Meidän Lappeenranta. Asukaslehti 1/2020.

Asukaslehti 1/2020

Pontuksen koulu – oivallusten yhteisö

s. 2–3

Kestävän arjen kokeilujakso

s. 4–5 Kevään kulttuurija tapahtumatarjonta

s. 15–19

Pääkirjaston peruskorjaus

Kaavoitusohjelma

s. 11

s. 8–9

TAMMIKUU 2020 / LAPPEENRANTA.FI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

MEIDÄN LAPPEENRANTA

PÄÄKIRJOITUS Teksti: Siiri Viinikainen

PONTUKSEN KOULU

Pontuksessa

a a: S Kuv

kouluarki on täynnä osallisuutta, oivalluksia ja tulevaisuuden taitojen oppimista

tt on iK m

o

Lappeenrannan uusimmassa koulussa, Pontuksen päiväkotikoulussa arki rullaa yhteisöllisesti eteenpäin. Vuonna 2017 käyttöönotetussa koulussa opiskelee 350 lasta ja opetustehtävissä työskentelee noin 35 aikuista.

Kuva: Sami Kontto

Meidän Lappeenranta TOISEN VUOSIKYMMENENSÄ aloittanut asukas-

lehtemme on saanut uuden nimen, jolla haluamme entisestään korostaa, että Lappeenranta on meidän kaikkien yhteinen kaupunki. Meidän Lappeenranta on koti, jonka jokainen asukas voi kokea omakseen ja jonka viihtyisyyteen kukin voi vaikuttaa.

Olemme yksi Suomen johtavista kaupungeista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteut­ tamisessa. Kaupunki ei kuuntele vain kuulemisen vuoksi, vaan teemme enemmän kuin lainsäädäntö velvoittaa. Meillä on jo lukuisia hyviä käytäntöjä, ja laajennamme ennakkoluulottomasti asukkaiden ­vaikuttamismahdollisuuksia.

Aktiivisesti toimiva alueraatitoimintamme välittää arvokasta, paikallista tietoa päätöksentekoon.

Kaavoitus­hankkeemme aloitetaan useimmiten tyhjiltä kartoilta: asukkaat kertovat ensin, mitä kannattaisi kehittää ja säilyttää – sitten jatketaan yhdessä eteenpäin. Etelä-Karjalan museossa on nähtävillä kaupungin lähihistoriaan sukeltava näyttely, jonka suunnittelussa asukkaat olivat keskeisesti mukana.

Haluamme saman suunnittelupöydän ääreen eritaustaisia lappeenrantalaisia – niin lapsia, nuoria, aikuisia, ikäihmisiä kuin alueen yrityksiä ja muitakin toimijoita. Kun keskustelemme ja huomioimme toisemme, näkökulmat laajenevat ja monipuolistuvat, mutta ennen kaikkea luottamus vahvistuu.

Pidän ensiarvoisen tärkeänä lähtökohtana erilaisten ihmisten huomiointia. Jotta osallistuminen on mielekästä ja mahdollista, tarjolla tulee olla monipuolisesti erilaisia ja saavutettavia vaikuttamistapoja, joista kukin voi valita itselleen sopivimman.

Onkin hienoa, että esimerkiksi pääkirjaston tulevaan peruskorjaukseen kerätään ideoita niin verkossa kuin kaduille jalkautuen sekä eri asukasryhmille suunnatuissa työpajoissa. Yhdessä tekeminen on myös Sammontalon suunnittelun kulmakivi. Mukaan osallistuville lapsille ja nuorille on tarjolla juuri heille sopivia ja ihmisenä kasvamista vahvistavia keinoja osallistua ja ideoida.

Tuleva kaupungin osallisuus- ja vaikuttamisohjelma pitää sisällään hyvät käytäntömme ja uudet, asukkaiden kanssa koostetut ideat. Lisäksi­se toimii ohjaavana työkaluna kaupungin palveluille ja luottamus­ henkilöille.

Erityisesti ohjelma on kuitenkin – Meidän Lappeenranta­-hengessä – lupaus asukkaille siitä, että kaupunkimme tulevaisuutta rakennetaan yhdessä.

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

K

suuden taitoja vierailemalla yrityskylässä, jossa kuudesOULUN rehtorin Katri Kurrosen mukaan luokkalaiset tutustuivat työntekoon koululaisten omassa valoisan ja energisen koulun arkea sävyttää yhteiskunnassa. uusien ja monipuolisten oppimistilojen lisäksi – Aamun ruotsintuntien jälkeen lähdimme yrityskylään, hyvä yhteishenki ja peruskoulujen tuorein jossa työskentelin Lappeenrannan ­opetussuunnitelma.

Energian turvallisuus­päällikkönä.

– Pontus on energinen ja yhteisöllinen Siinä missä aiemmin Pontuksessa oppilaita kannustetaan koulu. Täällä opetussuunnitelma tulee myös yhteistyöhön ja omatoimisuueläväksi, kun seuraa lasten työskentelyä. opeteltiin ulkoa teen. Lotta Heikkinen kertoo, että hän Oppilaat opiskelevat aktiivisesti niin kirjoista, nykyisin voi esimerkiksi valita koulutehtävistä omassa ryhmässään kuin henkilökohtehdään ryhmätöitä ja riippuen, missä opiskelee ja missä taisten viikkosuunnitelmiensa mukaijärjestyksessä suorittaa viikkarin eli sesti. tutkielmia sekä viikkosuunnitelman tehtäviä.

Heikkisen perheen lapset käyvät opiskellaan pelien ja – Osa viikkarin tehtävistä tehdään Pontuksen koulua. Kymmenenvuotias iPadien avulla. tunneilla, mutta suurimmalta osin voin Lotta on neljännellä luokalla ja 11-vuopäättää, mitä tehtäviä teen ja missä tias isoveli Joona kuudennella luokalla. järjestyksessä. Jos minulla on vaikka vaikeita tehtäviä, voin Aiemmin lapset ovat käyneet Mustolan koulua, jossa ­ siirtää niiden tekoa myöhäisemmäksi ja tehdä helpot ensin.

Joona ehti opiskella kolme vuotta.

Koulunkäynti on muuttunut paljon viime vuosikym– Pontus on aika erilainen koulu kuin Mustola. Mustolamenten aikana. Niina Heikkisen mukaan etenkin oppimis­ kin oli ihan jees, mutta Pontuksessa on vapaampaa, kun ei tavat ovat muuttuneet: siinä missä aiemmin opeteltiin tarvitse olla koko aikaa samassa tilassa, Joona pohtii. ulkoa kirjoista, nykyisin tehdään ryhmätöitä ja tutkielmia Perheen äiti Niina Heikkinen kertoo, että he ovat olleet sekä opiskellaan pelien ja ipadien avulla. tyytyväisiä uuteen kouluun.

– Koulunkäyntihän on nykyään aivan erilaista kuin – Vaikka tämä on suurempi kuin Mustolan koulu, niin silloin, kun itse kävin koulua. Välillä on hiukan haastakaikki on sujunut meillä hyvin. Lapset tykkäävät ja lähtevät vaakin ymmärtää nykyisiä tapoja, mutta on vain pitänyt aamuisin mielellään kouluun. päästää irti omasta kouluajasta ja antaa lasten käydä nyt koulua.

Koulunkäynti on tulevaisuuden Rehtori Kurrosen mukaan opetuksen tulee vastata työtaitojen opettelua elämän haasteisiin. Kahden koululaisen äiti Niina HeikOpetussuunnitelman mukaisesti Pontuksen koulussa kinen ajattelee, että nykyaikainen laaja-­alainen ­opetus ja opetellaan perinteisten oppiaineiden lisäksi laaja-alaiseen monipuoliset oppimistavat ­tarjoavat lapsille­hyvät lähtöosaamiseen liittyviä taitoja, kuten esimerkiksi tiedon­ kohdat tulevaisuutta varten. hakua, lukutekniikkaa, työelämä-, yrittäjyys- ja digitaitoja.

– Uskon, että lapsista kasvaa sosiaalisempia ja itse­ Haastattelupäivänä Joonan luokka opiskeli tulevai-

MEIDÄN LAPPEENRANTA 1/2020, 8.1.2020, 12. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Toukokuun numero jaetaan kaikkiin talouksiin Etelä-Karjalassa.

Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi // Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivustolta: Kaupunkimme > Lehdet ja esitteet. // ISSN 2670-1146 // Painos 45 500 kpl // PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi // TUOTTAJA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi, puh. 040 760 3082 // LIIKKEELLE Sirpa Pöllänen, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi // LÄHIKULTTUURIA, Siiri Viinikainen, siiri.viinikainen@lappeenranta.fi // ULKOASU, TAITTO JA ETUSIVUN PÄÄKUVA Roister Marketing, roister.fi // JAKELUHÄIRIÖT puh. 029 001 0043 // Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2020

2

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

PONTUKSEN KOULU

Kuva: Sami Kontto

Kuva: Siiri Viinikainen

ohjautuvampia. Ei pelkästään niin, että päntätään tietyt asiat vain pakon takia, vaan opitaan etsimään tietoa itse. Nämä taidot vievät varmasti pitkälle ja ovat työelämässä plussaa.

Luokkahuoneista monipuolisiin oppimisympäristöihin Pontuksen koulun oppimisympäristö on rakennettu opetussuunnitelman oppimiskäsityksen ja työtapojen mukaisesti.

Pontuksessa opiskelu tapahtuu perinteisten luokkahuoneiden sijaan kotisolussa.

Solussa opiskelee neljä noin 20 oppilaan ja eri vuosiluokkien opetusryhmää. Yksi kotisolu muodostuu neljästä perinteisen kokoisesta luokkahuoneesta, jotka aukeavat kulmistaan koulun keskustorille.

Tilat mahdollistavat erilaiset työskentelytavat, kuten hiljaisen yksilötyöskentelyn, ryhmätyöt tai toiminnallisen oppimisen.

Lisäksi soluista löytyy pienempiä suljettavia opetustiloja. Katri Kurronen kertoo, että kotisolu muodostuu siis useista erilaisista tiloista.

– On puhuttu paljon avoimista oppimisympäristöistä, ja harvoin tulee ajateltua,

– Jokaisella oppilaalla on käytössä kakkosluokasta alkaen oma ipad, jolla tehdään tehtäviä, Lotta Heikkinen kertoo.

Pontuksen oppilaat tekevät tehtäviä kotisolussa.

mielestä on kivaa, että koulu on sisustettu värikkäästi eikä siellä ole synkkää. Koulussa oleva kirjasto saa myös kehuja koko perheeltä. Silti parannettavaakin löytyy.

Niina Heikkinen toivoisi vielä enemmän monipuolisuutta tiloihin.

– Työrauhassa on ollut välillä haasteita, etenkin kun pienemmät koululaiset vielä opettelevat koulunkäyntitaitoja. On myös niitä oppilaita, jotka esimerkiksi haluaisivat

Avoimella vuorovaikutuksella koko kylän yhteisöksi

Kuva: Siiri Viinikainen

Katri Kurronen toivoo, että Pontuksen yhteishenki tavoittaisi alueen asukkaat myös kouluyhteisön ulkopuolelta. Hän haluaisi koulusta koko alueen yhteisen kohtaamispaikan, ja tavoitteena onkin kehittää esimerkiksi iltatoimintaa.

– Koulussa parasta on koko yhteisö, oppilaat ja henkilökunta, jotka puhaltavat yhteen hiileen. Toive on, että talosta tulisi vieläkin elävämpi ja tutumpi.

Olisi mukava saada lapsia pelaamaan ja viettämään aikaa täällä myös koulupäivien jälkeen, vaikkapa mummin tai papan kanssa.

– Hyvä esimerkki "Olisi mukava saada yhteisöllisyyden lapsia pelaamaan ja lisäämisestä on viettämään aikaa täällä koulun ja EteläKarjalan kansalaismyös koulupäivien opiston Tehhään jälkeen, vaikkapa mummin yhessä -kurssi, tai papan kanssa." johon ovat tervetulleita kaikenRehtori Katri Kurronen ikäiset kansalaisopiston opiskelijat koulun valinnaisaineryhmän kanssa, rehtori vinkkaa.

Pontuksen koulun vanhempainyhdisLotta, Joona ja Niina Heikkisen (vasemmalta oikealle) mielestä värikäs sisustus tekee Pontuksen koulusta viihtyisän. tyksen puheenjohtaja Nina Kykkänen tehdä töitä välillä yksin. on samaa mieltä sujuvasta yhteistyöstä. että vanhanaikainen luokkahuone pulpetPontuksen koulussa opiskellaan monin Kykkäsen mukaan koulun ja vanhempainteineen on myös avoin tila ilman rajaavia eri tavoin opettajien ohjauksessa ja tehtäyhdistyksen yhteistyö on mutkatonta ja kalusteita. viä tehdään muun muassa yksin, kaverin huoltajien palautetta kuunnellaan.

Kotisolujen lisäksi koulussa on nykykanssa tai eri-ikäisten oppilaiden kummi– On ollut hienoa huomata, että palautaikaiset taito- ja taideaineiden tilat. ryhmissä. Rehtori Kurrosen mukaan ajateiden pohjalta tehdään korjausliikkeitä.

Pontuksella on myös perinteisiä luokkatuksena on, että oppilaat oppivat vertaisilItse otan tarvittaessa herkästi yhteyttä huoneita esimerkiksi vieraiden kielten taan esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen opettajiin esimerkiksi Wilma-viestien opetusta ja erityisopetusryhmiä varten. taitoja. kautta. Suosittelen tapaa myös muille 10-vuotias Lotta Heikkinen kertoo, että – Kummiryhmissä esimerkiksi kakkosvanhemmille, oli kyseessä sitten iloinen Pontuksessa voi halutessaan opiskella myös luokkalainen voi olla merkittävässä roolisasia tai huoli. solujen ulkopuolella. sa, sillä hän saattaa tietää jostakin asiasta Avoimen vuorovaikutuksen lisäksi – Jos osaa käyttäytyä ja haluaa mennä paljon enemmän kuin vanhemmat oppiKykkänen kannustaa vanhempia osallistusolun ulkopuolelle opiskelemaan, niin laat, vaikkapa omien harrastusten tai miemaan koulun järjestämiin tilaisuuksiin ja opettajalta voi pyytää Green Cardin. Sillä lenkiinnon kohteiden kautta. Meillähän on olemaan kiinnostuneita lasten kouluarjesta. saa luvan opiskella esimerkiksi käytävillä. täällä 350 asiantuntijaa. Ja kaikki koulun – Minulle jäi positiiviset fiilikset erityiPontuksen tilat saavat paljon kiitosta aikuiset päälle, Kurronen hymyilee. sesti Pontuksessa järjestetystä Opetuksen Heikkisten perheeltä. Lotan ja Joonan

avoimet ovet -tapahtumasta, jossa vanhemmat pääsivät seuraamaan omin silmin, millaista opetus koulussa on. Tutustuin toista luokkaa ja viidettä luokkaa käyvien lasteni kouluarkeen.

– Oli hienoa huomata, että etenkin pienempien lasten Avoimissa ovissa oli paljon vanhempia paikalla. Mainiota, että tällainen mahdollisuus tarjottiin vanhemmille. Uskon, että tapahtuma huojensi monen vanhemman mieltä siitä, millaista koulunkäynti nykyään on.

Pontuksella kehitystyö jatkuu Pontuksen koulussa palautteita ja kehitysideoita kuunnellaan avoimesti niin koulun henkilökunnalta, oppilailta kuin heidän vanhemmiltakin. Jokaisesta koulun solusta löytyy esimerkiksi palautelaatikko, jonne kuka vain voi jättää kehitysideoita.

Aika ajoin oppilaskunta käy ideat läpi ja keskustelee rehtorin kanssa, mitkä ideat voi toteuttaa ja miten.

Koulun kehittämistyötä ohjaa myös Jyväskylän yliopiston parhaillaan käynnissä oleva tutkimus uusien oppimisympäristöjen mahdollisuuksista ja haasteista oppimiselle sekä koulussa viihtymiselle.

Tällä hetkellä koulussa työstetään opetussuunnitelman tavoitteiden pohjalta vihkoa, joka selkiyttää oppimisen tavoitteita, työskentelytapoja sekä itsearviointikäytäntöjä.

Tarkoituksena on myös kehittää oppilaiden ja opettajien tiimioppimista sekä syventää koulun ja vanhempien välistä yhteistyötä.

– Pontuksella on aktiivinen ja lämminhenkinen vanhempainyhdistys sekä huoltajat, joiden kanssa lähdemme ilolla kehittämään ja parantamaan yhteistyötä, Katri Kurronen iloitsee.

•

Pontuksen koulu on avattu elokuussa 2017

•

Koulussa on 350 oppilasta

•

Kouluhenkilökuntaa on 35 henkeä

•

Tutustu Pontuksen uusittuihin verkkosivuihin: www.pontuksenkoulu.fi

•

Tulossa: Pontuksen kaikille avoin talvirieha!

Lisätietoa tulossa koulun verkkosivuille.

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

3

Teksti: Kaisu Lahikainen

GREENREALITY

Kestävän arjen kokeilujakso KIINNOSTI JA INNOSTI JATKAMAAN KESTÄVIÄ ELÄMÄNTAPOJA

S

Haetaan kotia perintötavaroille

YKSYLLÄ 2019 yhteensä ­

ika in

La h

Innostunutta kierrätystä

– Matin äiti ei aikoinaan kierrättänyt lainkaan, kun taas miun mummo pani kaiken talteen ja korjasi kaiken, mikä oli mennyt rikki, nauraa Kaisa Elomaa hersyvästi anopistaan ja omasta mummostaan kertoessaan.

– Ajattelenkin, että meidän sukupolvemme voi opettaa vaikka vanhempiaan, sillä ei kestävä elämäntapa ole pelkästään nuorten hommaa. Toisaalta olemme saaneet omilta lapsilta vinkkejä esimerkiksi kasvisruokailuun.

Kaisa ja Matti Elomaa osallistuivat innos­tuneina kestävän arjen kokeilujaksoon. Heille esimerkiksi kierrätys oli tuttua, mutta he halusivat oppia lisää ja olla ajan hermolla.

– Ehkä vähän oli sitäkin, että olimme äskettäin jääneet eläkkeelle ja muuttaneet vanhasta puutalosta Kanavansuulta keskustan kerrostaloasuntoon. Tuntui, että tarvitsimme jotain piristystä ja haastetta elämään.

Kestävän arjen kokeilujakso aloitettiin aloitustyöpajalla, joka oli Elomaiden mielestä mukava kokemus. Tavoitteita, joihin pyrittiin, koottiin kuin palapeliä, johon aseteltiin eri keinoja sisältäviä kortteja.

Palojen koko riippui siitä, minkä verran ne pienentäisivät hiilijalanjälkeä.

– Meille tuli melko pieni hiilijalanjälki jo alun perinkin, mutta ainahan voi parantaa.

Kierrätys eli materiaalisen ­jalanjäljen pienentäminen on ollut ­Elomaille­­luontevaa aina. Olohuoneen ikkunan vieressä seisoo äskettäin osto- ja myyntiliikkeestä hankittu nojatuoli, joka uusine kankaineen on lähdössä lähiverhoomoon.

– Koko huushollissa ei ole uutena hankittuja huonekaluja muita kuin sängyt ja kirjahyllyt, Matti kertoo.

Jätteiden kierrätyskin on nyt muuttunut helpommaksi, kun taloyhtiössä on säiliöt erilaisille jätteille.

– Vanhassa talossa oli joka puolella erilaisia astioita ja pusseja, joita sitten kuljetettiin marketin keräyspaikoille.

Matti nauraa olevansa varsinainen jätejoonas.

– Kun otan tabletin lääkepakkauksesta, panen tabletin alta irtoavan pienen metalli­ palan huolellisesti metallikeräykseen.

– Semmoisenkin vinkin sain sukulais­ naiselta, että kierrätykseen menevät muoviastiat voi pestä käsitiskivedessä viimeisenä, Kaisa vinkkaa.

4

– Hyvin on tämä Artekin a keittiönpöytä K : meitä palvellut. va Ku Matti osti sen kaverilta käytettynä 80-luvun lopulla. Välillä se oli myös tyttärellä, ja tuolitkin ovat jatkaneet elämäänsä erään toisen ystävämme tyttären perheessä, Elomaat naurahtavat.

is u

Elomaat uskovat esimerkin ja haastamisen voimaan

Greenreality-kodit Lappeenrannassa

Kaisa Elomaa kertoo, että kestävän arjen kokeilujaksolla he halusivat ryhtyä konmarittamaan eli raivaamaan kotoa turhia tavaroita.

– Tai oikeastaan meillä on jo vuosia ollut meneillään jonkinlainen konmaritus, mutta en halua heittää tavaroita pois, vaan löytää niille kodin, hän huokaa.

Pariskunnalle on kerääntynyt monenlaisia perintötavaroita.

– Vanhempien tai tädin kotoa tulleita esineitä arvostaa, eihän niitä voi vain heittää roskiin – ja kodin löytäminen vie aikaa, Matti korostaa.

en

45 kestävästä arjesta kiinnostunutta lappeenrantalaista kotitaloutta halusi pienentää hiilijalanjälkeään kuukauden kestäneellä Greenreality-kodit-toimintaan liittyvällä kokeilujaksolla.

Kotitaloudet pääsivät testaamaan, minkälaista arki on pienemmällä hiilijalanjäljellä, ja kokeilemaan kestäviä elämäntapoja edistäviä tuotteita ja palveluita.

Kotitalouksien tukena oli yrityksiä, jotka tarjosivat mahdollisuutta kokeilla esimerkiksi sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja, sähköpyöriä tai kauppaostosten kotiinkuljetuspalvelua. Mukaan osallistuneet saivat myös tukea ja vinkkejä jätteiden lajitteluun, kasvisruokien valmistamiseen ja kodin energiatehokkuuteen.

Intialaisen ruoan buumi ja lähiruokaa Elomaat olivat jo ennen kestävän arjen kokeilujaksoa siirtyneet enemmän kasvissyönnin suuntaan.

– Nuorimmainen lapsemme on kasvissyöjä, ja se on vaikuttanut.

Kaisa kertoo, miten he innostuivat

Elomaat kertovat miettineensä, onko yksittäisen ihmisen tai perheen hiilijalanjäljen pienentämisellä, kulutuksen vähentämisellä, kierrättämisellä tai kasvisruoalla merkitystä. Onko niin pienillä teoilla mitään väliä?

– Ajattelemme kuitenkin, että kaikki se, mitä me teemme, on kuin veteen heitetty kivi, jonka ympärille syntyy pieniä laineita.

Uskomme, että jokaisen ihmisen teot kesällä intialaisesta ruoasta niin, että siitä vaikuttavat. tuli suorastaan buumi. Silloin kasvisten He pohtivat myös sitä, miten heidän käyttö lisääntyi luonnostaan. Myös lähi- ja elinaikanaan on tapahtunut paljon hyvää kausiruoka sekä luomu ovat nousseet entiympäristölle. sestään heidän arvoasteikossaan.

– Saimaan kanavan vesi ei enää vaahtoa, – Kaksi kertaa käytiin kävellen markki­ eivätkä kalat jatkuvasti kellu Kaukaan noilla ostamassa juureksia. Kaaliakin tuli edustalla mahapuoli pystyssä, Kaisa ja ostettua reilusti, joten tehtiin syksyyn Matti Elomaa sanovat muistellen nuoruussopivia ruokia: lammaskaalia ja kaalikääaikaansa, jolloin Saimaan vesi oli Lappeenryleitä. Enimmäkseen ollaan kyllä kana- ja rannassa todella likaista. Vedet on opittu kalalinjalla. Suosimme lapputuotteita, jotta sittemmin puhdistamaan. voimme osaltamme estää hävikkiruoan – Samalla lailla syntyä, he toteavat. syntyy varmasti Kaupassakäynti on "Kaikki se, mitä me uusia keinoja pitää keskustassa entistä teemme, on kuin veteen huolta tästä maahelpompaa kävellenheitetty kivi, jonka ympäilmasta. Eteenpäin kin. Elomaat olivat asettaneet kokeilu­ rille syntyy pieniä laineita. mennessä keksitään uusia tekniikoita. jaksolla tavoitteekUskomme, että jokaisen Matti Elomaa seen sen, että he ihmisen teot vaikuttavat." toteaa, että kestäviin kävelisivät kauppaan tekoihin kiinniteivätkä käyttäisi auKaisa ja Matti Elomaa tää kokeilujakson toa. Tavoite toteutui ansiosta enemmän heidän mukaansa huomiota kuin ennen.

75-prosenttisesti.

– Ehkä toimitaan samoin kuin aiemmin– Keskustassa asuessamme olemme kin, mutta ryhdikkäämmin ja tietoisemalkaneet miettiä, tulisimmeko toimeen min. Valitulla tiellä varmasti jatketaan. kokonaan ilman autoa. Aikuisten lastemVoidaan neuvoa kavereitakin, jotka eivät me luona vierailu voisi kyllä ainakin osin aiemmin ole olleet kiinnostuneita. Nyt on muuttua aika hankalaksi, he pohtivat.

Ennen kokeilujaksoa laskettiin osallistujien hiilijalanjäljet Aloitustyöpajassa kodit laativat suunnitelman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi Kodit toteuttivat valitsemiaan kestävän arjen tekoja ja testasivat niitä tukevia tuotteita ja palveluita.

Kotitaloudet onnistuivat pienentämään hiilijalanjälkeään kokeilujakson aikana vuositasolla keskimäärin 11 prosenttia.

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

Onko yksittäisen ihmisen teoilla väliä?

Greenreality-kodit-toimintaa kehitetään edelleen, ja siihen voi liittyä mukaan.

Toiminnasta vastaa Lappeenrannan kaupunki Lisätietoa: greenreality.fi

GREENREALITY

Sähkö­ autoilua ja kasvis­ruokaa

Puhdas puulämmitys on ekoteko

nn

a

Pa aj an

en

Jantusten perhe piti hauskana kokeiluna mahdollisuutta käyttää sähköautoa kahden päivän ajan.

– Se oli oikein mui M kavaa.

Kokeilin pidem: va Ku pääkin matka-ajoa ja kävin Nuuksion kansallispuistossa, Terhi Jantunen sanoo.

Kaupungeissa näyttää hänen mukaansa olevan riittävästi latauspaikkoja, mutta kansallispuiston latauspiste oli niin pieni­ tehoinen, että lataaminen olisi kestänyt koko vuorokauden.

Perheen vanhin poika Joel oli äskettäin saanut ajokortin ja pääsi hänkin kokeilemaan sähköautoa, mikä oli kuulemma ollut hieno kokemus. Sähköauton kyydissä olo oli kivaa myös 13-vuotiaasta Saarasta.

Terhi ja Saara Jantusen mielestä myös kasvisruokakurssille osallistuminen oli mukavaa.

– Olemme olleet sekasyöjiä, mutta nyt on lisätty kasviksia ruokavalioon, ja kurssilta saimme lisävinkkejä maukkaisiin kasvisruokiin, kuten kasviswokkiin. Olemme aiemmin tehneet paljonkin esimerkiksi kasvissosekeittoja, mutta kurssilla tutustuttiin leivänpäällystahnoihin. Ne olivat meille uusia tuttavuuksia, Terhi mainitsee.

– Kasvisruokakurssilla opimme tekemään muun muassa porkkanarieskaa ja yrttivalkosipulilevitettä, Saara lisää.

Teksti ja kuva: Sami Soljansaari

– Yksi tapa vähentää auton käyttöä ovat lasten harrastusten kuljetusringit, joissa meidänkin perheemme on mukana, kun poikaa on kuljetettu jalkapalloa pelaamaan ja tyttöä balettiin.

Saara ja Terhi Jantunen saivat marttojen kasvisruokakurssilta lisä­ innostusta kasvisten käyttöön ruoanlaitossa.

selvästi uteliaisuutta havaittavissa.

Elomaiden puheessa toistuukin se, että kestäviä elintapoja pitää viedä eteenpäin.

– Kun haastaa muille, he rupeavat miettimään, Kaisa sanoo. – Se on kuin viidakko­ rumpu.

Jantusten perhe kokeili sähköautoa ja kasvisruokakurssia – Näin vuonna 2006 Al Goren elokuvan Epämiellyttävä totuus, ja se sai minussa aikaan ilmastoherätyksen ja ehkä turhaakin askeettisuutta, kertoo Terhi Jantunen, jonka viisihenkinen perhe oli mukana kestävän arjen kokeilujaksossa. Jantusten perhe asuu omakotitalossa Ruoholammella.

– Toisin kuin elokuva, kokeilujakso ei kuitenkaan synnyttänyt ilmastoahdistusta, vaan innokkuuden jatkaa ympäristöä säästävää elämää ja kokeilla uusiakin tapoja.

Terhi Jantunen korostaa, että omaa hiili­jalanjälkeään pienentäessä voi lähteä liikkeelle pienistä, elämäntilanteeseen ­sopivista teoista: välttää kovaa kuluttamista,­ harrastaa kierrätystä tai esimerkiksi lisätä kävelemällä tai pyörällä liikkumista.

Omaa ruokatuotantoa kasvimaalta ja metsästä

Jantusten talo lämpiää pääosin kauko­ lämmöllä, joka Lappeenrannassa on monia muita kaupunkeja ympäristö­ ystävällisempää, sillä lämpö tuotetaan suurimmaksi osaksi uusiutuvilla puu­peräisillä polttoaineilla.

Töihin kävelemällä, pyörällä, Lisälämpöä taloon antaa talvisaikaan juoksemalla ja suksilla leivinuuni, jota hyödynnetään tehokkaasti Jantusten perheelle liikkuminen paikasta myös ruoanvalmistukseen. paikkaan muuten kuin henkilöautolla on Terhi Jantunen kertoo, että kun perhe luontevaa. Erityisesti talvella auton käyttöä muutti kahdeksan vuotta sitten omakoti­ pyritään vähentämään. Lapset menevät taloonsa, laitettiin pian kasvimaa, josta kouluun joko pyörällä tai bussilla ja isä Sami on ollut paljon iloa. kävelee talvella Keskellä talvea tuntuu usein työpaikalleen "Omaa hiilijalanjälkeään hyvältä muistella­ yliopistolle. Terhi pienentäessä voi lähteä edelliskesää ja itse yhdistää liikunliikkeelle pienistä, suunnitella tulevaa nan työmatkaansa puutarhanhoitoa.

Ruoholammelta elämäntilanteeseen – Kasvimaalla keskustaan. sopivista teoista." kasvatimme viime – Olen mennyt kesänä kesäkurpitsaa, töihin pyörällä, Terhi Jantunen kesäporkkanoita ja sa­kävelemällä ja laattia. Keräämme myös marjoja ja sieniä, juoksemalla. Hiihtokin onnistuu, kun vain joista saa hyvää luonnon ruokaa. parissa paikassa pitää kantaa suksia, hän Oman ruoan kasvattaminen ja kerääsanoo hymyillen. minen on sekin kestävää arkea, jonka ei Terhi Jantunen sanoo kokeilujakson Jantusten mukaan tarvitse olla kurjaa ja aikana miettineensä, miten paljon auto hankalaa. lopulta seisoo paikoillaan. Siksi hänen – Kestävä arki on mielestäni helppoa ja mielestään auton omistusta ja käyttöä hauskaa, Saara vakuuttaa. voitaisiin hyvin jakaa.

Kuvassa Merja Repo

Ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutusen ohjeet puunpolttoon Energiatehokkaassa tulisijan käytössä keskeistä on polttaa uunillinen pilkkeitä kerralla tehokkaasti ja puhtaasti Käytä kuivaa ja puhdasta puuta – varastoi se oikein Älä polta jätettä tai kierrätyskelpoista materiaalia Vältä kitupolttoa Opettele sään vaikutus savun käyttäytymiseen Älä savusta naapureitasi

MERJA REVON

rintama­miestalo saa lisälämpöä polttopuista. Varsinaisena lämmön lähteenä Lisätietoja: toimivat sähköpatterit, lappeenranta.fi/ymparisto/puunpienpoltto mutta säästääkseen energiakuluissa, hän lämmittää keskellä taloa sijaitsevaa kaakeliuunia päivittäin. Repo pitää ilmahaasteensa. Kotoa ei esimerkiksi voi olla lämpöpumppua mielekkäänä vaihtoehtopaljoa pois. na lämmitykseen, mutta juuri nyt hänen Lämmitystöihin kuitenkin rutinoituu ja ei ole mahdollista sellaista hankkia.

Repo tiedostaa, että oikeanlaisella poltolla – Koen myös, että halkolämmitys voi vaikuttaa energiatehokkuuteen ja kuuluu talon henkeen. Uunista hohkaava päästöjen määrään. Oikein käytettynä lämpö on lempeää ja tulisijoista kuuluu polttopuu tai pelletti on uusiutuva polttoleppoisaa huminaa. aine, jolla on muun muassa öljylämmityk– Lämpö ei toki kata koko taloa, mutta seen verrattuna pienempi päästövaikutus. sitä voi kätevästi levittää kattotuulettimen – Puiden tulee olla kuivia ja korvaus­ avulla, Repo vinkkaa. ilman saaminen pitää varmistaa. Laitan Sadan neliön kokoisen talon lämmiuunin aika täyteen ja sytytän puut päältä tykseen kuluu päivittäin yksi pesällinen näppärien sytytyspalojen avulla. Yksikin polttopuita ja vuodessa 8-10 heittokuupala riittää, kun sen sijoittaa oikeaan tiota. Kovilla pakkasilla Repo lämmittää paikkaan. kaakeliuunia aamuisin makuuhuoneen ja – Tärkeää on myös, että luukut ja pellit iltaisin olohuoneen puolelta. laitetaan kiinni vasta sitten, kun koko – Periaatteenani on, että käytän puu­ hiillos on hävinnyt. Vuosittain käyvä laatuna koivua. Se on sekapuuhun nähnuohooja puolestaan huolehtii tulisijan den kalliimpaa, mutta koivu on puhdasta paloturvallisuudesta. eikä sen savua juuri huomaa, kun ulkona Merja Revon mielestä ympäristövirantähyilee piipun suuntaan. Palaessaan se omaisten ohjeiden mukainen puunpoltto on myös hiljaisempi. on teko ilmaston puolesta.

– Koivun lämpöarvo on korkealla. Se – En ymmärrä, miksi jotkut polttavat ei siis luovuta lämpöä yhtä herkästi kuin jätettä. Sen nimittäin huomaa. Savu on ­sekapuu ja näin sitä voi polttaa vähemtummaa ja haisee vahvasti ulkona. Niin män. Käytän toki sekapuutakin, mutta ilmaston kuin asuinviihtyisyydenkin kansaunan lämmitykseen, johon se mielestänalta olisi tärkeää ajatella asioita pitemni sopii paremmin. mälle ja ekologisesti sekä suosia puhdasta Täyden pesällisen polttamiseen kuluu poltettavaa, omat kierrätyskelpoiset kolmisen tuntia. Repo myöntääkin, että jätteensä kierrätyspisteeseen toimittava puulämmityksessä on omat kujeensa ja Repo sanoo.

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

5

Teksti: Sami Soljansaari

MUSEO

Asukkaiden ja museon yhteinen matka Lappeenrannan lähihistoriaan

Etelä-Karjalan museon Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii -näyttelyssä pääsee tutustumaan lappeenrantalaiseen elämänmenoon 1940–50-luvun vaihteesta aina 1990-luvulle. Valokuvapainotteisen näyttelyn aiheet ja osa kuvista on valittu yhteistyössä museon asiakkaiden kanssa. Näyttely on avoinna 8.3. saakka.

Kirkonkellojen soittoa uudenvuoden yönä 1966–67 Lappeenrantaan 50-luvulla muuttanut ja papin virassa sekä Sammonlahden kirkkoherrana ennen eläkkeelle siirtymistään toiminut Jukka Lehtinen muistaa varhaisilta ajoiltaan erityisesti torin, josta mieleen ovat jääneet markkinat, Onni Suurosen surmanajot ja Rukkas-Antti.

Hän muistelee hymy huulillaan myös vuoden 1966–67 uudenvuoden yötä.

Kuva: Sami Soljansaari

Ylönen ja Jukka Lehtinen osallistuivat näyttelyn suunnitteluun kaikille avoimissa asiakastyöpajoissa, joissa tutkittiin kuvia ja keskusteltiin niihin ikuistetuista ihmisistä, ilmiöistä ja elämästä.

– Kuvissa on valtavasti voimaa, varsinkin, kun niiden taustoja avaa yhteisesti porukalla. Jokainen muistaa vähän eri asioita, tunnistaa tuttujaan ja kertoo omista kokemuksistaan. Niitä yhdistellen kuville muodostuu yhteinen tarina, Lehtinen sanoo.

– Yhteisen suunnittelun ansiosta näyttelystä on mielestäni saatu Lappeenrannan näköinen ja se kuvaa elämänmakuisesti kaupunkimme vaiheita ja arkea, Ylönen jatkaa.

Ylösen ja Lehtisen mielestä on jännittävää tutkia vanhoja valokuvia, jotka keskusteluttavat näyttelyn ohella myös sosiaalisessa mediassa. Miksi juuri menneistä ajoista kertovat kuvat ovat suosittuja?

– Kotiseudun vanhojen kuvien suola lienee nostalgia. Ehkä myös koetaan, että vanhoissa ajoissa on niin paljon hyvää, että niihin mielellään palaa, Ylönen miettii.

ylhäällä tornissa tajusin, ettei minulla ollut kelloa, josta olisin voinut tarkistaa tarkan ajan.

– Sitten muistin, että varuskunnan alueellahan ammutaan juhlan kunniaksi keskiyöllä tykinammuksia, joten ajoitin oman soittoni sen mukaan, Lehtinen kertoo katsoessaan kyseisestä vuodenvaihteesta otettua kuvaa.

Näyttelyyn tutustumiseen kannattaa varata aikaa ja ottaa kaveri mukaan muistelemaan, Ulla Ylönen ja Jukka Lehtinen vinkkaavat.

Kuva: Kuvapaja/Etelä-Karjalan museo

L

APPEENRANTALAISET Ulla

Disco oli 70-luvun Monari

Lappeenrannassa koko ikänsä asunut toimittaja Ulla Ylönen kertoo viettäneensä lapsuutensa keskustan alueella. Varuskunnan alueella vanhoilla työhevosilla 60-luvulla ratsastamassa käyneen Ylösen mieleen ovat jääneet erityisesti keskustan lukuiset kaupat.

– Alakylän, Lepolan ja Peltolan alueella oli lähes joka Näyttelyyn tutustuneet asiakkaat ovat etsineet tuttuja erityisesti korttelissa oma maitokauppenkkarikuvista. Kuvassa penkkarihumua vuodelta 1958. pa. Vaatteita me nuoremmat tytöt puolestaan ostimme Ajan Nuorisosta, Tuolloin lukioikäinen Lehtinen tuurasi Larjosaloa kun pidettiin vanhempien rouLappeenrannan kirkon suntiota ja hänen vien liikkeenä, Ylönen hymyilee tutkiessaan tehtävänään oli soittaa kirkonkelloja vuonäyttelyn kauppakollaasia. den vaihtumisen merkiksi.

Vapaa-aikaa vietettiin 70-luvun alussa – Lappeenranta, Lappee ja Lauritsala aloittaneessa alaikäisille suunnatussa nuoyhdistyivät vuonna 1967 ja kaupungilla oli risotoimen Discossa, jonka paikalla toimi uudenvuoden vastaanotto. Menin jo ajoissa aiemmin rullaluistelupaikka Rulla-Aula. odottamaan vuoden vaihtumista, mutta

– Kun illalla lähdettiin ystävien kanssa johonkin, päädyimme usein Discoon. Jos Monari on nykyään nuorten oma paikka, niin tuolloin se oli nimenomaan Valtakadun Disco. Kuulun myös siihen porukkaan, joka seisoskeli niin sanotulla cityllä.

Muutokset tervetulleita Lehtisen ja Ylösen mielestä on mielenkiintoista vertailla kaupungissa ja sen elämässä tapahtuneita muutoksia nykypäivään. Näyttelyssäkin esillä olevat vanhat kuvat tarjoavat vertailupohjaa myös ajoille, joita ei ole itse kokenut.

– Keskeisimmät muutokset koskevat kaupunkikuvaa ja mielestäni ne ovat tervetulleita. Esimerkiksi kun miettii, millainen Skinnarila on nyt, niin ei tule mieleenkään enää se vielä 70-luvun alkupuolen metsäja peltoyhdyskunta, johon mekin teimme Lyseon lukiolta hiihtoretkiä, Ylönen sanoo.

– Muutokset ovat luonnollisia ja ehkä ihmiset jäävätkin kaipaamaan menneisyydestä lähinnä mielenmaisemia, jotka ovat rakentuneet varsinkin lapsuudessa voimakkaasti, Lehtinen pohtii.

Kauppatorin kuvia ja filmejä katsoessaan asiakasraatilaiset tuumaavat, että eteläkarjalaisten puheliaisuus ja kanssakäyminen ovat säilyneet mukana, vaikka kaupungin ulkonäkö on vuosien varrella muuttunut.

– Jos kuvissa olevat ihmiset puhuisivat, niin valtaosa puhuisi karjalan murretta, joka ei taas nykypäivänä kuulu enää yhtä vahvasti, Ylönen miettii.

Mukaan museon asiakasraatiin?

Museot järjestävät näyttelykohtaisia työpajoja mahdollisuuksien mukaan. Museoiden suunnittelutyöhön voi kuitenkin säännöllisesti osallistua museon asiakasraadissa. Tapaamisissa käydään läpi näyttelyihin, tapahtumiin ja tulevan suunnitteluun liittyviä asioita. Mukaan voi hakea ottamalla yhteyttä museoihin.

Teksti ja kuva: Jose Piironen

YRITYSPALVELUT

Armilan vanhasta koulusta

Yrittäjämyönteinen Lappeenranta

JALMARI LANKISEN suunnittelema, rakennustyyliltään maltillista funktionalismia edustava Armilan vanha koulu toimii tätä nykyä paikallisten yritysten kotina. Armilanlinna siirtyi kaupungilta Assi Groupin omistukseen vuonna 2010.

Yksi kymmenestä Armilanlinnassa toimivista yrityksistä on Indiana Curryn ja Ankur Pizzan omistaja, ravintolayrittäjä Didar Hosain. Hän on keskittänyt ravintoloidensa ruoan valmistuksen Armilanlinnaan ja avaa sinne myös lounasravintolan.

– Uudet tilat ovat sen verran tilavat, että voimme niiden ansiosta tuottaa huomattavasti aiempaa suurempia ruokamääriä.

Hosain ja Armilanlinna löysivät toisensa kaupungin Wirma yrityspalveluiden avulla. Assi Groupin Markku Hokkanen kertoo kääntyneensä Wirman puoleen etsiessään Armilanlinnan konseptiin laadukasta ruokaa tarjoavaa yritystä.

– Kaupunki reagoi nopeasti tarpeisiimme. Ei mennyt kauaa, kun saimme jo neuvottelut käyntiin Didarin kanssa, Hokkanen iloitsee.

Wirman tehtävänä on auttaa yrityksiä ja yrittäjäksi aikovia kaikissa eri vaiheissa. Ravintolayrittäjä Didar Hosain on hyödyntänyt yritysneuvonnan palveluja yrityksensä perustamisvaiheesta alkaen. Hosain ja Wirman asiantuntija Antti Tuomaala ovat yhdessä ratkaisseet monia yritystoimintaan liittyviä käytännön ongelmia.

– Olemme selvittäneet esimerkiksi henkilöstöön, talouteen, toimintaan ja laskelmiin liittyviä asioita sekä käyneet myös filosofisia keskusteluja ruokalistoista, Tuomaala hymyilee.

– Indiana Curryn perustamisvaiheessa meillä oli haasteita esimerkiksi rakennusmääräysten tulkintojen kanssa. Teimme myös paljon yhteistyötä, että saimme Kelan ateriatuen opiskelijoille. Se ei ollut helppoa ja kaupungin tuesta oli siinäkin asiassa apua, Hosain lisää.

Bangladeshista Suomeen muuttanut Hosain pitää Suomea hyvänä paikkana elää ja yrittää, vaikka näkeekin haasteita kansainvälisen erityisosaavan työvoiman saatavuudessa.

– Lappeenranta on mielestäni yrittäjäystävällinen ja kehittymishaluinen kaupunki, jossa on hyvien yhteyksien ansiosta erityisesti Tammistartti yrittäjille matkailupotentiaalia. Yrityksen perustaminen täällä • Kaupungintalolla 30.1. klo 13 on helppoa ja yritystoiminta • Lisätietoa ja ilmoittautumiset sujuu mukavasti, sillä apua 27.1. klo 12 mennessä: wirma.fi saa aina, kun kysyy.

koti yrityksille

Didar Hosainin (keskellä) mukaan Assi Groupin Markku Hokkanen auttaa Armilanlinnan käytännön asioissa. Kuvassa myös Hosainin vaimo Anika Tahsin.

6

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

MODERNI RAKENNUSPERINTÖ Teksti: Mikko Holm Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Kuva: Raimo Suomela

LAPPEENRANNAN YDINKESKUSTAN

modernin rakennusperinnön inventointi AVAA NÄKÖKULMIA KAUPUNKIIN

L

APPEENRANNAN ydinkeskustasta on äsket-

Rakennusten suojelu perustuu tutkimustietoon Maankäyttöä, ja siten myös Lappeenrantaa, suunnitellaan vuorovaikutuksessa yhdessä asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Ydinkeskustan modernin rakennusperinnön inventointi antaakin arvokasta tietoa esimerkiksi museon käyttöön.

Inventointiin koottu tietopohja hyödyttää myös Etelä-­ Karjalan museolla rakennustutkijana työskentelevää Sini Saarilahtea. Hänen mukaansa järjestelmällisesti hankittu tieto auttaa häntä rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun ja erilaisiin korjaushankkeisiin liittyvien päätösten tekemisessä.

– Ajattelemme helposti suojeluun liittyvissä kysymyk­ sissä­rakennuksen ikää. Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka merkitsee suojelussa, vaan meidän tulee tarkastella muun muassa rakennuksen tyyliä, kokonaisuutta ja suhdetta ympäristöön, Saarilahti kertoo.

Vanhan sanonnan mukaan joskus on mentävä kauas, ­jotta näkisi paremmin lähelle. Vastaavalla tavalla inven-

tointi auttaa tunnistamaan niitä arvoja ja asenteita, joita kannamme nyt mukanamme. Rakennussuojelu ei ole siten vain menneisyyteen katsomista.

– Meidän tulee olla toiminnassamme kaukonäköisiä ja pyrkiä tunnistamaan ne arvot, joita meillä on tällä­hetkellä. ­Se auttaa meitä huomioimaan niitä osana tänään tehtävää kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Parhaimmillaan onnistumme huomioimaan kaupungin kerroksina avautuvana kokonaisuutena sen sijaan, että kohtaisimme satunnaisia irrallisia palasia, toteaa Saarilahti.

Rakennetun ympäristön kautta voimme hahmottaa, mistä olemme tulossa ja minne olemme menossa

Voimme itse vaikuttaa siihen, mitä jätämme jälkipolville Inventoinnilla on suuri merkitys suunniteltaessa tule­ vaisuutta, sillä se tarjoaa järjestelmällisesti hankittua, tallennettua ja julkaistua tutkimustietoa arvojen ja tavoitteiden määrittelylle sekä toimenpiteiden ja toimintatapojen suunnittelulle.

Kuva: Heli Mälkiä

täin valmistunut modernin rakennusperinnön inventointi. Kaupunkisuunnittelun tilaama ­tutkittuun tietoon pohjaava selvitys luo kokonais­ kuvan tarkastelualueen modernista rakennuskannasta ja sen kehitysvaiheista sekä tunnistaa siihen liittyviä kult­tuuri­historiallisia arvoja. Tarkastelussa painopiste on sotien jälkeisissä vuosi­kymmenissä.

Modernin rakennusperinnön inventoinnin hyödyt tulevat käytännössä näkyviin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kaavaprosessin eri vaiheissa. Lisäksi inventointi tarjoaa kaikille asiasta kiinnostuneille hyvän kokonaiskuvan ydinkeskustan alueen rakennetun ympäristön kehitys­vaiheista.

Inventointiin tutustuminen lisää ymmärrystä alueella toteutetusta kaavoituksesta ja kaupunkisuunnittelun eri vaiheista, historiallisista ilmiöistä ja tapahtumista. Se antaa myös yleiskuvauksen alueen arkkitehtuurin erityispiirteistä­ ja osa-alueista. Lisäksi inventointi auttaa tunnistamaan Lappeenrannassa vaikuttaneita ilmiöitä, suunnittelutapoja sekä suunnittelijoita.

"Parhaimmillaan onnistumme huomioimaan kaupungin kerroksina avautuvana kokonaisuutena sen sijaan, että kohtaisimme satunnaisia irrallisia palasia."

Rakennettu ympäristö auttaa ihmisiä kannattelemaan suhdettaan Ihmiset ovat kiinnostuneita omasta menneisyyteen ja luo historiastaan ja Saarilahden mukaan mahdollisuuksia olla Sini Saarilahti jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa sen vuoro­vaikutuksessa ajallisäilymiseen. siin jatkumoihin. Se auttaa – Kansalaisaktiivisuuden merkitys on ymmärtämään, mistä nousussa ja sillä voidaan vaikuttaa rakennuksen säilyolemme tulossa ja minne olemme menossa. miseen. Rakennuksen omistajan tahtotila on lähtökohta – Rakennusperinnössä näkyvät erilaiset kulttuuriset suojelulle, Saarilahti kertoo. piirteet. Meillä Lappeenrannassa näkyy venäläinen rakenKinnusen talo ja Pormestarin korttelissa sijaitseva Nuinusperintö, Saarilahti avaa. jamiehen rakennus ovat hyviä ajankohtaisia esimerkkejä Suurten historiallisten linjojen lisäksi rakennettu kaupunkilaisille merkittävistä suojeltavista rakennuksista, ympäristö sitoo asukkaita henkilökohtaisella tasolla kiinni joihin on syntynyt uudenlaista kansalaistoimintaa. kaupunkiin. Saarilahden mukaan tutut maisemat tuovat iloa ja ihmiset nauttivat kävelystä kaupungilla yhdessä isovanhempien, perheen ja ystävien kanssa samalla vaihtaen Asukkaat pääsevät tutustumaan kokemuksia ja muistoja eletystä elämästä. inventointiin verkossa – Ympäristöä tarkkailemalla opimme paljon myös toisis­ Lappeenrannan ydinkeskustasta laadittu modernin tamme. Eri aikakausien arvot ja ymmärrys vaikuttavat rakennusperinnön inventointi tulee kaikkien kaupunkipaljon siihen, mitä pidämme haluttuna. Esimerkiksi suhlaisten luettavaksi ja tutustuttavaksi alkuvuoden aikana teemme puurakentamiseen on muuttunut paljon vuosien Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelun aikana, Saarilahti mainitsee. verkkosivuille.

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

7

KAAVOITUSOHJELMA

45.

28.

47.

29.

14.

46.

1) Lappeenrannan keskustaajama

10. 11.

6.

8.

2.

1. 7.

9.

5.

4.3. 4.

12.

14.

Kaavoitusohjelma 2020–2022 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

52.

53.

75.

13.

15.

51.

54.

49.

19.

50.

Osasuurennus keskustasta

70.

55.

48.

67.

26. 27.

41.

41.

38.

42.

44.

40.

39.

37.

38.

24.

19.

36. 16.

17.

21. 20.

22.

18.

80.

33.

31.

30.

43.

23. 57.

32. 58.

72.

69.

66.

68.

71.

25.

35.

37.

74.

71.

65.

64.

56.

76.

80.

71.

73.

63.

80.

62.

59.

7

59.

60.

61.

Nuijamaan alue 78.

34.

79.

Kaavoitusohjelma 2020–2022 Kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä.

Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina.

Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelu on laatinut ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille 2020–2022.

Kaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa 11.12.2019.

Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.

Hyväksytty kaavoituskatsaus lisäaineistoineen julkaistaan myös kaupungin kotisivuilla lappeenranta.fi/kaavoitusohjelma

Yleiskaavat

• Puhakankadun kaupan alueet 20. Simolantien asuinalueen II-vaihe 21. Ristikankaan hautausmaa 22. Kesämäen alueen asemakaavan ajantasaistaminen 23. Asemanseudun kehittäminen • Ratakatu • Asemanseutu 24. Entisen Alakylän koulun tontti 25. Lepolan hautausmaa 26. Keskussairaalan ranta-alue 27. Kahilanniementie 5 28. Neulasepänkatu 29. Keskusta-alueen kerrostalojen korotukset ja ullakkotilojen käyttöönotto • Raastuvankatu 8 30. Mattilan - Mäntylän alueen asemakaavan ajantasaistaminen 31. Paraistentien asuinalue 32. Tullitie 7 33. Toikansuon puhdistamo

Kartalla 3, Lappeenrannan yleiskaavakohteet 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue, vaihe 2 2. Korvenkylän osayleiskaava 2030 3. VIHREÄ HORISONTTI –teemayleiskaava 4. Masteensaaren osayleiskaava 5. Vipelen osayleiskaava 6. Lappeenrannan pienvesistöjen rantaosayleiskaava Lisäksi laaditaan asemakaavahankkeisiin liittyviä osayleiskaavojen tarkistuksia.

Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Kartalla 1, Lappeenrannan keskustaajama 1. Raatihuoneen kortteli 2. Kauppakeskus Armadan tontti 3. Kauppakatu 33

8

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen • Kinnusen talo • Kauppakeskus Weeran kortteli Pormestarinkortteli – Paasikivenpuisto Koulukatu 16-18 Valtakatu 42 Plathanin talo ja puisto, Valtakatu 54 Valtakatu 51 Vapaudenaukio Musiikkiopisto Maaherrankatu 15 Kaupungintalon kortteli Lappeenkadun alue Rakuunamäen alue • ns. Sairaalanmäki Maasotakoulun jakeluasema Lentokentän alue Lentokentäntien yritysalueet Pilotinkatu 1 Leirin alueen kehittäminen

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

Hyväristönmäki Huhtiniemen alue Honkakatu 3 Länsialueen palveluverkko • Sammontalo • Kuusimäen päiväkotikoulu Länsialueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Skinnarilan koulu ja päiväkoti • Lavolan koulu Yliopistonkatu - Skinnarilankatu Sammonlahden ja Skinnarilan ranta-alueet Skinnarilan kampusalue • Kampuksen asuinalue • Laserkatu 6 (IVH Kampus) Ruoholammen asuinalue Selkäharju Rutolan VPK:n alue Linnoituksen alue Kaupunginlahden ranta

KAAVOITUSOHJELMA

94.

93.

95.

Yhteystiedot Elinvoima ja kaupunkikehitys / Kaupunkisuunnittelu Kaupungintalo 3. kerros, Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta Puhelinvaihde 05 6161 etunimi.sukunimi @lappeenranta.fi Asiakaspalvelun aikavaraus on toivottavaa.

92.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745

91.

90.

83.

85.

82.

81.

2) Joutsenon keskusta – Rauha – Tiuru

87.

84.

86.

88.

Kaavoitusohjelma 2020–2022 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

89.

80.

77.

Masteensaaren osayleiskaava

5.

4.

3) Lappeenrannan yleiskaavakohteet

Vipelen osayleiskaava

2.

Kaavoitusohjelma 2020–2022

Korvenkylä 2030

Sihteeri Taina Lind puh. 040 164 9611 Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662 Yleiskaavainsinööri Annamari Kauhanen puh. 040 575 5590 Kaavoitusarkkitehdit Kimmo Hautamaa puh. 040 647 4889 Sanna Kokko

Lupa-asioiden asiakaspalvelu, kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh. 040 650 3340 Kaavasuunnittelijat Sivi Ihalainen puh. 040 650 1221 Matti Kettunen puh. 040 484 9745 Hanna-Maija Marttinen puh. 040 809 8657 Elina Moisio puh. 040 6495001 Niina Seppäläinen puh. 040 6684499 Tiia Sillgren puh. 040 6632525 Kaavavalmistelijat Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841 Niklas Santala puh. 040 626 0332 Kaisa Koponen puh. 040 681 9494 Vuorovaikutussuunnittelija Mikko Holm puh. 040 663 7753

3.

6.

6.

Keskustaajaman osayleiskaava 2030 Eteläinen osa-alue, vaihe 2

Lappeenrannan pienvesistöjen rantaosayleiskaava

1.

6.

6.

Lappeenrannan pienvesistöjen rantaosayleiskaava

Ehdotusvaiheessa Luonnosvaiheessa Aloitusvaiheessa Pienvesistöjen rantaosayleiskaava -aloitusvaiheessa Horisontti vihreä teemayleiskaava

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

Taipalsaarentie 17-19 Pikisaari, Katajasaarenpuisto Voisalmen ranta-alue Voisalmen pallokentän alue Voisalmen koulu Honkasaari Piiluvanmäki Mertaniemi Pappilanniemi Kisapuiston alue ja radan alikulku Autotalo Ripatti Myllymäenpuisto Hyrymäen ja Myllymäen alueet • Eurosite • Teollisuustonttien laajennukset • Hannolantien alue Hillakatu 13 Koivistonkatu Eteläkadun varsi Pajarilan kaupan alueet Lapveden teollisuusalue Hartikkala/ Lapvesi alueen asemakaavan ajantasaistaminen

66. Hakalin alueen asemakaavan ajantasaistaminen 67. Lauritsala-talo ja terveysasema 68. Lauritsalan torin ympäristökortteleiden kehittäminen 69. Hallituskatu 39 70. Itäisen alueen palveluverkko • Lauritsalan koulu 71. Itäisen alueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Kanavansuun koulu • Lumikontien kenttä • Lapveden kenttä 72. Patruunankatu 12 73. Koivikonkatu 1 74. Laihianranta 75. Myllyniemi 76. Pontuksen/Laihian/ Mälkiän täydennysalueet 77. Mustolan maanläjitysalue 78. Nuijamaantien varren kaupan alueet • Rajamarket (Nuijamaa) 79. Nuijamaan entinen tulli ja raja-asema 80. Vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie

Maakuntakaava Etelä-Karjalan voimassa oleva maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä joulukuussa 2011. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne on vahvistettu ympäristöministeriössä lokakuussa 2015.

Etelä-Karjalan liitto valmistelee Etelä-karjalan 2. vaihemaakuntakaavaa, jonka lähtökohtana on Lappeenrannan seudun jätevedenpuhdistamon toteuttamismahdollisuuksien varmistaminen.

Maakuntakaavaan voit tutustua Etelä-Karjalan liiton sivuilla osoitteessa ekarjala.fi

• Pilotinkadun jatke - Koppelontie • Matkailuramppien alue • Pajarilanväylä Kartalla 2, Joutsenon keskusta- Rauha-Tiuru 80. Vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie 81. Kesolantien- Myllytien alue 82. Martilanpellon koulu 83. Honkalahden työväentalon kenttä 84. Ahvenlammen alueen asemakaavan ajantasaistaminen 85. Pulpin pohjoisosa 86. Lantmännen Unibake– Annukka ympäristöineen 87. Välitien alueen kehittäminen 88. Laulujoutsenen alue 89. Lappeentien eteläpuolen asuinalue 90. Tennistien itäinen alue 91. Punnanlahden alue 92. Likosenlahti 93. Rauhan satama-alue 94. Caprintie 52 95. Tiurun sairaala-alue

Kohteen numero osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin kartalla. Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu.

Niissä asemakaavahankkeissa, joissa maanomistaja ei ole Lappeenrannan kaupunki, laaditaan kiinteistönomistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Kaavahankkeiden vireille tullessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelun nettisivuilla lappeenranta.fi/

fi/Palvelut/Rakentaminen-ja-maankaytto/ Kaavoitus/Vireilla-olevat-kaavat.

Kaavahankkeiden etenemistä voi seurata myös Lappeenrannan kaupungin kartta-palvelun kautta: karttataso > Ajantasa-asemakaava >

rasti kohtaan Asemakaavahanke yleiskaavamuutosalue asemakaavamuutosalue

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

9

Havainnekuvat: Tuuli Kanerva, Leo Lindroos ja Antti Soini

Teksti: Mikko Holm

SAMMONTALO

Sammontalosta

SAMMONLAHDEN SYKKIVÄ SYDÄN Sammontalo luo Sammonlahden alueelle uuden, vetovoimaisen kylätalon. “Valkoinen piha” vahvistaa paikan identiteettiä punatiilisten, ilmeikkäiden julkisten rakennusten joukkona, minkä lisäksi se on sekä ulkoarkkitehtuuriltaan että sisätiloiltaan kodinomainen ja turvallisen tuntuinen, koti. Avoin aula, jonka takana loistaa valkoinen piha, persoonallinen mansardikatto ikkunasyvennyksineen sekä selkeä kahteen kerrokseen jakautuminen tekevät rakennuksesta helposti lähestyttävän kokonaisuuden.

N

ÄILLÄ sanoilla arkkitehdit

Tuuli Kanerva, Leo Lindroos ja Antti Soini kuvailivat Lappeenrannan kaupungin järjestämän Sammontalon arkkitehtuurikilpailun voittanutta ehdotustaan.

Sammontalo tuo lämpöä ja yhteisöllisyyttä

myös koulusta puhuttaessa. Sammontalon tarkoituksena on vastata tulevaisuuden tarpeisiin, jossa koulu on ympäristönä inspiroiva ja muuntuva, ja jossa toimii yhä enemmän erilaisia toimijoita.

– Valmistuttuaan rakennus kokoaa länsialueen asukkaita yhteen ja sen monikäyttöisyys palvelee useita eri toimijoita.

Opettajien, ohjaajien ja kasvattajien lisäksi on myös muita ammattilaisia, joiden kanssa työskentelemme, Raasumaa kertoo.

10

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

Kuvissa arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus Valkoinen piha.

Kuva: Mikko Holm

Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaa on ollut mukana Sammontalon suunnittelun eri vaiheissa ja hänen sanoistaan välittyy samaa lämmintä Yhteiskehittäminen osana tunnelmaa, jota kilpailun voittajat pyrkivät Sammontalon suunnittelua kuvaamaan. Hän uskoo, että SammonYhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat lahteen sijoittuva varhaiskasvatusta, toimineet Sammontalon suunnittelun perusopetuksen yhtenäiskoulua, kirjastoa, kulmakivinä. Tilojen tulevat käyttäjät olivat nuorisotoimea, neuvolaa ja liikuntamukana kilpailuohjelman laadinnassa ja palveluja palveleva Sammontalo synnyttää asukkaat saivat kommentoida kilpailualueelle uudenlaista yhteisöllisyyttä. ehdotuksia sekä asukastilaisuuksissa että – Sammontalo sijaitsee kaupungissa verkkokyselyiden kautta. Lisäksi koululaiset erinomaisella paikalla, jonne on helppo olivat mukana arvioimassa ehdotuksia koutulla. Se muodostaa asukkaiden yhteisen lun, nuorisotoimen ja kaupunkisuunnittesykkivän sydämen tänne Sammonlahteen. lun yhteisesti järjestetyssä seminaarissa.

Sykkivä sydän toimii hyvänä vertausTulevan Sammontalon suunnittelussa kuvana hyödynnetään ja Sammontalolle, kehitetään myös "Valmistuttuaan rakennus sillä Raasuyhteiskehittämisen kokoaa länsialueen asukkaita maan mukaan menetelmiä yhyhteen ja sen monikäyttöisyys dessä opetus- ja rakennus tulee valmistuttuaan palvelee useita eri toimijoita." kulttuuriministeolemaan elävä riön rahoittaman Sammonlahden koulun rehtori kokonaisuus.

Kaikkien kaupunki!

Vesa Raasumaa Parhaimmil-hankkeen kanssa. laan se kykenee Tulossa on siis työmuuttumaan tarpeiden mukaan ajan pajoja, joissa hyödynnetään muun muassa kuluessa. taidelähtöisiä ja pelillistämisen menetel– Rakennuksen julkiset tilat voisivat miä nuorten toimijuuden vahvistamiseksi muuttua kuntalaisten tarpeiden mukaan ja ja kokemustiedon kartoittamiseksi. Työtalon ammatillista käyttöä palvelevat tilat pajojen tuloksia hyödynnetään Sammonmahdollistaisivat parhaan mahdollisen talon suunnittelussa. toimintaympäristön siellä tehtävälle työlle, Raasumaan mukaan oppilaat ovat kokeRaasumaa kuvailee tulevaisuutta. neet työpajoihin osallistumisen itselleen Kodinomaisuus ja turvallisuus eivät ole tärkeänä. rakentamisessa perinteisesti käytettyjä – Autenttiset kokemukset, joiden aikana termejä, mutta niillä on tärkeä merkitys saadaan jotain konkreettista aikaiseksi, talon toiminnan kannalta. Raasumaan ovat oppilaille hyvin arvokkaita, Raasumaa mielestä ne ovat keskeisiä ominaisuuksia kertoo.

Sammonlahden koulun rehtorille Vesa Raasumaalle on tärkeää, että kouluarki on yhteisöllistä.

Erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen on osa Sammonlahden koululla tehtävää työtä, joka edistää oppilaiden ihmisenä ja kansalaisena kasvamista.

Raasumaa kokee, että vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on todella tärkeää.

– Oma havaintoni on, että oppilaat kokevat arvokkaaksi sen, että he voivat toimia jonkin hyväksi. Nuoret haluavat olla vaikuttamassa, he haluavat olla mukana tekemässä parempaa maailmaa, Raasumaa toteaa.

Rehtori Vesa Raasumaa kiittelee, että Sammontalon suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettu laajasti tulevat toimijat ja

asukkaat huomioon – Kouluväki arvostaa paljon sitä, että kaupunkisuunnittelu, kuntalaiset ja yhteistyökumppanit ovat olleet mukana suunnittelussa.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän mukaan asukkailla on mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen myös kaupunkisuunnittelun järjestämissä asukastilaisuuksissa.

– Myöhemmin tänä vuonna on luvassa asukastilaisuuksia, joissa on mahdollista antaa ideoita ja kommentteja osana Sammontaloa varten tehtävää asemakaavamuutosta, kaupunginarkkitehti kertoo.

Teksti: Sami Soljansaari

KIRJASTO

AVUSTUKSET

MILLAINEN

Avustukset ja tapahtumakumppanuudet Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistykset (hakuaika päättyy 31.1.2020) Lappeenrannan kaupunki on ottanut ­käyttöön porrastetun avustusjärjestelmäasteikon. ­Hakiessaan avustusta yhdistys itse valitsee oman toiminnan tason ja toimittaa hakemuksen mukana talousarvion ja toimintasuunnitelman, jossa on eritelty valitun tason mukaiset toimenpiteet. Yhdistys sitoutuu toteuttamaan toimenpiteet avustuksen myöntämisvuonna.

on Sinun unelmiesi kirjasto?

Lappeenrannan pääkirjastoon tehdään peruskorjaus vuosina 2022–2023. Uudistuvan pääkirjaston suunnitteluun halutaan laajasti mukaan eri-ikäisiä ja -taustaisia asukkaita.

V

UONNA 1974 valmistuneen pääkirjaston

Kuva: Roister Marketing

ajan ja rooli kansakunnan muistina ei vaihdu tulevaisuudessakaan. ­peruskorjausta on palvelujohtaja Leena – Informaatiotulvan aikakaudella kokoelmatyö käy yhä Prihan mukaan odotettu jo pitkään. Nykyisiin tärkeämmäksi, sillä pitää seuloa entistä tarkemmin, mikä tiloihin on vuosien varrella toivottu muokon tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Kirjaston tulee jatkossakauksia niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin puolelta. kin tarjota kansalle sisältöä kauno- ja tietokirjallisuudesta Peruskorjaus alkaa vuonna 2022, mutta ennen sitä uudislähtien, Kolehmainen pohtii. tettavia asioita suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa.

– Myös lukutaidon merkitys kasvaa ja kirjastolla on sen – Pääkirjastossa käy päivässä keskimäärin tuhat ihmistä. edistämisessä edelleen merkittävä rooli. Kirjasto toimii Toivon, että saamme suunnitteluun mukaan eri-ikäisiä ja -taustaisia asukkaita, myös heitä, jotka eivät käytä kirjaston myös mediakasvattajana ja digiopastajana ja parantaa siten ihmisten tasa-arvoisuutta ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä.­ palveluja. Kirjasto on tarkoitettu kaikille, Priha sanoo.

Ihmisten kun tulee tulevaisuudessakin hallita erilaisia Kirjasto kutsuu asukkaita mukaan peruskorjauksen suundigitaitoja, Priha jatkaa. nitteluun Mist sie haaveksit -kampanjan nimissä. Projektin Leena Priha arvelee, että tulevaisuudessa kirjastot muovastuuhenkilö, kirjastopedagogi Niko Kolehmainen toivoo vautuvat entistä enemmän kulttuuri- ja tapahtumakeskusasukkailta kampanjan hengessä rohkeita ajatuksia ja ideoita, ten suuntaan. joista yhdessä jalostetaan konkreettisesti toteutettavia – Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseenkin tarviuudistuksia. taan toki jokin linja, mutta kirjasto tekee jo nyt ison osan – Villeimmistäkin ideoista voi syntyä ja löytyä toteuttatapahtumista yhteistyössä miskelpoisia ratkaisuja, asukkaiden kanssa. Tiloja kun niitä tarkentaa ja voidaan kehittää siihen hioo. Tavoitteena on suuntaan, että asukkaat muokata pääkirjastosta voisivat jatkossa järjestää asukkaille mieluinen aiempaa omatoimisemmin paikka, jossa on tarjolla tapahtumia kirjastossa. tulevina vuosikymmeniKirjaston lainattavien nä­tarvittavia palveluja. asioiden paletti on moni­ Asukkaat voivat puolistunut ja kirjojen ehdottaa ja ideoida niin rinnalle on tuotu muun tiloihin, kalusteisiin, muassa liikuntavälineitä, väreihin kuin toiminnalenergiankulutusmittareita lisuuksiin liittyviä asioita. ja viimeisimpänä kausi– Ihan jokaista seinää kortteja Catzin ja Veiterän ei voida siirtää, mutta otteluihin. voimme suunnitella, Tilat sanelevat, mitä miten tiloja sijoitellaan ­tavaroita pääkirjastosta ja miten niistä saadaan voi lainata, mutta pieniinnykyaikaisia, helppo­ kin lainauskokeiluihin käyttöisiä, viihtyisiä ja suhtaudutaan myöntarpeen mukaan muoteisesti. Onko kirjasto kattavia. Samalla on lainauspalveluillaan kierhyvä sauma pohtia asitotalouden edelläkävijä? akkaiden palvelupolkua – Kirjasto on aina toija kirjaston toimintoja, minut kestävästi. En kuiPriha kertoo.

Kerro millainen on Sinun unelmiesi kirjasto: osallistu kyselyyn 7.2. tenkaan koe, että kirjaston Suunnittelutyöhön voi mennessä osoitteessa lappeenranta.fi/unelmienkirjasto tai kirjastossa. tarvitsee tehdä itsestään osallistua kevään 2020 numeroa kiertotalouden tähtenä, vaikka varaa siihen ehkä aikana. Tarjolla tulee olemaan muun muassa verkko­ olisikin. Lainauskulttuuri on osa perustoimintaamme, kyselyjä ja eri asukasryhmille suunnattuja työpajoja. Myös Kolehmainen hymyilee. vammais- ja vanhusneuvostot on tarkoitus huomioida peruskorjauksen suunnittelussa.

– Lisäksi jalkautuminen esimerkiksi tapahtumiin ja Työ- ja olohuoneen yhdistelmä kaduille on tärkeää, sillä samalla voimme tuoda kirjastoa ja Pääkirjaston peruskorjauksen suunnittelun aikana myös kirpalvelujamme tunnetuksi myös heille, jotka eivät ole asiakjaston henkilökunta pääsee ideoimaan uudistuksia. Millainen kaitamme, Kolehmainen sanoo. on Leena Prihan ja Niko Kolehmaisen unelmien kirjasto?

Prihan ja Kolehmaisen mielestä peruskorjaus on onnis– Aikaansa seuraava, ajassa elävä ja asukkaan silmiin tunut, jos asukkaat ovat päässeet laajasti ja aidosti vaikuthoukutteleva paikka, jossa on riittävästi henkilökuntaa, tamaan uudistuksiin ja ovat tyytyväisiä lopputulokseen. ­aineistoja ja palveluja. Kirjastossa voi viihtyä ja oleskella,­ – Olisi myös hienoa, jos samalla löytäisimme innokkaita mutta sen tulee olla myös yhteisöllinen paikka, Priha asukkaita kehittämään kirjaston palveluja jatkossakin, vastaa.

Priha lisää.

– Unelmien kirjasto säilyttää sivistyksen, tieteen ja taiteen kirjoitetun historian. Se on matalan kynnyksen maksuton paikka, jossa kuka tahansa voi rauhassa tutkia, lukea Perustarkoitus säilyy, ja lepäillä. Kirjasto ei kuitenkaan ole pelkkä olohuone, tapahtumatarjonta lisääntyy vaan myös aktivoiva työhuone, joka tarjoaa mahdollisuukLeena Priha ja Niko Kolehmainen näkevät, että kirjastosia toteuttaa itseään, Kolehmainen täydentää. jen perusmerkitys on pysynyt samana vuosikymmenien

Sosiaali- ja terveysjärjestöt (hakuaika päättyy 31.1.2020) Järjestöavustusta voi hakea toimintaan, joka tukee Lappeenrannan kaupungin strategian hyvinvointinäkökulmaa. Hakijalle on eduksi, jos toiminta Lappeenrannan kaupungin alueella täydentää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluja. Avustusta ei myönnetä järjestöjen perustehtäviin, kuten kokouksiin tai tutustumismatkoihin eikä tapahtumiin tai tilavuokriin.

Perintökaaren rahasto (hakuaika päättyy 31.1.2020) Perintökaaren rahaston avustukset on tarkoitettu järjestöille, säätiöille ja yhdistyksille. Rahaston varoja myönnetään tukemaan vanhusten ja vammaisten selviytymistä kotihoidossa ja kodinomaisissa olosuhteissa.

Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminta (hakuaika ympäri vuoden) Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan myönnettäviä avustuksia voi hakea Lappeenrannassa järjestettävään toimintaan. Avustuskohde voi olla esimerkiksi ohjaajapalkkio, käsikirjoitustyö, näyttelyn järjestäminen tai muu vastaava kohde, joka elävöittää ja tukee kaupungin kulttuuri­elämää.

Nuorisojärjestöt (hakuaika päättyy 31.1.2020) Avustusta myönnetään paikallisen nuoriso­ yhdistyksen yleisen toiminnan tukemiseen, koulutus-, kurssi- ja leiritoimintaan, kansain­väliseen toimintaan ja lappeenrantalaisten nuorten hyväksi kohdennettuun muuhun toimintaan.

Erityisliikuntatoiminta (hakuaika päättyy 31.1.2020) Avustusta myönnetään erityisliikuntajärjestöille tai järjestöille, jotka järjestävät erityisryhmille soveltuvaa liikuntatoimintaa Lappeenrannan kaupungin asukkaille, vammaisten harraste- ja kilpaurheilun tukemiseen, suunnistuskarttojen valmistukseen ja muuhun harkinnanvaraiseen toimintaan.

Pelastusjärjestöavustukset (hakuaika päättyy 31.1.2020) Lappeenrannan alueella pelastustoimintaa ­harjoittavien yhdistysten ja järjestöjen avustukset jakaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos.

Tapahtumakumppanuudet (hakuaika ympäri vuoden) Kumppanuussopimuksissa huomioidaan erityisesti kaupungin strategiasta nousevat sekä tapahtumatoiminnan strategiset tavoitteet ja niissä määritellään molempien osapuolien vastuut ja velvollisuudet. Edellytyksenä on, että toiminta kohdistuu Lappeenrantaan, mutta toimijan kotipaikan ei välttämättä tarvitse olla Lappeenranta.

Lisätietoa avustuksista ja hakemisesta: lappeenranta.fi/avustukset

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

11

LIIKUNNAN KEVÄT 2020 Aukeaman kuvat: Lappeenrannan kaupunki

Liikunnan kevät 2020 Huom. Muutokset mahdollisia

Liikuntaryhmät 7.1.–26.4. (ei ohjattuja ryhmiä viikolla 9)

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto

Lappeenrannan liikuntatoimen matalan kynnyksen liikuntaryhmät tarjoavat terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä liikuntaharrastuksia kaikenikäisille kaupunkilaisille. Tervetuloa iloiseen joukkoomme!

Vapaita paikkoja voi tiedustella liikunnanohjaajilta p. 040 829 6162 Oheisissa ryhmissä on vielä tilaa. Kaikki ohjatut ryhmät löytyvät osoitteesta lappeenranta.fi/liikunta

Kausimaksut Seniorit, erityisryhmät, työttömät 30 €/kausi/ryhmä.

Klo 16 jälkeen olevat ryhmät 44 €/kausi/ryhmä.

Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosaliryhmissä uimahalli- tai kuntosalimaksut. Tarkempi hinnasto verkossa: lappeenranta.fi/uimahallimaksut

Virkeyttä ja vahvistusta

Voimaa ja varmuutta

Kuntosaliryhmät Kausimaksu 30 € + kuntosalimaksu. Korvenkylän kuntosaliryhmä 44 €/kausi.

Joutsenon kuntosaliryhmä 60 €/kausi sisältää kuntosalimaksut.

Vesiliikuntaryhmät Koko kauden kestävät vakioryhmät.

Kausimaksu 30 € + uimahallimaksu.

Vakioryhmät Lappeenrannan uimahalli ti 9–9.30 ti 10–10.30 to 10–10.30

Vesijumppa Vesijumppa Vesijumppa

Lauritsalan uimahalli ma 10.45–11.15

ma ti ti ti

15.45–16.45 9–10 10.30–11.30 10.30–12

Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu 60+ Kuntosali 75+

Lauritsalan uimahalli Sammonlahden liikuntahalli Lauritsalan uimahalli LPR uimahalli

ke 9–10 ke 9–10 ke 10.15–11.15

Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu

Joutsenohalli Korvenkylän seurantalo Joutsenohalli

to 12.15–13.15 to 15.45–16.45 la 15–16

Kiertoharjoittelu 60+ Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu Kahilanniemen terveysliikuntasali Kiertoharjoittelu Lauritsalan uimahalli

Iloiset ja innostavat

Tanssilliset tunnit ma ke ke to to

16.15–17.15 10–10.45 11–11.45 13.30–14.15 15–16

Tanssimix Senioritanssi LAVIS LAVIS Tanssimix

Urheilutalon jumppasali Urheilutalon jumppasali Lauritsala-talo Urheilutalo, jumppasali Sammonlahden palloiluhalli

Venyttelyä ja vahvistusta

Lihashuolto ma klo 9–9.45 ma 10–10.45

12

Lihashuolto Lihashuolto

Urheilutalo, judosali Urheilutalo, judosali

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

Vesijumppa

Rannekevesijumpat Rannekevesijumpat palvelevat niitä, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään.

Rannekevesijumppaan lunastetaan uimahallimaksun yhteydessä 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallien kassalla tuntia ennen jumpan alkua.

Lappeenrannan uimahalli ma ma ma ti ti ke ke to to

6.15–6.45 11.30–12 16.45–17.15 13.30–14 17.15–18 10.30–11 16.30–17 6.15–6.45 16.45–17.30

Syväallasjumppa Syväallasjumppa Syväallasjumppa Syväallasjumppa Circuit syväallas Syväallasjumppa Syväallasjumppa Syväallasjumppa Circuit syväallas

Lauritsalan uimahalli ti ti ti ke su

6.15–6.45 13–13.30 16.45–17.30 16.30–17.15 10.30–11

Vesijumppa Vesijumppa Allascircuit Allascircuit Vesijumppa

LIIKUNNAN KEVÄT 2020

Kahilanniemen vapaat kuntosaliharjoitteluvuorot ma klo 13–15, ti klo 12–14, pe klo 8–10 Lunasta kortti vapaaharjoitteluvuoroille uimahallien kassoilta.

Kortti on voimassa 24.4. saakka. Tarvittaessa ohjaajalta saa apua laitteiden käytössä. Hinta 21 € + älykortin hinta 6 €.

Aloittelijan kuntosaliharjoittelun starttikurssit kevät 2020 Neljän kerran kuntosaliharjoittelun starttikurssit kaikenikäisille ja -kuntoisille. Kurssilla opitaan harjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön. Kurssilta saat oman harjoitteluohjelman ja valmiuden jatkaa harjoittelua itsenäisesti.

Liikettä ja painonhallintaa

Painonhallintaryhmät ti klo 18.30–19.45 ke klo 9.45–10.45 ke klo 11.15–11.45 pe klo 11.15–11.45

Liikakilot liikkeelle (miehet) XL-kuntosali HEVI-vesijumppa HEVI-vesijumppa

Kahilanniemen terveysliikuntasali Lauritsalan uimahalli Lauritsalan uimahalli LPR uimahalli

Seniorisäpinät

Voimaa ja tasapainoa

Mukavaa yhdessäoloa liikkuen Lappeenrannan uimahallin kuntosali pe klo 10.30–12 24.1., 31.1., 7.2. ja 14.2.

Lauritsalan uimahallin kuntosali ti klo 14.30–16 28.1., 4.2., 11.2. ja 18.2.

Joutsenohallin kuntosali ti klo 13–14.30 28.1., 4.2., 11.2. ja 18.2.

Sammonlahden palloiluhallin kuntosali to klo 8.30–10 30.1., 6.2., 13.2. ja 20.2.

Hinta 27 €/ kurssi. Kuntosalimaksu sisältyy kurssin hintaan.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: puh. 040 776 9560

Aloittelijan kuntosaliharjoittelun starttikurssi

13–19-vuotiaiden maksuttomat harrastukset: lappeenranta.fi/sykesataan

Lasten liikuntamaat ja LiikuntaSirkus

Liikuntamaat Joutsenohalli, Penttiläntie 17 su klo 10–13 26.1., 23.2., 22.3., 26.4. ja 24.5.

Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 su klo 10–13 9.2., 1.3., 5.4. ja 10.5.

LiikuntaSirkus

Muista myös hiihtolomaviikon ohjelma!

Taidekoulu Estradi Teollisuuskatu 9, su 12.1. klo 10–13 Koko perheen liikuntasirkus! Tule kokeilemaan sirkusta eri välineitä hyödyntäen. Käytössä mm. akrobatiamatot, trampoliinit ja tasapainoiluvälineitä.

Vesipeuhupäivät Lauritsalan uimahalli la klo 11–13 18.1., 22.2., 28.3. ja 11.4.

Tule koko perheen voimin leikkimään sekä peuhaamaan hauskojen välineiden ja lelujen kera. Vesipeuhupäivän hinta on normaali uimahallimaksu. HUOM! Tapahtuman aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

lappeenranta.fi/ lastenliikunta

Tasapainotunti Urheilutalo, judosali.

Kausimaksu 30 €

Lauritsalan uimahallin kuntosali ti klo 14.30–16 28.1., 4.2., 11.2. ja 18.2.

Iloiset talvikävelyt

UUTTA!

Pallon liikuntahalli, Tukkikatu 2 to klo 9.30–10.30 Peliryhmään voivat osallistua kaikki vaikka juoksuaskeleet eivät kulkisikaan.

Pelattavat pelit ja lajit tehdään pääsääntöisesti kävellen kevyemmällä tahdilla.

Hinta 30 €/kausi.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Lasten liikuntamaat ja Liikuntasirkus tarjoavat perheiden yhteisen liikunnallisen hetken ilman suoritusta tai kilpailua.

Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan. Hinta 2 €/lapsi.

ke klo 13.30–14.30

Senioritanssi

Senioreiden peliryhmä 9.1.–23.4.

Syke sataan!

Tasapainotunti

Starttikurssilla opitaan kuntosaliharjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön.

Kurssilta saat oman harjoitteluohjelman ja valmiuden jatkaa harjoittelua itsenäisesti.

Hinta 27 €/kurssi. Kuntosalimaksu sisältyy hintaan.

Menoa ja meininkiä

Hauskaa ja iloista lasten liikuntaa

HEVI-vesijumpat toteutetaan uimahallien aukioloaikojen ulkopuolella.

HEVI-vesijumpissa ja XL-kuntosaliryhmissä liikuntapaikkamaksu ja kausimaksu 30 €/kausi. Liikakilot liikkeelle -ryhmä 44 €/kausi.

joonas.meuronen@lappeenranta.fi puh. 040 829 6162

Voimaa ja varmuutta

Tuolijumpat ma 13.30–14.15 ti 10.30–11.15 ke 13.15–14 ke 13.30–14.15 Kausimaksu 30 €

Monari, alasali Kompassi, Sammontori 2. krs Lauritsala-talo Rientola, Joutseno

Helppoa ja hauskaa

Urheilutalo, jumppasali

ma klo 10–11 13.1.–27.4.

Tule rohkeasti mukaan liikkumaan omassa tahdissasi vertaisohjaajien seurassa. Talvikävelyt lähtevät Marianaukiolta ja päättyvät Monarille mukavaan yhdessäoloon vaihtuvilla teemoilla. ma 20.1. Tuolijooga ma 10.2. Tutustuminen Iso Apuun ma 9.3. Tutustuminen kirjaston toimintaan ja palveluihin ma 20.4. E-K pelastuslaitos/kodin turvallisuus

Voimaa vanhuuteen -kuntosaliryhmä Lauritsalan uimahallin kuntosalilla 20.1.–1.4.

Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa: ma klo 10.30–12 ja ke klo 10.45–12 Onko tuolista ylösnouseminen vaikeutunut?

Kävely hidastunut tai rappusten nousu vaikeutunut?

Voimaa vanhuuteen -kuntosaliryhmässä parannetaan kuntoa voima- ja tasapainoharjoittein. Ryhmäläisille tehdään alkutestit ja henkilökohtaiset harjoitusohjelmat.

Hinta 60 € sisältäen liikuntapaikkamaksut.

Ilmoittautumiset:

ulla.pyysalo@lappeenranta.fi p. 040 6742869

Sinustako vertaisohjaaja?

Kevytjumpat ti 9–9.45 ti 15–15.45 ke 14.15–15 ke 15–15.45 pe 10–10.45 pe 15–15.45 Kausimaksu 30 €

ke klo 10–10.45

Urheilutalon jumppasali Kourulan palloiluhalli Lauritsala-talo Sammonlahden palloiluhalli Nuijamaan koulu Pontuksen koulu

Olisitko sinä sopiva ja innostunut vertaisohjaaja ikäihmisten liikuntaryhmään? Koulutetun vertaisohjaajan vetämässä ryhmässä harjoittelu samanikäisten ja -henkisten kanssa on tehokasta ja hauskaa!

Vertaisohjaajana saat tietoja ja taitoja ikääntyvän voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä sen vaikutuksesta liikkumiskykyyn.

Koulutuksemme antaa valmiudet ohjata ikääntyvien omaehtoista sekä ryhmässä tapahtuvaa voima- ja tasapainoharjoittelua.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää kevään koulutusmahdollisuuksista:

ulla.pyysalo@lappeenranta.fi puh. 040 674 2869

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

13

LIIKUNNAN KEVÄT 2020

Tukea työttömien liikuntaan Kuntosalit

Varaa aika kehonkoostumusmittaukseen!

Lappeenrannan uimahallin kuntosali ma klo 14–15. Käynti kuntosalille tapahtuu uimahallin kassan kautta.

Matalan kynnyksen maksuttomat kuntosalivuorot sopivat sekä miehille että naisille.

Kuntosalille pääsee näyttämällä kassalla työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain.

Sammonlahden liikuntahallin kuntosali ti klo 15–16

Vesijumppa

Joutsenohallin kuntosali ke klo 15–16 Lauritsalan uimahallin kuntosali pe klo 11–12

Lauritsalan uimahalli pe klo 12.30–13 Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,70 €/krt. 10 kerran sarjauintikortti 34 €.

Naisten kuntosalivuoro to 15–16

UUTTA!

Sammonlahden palloiluhallin kuntosali Ohjaaja paikalla opastamassa laitteiden käytössä. Aikaisempaa kokemusta kuntosaliharjoittelusta ei tarvitse. Kuntosalimaksu.

Inbody-kehonkoostumusmittauksia ajanvarauksella Lappeenrannan urheilutalolla ja Lauritsalan uimahallilla. Mittaus maksaa 25 €.

Lauritsalan uimahalli ti 21.1.

14.30–16 pe 24.1.

8–10 ti 25.2.

15.30–17.30 pe 28.2.

8–10 ti 24.3.

14.30–16 pe 27.3.

8–10 ti 21.4.

14.30–16 pe 24.4.

8–10

Lappeenrannan urheilutalo ke 29.1.

16–18 pe 31.1.

8.30–10.30 ke 12.2.

16–18 pe 14.2.

8.30–10.30 ke 11.3.

16–18 pe 17.4.

8.30–10.30 Varaa aika ja tarkista, soveltuuko testaus sinulle: lappeenranta.fi/inbody

Suomimies-ryhmät Tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa suosituissa SuomiMies-ryhmissä!

Lappeenrannan ryhmät

Toiminnalliset luennot TRE-menetelmä tutuksi

Vertaisohjattu vesijuoksu Lauritsalan uimahallilla torstaisin klo 17–18

Kahilanniemen telinevoimistelusali ke 22.1. klo 17–18.30 ke 4.3. klo 17–18.30

ti 14.45–16 Sähly ti 18.30–19.45 Liikakilot liikkeelle ti 20–21.15 ke 19.45–21 pe 6.30–7.30

Joutsenon ryhmät ke 19.30–21

Kaikille avoimet harrastemessut ke 22.1.

Urheilutalolla klo 12 alkaen.

Koko päivän mukana Sami Jauhojärvi!

Tapahtuma on maksuton, tervetuloa!

Toiminnallinen liikkuvuus Urheilutalon jumppasali ke 25.3. klo 17–19 Liikkuvuusharjoittelulla voi ennaltaehkäistä kipuja, loukkaantumisia ja rasitusperäisiä vaivoja, kehittää kehonhahmotusta, tasapainottaa kehon puolieroja ja monipuolistaa arjen liikkumista.

Ohjaajana Ft amk Katariina Jussila.

Vaihtuva ohjelma

Joutsenohalli

Lappeenrannan ryhmiin: Markku Timonen

puh. 050 411 7680 manka@markkutimonen.net Joutsenon ryhmiin: Kari Kinnunen

puh. 040 508 2547 joutsenonsuomimies@gmail.com

Iloa ja virkistystä

Erityisliikunta

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

TRE® on toiminnallinen rentoutusharjoitus, joka purkaa kehon syväjännityksiä. Luento sopii kaikille. Luennoitsijana Satu Pusa, TRE®-ohjaaja, rentoutusohjaaja, NLP-kouluttaja.

Maksuton.

Lentopallo Sähly Lihashuolto

Pallohalli Kahilanniemen terveysliikuntasali Myllymäen koulu Pontuksen koulu Kahilanniemen terveysliikuntasali

Ilmoittautumiset ja tiedustelut:

Useimmissa syksyllä alkaneissa erityisryhmien liikuntaryhmissä on vielä vapaita paikkoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille.

Huom. Vammaissulkapallo jatkuu syystauon jälkeen urheilutalon palloiluhallissa maanantaina 13.1.

Ohjaajana on Jyry Loukiainen.

Lisätietoja erityisliikunnanohjaajalta,

Maksuton tutustumiskerta sopii kaikenikäisille ja -tasoisille liikkujille. Tutustumiskerralla tehdään harjoitteita sekä pystyssä että lattiatasolla.

jenni.lehti@lappeenranta.fi Sa

m

iJ

au hojärvi

Tutustu ohjattuun toimintaan:

lappeenranta.fi/erityisliikunta

Liikuntaneuvonta Senioreiden liikuntaneuvonta

Työikäiset

BMI-kortti voidaan myöntää lappeenrantalaisille, joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli. Kortilla tuetaan terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa.

a :L va Ku

Onko liikkumisesi vähentynyt? Hengästytkö aikaisempaa helpommin? Väsytkö arkiaskareissa?

Senioreiden liikuntaneuvonta on tarkoitettu yli 65-vuotiaille, jotka liikkuvat vähän tai joiden lihasvoima on heikentynyt ja toimintakyky alentunut.

BMI-kortti ja lasten ja nuorten Tsemppi-kortti

pp ee

nra

i nnan kaupunk

Onko kuntosi päässyt repsahtamaan tai ylipainoa kertynyt jo liikaa? Pitäisikö sinun lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Liikuntaneuvonta antaa vinkkejä liikkumisen aloittamiseen tai monipuolistamiseen sekä auttaa löytämään sinulle sopivan liikkumismuodon tai -ryhmän.

Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonta Sisältyykö perheenne arkeen riittävästi liikuntaa? Syöttekö monipuolisesti?

Haluaisitteko löytää yhteisen liikuntaharrastuksen? Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonta on tarkoitettu perheille, jotka kaipaavat vinkkejä liikunnasta ja hyvinvoinnista sekä tukea terveellisen arjen haasteisiin. Mahdollisuus vuoden kestävään seurantaan.

Kysy lisää ja varaa aika maksuttomaan liikuntaneuvontaan: puh. 040 776 9560, urheilutalo ja Armilan terveysasema puh. 040 829 6162, Joutsenon ja Lauritsalan hyvinvointiasemat ja Joutsenohalli puh. 040 674 2869, Lpr:n urheilutalo puh. 040 481 9399, Sammonlahden ja Joutsenon hyvinvointiasemat HUOM! Liikuntaneuvonta ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille.

14

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

Lasten ja nuorten Tsemppi-kortti voidaan myöntää 2–17 -vuotiaille, joiden ISO-BMI on tasolla 30 tai enemmän tai henkilön vyötärönympäryksen ja pituuden suhde on yli 0,50.

BMI- ja Tsemppi-kortit ovat henkilökohtaisia ja niillä voi liikkua Lappeenrannan kaupungin uimahalleissa ja kuntosaleilla, Sammonlahden palloiluhallin, Joutsenohallin ja Ylämaan kuntosalilla. Kortit voit lunastaa liikuntaneuvonnasta.

Lisätietoja:

lappeenranta.fi/ liikuntaneuvonta, puh. 040 776 9560 Tsemppi-kortin hinta: Uintikortti 30 € Uinti ja kuntosali (yli 15 vuotiaille) 40 € BMI-kortin hinta: Uinti-ja kuntosalikortti 65 € Kuntosalikortti 25 €

Seniorikortti 65+ Seniorikortti 65+ on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille ja iäkkäämmille, itsenäiseen ja omatoimiseen kuntoiluun. Kortilla pääsee liikkumaan tiettyinä kellonaikoina kerran päivässä Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahalleissa ja niiden kuntosaleissa. Seniorikortti ei oikeuta osallistumaan ohjattuihin liikuntaryhmiin. Kortin voi lunastaa Lappeenrannan tai Lauritsalan uimahallien sekä Joutsenohallin kassalta. Kortin hinta on 12 kk/100 € ja 6 kk/60 €.

TALVITAPAHTUMIA Tekstit: Sami Soljansaari

in kk ar M a Korhonen, Hype

oi nt i.

M

en

Juh

H

im m

en

nne

.K uv a:

i tia Ah

Sataman iltatulet on Lappeenrannan kaupungin kumppanuustapahtuma. Hype Markkinointi saa kaupungilta taloudellisen tuen lisäksi apua esimerkiksi järjestämiseen tarvittavien välineiden ja telttojen kanssa.

– Kaupungin tapahtumapalvelujen Teemu Myyryläinen ja viime vuonna tapahtumaa järjestänyt Arttu Muukkonen avasivat meille kattavasti, millaisesta tapahtumasta on kyse ja mitä se meiltä edellyttää. Tukea saamme myös osuuskuntamme valmentajalta, Muukkosen kanssa ilta­

än nin

en, Noora

Järjestäminen tarjoaa tärkeitä oppimiskokemuksia

iH

ikk oS almin

N

OORA Ahtiainen-Himmasen ja Mikko Salmisen mukaan tapahtumasta pyritään ­muodostamaan perinne, jolla elävöitetään sataman aluetta talvisin.

– Lappeenrannassa on erittäin hieno satama, joka herää eloon erityisesti kesäisin. Haluamme tuoda vipinää myös talvikaudelle ja loihtia valoa sydäntalven pimeyteen.

– Tavoitteena on, että kävijät voisivat viettää rennon, lämminhenkisen ja yhteisen talvi-illan hyvin järjestetyssä sekä onnistuneessa tapahtumassa, jossa on tekemistä jokaiselle.

Lumi Liikanen ja Mari Muona kertovat, että ohjelma tulee olemaan viime vuoden tapahtumaan nähden monipuolisempi. Tarkoituksena on säilyttää hyväksi todettu konsepti ja lisätä siihen uusia virikkeitä.

– Tapahtumaan on suunnitteilla muun muassa reki­ ajelua sekä lapsille suunnatut lumilabyrintti ja -liukumäki.

Lisäksi satamatorille tulee myyntikojuja käsityö- ja elintarviketuotteineen sekä meidän järjestämää makkaramyyntiä

useamman myyntipisteen voimin.

– Toivomme, että saamme mukaan mahdollisimman paljon paikallisia yrittäjiä. Tarkoituksena on myös, että satamassa sijaitsevat palvelut olisivat auki illalla ja toisivat lisää lämpöä keskitalvea viettävään satamaan. iH än Tapahtuman keskiössä tulee olemaan nin en tuhannen lyhdyn kävelyreitti, joka rakennetaan jäätilanteen salliessa kaupunginlahden jäälle. Jos olosuhteet eivät ole kunnossa, reitti syntyy rannan vierustaan.

– Jo upean lyhtyreitin ansiosta kannattaa tulla paikalle, sellaista elämystä ei nimittäin ole mahdollista kovin monessa paikassa kokea, opiskelijat hehkuttavat. r Jy a: Kuv

Jo viime vuodelta tuttu Sataman iltatulet -tapahtuma tuo lämpöä ja tunnelmaa Lappeenrannan satamaan ja kaupunginlahdelle 8. helmikuuta ­­klo 17–21. ­Kaikille avoimen ja ilmaisen koko perheen tapahtuman järjestää tänä vuonna Saimaan ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden perustama markkinointi­ osuuskunta Hype.

r Jy a: Kuv

Iltatulet lämmittävät satamassa jälleen helmikuussa

an en, M

ari Muona ja

n ka Lii i Lum

tulia järjestäneeltä Jyri Hänniseltä.

Hype on järjestänyt aiemmin muitakin tapahtumia, kuten muun muassa Linnoituksen Kekrin, mutta talvi­ tapahtumassa he ottavat askeleen eteenpäin.

– Näin suurta tapahtumaa emme ole ennen järjestäneet, joten tämä on meille oppimisen kannalta loistava mahdollisuus. Tässä oppii erityisesti delegoimaan ja koordinoimaan sekä pääsee samalla verkostoitumaan, Muona toteaa.

Lappeenrantaan eri puolilta Suomea opiskelemaan saapunut nelikko kehuu nykyistä asuinpaikkaansa tapahtumanjärjestäjienkin näkökulmasta.

– Meidät on otettu hyvin vastaan yhteistyötahojen puolesta. Täällä on myönteinen ja ystävällinen henki, joka varmasti liittyy eteläkarjalaisuuteen, Salminen hymyilee.

Satamatori täyttyy talvisen ulkoilun riemusta

ylioppilaskunnan LTKY:n tapahtumassa ohjelmaa loihtivat myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun ainejärjestöt ja harrasteyhdistykset.

Mukana tulee olemaan myös muita paikallisia toimijoita.

LTKY:n tapahtumakoordinaattori Mira Rossi kehuu satamatoria tapahtumapaikkana ja uskoo, että Jääriehassa viihtyvät niin lapset, nuoret, aikuiset kuin opiskelijatkin.

– Hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitseva satamatori täyttyy talvisen ulkoilun ja yhdessä tekemisen riemusta.

Lapset pääsevät kokeilemaan hauskoja aktiviteetteja, mutta paikalla on myös eri toimijoiden esittelypisteitä, joihin voi tulla tutustumaan kahvikupposen tai kuuman mehun kera.

Jääriehan ohjelma on vielä suunnitteilla. Rossi kertoo, että kioski- ja välipalatuotemyyntiä lukuun ottamatta kaikki ohjelma tulee kuitenkin olemaan ilmaista.

– Eri-ikäisille lapsille soveltuvaa ohjelmaa pyritään kehittämään joka vuosi monipuolisemmaksi. Aiempina vuosina opiskelijat ovat järjestäneet erilaisia rasteja lapsille,­ kuten esimerkiksi ankkasählyä, autoradalla kilpa-ajoa, kasvomaalausta ja ongintaa. Lisäksi paikalla on ollut muun muassa talutusratsastusta ja koiravaljakkoajoa.

Opiskelijoiden ja asukkaiden aitoja kohtaamisia Mira Rossin mukaan Jääriehassa saatetaan asukkaita ja opiskelijoita lähemmäs toisiaan.

– On mukavaa, kun satamatori täyttyy iloisista kaupunki­

Opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia arvostetaan Ylioppilaskunta ja Lappeenrannan kaupunki tekevät tapahtu­mayhteistyötä, johon myös Jäärieha lukeutuu. Mira Rossin mukaan yhteys kaupungin kanssa toimii ja Lappeenrannassa opiskelijoiden tapahtumia arvostetaan.

– Tuntuu, että toimijat ja asukkaat ovat kiinnostuneita tapahtumistamme. Järjestämisen näkökulmasta tietysti opettelemme vielä käytänteitä puolin ja toisin varsinkin uusien tapahtumien kohdalla. On kuitenkin hienoa, että voimme tehdä projekteja yhdessä kaupungin ja muiden

: Minna

L

APPEENRANNAN teknillisen yliopiston

laisista ja opiskelijoista värikkäine haalareineen. Opiskelijat ja asukkaat pääsevät aidosti kohtaamaan toisiaan.

Toivomme, että Jääriehasta jäisi erityisesti asukkaille sellainen fiilis, että yliopisto ja opiskelijat ovat merkittäviä vahvuuksia Lappeenrannan kaupungille ja sen katukuvalle.

LTKY:n hallitukseen kuuluva Noora ­Rautio kertoo, että ylioppilaskunnan järjestämillä tapahtumilla pyritään myös vahvistamaan Lappeenrannan yliopistokaupungin mainetta niin asukkaiden kuin opiskelijoidenkin silmissä.

– Haluamme opiskelijoiden kokevan Lappeenrannan kiinnostavana ja houkuttelevana kaupunkina, jonne on hyvä työllistyä ja jäädä asumaan myös valmistumisen jälkeen. Toiveenamme on, että kampuksen ulkopuolella järjestettävien tapahtumien ansiosta opiskelijat oppivat tuntemaan Lappeenrannan keskusta-aluetta ja kokevat Lappeenrannan entistä vahvemmin kotikaupungikseen.

Kuv a

Perinteinen Jäärieha rantautuu jälleen satama­­torille ja huipentaa hiihtoloma­viikon. Sunnuntaina ­ 1. maaliskuuta ­päiväsaikaan järjestettävä tapahtuma tarjoaa o ­ hjelmaa erityisesti lapsille.

Kivistö

koko perheen Jääriehassa

Muista myös!

Linnoituksen Sydäntalvi 1.2. elavalinnoitus.fi Peltopilkin MM-kilpailut 15.2. peltopilkki.fi Lisää tapahtumia lappeenrantaevents.fi ja s. 16–19

tahojen kanssa ja siten tuoda opiskelijoita lähemmäs kaupunkikeskustaa.

Ylioppilaskunta ja muut opiskelijatoimijat tuottavat tapahtumia ja toimintaa vapaaehtoisvoimin opiskelujen ohessa ja pienellä budjetilla. Rossi toivookin, että Lappeenrannassa tapahtumien järjestämisen kynnystä madallettaisiin vielä entisestään.

– Täällä on paljon potentiaalia ja hyvät puitteet tapahtuma­ kaupunkina. Järjestämisen näkökulmasta olisi kuitenkin hyvä edetä vielä selkeämmin kohti yhden luukun periaatetta ja kitkeä siten byrokratiaa pois hidastamasta asioita.

– Uskon, että silloin tapahtumatarjonta monipuolistuisi, sillä pienemmätkin opiskelijajärjestöt uskaltaisivat ainakin kokeilla tapahtumien järjestämistä keskustassa.

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

15

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannassa tapahtuu Seuraa tapahtumatarjontaa lappeenrantaevents.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi

to 9.1. klo 11–11.45 ja klo 17–17.45 Lappeenrannan kaupunginorkesteri esiintyy konserttimestari Elias Lassfolkin johdolla Vapaa pääsy!

to 19.3. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Kaisa Ranta, sopraano ja Jussi Vänttinen, baritoni Liput 30 € / 21 € to 2.4. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaja-solisti Henri Sigfridsson, piano Liput 30 € / 21 €

Saimaa Sinfonietta – Pianospektaakkeli Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Suomen pianopedagogien päivät Mikkelissä 7.–8.2. pe 7.2. klo 19 Lappeenranta-sali K la 8.2. klo 19 Martti Talvela-sali, Mikkeli Johtaa Erkki Lasonpalo Solisteina Fanny Söderström, piano ja Eero Heinonen, piano Liput 30 € / 21 €

Vaaleneviin iltoihin K

Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa to 5.3. klo 19 Martti Talvela -sali pe 6.3. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Rebecca Roozeman, viulu Liput 30 € / 21 €

Lappeenrannan kaupungin­orkesterin uusi taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo pelaa lätkää ja vannoo yhteistyön nimeen

Pääsiäiskonsertti – C-duurimessu

Vappu vastaan ’Albatrossin matkassa’

Yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja Rakuunasoittokunta K pe 1.5. klo 14 Lappeenranta-sali Johtaa Riku Huhtasalo Solisteina Mari Palo ja Hannu Lehtonen 150 € / 100 € Junnu Vainion syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi Kausikorttiin kuuluu 7 konserttia, 81 vuotta. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli maksuttomat käsiohjelmat sekä 2400 tekstiä, joista Hannu Lehtonen ja Lappeenranta-salin konserteissa Mari Palo tulkitsevat tunnetuimpia vakiopaikka. Kausikortit sanataiturin uran eri vaiheilta. myynnissä AsiakaspalveluLoistavat sovitukset orkesterille keskus Winkissä. on tehnyt Jarkko Kiiski.

Kaikki liput 25 €, ei alennuksia

ke 8.4. klo 19 Lappeen Marian kirkko Johtaa Erkki Lasonpalo Solisteina Virva Puumala, sopraano, Anu Ontronen, altto, Heikki Halinen, tenori ja Matti Turunen, basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro Liput ennakkoon 20 €, S-etualennus 3 € Kaikki liput ovelta 25 €, ei alennuksia

Kausikortti

to 16.4. klo 19 Helkiö-sali, Lappeenrannan musiikkiopisto Kaupunginorkesterin yhtye Liput ennakkoon 20 €, S-etualennus 3 € Kaikki liput ovelta 25 €, ei alennuksia

ERKKI LASONPALOLLE vuoden alku

rju

on kiireistä aikaa. Tuore isä on aloittanut sekä Lappeenrannan kaupungin­orkesterin taiteellisena johtajana että Mikkelin kaupungin­orkesterin pääkapelli­mestarina.

Sibelius Akatemian kapellimestariluokalta valmistuneelle Lasonpalolle Lappeenranta on jo entuudestaan tuttu kaupunki. Hän on vieraillut kaupungin­ orkesterissa niin viulistina kuin kapelli­ mestarinakin.

– Odotan innolla, että kauteni alkaa ja pääsen syventämään suhdettani kaupunkiin, tapaamaan ihmisiä ja työskentelemään uudessa tehtävässäni.

On hienoa myös kuulla mitä lappeenrantalaiset odottavat orkesterilta.

Taiteellisen johtajan työnkuvaan kuuluu orkesterin kehit­täminen, harjoittaminen sekä johtaminen r konserteissa. Tärkeä osa työtä aa M : a v on toiminnan ja ohjelmistojen Ku it Ky tö ha

16

i ik He

Kevätääniä

Kamarikonsertti – Schubertin Oktetto

Saimaa Sinfonietta – Venäläinen ilta

Konsertti: Tervetuloa uusi taiteellinen johtaja to 23.1. klo 19 Lappeenranta-sali

ia Kreeta-Jul

Romantiikan huipulla

K

to 13.2. klo 19 Lappeen Marian kirkko Johtaa Kolbjørn Holthe Solisti Kreeta-Julia Heikkilä, viulu Liput 30 € / 21 €

m derströ

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

j ar

u

to 23.1. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Senja Rummukainen, sello Liput 30 € / 21 €

ny Sö

lä

Timantteja hangella

Tervetuloa uusi taiteellinen johtaja

Teksti: Siiri Viinikainen

Fa n

Pääkirjastossa soi!

He nri Sigf ridsson

HUOM! Muutokset mahdollisia.

h ytö tK i r a Kuva: Ma

suunnittelu. Lasonpalo haluaa erityisesti syventää orkesterin ja kumppaneiden ­yhteistyötä sekä tuoda orkesteria lähemmäksi kaupunkilaisia.

– Näen, että yhteistyötä voisi lisätä esimerkiksi musiikki­opiston ja kaupunginteatterin kanssa. Voisimme myös pohtia konserttien striimaamista esimerkiksi palvelutaloihin. Näin he, jotka eivät pääse paikan päälle, voisivat silti nauttia konserteista.

– Koululaiskonsertit tulevat jatkumaan, mutta niidenkin kohdalla voimme miettiä, miten voisimme kehittää suosittuja konsertteja entistä paremmiksi. Yritän jatkojalostaa näitä jo hyviä käytäntöjä ja tuoda niihin myös omaa visiotani.

Lasonpalo on intohimoinen jääkiekkoharrastaja, jolla on monipuolinen musiikkimaku: se kattaa niin klassisen musiikin kuin Eppu Normaalinkin.

– Mielelläni tekisin rakkaan harrastukseni jääkiekon kautta yhteistyöavauksia esimerkiksi SaiPan suuntaan. Eppu Normaaleja olenkin jo kosiskellut Saimaa

to 14.5. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Kristina Zmailaite, sopraano ja Edmundas Seilius, tenori Liput 30 € / 21 €

Sinfoniettan mukaan. Mikäli Eput eivät lähde Pirkanmaalta, on Lappeenrannassakin bändejä, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä, Lasonpalo pohtii.

Saimaa Sinfonietta on Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkestereiden yhteis­ työkokoonpano, joka toteuttaa vuoden aikana neljä konserttia molemmissa kaupungeissa.

– Tavoitteena on luoda orkestereiden välille tiiviimpi, positiivinen jatkumo, jotta konserttikauden aikana luotu suhde ei jäähdy välikuukausien aikana. Minulle ­olisi myös tärkeää pystyä nostamaan Saimaa Sinfoniettan imagoa ympäri Suomea ja Saimaata. Saimaahan on paljon enemmän kuin nämä kaksi kaupunkia.

Lasonpalo johtaa Lappeenrannan kaupunginorkesteria ­uudessa roolissaan ensimmäistä kertaa vuoden ensimmäisessä­­ Lappeenranta-salin konsertissa 23.1. Tuolloin solistina on sellisti Senja Rummukainen ja illan aikana kuullaan muun muassa Francis Poulencin Sinfonietta vuodelta 1947.

LÄHIKULTTUURIA

Kevään 2020 kausikortti 70 € Hinta sisältää: Liian paksu perhoseksi, Idän pikajunan arvoitus ja M/S Framilla –risteilyrevyy Ki viä

Timo Parvela – Seppo Välinen – Perttu Suominen

Maukka, Väykkä ja syntymäpäivä 25.1.–2.5.

Pienellä näyttämöllä Liput: 12/ 15 € Perheliput: 36 / 49 € Maukka on kissa. Ja Väykkä on koira. Yhdessä he viettävät Maukan syntymäpäivää. Mikään ei kuitenkaan mene Maukan toivomalla tavalla, eikä hän saa lahjoja. Eihän kakkua voi sanoa lahjaksi! Läheisistä kavereista Avoimet edes Kana von Got, Vuohi Mäk Käkätin harjoitukset tai Aasi Oinkvist eivät näytä piittaavan to 9.1. klo 18. päivänsankarista. Ovatko he tosiaan Vapaa pääsy. unohtaneet, vai päättyisikö kaikki kuitenkin hyvin?

Ohjaus: Ilmari Pursiainen (vierailija) Esitysoikeuksia valvoo Agency North Oy

Agatha Christie – Ken Ludwig

Avoimet harjoitukset

Idän pikajunan arvoitus

Esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy

Susanna Kauppi ja työryhmä

M/S Framilla –risteilyrevyy

Avoimet harjoitukset

to 26.3. klo 18.

Vapaa pääsy.

Ray Cooney

Verkossa

Jatkaa syksyltä!

Suurella näyttämöllä 7.3. saakka.

Liput 20/ 28/ 28 € Verkossa on Ray Cooneyn hulvaton farssi lontoolaisen taksikuskin John Smithin kaksoiselämästä, joka uhkaa paljastua tämän teini-ikäisten lasten ihastuttua toisiinsa netissä. Tarkasti ohjattu vauhdikas farssi iskee nauruhermoon!

Ohjaus: Katja Krohn (vierailija) Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

"Suosittelen vilpittömästi, vatsa kippurassa sain nauraa!"

- teatterivieras

Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 24.4.–16.5.

Liput: 20/ 28 € Sinkkunaisen 50-vuotisjuhlat ja kanavaristeily?

Erityislaatuiset sukulaiset, parhaimmat sydänystävät ja laivan hulvaton henkilökunta sullotaan samaan paattiin ja herkullinen ihmissuhdesoppa on valmis. Saimaalla seilatessa pidetään puheita sekä nostetaan maljoja elämälle ja sen janolle. Viinin lisäksi laineilla läikähtelevät myös tunteet ja tunnelmat, kunnes laiva jumittuu sulkuun.

Mitä tapahtuu, kun juhlavalot sammuvat ja syvimmät toiveet ja pelot nousevat pintaan?

Astu mukaan huikealle matkalle M/S Framillan vietäväksi!

Yhteistyössä: Teatteri KESY Ohjaus: Sirpa Riuttala

D

on Q

uijot e

Vain rakkauslaulut 18.2. klo 19 Koskettava ja hauska rakkauslaulukonsertti, jossa kuullaan niin Armia ja Dannyä kuin Ismo Alankoakin.

Don Quijote 12.3. klo 19 Jo yli 40 000 katsojaa hurmannut lämmin­ henkinen komedia ystävyydestä ja idealismista.

Kiviä taskussa 9.3. klo 19 Martti Suosalon ja Mika Nuojuan tähdittämä ja yleisön rakastama esitys vierailee ­Lappeenrannassa.

EINO LEINON EKSÄT — enemmän ja vähemmän muusina 19.3. klo 19 Pinja Hahtolan käsikirjoittama hulvattoman hauska ja oivaltava monologinäytelmä.

Teatterilla tapahtuu!

Teatteriklubit ke 8.1., ke 8.2., ti 3.3., ti 31.3., ti 5.5. klo 18 Teatteriklubeilla keskustellaan teatterista ja tutustutaan monipuolisesti sen toimintaan.

Vapaa pääsy.

Teosesittelyt ti 14.1. ja ti 17.3.

Tervetuloa tutustumaan tulevaan ohjelmistoon! Vapaa pääsy.

Mielirunojen avoin ilta pe 20.3. klo 19 Illan aikana keskustellaan runoista ja luetaan yhdessä yleisön kanssa ääneen mielirunoja.

Vapaa pääsy.

Tervetuloa teatteriin!

Kevään näytelmien esitysajankohdat löydät verkosta: lprteatteri.fi

Teksti: Siiri Viinikainen

Suurella näyttämöllä 4.4.–2.5. to 5.3. klo 18.

Jatkaa ohjelmistossa syksyllä Vapaa pääsy.

2020 Liput: 20/ 28/ 28 € Agatha Christien menestys­ dekkariin pohjautuvassa näytelmässä mestarisalapoliisi Hercule Poirot joutuu uransa vaikeimman kysymyksen ääreen.

Istanbulista Pariisiin matkaava luksusjuna juuttuu kinoksiin ja aamulla yksi sen matkustajista löytyy murhattuna. Lumi on estänyt matkustajia lähte­ mästä junasta, joten murhaajan täytyy olla joku läsnä­olijoista. Sattumalta samassa junassa matkus­tajana ollut Poirot alkaa selvittää ­­ tapausta. Kuka on syyllinen?

Ohjaus: Iiris Rannio

Kevään vierailuesitykset

taskussa

Liian paksu perhoseksi on suominostalgian maustama elämänmakuinen rakkaustarina

L

IIAN paksu perhoseksi on nostal-

ginen aikamatka viime vuosi­ sadan Suomeen. Radios­sa soi Katri Helena, ihmiset lähtevät paremman elämän perässä Ruotsiin ja Ruutinojan sekatavara­kaupassa kytee eriparinen rakkaus. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin perustuva näytelmä avaa Lappeenrannan kaupunginteatterin suuren näyttämön kevään.

Sirpa Riuttalan ohjaamassa näytelmässä tomera parikymppinen Kaisu muuttaa Ruutinojalle sekatavarakaupan kauppa-apulaiseksi. Siellä hän tapaa kaupanpitäjä Ernin. Kaisu ja Erni ­rakastuvat, mitä Ernin äiti ei kuitenkaan hyväksy.

– Kaisun ja Ernin välinen rakkaus on epätyypillistä, koska Kaisu on isokokoinen ja vahva ja Erni on pieni ja herkkä mies. Tarina sen sijaan on perisuomalainen. On paljon vaikeuksia ja köyhyyttä, arki on kovaa, minkä lisäksi anoppi painaa päälle kuin luonnonvoima.

Lappeenrannassa nähtävä Liian paksu perhoseksi on ajankuvaa kunnioittava ja nostalgiaa hyödyntävä tarina suomalaisesta yhteiskunnasta 1960-luvulta 1990-luvulle sekä samaan aikaan tapahtuvasta naisen yhteiskunnallisen roolin vapautumisesta. Tarina käsittelee myös oman tien löytämistä sekä sinnikkyyttä.

– 1960-luvulla suuret ikäpolvet muuttivat maalta kaupunkeihin ja jopa Ruotsiin. Tämä oli uudenlaisen juurettomuuden alku, jota näytelmässä käsitellään. Teemana on myös lapsettomuus sekä elämän epäreiluus ja vaikeuksien voittaminen, kuvailee Riuttala.

Vaikka näytelmän teemat ovat vaikeita, näytelmässä korostuu Riuttalan mukaan myös huumori, joka kumpuaa esiin muun muassa roolihahmoista.

– Kutsuisin näytelmää melodraama­ komediaksi. Näytelmän työstäminen on ollut hauskaa ja se mitä on jo tehty, on ollut tosi komediallista.

Liian paksu perhoseksi saa ensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterissa 1.2.

Sisko Istanmäki – Heini Tola

Liian paksu perhoseksi Suurella näyttämöllä 1.2.–9.5.

Liput: 20/ 25/ 28 € Ohjaus: Sirpa Riuttala Avoimet harjoitukset to 16.1. klo 18.

Vapaa pääsy.

Esitysoikeuksia valvoo Agency North Oy

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

17

LÄHIKULTTUURIA

Kirjastossa tapahtuu

Kristiina Vuori: Viipurin valtiatar Gunilla Bese ja muita historiallisia naishahmoja

Jo nn eR

äs ä n e

n

av Sis ko Aalto Ku

a Haring

R ä sä n e n

: va tovci_ Ku

Sa

ne

Sta

m

ul iS

on

jt Pa

im

J a: iltan _ Kuv en

Open Mic – runoilta ti 10.3. klo 18–19.30, pääkirjaston Heili-sali.

Järjestää Paltta ry ja Tarja Okkonen

hmainen

Lauritsalan kirjasto Kysy aloitusaika kirjastosta!

Ruotsinkielinen lukupiiri ma 20.1., 24.2., 23.3. ja 27.4. klo 17–19, pääkirjaston Heili-sali

Elokuvakerho Teemana musiikkielokuvat to 16.1., 27.2., 16.4. ja 7.5. klo 17–19.30, pääkirjaston Tarinasali Filosofiakahvila ke 8.1., 5.2., 4.3., 1.4. ja 6.5. klo 18–19.30, pääkirjaston Heili-sali

Un

ga A strid

ka u

pu

Suomenkielinen kielikahvila ti 21.1., 4.2., 18.2., 3.3., 17.3., 31.3., 14.4., 28.4., 12.5. ja 26.5. klo 18–19.30, pääkirjaston ala-aulan kokoustila

Kirjastokinon lasten elokuva-aamut ke 22.1., 12.2., 11.3., 8.4. ja 6.5. klo 10–10.30, Tarinasali

28.5. saakka joka torstai klo 15–16, pääkirjaston ala-aulan kokoustila EKKOn Digipiste-opastus ti 14.1., 28.1., 10.3., 24.3. ja 7.4 klo 15–17, Voisalmen kirjasto 9.3. alkaen ma klo 16–19, Joutsenon kirjasto

Pelikellari, kirjaston lautapelikerho ti 4.2., 3.3., 7.4. ja 5.5. klo 16–19.30, Tarinasali Satuja venäjäksi 20.1.–19.5. ma tai ti klo 17–18 viikoittain. Tarkat ajat ilmoitetaan erikseen. Toiminnallisen satutunnin ohjaa Ekaterina Ilvonen. Sopii 2–8-vuotiaille lapsille. Sisätossut mukaan!

EKKOn Digi pintaan! -pajat ke 22.1., 29.1., 5.2., 12.2. ja 19.2. klo 10–13, pääkirjaston Heili-sali 4.3. alkaen ke klo 10–13, Joutsenon kirjasto 5.3. alkaen to klo 12–15, Ylämaan kirjasto Ennakkoilmoittautumiset ja lisätiedot: Ekko.fi

Lukukoiraillat Kaakkois-Suomen lukukoirat ti 21.1., 18.2., 17.3. ja 28.4. klo 18–19, Tarinasali ma 3.2., 2.3. ja 6.4. klo 17.30–18.30, Sammonlahden kirjasto ke 26.2., 25.3. ja 29.4. klo 17.30–18.30, Lauritsalan kirjasto

Lapsille ja nuorille Kauhukellari 3.0. to 6.2. klo 14.30–17.30 Yleisön toivoma Kauhukellari Lauritsalan kirjastossa, K-11!

Nukketeatteriesitys Bremenin soittoniekat Teatteri Karelus la 8.2. klo 9.30–10, pääkirjaston Tarinasali

oi Peukal

uv a:

Pääkirjastossa soi! to 9.1. klo 11–11.45 ja 17–17.45 Lappeenrannan kaupunginorkesteri esiintyy konserttimestari Elias Lassfolkin johdolla

Yhteislaulutilaisuudet to 30.1., 20.2., 26.3., 23.4. ja 28.5. klo 17–18, pääkirjaston Tarinasali

au nt Eve liina Puro

s

n Lap na peenran

Musiikkia

rj Ma

Voisalmen kirjasto ke 15.1., 12.2., 18.3., 15.4. ja 13.5. klo 9–10

Novellikoukku tiistaisin kerran kuussa 14.1. alkaen klo 17.30–19, Joutsenon kirjasto

Tuulikki Närhinsalon luento: Operetin historiaa ti 17.3. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Elokuvaesitys: Unga Astrid ke 11.3. klo 18–19.30, pääkirjaston Heili-sali.

Elokuva Astrid Lindgrenin nuoruudesta (engl. teksti)

Pääkirjaston Heili-sali to 9.1., 6.2., 5.3., 2.4. ja 14.5. klo 14–15.30 ja 17.30–18.30

nginorkeste

K ri

n se

aj a

ti 21.4.

Lukupiirit

ke t

Marja-Sisko Aalto

re t

ti 25.2.

k Ni

.0

Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan, populaariluento matematiikan merkityksestä ja mahdollisuuksista

Monimediainen musavisa ke 12.2. klo 18–19.30, pääkirjaston musiikkiosasto, kirjastopedagogi Niko Kolehmainen

la ri 3

ti 4.2.

Ko le

Finlandia-voittaja Pajtim Statovci, haastattelijana toimittaja Johanna Luukko

a: Tii n

ti 14.1.

o

klo 18 pääkirjaston lainaushallissa

at

Kirjailijavierailut

k Englanninkielinen Br em nie enin soitto kielikahvila ma 13.1., 27.1., 10.2., 24.2., 9.3., 23.3, 6.4., 20.4., 4.5. ja 18.5. klo Valotaidepaja 18–19.30, pääkirjaston ala-aulan kokoustila la 8.2. klo 11–14 Venäjänkielinen Taide- ja käsityöläisosuuskunta Oivallus, kielikahvila pääkirjaston Tarinasali ma 20.1., 10.2., 23.3. ja 7.4., Tanssiopiston pieni tanssikonsertti pääkirjaston ala-aulan kokoustila la 21.3. klo 14–14.30, Tandem-kieliharjoittelu venäjäksi pääkirjaston lainaushalli ma 20.1., 10.2., 23.3. ja 7.4., Soturikissat Suomessa 10 vuotta -paja pääkirjaston Heili-sali la 18.4. klo 12–14, Joutsenon kirjasto Espanjan keskustelu Peukaloisen retket ke 8.1., 5.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. klo 11–13, Nukketeatteri Sytkyt pääkirjaston ala-aulan kokoustila ti 21.4. klo 9.30 ja 18, pääkirjaston Tarinasali Digineuvontaa

at

Vinyylilevyilta ke 22.1. klo 18–19.30, pääkirjaston musiikkiosasto, kirjastopedagogi Niko Kolehmainen

Aikuisille

iss Soturik

lappeenranta.fi/kirjasto/tapahtumat

u Kauh

ep id ta o l a V

l ke

Etelä-Karjalan kansalaisopisto EKKO Etelä-Karjalan kansalaisopisto EKKO, Pohjolankatu 27 ke 22.1. EKKO mukana harrastemessuilla Lappeenrannan urheilutalolla klo 12–17

Yleisöluennot to 23.1. Sukututkimus tutuksi – arkistojen kätköistä digiaikaan, pääkirjaston Tarinasali to 30.1. Saimaarium esittäytyy: Saimaan aarteet ja saimaannorppa, pääkirjaston Heili-sali to 13.2. Karjalainen ruoka yli rajojen, pääkirjaston Tarinasali to 19.3. Hyvinvointia puutarhasta, pääkirjaston Tarinasali to 16.4. Viekkaat vieraslajit riesanamme, Heili-sali Yleisöluennoille on vapaa pääsy, tervetuloa.

18

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

Kansalaisopiston Lappeenrannan osaston kevätnäyttely 24.–26.4., opistotalo Vapaa pääsy.

TEHÄÄ YHES! Yhteisiä kädentaitokursseja lapsille ja aikuisille 8.1.–27.5. keskiviikkoisin klo 13–14.30, Pontuksen koulu, Muukontie 12 EKKO ja Pontuksen koulu järjestävät yhteistä kädentaitojen opetusta. Kursseille osallistuu sekä alakoulun oppilaita että kansalaisopiston aikuisopiskelijoita. Opettajina Pontuksen koulun ja EKKOn taide- ja taitoaineiden opettajat yhteistyössä.

Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja:

ekko.fi, Yhdessä opittua -hanke

Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2

Avoimien ovien päivä Joutsenon Opistolla pe 24.4. klo 9–14.

Tervetuloa tutustumaan monien mahdollisuuksien kansanopistoon.

Tutustu www.joutsenonopisto.fi ja seuraa opiston toimintaa Facebookissa ja Instagramissa.

LÄHIKULTTUURIA

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat

Huom!

Etelä-Karjalan museon perusnäyttely on suljettu toistaiseksi.

Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15 ti–su klo 11–17 Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii.

Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien. 8.3. saakka. Lue lisää s. 6 Valokuvamuistoja Neuvosto-Viipurista 1940–1960-luvuilta.

21.3.–24.5.

Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26 7.3.–7.6. la–su klo 11–17 Wolkoffin pääsiäinen la 4.4.– su 5.4. ti 7.4.– to 9.4. la 11.4.– su 12.4.

Pääsiäiskierrokset museossa klo 12, 14, 15 ja 16, puoti avoinna 11–17

Kuva: Minna Kivistö

Linnoituksen museoiden yhteislippu Aikuiset 10 € Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät (min. 10 henk./ryhmä) 8 € Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.

Lappeenrannassa tapahtuu Wolkoffin pääsiäiskoristeita. Kuva: Etelä-Karjalan museo.

Tapahtumat Museoklubi 11.1. ja 28.3.

Museoperjantai 7.2., 6.3., 3.4.

Raatitorni ja Luostarinkatu.

Kuva: Viipurin linnan museo.

Entisen Viipurin kaupunginmuseon tuhoutunut rakennus. 1945 1949.

Kuva: Viipurin linnan museo.

Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8–10 ti–su klo 11–17 Dimensio 9.2.2020 saakka.

Nytkäys 29.2.–10.5.

28.2. Nytkäys-näyttelyn avajaiset, Lappeenrannan taidemuseo 20.3. Viipuri 1940–1960-luvuilta valokuvanäyttelyn avajaiset, Etelä-Karjalan museo

Ratsuväki-

Maria Nuutinen Virkkaaja 2019.

myös talvisin!

Ratsuväkimuseo Kristiinankatu 2 ke–la klo 11–17 Näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa. Tarinallisessa näyttelyssä esillä on ratsuväkeen liittyvää esineistöä sodan ja rauhan ajoilta, unohtamatta ratsumiehen parasta ystävää, hevosta.

Metku matkaa maailmalla!

Lasten Metkuillaan-konsertit Lappeenranta-salissa

Lukuvuoden 2019–2020 kuorotoiminnasta vastaa Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku ja Lappeenrannan musiikkiopiston Metku-tiimi Heidi Harjun, Seppä Äikkään ja Kaisa Kuvajan johdolla.

Aamupäivän klo 11 konsertit vain ennakkoon ilmoittautuneille koulu-ja päiväkotiryhmille.

Tarkista ryhmien esityspäivät: lastenmetku.fi/kuorotoiminta Lisätiedot ja muita tapahtumia: lastenmetku.fi

Pi ril ä

-M a

rtti

ke 12.2. ja to 13.2. klo 18 Laulujen teemana on kansainvälisyys eli Metku matkaa maailmalla! Muutamia lauluja lauletaan eri kielillä. Mukana on jälleen satoja laulajia ympäri maakuntaa.

winkki@lappeenranta.fi

Linnoituksen Sydäntalvi la 1.2.

Linnoituksen Kevät la–su 4.–5.4.

elavalinnoitus.fi

Tavataan Kauppatorilla Kuukausimarkkinat la 11.1., 8.2. ja 14.3. klo 7–14 Laskiaistapahtuma (säävaraus) la 22.2.

Kevätmarkkinat 2.–3.4., to klo 7–18 ja pe klo 7–17

Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Metku

Liput: Asiakaspalvelukeskus Winkki, Villimiehenkatu 1, puh. 05 616 2220,

Linnoituksen sydäntalvi Lappeenrannan lukioiden penkkarit Sataman Iltatulet, Satamatori, lue lisää s. 15 Peltopilkin MM-kilpailut Urheilutalon avajaiset ja harrastemessut, klo 12–20 Koko päivän mukana Sami Jauhojärvi!

Tapahtuma on maksuton, tervetuloa! pe 28.2. Kalevalan päivä su 1.3. Jäärieha, Satamatori, lue lisää s. 15 pe 13.3. Talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlapäivä ja -konsertti su 26.4. Partioviikon paraati ja paraatipäivä, kesäteatteri pe 1.5. Vappukonsertti, Pusupuisto la 2.5.

Linnoitus Open 2020 -frisbeegolf

Tapahtumia linnoituksessa

Seuraa ilmoittelua:

lappeenranta.fi/museot puh. 040 587 2274

museo avoinna

Kalle Hamm: ruutu sarjakuvasta Bisness bisness sarjakuva-albumissa Rikas, rakas, köyhä, haram. 2019.

la 1.2. to 6.2. la 8.2. la 15.2. ke 22.1.

n in M at: v u K

a

Nuorten asialla pe 31.1.

Lasten disko, Monari

pe 21.2.

Lasten disko, Lauritsala

to 27.2.

Disko, Rientola

pe 27.3.

Lasten disko, Monari

pe 17.4.

Disko, Rientola

pe 24.4.

Lasten disko, Lauritsala

Aikataulut ja lisää tapahtumia:

lappeenranta.fi/nuortentapahtumat

Nuorisotoimen talvilomareissut! ti 25.2. Vantaan retki – SuperPark/Flamingo ke 26.2. Keilakarkelot klo 12–16 to 27.2. Laskettelureissu – Himos Tulossa myös paljon muuta toimintaa, joista ilmoitetaan lähempänä!

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020

19

Teksti: Siiri Viinikainen

OHJAAMO

Ohjaamon kautta

kesätöihin!

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

O

HJAAMO on kaikille alle

30-vuotiaille suunnattu palvelu, josta saa konkreettista apua monissa eri arjen kysymyksissä. Ohjaamo auttaa esimerkiksi kesätöiden hakemisessa ja CV:n tekemisessä.

Ohjaamonuorisotyöntekijä Liisa Pulkkinen vinkkaa kaikkia kesätöitä haluavia olemaan liikkeellä työnhaun kanssa mahdollisimman varhain ja tutustumaan myös Ohjaamon alkuvuoden tapahtumiin.

– Kesätöiden haku pyörähtää käyntiin näin alkuvuodesta. Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää Ohjaamon palveluita ja tulevia työnhakutapahtumia. Meille

voi tulla tekemään esimerkiksi CV:tä eli ansioluetteloa ja työhakemuksia tai juttelemaan yleisesti kesätöihin liittyvistä asioista.

Ohjaamossa työskentelee myös ammatinvalinnanohjauksen psykologi tiistaisin parillisina viikkoina ilman ajanvarausta. Ammatinvalinnanohjauksen psykologi auttaa sopivan alan tai tulevaisuuden työpaikan pohtimisessa.

Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä Kaakkois-Suomen TE-toimiston kanssa.

TE-palveluiden asiantuntija on paikalla maanantaista torstaihin klo 12–16 auttamassa ja kertomassa täsmätietoa työnhausta.

Ohjaamon ja TE-toimiston yhteisiä työnhakutapahtumia 17.1. klo 13–15 Kesäksi Duuniin! -tapahtuma

Ohjaamo Lappeenranta ma–ke klo 12–16 ja to klo 12–20 Anni Swanin katu 7, 53100 Lappeenranta FB: Ohjaamo Lappeenranta IG: @ohjaamolappeenranta

Lukijakysely

ma klo 17–19 Graffitipaja ti klo 17–19 Bändipaja

4.3. Työnhaun pikatreffit: Sote- ja puhtaanapidon työpaikat

to klo 16–20 Opiskelijoiden ohjaamo 12.3.2020 saakka

Ohjaamo, Monari

to 19.3. alkaen klo 17–19 Taideryhmä 16–22-vuotiaille

Ohjaamo, Monari

Ohjaamonuorisotyöntekijä Liisa Pulkkinen auttaa kesätyön etsimisessä.

Avoimiin pajoihin ja ryhmiin voi tulla mukaan milloin vain!

Kauppakeskus IsoKristiina, teatterin lämpiö

1.4. Työnhaun pikatreffit: Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat

lappeenranta.fi/ohjaamo

Ohjaamon harrastepajat ja -ryhmät

Kevään aikana tulossa myös yrittäjyyteen liittyvä tapahtuma, pysy kuulolla!

(Yhteydenotot suoraan

maarit.kerminen1982@gmail.com)

to klo 18–20 ”Onks tää normaalii?”-chat Ohjaamonuorisotyöntekijä vastaamassa chattiin

Kehitämme asukaslehteä ja haluaisimme kuulla näkemyksiäsi.

Voit vastata: 1) verkossa sähköisesti osoitteessa: bit.ly/lprasukaslehti 2) tai täyttää alla olevan vastauskupongin ja palauttaa sen asiakaspalvelukeskus Winkkiin 14.2.2020 mennessä.

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kaksi teatterilippua, jotka voi käyttää haluamaansa kaupunginteatterin esitykseen keväällä 2020 (teatterin omat tuotannot). Voittajaan ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

1. Luetko asukaslehteä paperijulkaisuna vai verkossa? Rastita sopivin vaihtoehto.

Paperijulkaisuna

Verkossa

Paperijulkaisuna ja verkossa

En lue asukaslehteä, sillä __________________________________________________________

2. Mitkä lehdessä julkaistavat asiat ovat sinulle tärkeitä ja kiinnostavia? Voit valita useamman vaihtoehdon.

Pääkirjoitus

Jutut

Liikuntatoimen aikataulut, ryhmät jne.

Kulttuuri- ja tapahtumatiedot

Ristikko

Muu, mikä: ___________________________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________ 3. Palautetta lehden tekijöille: esim. mistä asioista haluaisit lukea, mitä kaipaisit asukaslehteen, millainen asukaslehden pitäisi olla, risuja ja ruusuja: ________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________________________ Haluan osallistua arvontaan jättämällä yhteystietoni alle: Nimi: ______________________________________ Puhelin tai sähköpostiosoite:: _____________________________________ Arvontaa varten jätettyjä yhteystietoja käytetään vain arvonnan tarkoituksiin. Niitä ei käytetä suoramarkkinointiin eikä luovuteta kolmansille osapuolille. Lue lisää henkilötietojen käytöstä: lappeenranta.fi/tietosuoja.

20

MEIDÄN LAPPEENRANTA - ASUKASLEHTI 1/2020