RISKIPREEMIO
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteilijät · Kuopion kampus · 4/2024
Hyödynnä rahanarvoinen etusi ja aloita säästäminen
sijoitusvakuutukseen jo tänään!
Sijoitusvakuutuksen edut
• Sijoituskohteiden vaihto ilman veroja välissä
• Verot maksat vasta kun nostat säästöjä itsellesi
• Nautit tehokkaasti korkoa korolle -ilmiöstä
• Alkuun pääset jo kympillä!
nordea.fi/capital
Alle 30-vuotias: hoitopalkkio -50 % alle 100 000 euron säästöistä
Avaa verkossa
Asiakkaanamme voit avata Nordea Capital -sijoitusvakuutuksen helposti verkossa
Olemme apunasi
Jos tarvitset apua sopivan säästöratkaisun löytämiseen, voit varata ajan tapaamiseen
Mikä on Nordea Capital?
Nordea Capital on sijoitusvakuutus, jossa ei ole vakuutettavaa henkilöä. Voit valita sinne laajasta valikoimasta rahastoja ja sijoituskoreja. Se joustaa sinun säästämisen tarpeisiisi sopivaksi: verkossa voit vaihtaa sijoituskohteita, muuttaa säästösuunnitelmaasi tai nostaa rahojasi.
Muista myös muut etusi
Katso etusi ja liity Nordean opiskelija-asiakkaaksi osoitteessa nordea.fi/ opiskelija
Nordean sijoitusvakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, jonka asiamiehenä toimii Nordea Bank Oyj
Nordea Kuopio Kauppakatu 28, 70110 Kuopio nordea.fi
RISKIPREEMIO
Riskipreemio
Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kauppatieteilijöiden ainejärjestölehti
Julkaisija
Preemio ry
Yhteystiedot
Preemio ry
Yliopistonranta 1C PL 1157
70211 Kuopio www.preemio.fi
Päätoimittaja
Noora Kuvaja
Ulkoasu ja taitto
Noora Kuvaja
Maiju Rimpiläinen
Pihla Pietilä
Saara Asikainen
Kannen kuva
Tuulia Rundqvist
Kannessa
Reetta-Maria Vauhkonen (vas.)
Tuuli Liukkonen
Noora Kuvaja
Toimitus
Asikainen Saara
Gustafsson Antton
Hasan Tasnia
Helenius Lotta
Huotari Timi
Hyvönen Eetu
Hämäläinen Iina-Lotta
Isokuortti Miki
Koskivirta Krister
Kuvaja Noora
Liukkonen Tuuli
Männistö-Lätti Hannamari
Nissinen Riina
Pietilä Pihla
Rimpiläinen Maiju
Rundqvist Tuulia
Salmi Tyko
Tanbeer Kamrul Hasan
Toiviainen Enni
Anna palautetta tai
kerro juttuvinkkisi!
paatoimittaja@preemio.fi
Sisällysluettelo
Seuraa meitä somessa!
@preemiory
PREEMIO RY
YLIOPISTON K AUPPATIETEILIJÄT –
Preemio ry @preemiory
tässä lehdessä
Pääkirjoitus
Puheenjohtajalta: Katalysaattorina fomo?
Optimin terveyhdys: (T)yöhyvinvointi on tärkeää!
Kopolta: Ikuinen Koeaika?
Kyllin kiva ristikko
Edarimähinä: Kauden avaus
Alumnipalsta: Oravanpyörästä ja jaksamisesta
Hallitushakuinfo
Tiimihakuinfo
Uratarina: IT-ala tarjoaa
VISIO 2024
Kastajaistunnelmaa
Meet Preemio’s International Students
Fuksiviikot 2024 -kuvakooste
Pitkäjänteinen sijoittaja nukkuu yönsä hyvin ja voi hyvin
Preemion kaverikirja
PreLi: Kuopion kuntosalit
HC Preemio: KuoLon voittamisen resepti – Pasta della Vittoria
Askelein kohti hyvinvointia
Teksti: Noora Kuvaja · Kuva: Iina-Lotta Hämäläinen
__________________________
”Tentti, tentti, tentti...” Lukukausi on jo reilussa puolessa välissä, eikä kyseistä mantraa voi olla miettimättä lukiessaan kurssialustoja läpi eLearnissa. Syksy on täällä, ja välillä se tuntuukin vaan suorittamiselta. Kalenteri täyttyy dediksistä ja to do -listat muistutuksista. Miten tähän päälle jaksaa vielä oman elämän?
Toki kuormitusta lisää monilla muutkin asiat kuin opinnot. Opintojen ohessa tehty työ, vapaaehtoistyöt, urheilu –mikä vaan on kuormittavaa, jos yhteiskuormitus on liikaa tai sattuu vaan olemaan sellainen hetki elämässä. Jokaisessa tapahtumassakin pitäisi käydä ja ähh.. Miten tuokin jaksaa tehdä koko ajan kaikkea? On kuitenkin muistettava, että itseään ei kannata verrata muihin. Jokainen meistä on yksilö, ja vertaamalla itseään muihin parhaimmassakin tapauksessa kuluttaa vain omaa energiaansa. Fomo on taas oma lukunsa, ja siitä meidän puheenjohtajamme Tuuli kirjoittaakin oikein sopivasti seuraavalla sivulla.
Opinnot ja kiireisimmät hetket eivät vaadi täydellisyyttä, vaan riittää, että edetään hetki kerrallaan. Kiireisimmissä hetkissä tarpeen voi olla tauko, syväänhengitys ja itselle annettu lupa pysähtyä. Eikä arjessa hengähtämistä varten tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan pienet askeleet tavoitetta kohti riittää. Askel voi olla kahvikupillisen juominen ilman ylimääräisiä virikkeitä, hetken kävely ulkona syyskylmässä, vain ok-tasoisen tehtävän palauttaminen tai treenin skippaaminen. Ja jos joku päivä meneekin huomaamatta tehdessä ei-yhtikäs-mitään järkevää, ei se ollut hukkaan heitetty päivä, vaan tarpeeseen tullut lepopäivä. Vaikka välillä kuormitus tuntuisi hautaavan sinut alleen, muista, että jokaisella askeleella sinä silti etenet – omalla tahdillasi ja tavallasi. Muista, että tämä hetki on vain yksi monista ja sinä selviät kyllä. <3
Arjessa hengähtäminen on totisesti tärkeää, ja nyt esittelenkin teille hyvin konkreettisen tavan: tämän Riskipreemion lukeminen. Juttuja on monenlaisia, ja esimerkiksi Optimin palstaa kirjoittaa tällä kertaa varapuheenjohtaja
ja kopo Timi, joka muistuttaakin hyvinvoinnin tärkeydestä. Seuraavaksi on meidän kopomme Anttonin vuoro kertoa työelämän muutoksia ja sen mahdollisia vaikutuksia meihin. Tämän jälkeen on kyllimme Riinan tekemä ristikko, josta voi napata tekemistä hengähdyshetkeen. Kylterit-ryhmän puheenjohtaja Eetu kertoo, mikä on puhututtanut edaattorien kauden ensimmäisessä kokouksessa. Sitten onkin vuoro tutustua infoihin hallitus- ja tiimihauista. Nappaa asiat muistiin ja laitahan hakemusta tulemaan hakuaikojen puitteissa, kun olet tutustunut sinua kiinnostavaan hallituspestiin tai tiimiin. <3
Hallitus- ja tiimi-infojen jälkeen on PoSEn Hannamarin uratarina. VISIO 2024 oli ja meni, mutta uratarinaa seuraavassa artikkelissa on mahdollista verestää muistoja inspiroivasta tunnelmasta ja toki tutustua tapahtumaan, jos ei paikalle päässyt. Tunnelmointia riittää, sillä seuraavaksi on kastajaisten kuvakoosteen vuoro. The debyt of “Meet Preemio’s International Students” is next on the page x, and from this page you can read Tasnia’s and Kamrul’s thoughts about Finland and UEF so far. Fuksiviikot 2024 -kuvakooste koostaa fuksiviikon parhaimmat hetket yhdelle aukeamalle. Miki, yksi sijoitusklubimme klubimestareista, käy läpi sijoittajan hyvinvointiin vaikuttavia psykologisia tekijöitä ja riskienhallinnan muistisääntöjä. Sittemmin on PreLin aika arvostella Kuopion kuntosaleja, ja paketin kruunaa HC Preemion resepti KuoLO Eisbärenin voittamiseen – Pasta della Vittoria.
Haluan jälleen kiittää kaikkia lehteen osallistuneita – Kiitos! Erityiskiitokseni osoitan mediatiimille! <3 Näillä puheilla haluan saattaa teidät tämän Riskipreemion pariin: lukekaa, pohtikaa ja nauttikaa!
Katalysaattorina fomo?
Teksti: Tuuli Liukkonen · Kuva: Noora Kuvaja
Kuvittele, että kaverisi menevät hassunhauskalle approreissulle toiselle paikkakunnalle ja puhuvat jo monta edeltävää päivää reissusta ja sen suunnitelmista, mutta sinä tiedät olevasi kyseisenä päivänä kotona pyörittelemässä Exceliin niitä samoja kusisia palautettavia tehtäviä, jotta vihdoin pääsisit kurssista läpi toisella yrittämällä. Fomo on se tunne, kun alat miettiä, että ”Mitä jos olen missannut kaikkien aikojen parhaat bileet?” Se on pelkoa siitä, että jotain mahtavaa tapahtuu muualla, ja sinä et ole paikalla kokemassa sitä.
Olette usein varmasti kuulleet siitä, että on tärkeää lähteä moneen mukaan ja opiskelijaelämässä fomo voikin johtaa siihen, että juokset pää kolmantena jalkana jokaiseen tapahtumaan, osallistut kaikkiin mahdollisiin kissan ristiäisiin ja vietät enemmän aikaa Apteekkarin karaokessa, kun keskityt itseesi ja siihen mitä oikeasti haluat. Tasapainottelu opiskelun, hauskanpidon ja levon välillä voi olla haastavaa, kun pelko jäädä paitsi jostain huikeasta vetää eri suuntiin.
Fomo voi häiritä kykyä keskittyä olennaiseen. Opiskelijan arjessa tämä voi tarkoittaa sitä, että vaikka aikaa tarvittaisiin opiskeluun ja levon tärkeyden ymmärtämiseen, huomio karkaa helposti muiden tekemisiin ja tapahtumiin. Jatkuva vertailu muihin voi luoda paineen tunteen, jossa jokainen oman ajan käyttäminen opiskeluun tai rentoutumiseen saattaa tuntua ”väärältä valinnalta”. Fomo ohjaa huomion hetken mielihyvään, sen sijaan, että keskittyisi omiin tavoitteisiin ja tarpeisiin.
Some on yksi merkittävä fomon lähde. Selaamalla kanssakylterien kuvia ja päivityksiä upeista reissuista tai kosteista illoista voi helposti saada tunteen, että oma elämä on jotenkin vajavaista. Se voi heikentää itsetuntoa ja lisätä tyytymättömyyttä omaa elämää kohtaan. Samalla unohtuu, että somessa jaetaan usein vain kiillotettuja hetkiä, eikä koko totuutta siitä, miten muiden elämä todella on.
Toisaalta fomo voi antaa sinulle potkua lähteä ulos ja kokea uusia juttuja sen sijaan, että jämähdät sohvalle. Somessa vilkkuvat kuvat Preemion hallituksesta tai vuosijuhlista voivat houkutella osallistumaan seuraavalla kerralla kyseiseen tapahtumaan tai toimintaan, joihin et muuten ehkä uskaltaisi lähteä mukaan (omakohtainen kokemus). Lopputuloksena voi olla vaikka laajempi kaveripiiri, mahtavia muistoja ja uusi merkintä cv:seen!
Fomo voi myös auttaa kehittämään priorisointia ja tasapainoa elämässä. Kun joutuu valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä, tunnistaa helpommin, mitkä asiat ovat itselleen aidosti tärkeitä. Samalla kokemusten arvo kasvaa, kun valinnat tehdään tietoisesti. Se voi auttaa löytämään yhteisön ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Tunne siitä, että muut kokevat jotain yhdessä, voi rohkaista osallistumaan ja etsimään omaa paikkaa, erityisesti opiskelijaelämässä. Se toimii ikään kuin katalysaattorina, joka auttaa luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita ja löytämään oman juttunsa.
Niin no miksi minä nyt sitten jauhan tästä faking fomosta teille? Sen takia, että minulle on erityisen tärkeää, että jokainen teistä löytää oman paikkansa Preemiossa - preemiolaisina. Kannustan aktiivisuuteen ainejärjestötoiminnassa sekä itsensä haastamiseen, mutta muistutan myös siitä, että jokaisen polku on erilainen. Lopetetaan siis tarpeeton vertailu ja keskitytään siihen, että eletään sellaista kylterielämää, joka on itselle mieluisaa, eiks niin?
Peace, love and pullings (vetoja)!
Tuuli Liukkonen Puheenjohtaja Preemio ry
(T)yöhyvinvointi on tärkeää!
Tervehdys rakkaat preemiolaiset!
Nyt kun te tuoreet kylterit ja kokeneemmatkin häiriköt olette päässeet opintojen makuun ja tanssineet jalkanne kipeäksi joko Albassa tai Teekkarissa, haluaisin muistuttaa teitä hengittämään – kirjaimellisesti. Hengittäkää syvään, rauhallisesti ja antakaa keholle aikaa palautua. Fuksiviikkojen intensiivisyys voi olla raskas kokemus niin fyysisesti kuin henkisestikin, joten on tärkeää ottaa hetki itselleen ja tarkastella omaa hyvinvointiaan.
Alkuhuuma alkaa pikkuhiljaa laskeutumaan ja arki realisoitumaan. Se voi tuntua hieman hämmentävältä, kun opiskelujen ja tapahtumien virta hiljenee, mutta juuri silloin on hyvä aika keskittyä omaan jaksamiseen. Olo fuksiviikkojen ja monien tapahtumien jälkeen on varmasti kuin Juha Miedolla mämmin jälkeen, ja juuri siksi on olennaista tunnistaa, milloin kroppa ja mieli kaipaavat lepoa. Ottakaa aikaa itsellenne, keskittykää asioihin, jotka tuottavat teille iloa ja energiaa – ja älkää pelätkö tylsyyttä! Tylsyys voi olla avain luovuuteen ja palautumiseen, ja se antaa aivoille tilaa prosessoida kaikkea opittua ja koettua.
Tapahtumia tulee pitkin vuotta, ja kannustan varsinkin teitä fukseja olemaan aktiivisia oman ainejärjestönne tapahtumissa. Mutta muistakaa myös, ettei jokaiseen tapahtumaan tarvitse osallistua. Oman jaksamisen tunnistaminen ja sen mukaan toimiminen on keskeinen osa hyvinvointia. Tasapainon löytäminen opiskelujen, tapahtumien ja oman ajan välillä on avain stressin hallintaan ja pidempään jaksamiseen. Aina voi ja kannattaa sanoa ”ei”, kun keho tai mieli sitä vaatii. Kukaan ei hyödy uupuneena suorittamisesta.
Hyvinvointi ei tarkoita pelkästään fyysistä jaksamista.
Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat aivan yhtä tärkeitä. Pitäkää huolta siitä, että nukutte riittävästi, syötte monipuolisesti ja ennen kaikkea annatte itsellenne luvan levätä ilman syyllisyyttä. Opiskeluvuodet voivat olla yhtä aikaa kiireisiä ja hauskoja, mutta myös haastavia. Stressi, paineet ja uudet tilanteet voivat aiheuttaa epävarmuutta, joten on tärkeää pitää itsensä ja mielensä hyvässä kunnossa.
Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa teitä, että kukaan ei voi kulkea tätä matkaa yksin. Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara, joka auttaa jaksamaan läpi haastavienkin aikojen. Tukekaa toisianne, jakakaa kokemuksia, ja rohkaiskaa ystävää, joka saattaa tarvita kuuntelijaa tai kannustavaa sanaa. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme varmistaa, että jokainen tuntee itsensä kuuluvaksi osaksi tätä upeaa yhteisöä.
Pitäkää siis huolta itsestänne – ja toisistanne! Rakkain terveisin Joensuusta,
Optimin VPJ & Kopo Timi Huotari
Teksti: Timi Huotari
Ikuinen Koeaika?
Tähän Riskariin kirjoittaessa mietin hyvinvoinnin teemaa laajemminkin ja mieleeni tuli omasta mielestäni loistava organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan Ikuinen koeaika -teos. Tässä teoksessa Sahimaa kertoo vuodesta, jossa hän oli 12 kuukauden aikana 12 eri työpaikassa ja yhdistelee erilaisten työkokemusten kautta psykologisessa kontekstissa niitä yhdistäviä tekijöitä työelämässä, jotka luovat yksilöille motivaatiota ja hyvinvointia.
”Ikuinen koeaika” kuvastaa mielestäni loistavasti terminä myös sitä työelämän todellisuutta, johon me opiskelijat siirrymme opintojen jälkeen tai johon jotkut ovat jo opintojen kesken ollessa siirtyneet. Ihan jo tilastojenkin valossa työmarkkinoilla on siirrytty kärjistäen sanottuna muutaman vuoden työjaksoihin tietyssä positiossa ja paljon enemmän projektiluontoiseen tekemiseen. Asiantuntija palkataan tekemään tietyt tehtävät ja tämän jälkeen hänelle ei välttämättä suoraan löydy jatkopaikkaa organisaatiosta.
Tämä tarkoittaa tietenkin suurempaa painetta jatkuvaan oppimiseen yksilöille, mutta murentaa myös sitä pohjaa, jonka olemme työmarkkinoista aikaisemmilta sukupolvilta oppineet. Enää ei ole varmaa, että opintojen jälkeen jatketaan 30 vuotta samassa firmassa ja tämä voi ahdistaa tai innostaa ihmisiä riippuen luonteesta.
Näen, että ikuinen koeaika tulee meillä kaikilla tulevaisuudessa tarkoittamaa juuri sitä mitä me annamme sen itsellemme tarkoittaa. Voimme jäädä ihmettelemään muutosta ja muistelemaan vanhoja aikoja tai sitten voimme rohkeasti nähdä uusien työmarkkinoiden positiiviset puolet. Omalla tavallaan on melkein lohdullista, että meistä usea tulee tekemään monta erilaista (mini)työuraa, välillä onnistumaan tai epäonnistumaan ja sitten yrittämään taas uudestaan.
Työmarkkinoiden muuttumisen olen myös itse huomannut käymieni keskustelujen kautta. Monia mietityttää ke-
sätyöt, tulevaisuus ja oikeastaan koko elämän sujuminen tulevaisuudessa. ”Mitä minun kannattaisi tehdä nyt, jotta pääsisin tuonne tulevaisuudessa?” tuntuu olevan kysymys oikeastaan kaikkien huulilla. Näen, että tämän ”ongelman” ratkaisussa voi myös paljon ainejärjestö auttaa. Yksinkertaisesti ajateltuna voi tulla siihen lopputulokseen, että moneen mukaan lähtemällä maksimoi omat todennäköisyydet sen oman jutun löytämiselle. Opiskelu- ja nuoruusaika on myös loistavaa vaihe työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelemiseen. Näen tämän myös tärkeänä toimintamme kulmakivenä. Kukaan ei ole valmis tekijä syntyessään ja siksi onkin kriittisen tärkeää, että tarjoamme ainejärjestönä alustan ihmisille uuden kokemiselle, oppimiselle ja kehittymiselle.
Ainejärjestö ei itsessään auta ketään, vaan ainejärjestön luovat tietenkin me kaikki ihmiset ja siksi onkin hyvin tärkeää ylläpitää kulttuuria, johon ihmiset tuntevat kuuluvansa. Tämä voi mikrotasolla nähdä ihan yksittäisinä kohtaamisina kahden ihmisen välillä. Toivoisinkin, että yhdessä miettisimme vielä laajemmin sitä massiivista positiivista voimaa, jonka voimme toiselle antaa laadukkaalla toisen ihmisen kohtaamisella.
Voimme antaa paljon positiivista energiaa toisillemme syksyn pimeneviin iltoihin esimerkiksi luennoilla, lounaalla tai Preemion toimistolla ja se mahdollisuus meidän kannattaa takuulla jälleen kerran käyttää!
Yhteistyöterveisin, A.G.
Teksti: Antton Gustafsson · Kuva: Iina-Lotta Hämäläinen
1 Tällaisella Suomen Ekonomit palkitsee vastavalmistuneet ekonomit
2 Tämän avulla selvitetään tietoa ekonomien palkoista
3 Täältä löydät jäsenyyteesi kuuluvat edut ja palvelut
4. Kylliltä saatava merch-tuote, jossa sloganit vaihtelevat
5. Kauppatieteiden opiskelija
6 Ekonomien opiskelijajäsenenä sinulla on yli 1000€ arvoiset tällaiset
7 Auttaa sinua työnhaussa; Kylterin
8. Nuoret ekonomit -kiertueen lyhenne
9 Vuosittain järjestettävä kyltereiden seminaaritapahtuma Helsingissä
10 Koulutus- ja sosiaalipoliittisen vastaavan ja kyllin järjestämä tapahtuma
11 Auringoltakin suojaava, kylliltä saatava asuste
12 Korkeakoulutettujen työttömyyskassa
13. Mistä pitää pitää huolta, että jaksaa opiskeluiden jälkeen vielä työelämässä?
14. Kuka on Suomen Ekonomien ja teidän välinen yhteyshenkilö?
15 Minkä voit vapauttaa Suomen Ekonomien jäsenenä ollessasi?
Kauden avaus
Teksti: Eetu Hyvönen
Näin vaan starttasi uusi lukukausi. Uudet opiskelijat, lukukauden ensimmäiset tapahtumat sekä muu toiminta. Näin on myös ylioppilaskunnan sekä Kylterit-edustajistoryhmän osalta. Lukukauden alku toi tullessaan myös ylioppilaskunnan edustajiston ensimmäisen kokouksen. Kokous venyikin mehukkaiden keskustelujen myötä koko ISYYn historian pisimpien kokousten joukkoon. Neljättä tuntia aloittaessa jo paatuneimmatkin keskustelijat pyrkivät rajaamaan omia puheenvuorojaan päästäkseen yöksi kotiin nukkumaan.
Kokouksessa käsiteltiin ylioppilaskunnan 8 kuukauden talouskatsaus, päätettiin yhteisöllisyyskoordinaattorin toistaiseksi voimassa olevan toimen perustamisesta, ISYYn Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksen delegaatiosta sekä ISYYn ehdokkaasta samaisessa liittokokouksessa. Ylivoimaisesti pisimmät keskustelut kokouksessa käytiin kuitenkin yhteisöllisyyskoordinaattorin toimen perustamisesta. Mielipiteitä tästä asiakysymyksestä edustajistoryhmillä olikin suuntaan ja toiseen, ymmärrettävästi. Lienee oleellista hieman taustoittaa asiaa, sekä sen jälkeen oivana aasinsiltana siirtyä Kylterit-ryhmän kantaan asiasta, sekä pohtia hieman laajemmin, mistä moinen keskustelu kumpuaa.
Ylioppilaskunnalla on toiminut tänä vuonna määräaikaisena työntekijänä yhteisöllisyyskoordinaattori, ja kysymys koskeekin samankaltaisen toimen jatkamista toistaiseksi voimassa olevana. Keskustelu ja tarve toimesta syntyi viime vuonna huolesta henkilökunnan jaksamisen suhteen, sekä silloin loppuneen ulkoisesti rahoitetun SILLAT-yhteisöllisyyshankkeen, ja sitä kautta lopettaneen hanketyöntekijän lähtemisen pohjalta. Ylioppilaskunnalla olikin siis tarve selvittää, järkeistää ja sujuvoittaa tapahtumatuotantoansa sekä miettiä minkälaisella kestävällä ratkaisulla jatkossa järjestetään ja mitä.
Kokouksessa keskustelu kuitenkin pohjautui vahvasti kokemuksiin, tunteisiin sekä niiden kautta perusteltuihin puheenvuoroihin toimen tarpeellisuudesta. Olkaamme kuitenkin tässä kohtaa käsittämättä väärin: Emme suinkaan ole yhteisöllisyyttä, matalan kynnyksen ja vaihtoehtoisia tapahtumia vastaan. Päinvastoin. Kaikille näille on paikkansa, ja on tärkeää, että ylioppilaskunta järjestää myös tapahtumia ja toi-
mintaa, joille ei välttämättä muista opiskelijatoimijoista löydy halua tai resursseja. Tarkoitus on edustaa koko jäsenistöä ja edistää yhteisöllisyyttä.
Ydinkysymys onkin siinä, kuinka ja kuka toimintaa järjestää. Aikaisemmin tapahtumia, esimerkiksi vappua on ollut järjestämässä oma toimikuntansa, joka on koostunut halukkaista opiskelijoista. Toimikunnat suoriutuivat tehtävästään erinomaisesti, ja pelkästään jo järjestäminen tuki yhteisöllisyyttä osaltaan. Ylioppilaskunnalla on edelleenkin mahdollisuus käyttää operatiivisessa toiminnassaan esimerkiksi hallituksen perustamia tiimejä, jotka käytännössä toimivat samoin kuin aiemmin toimineet toimikunnat. Jostain syystä yleinen mielipide on pandemian sekä toimijoiden vaihtumisen jäljiltä siirtynyt siihen, että opiskelijoille tarkoitettua tapahtumatoimintaa tulisi järjestää lähtökohtaisesti palkatulla henkilökunnalla. Tapahtumatoimintaahan voi siis niinkin järjestää, mutta onko se taloudellisesti kestävää? Auki laskettuna, hintalaputtaminen jo pelkillä palkkakuluilla nostattaa yksittäisen tapahtuman hinnan hurjaksi.
Pelkkä hintalaputtaminen on pinnallista. Sen takia ongelmaa tulee pohtia laajemmin, ja ryhmän sisäisissä keskusteluissa pinnalle nousi suurempi ongelma: Houkuttelevuus. Jos toiminta ei kiinnosta, niin ensimmäisenä halukkaat tiimeihin, hallitukseen, edustajistoon ja muihin toimielimiin loppuu kesken. Seuraavana myös nykytoimijoiden into houkutella ketään jatkossa mukaan loppuu. Jos ei opiskelijoita kiinnosta järjestää muille opiskelijoille toimintaa, on syytä syyttää itseään. Jos opiskelijat tekevät sen mieluummin jossain muualla, on sormi osoitettava organisaatioon, sen rakenteisiin ja sen piirissä toimiviin.
Niin, ja Kylterit-ryhmä äänesti yhteisöllisyyskoordinaattorin toistaiseksi voimassa olevan toimen perustamista vastaan.
Terveisin
Eetu Hyvönen
Kylterit-ryhmän puheenjohtaja
Oravanpyörästä ja jaksamisesta
Teksti: Enni Toiviainen
Työelämään siirtyminen on vastavalmistuneelle ekonomille jännittävää aikaa. Yhtäkkiä huoleton opiskelijaelämä on takana ja arki projektiraporttien, Excel-taulukoiden ja tiukkojen aikarajojen kanssa on todellisuutta. Muutokset ja jatkuva uuden opettelu työn parissa laittavat monen tiukoille ja olo voikin olla kovin väsynyt.
Kun uusia asioita ja vastuita tulvii ovista ja ikkunoista, voi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtua. Työuupumus ja loppuunpalaminen erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla ovatkin pyörineet viime aikoina median otsikoissa. Töissä pitäisi olla tehokas ja pätevä, jotta oman urapolun saa käyntiin. Työlle pitäisi löytää vastapainoksi mielekästä tekemistä, savityökursseja, käsitöitä tai kirjallisuutta. Istumatyötä tekevän pitäisi liikkua tarpeeksi. Tuntuu, että joka toinen nuori aikuinen juoksee maratoneja tai pyöräilee 100 km lenkkejä ja jaksaa vielä käydä viikoittain (mutta mieluiten tietysti useammin) uusimmalla hittitreenillä, oli se sitten CrossFit, Hyrox tai Trib3. Ystäviä, läheisiä ja perhettä pitäisi nähdä riittävän usein sosiaalisen elämän ylläpitämiseksi. Somen perusteella luulisikin, että kaikki muut ovat joka ilta kahvittelemassa, illallisella tai klubilla rilluttelemassa. Verotkin pitäisi hoitaa. Tätäkö se aikuisuus nyt sitten on? Ei kuulosta ihan helpolta yhtälöltä.
Itse työelämän oravanpyörään muutama vuosi sitten jääneenä tässä onkin muutama vinkki pian valmistuville Preemiolaisille (ja miksei vielä ihan opiskelevillekin):
1) Valmistaudu henkisesti siihen, että ensimmäiset viikot ja kuukaudet täysipäiväisenä työelämässä saattavat tuntua raskailta. Yleensä olo kuitenkin helpottaa pian, kun työtehtävät ja työkaverit tulevat tutuiksi. On täysin ok ottaa ensimmäisten viikkojen koulutuspäivien jälkeen rennommin.
2) Laita kroppa liikkeelle MUTTA älä vertaa itseäsi muihin. Aina ei tarvitse repiä täysillä. Tärkeintä on liikkua tavalla, jota itse pitää mielekkäänä, oli se sitten vartin kävelylenkki pihalla tai joogahetki olohuoneen matolla.
3) Muista varata aikaa sinulle tärkeille ihmisille. Lähde myös rohkeasti työkavereiden kanssa firman tapahtumiin. Ihminen on sosiaalinen eläin. Vähänkin on ihan riittävän hyvä.
4) Uni, uni ja uni. Muista ja malta nukkua tarpeeksi. Hyvä uni parantaa elämän jokaista osa-aluetta.
5) Älä ahda kalenteria täyteen. Vapaa-aikaa ei kannata ruveta suorittamaan, tai se muuttuu pian palauttavasta ajasta lisäkuormitukseksi. Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä.
Vielä viimeisenä vinkkinä: tee niin kuin täti sanoo äläkä niin kuin täti tekee (allekirjoittanut tekee 50 tunnin työviikkoa, nukkuu 5-6 tuntia yössä, treenaa 6 päivänä viikossa ja yrittää jossain välissä olla sosiaalinen). Tämän tekstin kirjoitus oli itsellekin taas erinomainen muistutus siitä, että vaikka nyt onkin ”oikeasti aikuinen”, kaikkea ei tarvitse ehtiä tai jaksaa. Taidankin käydä pikku kävelyllä ruokakaupan kautta ja viettää loppuillan sohvalla popparipussi kainalossa.
Enni Toiviainen Opiskelijayhteistyö Preemion Alumnit
Hei preemiolaiset! Olen Hannamari Männistö-Lätti ja valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Itä-Suomen Yliopiston Kuopion kampukselta vuonna 2020, olen siis entinen preemiolainen. Pääaineeni oli kansainvälinen liiketoiminta ja myynnin johtaminen ja sivuaine tietojenkäsittelytiede, sillä päämääränäni oli IT-ala.
Oman alan töiden hakeminen, gradun kirjoittaminen ja juuri puhjennut pandemia ei ollut mikään kaikista makoisin yhdistelmä keväällä 2020. Olin ollut vähintäänkin osa-aikaisessa työsuhteessa katkeamatta toukokuusta 2016 alkaen, ja työskennellyt opintojen ohella mm. vakuutusneuvojana, sisustusmyyjänä, markkinointiasiantuntijana ja palveluasiantuntijana. Valmistumisen kynnyksellä aloin etsiä haastavampaa roolia, sitä kuuluisaa ”oman alan työtä”. Elokuussa 2020 aloitin myös opinnot Savonia Code Academyssä, sillä halusin parantaa mahdollisuuksiani työllistyä IT-alalle.
Vuoden 2020 aikana hain yli 20 työpaikkaa ja kävin 11 eri yrityksessä haastattelussa. Tuntui, että en pääse uralla eteenpäin, ja ajatus gradun palauttamisesta ahdisti. Syksyllä 2020 minulle tarjottiin toiselta toimialalta työpaikkaa, jonka vaihtelua kaivatessani otin vastaan. Hyvin pian kävi ilmi, että työ ei ollut ollenkaan sitä, mitä etsin. Pettyneenä mietin, olinko tehnyt uravirheen?
En kuitenkaan kerennyt työskennellä kuin viikkoja uudessa työssä, kun sain asiakasvastaavan paikan kuopiolaisesta ohjelmistotalosta nimeltä Hurja Solutions Oy, ja ovet IT-alalle avautuivat. Työnkuvani oli alkuun laaja, siihen kuului muun muassa asiakaspalvelua, asiakastyytyväisyyden kehittämistä, verkkosivuprojektien myyntiä sekä niissä projektipäällikkönä toimimista.
Nyt 4 vuotta myöhemmin olen edelleen samassa työpaikassa, työnimikkeeni on projektipäällikkö ja saan toimia projektipäällikkönä, Scrum Masterina sekä myyjänä mitä mielenkiintoisemmissa ja haastavammissa ohjelmistoprojekteissa. Myynnin johtamisen opinnot eivät myöskään ole menneet hukkaan, ja esimerkiksi tämän syksyn aikana olen työsken-
nellyt projektien lisäksi niin yrityksen myyntistrategian kuin asiakkuudenhoitomallienkin kehittämisen parissa. Myös vuodesta 2017 tekemäni sivutyö digimarkkinoinnin parissa on pysynyt rinnalla kaikki nämä vuodet, ja mukavana ”harrastuksena” toimin kolmatta vuotta Pohjois-Savon Ekonomien hallituksessa – on hienoa olla osa paikallista ekonomiyhteisöä!
Uskon, että muutaman viikon kokeilulla ”väärässä työssä” oli jokin merkitys. Ehkä minun täytyi ensin uskaltaa hypätä pois tutusta ja turvallisesta, jotta pystyin saamaan työpaikan tavoittelemaltani IT-alalta? Tai saada vielä hieman lisää perspektiiviä työelämään?
Loppuun kaksi nostoa urastani tähän mennessä: 1. Ekonomeja tarvitaan IT-alalla – tuo osaamisesi esiin! Ehkä moni haaveilee työllistyvänsä isoon IT-taloon, mutta työskentely pienemmässä yrityksessä on erinomainen tilaisuus kehittää sekä hyödyntää osaamistaan liiketoiminnan eri osa-alueilla. Pienet IT-alan yritykset voivat esim. olla hyvin insinöörivetoisia, jolloin me ekonomit tuomme mukanamme uudenlaisia ajatuksia ja osaamista. Ekonomina IT-alalla saatat päästä vaikuttamaan niin myyntiin, markkinointiin kuin asiakkuuksien hallintaan ja strategiseen suunnitteluunkin, mielenkiintoisessa ympäristössä. 2. Jokaisella uran vaiheella on merkitys. Myös sillä vääräksi osoittautuneella työpaikalla sekä niillä ei kiitos -viesteillä. Huomaat sen vielä!
Hannamari Männistö-Lätti
Sihteeri
Pohjois-Savon Ekonomit
- Hei, moikka kaikille ja lämpimästi tervetuloa Visioon vuosimallia 2024! Näillä sanoilla kylteriyhdyshenkilömme Riina Nissinen avasi business-tapahtuma Vision tältä vuodelta. Visio on Preemion vuoden suurin vuosittain järjestettävä bisnestapahtuma, joka tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden päästä kuuntelemaan mielenkiintoisia puhujia ja tutustumaan yrityksiin. Se on tarkoitettu kaikille liike-elämästä kiinnostuneille opiskelijoille. Tapahtuma on poikkitieteellinen, joten paikalle on tervetulleita myös muiden ainejärjestöjen opiskelijat.
Vision sisältö vaihtelee hieman vuosittain. Tänä vuonna syyskuun loppupuolella järjestetyssä Visiossa oli kaksi puhujaa, yritystori ja debytoivana osuutena paneelikeskustelu. Mukaan mahtui myös välipalat kahveineen. Osallistujamäärä oli suuri, ja mukaan ilmoittautuneita olikin noin 120.
Päivän aloitti ensimmäinen puhuja Pasi Tuomainen Pohjois-Savon Osuuspankista. Tuomainen on entinen preemiolainen ja nykyään työskentelee OP Pohjois-Savon henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaavana pankinjohtajana. Hän esitteli OP:n strategiaa, jonka jälkeen hän keskittyi kertomaan Oranssista aallosta. Oranssi aalto on vaikuttajaohjelma, jonka tarkoituksena on muun muassa lisätä OP:n tunnettavuutta ihmisten keskuudessa. Oranssiin aaltoon kuuluu muutamia lähtöjä vuodessa, jolloin kuka vaan Osuuspankissa työskentelevä voi lähteä mukaan. Oranssissa aallossa mukana olevien tehtävänä on päivittää työnteostaan sosiaaliseen mediaan. Ohjelman tavoitteena
on ilmaista, että Osuuspankki on finanssialan vaikuttavin toimija. Tuomaisen puheen jälkeen luvassa oli tauon kautta yritystorin läpi kiertelyä sekä välipalaa.
Yritystorilla oli useita yrityksiä ständeillään, joilla sai kuulla yrityksistä, heidän tarjoamistaan harjoittelu- ja kesätyöpaikoista sekä keskustella ajankohtaisista aiheista. Ständeillä oli PwC, Nordea, EY, Säästöpankki Optia, Tribedo,
Pasi Tuomainen pitämässä puhettaan Oranssista aallosta.
Teksti: Tuulia Rundqvist, Noora Kuvaja · Kuvat: Noora Kuvaja
Paneelikeskustelussa Pasi Tuomainen (vas.), Mikko Ruuska, Mikko Susitaival ja Iida Mattila.
Red Bull, Pohjois-Savon Osuuspankki ja SYS Audit. Monet jakoivat keskustelun lomassa haalarimerkkejä, avainnauhoja ja makeisia, joten tyhjin käsin tai mielin ei torilta tarvinnut lähteä. Yritystorin aikana pystyi myös nauttimaan K-Market Pelimiehen ja Keskon tarjoamaa välipalaa kahvin ja herkkujen kera.
Yritystorin jälkeen vuorossa oli Nissisen juontama paneelikeskustelu. Keskusteluun osallistui Mikko Ruuska Nordeasta, Tuomainen Pohjois-Savon Osuuspankista, Mikko Susitaival EY:ltä ja Iida Mattila PwC:ltä. Paneelikeskustelussa keskusteltiin digitaalisuuden vaikutuksista työntekoon ja johtamiseen.
Ensimmäisenä panelistien tuli määritellä digitaalinen muutos käsitteenä, ja miten se näkyy heidän yrityksissään. Ruuska totesi muutoksen olevan valtavaa ja sen vaikuttavan asiakaskohtaamisiin, sillä asiakkaat ovat nykyään eripuolilla sen sijaan, että olisivat läsnä. On tärkeää pitää katse tulevaisuudessa ja miettiä, miten tekoäly tulee tehostamaan nykyisiä toimia sen sijaan, että se veisi meidän työmme. Mattila lisää, että digitalisaatio mahdollistaa verkostoitumisen kaikkialle, ja palvelumallit muuttuvat koko ajan.
Seuraavaksi käsiteltiin, minkälaisia haasteita digitaalinen muutos tuottaa yrityksille. Panelisteilla korostui ajatus siitä, että on tärkeää pitää yhteys työntekijöiden kanssa, vaikka moni työskenteleekin etänä. Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Mattila totesi, että on opeteltava taidot siihen, miten ihmiset kohdataan etänä. Esihenkilöllä tulee olla samanlainen halu olla esihenkilö myös heille, joita ei näe. Mitä toimistolla voi näyttää eleillä, pitää osata näyttää etänä sanoilla. Susitaival yhtyi, että esimerkiksi Teamsin välityksellä ei huomaa samalla tavalla sitä, milloin kuunteleva henkilö alkaa väsymään. Ruuska puolestaan totesi, että työyhteisön on tärkeää olla sellainen, että työntekijät haluavat tulla toimistolle. Tuomainen korosti vuorovaikutuksen merkitystä, sillä yhteisten foorumien ja keskusteluhetkien puuttuminen ajaa ihmiset erilleen.
Lisäksi panelistien tuli pohtia, miten tekoälynkäyttö vaikuttaa tietoturvariskeihin, kuinka yritys tunnistaa ja valitsee oikeat digitaaliset työkalut. Ruuska toteaa, että väärinkäytökset nähdään helposti suuren datamäärän avulla ja virheet vähenevät. Tietoturvariskejä pienennetään erilaisilla investoinneilla, joiden avulla selviydytään myös palvelunestohyökkäyksiltä. Tuomainen kertoo puolestaan OP-mobiilissa toimivasta chatbotista Opotista, joka käsittelee dataa taustalla ja näin oppii nopeasti. Lisäksi tekoäly tunnistaa, jos esimerkiksi tililtä tehdään poikkeuksellisia maksuja.
Panelisteilta haluttiin myös kuulla, mitä he ajattelevat etätyön tehokkuudesta, tuhlataanko työaikaa muuhun kuin työntekoon, ja onko konttorilla mahdollista pitää taukoja. Panelisteilta tuli esiin esimerkiksi, että etätyö on ihan yhtä hyödyllistä, kunhan tehokkuus säilyy eikä keskittyminen herpaannu liikaa vääriin asioihin. Lisäksi etätyössä korostui joustavuuden, vastuun ja vapauden merkitys. On myös tärkeää sopia käytännöistä etätyön suhteen sekä huomioida myös yksilöt. Esiin nousi myös kohtaamisten ja työkavereiden tärkeys konttorilla työskennellessä.
Lopuksi panelistit kehottivat opiskelijoita olemaan rohkeita ja avoimin mielin, sillä opiskelijat ovat digitaalisessa murroksessa mukana koko ajan. Kannattaa hyödyntää opiskeluaika ja imeä kaikki tieto sekä opetella soveltamaan sitä. Panelistit kannustavat nuorisoa kokeilemaan asioita, käymään teatterissa, miekkailemaan, ottamaan tatuointeja, haastamaan näkemyksiä, tuomaan ilmi omia näkemyksiä sekä olemaan rohkeita ja kiinnostuneita asioista.
Paneelikeskustelun jälkeen vuorossa oli tauko, ja tunnelmasta pystyi huomaamaan kohoavan jännityksen päivän viimeistä osuutta kohtaan.
- Päivä on ollut tosi kiva, on oppinut paljon ja uusia näkökulmia. Innolla odotan Sointu Borgia, ei ole itselle tuttu entuudestaan, kauppatieteiden ensimmäistä vuosikurssia käyvä Alex Allinen totesi.
- On ollut mielenkiintoinen päivä: on päässyt tutustumaan eri
yrityksiin ja paneelikeskustelu on tosi kiva idea sekä mielenkiintoinen konsepti, Krista Hartikainen kauppatieteiden toiselta vuosikurssilta kommentoi. Myös toista vuosikurssia käyvät Sara Laakkonen ja Alli Heinonen lisäsivät yritystorin olleen mielenkiintoinen, koska sai tietoa kesätyöpaikoista ja entuudestaan logojensa osalta tutuista yrityksistä sai tarkemman kuvan.
Päivän tosiaankin kruunasi paljon odotettu Sointu Borg. Hänet tunnetaan niin puhujana, yrittäjänä, ekonomina, mediaja somepersoonana sekä Diili-ohjelman voittajana. Sointu Borg käsitteli puheessaan epävarmuuden ja hukassa olemisen tunnetta, joka ei tule koskaan kokonaan poistumaan. Borg kertoi olevansa erityisen eksyksissä opiskeluaikoinaan ja pohti silloin, että tunne johtuu vain omasta päästä. Hän kuitenkin ymmärsi myöhemmin tunteen olevan laajempi, kollektiivinen ilmiö.
Sointu Borg pitämässä puhe-esitystään Röyhkeästi rohkea.
Borg kuvailee elämän olevan jatkuvaa kilpajuoksua ajan kanssa. Vaikka hän on saavuttanut paljon, ei hän vieläkään tiedä, mitä tekee aikuisena. Borg korostaa, että onnen ja sattumien sekä oikeiden kohtaamisten merkitys on ollut suuri, jotta hän on päässyt tähän pisteeseen. Lisäksi Borg painottaa, että vaikka ahdistus voi olla läsnä, sen kanssa voi oppia elämään, sillä se ei koskaan täysin häviä.
Sointu Borg koki olevansa ”huijariekonomi” osallistuessaan Diili-ohjelmaan, sillä muut osallistujat olivat menestyneitä. Hän pelkäsi nolaavansa itsensä ja Suomen kansan nauravan hänelle. Borg ajatteli, ettei ollut sosiaalisesti trendikästä seuraa, ja jatkuvasti saadut kommentit menivät hänellä ihon alle. Tilanne ajoi hänet miettimään, aikooko hän jatkaa loppuelämänsä sosiaalisissa tilanteissa anteeksipyydellen. Borg alkoi kuitenkin ajatella elämää simulaationa, jossa kaikki negatiivinen on uudelleen koodattavissa. Hän päätti kääntää epävarmuutensa vahvuuksiksi ja tehdä niistä liiketoiminnassaan edun. Borg kuitenkin varoittaa omista päänsisäisistä äänistä, sillä hän itse menetti monia mahdollisuuksia opiskeluaikoinaan kuunnellessaan epäileviä ajatuksiaan.
Katsojat seuraamassa puhe-esitystä mielenkiinnolla.
Puheessaan Borg painotti sitä, että suurin rakkaudenosoitus on antaa läheisten kirjoittaa oma tarinansa. Jos omat arvot muuttuvat, ja läheiset jäävät jälkeen, heitä ei voi väkisin nosta mukaan, vaan on joskus kieltäydyttävä heidän seurastaan. Borg kannustaa pitämään päiväkirjaa ja pohtimaan, mitä tarinaa perhe ja kumppani kertovat itsestä, ja onko siinä totuus. Menestyksen saavuttamiseksi on tärkeää oppimaan hylkäämisen pelko ja saada oma ääni kuulumaan, sillä kukaan muu ei tee sitä puolestasi. Borg kehottaa luomaan tilaisuuksia itse, ja on tärkeää puskea itseään eteenpäin. Borg kertoo itse pelänneensä loistaa yksin ja etsineensä aisaparin välttääkseen itserakkauden leiman. Häntä kuitenkin kaduttaa, että jarrutteli niin pitkään ja sen takia rohkaiseekin toimimaan nyt eikä odottamaan sitä täydellistä hetkeä.
Sointu Borg kertoo olevansa ylpeä kauppatieteiden maisterin tutkinnosta, sillä se oli hänelle iso kokonaisuus, jonka sai suoritettua. Tutkinto on antanut hänelle myös katu-uskottavuutta. Borg korostaa, ettei ole kahta samanlaista ihmistä, ja kehottaa elämään omalla tyylillä ja riskillä. Hän muistuttaa, että kaikki voidaan aina rakentaa ja korjata uudelleen. Hän on myös oivaltanut, että mitä ikinä elämässään tekeekään, joku aina aina arvostelee etkä voi koskaan miellyttää kaikkia. Vaikka vetäytyisit kotiisi, joku saattaa silti ärsyyntyä. Lopuksi Borg muistutti, että parikymppisenä ei tarvitse olla valmis ja se on monelle ahdistavaa aikaa. Vaikka läheiset rakastavat, he eivät välttämättä näe kaikkea potentiaaliasi. Päivän päätteeksi oli aika kerätä viimeisetkin kommentit. - Kaikki oli tosi mielenkiintoista, niin puhujat kuin paneelikeskustelutkin. Sointu Borgia tuli seurattua Diilissä, joten persoonan avaaminen oli kiinnostavaa ja pidin siitä, että hän puhui keskustelua herättävistä aiheista, Leevi Kasari kauppiksen ensimmäiseltä vuosikurssilta summasi. Neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija Janina Niinimäki kommentoi Sointu Borgin esityksestä, että asiaa tuli enemmän, mitä odotti. Se oli hyvä ja inspiroiva tämän ikäiselle ja tässä vaiheessa olevalle.
Kuvat: Noora Kuvaja
What were your expectations of Finland and have those expectations been
”To be honest, when I came here, I didn’t have any particular set of expectations in mind. I just wanted to know about Finnish culture, people, etiquette, and everything else. One expectation that I had was to be able to live and move around safely without being bothered or scared. As an Asian, it was on my mind and this expectation has been met. My expectations regarding my education are also being met gracefully.”
How do you like it here at UEF?
”I like it here so far. UEF has been welcoming and helpful to its international students. Arrangements of different programs for international students and trying to know them better to create an inclusive community have been rewarding.”
What is the most odd thing you’ve learned from Finland’s culture?
”Nothing in particular has seemed odd to me. Maybe the way people stand in the queue with so much gap in between at bus stations or grocery stores? But having said that, I admire the way Finnish culture values personal space.”
Do you have a goal you want to reach during your studies here? Regarding your studies or overall stay at UEF. Is there anything you would like to say to all Preemio’s international students?
”Yeah, I want to make the best use of this opportunity of living here in Finland for my MSc program. I want to get the best out of my education and understand more about Finland’s culture. I would like to make some friends here and learn more about Finland from them. About UEF, I would love to be part of UEF’s student community so that it would help me get to know about UEF’s goals better and help UEF as a student to reach its goals.”
”Hello everyone! It would be really nice to meet you all!!”
What were your expectations of Finland and have those expectations been ”I expected Finland to be a country of beautiful nature, high-quality education, a modern lifestyle and a peaceful environment. So far, it has lived up to and even surpassed these expectations. The natural beauty, particularly the lakes and forests, is stunning, and UEF has provided an enriching academic experience.”
How do you like it here at UEF?
”I’m enjoying my time at UEF. The university provides a supportive and collaborative
learning environment, which will help me grow academically and personally. All the teachers and staff, here at UEF are very helpful. There’s a great sense of community among international students too. In addition, Kuopio, with its calm surroundings, is an ideal place to focus on studies while still enjoying the beauty of Finnish nature.”
What is the most odd thing you’ve learned from Finland’s culture?
”One of the most surprising things has been Finland’s sauna culture. I knew it was popular, but I didn’t expect how central it is to daily life here. The idea of relaxing in a sauna and then jumping into a cold lake was a bit odd at first, but now I understand why it’s such an important tradition—it’s a unique way to unwind and connect with nature.”
Do you have a goal you want to reach during your studies here? Regarding your studies or overall stay at UEF.
”My main goal is to build a strong foundation in international business strategies, particularly in the context of small-scale businesses. I also want to expand my global Network by connecting with students from different cultures. Personally, I’d like to learn more about Finnish culture and language, making the most of my time here both academically and culturally.”
Do you have anything you want to add? Is there anything you would like to say to all Preemio’s international students?
”I’m grateful for the opportunity to study at UEF and to be part of this diverse community. Finland already feels like a second home, and I’m looking forward to everything that lies ahead in my academic journey and life here. This is a platform that will help us to grow and pave the way forward. It is more than a club. It is an organisation full of opportunities that just needed to be unraveled by us. Let’s roll.”
Pitkäjänteinen sijoittaja nukkuu yönsä hyvin ja voi hyvin
__________________________
Kuten jokaisen ihmisen, myös osakesijoittajan on pidettävä huolta hyvinvoinnistaan. Sijoittajan hyvinvoinnin keskiössä on etenkin psyykkinen terveys ja kaupankäynnin psykologia. Sijoittajana sinun on syytä tunnistaa ne psyykkiset tekijät, jotka vaikuttavat hyvinvointiisi. Mitä nämä tekijät ovat ja voiko niitä ehkäistä?
Kaupankäynti ja markkinoiden seuraaminen herättää meissä sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Negatiiviset tunteet saattavat ilmetä stressinä, joka heikentää sijoittajan hyvinvointia. Yksi voimakkaasti stressiä aiheuttava tunne on pelko. Pelko markkinoiden romahtamisesta ja varojen menettämisestä saattaa valvottaa osakesijoittajaa öisin. Häviönpelon aiheuttama ahdistus ja epävarmuus johtavat pahimmassa tapauksessa huonoihin sijoituspäätöksiin. Nämä tunteet saattavat korostua varsinkin meillä kauppatieteilijöillä, joilla salkku on ja kuuluu-
kin olla vivutettu opintolainalla. Kaupankäyntiin liittyvä pelko saattaa olla niin vahva tunne, että se saa sijoittajan poistumaan markkinoilta liian aikaisin. Tässä tapauksessa pelko ei ainoastaan häirinnyt yöunia, vaan varasti myös sijoittajan mahdolliset tuotot. Pelko on negatiivinen tunne, joka tarttuu huomattavasti helpommin kuin positiivinen. Se etenee dominopalikan tavoin ja saattaa pahimmassa tapauksessa saada arvopaperin hinnan laskemaan ilman perusteltua syytä.
Oman stressitason ei tiedä kuin sijoittaja itse, mutta markkinoiden yleistä hermostuneisuuden tasoa voi seurata VIX-in deksistä. VIX-indeksi kuvaa johdannaisten arvostuskaavasta johdettua volatiliteettiä, eli riskiä. Mitä korkeampi indeksin pisteluku, sitä stressaantuneemmat ovat markkinat. Kuviosta 1 voidaan havaita loppukesän nousupiikki volatiliteetissa, jota
jota osin selitti Japanin keskuspankin ohjauskoron noston vaikutus ”carry trade”-kauppojen pakkomyynteihin. Kun markkina on stressaantunut, saattaa yksittäinenkin sijoittaja ahdistua, vaikkei tietäisi siihen edes tarkkaa syytä. Tällöin kyseinen sijoittaja seuraa laumakäyttäytymistä ja on sosiaalisen todellisuuden uhri. Laumakäyttäytyminen toimii myös toiseen suuntaan, jolloin joukkovoiman aiheuttama ”hype” saattaa rohkaista sijoittajan korkeariskisiin sijoituspäätöksiin ilman asianmukaista huolellisuutta.
Laumakäyttäytymisestä aasinsiltana otetaan tarkasteluun toi-
nen keskeinen sijoittajan psykologiaan liittyvä tunnetila, eli ahneus. Ahneus on huomattavasti positiivisempi tunne kuin pelko, eikä se varsinaisesti heikennä sijoittajan hyvinvointia ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ahneus liittyy vahvasti härkämarkkinaan ja se saattaa ilmetä suurena riskinottamisena ja liian suurina sijoitussummina. Härkämarkkinassa monen sijoittajan psyykkinen hyvinvointi huiteleekin tapissaan, mutta nousumarkkinan hyytyessä ja riskien realisoituessa hyvinvointi voi kääntyä päälaelleen – nopeasti.
Markkinoiden yleisen stressitason tavoin myös sijoittajien
Teksti: Miki Isokuortti
Kuvio 1: VIX-indeksi
sentimenttiä, toisin sanoen markkinatunnelmaa, voidaan mitata. ”Fear and Greed” -indeksi ottaa tarkasteluun pelon sekä ahneuden suhteen ja sen pääpaino on siinä, miten sijoittajat arvioivat rahoitusmarkkinoiden kehittyvän tulevaisuudessa. Kyseinen indeksi sisältää monta eri indikaattoria, mukaan lukien VIX-indeksin. Kuviosta 2 nähdään sentimentin painuneen hyvin pelokkaaksi samaan aikaan, kun ensimmäisessä kuviossa nähtiin VIX-indeksin nousu. Tästä pohjasta on kuitenkin noustu nopeasti Fedin syyskuisen koronlaskun siivittämänä. Fear and Greed -indeksi tarjoaa perspektiiviä markkinan yleisestä tunnelmasta. Jos tunnet itsesi pelokkaaksi ja paperiset kädet alkavat täristä, voit tarkistaa indeksistä muiden sijoittajien mielialan.
Tosiasia on kuitenkin se, että sijoittajan on kestettävä tietty määrä kaupankäynnin tuomaa stressiä, mikäli haluaa tuottoa pääomalleen. Kuten kaikki tiedämme, riski ja tuotto kulkee käsi kädessä ja tuotto on palkinto otetusta riskistä. Onneksi riskienhallintaan ja kaupankäynnin tuoman stressin lievittä-
miseen on olemassa keinoja, jotka parantavat sijoittajan hyvinvointia.
Ymmärrä, mihin olet sijoittanut rahasi ja sijoita vain sen verran, kun olet valmis menettämään. Kaksi sijoittajan riskienhallinnan kultaista neuvoa, joita noudattamalla lasket stressitasoasi ja parannat psyykkistä hyvinvointiasi. Kun tunnet sijoituskohteesi, osaat tunnistaa sijoituskohteeseen liittyvien muutoksien vakavuuden ja reagoida tarvittavalla tavalla. Parhaimmassa tapauksessa voit seurata popparikulhon kanssa Inderesin foorumin panikointia, kun suosikkiyhtiösi palstalla sijoittajat repivät pelihousujaan yhtiön laskiessa ohjeistustaan. Sijoitusklubin jäsenyyden myötä olet saanut Premiumanalyysit käyttöösi eikä sinun tarvitse hätääntyä, koska tunnet sijoituskohteesi kuin omat taskusi.
Epävarmuus ruokkii mahdollisuutta pelon ja ahneuden aiheuttamiin huonoihin sijoituspäätöksiin, kun taas itsevarmuus omaan tekemiseen heikentää alistumista näille tunteil-
Kuvio 2: Fear and Greed -indeksi
le. Itsevarmuutta saa tietysti kokemuksen kautta, mutta myös oman sijoittajaprofiilin tuntemisen myötä. Minkälainen sijoittaja olet ja mikä on sijoitusstrategiasi? Omien tavoitteiden ja luonteenpiirteiden kartoittamisen myötä sijoittaja voi luoda itselleen sopivan strategian. Kun seuraa omaa strategiaansa sekä tietää mitä tekee, ei tarvitse pelästyä ja tehdä huonoja päätöksiä, kun VIX-indeksin pisteluku kohoaa muiden sijoittajien panikoidessa.
Osakemarkkinoiden indeksin voittaminen on erittäin vaikeaa ja suurin osa sijoittajista häviää vertailuindeksille. Tästä syystä pitkäjänteinen ja kustannustehokas säästäminen indeksirahastoihin on sekä varallisuuden karttumisen, että hyvinvoinnin maksimoimisen kannalta monelle se paras vaihtoehto. Pitkäjänteinen kuukausisäästäjä on taukoamatta markkinoilla ostohousut jalassa ja markkinatuotossa kiinni, jolloin yksittäisistä huonoista tai hyvistä uutisista ei tarvitse välittää. Hän tietää, että pitkällä aikavälillä tullaan näkemään monia karhu- ja härkämarkkinoita, eikä niiden takia ole syytä
menettää yöunia. Identifioituminen tylsäksi indeksisijoittajaksi onkin etenkin meille opiskelijoilla hyvä vaihtoehto, sillä sijoitushorisontti on – tai sillä on mahdollisuus olla – pitkä.
Tämä strategia on yksinkertainen ratkaisu sijoittajan hyvinvoinnin parantamiseen monelle, mutta ei varmasti kaikille. Vaikka suurin osa osakepoimijoista ja päiväkauppaa tekevistä sijoittajista häviävät vertailuindeksille, ei se koske kaikkia. Omalla tietotaidolla voi tehdä ylituottoa vuodesta toiseen, kun tietää mitä tekee. Kun lisää voittavien osakkeiden valitsemisen taidon lisäksi tunteiden hallinnan, on sijoittajan hyvinvointi varmasti yhtä hyvä kuin tylsällä indeksimiehelläkin. Muista siis nämä asiat rakentaessasi sijoitusstrategiaasi ja se, että strategian kärsivällisellä noudattamisella ulkoisista epävarmuuksista huolimatta on suuri merkitys hyvinvointiisi sijoittajana.
Iloista ja tuottoisaa syksyn jatkoa! Klubiterveisin, Miki Isokuortti
OMANLAISESI TYÖ K:STA?
K-Ryhmän 39 000 työntekijänä pääset vaikuttamaan suomalaisten arkeen: miten liikumme, syömme tai asumme tulevaisuudessa? K:laisten työn tuntevat 1,9 miljoonaa päivittäistä asiakastamme.
Olemme edelläkävijöitä kaupan digitalisoinnissa ja 3,5 miljoonan Plussa-asiakkaan datapohjaisessa palvelemisessa. K:laiset työskentelevät mm. digipalvelujen, asiakaskokemuksen, tuotteiden ja palvelujen suunnittelun parissa.
Olemme myös todistetusti kiinnostava työnantaja – tämän vuoden Universumin kaupallisen alan opiskelijatutkimuksen mukaan olemme houkuttelevin kaupan alan työpaikka!
Millainen osaaja sinusta tulisi meille? kesko.fi/rekry
IHAN OMANLAISIA TÖITÄ. IHAN OMANLAISIA TEKIJÖITÄ.
Kuopion kuntosalit
Teksti: Tyko Salmi
Oletko fuksi ja etsit itsellesi Kuopiosta kuntosalia? Tai vanhempi opiskelija ja mietit, olisiko aika vaihtaa? Tässä infopläjäyksessä käymme läpi Kuopion eri kuntosaleja sekä niiden hintatasoja. Joukosta saattaa myös löytyä kyseisiä kuntosaleja testanneiden Preemiolaisten arvosteluja!
Kuopio-rannekkeella, joka kustantaa 40 euroa kuukaudessa, pääset hyödyntämään Kuopiohallin juoksurataa ja kuntosalia, vastavalmistuneen Luolan kuntosalia, Kuntolaakson sekä Lippumäen kuntosaleja ja allasosastoja!
Studentian kuntosali on pieni ja sopii aloittelijoille, jotka eivät halua käyttää liikaa rahaa kuntosaliharrastukseen, sillä vuosipassi kustantaa vain 83 euroa!
Kunnonsali sijaitsee aivan Kuopion ydinkeskustassa ja kustantaa opiskelijalle 35–60 euroa kuukaudessa riippuen sopimuksesta. Salilta löytyy myös ryhmäliikuntatilat ja allekirjoittanut voi suositellakin Kunnonsalin spinningiä, joihin pääsee viikoittain Sykettä-ryhmäliikuntatarralla. “Kunnonsalin alakerrasta löytyy myös erinomainen oma tila vapailla painoilla harjoitteluun.” -Tyko (ehkä Preemion vahvin)
Fressejä löytyy Kuopiosta jopa viisi kappaletta ja hinnat asettuvat yleensä noin 40–60 euron haarukkaan kuukaudessa riippuen siitä, haluatko ryhmäliikuntatunnit salin lisäksi. “Fressi on monipuolinen sali ja hyvällä sijainnilla keskustassa. Plussana sauna ja autohalli asiakkaille, koska kylterihän kulkee salille aina autolla.” -Tuuli (ehkä Preemion vahvin nainen)
PTV Gym saapui tänä vuonna viimein myös Kuopioon ja treenaamaan pääsee 49 eurolla kuukaudessa. “Kuopion paras sali, jos haluaa jotakin seuraavista: kannustavan treeni-ilmapiirin, visuaalisesti hienon salin tai terveelliset elämäntavat (lue: lihakset). Ainoa negatiivinen asia on sijainti. Jos olet eri mieltä, olet väärässä.” -Ilmari (haastaja Preemion vahvin -tittelissä)
Kuntokeskus Energyllä opiskelija treenaa 33,90–42,90 euron hintaan kuukaudessa riippuen sopimuksesta. Energyltä löytyy kahden kerroksen verran treenitilaa ja se on ehkäpä Kuopion suurin kuntosali. Sieltä löytyy myös mahdollisuudet ryhmäliikuntaan!
Kuntokeskus Liikku on myös hiljattain Kuopioon levinnyt kuntosali, jossa kuukausijäsenyys kustantaa 34,90 euroa. Liikku löytyy Volttikadulta läheltä Itä-Suomen Yliopistoa.
Gym99 on yksi Kuopion vanhimmista kuntosaleista ja sieltä löytyy asennetta! Kaikki laitteet eivät ole upouusia, mutta kyseisillä laitteilla on vuodattanut verta, hikeä ja (ehkä) kyyneliä myös ammattikehonrakentaja Jerry Ossi. “Löytyy kaikki tarpeellinen niin bodaukseen kuin voimanostoonkin varsin opiskelijaystävälliseen hintaan. Sijaintikin hyvä aivan kampuksen kupeessa. Huhujen mukaan täällä nostelleet aikoinaan Preemion vahvimmat!” - Hermanni (entinen Preemion toiseksi vahvin)
Huippu Centeriltä löytyvältä kuntosalilta jäsenyys kustantaa 34,90 euroa kuukaudessa. Huipusta löytyy myös ryhmäliikuntamahdollisuudet, ja jos treenin jälkeen energiaa riittää, niin samoista tiloista löytyy myös trampoliiniareena, jonne voi mennä pomppimaan. “Hinta-laatusuhteeltaan huippuvalinta opiskelijalle. Kuntosalilta löytyy puitteet treenaamiselle niin saliharjoitteluun vasta tutustuvalle kuin vaativampiinkin treeneihin tottuneelle.” -Lauri (todennäköisesti Preemion vahvin)
KuoLon voittamisen resepti - Pasta della Vittoria
Teksti: Krister Koskivirta
Tarvitset
- 400g pastaa
- 2 rkl öljyä
- 2 valkosipulin kynttä
- 1 pieni sipuli
- 2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
- 300 g broilerin fileesuikaleita (tai muuta proteiinipitoista)
- 2 rkl hunajaa
- 1 tl kurkumaa
- 1/2 tl suolaa
- Mustapippuria
- 1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
- 2 dl pastan keitinvettä
- 1 prk (à 150g) Créme fraîchea
Lisäksi
- parmesaania raastettuna
- Tuoretta lehtipersiljiaa
- Iloista mieltä :)
Valmistus
1. Ensiksi pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen ja ota loppuvaiheessa keitinvettä talteen. HUOM! Muista ottaa sitä keitinvettä talteen (itse en muistanut).
2. Kuullota kuumalla pannulla öljy, hienonnettu sipuli + valkosipuli sekä raastettu inkivääri.
3. Lisää broilerinsuikaleet (tai muu haluttu proteiini tai vastaava) ja paista kypsäksi. Mausta hunajalla, kurkumalla, suolalla ja pippurilla. Lisää sitruunan kuori + mehu.
4. Lisää pannulle pastan keitinvettä (jos on) sekä créme fraîche. Kuumenna sekoittaen ja ota pannu pois liedeltä.
5. Sekoita valutettu pasta kastikkeeseen ja täydennä kokonaisuus lehtipersiljalla sekä parmesaaniraasteella.
6. Nauti voitokkaasta tunteesta (viinisuositus: joku puolikuiva valkoviini).
7. Saavu katsomaan ottelua HC Preemio vs KuoLo EisBären (tiistaina 12.11. klo 21, Olvi Areena) ja kannusta Hc Preemio voittoon*
*Toimituksen huomautus: kaupallinen yhteistyö Preemion jääkiekkojoukkue Hc Preemion kanssa
Päätoimittaja suosittelee.
Toimituksen oikea huomautus: en oo maistanut mutta fair game näyttää ainakin hyvältä
Kuva 2.
Kuva 1. Pasta della Vittoria.
