Lappeenrannan Kaupungin asukaslehti elokuu 2019

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI / ELOKUU 2019 / WWW.LAPPEENRANTA.FI

TERVETULOA Vanhankaupungin päiville 9.8.–10.8. s. 19 Kaupungin Avoimien ovien tapahtumaan ja Greenreality-karnevaaliin 29.8. s. 4-5

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

370-vuotisjuhlaviikon tapahtumiin s. 19

Joutsenon erityispiirteet vahvistavat kaupunkikokonaisuutta Joutseno 380 vuotta s. 6-9

PÄÄKIRJOITUS

kaupunki tekee hankintoja yrityksiltä ja yhteisöiltä laidasta laitaan: ostaa perunoita, suunnittelua, konsultointia, tietotekniikkalaitteita, tietojärjestelmiä, rakennus­urakoita, hiekotusta tai hiekoitushiekan poistoa, naulakkopalveluja, urheilu­ välineitä…

Hankinta-asiamies Anni Peltola painottaa, Le pp nh että jos paikallinen yritys än va a en t i e voittaa tarjouskilpailun, se tieja m An ko ni P on t s i eltola tää töitä paikka­kunnalle. Mutta kun ihailevat Pusupu tavarat tai palvelut ostetaan kaupungin tai maakunnan rajojen ulkopuolelta, työkin menee muualle.

Lappeenrannan hankintaohjeen mukaisesti yli 5000 euroa maksavien tavaroiden ja yli 10 000 euroa maksavien palveluiden ostoista järjestetään tarjouskilpailu. Myös näitä pienemmissä hankinnoissa ostopäätökset ­tehdään hinnan sekä laadun vertailuna.

Kun tarjoukset on saatu, kaikki tarjoajat ovat kotipaikastaan riippumatta samalla viivalla: kone laskee pisteet tarjouspyynnön määritelmien mukaisesti. Tarjouspyynnöissä on voitu esimerkiksi korostaa hintaa, laatua tai tietyntyyppistä osaamista. Myös tarjouskilpailua edeltäviin markkinavuoropuheluihin ovat tervetulleita yrittäjät kautta maan. a nn

Vuoropuhelua yrittäjien kanssa jo ennen tarjouspyynnön julkaisemista Jotta paikallisten hankintojen määrä lisääntyisi, Lappeenrannan kaupungin hankintapalveluissa sekä yrityspalveluissa edistetään kaupungin ja yrittäjien välistä vuoropuhelua jo ennen tarjouspyyntöjen julkaisemista.

Näitä keskusteluja kutsutaan markkinavuoropuheluksi.

Jalkatyötä tehdään muun muassa Hankinnat Etelä-Karjalassa haltuun HEH -hankkeessa, johon hankinta-asiamiehen palvelutkin sisältyvät.

Hankinta-asiamies Anni Peltolan työnkuvaan kuuluu muun muassa yrittäjien neuvonta esimerkiksi hankintoihin liittyvissä sähköisissä palveluissa,­yrittäjien informoiminen tulevista kilpailutuksista ja aktivoiminen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 7.8.2019, 11. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Toukokuun numero jaetaan kaikkiin talouksiin Etelä-Karjalassa.

Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi // Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme > Lehdet ja esitteet. // ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 // Painos 45 500 kpl // PÄÄTOIMITTAJA Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, kimmo.jarva@lappeenranta.fi // TUOTTAJA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi, puh. 040 760 3082 // LIIKKEELLE Sirpa Pöllänen, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi // ULKOASU JA TAITTO Roister Marketing, roister.fi // ETUSIVUN KUVA Minna Kivistö // JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556 // Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2020

2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

ia.

L

APPEENRANNAN

Sa

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Vaikka kaupungin hankinnat tai siihen liittyvät ­ markkinavuoropuhelut voivat kuulostaa ­kaukaiselta byrokratialta, silti ne narskuvat ­katuhiekkana lenkkarin pohjissa tai sammuttavat koululaisten nälkää. Eli kulkevat mukana ­kaupunkilaisten arjessa.

ku us

K

UN tänä vuonna juhlimme Lappeenrannan 370-vuotismerkkivuotta, haluan nostaa esille yhteistyön ja positiivisuuden merkityksen seutumme kehityksessä. Meidän on yhdistettävä voimamme koko maakunnassa ja myös laajemmin Itä-Suomessa, jotta väkiluku ja työikäisten määrä kääntyisivät nousuun.

Pohjavireeksi tarvitsemme avointa vuorovaikutusta ja luottamusta siihen, että yhden onnistuminen tuo muillekin menestystä.

Lappeenrannan rinnalla Joutsenon pitäjä juhlii omaa 380-vuotismerkkivuottaan.

Pyöreitä vuosia täytti myös kuntaliitos: tänä vuonna tuli kuluneeksi 10 vuotta Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksesta.

Niin Lappeenrannan ja Joutsenon kuin Etelä-Karjalan maakunnankin näkökulmasta katsottuna voin tyytyväisenä todeta, että kuntaliitos oli strategisesti viisas päätös: olemme nyt yhdessä merkittävästi suurempi ja vaikuttavampi teollisuus-, matkailu- ja yliopistokaupunki. Äänemme kuuluu paremmin maailmalla, hyödymme yhteismarkkinoinnista ja säästämme hallintokuluissa.

Lisäksi metsäteollisuuden tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta katsottuna Lappeenranta, Joutseno ja Imatra muodostavat yhdessä maailman metsäteollisuuden pääkaupungin. Viimeaikaiset investoinnit osoittavat, että metsäteollisuus on elinkeinoelämämme tärkeimpiä kivijalkoja tulevaisuudessakin, ja sen sivuvirtojen äärelle on mahdollista kehittää lisää yrittäjyyttä. Imatra on keskeinen yhteistyökumppanimme myös matkailun kehittämisessä ja alueellisessa edunvalvonnassa.

Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksen yhtenä tavoitteena oli tuottaa hallinnollista säästöä, ja tässä tavoitteessa onkin onnistuttu todella hyvin. Kun säästöä on kertynyt hallinnon lisäksi tukipalveluissakin, yhdistyneellä kaupungilla on ollut enemmän varaa peruspalvelujen tuottamiseen. Yhteisvoimin olemme jatkaneet myös Rauhan matkailualueen kehittämistä ja sen markkinointia.

Joutsenolaiset viranhaltijat sekä luottamushenkilöt ovat tunnettuja hyvistä yhteistyötaidoistaan ja positiivisuudestaan. Olen kuullut minua kauemmin Lappeenrannan hallinnossa työskennelleiltä kollegoiltani ja itsekin huomannut, että joutsenolaisten mukaantulo on vahvistanut yhteisöllisyyttä Lappeenrannan hallintokulttuurissa ja ihmiskeskeisyyttä päätöksenteossa.

Myös Etelä-Karjalan yrittäjät yli kuntarajojen ovat tehneet ansiokasta työtä yhteistyön luomiseksi ja koonneet moottoriksi ryhmän, joka kantaa nimeä Uusinajattelijoiden Etelä-Karjala. Mukana yhteistyössä ovat nyt jo ainakin Lappeenranta, Imatra, muut Etelä-Karjalan kunnat, maakuntaliitto, Ely-keskus, korkeakoulut, oppilaitokset, yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt. Yhteisenä päämääränämme on menestyvä Etelä-Karjala, jossa yliopistomme huippuosaamisesta sekä kiertotaloudesta luodaan työtä, ja ilmastonmuutoksen ehkäiseminen juurtuu toimintatapoihimme.

Kun yhteistyön kantavana voimana on usko menestykseen, saamme rohkeutta uudistua. Ei riitä, että vain tietyt avainhenkilöt sisäistävät uudenlaisen ajattelutavan. Meidän kaikkien maakunnan asukkaiden tulee olla uusinajattelijoita ja positiivisen viestin viejiä maailmalla liikkuessamme. Palkintona on, että hyvinvoivassa maakunnassa asukkaiden onnellisuus lisääntyy.

Väestöennusteiden suunnan kääntäminen edellyttää muun muassa, että yhteisesti sitoudumme edistämään opiskelijoiden työllistymistä Etelä-Karjalaan. Tärkeää on myös, että ulkomaalaiset opiskelijat kotiutuvat tänne.

Keväällä Lappeenrannan kaupunki toteutti metallialan yritysten kanssa rekrytointikampanjan, joka todennäköisesti kirkasti alan mainetta, mutta ei valitettavasti ainakaan vielä tuonut tarpeeksi ammattitaitoista väkeä yrityksiimme. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu metallialan ja myös ICT-alan työvoimapulaan.

Olemassa olevien yritystemme onnistuneet sukupolvenvaihdokset ja uusien työntekijöiden rekrytoiminen eläköityvien tilalle on myös yksi avainkysymyksistä.

Olemme koko maakunta samassa veneessä varmistamassa, että elinvoimamme uudistuu. Väestöennusteiden laskevat käyrät varjostavat koko Itä-Suomen tulevaisuutta.

Myös valtiovallan on kannettava vastuunsa, jotta uhkakuvat väistyisivät. Esimerkiksi Itärata loisi tänne kipeästi kaipaamiamme kasvun edellytyksiä.

Hankinnat narskuvat katuhiekkana lenkkarin pohjissa ja sammuttavat koululaisten nälkää

oj a

Kuva: Sami Kontto

Positiivisuutta yhteistyöllä

Paikallinen hankinta luo paikallista työtä

HANKINNAT

Sanna Leppänen

Teksti: Mervi Palonen, Sanna Leppäsen haastattelu ja kuvat: Kaisu Lahikainen

"Vanhan puun rungolta löytyy monenlaista tarkasteltavaa: sammalia, jäkäliä ja hyönteisiä.”

Luontokerhoja palvelutuotantona BIOLOGI SANNA LEPPÄNEN mietti pari vuotta sitten, että Lap-

peenrannan lapsille on tarjolla taiteen perusopetusta ja monenlaisia liikuntamuotoja. Miksei voisi olla myös luontokerhoja?

Hän sai tietää, että vuonna 2018 toteutettaisiin Lape-hankerahoituksella 20 lappeenrantalaisella koululla matalan kynnyksen harrastustoimintaa, johon liittyisi liikuntaa ja kulttuuria.

Harrastustoiminnan järjestämiseksi kaupunki haki avoimella kilpailutuksella palveluntarjoajia, joita ei kilpailutusvaiheessa löytynyt riittävästi.

Sanna Leppänen esitti ideansa luontokerhoista, ja koska hankerahoitusta oli vielä jäljellä, hän pääsi mukaan 17 palveluntarjoajan joukkoon, josta pääosa oli seuroja ja järjestöjä. Yksityishenkilönä hän hankkiutui kevyt­ yrittäjäksi, mitä kaupunkikin edellytti.

Lähimetsiä tutkimassa

osallistumaan kilpailutuksiin sekä markkinavuoropuhelujen järjestäminen.

– Markkinavuoropuheluilla pyritään siihen, Hankinnat Etelä-Karjalassa haltuun (HEH) -hankkeen toteuttajina ovat ­Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä ­Etelä-Karjalan muut kunnat yhteistyössä Etelä-Karjalan ­Yrittäjät ry:n kanssa.

Hankkeen rahoittajat: • Euroopan aluekehitysrahasto EAKR • Lappeenrannan kaupunki • Lappeenranta-Imatra kaupunkiseutu

että mahdollisimman moni yritys voisi osallistua kilpailutuksiin. Keskustelujen ansiosta kaupunki voi ottaa yrittäjien näkemykset huomioon tarjous­ pyyntöä laatiessaan ja yrittäjät tietävät, mitä heiltä edellytetään. Hankintaprosessihan kestää vähintään kolmesta kuukaudesta puoleen vuotta.

Jos yrittäjien kanssa keskustellaan hyvissä ajoin, he pystyvät valmistautumaan monipuolisesti kilpailutukseen ennen tarjouskilpailun alkamista.

Esimerkiksi Lappeenrannan paikallisliikenteen seuraava sopimuskausi kilpailutettiin keväällä 2019 ja siihen liittyneet avoimet markkinavuoropuhelut järjestettiin syksyllä 2018. Markkinavuoropuhelujen lisäksi keskusteltiin liikennöitsijöiden ja kalustotoimittajien kanssa. Vasta sen

Vuoden ajan pidettyjen luontokerhojen toiminnassa olivat mukana ­Kesämäen, Lappeen, Lavolan, Pontuksen, Korkea-ahon ja Simolan koulut.

Pääosin kerhoissa oli alaluokkalaisia, jotka olivat ilmoittautuneet toimintaan oman kiinnostuksensa mukaan.

Luonnonkasveja voi löytää puistosLuontokerhossa lapset saivat tutustua luontoon, niin kasvilajeihin takin, pohtivat Sanna Leppänen kuin lintuihin ja hyönteisiinkin. Kerhotunteja järjestettiin oppitunnin (vasemmalla) ja Anni Peltola. mittaisina­koulupäivän jälkeen sekä sisällä luokissa että ulkona. Kerho­ kokoontumiset oli järjestetty tietyn aiheen ympärille.

– Aiheet olivat monipuolisia: kasveista ja sienistä nisäkkäisiin. Eikä luontoaiheisia leikkejäkään unohdettu, Sanna Leppänen kertoo.

"Lasten kanssa kannat– Syksyllä lähdimme kävelemään lähimetsään, taa mennä metsään tai jonkalainen löytyy lähes kaikkien koulujen vierestä, ja aina oli paljon katsottavaa. Katsottiin, mitä tulee vaikka lähipuistoon ja vastaan, mitä kuuluu, mitä näkyy. Kuunneltiin antaa heidän rauhassa netistä lintujen ääniä. tarkkailla ja tutkia niin Sanna Leppänen sanoo ihmetelleensä, miten monia lintuja alaluokkalaisetkin tunnistivat äänestä. kasveja kuin eläimiäkin."

Eniten kuitenkin yllättivät lasten väliset suuret erot luontotuntemuksessa ja luonnon kokemisessakin.

– Esimerkiksi siinä näkyi paljon eroja, uskalsiko lapsi koskea kasviin, sieneen tai hyönteiseen. Osalle kaupunkilaislapsista metsä on vieras ympäristö, hän kuvailee.

– Hyvinkin toisenlaista oli esimerkiksi Korkea-ahossa, missä lapset saattoivat juosta edeltä ja hihkua: täältä löyty tämmönen, tuu kattomaan.

Monelle lapselle jäi Leppäsen mukaan mieleen vesinäytteiden tarkastelu. H ­ än oli tuonut tutkittavaksi Saimaan vettä, ja sitä tarkasteltiin silmäjälkeen laadittiin tarjouskilpailun pisteytysjärjesmääräisesti. telmä, jota viitoittivat paitsi markkinavuoropuhe– Kun vedessä näkyi vesiperhosen toukkia, juotikkaita ja eläinplanktolut myös kaupungin strategia ja joukkoliikenneponia, vaikkapa hankajalkaisia, monenkin ajatus oli, etten ui enää ikinä, hän liittinen ohjelma. hymähtää.

– Varmaan kaikki sentään menivät uimaan, mutta tuskin juovat järvivettä.

Pienikin voi pärjätä Anni Peltola kannustaa myös pieniä yrittäjiä seuraamaan kaupungin tarjouskilpailuja, koska Luontoa lähellä lapsesta saakka useimmiten hankintoja jaetaan osiin sen sijaan, Sanna Leppänen on lapsesta saakka ollut innostunut luonnosta ja sen että vaadittaisiin tarjoamaan kokonaishankkeisiin. monista ilmenemismuodoista. Eniten häntä ovat kiinnostaneet hyönteiNäin jopa yhden hengen yritys saattaa pystyä tekeset, kuten hämähäkit. Hän on myös luontokuvaaja ja harrastaa kiipeilyä. mään tarjouksen ainakin yhteen osaseen. ­Lasten ohjaamisesta hänellä oli jo aiemmin kokemusta työstään pääohjaaKaupunki liittää mielellään tarjouspyyntöihin jana kiipeilykeskus BoulderSaimaan junnuryhmissä. myös työllisyysnäkökohdan. Esimerkiksi edellyteHän kertoo kuulleensa, että Lape-hankkeen kerhoista tuli kouluilta tään, että yrittäjä työllistää määräajaksi nuoren tai positiivista palautetta. pitkäaikaistyöttömän.

– Harmi, että rahoitus kesti vain vuoden, hän pahoittelee. − Niin markkinavuoropuhelut kuin terve kilpaiTänä keväänä Sanna Leppänen on nuorisotoimen pyynnöstä ollut lukin haastavat paikallisia yrittäjiä kehittämään koulujen iltapäivätoiminnan ohjaajana kaupungin strategiarahoituksella toimintaansa, joka voi ennen pitkää laajentua rahoitetuissa TAIDE-kerhoissa. kotimaakunnan ulkopuolelle tai kansainvälisille Lasten luontokerhoille on ollut tarvetta. Voisivatko vanhemmat antaa markkinoille. Yrittäjän näkökulmasta on erinomailapsille lisäkokemuksia luonnosta? sen hyvä, että kaupungin hankinta- ja yrityspalvelut – Lasten kanssa kannattaa mennä metsään tai vaikka lähipuistoon ja toimivat rintarinnan. Näin tieto kulkee jouhevasti, antaa heidän rauhassa tarkkailla ja tutkia niin kasveja kuin eläimiäkin. ja yrittäjä saa tarvitessaan myös asiantuntevaa opasEikä turhaan pidä kieltää koskemasta. Puihinkin voisi antaa kiivetä, tusta toimintansa kehittämiseen, Peltola tiivistää.

Sanna Leppänen ehdottaa.

Kuntalaisten toivotaan antavan hankintoihin liittyvää palautetta ja kehitysehdotuksia.

Palautteet ja kysymykset voi lähettää osoitteeseen hankintapalvelut@lappeenranta.fi

Lisätietoa Lape-hankkeesta ja matalan kynnyksen harrastustoiminnasta

eksote.fi > eksote > LAPE muutosohjelma lappeenranta.fi > palvelut > nuorten palvelut > kulttuurinen nuorisotyö > matalan kynnyksen harrastustoiminta

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

3

KAUPUNGIN AVOIMET OVET

Kaupungin AVOIMET OVET torstaina 29.8.

Tervetuloa tutustumaan Suomen ilmastopääkaupungin palveluihin ja kestävään toimintaan! Avaamme 370-vuotiaan kaupunkimme ovia ja tuomme Greenreality-karnevaalin kansalaistorille.

Kaupunginorkesteri Lappeenranta-sali

Meditaatiota-konsertti klo 10‒18

Greenreality-karnevaali, kansalaistori, ilmastopääkaupungin vihreä juhla koko perheelle

klo 12–13

Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista.

Lappeenrannassa uskallamme.

Ja teemme.

Keskustelua kaupunginjohtaja Kimmo

Jarvan ja muiden kaupunkikonsernin

viranhaltijoiden kanssa Greenreality karnevaalissa klo 13–15 Jet Lag Off, uusien opiskelijoiden

tervetulotilaisuus, Lappeenranta-sali

klo 10–15

Palvelujen esittelypisteitä, kaupungintalon 1. krs

Palvelujen esittelypisteitä Kaupungintalon 1. krs klo 10–15

Varaamo-tilanvarauspalvelu

Ohjelma Muutokset mahdollisia

klo 9–17

Asiakaspalvelukeskus Winkki avoinna kaupungintalo, 1. krs

Lappeenrannan varattavat tilat yhdessä paikassa! Varaamo on verkkopalvelu, joka tuo kaupungin käytettävissä olevia tiloja, palveluita ja tuotteita näkyviin niitä tarvitseville. Tervetuloa tutustumaan palveluun.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos Pelastuslaitos opastaa ja neuvoo asumisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Etelä-Karjalan kansalaisopisto klo 10–10.45 Kaupungintalon kierros

lähtö 1. kerroksen aulasta klo 12–12.45 Kaupungintalon kierros

lähtö 1. kerroksen aulasta Tiloja ja toimintaa esittelevät kierrokset vetää markkinointi-,­ matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman ja kaupungintalosta kertoo tapahtumakoordinaattori Tero Mäkelä.

Kierrosten ohjelma: 1. kerros: Greenreality-seinä ja Asiakaspalvelukeskus Winkki: asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen esittelee Winkin palveluja.

4. kerros: kaupunginhallituksen kokoushuone ja aulatilat 01. kerros: valtuustosali ja Lappeenranta-sali Kierroksille osallistuneille jaetaan Lappeenranta-kassit.

4

Etelä-Karjalan kansalaisopisto esittelee koulutustarjontaansa ja digihankkeen puitteissa järjestettäviä maksuttomia koulutuksia sekä muita tapahtumiaan. Kurssitarjonta ja tapahtumat luettavissa osoitteessa ekko.fi.

Maasotakoulu Maasotakoulu esittelee koulutusta ja toimintaansa esittelypisteellä. Maasotakoulu (MAASK) kouluttaa ammattisotilaita, varusmiehiä ja reserviläisiä Lappeenrannassa ja neljällä muulla paikkakunnalla. Maasotakouluun kuuluu myös Maavoimien tutkimuskeskus. Maasotakoulu on LUT:n lisäksi ainoa yliopistotasoista koulutusta tarjoava oppilaitos Lappeenrannassa.

Kaupungintalon edustatori, klo 10–15

SPR Piristäjäpalvelu SPR:n Lappeenrannan osaston Piristäjäpalvelu esittelee toimintaansa ja ajeluttaa riksalla ilmaiseksi halukkaita kaupungintalon edustalla.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

Klo 11 vapaa pääsy Klo 19 liput 10 € Konsertti kestää 45 min.

Liput konsertteihin ja orkesterin kausi­ kortteja Asiakas­ palvelukeskus Winkistä.

Kirjasto Klo 9 ja 10 Nukketeatteri Hattara: Tingelstiinan ja

Tangelstiinan syystohinat, pääkirjaston Tarinasali klo 9 ja 9.30 Pilvin luontoretki: toiminnalliset lorutuokiot,

Sammonlahden kirjasto klo 13–16 Marttojen pop-up kahvila, pääkirjaston ala-aula klo 13–16 Digiopastajat esittäytyvät, pääkirjaston Heili-sali klo 13–16 Tule tutustumaan virtuaalilaseihin,

pääkirjaston Heili-Sali klo 16–19 Pelikellari esittelee toimintaansa,

pääkirjaston ala-aulan kokoustila klo 17–18 Laulava Sydän -yhtye esiintyy, pääkirjaston musiikkiosasto klo 17–18.30 Lukukoirailta, pääkirjaston Tarinasali

Museot Maksuton aamujooga Lappeenrannan taidemuseolla klo 8–9 ja klo 9–10, oma matto mukaan. Muutoin normaalit pääsymaksut museoihin.

Nuorisotoimi Ohjaamo Lappeenranta Anni Swanin katu 7, Monari Ohjaamon 4-vuotissynttärit, ovet avoinna klo 10–15.

Paikalla eri toimijoita esittelemässä toimintaansa sekä erilaisia toiminnallisia pisteitä.

Vapaa pääsy. Tapahtumaan voi tulla myös ryhmän tai luokan kanssa.

KAUPUNGIN AVOIMET OVET

Päiväkodit ja koulut Hovinpellon päiväkoti Isopällinkatu 2A Päiväkoti esittelee uusia tilojaan sekä toimintaansa klo 8.30, 9.30 ja 14.30 alkavilla kierroksilla.

Kimpisen lukio Pohjolankatu 2 Tutoropiskelijat opastavat kävijöitä klo 9.15–13.

Lappeenrannan Lyseon lukio Lönnrotinkatu 3 Avoinna klo 8–16. Opiskelijoiden vetämät esittelykierrokset klo 10, 12 ja 14.

Matkailuneuvonta Kauppakeskus IsoKristiina Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme IsoKristiinassa Suomalaisen kirjakaupan vieressä!

Päivän aikana voi osallistua arvontaan. Hae samalla värikäs Lappeenranta-kassillinen infoa ja vinkit kotikaupungin rientoihin.

Kanoottien, kajakkien ja pyörien vuokrausta Hiekkalinnalla.

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku Snellmaninkatu 2 Metku esittelee toimintaansa klo 9–15 Metkussa on taideohjaaja Katariina Kerkkäsen ja esikoululaisten tekemiä nukketeatterinukkeja ja lyhytelokuvia sekä taiteilija Tiinalotta Särmölän vetämissä päiväkotien Kulttuuripolku-pajoissa kevään 2019 aikana tehtyjä ultravioletti-valossa hehkuvia maisemia 370-vuotiaasta Lappeenrannasta.

TERVETULOA

Greenrealitykarnevaaliin!

Koko perheen maksuton Greenreality-karnevaali järjestetään 29.8.2019 klo 10-18 kaupungin Avoimien ovien yhteydessä kaupungintalon edustalla, Kansalaistorilla. Tapahtumassa on paljon aktiviteetteja kaikenikäisille sekä runsaasti esityksiä!

greenreality.fi/asukkaat/karnevaali

Eksoten palvelut esillä

OHJELMA JA AIKATAULU

Eksoten kuntoutus

10:00 Aloitusjuonto

Koulukatu 14 Avoimet ovet klo 10–14 klo 10–12 Kuntoutuksen palvelut, kuntoutusjohtaja Markku Hupli

Ikääntyneiden kotikuntoutus -hankkeen alustavia tuloksia, projektipäällikkö Paula Soukkio

Muistisairaan tukeminen,

muistihoitajat ja muistikoordinaattorit klo 12–14 Terapiapalvelut, toiminnallisia pisteitä, mm. fysioterapeuttien

ohjaamaa puristusvoiman mittausta

Kuntoutusohjaus, puheterapiapalvelut, apuvälinepalvelut

Toiminnan ja apuvälineiden esittely Lisäksi koko päivän esillä: kehitysvammapoliklinikka, kuntoutustutkimuspoliklinikka, kuntoutuskeskus, kävelyrobotin esittely sanoin ja kuvin.

10:10 Alkujumppa, Liikuntatoimi

Vammaispalvelut Iso Apu -palvelukeskus, Kauppakatu 63 Avoimet ovet klo 11–14 Tervetuloa kysymään ja kuulemaan palveluistamme, ohjelmassa myös toiminnallinen tuokio.

Työvalmennuskeskus Kahvila Kaisla tarjoaa kahvit pikkulisukkeineen.

10:30 Taikuri Kristian Backman 11:00 Tanssistudio TwoStep 11:30 Sirkusesitys, Taidekoulu Estradi 12:00 Oscar El Husseini & Tulenarka 13:00 Lauluja Cabaret-musikaalista, Lpr teatteri 13:30 Tanssistudio TwoStep 14:00 Taukojumppa, Liikuntatoimi 14:20 Taikuri Kristian Backman 15:00 Oscar El Husseini & Tulenarka 16:00 Sirkusesitys, Taidekoulu Estradi 16:30 Tanssistudio TwoStep

Etelä-Karjalan Mielenterveyskeskus

17:00 Oscar El Husseini & Tulenarka

Lepolankatu 34 Avoimet ovet klo 10–14 Tervetuloa käymään, tutustumaan paikkaan ja kuulemaan non-stoppina toiminnasta.

Ohjelman muutokset ovat vielä mahdollisia.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Jet Lag Off

opiskelijoiden kotiutumista Lappeenrantaan esimerkiksi tarjoamalla tietoa palveluista.

Lappeenranta haluaa olla Suomen Tervetulotapahtuma järjestetään vetovoimaisin yliopistokaupunki. Uudet samaan aikaan kaupungin Avoimien opiskelijat toivotetaankin viime vuosien tapaan jälleen tervetulleeksi uuteen koti- ovien ja Greenreality-karnevaalin kanskaupunkiinsa Jet Lag Off -tapahtumassa. sa, joten opiskelijoilla on samalla hyvä mahdollisuus tutustua laajemminkin Lappeenranta-salissa järjestettävän tapahtuman tarkoituksena on helpottaa paikallisiin palveluihin ja toimijoihin.

MUKANA OLEVAT TOIMIJAT

Elektroway, Etelä-Karjalan Jätehuolto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Hyötyhalli/EKTA Ry, Innalanmäen tila, Karelian bites, Kaupunkipyörät, Lappeenrannan Energia, Lappeenrannan kaupunkisuunnittelu, Liikuntatoimen ohjauspalvelut, LUT Junior University, Martat / Kestävästi Kaakossa -hanke, Matti Järvinen sport oy, Onnenhevoset Oy, Onnenpisara, Original Sokos Hotel Lappee, Piristäjät Lappeenranta, Pyöräliike Varustamo, Päivi Maaranen, luonnontuotteet, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Greenreality Network, kaupungin Greenreality-palvelut, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, kahvio Lappeenrannan Castillalta, UPM Kaukas.

#greenrealitykarnevaali #greenrealitykarnevaali2019 #greenreality #lappeenranta

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

5

Teksti ja kuvat: Mervi Palonen

JOUTSENO 380 VUOTTA

SAIMAA sielunmaisemana Urheiluharrastukset, suuret työnantajat ja oppilaitokset virittävät joutsenolaisia tarinoita

Paula Kärki ei koe pohjimmiltaan olevansa muualta Joutsenoon tullut, koska on kotoisin vain puolentoista peninkulman päästä, ja Saimaan rannat ovat hänen sielunmaisemiaan.

Joutsenon satama on yksi mielipaikoista. Kuvassa taustalla näkyvä kaukainen ranta on Karsturannan kylää, jonka ylärinteellä entinen Tapiolan emäntäkoulu sijaitsee.

Paikkakunnan identiteetti muodostuu 35 vuotta Joutsenossa asuneen Paula Kärjen mielestä ennen kaikkea maisemista rakennuksineen, historiallisista tarinoista ja henkilöistä sekä ihmisten tavasta tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaansa. Lopulta hajut, tuoksut ja äänet kutovat kokonaisuuden yhteen.

Paula Kärki, omaa sukuaan Pulli, on paikallishistoriaa sekä omia sukujuuriaan tutkiessaan useasti kulkenut polkuja, jotka mutkittelevat niin Lappeella, Lappeenrannassa kuin Joutsenossakin. Mutta toisiinsa yhtyvien polkujen varrella kukkivat paikkakuntien erityispiirteet. Joutsenon identiteetti on jalostunut kahden sitä itseään suuremman, Lappeenrannan ja Imatran, välissä.

S

YNTYJÄÄN lauritsalalainen, silloinen kirjasto­tieteen ja informatiikan opiskelija Paula Pulli saapui ensi kertaa Joutsenoon 20-vuotiaana vuonna 1973, kun hänet oli kutsuttu poikaystävänsä, sittemmin aviomiehensä Juha Kärjen kotiin. − Matkasin Lappeenrannasta Joutsenoon tulevan appeni kyydissä Ilottulan ja Haukilahden rantatietä. Pulpin kohdalla nenään pisti sama tehtaan haju kuin Lauritsalassa­ ja sahan kolinakin oli tuttua korville.

Mieleeni jäivät erityisesti tienvarren kaksi jättiläiskatajaa, joista enää toinen seisoo paikallaan, Paula kertoo.

Koska Paula opiskeli Tampereen yliopistossa ja Juha Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, pari avioitui vasta valmistumisensa jälkeen ja kotiutui Joutsenoon.

Perhe kasvoi, Paula sai mieleisen työpaikan Joutsenon kirjastosta, Juha työskenteli kaukolämpöinsinöörinä Joutsenon energialaitoksella ja sittemmin kunnan ATK-päällikkönä.

Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitos (2009) sekä tukipalvelujen yhtiöittäminen toivat uusia kuvioita työuriin: Juha jäi eläkkeelle vuonna 2014 Lappeenrannan

6

kaupungin tietojärjestelmäpäällikön tehtävistä oltuaan sitä ennen Saitan (Saimaan talous ja tieto Oy, nykyinen Meita) palveluksessa. Paula jäi eläkkeelle vuonna 2018 Lappeenrannan Valtakadun pääkirjastolta, jonne häntä pyydettiin muun muassa ­Carelica-kokoelmaa hoitamaan ennakoivasti, vähän ennen kuntaliitosta.

Kärjen pariskunta asuu edelleen asunnossa, josta tuli heidän kotinsa lasten ollessa pieniä. Nyt perheen pojat ovat jo lähteneet töiden perässä muualle Suomeen.

Emil Hanénin jalanjäljillä Paulan kiinnostus historiaan sai kipinän kansakoulussa, kun opettaja kysyi, että oletko sinä niitä Hanhijärven Pulleja. Kului kuitenkin vuosikymmeniä ja tarvittiin sattuman töytäisyjä ennen kuin hän ryhtyi ratkomaan sukupuunsa arvoitusta. Oman suvun tutkiminen kirvoitti kiinnostuksen seudun muidenkin ihmisten tarinoihin, ja historialliset henkilöt ovat avanneet portteja paikallishistoriaan sekä luoneet kuvaa kotimaakunnan luonteesta.

Matkalle Joutsenon historiaan Paula Kärki lähti kansansivistyksen puolestapuhujana tunnetun, Tapiolan emäntäkoulun perustajan Emil Hanénin jalanjälkiä seuraamalla.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

– Kerran kulkiessani Joutsenon Karstu­ tykkitulessa ja rakennettiin myöhemmin rannassa sijaitsevan entisen Tapiolan uudelleen. Yläpappilaankin oli jo kasattu emäntäkoulun pihapiirissä, tilan silloinen sytykkeet valmiiksi, mutta sytyttäjäksi pehtori ja opas Pertti Piiparinen pysäytti määrätty mies ei täyttänytkään tehtäväänsä minut. Tapiola oli tuolloin Emil Hanéja rakennus säästyi, Paula kertaa sodan nin testamenttilahjoituksen mukaisesti tapahtumia.

Joutsenon kunnan omistuksessa, ja tilan Paikkakunnalle leimaa antaviksi laipäärakennus Vanhala palveli kunnan toksiksi nousivat kansalaissodan jälkeen edustustilana. Piiparinen tiesi, että olen Rauhan piirimielisairaala, Konnunsuon kirjastonhoitaja, ja hän pyysi, että etsisin vankila, Tapiolan emäntäkoulu ja Värrön tietoja Hanénista opastuskierroksia varten. tilalle perustettu metsäkoulu, jonka paikan Moni lappeelainen ja lappeenrantalaiotti myöhemmin Joutsenon opisto. Ennen nen tietää, että Emil Hanénin lapsuustalvisotaa ehti aloittaa myös Tiurun keuhkotina oli Lappeen kappalaisen pappila kotautiparantola.

Parkkarilan mäellä ja viimeinen leposija – Suurten työnantajien lisäksi koulutus on Lappeenrannan sankarihautausmaan on tuonut paikkakunnalle uusia asukkaita. viereisellä Lappeen Marian kirkon hauVarmasti jotkut emäntäkoulun tytöistä jäitausmaalla. Aikoinaan Hanén omisti Karjalankulman paikalla "Suurten työnantajien lisäksi koulutus sijainneen puutalon. Talvisin hän asuikin Lappeenrannassa ja on tuonut paikkakunnalle uusia asukkesäisin Joutsenossa, Tapiolan kaita. Varmasti jotkut emäntäkoulun Vanhalassa. tytöistä jäivät Joutsenoon tai muualle – Mielestäni juuri Emil Hanén Etelä-Karjalaan emänniksi” on erinomainen yhdyshenkilö Lappeen, Lappeenrannan ja Joutsenon historiassa. Kansansivistys­ vät Joutsenoon tai muualle Etelä-Karjalaan työnsä­hän tosin aloitti jo Ruokolahdella emänniksi, Paula Kärki juttelee. sen jälkeen kun oli lopettanut uransa Joutsenon opisto puolestaan puhaltaa tsaarin virkamiehenä. Aika ihmeellistä, Etelä-Karjalaan edelleen niin sanottua kuinka lähes kuuro mies pystyi saamaan Joutsenon henkeä monipuolistamalla niin paljon aikaiseksi, Paula pohtii.

Lappeenrannassa tekniikkaan ja kauppaan painottuvaa koulutustarjontaa kulttuurilla, taiteella ja humanismilla. Opiston koulutNeljän voimalla: Rauhan alue, tamia kulttuuri- ja raittiussihteereitä on Konnunsuo, emäntäkoulu ja sijoittunut esimerkiksi oman maakunnan Joutsenon opisto kuntien palvelukseen.

Kansalaissodan aikaisesta Joutsenon – Joskus ihan ihmettelen, kuinka moni historiasta kotiseutuneuvos Pertti Vuoren taiteilija ja muusikko on saanut ensiopetusrinnalla kirjoittanut Paula Kärki muistelee taan juuri Joutsenon opistossa, Kärki lisää. kaihoisasti sodan vimmassa poltettuja tai Joutsenon Korvenkylässä sijaitsevaa tuhottuja historiallisia rakennuksia.

Rauhan aluetta joutsenolaiset ovat aina – Joutsenon kirkko ja Värrön tilan päärapitäneet oleellisena osana Joutsenoa, kennus kansatieteellisiä aarteita sisältävine vaikka moni tuli ja tulee sinne edelleenkin aittoineen paloivat. Tosin kirkko syttyi oleImatran kautta. tettavasti vahingossa. Alapappila­tuhoutui

JOUTSENO 380 VUOTTA

Konnunsuo on kaikunut suomalaisten korviin paitsi vankilana ja nykyisenä vastaanottokeskuksena myös säähavaintopisteenä. − En meinaa millään tottua siihen, että radiossa kerrotaan nyt Lappeenrannan Konnunsuon pakkaslukemat, aina ennenhän puhuttiin Joutsenon Konnunsuosta, Paula Kärki naurahtaa.

Identiteetti ­muodostuu lapsuuden ­leikkitantereilla Paula Kärki pohtii, että koti on siellä, missä perhe, työ ja tärkeät ihmissuhteet, mutta identiteetti muodostuu kuitenkin lapsuuden leikkitantereilla.

Hän kääntyykin miehensä Juha Kärjen puoleen, kun kysyn Joutsenon syvimmästä olemuksesta. Juha muutti kemiläisten vanhempiensa kanssa Joutsenoon ensi kerran jo puolitoistavuotiaana ja tuntee Joutsenon kotiseudukseen, vaikka on ajoittain, lyhyen jakson myös lapsuudessa, asunut muualla.

Hän on Paulan kanssa samaa mieltä siitä, että lapsuuden maisemat pysyvät ihmismielessä kaiken ikää oleellisena osana identiteettiä.

– Oma äitinikin puhui toistamiseen siitä, kuinka muuttaisi sitten joskus täältä Joutse-

Paula jatkaa, että mäkihyppääjälegenda nosta takaisin Kemiin, omiin maisemiinsa, levollisen hillitty yleisilmapiiri maakunMatti Nykäsenkin suuri arvostus varmasti Juha hymyilee. nan muuhun karjalaiseen pulppuavuuteen pohjaa juuri paikkakunnan urheiluperinHän tietää, että moni muukin perhe on verrattuna. teisiin. tullut Joutsenoon työn perässä.

Juha muistaa, kuinka hänen nuoruudesPaula ja Juha pitävät Saimaata ja Joutse− Suuret työnantajat, saha ja metsäteollisaan urheiluharrastukset kokosivat paiknon edustalla levittäytyvää saaristoa sielunsuus, ovat vetäneet tänne työvoimaa ympäri kakuntalaisia yhteen ja nostattivat seudun maisemanaan. Juhan nuoruudessa retkeily Suomea. Uudet asukkaat ovat solahtaneet omanarvontuntoa.

Saimaan saaristossa kuului oleellisesti kesän kantaväestön joukkoon ja varmasti myös – Talvella pelattiin jääkiekkoa ja koripalrientoihin. muokanneet seudun tapakulttuuria, Juha loa, kesäisin jalkapalloa. Paikallisia urheiKun Joutsenon pitäjä perustettiin vuonna arvelee. lusankareita on arvostettu ja arvostetaan.

1639, se erotettiin Taipalsaaresta. Vaikka Paula on Juhan kanssa samaa mieltä siitä, Esimerkiksi yhdistetyn maailmanmestarin muinainen yhteys Taipalsaareen kummasettä muualta tulleet ovat muokanneet pai(1958), Joutsenon Kullervoa edustaneen tuttaakin nykyisiä kuutostien kulkijoita, kallista ilmapiiriä ja kommunikaatiotapaa.

Paavo Korhosen kunniaksi on pystytetty 1600-luvun vesiteiden kyntäjille emäpitäjän – Kauan aikaa sitten esimerkiksi Joutmuistomerkki ja hänen arvokisamitaleitaan kirkko häämötti saariston takana. senon Hämäläisenkylään muutti paljon on esillä Joutsenohallissa, Juha mainitsee. hämäläisiä. Sukupolvien ketjussa siirtynyt, karjalaiMyrsky-patsas tutuksi jo tekovaiheessa suudesta poikkeava tapakulttuuri ehkä Joutsenon symbolin, kirjaston edessä seisovan, vuonna 1979 paljastetun Myrsky-patsaan näkyy vieläkin Paula Kärki näki ensi kerran jo sen tekovaiheessa. tavassa kohdata – Poikaystäväni Juha oli kesätöissä sahalla ja oli kohta tulossa ruokatunnille. Keitto kiehui muita ihmisiä. hellalla ja lähdin pihalle hakemaan persiljaa. Mutta voi kauhistus, kiireissäni paiskasin oven Kirjastossa työskenlukkoon perässäni. Persiljat jäivät penkkiin, kun juoksin taiteilija Reino Puustisen hallille apua nellessäni huomapyytämään. Reino oli juuri hitsaamassa Myrsky-teostaan, mutta keskeytti työnsä ja kiidätti sin, että Joutsenon kirjastossa oli minut sahalle, josta sain vara-avaimen, Paula muistelee nauraen.

PAULA KÄRKI • Syntyjään lauritsalalainen, asunut 35 vuotta Joutsenossa • Perheeseen kuuluvat puoliso Juha Kärki ja kaksi aikuista poikaa • Tunnetaan Joutsenossa paikallishistoriaa harrastavana kirjastoamanuenssina, jonka tehtäviin kuului muun muassa Joutsenon paikalliskokoelman hoitaminen ja kartuttaminen • Siirtyi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen vähän ennen Lappeenrannan ja Joutsenon vuonna 2009 toteutettua kuntaliitosta.

Lappeenrannan pääkirjastossa tehtäviin kuului muun muassa maakunnallisen Carelicakokoelman hoitaminen ja kartuttaminen.

• Jäi eläkkeelle vuonna 2018 • Harrastaa historiaa, luonnossa liikkumista, marjastusta ja uintia • Kuuluu säännöllisesti kokoontuvaan naisporukkaan, jossa puhutaan kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä Nappulakivi sijaitsee Arposenniementien laidalla. Kansalaissodan aikana valkoisten tykkiasema sijaitsi kiven vieressä. Tykkitulta ohjattiin Tapiolan tornista kohti Joutsenon työväentaloa.

Lasiovet on asennettu Joutsenon Tapiolan entisen emäntäkoulun päärakennukseen vastikään.

• Kirjoittaa historiaa muun muassa kotiseutuneuvos Pertti Vuoren kanssa.

Arposenniementieltä Vanhalan torniin Toukokuun aurinko kirkastaa peltoaukeita. Nappulakivi kohoaa Arposenniementien laidalla. Taaempana näkyy maatilan talousrakennuksia, toisella puolella tietä nousee Tapiolan entisen emäntäkoulun mäenrinne, jonka vieressä suppa vie katsetta syvyyksiin. Kun silmä lopulta tapaa syvänteen pohjalla kiiltelevän pikku­ lammen, katsoja huudahtaa ihmetyksestä.

Entisen emäntäkoulun päärakennuksen eli Vanhalan torni siintää metsän takana. Emme kuitenkaan kiipeä pihalle metsätietä vaan kierrämme Rantatien kautta.

Paula Kärki tietää kertoa, että Vanhala on rakennettu osittain kantatilaan kuuluneen Nappulan tuvan hirsistä 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa. 1910-luvulla rakennettu Kutomo puolestaan on emäntäkoulun ensimmäinen koulurakennus, joka sai nimensä ison salin kangaspuista. ­ Ne ovat tilan vanhimmat rakennukset.

Päärakennus Vanhala on edustavassa kunnossa, mutta Kutomo on päässyt ajan saatossa ränsistymään. Joutsenon kunnan aikoina

Paula Kärki osallistui useisiin erilaisiin tilaisuuksiin Vanhalassa ja oli myös Etelä-Karjalan museon asiantuntijoiden kanssa tutkimassa esineistöä ja tyhjentämässä huoneita ennen tilan myyntiä vuonna 2015. Tapiolan tila on nykyisin venäläisomistuksessa.

Kärki kertoo nähneensä valokuvia, jossa päärakennus oli maalattu keltaiseksi. Torniin johtava lasiovi on asennettu hänen viime käyntinsä jälkeen.

Salin ikkunan alla kukkii himalajanjalkalehti, vanhanajan perenna, jota lienee turha kysellä nykyajan taimistoilta. Vähän kauempana keto-orvokit ovat avanneet terälehtensä.

Vanhalan salissa katse pysähtyy laipion vankkoihin hirsiin, jotka kertovat rakennuksen edeltäjän, Nappulan tuvan tarinaa. Vanhalan tornissa maistuisi kahvi aamuauringon lämmössä, kuten aikoinaan Emil Hanénillekin. Koillisessa siintäisi Saimaa, ellei jäisi puiden taakse.

Kuva: Himalajanjalkalehti kukkii toukokuussa Vanhalan salin ikkunan alla. Se on ­ anhanajan perenna, jota lienee turha kysellä nykyajan taimistoilta. Kasvin lehdet ja v ­juuret ovat myrkyllisiä, samoin sen hedelmät raakileina.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

7

Teksti: Mervi Palonen

10 VUOTTA LAPPEENRANNAN JA JOUTSENON KUNTALIITOKSESTA

Joutsenon erityispiirteet vahvistavat kaupunkikokonaisuutta Joutsenon teollistumiskehitys alkoi 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä perustetun Honkalahden sahan ja tänä vuonna 110 vuotta täyttävän Metsä Fibren Joutsenon selluloosatehtaan eli Pulpin perustamisesta.

Matkailuelinkeino iti nykyisellä Rauhan matkailualueella jo ennen teollistumisen alkamista: ensimmäinen täysihoitola aloitti toimintansa vuonna 1894 ja oli paitsi varakkaiden suomalaisten myös ­venäläisten suosiossa. Kuuluisia vieraita saapui Keski-Euroopasta asti.

L

APPEENRANNAN kaupungin

mielikuvia ja löytää lisää ammattitaitoista kehitysjohtaja Markku Heinonen työvoimaa. muistaa hyvin Joutsenon sloganin − Metallialan imagon nostaminen on tär1980-luvulta ”Joutseno, voimaa on!” keää, jotta alalle saataisiin motivoituneita YouTubesta löytyy vielä sloganin aikainen opiskelijoita. Sen rinnalla työperäinen video, jossa kunnan vahvuuksia esitellään maahanmuutto olisi yksi vastaus työvoimapilke silmäkulmassa. pulaan. Toisaalta mallia voisi ottaa myös − Voimaa on edelleen. Joutsenon metsä- ja sahateollisuudesta, jossa uusia teollisuuden monipuolisuus vahvistaa työntekijöitä on koulutettu oppisopimusmetsäosaamisen kokonaisuutta ja tarjoaa koulutuksella yhteistyössä ammattiopisto myös elinkeinopoliittisesti kiinnostavan Sampon kanssa, Heinonen pohtii. kehitysympäristön, Heinonen sanoo.

Vuonna 2011 lakkautetun Konnunsuon Hän arvelee, että Joutsenon kloraatvankilan mukana Lappeenrannasta ­hävisi titehtaalla sivutuotteena syntyvä vety puolitoistasataa työpaikkaa, mutta jo voi olla tulevaisuuden polttoaine, kun seuraavana vuonna vankilarakennuksissa uusiutuvan energian varastointiratkaisuja aloitti vastaanottokeskus. tutkitaan LUT-yliopistolla.­ ­Metsä Fibren Joutsenon tehdas puolestaan kirkastaa Lappeenrannan vihreää mainetta: se on normaalissa tuotantotilanteessa hiilineutraali sellutehdas. − Viime vuonna metsäteollisuuden työpaikat Lappeenrannassa kääntyivät ilahduttavasti nousuun pitkän alamäen jälkeen ja viimeaiMarkku Heinonen kaiset investoinnit valavat tulevaisuudenuskoa. Lisäksi teollisuus tarvitsee ympärilleen suunnittelupalveluja ja muuta Rauhan matkailualue alihankintaa, joten sillä on omia työpaikloistoesimerkki ennakko­ kojaan suurempi työllistävä vaikutus, luulottomuudesta Heinonen laskee.

Rauhan ja Tiurun sairaaloiden alasJoutsenossa on useita metallialan ajo v­­ uosituhannen vaihteessa merkitsi yrityksiä, jotka kärsivät työvoimapulasta.

Joutsenon kunnalle noin 1200 työpaikan Keväällä 2019 Lappeenrannan kaupunki menetystä. Tiurun sairaala oli lakkautoteuttikin yhteistyössä yritysten kanssa tettu jo 1990-luvulla, jonka jälkeen sen rekrytointikampanjan, jonka tarkoituktiloissa toimi sittemmin Konnunsuolle sena oli päivittää metallialaan liittyviä siirtynyt vastaanottokeskus. Sairaaloiden

”Viime vuonna metsä­ teollisuuden työpaikat ­Lappeenrannassa ­kääntyivät ilahduttavasti nousuun pitkän alamäen jälkeen ja viimeaikaiset investoinnit valavat tulevaisuudenuskoa.”

8

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

l­ akkauttamisen seurauksena mureni monin tavoin omavarainen ja tiivis yhteisö.

Vaarana oli, että alue autioituisi ja rappioituisi.

Lappeenrannan kaupunginhallitukNäkymä Joutsenosta 2018 sen puheenjohtaja, joutsenolainen Risto Kuva: Lappeenrannan kaupunki Kakkola muistaa hetken, kun Joutsenon kunnanjohtaja Kari Korkiakoski tokaisi hänelle ja kunnanhallituksen varapuheen­ johtaja Matti Ahvoselle, että mitäs jos Joutsenon kunta ostaisi Rauha-Tiurun alueen sairaanhoitopiiriltä. − Olihan se melkoinen avaus. Täytyy myöntää, että säpsähdin. Silmissä ehtivät vilistä tyhjillään olevat valtavankokoiset rakennukset ja niiden ylläpitokustannukset, mutta toisaalta myös upeat rannat ja luontokohteet, Risto Kakkola muistelee.

Tuolloin hän oli Joutsenon kunnanhallituksen puheenjohtaja. ”Nyt Rauhan alueella on erittäin Tokaisusta tuli monipuoliset palvelut ja korkea totta vuonna 2005, kun samana vuonna palvelutaso. Esimerkiksi muualta kaupungiksi muuttunut Suomesta tulleet kokousvieraat ovat Joutseno osti Etelä-Karolleet yllättyneitä, ja kokonaisuutta jalan sairaanhoitopiiriltä­reilut 400 hehtaaria kehutaan ainutlaatuiseksi.” maata Rauha-Tiurun alueelta.

Risto Kakkola − Ostopäätöstä seurasi poikkeuksellisen yksituumainen jännitysnäytelmä, jolle epäilijätkin toivoivat hyvää lopputulosta. Kari kehutaan ainutlaatuiseksi. VenäläismatKorkiakoski teki hartiavoimin töitä Rauhan kailijoiden osuus on ollut alusta asti suuri, eteen. Matkailualueen kehittäminen on ja nyt markkinoimme Saimaata ja samalla loistoesimerkki ennakkoluulottomuudesta Rauhan aluetta muun muassa keskieuja siitä, kuinka luja tahto vie toivottuun rooppalaisille matkailijoille. lopputulokseen, Kakkola tiivistää.

Risto Kakkola toivoo, että maakunKorkiakoski piti alueen kehittämistä niin nan asukkaat ottaisivat Rauhan palvelut tärkeänä, että irtaantui puolittain kaupunomakseen samaan tapaan kuin Myllymäen ginjohtajan työstään ja ryhtyi hankevetulaskettelukeskuksenkin. riksi EU-hankkeeseen, joka perustettiin − Myllymäen laskettelukeskus vetää Rauhan kehittämistä varten. maakunnan nuorisoa ja talviurheilun Matkailualueen kaavaprosessi eteni­ harrastajia puoleensa vuodesta toiseen. ennätysvauhtia, koska siitä ei jätetty Alun perin se perustettiin Joutsenon ja ­ainoatakaan valitusta. Lainvoiman kaava Lappeenrannan yhteisellä päätöksellä, sai vuonna 2007. koska varsinkin lasten ja nuorten talviajan Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliiharrastusmahdollisuuksia haluttiin lisätä. toksen jälkeen matkailualueen toteuttaKeskuksen läheisyydessä on nykyisin myös mista edistettiin yhteisvoimin, ja Holiday upeat hiihtomahdollisuudet, jotka samalla Club Saimaan avajaisia vietettiin marraslaajentavat Rauhan palveluja. kuussa 2011. Vuonna 2012 Rauhan alueella Kaupunginhallituksen puheenjohtaja järjestettiin loma-asuntomessut. kiittää Lappeenrannan ja Joutsenon välistä − Nykyisin alueella on erittäin monipuolikuutostien osuutta: asuipa Joutsenossa tai set palvelut ja korkea palvelutaso. EsimerLappeenrannan keskustassa, työmatka kiksi muualta Suomesta tulleet kokousvieraat ovat olleet yllättyneitä, ja kokonaisuutta sujuu kohtuuajassa.

10 VUOTTA LAPPEENRANNAN JA JOUTSENON KUNTALIITOKSESTA

Kuntaliitos kasvatti yhteisvoimaa

L

APPEENRANNAN kaupungin kehitysjohtaja ­Markku

Heinonen määrittelee, että itsenäisenä kuntana ja kaupunkina Joutseno oli vahva yhteistyön luoja kahden kaupungin välissä. − Varsinkin alueellisissa elinkeinopoliittisissa avauksissa Joutseno toimi yhteistyön moottorina ja tasapainottajana. Välittäjän rooli syntyi ennen kaikkea sijainnin seurauksena: Rauhan ja Korvenkylän asukkaat käyttivät Imatran palveluja, mutta kunnan elinvoimaan haettiin vahvistusta Lappeenrannasta. Joutsenolle oli edullista niin palvelutuotannossa kuin elinkeinopolitiikassakin löytää alueellisesti yhdenmukaisia ratkaisuja.

Heinonen arvelee, että Joutsenon edun hakeminen kahden sitä itseään suuremman keskuksen välissä kasvatti osaltaan niin Joutsenon virkamiehistä kuin luottamushenkilöistäkin yhteistyökykyisiä. Yhteistyökyvystä on ollut hyötyä sekä Joutsenolle että Lappeenrannalle. − Joutsenolaiset ovat olleet vaikuttajan paikoilla sekä kaupungin­ hallituksessa että kaupunginvaltuustossa. Myös Joutsenon kaupungin palveluksesta Lappeenrannan kaupungin palvelukseen siirtyneille viranhaltijoille löytyi keskeisiä tehtäviä. Joutsenolaiset ovat selvästi vahvistaneet yhteisöllisyyttä Lappeenrannan kaupungin hallintokulttuurissa sekä ihmislähtöisyyttä päätöksenteossa, Heinonen arvioi.

Hän pitää kuntaliitospäätöstä oikein ajoitettuna ja strategisesti viisaana. − Tuskin enää nykyisin pystyttäisiin neuvottelemaan kunta­ liitosta, jossa liittyvä kunta saa 20 miljoonan investoinnit. Yhdessä näymme paremmin maailmalla ja pystymme tehokkaaseen edunvalvontaan sekä markkinointiin.

”Joutsenossa on hyvä asua ja elää” Risto Kakkola on toiminut niin Joutsenon kuin Lappeenrannankin hallinnossa kunnan- ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Hänen mielestään on vaikea arvioida, miten Joutseno olisi pärjännyt itsenäisenä kaupunkina, mutta velkaantumatta se ei olisi pystynyt tekemään yhtä mittavia investointeja kuin kuntaliitoksen jälkeen on tehty. − Joutsenossa kuntaliitos herätti ristiriitaisia tunteita ja katkeruuttakin aika pitkään. Kymmenen vuoden aikana Joutsenoon on kuitenkin investoitu paljon, uusi palvelukeskus on rakennettu ja terveyskeskus saneerattu. Tänä vuonna alkaa uuden koulukeskuksen rakentaminen. Myös Rauhan matkailualuetta on kehitetty merkittävällä tavalla, Kakkola luettelee.

Rauhan matkailualue 2018 Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Joutsenon koulun rakentaminen alkaa syksyllä 2019 Uuden koulun rakentaminen Joutsenon keskustaajamaan, lähes entisen koulun paikalle, aloitetaan syksyllä 2019. Koulurakennus valmistuu keväällä 2021. Saman vuoden syyslukukaudella uudisrakennuksessa aloittaa koulutyönsä noin 800 oppilasta eskarilaisista ysiluokkalaisiin.

Rakennushanke maksaa noin 22 miljoonaa euroa. Uudisrakennus toteutetaan puuelementeistä. Myös Parjalan ja Ravattilan koululaiset tulevat keskustaajaman uuteen kouluun Joutsenon keskustan koululaisten lisäksi. Korvenkylään on suunnitteilla uusi koulu.

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy

”Jotta elinvoima säilyisi, toiveenamme on, että Joutsenon hyvinvointiaseman palvelut pysyisivät edelleen hyvinä, koulu­päätöksissä säilytettäisiin tolkku ja asuntotonttien kaavoitusta lisättäisiin.”

Risto Kakkola Hän huomauttaa, että Joutsenon lukion lakkauttaminen on jäänyt vaivaamaan monen joutsenolaisen mieltä. − En usko, että lukiota olisi lakkautettu itsenäisessä kaupungissa tai ainakin sen eteen olisi tehty kaikki mahdollinen.

Joutsenon aluekeskuksessa on nyt noin 10 000 asukasta. Risto Kakkolan mielestä Joutsenossa on hyvä asua ja elää. − Jotta elinvoima säilyisi, toiveenamme on, että Joutsenon hyvinvointiaseman palvelut pysyisivät edelleen hyvinä, koulupäätöksissä säilytettäisiin tolkku ja asuntotonttien kaavoitusta lisättäisiin.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

9

Teksti ja kuva: Sami Soljansaari

TAPAHTUMAKUMPPANUUDET

Tapahtumapalvelujen asiantuntija Teemu Myyryläisen mielestä Lappeenrannan tapahtumakattaus kehittyy oikeaan suuntaan.

Tapahtumakumppanuuksien avulla yhteisen suunnittelupöydän ääreen

L

APPEENRANNAN kaupunki

otti alkuvuodesta 2019 käyttöön tapahtumakumppanuusmallin, jonka avulla edistetään uusien tapahtumien syntymistä ja jo olemassa olevien tapahtumien kasvua. Tapahtuma­ palveluiden asiantuntija Teemu Myyryläisen mukaan kumppanuussopimuksien avulla päästään yhteisen suunnittelupöydän ääreen tapahtuma­järjestäjien kanssa.

– Kaupunki myönsi aiemmin suoria tapahtuma-avustuksia ilman sen ihmeellisempää vuoropuhelua. Kumppanuusmalli on luonteeltaan keskustelevampi, ja järjestämiseen liittyviä asioita pallotellaan yhdessä. Järjestäjät saavat meiltä muun muassa asiantuntija-apua ja me taas esimerkiksi tärkeää tietoa siitä, millaisia tarpeita järjestäjillä on.

– Kaupunki voi näyttäytyä tapahtumajärjestäjille hiukan kasvottomana, joten yhteydenpito on siksikin tärkeää. Mielestäni kaikki ovatkin olleet tyytyväisiä, että olemme osoittaneet aidosti kiinnostusta Lappeenrannassa järjestettäviin tapahtumiin, myös niihin, jotka eivät ole varsinaisia kumppanuus­tapahtumia.

Tapahtumakumppanuus on kiinnostanut niin uusia kuin jo entuudestaan tuttujakin tapahtuma­järjestäjiä. Valmisteilla olevia ja tehtyjä sopimuksia on jo parikymmentä. Myyryläinen on omissa silmissään asettanut epäviralliseksi vuositavoitteeksi 30 kumppanuussopimusta.

– Olemme saaneet myös jonkin verran tiedusteluja kumppanuusasioista.­Pitää muistaa, että aikajänne on melko lyhyt tapahtuman järjestämiseen kuluvan vuoden aikana.

Monet suunnittelevat omia tapahtumiaan

10

vasta vuodelle 2020 tai 2021. Tähtäämme kumppanuuksillakin ennen kaikkea tapahtumatoiminnan jatkuvuuteen.

Kumppanuustapahtumia järjestävät ovat tähän mennessä saaneet taloudellista tukea sekä markkinointiapua. Osalle järjestäjistä on myös lainattu tavaroita sekä etsitty sopivia esiintymispaikkoja ja yhteistyötahoja. Lisäksi tapahtumajärjestäjiä on

tapahtumien järjestäminen Lappeenrannassa koetaan.

Tapahtuman järjestäminen on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään esimerkiksi tapahtumapaikkaan liittyvien asioiden, tapahtumapaikan, majoituksen ja ruokailun suunnittelua sekä lupa-asioiden selvittämistä. Varsinkin suuria yleisötapahtumia järjestettäessä tulee olla yhteydessä usean kaupunkiorganisaatioon kuuluvan tahon ja eri viranomaisen kanssa.

– Olemme rakentamassa yhden luukun systeemiä, jossa tapahtumajärjestäjä asioisi vain esimerkiksi tapahtumapalvelujen kanssa, ja me selvitämme kaikki kaupunkia koskevat asiat sisäisesti järjestäjää varten.

– Lisäksi suunnittelemme tapahtumajärjestäjille tarjottavia valmiita malleja siitä, miten erilaisia tapahtumia voisi järjestää Lappeenrannassa, Myyryläinen sanoo.

”Tapahtumien jatkuvuuden kannalta on oleellista, miten helpoksi ja sujuvaksi tapahtumien järjestäminen Lappeenrannassa koetaan. " Teemu Myyryläinen neuvottu myös lupa-asioissa ja avustettu tapahtuma-alueiden suunnittelussa.

Tapahtumien järjestäminen sujuvaksi Myyryläisen mukaan kaupunki haluaa sujuvoittaa tapahtumien järjestämistä Lappeenrannassa ja vähentää tapahtumien järjestämisprosessiin kuluvaa aikaa.

Tapahtumajärjestäjille on esimerkiksi koottu Lappeenranta Events -sivustolle tietopaketti siitä, mitä kaikkea tapahtuman järjestämiseen liittyy.

– Tapahtumien jatkuvuuden kannalta on oleellista, miten helpoksi ja sujuvaksi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

Tukea myös ensikertalaisille Lappeenrannan tapahtumapalvelut auttaa myös muiden kuin kumppanuustapahtumien järjestämisessä.

– Olemme olleet yhteydessä muihinkin kuin kumppanuustapahtumiin ja kyselleet varsinkin ensikertalaisilta, sujuuko kaikki hyvin ja olettehan huomioineet nämä ja nuo asiat. Ennakoimalla säästää paljon aikaa, Myyryläinen toteaa.

Hän kannustaa esimerkiksi kave­ri­ porukoita ottamaan rohkeasti ­yhteyttä, jos

oma tapahtumaidea kaipaa jalostusta ja syventämistä.

– On tietysti hienoa, jos meihin otetaan yhteyttä valmiiden konseptien kanssa, mutta autamme mielellämme ihan alkutekijöissäänkin olevien ideoiden kehittämisessä. Uusien tapahtumien syntyminen on koko Lappeenrannan etu.

– Voimme yhdessä käydä ideaa läpi ja auttaa järjestäjiä eteenpäin kertoen esimerkiksi mitä tapahtuma vaatii, mitä tulisi huomioida, miten tapahtuman voisi järjestää ja missä sekä ketkä sopisivat yhteistyötahoiksi.

Jos vain on intoa ja tekijöitä, niin marginaaliseltakin tuntuvasta tapahtuma-aiheesta voi saada ajan kanssa ja hyvän maineen avulla rakennettua isomman festarin.

Lappeenrannassa hyvä tapahtumatilanne Tapahtumapalvelujen asiantuntija Teemu Myyryläisen mielestä Lappeenrannassa tilanne tapahtumien suhteen on hyvällä alulla.

– Meillä on tänä kesänä esimerkiksi kolme isoa kaupunkifestaria, mikä jo osaltaan kertoo oikeaan suuntaan kehittyvästä tapahtuma­kattauksesta.

Myyryläinen korostaa erityisesti paikallisten tapahtumajärjestäjien merkitystä myös jatkuvuuden kannalta.

– Tapahtumia syntyy luontevasti erityisesti paikalliskulttuurin kautta. Lappeenrannassa on hyvä kierre menossa esimerkiksi Nuijamiehen ja muiden paikallistoimijoiden ansiosta.

– Suositut, isot ja ennen kaikkea pysyvät tapahtumat kumpuavat aina jollain tavalla paikallisuudesta. Vahvat siteet Lappeenrantaan edesauttavat tapahtuman säilymistä ja pysymistä täällä.

JUHLAVUODEN ANTOLOGIA

Lappeenrannassa järjestetään 16.–18. elokuuta uusi taidemusiikin festivaali Kumaus.

Festivaalin taustalla ja taiteellisena johtona toimivat Lappeenrannan kaupungin­ orkesterista tutut Lauri Pekkarinen ja Helka Seppälä sekä lappeenrantalais­ lähtöinen kapellimestari ja harmonikka­ taituri Janne Valkeajoki.

K La

iP ek ka rin en

ur

. Kuva:

älä epp Helka S

– Toivomme, että ennakkoasenteet ja vanhentuneet käsitteet konserttietiketistä heitetään kotoa lähtiessä biojäteastiaan maatumaan ja paikalle tullaan omina itsenämme nauttimaan ilman rajoituksia.

Kumaus on yksi kaupungin kumppanuustapahtumista. Sitä ovat kaupungin lisäksi tukeneet Koneen säätiö, Alfred Kordelinin säätiön Lappeenrannan rahasto ja Karjalan kulttuurirahasto.

– Kaupunki oli ensimmäisten joukossa tukemassa festivaalia, mikä oli tietysti aloittelevalle tapahtumalle hieno alku. Olemme saaneet tapahtumapalveluista kiitettävästi apua järjestämiseen ja harjoitustilojen löytämiseen. Kaupungin ansiota on myös, että Nuijamiehen konserteissa kuullaan pystypianon sijasta flyygeliä, Pekkarinen sanoo.

Lisätietoa Kumauksesta ja sen lipunmyynnistä, taiteilijoista ja ohjelmasta:

kumausfestivaali.com

Kanava-tarinoita voiman synnystä -musikaali kertoo Saimaan vanhan kanavan vaiheista Kulttuuritila Nuijamiehessä nähdään 1.–6.11. musikaali, joka kertoo Saimaan vanhan kanavan vaiheista. Kanava-tarinoita voiman synnystä -kantaesityksessä keskitytään Saimaan kanavan rakentamiseen, sen vihkimiseen ja kanavan aktivoitumiseen rakennustöiden jälkeen.

Lappeenrannan 370-vuotisjuhlavuotta osaltaan juhlistavan musikaalin esiintyjäkaartissa nähdään paikallisia laulaja-näyttelijöitä. Lisäksi orkesteri koostuu maakunnan huippu­ muusikoista.

Myös työryhmä on Lappeenrannasta. Käsikirjoituksesta vastaa kirjailija ja dramaturgi ­Petter Sairanen. Ohjaajana toimii muun muassa Lappeenrannan tanssiteatterista tuttu Aapo Stavén. Tuotannosta vastaa RAN productions yhteistyökumppaineineen. Esityksen musiikin loihtivat pitkän linjan biisintekijät ja muusikot Mariina Niittymäki ja Reima Neuvonen.

Neuvonen kertoo, että musikaalissa matkataan ajassa taaksepäin 1800-luvun Etelä-Karjalaan, jolloin Saimaan kanavan rakentaminen mullisti koko alueen elämänmenon.

– Luvassa on tarina luonnon ja ihmisen yhteydestä sekä yhteisen voiman synnystä paremman elämän saavuttamiseksi niukkuuden ja nälänhädän vuosikymmeninä. Esitys korostaa edelleen tärkeän kanavan tuolloista merkitystä.

– Halki vuosikymmenten kulkevaa tarinaa siivittävät eteenpäin riipivä rakkaustarina, verevät ja elämänmakuiset laulut sekä vaikuttava musiikki.

Viiden esityskerran musikaali on kaupungin kumppanuustapahtuma.

– Yhteistyöneuvottelut kaupungin kanssa sujuivat vaivattomasti. Tapahtumakumppanuus oli projektille ensiarvoisen tärkeää ja mahdollisti musikaalin toteuttamisen, Neuvonen kiittelee.

irjoittajayhdistys Paltan kirjoittajapiiri Haukka päätti onnitella 370 vuotta täyttävää kotikaupunkiaan tekemällä kirjan. Antologian nimi on MIUN LAPPEENRANTA. Kirjan julkistamistilaisuus on maakuntakirjastossa juhlaviikolla 5.9.

Haukka on lappeenrantalainen ryhmä, joka kokoontuu maakuntakirjastossa kerran kuussa lukemaan kirjoituksiaan ja antamaan palautetta kirjoittamisesta muille piiriläisille. Ryhmässä on pitkään mukana olleita konkareita, mutta uusia tulokkaitakin on saatu kiitettävästi mukaan.

Kirjassa on kaikkiaan 15:n eri-ikäisen kirjoittajan runoja ja lyhyitä proosatekstejä. Kirjoituksissa vilahtelevat aikaisemmat vuosikymmenet, mutta mukana on myös tunnelmia nyky-Lappeenrannasta. Tiesitkö, missä on ”huussikuja” tai Huokausten silta? Onko tilitori tuttu? Jos olet asunut Nyrhilässä tai Rikkilässä, voit löytää omia kokemuksiasi kirjan sivuilta.

Vaikka antologian nimi on Etelä-Karjalan murretta, kaikki kirjoitukset eivät ole murteellisia. Mukana on myös ”junantuomien” ja muiden tulokkaiden kokemuksia Lappeenrannasta. Monessa runossa kuuluu kiintymys omaan kotipaikkakuntaan.

Haukan kirjoittajia maakuntakirjaston portailla 14.5.2019. Kuvassa edessä vasemmalta lukien Soile Rinno, Sirpa Minkkinen, Jaakko Kaukonen, Lea Lignell ja Sinikka Vuento, toisessa rivissä Anneli Pylkkönen, Aira Grén ja Mari Vuento ja takarivissä Laila Hietamies ja Juha Mänttäri.

Jaakko Kaukonen luonnehtii meitä näin: MEILLÄ ON Tämä lehmusten kaupunki, linnoituksen, kasinonpuiston ja kanavan kaupunki

v Ku

Pekkarisen mukaan festivaalin ohjelmiston pääpaino on uudemmassa kamarimusiikissa.

– Halusimme järjestää ohjelmiston puolesta tapahtuman, jollaista Lappeenrannassa ei ole ennen ollut mahdollista kokea. Kumauksessa modernit klassikot lyövät kättä niin vanhempien mestariteosten kuin myös kantaesitysten ja esimerkiksi jazzin kanssa.

Kumauksen tukikohtana toimii Kulttuuritila Nuijamies, jonka tarina ja taiteilijavetoisuus inspiroivat työryhmää jo tapahtumaa ideoidessa.

– Nuijamiehessä järjestetään kolme konserttia, joista julkaistaan etukäteen vain teema ja esiintyjät. Ohjelma selviää yleisölle konsertin kuluessa. Haluamme tarjoilla keittiömestareiden tapaan ikään kuin yllätysmenun tai maistelulautasen, mahdollisuuden kokea aidosti jotain uutta.

– Yllätyksistä pitämättömienkään ei tarvitse olla huolissaan, olemme pääasiassa kuitenkin klassiseen musiikkiin keskittyvä festivaali, ­Pekkarinen hymyilee.

Lipunmyynnillisten pääkonserttien lisäksi festivaalin aikana järjestetään kaikille avoimet konsertit Wolkoffin viinikellarissa, Satamatie 6 -kahvilassa, Lappeen Marian kirkossa ja satamatorilla.

Pekkarinen kertoo, että Kumaus on suunnattu kaikille musiikista ja taiteista innostuville­ikään katsomatta.

Kirjoittajapiiri onnittelee kaupunkia antologialla

Teksti: Sinikka Vuento

Kumaus-festivaali kutsuu nauttimaan taidemusiikista ilman ennakkoasenteita

a:

Täällä ovat aina tuoksuneet sahansavut, sellunhajut ja itsekehut.

Asukkaita olemme saaneet niin lännestä, kuin idästä muuttamaan joutuneita.

Ai m

oV uen to

Muualta tullut Sirpa Minkkinen tunnelmoi:

Kun tiedontarpeita kartoitettiin perustettiin meille yliopisto.

Sen myötä tuhannet opiskelijat Suomesta ja ulkomailta opiskelujen jälkeen vievät tietoa tästä kaupungista.

LAPPEENRANTA 370 Pitkien harmaiden latojen ranta sumun keskellä tornissa vettä, kilisevät palkinnot vitriinissä, teatterissa narisevat lattialankut pestyinä.

Vahva sellunhajuinen siti yhdellä painijan riuhtaisulla heitit ylpeän hesalaisen selälleen.

Ja toivotaan, että ovat oppineet meiltä myös hieman itsekehumisen taitoa.

Paikallinen taiteilija Maire Pyykkö on kuvittanut antologian ja sen on toimittanut Haukan vetäjä FK Sinikka Vuento.

Lipunmynnistä ja muusta esitykseen liittyvästä tiedotetaan tarkemmin elokuun aikana.

Linnoitus ja satama Maire Pyykön silmin.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

11

Teksti ja kuva: Hanna Muukkonen

PR-LÄHETTILÄS

L

APPEENRANTALAINEN

Kristian Backman on ollut pienestä asti kiinnostunut ­taikuudesta. Ahkerasti keikkaileva taikuri pyörittää omaa yritystään ja viihdyttää YouTube-kanavansa kautta yli 30 000 seuraajaa. Backman harrastaa myös urheilua: hän juoksee 400 ja 800 metrin matkoja. Lisäksi Backman on viime vuodesta alkaen toiminut Lappeenrannan nuorena PR-lähettiläänä levittäen positiivista kuvaa kaupungista.

Saimaan ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta opiskeleva Backman on alun perin kotoisin Imatralta. Syksyllä lehtien pudotessa hän suuntaa Pietariin puolen vuoden opiskelijavaihtoon.

Vaihdon aikana Backmanin tavoitteina on avartaa omaa maailmankuvaa ja kehittyä entistä paremmaksi venäjän kielen taitajaksi.

Nuorena hän kokeili monipuolisesti erilaisia harrastuksia aina jääkiekosta ­shakin pelaamiseen. Taikuus vei Backmanin mukanaan, kun lahjaksi saatu taika­ laatikko tutustutti nuoren pojan erilaisiin temppuihin.

– Ensimmäinen temppuni oli silkkiliinan taikominen pois nyrkistä. Myös korttitemput ovat kiinnostaneet jo alkumetreiltä asti. Muut harrastukset veivät kuitenkin aikaa taikuudelta, ja aktiivinen harjoittelu alkoi vasta myöhemmin, Backman kertoo.

Lavalla epäröinti lakkaa Taikuusaiheinen, paljon näkyvyyttä saanut YouTube-kanava toimii Backmanin käyntikorttina. Vaikka uusien videoiden päivittäminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle, on katsojia hämmästyttävä materiaali poikinut työtarjouksia niin, ettei muulle markkinoinnille ole tarvetta.

– Asiakkaita on ollut laidasta laitaan aina suuryrityksistä pieniin syntymäpäivä­ porukoihin.

Backmanin kasvaneesta maineesta kertovat myös erilaiset palkinnot. Lähitaikuuden SM-kisat Kouvolassa toivat hopeasijan sekä paljon uusia kontakteja. Suomessa taikurit verkostoituvat juuri tapahtumien kautta.

Suurissa kisoissa omien temppujen ­kehittely on menestymisen kannalta keskeistä. Nuori taikuri onkin huomannut, kuinka uudet temput sekä säkenöivät lavashow’t tuovat nuorta taikurisukupolvea esille.

12

rannassa toimivat. Suunnitteilla on jo monenlaisia projekteja aina kouluvierailuista erilaisiin esiintymisiin.

Backman kutsuu kaikkia kiinnostuneita hakeutumaan lähettilään rooliin.

– PR-lähettiläänä pääsen tekemään mielenkiintoisia, minua kiinnostavia asioita.

Koen, että voin rohkaista ja vaikuttaa ihmisiin tekemisilläni. Samalla pääsen esittelemään kotikaupunkiani muille.

Elämää päivä kerrallaan

Kristian Backman hallitsee taikuuden salat Backman ei pelkää haasteita ja esimerkiksi epäonnistumisia lavalla.

– Taikuuden harjoittamisen hyvä puoli on se, ettei kukaan välttämättä tiedä, mitä lavalla tapahtuu. Mokista selviytyy impro­ visaation avulla ja yleensä katsojat eivät edes huomaa mitään poikkeavaa.

Backman on itse kehittänyt lukuisia temppujaan luovan ajattelun kautta. Hänelle on hyvin tärkeää, että temput näyttävät ­tekijältään. Omaleimaisuus on vahvuus jatkuvasti muuttuvalla alalla.

Backman haaveilee esiintymisestä L­ as Vegasin lavoilla. Amerikka on taikurille toistaiseksi tuntematon paikka, mutta matka­ lavaesiintymisten ykköskaupunkiin on jo suunnitteilla. Jos matkailusta innostunut Backman voittaisi lotossa, hän lähtisi keräämään uusia kokemuksia ympäri maailmaa.

Tavoitteena Kalevan kisat Backmanille tärkeät asiat ovat aina liittyneet taikuuteen ja urheiluun. Juoksun saralla kesän suurimpana tavoitteena oli osallistuminen Lappeenrannassa 1.-4.8. järjestettyihin Kalevan kisoihin, joihin Backman oli harjoitellut jo pitkään. Hän lähti 400 ja 800 metrin kilparadoille odottavaisin mielin.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

– Tavoitteelliseen treeniohjelmaani kuuluu muun muassa kahdet harjoitukset päivässä. Kisoissa tavoitteenani on testata omia rajojani ja päästä lähelle omaa ennätystäni, Backman kertoi ennen kisoja.

Urheilutapahtumat eivät juurikaan jännitä Backmania. Vuosia kestänyt esiintyminen ja kisailu ovat tehneet hänestä konkarin hermojen hallinnan suhteen.

Lappeenrannan nuori PR-­ lähettiläs

Uusi koti Saimaan rannalla saa Backmanil­ ta kiitosta. Lappeenranta on hänestä kiehtova kaupunki, josta on muistoja jo lapsuuden ajoilta. Kesäpäivinä Backman kävi perheineen satamassa ja ihastelemassa hiekkalinnaa. Viihtyisä, myös lenkkei­ lyyn soveltuva sataman rantatie on se paik­ka, jota taikuri esittelisi ensikädessä myös turisteille.

Lappeenrannan urheilupaikkojen tarjonta on Backmanin mukaan vertaansa vailla.

– Kimpisen urheilukenttä on yksi Suomen parhaita harjoittelu- ja kisapaikkoja sekä myös suosikkipaikkani Lappeenrannassa.

Erityiskiitosta saa myös yliopiston kupeesta lähtevä, kohti keskustaa etenevä pururata.

Asettuminen Lappeenrantaan kuulostaa Backmanista realistiselta. Tulevaisuus on kuitenkin vielä suurimmaksi osaksi mysteeri.

"PR-lähettiläänä pääsen tekemään mielenkiintoisia, minua kiinnostavia asioita.

Koen, että voin rohkaista ja vaikuttaa ihmisiin tekemisilläni."

Kristian Backman tunnetaan taikuuden lisäksi nykyään myös Kristian Backman Lappeenrannan nuorena PR-lähettiläänä.

– Jatkokuvioita on helpompi miettiä Hän haki mukaan toimintaan mielenkiinvuoden lopussa häämöttävän koulusta non ja itsensä kehittämisen vuoksi. valmistumisen jälkeen. Yksi mahdollisista – Pyrin olemaan vaikuttaja ja haluan vaihtoehdoista on hakeutua lukemaan tuoda minulle tärkeitä asioita esille omalla kauppatieteitä yliopistoon. On kuitenkin tavallani. tärkeää kuunnella itseään ja elää päivä Backman odottaa PR-kaudelta uutta kerrallaan. näkökulmaa siihen, miten asiat Lappeen-

PR-LÄHETTILÄS

Teksti ja kuva: Kaisu Lahikainen

L

– Soutaessa ajatukset nollautuvat.

Milla Kainlaurille soutaminen merkitsee toisaalta jatkuvaa itsensä haastamista, mutta toisaalta veden ja luonnon läheisyys synnyttää vahvan läsnäolon tunteen.

– Soutaminen opettaa myös itsetuntemusta. Veneen lisäksi on opittava hallitsemaan oma keho ja mieli.

APPEENRANNAN nuori

PR-lähettiläs Milla Kainlauri hymyilee säteilevästi tavatessamme, eikä hymy juuri kaikkoa hänen kasvoiltaan. IB-lukiosta valmistuva harmonikansoittaja ja olympia­luokan soutaja odottaa elokuun lopussa olevia ylioppilasjuhlia.

Vuoden verran PR-lähettiläänä toiminut Milla oli kiinnostunut pestistä jo ennen edellistä kautta, joten nyt hän ilman muuta pyrki mukaan ajatellen, että voisi edustaa Lappeenrantaa myös tällä tavalla.

Samalla voisi tavata uusia ihmisiä ja tutustua kotikaupunkiin vielä paremmin.

– Olen ylpeä lappeenrantalaisuudestani.

Tämä on tärkeä paikka, miun koti, hän sanoo hymyillen.

Toiminta nuorena PR-lähettiläänä on tuonut mukavia kokemuksia, kuten viime vuoden joulunavauksen.

– Kun pääsimme kaupungintalon parvekkeelle katsomaan joulunavauksen ilotulitusta, tuli ihan kuninkaallinen fiilis.

Hauskaa oli myös norpan hatuttaminen, varsinkin kun pääsin näyttelijä Kari Hietalahden kanssa yhteiskuvaan.

Mieleen ovat jääneet paikallisen ja suomalaisen kulttuurin esittelyt ulkomaisille opiskelijoille yliopistolla. Milla Kainlaurille esittely on yleensä merkinnyt myös esittämistä, harmonikan soittoa.

– Musiikki innostaa yleensä aina ihmisiä, ja se on mukava tapa tehdä kulttuuria tutuksi.

Lappeenrannan helmet

Milla Kainlauri soittaa iloa itselleen ja muille

Millalle niin tärkeää, että hänen tekisi mieli jatkaa kilpailemista. Kilpailun sijaan hän haluaa esiintyessään tuottaa kuulijoille mukavia kokemuksia.

– Minua viehättää musiikissa ilo, jota se voi antaa niin itselleni kuin muille.

Milla Kainlauri kertoo, että hänen mielimusiikkiaan ovat perinteiset kappaleet, suomalaiset ikivihreät.

– Minusta vanhoissa iskelmissä on paljon yhteisöllisyyttä, ja ne luovat hyviä tunnisVanhat iskelmät yhdistävät tamisen kokemuksia.

Soittaminen on ollut Milla Kainlaurin Näitä kokemuksia syntyi varmasti usein, elämässä melkein aina. Kuusivuotiaana kun hän yhtenä hän alkoi soittaa kaupungin unelpianoa, mutta kun maduunilaisena hän 12-vuotiaana kiersi harmonikpääsi tuttavien luona koineen kaksi kekokeilemaan pianosää sitten katusoitharmonikkaa ja soitto tajana keskustassa lähti heti sujumaan, sekä vanhustensyntyi innostus. Se on taloissa ja Eksoten jatkunut. yksiköissä.

Keväällä 2018 Milla Musiikki on Kainlauri oli musiikMilla Kainlauri Millalle tärkeää kiopiston nuorten myös siksi, että harmonikkojen se luo tasapainoa muuhun elämään. Kun orkesterin kanssa harmonikkaorkesterien urheilu on kilpailua ja IB-lukioon on jouja -yhtyeiden SM-kilpailuissa Imatralla, ja tunut panostamaan kovasti, on hyvä, että voitto tuli. voi tehdä jotain omaksi ilokseen.

Menestys musiikissa ei kuitenkaan ole

"Haluan soitollani tuottaa ihmisille iloa ja mukavia kokemuksia."

Soutaessa ajatukset nollautuvat Milla Kainlauri on ollut liikkuja ja urheilija koko ikänsä. Soutu valikoitui hänen omimmaksi alakseen miltei sattumalta. Hän kertoo, että pikkusisko Maiju oli polvivaivan vuoksi liikkumiskiellossa, kun eräs tuttava ehdotti soutamisen kokeilua – siitähän ei olisi haittaa polvelle.

Maiju lähti vesille, innostui ja vinkkasi lajista Millalle.

– Ajattelin, että soutu voisi toimia treenimuotona. Tuolloin lajeinani olivat erityisesti hiihto ja suunnistus. Toisin kävi.

Nyt olen soutanut kuusi kesää.

Tosin eivät hiihto ja suunnistuskaan ole minnekään kadonneet, ja niiden lisänä on myös hiihtosuunnistus. Milla sanookin, että soutaminen vaatii tuekseen pystyliikuntaa.

Milla Kainlauri on palkittu soutaja, jolla on sekä yksin että sisarensa kanssa useita Suomen mestaruuksia ja SM-mitaleja vesiltä ja sisäsoudussa sekä Suomen ennätys sisäsoudussa keväältä 2019.

Mestaruussoutaja toteaa, että vaikka soutaminen tuntuu yksinkertaiselta ja liike toistuu – 2000 metrin kilpailumatkalla jopa 300 kertaa – siihen kuuluu paljon komponentteja ja se vaatii täyden keskittymisen.

Milla Kainlaurin mielipaikkoja Lappeenrannassa ovat Myllysaaren lisäksi satama ja linnoituksen alue.

– Ne ovat minusta Lappeenrannan helmiä, mutta kyllä erityisesti markkina-­ aikaan on kiva käydä myös ylätorilla.

Milla kertoo vapaa-aikanaan hyppäävänsä usein pyörän selkään ja polkevansa kotoa Tirilästä sataman suuntaan.

– Satamassa on mukava katsella maisemia ja käydä kaverien kanssa kahvilla.

Lukiokesinä kävimme siellä opiskelemassakin ja teimme loman ajaksi annettuja tutkielmatehtäviä.

Milla Kainlauri kertoo kokevansa kotikaupunkinsa kaikkiaan omaksi paikaksi, jossa ihmisiä yhdistää myös murre: mie, sie, myö. Hän sanoo, että vaikka kaikkialla Suomessa ei edes tiedetä, missä Lapeenranta sijaitsee, on tärkeintä, että se tiedetään itse.

– Puhalletaan yhteen hiileen ja tehdään yhdessä kaupunkia tunnetuksi. Miusta täällä on positiivinen, kehittymiskykyinen ilmapiiri. Erityisesti viime vuosina myös nuorille on tullut lisää mahdollisuuksia näyttää taitojaan.

Soutamisessa yhdistyvät Milla Kainlaurin mukaan itsensä haastaminen ja luonnonläheisyys.

Kuva kotialbumista.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

13

Teksti ja valokuva: Mikko Holm

UIR

Betonille etsitään korvaajaa kiertotalouden keinoin joiden valmistaminen olisi aikaisemmin ollut mahdotonta tai aikaa vievää, Jantunen toteaa.

Ensimmäinen kosketus tulostamalla valmistettuihin tuotteisiin jo ensi vuonna

Skeittiparkin mallinnustyöpaja yhdessä ehdotuksen tekijöiden ja muotoilutoimiston kanssa.

L

APPEENRANNAN kaupun-

gin Wirma yrityspalveluiden ja Greenreality-palveluiden asiantuntija Terhi Jantunen kiinnittää nykyään kaupungilla kävellessään huomiota­ siihen, kuinka paljon ympärillämme on betonia.

– Monelle voi tulla yllätyksenä, että meille kaikille arkisena materiaalina toimiva betoni tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne, Jantunen toteaa ja osoittaa lähellä sijaitsevaa betonista valmistettua puistonpenkkiä.

Jantunen on mukana Urban Infra Revolution -hankkeessa, jossa Lappeenrannan kaupunki kehittää yhteistyössä yliopiston ja yritysten kanssa uudenlaisia rakennuselementtejä. Niissä sidosainetta eli sementtiä ja elementtien tukirakenteina toimivaa raudoitusta korvataan paikallisilla­kiertotalouden tuotteilla.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimme hyödyntää paikallisten yritysten tuotannossa normaalisti syntyviä aineksia, kuten jätettä, joille ei ole aikaisemmin ollut käyttöä. Saamme eroteltua niistä erilaisia ainesosia, joita voimme hyödyntää kestävän betoninkaltaisen materiaalin valmistuksessa, Jantunen kertoo.

14

Rakentamisen hiilijalanjälki pienemmäksi

Hankkeessa kehitettävä teknologia ei ole mitään kaukaista tulevaisuutta,­vaan asukkaat saavat ensimmäisen kosketuksen tulostamalla valmistettuihin tuotteisiin jo ensi vuonna.

– Lappeenrantalaiset pääsevät tutustumaan esimerkiksi uudella teknologialla valmistettuihin puistonpenkkeihin ja meluvalleihin. Imatralla asukkaat pääsevät näkemään samalla tekniikalla valmistettuja kukkaruukkuja, Jantunen kuvailee hankkeessa syntyviä tuloksia.

Hankkeessa huomioidaan kestävä kehitys monipuolisesti, sillä se ei käsittele ainoastaan luonnonvarojen riittävyyttä tai taloutta, vaan hankkeessa huomioidaan myös sosiaalinen ulottuvuus.

Uudella rakennusmateriaalilla on huomattavia vaikutuksia ympäristöön.

– Haluamme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä kiertotalouden keinoin ja olla edelläkävijä ilmastoasioissa, Jantunen tiivistää tavoitteen ytimekkäästi.

Uuden materiaalin ohella hankkeessa kehitetään myös uudenlainen tapa rakentaa. Lähitulevaisuudessa voidaan valmistaa taloudellisesti, uuteen tulostustekniikkaan pohjautuvilla menetelmillä, kierrätettävistä, betonin kaltaisista tuotteista ympäristön kannalta kestävää rakentamista.

– Rakennuselementit saavat uusia muotoja, kun tukirakenteet korvataan kuiduilla ja hyödynnetään 3D-tulostusta. Tulostustekniikan avulla on mahdollista luoda myös uudenlaisia muotoja, Pelimoottorilla toteutettu havainnekuva kaupunkimallista

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

– Viime kesänä järjestettiin asukkaille suunnattu kilpailu, jossa asukkaat saivat ehdottaa omia ideoitaan tulostamalla valmistettavaksi tuotteeksi. Valittuja ehdotuksia työstettiin eteenpäin yhdessä ehdotuksen tekijän ja muotoilutoimiston kanssa, jonka jälkeen kaupunkilaiset pääsivät valitsemaan omaa suosikkiaan.

Kilpailun voittanut ehdotus skeittiparkista sai asukkaille järjestetyssä verkkokyselyssä huikeat 4000 ääntä, Jantunen kertoo.

3D-mallinnuksen avulla voidaan tuoda esiin entistä paremmin myös kaupunki­ kuvassa tapahtuvia muutoksia. Hankkeessa Lappeenrannan ydinkeskustasta luodaan virtuaalinen kaupunkimalli, jonka avulla asukkaat pääsevät tarkastelemaan kaupunkia uudesta näkökulmasta.

– Laserkeilauslaitteistolla varustettu auto kiersi keväällä Lappeenrannan keskustassa ja kuvasi alueen. Saadun aineiston avulla voimme luoda todella tarkan kuvan kaupungista, Jantunen iloitsee.

Uuden kaupunkimallin avulla on tarkoitus havainnollistaa tulevaisuudessa myös erilaisia asemakaavahankkeita ja saada ihmiset osallistumaan kaupunkisuunnitteluun.

– Kaupunkimallia hyödyntäen on mahdollisuus tuoda suunnitelmia ja visioita entistä paremmin näkyville. Se lisää kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua keskusteluun. Erityisesti nuoret ovat ensimmäisinä ottamassa uutta teknologiaa käyttöön, joten toivomme, että tavoitamme heidät ja pystymme tarjoamaan entistä parempia osallistumisen välineitä tulevaisuudessa, Jantunen pohtii.

Urban Infra Revolution (UIR) -hanke käynnistyi marraskuun alussa 2017, ja se kestää 31.10.2020 asti. Lappeenrannan kaupunki on hankkeen vetäjä.

LIIKUNTA

Huom. Muutokset mahdollisia

Liikuntatoimen syysohjelma 2019 Terveysliikuntaryhmät 9.9.–15.12.2019

UUTTA!

Vauhtia ja voimaa Vauhtia ja voimaa -vesijumppapäivä

Syyslomaviikolla vko 43, ei ohjattuja ryhmiä. (21.–27.10.2019)

370-juhlavuoden kunniaksi

Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoitteemme on lisätä asukkaiden liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa.

Olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

pe 6.9. klo 11.45–19.30 Lappeenrannan uimahalli Tule ja koe tehokkaita vesijumppatreenejä ja heittäydy monipuolisen musiikin vietäväksi. Vesijumpat sopivat kaikille vesiliikunnasta kiinnostuneille. Vesijumppapäivä soveltuu myös esim. osana tyhy-päivän ohjelmaa.

Lisätietoja: lappeenranta.fi > palvelut > kulttuuri-ja liikunta > ohjattu liikunta

Voimaa ja varmuutta

Kuntosaliryhmät

Virkeyttä ja vahvistusta vedestä

Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu 70+ Kiertoharjoittelu 70+ Kuntosali 75+ Kiertoharjoittelu

Lauritsalan uimahalli Lpr uimahalli Kahilanniemi Kahilanniemi Lpr uimahalli Lauritsalan uimahalli

ti klo 9–10 ti klo 9–10 ti klo 10.15–11.15 ti klo 10.30–12 ti klo 10.30–11.30 ti klo 10.30–11.30

Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu Kuntosali 75+ Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu 60+

Joutsenohalli Sammonlahden liikuntahalli Joutsenohalli Lpr uimahalli Kahilanniemi Lauritsalan uimahalli

ke klo 9–10 ke klo 10.15–11.15 ke klo 9–10 ke klo 13–14

Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu 60+

Joutsenohalli Joutsenohalli Korvenkylän seurantalo Lpr uimahalli

to klo 12–13 to klo 12.15–13.15 to klo 14.30–15.30 to klo 14.30–15.30 to klo 15.45–16.45

Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu 60+ Kiertoharjoittelu Kiertoharjoittelu

Sammonlahden liikuntahalli Lauritsalan uimahalli Lpr uimahalli Kahilanniemi Kahilanniemi

la klo 13.30–14.30

Kiertoharjoittelu

Lauritsalan uimahalli

Vesiliikuntaryhmät koko kauden kestävät vakioryhmät

Lappeenrannan uimahalli ti klo 9–9.30 Vesijumppa ti klo 10–10.30 Vesijumppa ti klo 11–11.30 Vesijumppa ke klo 9.30–10 Vesijumppa to klo 10–10.30 Vesijumppa Lauritsalan uimahalli ma klo 10.45–11.15 ma klo 11.30–12 to klo 10–10.30 to klo 10.45–11.15

Vesijumppa Vesijumppa Vesijumppa Vesijumppa

Kuva: Mikko Nikkinen

ma klo 9.15–10.15 ma klo 10–11 ma klo 10.15–11.15 ma klo 11.15–12.15 ma klo 12.30–14 ma klo 15.45–16.45

ohjattu liikunta

Ilmoittautumissivulle pääsee ilmoittautumispäivinä myös suoraan lappeenranta.fi etusivulta.

Syksyn ryhmiin ilmoittautuminen alkaa tiistaina 27.8. klo 8 ja sulkeutuu keskiviikkona 28.8. klo 23.

Poikkeuksena erityisliikuntaryhmät, joihin ilmoittaudutaan tiistaina 20.8. klo 8 alkaen erityisliikunnanohjaajalle

puh. 0400 157 514, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi Rannekevesijumppiin ja kuntosali­opastuksiin ei tarvita etukäteis­ilmoittautumista.

Lappeenrannan uimahalli ma klo 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa ma klo 11.30–12 Syväallasvesijumppa ma klo 16.45–17.15 Syväallasvesijumppa ti klo 13.30–14 Syväallasvesijumppa ti klo 17.15–18 Cirkuit syväallas ke klo 10.30–11 Syväallasvesijumppa ke klo 16.30–17 Syväallasvesijumppa to klo 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa to klo 16.45–17.30 Cirkuit syväallas Lauritsalan uimahalli ti klo 6.15–6.45 ti klo 13–13.30 ti klo 16.30–17.15 ke klo 16.30–17.15 su klo 10.30–11

Vesijumppa Vesijumppa Allascirkuit Allascirkuit Vesijumppa

Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään.

Rannekevesijumppaan lunastetaan ­uimahallimaksun yhteydessä 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 min ennen jumpan alkua.

= Uudet ryhmät Ilmoittautuminen ryhmiin Lappeenrannan kaupungin liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan netissä: lappeenranta.fi > palvelut > kulttuuri-ja liikunta >

Rannekevesijumpat

Netti-ilmoittautuminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi: 1) Valitse ryhmä, johon haluat ilmoittautua 2) Anna pyydettyihin kenttiin nimi, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoitte 3) Paina lähetä-­painiketta, jolloin pääset valitsemaan maksutavan.

4) Ryhmän ohjausmaksun voi maksaa verkko­ maksulla ilmoittautumisen yhteydessä.

Vaihtoehtoisesti maksun voi suorittaa suoraan uimahallien kassoille joko pankkikortilla tai käteisellä.

Apua netti-ilmoittautumiseen saa tiistaina 27.8. klo 8–10.

Kaupungintalon Asiakaspalvelu­keskus Winkki, Villimiehenkatu 1 Iso Apu -palvelukeskus, Kauppakatu 63 Joutseno­halli, Penttiläntie 17 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 Sammonlahden palloiluhalli, Ruskonlahdenkatu 7 Tuolloin ilmoittautuja voi pyytää Winkin asiakas­ neuvojia, liikunnanohjaajaa ja Iso Avun henkilökuntaa tekemään ilmoittautumisen puolestaan.

Varaa pankkitunnuksesi mukaan verkkomaksun suorittamista varten.

Mikäli ilmoittautuminen määräaikaan mennessä ei onnistu tai ilmoittautuminen unohtuu, liikuntatoimen liikunnanohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa kauppakeskus IsoKristiinassa tiistaina 3.9. klo 9–13.

OHJATTUJEN LIIKUNTAPALVELUJEN KAUSIMAKSUT Seniorit, erityisryhmät, työttömät 30 €/kausi/ryhmä // Työikäiset 44 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen) // Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 30 €/kausi/ryhmä // Kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien ja liikuntahallien kuntosaleissa. // HUOM! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja uimahallien ja liikuntahallien kuntosaliryhmissä maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu. // Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 €/kerta/hlö // (kts. ohjeet rannekevesijumppien alta)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

15

LIIKUNTA

Mukavaa yhdessäoloa liikkuen

Lihashuolto ja Pilates

Seniorisäpinät

ma klo 9–9.45 ma klo 10–10.45 ke klo 11–12 to klo 13–13.45

Opastettu patsaskävely to 26.9. klo 11–12 Lappeenrannan keskusta-alue Lähtö sankarihautausmaan portilta, Kauppakadun puoli.

Oppaana toimii Ulla Rustholkarhu.

Senioreiden liikuntaneuvonta Onko liikkumisesi vähentynyt? Hengästytkö aikaisempaa helpommin? Väsytkö arkiaskareissa? Onko tuolilta ylösnousu vaikeutunut? Oletko huolissasi tasapainostasi tai kaatumisesta? Onko vireytesi ja toimeliaisuutesi vähentynyt?

Senioreiden toiminnallinen aamupäivä pe 18.10. klo 10–13 Urheilutalo, Pohjolankatu 29.

Oman toimintakyvyn testausta mm. tasapaino, puristusvoima sekä muuta toimintaa.

Senioreiden liikuntaneuvonta on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kuntalaisille, joiden lihasvoima on heikentynyt, toimintakyky on alentunut tai henkilöille, joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista.

Lihashuolto Lihashuolto Pilates Lihashuolto

Urheilutalo, judosali Urheilutalo, judosali Urheilutalo, judosali Urheilutalo, judosali

Liikettä ja painonhallintaa Painonhallintatunnit ti klo 18.30–19.45 Liikakilot liikkeelle (miehet) ke klo 9.45–10.45 XL-kuntosali ke klo 11.15–11.45 HEVI-vesijumppa pe klo 11.15–11.45 HEVI-vesijumppa

Kahilanniemi

Varaa aika liikuntaneuvontaan puh. 040 674 2869.

Lauritsalan uimahalli Lauritsalan uimahalli Lpr uimahalli

Iloa kimpassa kävellen Mukavaa yhdessäoloa liikkuen ja ympäröivästä luonnosta nauttien.

Maanantaisin 9.9.–14.10. klo 10–11 Rantaraitilla, lähtö Korkkitehtaanrannasta.

Maanantaisin 21.10–2.12. klo 10–11 Satama/ linnoitus, lähtö Pusupuiston kioskilta.

Iloiset ja innostavat Tanssilliset tunnit ma klo 16.15–17.15 ke klo 10–10.45 ke klo 11–11.45 ke klo 12.30–13.15 to klo 13.30–14.15 to klo 15–16

Tanssimix Senioritanssi LAVIS LAVIS LAVIS Tanssimix

Tule rohkeasti mukaan liikkumaan omassa tahdissasi vertaisohjaajien seurassa.

Urheilutalo, jumppasali Urheilutalo, jumppasali Lauritsala-talo Rientola, Joutseno Urheilutalo, jumppasali Sammonlahden palloiluhalli

Kahilanniemen vapaaharjoitteluvuorot Ohjaaja on paikalla syys-lokakuun ajan opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun. ma klo 13–15

ti klo 12–14

pe klo 8–10

Tukea työttömien liikuntaan Kuntosaleilla ohjaaja paikalla syys-lokakuun ajan antamassa kuntosaliopastusta.

Kuntosalivuorot ovat maksuttomia, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Kuntosalille pääsee näyttämällä työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain.

Iloa ja virkistystä

MIES, tee hyvä teko ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMies-ryhmissä.

ilmoittaudu mukaan

erityisliikunnasta ke klo 12.45–13.45

ke klo 14.30–15.30

ke klo 15.30–16.45 ke klo 18–19

to klo 10–11

to klo 11–12

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

ma klo 13.30–14.15 ti klo 10.30–11.30 ke klo 9.30–10.15

ke klo 13.15–14

Monarin alasali Kompassi, Sammontori 2. krs Lpr Palvelukeskussäätiön kerho, Perillistenkatu 3 Lauritsala-talo

ti klo 9–9.45 ti klo 15–15.45 ke klo 14.15–15 ke klo 15–15.45 pe klo 10–10.45 pe klo 15–15.45

Urheilutalo, jumppasali Kourulan palloiluhalli Lauritsala-talo Sammonlahden palloiluhalli Nuijamaan koulu Pontuksen koulu

Aikataulut löydät netistä:

Voimaa ja tasapainoa

Tasapainotunti ke klo 13.30–14.30 Tasapainoryhmä

Urheilutalo, judosali

Kuntosali ma klo 14–15 Lappeenrannan uimahallin

kuntosali, Pohjolankatu 29 ti klo 15–16 Sammonlahden liikuntahalli,

Ruskonlahdenkatu 7 ke klo 15–16 Joutsenohallin kuntosali,

Penttiläntie 17 pe klo 11–12 Lauritsalan uimahallin

kuntosali, Luukkaankatu 51 Vesijumppa pe klo 12.30–13 Lauritsalan uimahalli,

Luukkaankatu 51 uimahallimaksu

ma klo 8–9 Kehitysvammaisten kuntosali, Joutsenohalli ma klo 17–17.45 Sovellettu tanssi koululaisille ja

nuorille, Kimpisen koulu, tanssisali ma klo 17.45–18.45 Kehitysvammaisten kuntosali,

Kahilanniemen terveysliikuntasali ma klo 19.30–21 Istumalentopallo, Kesämäen koulu ti klo 11.45–12.45 Kuntosaliopastus, Sammonlahden

palloiluhallin kuntosali ti klo 14.30–15.30 Erityisryhmien keilailu, urheilutalo ke klo 11.15–12.15 Erityisryhmien kuntosali,

Kahilanniemen terveysliikuntasali

Tuolijumpat

Kevytjumpat

lappeenranta.fi - palvelut > kulttuuri ja liikunta > ohjattu liikunta > terveysliikunta

Lunasta älykortti vapaaharjoitteluvuoroille uimahallien kassalta.

Kortti oikeuttaa käyttämään salia vapaa­harjoitteluvuoroilla 13.12.2019 asti. Hinta 21 € + älykortin hinta 6 €.

Voimaa ja varmuutta

Helppoa ja hauskaa

Rentoa ja mukavaa

16

UUTTA!

Venyttelyä ja vahvistusta

Urheilutalon ja Lappeenrannan uimahallin lipunmyynti

HUOM.

12.8. alkaen Lappeenrannan uimahallin ja urheilutalon lipunmyynti- ja kassapalvelut palvelevat uimahallin kahvion yhteydessä.

Ilmoittaudu tiistaina 20.8. klo 8 alkaen puh. 0400 157 514, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi Mielenterveyskuntoutujien kuntosali, Kahilanniemen terveysliikuntasali Kehitysvammaisten kuntosali, Kahilanniemen terveysliikuntasali Pyörätuolitanssi, Myllymäen koulu Erityisnuorten sähly, Kesämäen koulu / Family Center Erityisryhmien kuntosali, Lauritsalan uimahalli Erityisryhmien kuntosali, Lauritsalan uimahalli

to klo 14.30–15

to klo 18–19

to klo 19–20

pe klo 12.30–13

la klo 11.30–12.15

su klo 9–10.30

Kehitysvammaisten vesijumppa, Lappeenrannan uimahalli Lasten sovellettu uinti, Lpr:n palvelukeskussäätiö, Veljeskodin allas Lasten sovellettu uinti, Lpr:n palvelukeskussäätiö, Veljeskodin allas Erityisryhmien vesijumppa, Lauritsalan uimahalli Erityisperhesirkus, Taidekoulu Estradi, Teollisuuskatu 9 (7.9. alkaen) Special Hockey UK-Areena (8.9. alkaen)

LIIKUNTA

Tarvitsetko tukea

elämäntapamuutokseen?

Liikuntaneuvonta Onko kuntosi päässyt repsahtamaan?

Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten?

Onko ylipainoa kertynyt jo liikaa?

Onko liikuntasi vähäistä tai yksipuolista?

Mistä löytyisi sopiva liikuntaryhmä?

Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille.

Kysy lisää liikuntaneuvonnasta liikuntaneuvojiltamme! puh. 040 776 9560, urheilutalo ja Armilan terveysasema puh. 040 829 6162, Joutsenon ja Lauritsalan hyvinvointiasemat ja Joutsenohalli puh. 040 674 2869, Lpr:n urheilutalo puh. 040 481 9399, Sammonlahden ja Joutsenon hyvinvointiasemat

Aloittelijan kuntosali­harjoittelun starttikurssit Haluatko aloittaa kuntosaliharjoittelun, mutta et tiedä miten? Kuntosaliharjoittelun Startti-kurssit on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kuntoisille henkilöille. Kurssilla opitaan harjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön. Startti-kurssilta saat oman harjoitteluohjelman ja valmiuden jatkaa halutessasi harjoittelua itsenäisesti. Kurssilla on neljä kokoontumiskertaa.

Hinta: 27€ / kurssi

Lappeenrannan uimahalli pe klo 10.30–12, 6.9., 13.9., 20.9. ja 27.9.

Joutsenohalli ke klo 12–13.30, 11.9., 18.9., 25.9. ja 2.10.

Sammonlahden liikuntahalli pe klo 8.30–10, 4.10., 11.10., 18.10. ja 25.10.

Lauritsalan uimahalli ti klo 14.30–16, 29.10., 5.11., 12.11. ja 19.11.

Ilmoittautumiset: lappeenranta.fi > palvelut > kulttuuri- ja liikunta > ohjattu liikunta Tiedustelut: Anne Peuhkuri, puh. 040 7769 560, anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Tarvitsetko BMI-korttia?

Kortti voidaan myöntää sellaisille aikuisille henkilöille, joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli, eli sairaalloinen lihavuus.

BMI-kortti on käytössä Lappeenrannan kaupungin uimahallissa ja kuntosalilla, Lauritsalan uimahallissa ja kuntosalilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla ja Joutsenohallin ja Ylämaan kuntosalilla. BMI-kortin voi saada maksimissaan kolmeksi vuodeksi, jos BMI on toisena tai kolmantena vuotena rajoissa 35–40 tai yli.

BMI-kortti on henkilökohtainen.

Liikunnan vertaisryhmä Tämä liikuntaryhmä on tarkoitettu henkilöille, jotka aloittelevat uudelleen liikuntaharrastusta ja haluavat liikkua porukassa.

Vertaisohjaajina toimivat liikuntatoimen liikuntaneuvonnan ja elämäntapamuutoksen kokemusasiantuntijat omassa elämässään. ti klo 17–18 vesijuoksuryhmä, Lpr uimahalli to klo 17–18 vesijuoksuryhmä, Lauritsalan uimahalli Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja: Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560, anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Vinkkejä ja opastusta Kuntosaliopastukset syys-lokakuun ajan ma klo 13–14 ti klo 12–13 ke klo 15–16 ke klo 15–16 ke klo 15–16 to klo 15–16 pe klo 9–10

Lauritsalan uimahalli Lpr uimahalli Lauritsalan uimahalli Lpr uimahalli Joutsenohalli Sammonlahden liikuntahalli Lauritsalan uimahalli

Opastus sisältyy kuntosalimaksuun.

Varaa aika kehon­ koostumusmittaukseen!

Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa asukkaille Inbody-kehonkoostumusmittauksia. Testejä tehdään ajanvarauksella Lappeenrannan urheilutalolla keskiviikkoisin ja perjantaisin. Mittaus maksaa 25 €/henkilö.

Varaa testiaikasi liikuntatoimen nettisivulta osoitteesta: lappeenranta.fi >

palvelut > kulttuuri ja liikunta > ohjattu liikunta ja katso samalla soveltuuko testi

sinulle.

UUTTA! UUTTA!

Lasten liikuntaparkki

Liikuntaparkkiin voit tuoda yli 3-vuotiaat lapsesi leikkimään ja liikkumaan ohjatusti oman liikuntahetkesi ajaksi.

Liikuntaparkki pidetään Lappeenrannan urheilutalon yläaulassa keskiviikkoisin klo 16–18, ohjaajana toimii liikunnanohjaaja. Hinta 2 €/lapsi/krt., maksu suoritetaan uimahallin kassalle.

Ohjeet ja tarkemmat tiedot:

lappeenranta.fi > palvelut > kulttuurija liikunta > ohjattu liikunta

Vipinää ja kipinää -perhe­liikuntahanke järjestää Unelmien liikuntakuukauden syysstartti su 1.9. klo 10–14 Kimpisen stadion

Vipinää ja kipinää -perheliikuntahankkeen tarkoituksena on lisätä perheiden yhteistä liikkumista ja tarjota maksuttomia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja -kokeiluja lappeenrantalaisille lapsiperheille.

Lisätietoa testauksesta

puh. 040 481 9399

Lasten ja nuorten Tsemppi-kortti

Vesipeuhupäivät la klo 11–13 Lauritsalan uimahallilla, Luukkaankatu 51 28.9., 26.10., 23.11. ja 14.12.

Kortti on tarkoitettu 2–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden ISO-BMI on tasolla 30 tai enemmän tai henkilön vyötärön­ ympäryksen ja pituuden suhde on yli 0,50.

Huom! Vesipeuhupäivän aikana uima­hallissa ei ole yleisöuintia.

Osallistumismaksu: uimahallimaksu.

TSEMPPI-kortti on käytössä Lappeenrannan ja Lauritsan uimahalleilla ja kunto­saleilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla sekä Joutsenohallin kuntosalilla.

Liikuntamaat su klo 10–13 Joutsenohalli, Penttiläntie 17 15.9., 13.10., 3.11., 24.11. ja 15.12. su klo 10–13 Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 8.9., 27.10., 17.11. ja 8.12.

LiikuntaSirkus Taidekoulu Estradi, Teollisuuskatu 9 Sunnuntai 6.10. klo 10–13

Lisätietoja: lappeenranta.fi > palvelut > kulttuuri ja liikunta > ohjattu liikunta > liikuntaneuvonta

Sisältyykö arkeenne riittävästi liikuntaa?

Lasten ja perheiden liikuntaneuvonta

Koko perheen LiikuntaSirkus!

Tule kokeilemaan sirkusta eri välineitä hyödyntäen. Käytössä mm. akrobatiamatot, trampoliinit ja tasapainoiluvälineitä.

Viekö ruutuaika suurimman osan vapaa-ajastanne?

Sisältyykö arkeenne riittävästi liikuntaa?

Syöttekö monipuolisesti?

Haluaisitteko löytää perheellenne yhteisen liikuntaharrastuksen?

Lasten liikuntamaan ja LiikuntaSirkuksen ajatuksena on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan.

Lasten ja perheiden maksuton liikuntaneuvontapalvelu on tarkoitettu lapsille ja perheille, jotka kaipaavat vinkkejä liikunnasta ja hyvinvoinnista sekä apua arjen haasteisiin.

Liikuntamaiden ja LiikuntaSirkuksen hinta 2 €/ lapsi

Varaa aika liikuntaneuvontaan

puh. 040 776 9560

Kuva: Oskari Nikkinen

Perheliikuntaillat to 12.9. klo 17–19 Pontuksen päiväkotikoulun tekonurmikenttä ti 17.9. klo 17–19 Kisapuiston tekonurmikenttä to 19.9. klo 17–19 Sammonlahden tekonurmikenttä ti 24.9. klo 17–19 Joutsenon urheilukeskus

Hauskaa ja iloista lasten liikuntaa

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja: lappeenranta.fi­

> palvelut > kulttuuri ja liikunta > ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien

esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta.

LIIKUNTAPAIKKOJEN OSOITTEET Joutsenohalli, Penttiläntie 17 // Kahilanniemen terveysliikuntasali, Valto Käkelän katu 3D // Kimpisen lukio, Pohjolankatu 2 // Kompassi, Sammontori 2. krs // Korvenkylän seurantalo, Kurenmäentie 2 // Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 // Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 // Lauritsala-talo, Hallituskatu 20 // LPR uimahalli ja urheilutalo, Pohjolankatu 29 // Monari, Anni Swanin katu 7 // Kerhotila, Perillistenkatu 3 // Pontuksen koulu, Muukontie 12 // Rientola, Kesolantie 9, Joutseno // Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7 // Kesämäen koulu, Lavolankatu 16 // Lpr:n palvelukeskussäätiön Veljeskoti, Snellmaninkatu 25 // UK Areena, Kisakatu 9 // Myllymäen koulu, Hiessillankatu 10 Liikuntapaikkojen syksyn aukioloajat näet verkkosivuilta: lappeenranta.fi/liikunta

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

17

Teksti: Hanna Muukkonen

LÄHIKULTTUURIA

”Anna musikaalille mahdollisuus” – Cabaret Lappeenrannan kaupunginteatterissa syksyllä

M

AAILMANKUULU ja palkittu Broadway-musikaali Cabaret saa ensi-iltansa 14.9. Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. 1920- ja 30-luvun taitteen Berliiniin sijoittuvaa ja Iiris Rannion ohjaamaa musikaalia tähdittää näyttelijä Sanna Kemppainen.

Päähenkilö Sally Bowlesin rooli hämyisen Kit-Katklubin vetonaulana on Kemppaiselle hyvin mieleinen ja hän suhtautuukin musikaaliin suurella innolla.

– Otin roolin avosylin vastaan. On mahtavaa päästä tekemään aivan oikeaa musikaalia perinteisten puhuttujen näytelmien rinnalle.

Klubin vetonaulana toimiva Bowles on Kemppaiselle­ristiriitainen hahmo. Henkilöhahmossa on hänen ­mukaansa syvyyttä ja rooli on muutakin kuin upeita lauluja ja kimaltavia asuja.

tullaan näkemään aikakaudelle ominaisia asusteita kimaltavine paljetteineen.

Mika Haarasen lavasteet kruunaavat visuaalisesti miellyttävän musikaalikokemuksen.

– Tapahtumapaikkana toimiva, seremoniamestarin pyörittämä Kit-Kat-klubi uhkuu ajan henkeä, Kemppainen hehkuttaa.

Musikaali on kokonaisvaltainen kokemus Kemppainen pitää teatteria helposti lähestyttävänä taiteenlajina, johon kuka tahansa voi tutustua tilanteesta riippumatta. Näyttelijäkonkari pohtii, että kaikenlaiseen teatteriin kannattaa genrestä riippumatta suhtautua avoimin mielin.

– Väitän, että musikaalin seuraaminen on aisteille hyvin kokonaisvaltainen kokemus. Ei kannata jäädä ajattelemaan, ettei osittain laulettu esitys soveltuisi normaalien puhenäytelmien ystäville.

Kemppainen kokeekin esitettävät kappaleet roolihenkilön monologeiksi, jotka vievät tarinaa eteenpäin samalla tavalla kuin musiikin väliinkin sijoittuvat kohtaukset.

– Moni saattaa pitää musikaaleja jonkinlaisena hömppänä, vaikka esitys on hyvinkin visuaalista ja vaikuttavaa katsottavaa. Cabaret-musikaali on monipuolinen kattaus musiikkia, tanssia ja draamaa hyvää juonta unohtamatta.

Kaikki lähtee musiikista 1920- ja 30-luvun rikas tyyli- ja muotihistorian syke on iskostunut hyvin Kemppaisen mieleen.

– Olemme keskustelleet kyseisestä aikakaudesta pukuloistoineen työryhmän kanssa. On tärkeää, että ajanjakso herättää etukäteen mielenkiintoa. Muun muassa ohjaaja Iiris Rannio on opastanut meitä kyseiseen aikakauteen perehtymisen kanssa.

Sanna Kemppainen kertoo, että on valmistautunut musiikin ja tanssin täyteiseen rooliin aivan kuten muihinkin rooleihinsa. Musikaalin elementit ovat kuitenkin erilaiset kuin puhutun näytelmän, joten prosessi lähtee käyntiin musiikkiin ja koreografiaan perehtymisellä.

– Musiikkiteatteri on haastava laji, sillä siinä yhdistyvät laulamisen lisäksi myös liike, tanssi ja näyttely. Kaikki osa-alueet harjoitellaan pala kerrallaan ja nivotaan sitten yhteen. Musikaalissa musiikki on kaiken perusta. Se

on hallittava ennen kuin voi jatkaa eteenpäin, Kemppainen sanoo.

Upeaa pukuloistoa 1900-luvun alkupuolen art deco -suuntaus pukuloistoineen on sisällytetty Kemppaisen mukaan upeasti musikaaliin.

Vierailevan puvustajan Timjami Varamäen suunnittelemat loisteliaat asut saavat näyttelijältä paljon kehuja. Lavalla

Miika Nousiainen – Teemu Salohalme

Maaninkavaara Isä haluaa valmentaa pojastaan kestävyysjuoksun tähden. Poika kuitenkin katoaa yllättäen ja isä jää tyhjän päälle. Perheen teini-ikäinen tytär tarjoutuu uudeksi valmennettavaksi. Projekti alkaa saada yhä hurjempia piirteitä tavallisen arjen jäädessä taka-alalle. Näytelmä perkaa suomalaista sielunmaisemaa katsojasta riippuen joko hulvattoman humoristisella tai tyrmäävän tragikoomisella otteella.

Pienellä näyttämöllä 5.10.–30.12. Jatkaa keväällä 2020!

Ohjaus: Sirpa Riuttala Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 € Ray Cooney

Verkossa

Ennakkoesitys 16.10. klo 19, liput 15 €!

18

John Smith on saanut nauttia kahden eri perheen lämmöstä lähes kaksi vuosikymmentä, mutta nyt kaksoiselämä on vaarassa paljastua. John yrittää kaikin keinoin estää salaisuutensa paljastumisen.

Riemastuttavan hauska farssi sekoittaa pakkaa vimmatulla vauhdilla.

Valheiden verkko sotkeutuu hupaisaksi vyyhdiksi toinen toistaan kiemuraisempien tilanteiden ympärille.

Suurella näyttämöllä 17.10.–30.12. Jatkaa keväällä 2020!

Ohjaus: Katja Krohn (vierailija) Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 €

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

Joe Masterhoff - Fred Ebb - John Kander

Cabaret Suurella näyttämöllä 14.9.–31.12.

Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 42/37/27 €, opiskelijat ovelta 12 €

Ennakko­esitys 13.9. klo 19, liput 20 €!

UUTTA! Improklubit Kaupunginteatterin estottomat näyttelijät heittäytyvät viihdyttävästi ja rohkeasti kohti tuntematonta.

Luvassa on improvisoituja kohtauksia, yllättäviä ja outojakin tilanteita, hulluttelua ja myös musiikkia.

Pienellä näyttämöllä 30.10., 6.11., 20.11. ja 4.12. klo 19 alkaen.

Liput: 12 € /klubi

Kaikki esitysajankohdat ja syyskauden koko ohjelma

vierailuineen: lprteatteri.fi Syksyn 2019 kausikortti Hinta: 85 € (sis. palvelumaksun) Sisältää: ensi-iltanäytelmät Cabaret, Maaninkavaara, Verkossa.

Teatteriklubi Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Teatteriklubia luotsaa teatterinjohtaja Iiris Rannio Klubit ke 4.9. sekä tiistaisin 1.10., 5.11., ja 3.12., klo 17.30 alkaen. Tervetuloa!

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtuma­kalenteri

Syksy 2019

Seuraa tapahtumatarjontaa lappeenrantaevents.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

LA 10.8.

Katariinan aukiolla Linnoituksen Omahunajan kahviteltta

Linnoituksen Vanhankaupungin päivät 9.–10.8. li k ge a

klo 18–18.30 Uuden Linnoituksen Isännän julistaminen, satamatorin lava. klo 18.30

Linnoituksen Isännät seurueineen matkaavat katujunalla Upseerikerholle.

klo 19 Linnoituksen Isännän juhlakonsertti, Upseerikerho.

Lappeenrannan kaupungin­ orkesteri solistinaan Angelika

Klas, liput 95 €.

Lipunmyynti Upseerikerholla.

la 10.8. Perhepäivä klo 10

Lasten Linnoituskierros, lähtö Pusupuistosta Rakuunapatsaalta.

klo 10.30 Vanhat traktorit päräyttävät Viipurin portista Katariinan torille. klo 11

Potkuhousut viihdyttää lapsia kuvataidekoululla.

klo 11–13 Kaverikoirat Majurskan

talon nurmikentällä. klo 15

Korven eukon kierros, lähtö Viipurin portilta.

LA 10.8.

Etelä-Karjalan museon vieressä historialliset miekkailijat

An

pe 9.8. Linnoituksen Isännän päivä

Kaupungin 370-vuotis­ juhlaviikon ohjelmaa

Kl as

Estradin musiikkiesitys

klo 13

Vaarallisen viihdyttävä taikuri – jonglööri Eetu Lampi -show.

Työpajat

klo 11–16 Värjärien padat porisevat Täkyssä.

klo 14–16 Tanssien taidetta – työpaja

Grafiikanpajalla Kristiinan työtuvalla.

Ajantasaisin ohjelma: lappeenrantaevents.fi > Meillä tapahtuu > Linnoituksen Vanhankaupungin päivät

Linnoituksen valot 7.9.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN 370-VUOTIS­ JUHLAVIIKKO­ HUIPENTUU juhlavuoden pää­

Sataman Valot, lue lisää: s. 20

5.9.

Kaupunginorkesterin Lappeenranta 370 v. juhla konsertti, lisätietoa s. 21 6.–8.9.

art@bars – kulttuuria kapakoissa keskellä kaupunkia, lisätietoa s. 22

6.9.

Pallorock, Pusupuisto

7.9.

Linnoituksen valot

8.9.

Kenttähartaus, Katariinantori

lappeenrantaevents.fi

Lappeenrannan Balettigaala Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 30.8. klo 19 ja 31.8. klo 14 Kymmenvuotisjuhlaa tähdittävät kansainvälisesti menestyneet suomalaistaiteilijat Maria Baranova ja Elina Miettinen, Tšekin kansallisbaletti sekä muun muassa Daniil Simkin, joka on yksi balettimaailman suurimmista nimistä.

Viihteellinen ja tarinallinen perhekonsertti on kaikille avoin ja i­lmainen.

Konserttia johtaa Riku Huhtasalo ja solistina kuullaan baritoni Waltteri Torikkaa. Juontajina toimivat Arvi Lind ja Päiviö Pyysalo.

Linnoituksen valojen aikana nähdään myös ratsuväen paraati Kristiinan­ kadulla ja linnoituksen juhlavalaistus. Lisäksi luvassa on yllätyksiä, ja tapahtuman koko ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin elokuun loppupuolella.

Hiekkalinna avautuu juhlapäivän kunniaksi klo 10–16, ja alueen laitteet ovat maksutta käytettävissä. Myös Raatihuone on avoinna pääsymaksutta.

a W

tapahtumaan Linnoituksen valoihin lauantaina 7.9. Linnoituksen alueelle keskittyvä tapahtuma pitää sisällään muun muassa kaupunginorkesterin ja Rakuunasoittokunnan yhteisen Gaala-konsertin, joka järjestetään radiotalon nurmikentälle pystytettävässä juhlateltassa klo 14 alkaen.

Galleria Pihaton ovet aukeavat Maaria Märkälän näyttelyllä, lue lisää: s. 20

Tutustu vielä tarkentuvaan ohjelmaan:

klo 11.30–14 Tutustu tanssiin -tuokiot

Lappeenrannan tanssiopistolla klo 12–14 Grafiikkatyöpaja kuvataidekoululla.

29.8.

31.8.

klo 14 Kesäillalla aatteissain

Runoa ja musiikkia –

Duo Marika Hölttä ja

Juuli Vaulasvirta sekä

Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset.

la 10.8.

Lappeenrannan kaupungin Avoimet ovet, tarkka ohjelma s. 4

30.–31.8. Lappeenrannan Balettigaala,

näytökset pe klo 19 ja la klo 14, kaupunginteatteri

la 10.8. Kesäteatterilla klo 12.30

29.8.

ltt er i To

rikka

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 Kesällä 23.8. saakka ma–pe klo 9–16 Normaalisti avoinna ma–pe klo 9–17 p. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Tutustu teatterilla tarkentuvaan ohjelmaan: lappeenrantaevents.fi Lipunmyynti Lippupiste Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina.

Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä Lipunmyynti alkaa 2 tuntia ennen esitystä. R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti.

Klo 12 tai aiemmin alkavat esitykset: Konserteista S-Etu1 tunti ennen esitystä. kortilla 3 € alennus teatteri@lappeenranta.fi

Lippupisteen valtakunnallinen myyntipiste Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

19

LÄHIKULTTUURIA

Satamatori • Lappeenranta Lauantai 31.8.2019 klo 16–23

Satamatori Toimijoiden esittelypisteet 16–23 Sataman Valojen info-piste,

Taidekoulu Estradi 16–20 Toivon valo: Tärkeää asiaa

lapsen oikeuksista,

Suomen Unicef 16–18 Kasvomaalauspaja / lapset

lapsille ja nuoret nuorille

info-pisteessä, Taidekoulu

Estradin lapset ja nuoret 16–19 Pinssien askartelua ja Metku tietoutta, Etelä-Karjalan lasten kulttuurikeskus Metku 16–19 Tietoa kiviharrastuksesta ja koruntekijöistä, Saimaan koru ja kiviharrastajat 16–19 Lasten asialla, MLL Kymen piiri ry 16–19 Valaistua tietoa Nuijamies toiminnasta, Kulttuuritila

Nuijamies ry 16–20 EKKO tutuksi, Etelä-Karjalan

kansalaisopisto EKKO 16–20 Tanssin ilosta -teema,

Lappeenrannan tanssiopisto 16–20 Joutsenon opisto tutuksi,

Joutsenon opisto 16– Syksyn ohjelmistoesittelyä ja kohtaamisia, Lappeenrannan kaupunginteatteri

Rastiretket 16–20 Lasten Rastiretki -arvonta,

Lapset saavat kerätä "Meijän

kylän" pajoista leimoja Rasti retki-aarrekarttoihin ja

osallistua halutessaan pikkuylläri-arvontaan.

Päälava 16–16.05 Avaussanat ja alkujuonto,

Lappeenrannan tapahtuma palvelut ja Taidekoulu Estradi 16.05–16.15 Konsta Pykäläinen ja Hopeinen harmonikka 16.15–16.30 Tanssin ilosta -esitys,

Lappeenrannan tanssiopisto

16.30–16.45 Keppihevosten katrilli, Etelä-Karjalan Keppihevosharrastajat 16.45–17 Lapsiperheet tanssimaan,

lapsi-aikuinen -tanssituokio

koko perheelle, Lappeenrannan tanssiurheilijat 17–17.15 Koko perheen sirkusteatteri esitys, sirkus- ja nukketeatteri taiteilija Heikki Tolin 17.15–17.30 Korea Pop -tanssiesitys, Supernova 17.30–18 Big Band -konsertti,

Lappeenranta Big Band 18–18.05 Vuoden Kulttuurivalo -palkinto 2019, Taidekoulu Estradi 18.05–18.20 Robotti ja sirkus -yhteisesitys,

Taidekoulu Estradi ja

Lappeenrannan kaupunki /

Saimaan mediakeskus,

Lappeenrannan kaupungin

hyvinvointi- ja sivistyspalvelut 18.20–18.35 Kaikki mukaan tanssiliikuntaan,

Etelä-Karjalan kansalaisopisto 19–19.25 Let's Groove discotanssit yleisölle, Taidekoulu Estradin

disco-bändi ja -laulajat 19.45–20 Itämainen tanssiesitys, Niilin Helmet, Etelä-Karjalan kansalaisopisto 20.20–20.45 50-luvun jatsia, iskelmää ja steppiaskeleita, Koistisen

jatsihöyläämö ja steppi-tanssija

Fox Marttinen 20.45–21 Paritanssiesitys, latinalaistanssi­ numeroita, Lappeenrannan tanssiurheilijat 21.05–21.10 Paraatikulkueen lähtö,

Taidekoulu Estradi 21.40–22 Musiikkimaistiaisia, Taidekoulu

Estradin bändilinjan päättö työkonserteista: World on a

silver platter ja Jalokivinen tie 22–22.05 Valaistuskilpailun palkintojen jako, rantayrittäjät ja veneiden

valoparaati, Taidekoulu Estradi 22.05–22.30 Sound of Divas

Väriympyrä 16.20–18.20 Sirkuspajat, Taidekoulu Estradi

18.40–19 Pulubileet-sirkusesitys,

Taidekoulu Estradi 19.25–19.45 Disco-sirkusesitys,

Taidekoulu Estradi 20–20.20 Tulta ja akrobatiaa,

Taidekoulu Estradi

Kasinon puisto Meijän kylän puutarha 16–20 Vieraskirja Lpr 370 v. yleisölle,

Puistosta löytyy vieraskirja,

johon yleisö voi jättää terveisiä,

kiitoksia, ajatuksia ja ideoita

Lappeenrannan kaupungille

juhlavuoden 370-juhlavuoden

kunniaksi, Taidekoulu Estradi 16–20 Valoteokset ja veistokset, Valokuvausseinä,

Lappeenrannan kuvataidekoulu 16–20 Neulotaan, virkataan ja

virkotaan yhdessä, Yhteisöllinen

neuleteos, Taidekoulu Estradi 16–19 Kis, kis kippurahäntä -käsityö paja, Taito Etelä-Suomi 16–19 Meijän kylän treenikämppä,

Taidekoulu Estradi 16–20 Meijän kylän ennustaja,

Taidekoulu Estradi 16–20 Meijän kylän taidemuseo,

Kylätaiteilijoiden näyttely 16–20 Von Töpsykät kyläniityllä,

Taidekoulu Estradi 16– Kohtaamisia kabaree-tähtien kanssa, Lappeenrannan kaupunginteatteri 20 Yhteisöllinen "Satukylän

valaisin" syttyy, avoin

valohaaste yleisölle

Kasinon puisto Meijän kylän nuotio ja kylätalo 16–19 Keppihevospaja, Etelä-Karjalan keppihevosharrastajat 16–20 Satujen hahmot seikkailevat puistossa, Taidekoulu Estradi 17–18 Meijän kylän trumpettipaja, Musiikkiopisto

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat

18–21.30 Makkaranpaistoa kylän nuotiolla, omat makkarat tai

ostomahdollisuus Kafiinasta,

Taidekoulu Estradi 19.20–19.35 Kylätalossa tapahtuu 1:

Puhallan ja puhkun – pysyykö

kylätalo pystyssä, Taidekoulu Estradi 20.05–20.45 Kylätalossa tapahtuu 2:

Von Töpsykät ja arkirullaati,

Taidekoulu Estradi 20.45–21 Kylätalossa tapahtuu 3:

Sinisiä säveliä, Taidekoulu Estradi

Kasinon puisto Meijän kylän juhlatalo ja rantatie 16.30–16.45 Meijän kylän harmonikan soittajat, Musiikkikoulu MuSika 17–17.20 Meijän kylän "tanssin ilosta" -tanssipaja, Lappeenrannan tanssiopisto 18.10–18.25 Meijän kylän kansantanssipaja,

Etelä-Karjalan Nuorisoseurat / Kirjavat 18.25–18.50 Meijän kylän kansantanssi esitys, Etelä-Karjalan Nuoriso seurat / Kirjavat 19.50–20.05 Meijän kylän kilpacheerleading lajiesittely, LOMA Cheerleaders 21.05– Paraatikulkue, Kylän väki 21.10– Mieskuorolaulua, Karjalan Lauluveikot 21.40 Veneiden valoparaati,

Lappeenrannan moottorivene seura ja Lappeenrannan pursiseura

Kaupunginlahti Meijän kylän lahdenpoukama 21.05–21.40 Veneiden valoparaati,

Lappeenrannan moottorivene seura ja Lappeenrannan pursi seura 22.30–22.45 Ilotulitus Ajantasaisin ohjelma: lappeenrantaevents.fi > Meillä tapahtuu > Sataman valot

Galleria Pihatto avoinna 29.8. alkaen

Sami Hedberg Show – Kokovartalomies 5

Elastinen pe 18.10. klo 19

la 21.9. klo 18 ja klo 21

ke 25.9. klo 20

i tr Pe : a v . Ku

Arja Koriseva

Jorma Kääriäinen

la 28.9. klo 19

pe 1.11. klo 19

Kirka-musikaali

Satumaan kuningas -konsertti

pe 11.10. klo 19 st Ela

20

Solisteina Erkki Räsänen, Saska Helmikallio sekä Kirsi Rissanen & Metrotytöt

in e

su 3.11. klo 19 n.

a sk Ku va: VIivi Huu

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

la 16.11. klo 14

Markku Aro

el

kk u

Fo rs s

o

ed berg

Ah

m

iH

Emmerich Kálmánin la 19.10. klo 13 ja klo 17.30. operetti Jouni Hannula orkestereineen. Kreivitär Mariza

r Ma

Sa

The Madonna Story – Material Girl musikaali

su 13.10. klo 19

to 7.11. klo 19

Muistoissamme Reino Helismaa – Toivo Kärki

Huom. kaksi esitystä!

Uriah Heep

Pepe Willberg

rik Aro . Kuva Fred

su 24.11. klo 19

Rakuunasoittokunta ja Anne Mattila – Kohti joulua pe 29.11. klo 19 Kalenteri täydentyy koko ajan.

Lue lisää: lappeenrantaevents.fi >

Meillä tapahtuu > Lappeenranta-salin ohjelmisto

Uudelleen avautuvan ­Galleria Pihaton avajaisnäyttelyn tähtenä loistaa Maaria Märkälä, joka on maamme eturivin taiteilijoita. Ennen kaikkea maisemakuvauksistaan tunnettu taiteilija luo vahvalla luontokuvauksellaan voimakkaita elämyksiä ja kokemuksia. Näyttely avautuu yleisölle kaupungin 370-vuotisjuhlaviikolla 29.8. klo 11 ja jatkuu aina 19.9. saakka. Näyttelyvieraalle nro 370. luvassa yllätyslahja!

Tervetuloa nauttimaan taiteesta ja Pappilan miljööstä.

Galleria Pihatto, Valtakatu 80

galleriapihatto.com

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenranta – Viipuri vierailukonsertti pe 23.8. klo 15 Viipurin kulttuuripalatsi Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Angelika Klas, sopraano

Meditaatiota to 29.8. klo 11 ja klo 19 Lappeenranta-sali Konserttimestarin johdolla Leppoisaa musiikkia mukavasti kuunnellen Lappeenranta-salin valomaailmasta nauttien.

Klo 11 konserttiin avoimet ovet, ei sisäänpääsymaksua! Klo 19 liput 10 €

Laulu Kuujärvestä – Lappeenranta 370 v.

Yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin­ orkesteri ja Rakuunasoittokunta to 5.9. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Gabriel Suovanen, baritoni Liput 30 € / 21 €

Gaala-konsertti – Lappeenranta 370 v.

Yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin­ orkesteri ja Rakuunasoittokunta la 7.9. klo 14 linnoituksen juhlateltta Johtaa Riku Huhtasalo Solisti Waltteri Torikka, baritoni Juontajat Arvi Lind ja Päiviö Pyysalo Viihteellinen perhekonsertti.

Vapaa pääsy!

Laulun lumoa lokakuussa to 3.10. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Tiina-Maija Koskela, sopraano Sinuhe balettimusiikin tanssija Suvi Tuominen Liput 30 € / 21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta­ salin lämpiössä, mukana Tiina-Maija Koskela ja Vytautas Lukočius.

Saimaa Sinfonietta – Beethovenin kahdeksas Yhteistyössä Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesteri to 10.10. klo 19 Lappeenranta-sali K pe 11.10. klo 19 Martti Talvela -sali, Mikkeli Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Mika Paajanen, käyrätorvi Liput 30 € / 21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-­ salin lämpiössä, mukana Mika Paajanen ja Erkki Lasonpalo.

Akateemikko Jorma Panulan ­kapellimestariluokka Avoimet harjoitukset ti 15.10. ja ke 16.10. klo 10–11.30 ja klo 12–14, vapaa pääsy!

Konsertti to 17.10. klo 19 Lappeenranta-sali Kapellimestari­oppilaat harjoittavat

­kaupunginorkesterin kanssa viikolla klassisen orkesterikirjallisuuden teoksia, joista ohjelma syntyy päätöskonserttiin.

Liput 23 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-­ salin lämpiössä, mukana Jorma Panula.

Toiveklassikot kirkoissa ke 30.10. klo 19 Sammonlahden kirkko to 31.10. klo 19 Lauritsalan kirkko Konserttimestarin johdolla Ohjelmassa yleisön toiveita vuosien varrelta.

Liput 23 €

Saimaa Sinfonietta – Oopperan taikaa Yhteistyössä Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesteri to 14.11. klo 19 Martti Talvela -sali pe 15.11. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Johanna Rusanen, sopraano ja Aarne Pelkonen, baritoni Liput 30 € / 21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-­ salin lämpiössä, mukana Johanna Rusanen ja Aarne Pelkonen.

Konsertto filmille ja orkesterille Yhteistyössä Sibelius-Akatemian ja ­Kuvataideakatemian kanssa to 21.11. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Vytautas Lukocius Solisti Kalle-Pekka Koponen, sello

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Linnoituksen museoiden yhteislippu Aikuiset 10 € Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 8 €, Ryhmät/hlö (yli 10 hlö) 8 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.

Arne Tegelman, Linnoituksen portilta, öljy pahville, Lappeenrannan taidemuseo, Tuomas Nokelainen

Museot ovat avoinna 25.8. saakka ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17 26.8.–30.12. ti–su klo 11–17 Suljettu: itsenäisyyspäivä 6.12., joulu 23.–26.12. ja 31.12.

Näyttelyt Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15 Pyhän koiran niemi. Siperian alkuperäis­ kansojen tarinoita ja kulttuuria Hanti-­ Mansiasta -näyttely, 29.9. asti.

HIISI. Etelä-Karjalan merkittäviä muinais­ jäännöskohteita, 29.9. asti.

Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. ­ Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien 19.10.2019–8.3.2020.

Perusnäyttely Rajalla. Kolme karjalaista kaupunkia.

Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8–10 Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taitei­ lijan retrospektiivinen näyttely, 3.11. asti.

Saimaan rannalta. Lappeenrantaa kuvaavia teoksia taidemuseon kokoelmista, 3.11. asti.

Täältä tuulee. Kuvataidekoululaisten kaupunkikuvia, 15.9. asti.

Dimensio, 16.11.2019–9.2.2020.

Queer Bodies elokuvasarja & AV-arkki 30-vuotta! – videoita pedatilassa,­ 7.10.–20.10.

Veera Launonen ja Ilkka Martti Kivelä­­ – videoteos museokaupassa, ­19.11.–15.12.

Ratsuväkimuseo Kristiinankatu 2 Hakkapeliitoista hurmahousuihin – Ratsuväkielämää vuosisatojen ajan.

Auki 25.8. asti.

Vihreä makasiini Kristiinankatu 6 Tunnemuseo – Ihmisiä Rauhassa, 4.8. asti.

Ludwig Heinrich von Nicolay – Pietarin tiedeakatemian presidentti.

Park Monrepos –näyttely 16.8.–15.9.

s Lukočius

K

Kausikortti 150 € / 100 €

Kausikorttiin kuuluu 7 konserttia, sis. palvelu­maksun. Kausikortin ostajalle käsi­ohjelma ilmaiseksi ja Lappeenranta-­salin konserteissa vakiopaikka. Kausikortit myynnissä Asiakaspalvelukeskus Winkissä, ­Lappeenrannan kaupungintalolla.

Konsertin aikana valmistuu mm. taidekorkeakoululaisten sävelletty multimediateos.

Liput 30 € / 21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-­ salin lämpiössä, mukana Kalle-Pekka ­Koponen ja taidekorkeakoululaisia.

Jouluinen alppitorvi to 12.12. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Kaapo Ijäs Solisti Carlo Torlontano, alppitorvi Liput 30 € / 21 €

K

Suomen kulttuurirahaston ­ Taidetestaajat -hanke ke 6.11. kaikki Lappeenrannan 8.-luokkalaiset mukana konsertissa Lappeenranta-salissa.

Yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin­ orkesteri ja Etelä-Karjalan lastenkulttuuri­ keskus Metku.

Tapahtumat Linnoituksen Vanhankaupungin päivät la 10.8. Perhepäivänä ilmainen sisäänpääsy Linnoituksen museoihin.

Immo Teperi, Kiviharjusta, 1978, akvarelli paperille, Lappeenrannan taidemuseo, Tuomas Nokelainen

Lappeenrannan kaupungin Avoimet ovet to 29.8. Lappeenrannan taidemuseolla jooga klo 8–9 ja 9–10. Ilmainen pääsy, tuo oma joogamatto.

Elokuvailtapäivä Kulttuuritila Nuijamiehessä su 1.9. klo 17 Punahousut-elokuva.

Luento Kulttuuritila Nuijamiehessä pe 6.9. klo 17.30 art@bars-tapahtuman yhteydessä Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii.

Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien -näyttelyn kuvista.

Tuomas von Boehm, Maisema Lappeenrannasta, öljy kovalevylle, Lappeenrannan taidemuseo, Tuomas Nokelainen

Linnoituksen valot la 7.9. Lappeenrannan taidemuseossa, Etelä-­ Karjalan museossa ja Ratsuväkimuseossa vapaa pääsy. Päivän aikana ohjelmassa mm.

Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolku sekä Ratsuväkimuseon rakennushistoriakierroksia.

Näyttelyavajaiset pe 18.10. klo 18 Taasha myö tavattii, tuutha ­sie vastakii. Kuvia muistojen Lappeen­ rannasta­1950-luvulta lähtien, Etelä-Karjalan museo pe 15.11. klo 18 Dimensio, Lappeenrannan taidemuseo

Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26 avoinna 25.8. saakka ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17.

Wolkoffin joulu alkaen 10.12.

Katso lisää lappeenranta.fi/museot

Vy ta uta

to 19.9. klo 19 Lappeenranta-sali K Johtaa Kolbjörn Holthe Solisti Petteri Iivonen, viulu Liput 30 € / 21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-­ salin lämpiössä, mukana Petteri Iivonen ja Kolbjörn Holthe.

Aarne Pelko

Syksyn tuuliin

pe 9.8. klo 19 Upseerikerho Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Angelika Klas, sopraano Kesäyön tunnelmissa.

Liput Upseerikerholta.

n ne

ja Tiina-Mai

K

os ke la

Linnoituksen Isännän juhlakonsertti

Seuraa ilmoittelua:

Mauno Laakso, Vanha kunnallistalo, 1962, öljy kankaalle, Lappeenrannan taidemuseo, Tuomas Nokelainen

lappeenranta.fi/museot puh. 040 587 2274

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

21

LÄHIKULTTUURIA Kuva: Minna Kivistö

Lappeenrannassa tapahtuu Kesäkonsertit 30.8. asti

Tapahtumia linnoituksessa

Hiekkalinna

Satamatorilla ti, to ja la klo 18–19 Joutsenon torilla to klo 11–12 Marianaukiolla pe klo 19–20 Kauppatorilla la klo 11–12 Hiekkalinnalla la klo 13–14

Hiekkalinnan alue on avoinna 1.9. saakka päivittäin klo 10–21.

Hiekkalinnan infopiste on avoinna 1.9. saakka päivittäin klo 10–18.

Bändi-ilta Satamatorilla, ke 21.8. klo 17–22 Esiintyjinä Nakit ja Muusa, Sammuneet ­Lyhdyt, The Rivet, Aston Kalmari, Soul of Eternity.

Elokuussa 8.8.–1.9. laitteet ovat käytettävissä vain viikonloppuisin: 10.–11.8., 17.–18.8., 24.–25.8. ja 31.8–1.9.

Torikaraoke

Muista myös!

Satamatorilla la 10.8., 17.8. ja 24.8. klo 14–16

Hiekkalinna avautuu varsinaisen kautensa jälkeen uudelleen kaupungin 370-vuotisjuhlan kunniaksi Linnoituksen valot -tapahtumapäivänä 7.9.

Huvilaitteet ovat tuolloin maksuttomasti käytössä.

Tapahtumasunnuntait elokuussa 11.8., 18.8. ja 25.8

va: Minna Ku Ki

Yhteislaulutilaisuudet su klo 16–17 kesäteatterilla

elavalinnoitus.fi

Rupla Cruising la 31.8. klo 16–21 Maaseutumarkkinat su 8.9.

Syysmarkkinat to–pe 24.–25.10.

Leijonien joulumarkkinat la 21.12.

Kuukausimarkkinat la 14.9. ja 9.11. klo 7-14

Muikku ja Pottu Kalamarkkinat la–su 14.–15.9.

Uudenvuoden juhla ti 31.12. klo 19–00

vi

Katujuna liikennöi

7.8., 10.–11.8., 17.–18.8., 24.–25.8. ja 31.8.–1.9.

Lähtö Hiekkalinnalta tunnin välein klo 12–17

Muita tapahtumia 9.–10.8. Linnoituksen Vanhankaupungin päivät, lue lisää: s. 19 13.–14.8. Pietarilaiset markkinat

Vihreä Makasiini 14.–17.8. Kansalaistoiminnan Fiesta ja

Mahdollisuuksien tori, Kulttuuri tila Nuijamies, ME-talo, Marian aukio, satamatori 16.–17.8. IskelmäKesä

Kaupungintalon edustatori 16.–18.8. Kumaus-kamarimusiikki festivaali, lue lisää s. 11 17.8.

Kourulan kansanjuhla,

Kourulan aluekeskus 17.8.

SoCar, Katariinan tori, Radiotalon

nurmikko, mukulakivikadun reunat 24.8.

Eksoten järjestämä lasten tapahtuma, Marianaukio 24.8.

Kinnusen talon 110-vuotisjuhla,

klo 12–22, Kinnusen talon

sisäpiha ja Valtakatu 24.–25.8. SML Motocross Lappeenranta,

Muukon urheilukeskus 29.8.

Lappeenrannan kaupungin

Avoimet ovet, lue lisää: s. 4 29.8.

Greenreality-karnevaali,

kaupungintalon edustatori,

lue lisää s. 5

Historiallinen Raatihuone Avoinna 10.8. ja 7.9. klo 10–14, ilmainen sisäänpääsy.

Monikulttuurinen foorumi – Puhutaan suomea!

Me-talo Lappeenranta, Kauppakeskus Opri, Valtakatu 30 Pe 16.8.2019 klo 15–17 Asukkaiden Lappeenranta -toiminta yhteistyössä Eksoten maahanmuuttopalveluiden ja Me -talo Lappeenrannan kanssa järjestää ensimmäisen monikulttuurisen foorumin teemalla Puhutaan suomea! Ilmaistapahtuman ohjelmassa mm. musiikkia, tietoiskuja, joista voi oppia suomea sekä kokemuksia suomen kielen opiskelusta.

Keskustassa tapahtuu 30.–31.8. Lappeenrannan Balettigaala,

näytökset pe klo 19 ja la klo 14, kaupunginteatteri 31.8.

Islanninkoirat-erikoisnäyttely, Linnoitus 21.9.

Linnoitus Open 2019, frisbeegolf,

Linnoituksen alue 21.–22.9. SiivooksSie Lappeenranta,

Marianaukio, Myllysaari, Pumppuhuone 11.–13.10. A-junioreiden SM-turnaus, jäähalli 1.–6.11. Kanava-tarinoita voiman synnystä

-musikaali, lue lisää s. 11 14.–17.11. Ja Kitara Soi, Lappeenranta 7.–22.12 Joulutori, Marianaukio 14.–15.12 Linnoituksen joulumarkkinat,

Katariinan tori 24.12.

Joulurauhan julistaminen klo 12,

kaupungintalon edustatori 31.12.

Uudenvuoden juhlallisuudet

Kesäkivaa Marjolassa To 15.8.2019 klo 14–18 Loma- ja kokoushotelli Marjola, Mikonsaarentie 15 Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvosto järjestää jo neljännen kerran kesätapahtuman Marjolassa. Ilmaistapahtuman aloitus on klo 14, paikalla on kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Sen jälkeen voi kierrellä omaan tahtiinsa eri pisteillä.

22

Linnoituksen Adventti 1.12.

Joulun tunnelmaa.

Kauppatori

ö st

su klo 14–15, Pusupuiston lava.

Esiintyjänä Noble Brass.

su klo 18–19 kesäteatterilla 11.8.

Niilin Helmet 18.8.

Lappeenrannan tanssiurheilijat 25.8.

Taidekoulu Estradi

Linnoituksen Kekri 2.–3.11.

Syksyn satoa ja kädentaitoa K-18 kierros la 2.11. klo 19, maksullinen.

Tavataan toreilla

Satamatori

Vaskimusiikin konsertit

Tanssikonsertit

Linnoituksen Syyskirppu 4.–6.10.

Tuotepoistoja ja ”aarteita” kaappien kätköistä.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

pe–su 6.–8.9. art@bars – Kulttuuria kapakoissa

keskellä kaupunkia

Huipputarjouksia ja elämyksellistä ohjelmaa keskustan, sataman ja linnoituksen kahviloissa, baareissa, ravintoloissa ja yökerhoissa. Hop-on-hop-off -bussi kiertää tapahtumareittiä pe–la, kyyti on ilmainen. art@bars -tapahtumapassin täytenä jättäneiden kesken arvotaan hyviä palkintoja. pe 27.9. Fashion by Night – Muotia yössä keskellä kaupunkia Liikkeissä ja kauppakeskuksissa muotia, musiikkia, elämyksellistä ohjelmaa ja hyviä tarjouksia. Osa liikkeistä avoinna jopa klo 23 asti.

Päämuotinäytös kaupungintalolla Lappeenranta-­salissa, ilmainen sisäänpääsy. Pääesiintyjä tv:stä tuttu. Arvotaan palkintoja Lappeenranta-saliin tulleiden kesken. la 23.11. Magic by Christmas – Joulun taikaa keskellä kaupunkia Koko perheen joulunavaustapahtuma kaupungin keskustassa, keskustan liikkeissä ja kauppakeskuksissa.

Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2 Joutsenon Opiston lukuvuosi tarjoaa monipuolisia koulutusvaihto­ ehtoja, muun muassa maksutonta Vahvempana digiarkeen -koulutusta.

Tutustu tarkemmin joutsenonopisto.fi ja seuraa opiston toimintaa Facebookissa ja Instagramissa.

LÄHIKULTTUURIA

Nuorten asialla

Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Metku

to 29.8. Ohjaamon 4-vuotissynttärit

ja avoimet ovet klo 10–15

Taidetta Metkuillen -näyttely

la 12.10. Kehy-disco Rientolassa ke 23.10. Rientolan leffayö pe 25.10. Lanit Sammontorin nuorisotilalla pe–su Skynett -eSport -tapahtuma 1.–3.11. Holiday Club Saimaalla pe 22.11. Alakoululaisten disco Lauritsala-talolla pe 22.11. Lanit Rientolassa

Metkun Snellu

Rientolan nuorten itsenäisyysjuhla

Snellmaninkatu 2 Snellu rakentuu lasten Lysti-tilaksi loka-joulukuussa 2019. Taitelijoiden Viivi Kiiskisen ja Tiinalotta Särmölän rakentamat tilateokset kutsuvat lapsia löhöilemään ja loruilemaan. Voiko vaaleanpunaisella keinuhevosella ratsastaa, entä näyttääkö rautalangasta väännetty Willimies tutulta?

Tiedot tarkentuvat: lastenmetku.fi

ti 10.12. Alakoululaisten disco Rientolassa pe 13.12. Alakoululaisten disco Monarilla Lisätietoja nuorisotoimen tapahtumakalenterista:

lappeenranta.fi > nuorten palvelut > nuorisotoimen tapahtumakalenteri.

Kirjastossa tapahtuu lappeenranta.fi/kirjasto/tapahtumat

Kirjailijavieraana Mikko Porvali ja Karelia-noir

Aikuisille

ti 15.10. klo 18–19.30, pääkirjaston lainaushalli

Tule keskustelemaan Reetta Karjalaisen kanssa Pauliina Rauhalan kirjasta Taivaslaulu ke 14.8. klo 17–18, Voisalmen kirjasto

FT Virpi Launonen esittelee väitöskirjaansa Salpalinjasta ti 19.11. 18–19.30, pääkirjaston lainaushalli

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely ja luentosarja 2.–28.9. pääkirjastossa ja Kulttuuritila Nuijamiehessä. Lue lisää: s. 24

Toistuvat tapahtumat

N

or d e ll

Risto Nordell ja Pirjo Hakuni kertovat kirjasta Riston Valinta ja kuunteluttavat musiikkia ti 3.9. klo 18–19.30, pääkirjaston lainaushalli

to Ris

Paltta ry:n Miun Lappeenranta -antologian julkistamistilaisuus to 5.9. klo 19–20, pääkirjaston Heili-sali

rg Kib a Lumbe

Filosofiakahvila kerran kuussa keskiviikkoisin, vetäjinä Sakari Kiiskinen ja Ritva Tamminen 4.9., 2.10., 30.10. ja 27.11. klo 18-19.30, pääkirjaston Heili-sali

Kirjailijavieraana Kiba Lumberg ti 17.9. klo 18–19.30, pääkirjaston lainaushalli

m

zi a

äe

llä

Lukupiirit kerran kuussa torstaisin 5.9., 3.10., 31.10. ja 28.11. klo 14–15.30 ja 17.30–18.30, pääkirjaston Heili-sali z Ja

Jazzia Niitty& Kytömäellä, kahden naisen duo ti 24.9. klo 18–19, pääkirjaston musiikkiosasto

ö yt N i it ty- & K

t Ou

iA mp u ja

Venäjänkielinen kielikahvila kerran kuussa maanantaisin, vetäjänä Svetlana Nikulina 9.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 17.30–18.30, pääkirjaston Heili-sali Englanninkielinen kielikahvila vetäjinä Jason Revello ja Barbara Miraftabi joka toinen maanantai 9.9.–16.12. klo 18.30–19.30, pääkirjaston ala-aulan kokoustila Martat vinkkaa kerran kuussa maanantaisin 26.8., 3.9., 10.9., 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 16–18, pääkirjaston ala-aula

Kaupungin kulttuurilaitosten, koulujen, ­taidejärjestöjen ja Metkun yhteistyössä tuottama kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolku tarjoaa jokaiselle lappeenrantalaiselle peruskoululaiselle maksuttoman tutustumisen kaupungin kulttuurilaitoksiin ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksiin.

Lisätietoja: lastenmetku.fi puh. 040 187 4331

Tämän vuoden ohjelmiston teemana on Välitä ja vaikuta. Ohjelmistossa tutustutaan lasten ja nuorten omiin ajatuksiin, tunteisiin ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin.

Lyhytdokumenttielokuvia nähdään jälleen kahdessa esityssarjassa, joista toinen on kuratoitu alakoululaisille ja toinen yläkoululaisille sopivaksi.

Venäjän kielen tandem-kielikurssi vetäjänä Svetlana Nikulina joka toinen tiistai 10.9.–3.12. klo 17–18.30, pääkirjaston Heili-sali

Muista myös:

Taidetestaajat! Suomen kulttuurirahasto ja Metku vievät kaikki maakunnan 8.-luokkalaiset tutustumaan kulttuuriin. Suurhankkeesta tietoa: taidetestaajat.fi

Harri Ahosen yleisöluento PohjoisNorjan rannikko­reiteistä to 3.10 klo 18–19.30, pääkirjaston Tarinasali

Aikuisten elokuva­kerho kerran kuussa torstaisin 12.9., 10.10., 7.11. ja to 12.12. klo 17–19, pääkirjaston Tarinasali Ilmoittaudu ennakkoon puh. 05 616 2341 Ruotsinkielinen lukupiiri vetäjänä Anneli Pirttilä kerran kuussa maanantaisin 16.9., 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 17–19, pääkirjaston Heili-sali

Lapsille ja nuorille

Toistuvat tapahtumat Pelikellarin lautapelikerho kerran kuussa tiistaisin 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 16–20, pääkirjaston Tarinasali Lasten elokuvakerho kerran kuussa keskiviikkoisin 11.9., 9.10., 6.11. ja 4.12. klo 17–19, pääkirjaston Tarinasali. Sopii alakouluikäisille.

Pilvin kirjoittaja­klubin viimeinen kokoontumiskerta ke 28.8. klo 17–19 ja tekstien julkistamistilaisuus klo 18–19, pääkirjaston Heili-sali

Satuja venäjäksi Kerran viikossa: 16.9., 24.9., 1.10., 7.10., 15.10., 29.10., 5.11., 11.11., 18.11., 26.11., 3.12., 9.12. ja 17.12. klo 17–18, ohjaajana Katja Ilvonen, pääkirjaston Tarinasali. Sopii 3–8-vuotiaille.

Mielikirjapäivän vieraana Tuula Kallioniemi to 10.10. klo 10–10.45, pääkirjaston lainaushalli

n Pilvi

Tyttöjen päivän kauneusiltapäivä pe 11.10. klo 14–17, Lauritsalan kirjasto Mukana Tyttöjen Tila (Nicehearts oy) ja Sampon kauneusalan opiskelijat

rjo ki

Lukukoirailta kerran kuussa tiistaisin 20.8., 17.9., 22.10. ja 19.11. klo 17–18, pääkirjaston Tarinasali Varaa lukuaikasi p. 05 616 2338 Lisää kirjaston tapahtumia takakannessa!

Satupäivän nukketeatteriesitykset Teatteri Karelus: Kalastaja a Ka ja hänen vaimonsa llio niemi to 17.10. klo 17.30 pe 18.10. klo 9.15 ja 10, Lauritsalan kirjasto.

Varaa paikkasi: puh. 05 616 4771 ul Tu

Pyhästä näkyväksi -kirjan valokuvallinen esittelytilaisuus, Lappeen kotiseutuyhdistys ke 25.9. klo 18–19.30, pääkirjaston Tarinasali FT Outi Ampuja kertoo teoksestaan Hyvä hiljaisuus ti 29.10. klo 18–19.30, pääkirjaston lainaushalli

Espanjan kielen keskusteluryhmä kerran kuussa keskiviikkoisin, vetäjänä Antonio Altarriba 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 11–13, pääkirjaston ala-aulan kokoustila

Lapsen oikeuksien päivä ke 20.11., Dokkino-dokumenttielokuva­festari kulttuuritila Nuijamiehessä

Lisätietoja: dokkino.fi/ohjelmisto Alakoulunäytös klo 9.–10.10 ja klo 10.45–11.55 Yläkoulunäytös klo 12.30–13.50

Nallen satusynttärit la 26.10. klo 10–12, pääkirjaston Tarinasali

us

pe 11.10. Alakoululaisten disco Rientolassa

klubi

pe 20.9. Alakoululaisten disco Lauritsala-talolla

to 5.12.

”Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhla­ vuoden kansallisena t­ eemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Jokaisen ihmisen persoonallisuuden ja identiteetin kunnioittaminen kuuluu ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien ja ylipäätään ihmisyyden ytimeen.”

20.11. Lapsen oikeuksien päivänä liputetaan!

Seuraa kampanjaa liputalapselle.fi ja lastenmetku.fi -sivustoilta ja ­Metkun mediasta.

14.8.–26.9.

Esillä on lasten tekemää UV-taidetta ja lyhytelokuvia nukketeatteri­ esityksistä Lpr 370 -juhlavuoden kunniaksi

itt aja

pe 30.8. Alakoululaisten disco Monarilla

Metkat-lastenkulttuuriviikko ja Lapsen oikeuksien viikko 18.–24.11.

l re Ka i r te Teat

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

23

LÄHIKULTTUURIA

Eri tahot tarjoavat digiopas­tuksia Lappeenrannan kirjastoissa syyskaudella 2019.

syyskuussa pääkirjastossa ja Nuijamiehessä

K

IRJASTON oma mediaohjaaja Leo Mäenpää puh.

040 657 5535 on tavoitettavissa useimpina päivinä­ arkisin pääkirjastosta klo 12–15 välisenä aikana. Hänelle tehdään varaukset digipajan opastuksiin pääkirjaston neuvonnasta­­ puh. ­05 616 2341. Syksyn ajan pääkirjastossa toimii digiopastaja Petri Kukko, joka tulee opastamaan digiasioita asiakkaan kotiin. Hän ottaa vastaan varauksia 2­ .9. lähtien numerossa 040 130 9180. Lauritsalan kirjastossa digiasioissa opastaa 2.9. alkaen digiopastaja Sami Kurvi, puh. 05 616 4771.

Pääkirjastossa toimivat vertaisopastajat ovat tavattavissa tunnin kerrallaan ma ja to klo 14–15.30 välisenä aikana ajanvarauksella syyskuun alusta lähtien. Ajanvaraukset tehdään pääkirjaston neuvonnan kautta. Nordean digiopastaja päivystää pääkirjaston ala-aulassa ma ja to klo 15–16. Hänelle voi varata ajan myös henkilökohtaiseen neuvontaan.

EKKOn Digi pintaan! -pajat alkavat ke 4.9. klo 10–13 pääkirjastossa. Saman sisältöisiä pajoja järjestetään myös Joutsenon ja Ylämaan kirjastoissa myöhemmin syksyllä. Ennakkoilmoittautuminen on kaikkiin pajoihin välttämätön. Ilmoittautumiset ottaa vastaan tietotekniikkakouluttaja Pasi Litmanen puh. 050 555 7271.

Tekstit: Merja Rostila, kuva: Sakari Röyskö

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely ja luentosarja

Digiopastuksia Lappeenrannan kirjastoissa

Lappeenrannan pääkirjastossa ja Kulttuuri­tila­Nuijamiehessä on esillä Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -valokuvanäyttely ­2.– 28.9. Näyttely on osa Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushanketta. Hanke toimii Helsingin yliopistossa, ja sitä rahoittaa Koneen Säätiö.

N

ÄYTTELYN taustalla olevaan tutkimus­ hankkeeseen on kerätty haastatteluin eri puolilla Suomea asuvien ihmisten kielellisiä elämäkertoja. Haastateltavia on kaikilta­­ itsenäisen Suomen vuosikymmeniltä, 6-vuotiaasta 104-vuotiaaseen. Joukossa on eri puolilla Suomea ja eri maissa asuneita muuttaneita sekä samalla paikka­ kunnalla pysyneitä. Haastateltavien äidinkielet ovat moninaisia: mukana on suomen ja ruotsin lisäksi myös esimerkiksi arabiaa, romania, saamea ja venäjää puhuvia.

Haastattelut tehtiin vuosina 2017– 2018.

Näyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Sakari Röyskö. ­Niiden ohella haastateltavia esitellään näyttelyssä kieli­ elämäkerroista tehtyjen tiivistelmien ja videokoosteen avulla. Valokuvattujen puhetta voi kuunnella hankkeen sivuilla.

Näyttelyn avajaiset pidetään Lappeenrannan pääkirjastossa 2.9. klo 18. Avajaisissa tutkijat esittelevät hanketta, ja Sakari Röyskö kertoo valokuvista.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaavustuksen haku Haku on käynnissä. Hakemukset tulee lähettää viimeistään 19.8.2019. Tuki on tarkoitettu vähä­varaisille lapsiperheille.

Lisätietoja: lappeenranta.fi

KARJALALLA KESKUSTASSA

KÄVE- NYKTELEE RILLÄ

Näyttelyyn liittyy Etelä-Karjalan kansalaisopiston järjestämä luentosarja, joka pidetään kirjastossa: 19.9. klo 18–19.30 Prof. Pirkko Nuolijärvi: Itäsuomalaisuus kielellisissä elämäkerroissa ja dos. Hanna Lappalainen: Millaisia käsityksiä suomalaisilla on kohteliaisuudesta?

26.9. klo 18–19.30 FT Kaarina Mononen: Monikielisyys kielielämäkerroissa ja dos. Hanna Lappalainen: Yleistävä sä (ns. sä-passiivi) – ketkä sitä käyttävät?

KAUSUO PUNKI VIERAITA KÄRSÄJOUTSE- POIKIA MÄELLÄ NOSSA

KÄVI BLUE LAKE EI FESTIVAALEILLA NÄY

LÖYTYY LAVOLAN RADALTA

TULIVESI-

HÖYLIÄ

JOUTSENOA SEURA

VAUVALTA

JOUTSENON KYLÄ TOIKALTA

MUUSA NOITUA PESÄLLÄ SEURAKSI

LUMBERGILLA NOPEITA

KURSI- HUBERTAAN TUSKOOSSA SEU-

TÄTÄKIN CHYMOKSELTA

RALLA

YLÄMAALLA

KOLISTA

SINISIN RADOIN

KAUKAAN SAHALLA

PITÄÄ HAUSKAA

KASVIHUONEITA

WATEIN

ALTIOLLA LAMPUN PILKUN JÄLKEEN?

MYLLYSAARESSA

YHDISTÄÄ

SAIPALLA

RAKUUNAN VERBI LUTIN REHTORI

HYNYSELLÄ KAAKOSSA?

KORKITTOMIA

MIELTYMYS

KALATORA

TYTTÖ TAI PALA

HUONOKÄYTTÖKSISIÄ

SIELLÄ SORAMONTTU

OLI PARANTOLA

TANSSIPAIKKA

HYTISSÄ HANKI

PAINI KANATYTÖN KAIMAT

ANSSIN AIVAN PELIKAVERI

KUMMA

VARASTOSSA IKÄVÄ

TÄTÄKIN TEHTY TÄÄLLÄ

RAVATHIIHTOMIES

PALLON JYRKKÄ NAINEN

ASETELMA

VUORISELLA HALLUSSA

HÄRKÄ

KESÄISIN PITKIN KATUJA PUOLESTAAN

-SAARI ARVIOI SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

24

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3 / 2019

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme > Lehdet ja esitteet > Lappeenranta-asukaslehdet

NAAPURISTA