Alvar Aalto Rovaniemellä

 A l v a r

A a lt o

r o v a n i e m e l l ä

A LV A R

A A LTO

ROV A NIEMELLÄ

A LV A R

A A LTO

18 9 8

syntyi Kuortaneella 3. helmikuuta

19 16

kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta

19 2 1

valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta

Alvar Aallon aloittaessa uransa 1920- luvulla maailma oli suurten muutosten kes-

Kansainvälisesti menestynyt arkkitehti Aalto koki velvollisuudekseen osallistua

kellä. Eurooppaa jälleenrakennettiin ensimmäisen maailmansodan jäljiltä. Ajan hen-

jälleenrakentamiseen kansallisen hätätilan olosuhteissa. Hän johti Suomen Arkkiteh-

ki synnytti arkkitehtuuriin uuden suuntauksen - muodoiltaan suoraviivaisen ja käyt-

tiliiton Jälleenrakennustoimiston työtä Lapissa. Haasteellisessa tilanteessa hän ke-

tötarkoitusta korostavan funktionalismin. Sen pelkistetty ja yksinkertainen muoto-

hitti funktionalismin tavoitteiden pohjalta joustavan standardin käsitteen, joka sopi

kieli helpottivat huonekalujen ja rakennusten massatuotantoa.

poikkeustilanteeseen mutta huomioi myös inhimilliset seikat ja ympäristön.

Alvar Aalto osallistui aktiivisesti arkkitehtijärjestöjen kokouksiin Euroopassa

Aallon ensimmäinen Rovaniemellä toteutettu suunnitelma, Poronsarvi-asema-

1920-luvun loppupuolelta alkaen, teki kansainvälistä uraa ja imi vaikutteita maail-

kaava, valmistui vuonna 1945. 1950 ja 1960 -luvuilla Alvar Aalto suunnitteli Rovanie-

malta. Hän oli yksi funktionalismin Suomeen tuoneista arkkitehdeista. Jo 1930-lu-

melle useita kohteita; Korkalonrinteelle perheasuntojen ja pienhuoneistojen tiiviin

vun puolivälissä Aalto alkoi kuitenkin vierastaa funktionalismin suoria viivoja ja ra-

yhteisön, Ahon suvulle liike- ja asuintaloja sekä huvilan, ja lisäksi kirjaston, teatterin ja

tionaalista maailmaa. Hän kääntyi luonnon, yksilöllisyyden, inhimillisyyden ja orgaa-

kaupungintalon muodostaman kulttuuri- ja hallintokeskuksen. Kukin töistä on omal-

nisten muotojen puoleen. Funktionalismista Aalto säilytti periaatteinaan uuden ra-

la tavallaan ainutlaatuinen. Toisaalta ne muistuttavat ratkaisuiltaan myös Aallon mui-

kennustekniikan soveltamisen ja ajatuksen arkkitehtuurin sosiaalisesta tehtävästä.

ta töitä, joita voi ihailla ympäri maailmaa.

19 2 3 - 2 7

arkkitehtitoimisto Jyväskylässä

19 2 7 - 3 3

arkkitehtitoimisto Turussa

19 3 3 -

arkkitehtitoimisto Helsingissä

19 4 3 – 5 8

Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja (kunniajäsen vuodesta 1958)

19 4 6 - 4 8

Professuuri Massachusetts Institute of Technologyssä (Cambridge, USA)

19 5 5 -

Suomen Akatemian jäsen (emeritusjäsen vuodesta 1968)

19 6 3 – 6 8

Suomen Akatemian esimies

19 7 6

kuoli Helsingissä 11. toukokuuta

Ajan myötä hänen ilmaisunsa kehittyi persoonalliseksi ja tunnistettavaksi, vaikka se

Koko uransa ajan Aalto etsi innovatiivisia ratkaisuja ja suunnittelijana hän pystyi

pakeneekin tarkkarajaisia määrittelyjä. Ehkä Aallon maailmanlaajuisen suosion syy-

uudsitumaan vuosikymmenestä toiseen. Kyseenalaistaminen ja pyrkimys uuden löy-

Kunniatohtori useissa arvostetuis-

nä on juuri hänen muotokielensä rikkaus ja orgaanisuus.

tämiseen olivat hänen luovuuttaan ajava voima. Alvar Aalto näki rakennukset koko-

sa yliopistoissa Euroopassa ja Yh-

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli valtavan jälleenrakennusurakan edes-

naisvaltaisina taideteoksina, ja siksi hänen työnsä ei rajoitu vain taloihin: siihen kuu-

dysvalloissa sekä kunniajäsenyys

sä, etunenässä lähes täysin tuhottu Lappi. Evakosta Rovaniemelle palaavia kaupunki-

luu huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä ja tekstiilejä. Aalto myös julkaisi suuren mää-

monissa taide- ja taideteollisissa

laisia odotti ankea savupiippumeri. Yli 90 prosenttia rakennuksista oli tuhottu. Ark-

rän arkkitehtuuria, taidetta ja yhteiskuntaa käsitteleviä kirjoituksia.

organisaatioissa ympäri maailmaa

tisen ilmaston vuoksi jälleenrakentaminen oli aloitettava heti. Yleis- ja asemakaavasuunnitteluun ryhdyttiin miltei välittömästi lokakuussa 1944 tapahtuneen hävityksen jälkeen.

P ORON S A RVI - A S EM A K A A V A Aallon suunnittelema Rovaniemen Po-

etta. Ounas- ja Kemijoen risteyksessä

ronsarvi-asemakaava valmistui vuonna

tiet muodostavat poron turvan ja Kemi-

1945 ja vahvistettiin 1946. Rovaniemen

joki virtaa poron leukaa alaspäin. Kes-

asemakaavan lähtökohtana oli asema

kusurheilukenttä muodostaa poron sil-

Lapin pääkaupunkina ja liikenteellise-

män.

nä keskuksena. Kaavan pääaiheen muo-

Asemakaava laadittiin joustavaksi,

dosti viiteen eri suuntaan haarautuva

jotta se palvelisi sodan aiheuttamien

keskuspuisto, jolle tärkeimmät liiken-

vaurioiden nopeaa kunnostamistyötä

neväylät oli sijoitettu. Keskeisellä osal-

mutta olisi käyttökelpoinen myös tulevai-

la oli myös joki- ja vaaramaisema, jon-

suuden tarpeiden näkökulmasta. Aallon

ka avaruutta korostaakseen Aalto mää-

ajatus oli, että kun kaupungin sydän ja

ritteli korkeimmaksi sallituksi kerroslu-

ydinosat on ratkaistu, kaupunki voi kas-

vuksi neljä kerrosta.

vaa vapaasti. Kaupungilla ei ole tarkkaa

Poronsarvi-asemakaava on saanut

rajaa, vaan se liittyy luontoon niin kuin

nimensä sen kartalle piirtämästä hah-

kasvin juuret pureutuvat maahan.

mosta: viheralueiden reunustamat lii-

kenneväylät muistuttavat poron sarvia ja rajaavat samalla kaupungin ydinalu-

Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokes-

sommitelman, josta jokainen rakennus

kus on Alvar Aallon kuuluisin työ Lapis-

nousee esille yksilöllisenä ja käyttötar-

sa. Sille Aalto jätti tilaa jo Poronsarvi-

koitustaan korostaen. Kirjastotaloa on

asemakaavaan. Rakennuksista ensim-

korostettu yläikkunoiden kruunaamal-

mäisenä valmistui kirjasto vuonna 1965,

la lainaussaliosalla, Lappia-taloa näyttä-

sitten Lappia-talo ja viimeisenä kaupun-

möosan kaareutuvilla kattomuodoilla ja

gintalo, joka toteutettiin Aallon kuole-

kaupungintaloa korkealla, kidemäisellä

man jälkeen. Nämä kolme rakennusta

valtuustotornilla.

muodostavat väljän, aukiota rajaavan

LAPPIA-TALO

k ir ja s to KAUPUNGINTALO

K OR K A LORINTEEN

A S U NTO A L U E

( 19 5 8 – 1 9 6 1)

Sodan tuhojen ja nopean kasvun seu-

veltuvia asuntotyyppejä ja korostaa eri

dollisimman paljon etelään, jotta vuo-

rauksena Rovaniemi kärsi asuntopulas-

asumismuotojen toisiaan rikastuttavaa

den pimeimpinä aikoina asuntoihin saa-

ta vielä 1950-luvun puolivälissä. Pulan

vaikutusta. Alun perin laajemmasta suun-

taisiin maksimimäärä auringonvaloa.

lievittämiseksi Korkalovaaran rinteeseen

nitelmasta toteutettiin kaksi kerrostaloa

päätettiin rakennuttaa puutarhamainen

ja kolme rivitaloa sekä myymälä- ja läm-

asuntoalue, jonka suunnittelijaksi Aalto

pökeskukset. Kerrostalot on sijoitettu

valittiin vuonna 1956.

maastoon siten, että ne suojaavat puis-

Korkalorinteen asuntoalueella Aal-

tomaista piha-aluetta pohjoisen kyl-

to halusi kokeilla pohjoisen oloihin so-

myydeltä. Asunnot on suunnattu mah-

A H ON

K ERRO S T A LOT

Koskikatu 18 , 1 95 8 – 5 9 Koskikatu 20 , 1960 – 62 Jaakonkatu 3 , 1 962– 63

Alvar Aalto suunnitteli Ahon liikemies-

18 asuntoihin toteutettiin puoliparvek-

suvulle kolme punatiilistä asuin- ja lii-

keet, joilla haluttiin vähentää lumituis-

kerakennusta Rovaniemen keskustaan.

kujen ja kovien pakkasten haittoja. Kos-

1950-luvulla Aallon suunnittelemissa ra-

kikatu 20:n julkisivuun Aalto suunnitte-

kennuksissa oli usein ulkomateriaalina

li revontulia ja hyppäävää lohta kuvaa-

punatiili. Hänen kansainvälisesti tunne-

van pronssireliefin. Se on ainoa olennai-

tuimpia punatiilisiä rakennuksiaan on

sesti Aallon rakennukseen liittyvä ulko-

Massachusetts Institute of Technologyn

veistos, joka on toteutettu suoraan hä-

oppilasasuntola Baker Dormitory.

nen luonnoksensa mukaan. Kaikkien

Ahon kerrostalojen julkisivuissa pu-

kolmen rakennuksen liiketilojen asiaka-

natiiltä on käytetty monin eri tavoin;

sovissa on Aallon suunnittelemat prons-

kylmät ullakkokerrokset on merkitty

siset vetimet.

käyttämällä päätykiviä ja ikkunasäleik-

köjä on tehty salaojaputkista. Koskikatu

M A I S ON

A H O

Pohj ol a nkatu 3 2, 1964 – 65

Aalto suunnitteli taidetta keräävälle lii-

ka rajaa sisäänkäyntejä rakennuksen

kemies Aarne Aholle yksityistalon Ro-

yksityisiin tiloihin mutta toimii ennen

vaniemen keskustaan. Talo on suojattu

kaikkea taideteosten taustana. Maison

katseilta: kadulle päin on vain yksi ik-

Ahon galleriaseinä on yhtymäkohtana

kuna ja pääsisäänkäynti. Talon eteises-

kuuluisiin Aallon suunnittelemiin yksi-

tä olohuoneeseen johtaa kattoikkunal-

tyistaloihin: Villa Maireaan ja Maison

la korostettu muurimainen seinämä, jo-

Carré’hen.

K IR J A S TO

(1965)

KERROSALA 2 515 m2 TILAVUUS 13 000 m 3

Rovaniemen kirjastotalon rakentamises-

valon heijastaminen kaarevan seinän

ta tehtiin päätös uudenvuodenaattona

kautta on elementti, jota Aalto on käyt-

1959 ja suunnittelijaksi valittiin Alvar

tänyt kirjasto- ja museorakennuksissaan.

Aalto. Kirjastotalo koostuu pitkänomai-

Valolla on keskeinen rooli Aallon

sesta toimistosiivestä ja viuhkapohjaisesta

myöhäisemmässä tuotannossa, jolle tyy-

lainaussaliosasta. Viuhkateema on yksi

pillisiä piirteitä ovat voimakkaan muo-

Aallon myöhäisen kauden tunnusomai-

toiset tilat ja monenlaiset ikkuna-aukot.

sia piirteitä. Rovaniemen kirjaston lisäk-

Rovaniemen kirjastotalon lisäksi Ore-

si se löytyy Bremenin tornitaloista ja Sei-

gonissa, Yhdysvalloissa sijaitseva Mount

näjoen kirjastosta, tosin aina ympäris-

Angelin benediktiiniluostarin kirjasto

töön ja rakennuksen luonteeseen sopi-

ja Reykjavikissa sijaitseva Pohjola-talo

vaksi muokattuna. Kirjastotalon pohjoi-

ovat esimerkkejä Aallon valon käytöstä.

sen julkisivun puolella näkyvästi koros-

Rovaniemen kirjastotalossa valo kulkee

tuva viuhka-aihe on julkisivun pääele-

pimeän aikaan myös sisältä ulos aukiol-

mentti, ja se rajaa hallinto- ja kulttuuri-

le tuoden kulttuurin valoa kaamokseen.

keskuksen aukion eteläreunaa.

Kirjastossa on paljon Aallon suunnitte-

Avara lainaussali jakautuu eri osas-

lemia Artekin standardikalusteita sekä

toihin, joiden keskelle jäävät muita tilo-

Aallon toimistossa suunniteltuja erikois-

ja matalammalle lasketut lukutilat. Yh-

kalusteita ja valaisimia.

tenäinen tila on valaistu suurin yläikku-

noin. Ikkunoiden sisälle päästämä luonnonvalo heijastuu kaarevan katon kautta kirjahyllyihin. Yläikkunoista tulevan

L A P P I A - T A LO

( 1 9 7 2 JA 1 9 7 5 )

KERROSALA 8 500 m 2 TILAVUUS 48 800 m 3

Lappia-talo on viimeinen Aallon suun-

miikkasauvoja vasten juhla-asut erottu-

nittelemista rakennuksista, joka valmis-

vat kauniisti.

tui hänen elinaikanaan. Monitoimitilak-

Lappia-taloa suunnitellessaan Aalto

si suunnitelluissa Lappia-talossa toimi-

halusi uudistaa arkkitehtonista ilmai-

vat Rovaniemen teatteri - Lapin aluete-

sua. Ulkoseinissä ei ole yhtään 90 asteen

atteri, yleisradio ja musiikkiopisto.

kulmaa. Kongressi- ja teatterisalin peh-

Vaikka Lappia-taloa ei suunniteltu

meästi kaareutuva katto on lainannut

itsenäiseksi teatterirakennukseksi, suun-

muotonsa tunturimaisemalta. Tilaoh-

nittelun lähtökohtana oli teatterin mää-

jelmassa katsomo ja näyttämö muodos-

ritteleminen julkiseksi tilaksi ja sen hal-

tavat ydintilat, joiden ympärille kierty-

linnollisille rakennuksille antama toi-

vät lämpiö ja eteinen sekä varasto- ja

minnallinen vastapaino. Aalto halusi myös

verstastilat. Samankaltainen veistoksel-

korostaa teatterin kokemista juhlatilan-

lisuus on keskeinen elementti myös Aal-

teena; teatterisaliin saavutaan aukion,

lon suunnittelemassa Essenin ooppera-

eteisen ja lämpiön muodostaman tila-

talossa.

sarjan läpi, lattiapintoja päällystää Lapin marmori ja seinien koboltinsinisiä kera-

K A U P U N G INT A LO

(1988)

KERROSALA 13 000 m 2 tilavuus 46 200 m 3

Kaupungintalon valmistuminen vuonna

ten seinäpintojen vuoksi. Valtuustosalin

1988 viimeisteli Rovaniemen hallinto-

viisto katto on korkeimmillaan aukiol-

ja kulttuurikeskuksen. Kaupungintalon

la sijaitsevan kansalaistorin kohdalla ja

valmistumisen yhteydessä kulttuuri-

muodostaa erottuvan elementin.

ja hallintokeskuksen aukiolle toteutet-

Talo on sisäarkkitehtuuriltaan väljä

tiin Kain Tapperin ympäristöteos Vuor-

ja valoisa. Valtuustosalin lämpiön suu-

ten synty. Rakennus rajaa aukion itäis-

ret ikkunat avautuvat etelään kansa-

tä laitaa ja se koostuu useasta erisuun-

laistorille. Vaaleat pinnat ja runsas puun

taisesta siivestä. Hallituskadun puolelle,

käyttö tekevät tilasta juhlavan mutta

pääsisäänkäynnin ympärille on sijoitet-

samalla viihtyisän. Kaupungintalon jul-

tu rakennuksen hierarkkisesti tärkeim-

kisissa osissa on runsaasti Artekin ka-

mät tilat: valtuustosali, kokoushuoneet

lusteita sekä Aallon toimistossa suunni-

ja kaupunginjohtajan huone. Rakennuk-

teltuja valaisimia.

sen ulospäin erottuvin osa on valtuustosali. Sen muoto on kidemäinen taitteis-

Rovaniemi Hallituskatu 7 FI-96100 Rovaniemi FINLAND www.rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupungin viestintäyksikkÜ 2011