viihtyisyyttä.

Älykkyys mahdollistaa lisäksi uusien, elämää helpottavien palvelujen tuottamisen. Seinien ja laitteiden rakentamisesta pitäisikin siirtyä palvelujen tarjoamiseen. Mitä onkaan asuminen palveluna tai koulu palveluna? Älykäs tekniikka on tarpeellinen integraattori tulevaisuuden palveluille. Tekniikan avulla kaikkien elämä on piirun verran mukavampaa ja ympäristön resursseja säästävää.

Walt Disneyn sanoin: ”Voit unelmoida, suunnitella ja rakentaa upeimman paikan maailmassa. Mutta vasta ihmiset tekevät unelmasta totta.”

Tilat joustavat, mutta joustavatko käytännöt? Osaammeko tarttua mahdollisuuteen ja olla edelläkävijöitä?

RAKENNUSTEKNIIKKA ilmestyy tänä vuonna neljästi sekä printtinä että diginä. Löydät aiemmat numerot osoitteesta: www.rakennustekniikkalehti.fi