Henkilöjuttu: Waltteri Torikka

Herkästivoimakas

KUKA

Oopperalaulaja Waltteri Torikka, 37. Kotoisin Tampereelta. Asuu 1950-luvun puutalossa. JUURI NYT Laulaa Guglielmon roolin Vaasan Oopperan Così Fan Tutte -teoksessa alkuvuodesta. Aloittaa maaliskuussa maanlaajuisen Amorekonserttikiertueen.

Harva oopperalaulaja saavuttaa urallaan tai ainakaan alle nelikymppisenä niin laajaa kansansuosiota kuin Waltteri Torikka. Hän on menestynyt myös siksi, että on uskaltanut vastustaa lokerointia ja unelmoida isosti.

TEKSTI HANNA PESONEN KUVAT EERO KOKKO

Tanssii tähtien kanssa, Masked Singer ja joulukonserttikiertue takana, Così Fan Tutte -ooppera ja maanlaajuinen Amore-konserttikiertue edessä. Ja siihen vielä monet muut työt päälle. Laulaja Waltteri Torikan työtahti on ollut pitkään kova. Haastatteluhetkellä hän istuu junassa matkalla Hämeeseen. Tai oikeastaan hän kyllä seisoo välillä Lahdessa asemalaiturillakin. Kun kiinnostavia töitä on paljon, minuutteja ei ole hukattavaksi. – Huomaan syttyväni, kun saan tehdä paljon erilaisia, hienoja töitä. Se on äärimmäinen rikkaus. Nautin, kun saan työskennellä mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Inspiroidun ja voimaannun siitä, Waltteri sanoo samalla, kun Pendolino-junan kuulutukset raikaavat taustalla.

Waltteri sulatti suomalaisten sydämet viimeistään viime syksyn Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, johon hän otti osaa Kia Lehmuskoski opettajanaan. Ohjelman tuomarit kiittivät Waltteria viikko toisensa perään erityisesti hänen herkkyydestään, tulkintavoimastaan ja kauniista liikekielestään. Tiesikö hän itse etukäteen olevansa niin hyvä tanssija? – En todellakaan! Minulla ei ollut mitään käryä tanssitaidoistani. Olin toki liikkunut joissain oopperan koreografioissa, mutta en varsinaisesti ollut tanssinut aiemmin. Vitsailimme Kian kanssa, että se Tähdet, tähdet -ohjelman Ricky Martinia tulkinnut lakritsilanne pitää herättää uudelleen henkiin.

Pandana bilettäminen vapautti

Suunnitelma taisi onnistua, sillä pari ylsi TTK-finaaliin ja sijoittui lopulta kolmanneksi. Tiivistahtiseen tanssikilpailuun osallistuminen opetti Waltterille paineensietokykyä. – Kun käy ”vähän tanssimassa” miljoonalle ihmiselle joka sunnuntai 13 viikon ajan, se on melko kuumottavaa. On vaikeita tansseja ja se jännitys. Loppuvaiheessa olimme kaikki aika väsyneitä. Oli valtavan upea kokemus oppia käyttämään kehoaan sillä tavoin ja ilmaisemaan itseään tanssin kautta.

Tanssiohjelma on kirvoittanut kansan antamaan Waltterille paljon palautetta kasvokkain.

– On tosi hellyttävää, millaista palautetta olen saanut. Ihmiset ovat pysäyttäneet ja kehuneet, miten hienosti tanssin. On sykähdyttävää kuulla, että olen tanssillani saanut ihmiset kokemaan asioita ja antanut heille paljon. Verrattuna laulamisen helppouteen tanssiminen oli itselleni niin jännittävää, etten tajunnut tanssillani olevan tällainen merkitys.

Tanssimaan Waltteri pääsi myös syksyn Masked Singer -ohjelmassa, jossa hänen 1990-luvun bilebiisejä esittänyt hahmonsa Bilepanda sijoittui toiseksi. Pandalla oli tietenkin myös omat tanssiliikkeensä. – Hahmon rakentamisen ydinajatus oli, että sen musiikkityyli piti viedä mahdollisimman kauas omastani. En voinut käyttää omaa lauluääntäni, koska se olisi ollut liian tunnis- "On haastavaa rukata tettava. Ohjelman musiikkituottaja kysyi minulta, pystyisinkö laulamaan niin kuin en aivot aina uuteen asentoon laulaisi. Niin yritin tehdä! Vedätys meni täydestä. Ohjelmassa hahmojen henkilöl- tyylilajia vaihtaessa"lisyyttä arvuuttelevat etsivät Janne Kataja, Jenni Kokander, Christoffer Strandberg ja Maria Veitola eivät arvanneet hahmon henkilöllisyyttä lähellekään oikein. Osa heistä oli jopa vakuuttunut, ettei pandan sisällä ole ammattilaulaja. – Halusin luoda hauskan hahmon, josta tulee hyvälle tuulelle. Ilahduin erityisesti, kun kuulin ystäviltäni, että Bilepandasta tuli lasten suosikki. Siinä olikin jotain lapsekasta. Pandana laulaminen oli todella vapauttavaa. Pystyin irrottelemaan tavalla, jota en varmasti voisi tehdä muuten. Kiusaaminen teki varovaiseksi

Klassisen ja kevyen taituri

Waltteri valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2012 pääaineenaan oopperamusiikki. Nuoren oopperalaulajan uran mullisti vuonna 2015 Tähdet, tähdet -ohjelma, jonka hän voitti. Waltterille alkoi tarjoutua mahdollisuuksia tehdä musiikkia laajemmin. Sittemmin artisti on julkaissut viisi kevyen musiikin albumia. Hänen vuonna 2015 ilmestynyt esikoisalbuminsa Sydän myi platinaa ja oli saman joulun myydyin albumi heti megatähti Adelen jälkeen. Waltterin vuotta myöhemmin julkaistu Rakkaus-levy myi sekin kultaa. Uusin albumi Toivo ilmestyi syksyllä 2020. – Urani nyt sattui menemään tällä tavalla, että tuli mahdollisuus esittää muunkinlaista musiikkia kuin klassista. Nuoruuden musiikkitaustani on popimmassa skenessä, joten kevyessä musiikissa ei ollut itselleni mitään vierasta.

Television, konserttien ja levyjen tuoma julkisuus ja suosio ovat poikineet Waltterille laajan fanijoukon. Innokkaimmat ihailijat ovat 30–60-vuotiaita naisia, joilla on myös suljettu Facebook-ryhmä idolinsa fanitusta varten.

Kaikki eivät kuitenkaan ole katsoneet Waltterin taiturointia eri tyylilajien välillä hyvällä. Siksi hän kokee välillä vieläkin painetta taitojensa todistamiseen klassisissa piireissä. Laulaja on viime vuosina murtanut lokeroinnin kulttuuria valitsemalla itselleen hyvin erilaisia töitä, mutta hänkään ei ole täysin immuuni epäilyksille. – Kun palaan kevyemmän musiikin parista oopperaan, minulle tulee yhä joskus tunne, että minun pitää näyttää, että osaan homman. En tiedä, olisiko se enää tarpeen, kun olen tehnyt tätä niin kauan. Minulle monen eri musiikkilajin parissa työskentely sopii, mutta se ei välttämättä sovi kaikille. On myös haastavaa ja kuluttavaa rukata aivot aina uuteen asentoon tyylilajia vaihtaessa.

Tyypillistä työpäivää Waltterilla ei ole, niin moninainen hänen työnkuvansa on. Matkustamista on juuri nyt erittäin paljon, vapaa-aikaa taas todella vähän. – Elämäni on aikamoista sillisalaattia. En juuri ehdi harrastaa, ja harvinaiset vapaat iltahetket kuluvat viltin alla Netflixin parissa. Ennen kävin joogaamassa studiollakin, mutta nyt yritän ehtiä tekemään sitä kotona, koska se huoltaa myös ääntä. Odotan kovasti, että pääsen kuntosalille.

Mikä auttaa jaksamaan tiivistä työtahtia? – Elämänasenne! Ja tietysti lepo, uni ja hyvä ravinto. Myös kiitollisuus saa jaksamaan. Olen vielä tässäkin vaihees-

WALTTERIN ELÄMÄN KANTAVAT VOIMAT:

PERHE JA YSTÄVÄT

Minulle perhe on laajempi käsite kuin koti ja ihmiset siinä. Kun ajattelen perhettä, ajattelen myös vanhempia ja ystäviäni. Minulla on muutama luottoystävä.

LUONTO JA ULKOILU

Koen oloni rauhalliseksi Lapin ja Punkaharjun luonnossa. Metsään meneminen on terapeuttista. Myös veden näkeminen ja läheisyys ovat tärkeitä.

MUSIIKKI

Elän musiikkia vahvasti sekä työssä että vapaaajalla. Välillä on tosin hyvä puhdistaa korvat hiljaisuudella. Hiljaisuuskin on musiikkia!

KIITOLLISUUS Yritän pitää mielessä, miten hyvin asiat elämässäni ovat ja ettei se ole itsestäänselvyys. Jo se on merkittävää, että voi herätä aamulla pelkäämättä.

"Nyt vartluville nuorille miehille on ehkä sallitumpaa olla minkälainen vaan"

sa uraa hämmentynyt siitä, että ihmiset haluavat kuulla minua ja tulevat kerta toisensa jälkeen konsertteihini.

Herkkyys oli Waltterille valtti tanssikilpailussa ja sitä se on myös hänen työssään musiikin tulkitsijana. Nuorempana sama ominaisuus teki hänestä koulukiusaamisen kohteen. Waltteria kiusattiin niin fyysisesti kuin henkisesti, eikä runoja kirjoittava, tyylikkäästi pukeutunut tamperelaispoika tuntenut kuuluvansa joukkoon. – Olen surullinen siitä, ettei kiusaamiseen osata vieläkään puuttua oikealla tavalla. Sitä ei tulisi sallia yhteiskunnassa missään olosuhteissa. Se jättää usein syvät näkymättömät haavat, jotka voivat vaikuttaa ihmiseen läpi elämän.

Kiusaamisen jäljet näkyvät Waltterissakin edelleen. – Olen varovainen ihmisten suhteen ja minulla on vaikeuksia luottaa muihin. Painan tiedostamattomasti itsessäni jotain nappulaa, olen intuitiivisesti varuillani. Näin käy erityisesti, kun ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Se ei silti tarkoita, ettenkö olisi yhä välillä myös liiankin naiivi!

Varovaisuus tulkitaan joskus virheellisesti niin, että Waltteri olisi vaikeasti lähestyttävä. Hän on vain opetellut suojelemaan itseään nuoruuden ikävien kokemuksien vuoksi.

Onko miehellä lupa olla herkkä Suomessa, missä miehen malli on yhä varsin stereotyyppinen? – Minun ammatissani taiteessa onneksi on, muusta en osaa sanoa. Opiskellessani Kööpenhaminassa kymmenen vuotta sitten havahduin ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kollegojen kautta siihen, että miehen kuva on heidän kotimaissaan moninaisempi kuin Suomessa. Tilanne on muuttumassa. Nyt varttuville nuorille miehille on ehkä jo helpompaa kasvaa ja sallitumpaa olla minkälainen vaan.

Herkkyys syventää tulkintaa

Aikuisiällä Waltteri on kääntänyt herkkyyden tietoisesti voimavarakseen. – Herkkyys on suurimpia vahvuuksiani. Olen työstänyt sitä ja valjastanut sen ammatissani avuksi musiikin tulkintaan. Tunteesta on helppo ammentaa.

Kiusaaminen ei saanut Waltteria pelkäämään lavalle nousemista. Hänellä on ollut palo esiintyä lapsesta asti. – Näyttämölavalla minulla on kodikas ja turvallinen olo. Varsinkin nyt, kun saan tehdä musiikkia omilla ehdoillani. Se on tosi tärkeä tunne, sillä rakastan esiintymistä. Välillä minua jännittää enemmän ja välillä vähemmän, mutta olen päättänyt ottaa asenteen, että teen parhaani ja se riittää.

Waltterin tärkeimpiä kannustajia ovat perhe ja lähimmät ystävät. Hänellä on pari ystävää, joihin hän on aina voinut luottaa ja joille soittaa, ja puhua myös epävarmuuksistaan. – Ystäväni ovat tsempanneet minua erityisesti urani taitekohdissa, kun olen itse miettinyt, mitähän tästä tulee. Kun työni laajeni muihin musiikkilajeihin, mietin paljon, mitä ihmiset minusta ajattelevat ja onko sellainen sallittua. Se oli vaativaa nuorelle ihmiselle. Ystäväni ovat uskoneet minuun silloinkin, kun en välttämättä ole itse uskonut eniten.

Herkkyyden lisäksi Waltterissa on iso ripaus haaveilijaa. Hän innostuu asioista helposti ja antaa unelmien lentää. – Yritän muistaa, että jos jaksan haaveilla epärealistisestikin, se pitää minut elossa. Se ei tarkoita, ettenkö olisi tyytyväinen siihen, mitä minulla on nyt. Unelmointi kuitenkin ruokkii mielikuvitustani.

Mistä jo paljon saavuttanut Waltteri vielä haaveilee? – Etenkin siitä, että saisin tehdä tätä työtä pitkään. Minulla on nyt valtavan mielenkiintoisia töitä Suomessa, mutta jossain vaiheessa myös kansainvälinen ura voi tulla ajankohtaiseksi. Uskon, että merkittävimmät oopperaroolit ovat edessäpäin. Amore-konserttikiertueellani haluan ottaa ohjelmistoon lisää italialaista ja espanjalaista musiikkia ja tarjota mahdollisimman korkeatasoisen konserttielämyksen.

Waltteri on äänialaltaan baritoni, miesten ääniskaalan keskiääni. Sen ansiosta hänellä on vielä paljon hyviä lauluvuosia edessä. Esiintymisessä on Waltterista hienointa tunne. Ja se, että saa kommunikoida yleisön kanssa. Vaikka hän on se, joka laulaa yleisölle, vaikutus on molemminpuolinen. – Parasta on se, miten ihmiset ottavat kiinni laulustani ja saavat musiikistani jotain. Annan itsestäni esiintyessäni erittäin paljon, mutta saan myös valtavasti takaisin.