Yhdessä enemmän

PAULIG Kahvikestien jatkumisen puolesta

Suomalaiset rakastavat arabica-pavuista jauhettua ja maultaan pehmeää kahvia. Sellaista on esimerkiksi Pauligin Mundo. Kahvilaadun tulevaisuuteen liittyy kuitenkin huolia. Väli-Amerikassa viljeltävä kasvi kaipaa erityiset olosuhteet, kuten korkean sijainnin, tietyn lämpötilan sekä sopivasti kosteutta ja varjoa. Ilmastonmuutoksen myötä nämä ovat vaarassa hävitä. – Sopivien olosuhteiden perässä joudutaan kiipeämään vuoren rinteillä korkeammalle, ja viljelyä haittaavat myös yhä useammin esiintyvät sään ääri-ilmiöt, sanoo Pauligin vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

Pauligin kohdalla ilmastotyötä kirittää myös huoli oman tuotteen saatavuudesta sekä lukuisten viljelijöiden elinkeinon jatkuvuudesta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi kahvin suhteen olennaista on myös varmistaa, että sitä on tuotettu reilulla tavalla. – Kaikki Pauligin kahvit ovat olleet vuodesta 2019 alkaen peräisin varmennetuista lähteistä, mutta Mundossa erityistä on tuplasertifiointi: se on sekä luomua että reilua kauppaa.

Vastuulliseksi varmennetut lähteet tarkoittavat sitä, että Pauligilla tiedetään, ketkä omien kahvien papukasveja viljelevät ja millä tavalla. Varmennusta on tehty vuosia yhdessä sertifikaattien taustalla toimivien järjestöjen kanssa, mutta myös yhdessä kahvialan yritysten kanssa. Yhteistyöllä autetaan viljelijöitä toimimaan ympäristön kannalta paremmin. – Käytännössä tämä voi olla esimerkiksi maaperän kunnostamista, varjopuiden istuttamista, lannoitteiden fiksumpaa käyttöä ja parempaa varautumista hirmumyrskyjen varalle. Teetämme selvityksiä, hankimme tietoa ja autamme viljelijöitä. Tarvittaessa osallistumme myös myrskytuhojen jälkeisiin korjauskustannuksiin. Tavoitteenamme on lisätä koko paikallisen yhteisön hyvinvointia, Rankinen kertoo.

Pauligin tavoitteena on puolittaa oman arvoketjunsa päästöt kymmenen vuoden aikana. Arvoketju tarkoittaa toimijoita viljelijästä tuotantolaitoksiin ja aina Pauligin pääkonttoriin asti. – Meillä on toimintaa 13 maassa ja 10 tuotantolaitosta Euroopassa. Viisi on jo hiilineutraaleja, mutta 2023 lopussa toivottavasti kaikki loputkin. Päästöjä vähennetään esimerkiksi tehostamalla kuljetuksia ja vaihtamalla uusiutuvaan energiaan.

Päästövähennyksissä osansa voi tehdä kahvipaketin ostajakin. Tärkeintä on, että kahvi juodaan eikä sitä valuteta viemäriin. Paulig selvitti yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa kahvin osuutta suomalaisten ruokahävikistä, ja tulokset yllättivät: jopa 14 prosenttia suomalaisten vuosittaisesta ruokahävikistä on kahvia, ja se on kolmanneksi suurin yksittäinen hävikkituote. – Tulokset olivat silmiä avaavia. Jokainen papu ansaitsee tulla nautituksi, Rankinen sanoo.

» Kokeile Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen ruokahävikkilaskuria: lessfoodwaste.fi

Pauligin kohdalla ilmastotyötä kirittää myös huoli oman tuotteen saatavuudesta.

SAINT-GOBAIN & ISOVER-ERISTEVILLA Kiertotaloutta seinien sisään

– Jos nyt suoraan sanotaan, niin eihän minkään tuotteen valmistaminen sinänsä ole ympäristöystävällistä, napauttaa Saint-Gobain Suomen vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser, ja on totta kai oikeassa. – Aina kuluu sekä materiaaleja että energiaa, hän sanoo.

Saint-Gobain on Suomessakin toimiva kansainvälinen yhtiö, joka valmistaa esimerkiksi Isover-merkkistä eristevillaa.

Lasivillaa on tehty Suomessa jo yli 80 vuotta. Eristeitä tehdään pääasiassa kierrätyslasista. Kierrätetyn lasin osuus koko materiaalista vaihtelee, mutta on yleisesti 70–85 prosenttia. Lasia Isoverin tehtaalle tulee teollisista prosesseista, purkamisesta ja korjausrakentamisesta. Toisinaan lasivillaan tulee mukaan myös kuluttajien kierrättämää lasia. – Kuluttajilta kerätyn lasin haasteena on se, ettei se ole täysin puhdasta, vaan joukossa voi olla vaikkapa posliinia, sanoo Isoverin tuotekehityksestä vastaava Jussi Jokinen.

Kierrätyslasin käyttö on kuitenkin iso asia tuotannon ympäristövaikutusten kannalta. Seuraavaksi tärkeintä on saada tuotanto ja valmistus mahdollisimman vähäpäästöiseksi.

Anne Kaiser sanoo, että Saint-Gobain tähtää Suomessa hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja globaalisti tavoite on asetettu vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2018 yrityksen kaikissa Pohjoismaissa sijaitsevissa tehtaissa siirryttiin käyttämään uusiutuvaa sähköä. – Esimerkiksi Forssassa oleva tehtaamme siirtyi jo yli vuosikymmen sitten käyttämään biokaasua, jonka ansiosta tehdas on kymmenessä vuodessa puolittanut päästönsä, kertoo vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

Lisäksi panostetaan energiatehokkuuteen. – Se on sellaista pikkutarkkaa työtä, jota tehdään jakoavain kourassa – kaikkialta kiristetään ja tehostetaan, mistä voidaan, hän sanoo.

Tuotteenkin suhteen riittää vielä parannettavaa. Isoverin eristeitä kehitetään kevyemmiksi, jotta pienempi materiaalimäärä riittäisi hoitamaan saman asian. Myös kemikaalikuormaa kevennetään: eristeisiin tarvittavien sidosaineiden kohdalla etsitään jo luonnollisempia vaihtoehtoja.

Vaikka materiaalia ja energiaa kuluu, on lasivilla seinien välissä kuitenkin rakentajalle tai asujalle hyvä keino vähentää asumisen päästöjä. Mitä paremmin eristetty koti, sitä energiatehokkaampi se on. Lämpö ei karkaa pihalle, eikä lämmitykseen tarvittava energia mene hukkaan.

Asuntojen lämmittäminen kun on suomalaisten suurin yksittäinen päästöjen lähde.

LUMENE Kosmetiikkaa yhä luonnollisemmin

Oranssi geelinaamio tuntuu kasvoilla viileältä ja virkistävältä. Siinä tuoksuu lakka – siis se marja.

Lumenen Valo-kosmetiikkasarjaan kuuluva Nordic C-naamio on yksi tuotteista, joka on muuttunut vuosien varrella entistä ympäristöystävällisemmäksi.

Kosmetiikassa ympäristön kannalta keskeisiä asioita ovat käytettävät raaka-aineet, tuotantotapa sekä pakkaukset. Näiden kolmen aiheen ympärille rakentuu pitkälti myös Lumenen vastuullisuus- ja ilmastotyö. Kiertotalous on Lumenen keino hillitä ilmastonmuutosta. Raakaaineissa pyritään käyttämään ensisijaisesti luonnonmukaisia ja kotimaisia ainesosia. – Esimerkiksi tässä geelinaamiossa luonnollista alkuperää olevien raaka-aineiden osuus on 85 prosenttia. Käytössä on lakan siemenöljyä ja siemenuutetta, joita saamme elintarviketeollisuuden sivuvirtoina. Eli kun tehdään vaikkapa lakkamehua, me käytämme siitä ylijääneet siemenet ja kuoret, Lumenen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Isohanni selventää.

Luonnollisia aineita lisättäessä pyritään samalla myös vähentämään ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Isohanni sanoo, että esimerkiksi hajusteita vähennetään koko ajan. Sitä työtä vauhdittaa EU:n jatkuvasti kiristyvä kemikaali- ja vastuullisuuslainsäädäntö, mutta Lumene karsii kemikaaleja itse etupainotteisesti.

Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on myös päästöjen vähentäminen kosmetiikan tuotannossa. Lumenen Espoon tehtaassa on vaihdettu sekä sähkön että kaukolämmön osalta uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi keväällä käyttöön otettu uusiutuva polttoöljy korvaa tehtaalla aiemmin käytössä olleen fossiilisen polttoöljyn. – Seuraavaksi täytyy alkaa selvittää myös kaikkien kumppaneidemme valmistamien raaka-aineiden, pakkausten ja logistiikan päästöjä entistä tarkemmin, Isohanni sanoo.

Myös pakkauksilla on väliä. Valo Nordic C -geelinaamio on rasiassa, jonka raaka-aineesta puolet on kierrätysmuovia. Rasia taas on laatikossa, joka on tehty FSC-sertifioidusta kartongista eli sen raaka-aineena on kestävästi kasvatettu puu. Laatikon ympärillä puolestaan ei ole enää mitään – aikaisemmin sitä ympäröi sellofaani. – Vähennämme jatkuvasti pakkauksista turhia materiaaleja ja kehitämme niitä helpommin kierrätettäviksi ja lajiteltaviksi, Isohanni sanoo.

Tiina Isohannin mukaan on kuitenkin asioita, joista ei koskaan tingitä. – Vastuullisuuteen panostaminen ei anna mitään anteeksi laadun suhteen. Tuotteidemme pitää olla silti yhtä korkealaatuisia kuin aina ennenkin.

”Saamme lakan siemenöljyä ja -uutetta elintarviketeollisuuden sivuvirtoina.”

JUUSTOPORTTI Vastuulliseksi viritettyjä maitotuotteita

Miten tehdään mahdollisimman vastuullisia ja vähäpäästöisiä maitotuotteita? Juustoportin vastaus on, että jatkuvilla aidoilla teoilla. – Kysymys on siitä, että kehitetään asioita pitkäjänteisesti ja mahdollisimman monella yhteisellä rintamalla. Ei ole yhtä yksittäistä asiaa, joka ratkaisisi, ja toisaalta on asioita, joista ei koskaan päästä eroon, sanoo Juustoportin johtaja Niklas Keski-Kasari.

Juustoportin kehitystyöstä paras esimerkki on Vapaan lehmän -tuotesarja. Ne ovat olleet tuotteina hiilineutraaleja jo vuodesta 2019, mutta paljon muutakin on taustalla tehty yhä paremmin. – Olemme miettineet yhdessä maidontuottajien kanssa, mitä kaikkea käytännössä voimme tehdä, jotta tuotteet olisivat mahdollisimman vastuullisia. Idea on, ettei kuluttajan tarvitsisi näitä asioita liikaa miettiä, vaan hänelle valinta olisi yksinkertainen, kertoo Keski-Kasari.

No mitä sitten on tehty?

Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittu niin, että lehmät saavat liikkua vapaasti, ulkoilla ympäri vuoden ja laiduntaa kesäisin. Eläinten hyvinvointi todennetaan kansainvälisen Welfare Quality -menetelmän avulla. Juustoportin maitotilalliset ovat sitoutuneet kehittämään toimintaansa eläinten hyvinvointia edistävällä tavalla. Vapaan lehmän -tuotesarja sai Welfare Quality -sertifikaatin ensimmäisenä Euroopassa.

Aurinkovoimaloita on konsernissa käytössä neljä, ja myös maalämpöä hyödynnetään. Maatiloilla kehitetään hiiliviljelyä, jotta nurmi sitoisi hiiltä yhä paremmin maaperään. Lantaa kerätään tiloilla oleviin reaktoreihin, joissa metaani napataan talteen ja siitä tehdään biokaasua. Tällä voidaan jatkossa korvata muun muassa lämmitykseen tarvittava polttoöljy. – Tulemme hyvin pian jättämään jäähyväiset fossiilisille polttoaineille ja olemaan lämmityksen suhteen omavaraisia itse tuotetun biokaasun avulla, Keski-Kasari sanoo.

Iso juttu on myös se, että Vapaan lehmän maito on tuotettu erittäin lähellä. Tiloilta Juustoportin tehtaalle Jalasjärvelle on keskimäärin parinkymmenen kilometrin matka.

Tavalliselle kuluttajalle näkyvä parannus on myös tuotteiden säilyvyys. – Olemme onnistuneet pakkaamaan maitoa, joka säilyy pidempään normaalilla pastöroinnilla. Tarkasti pakkaamalla tuore maito säilyy jopa kolme viikkoa. Tämä on vähentänyt selvästi kauppojen ja kuluttajienkin ruokahävikkiä, kertoo Niklas Keski-Kasari.

METSÄ TISSUE Parempaa paperia kaikin tavoin

Kumpi on ekologisempaa: kierrätetystä paperista vai ensikuidusta tehty vessa- tai talouspaperi?

Tätä kysymystä on pyöritelty paljon metsäteollisuusyrityksissä. Lisäksi samalla on pohdittu, mistä materiaalista tehty paperi on laadukkain, kestävin sekä käyttäjälle miellyttävin ja mukavin.

Metsä Tissuella on päädytty siihen, että ensikuidusta eli puhtaista puukuiduista tehtävässä paperissa on tällä hetkellä eniten plussia. Hyvänä esimerkkinä toimii Lambi-tuotesarja. – Pehmopapereissa kuluttajalle on tärkeää se, että niitä on miellyttävää käyttää. Ensikuidusta valmistetusta paperista saadaan pehmeämpää, kun taas kierrätyspaperi on usein karkeampaa, sanoo Johanna Kesti, Metsä Tissuen vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja.

Kierrätyspaperin ongelmana on myös se, että raaka-aine vaatii tehokkaan puhdistamisen, mihin kuluu runsaasti energiaa ja vettä. Digitalisaation myötä keräyspaperia ei ole myöskään entiseen malliin enää saatavilla. Paperin ostaja miettii kuitenkin, miten kestävällä tolalla metsien käyttö papereiden valmistamiseen on. – Metsä Group ostaa raaka-ainetta suomalaisilta metsänomistajilta, ja puu on sertifioitua ja vastuullisesti kasvatettua. Käytännössä se tarkoittaa, että puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Tuotannossa puutavara taas hyödynnetään sivuvirtoja myöten.

Johanna Kestin mukaan metsänhoidon vastuullisuusvaatimukset myös kiristyvät jatkuvasti, ja esimerkiksi PEFC-sertifikaatin vaatimuksia ollaan juuri päivittämässä.

Paperiin liittyy toki muitakin huomioitavia asioita. Valmistuksen ja tuotteiden kuljettamisen tulisi olla mahdollisimman vähäpäästöistä. Metsä Tissuella on tavoitteena painaa omat fossiilipäästönsä nollille 2030 mennessä. Kuljetuksissa noudatetaan 500 kilometrin sääntöä – se on etäisyys, jota pidemmälle ilmavia pehmopaperituotteita ei kannata ympäristösyistä kuljettaa.

Tuotekohtaisesti tekemistä voi parantaa myös suunnittelulla. Kesti nostaa esille uutuustuotteen, Lambin arkkimuotoiset Home Towel -talouspaperit. Perinteisten rullien sijaan paperi on valmiina arkkeina, jotka on pakattu pinoon. – Talouspaperiarkkien pakkauksessa on saman verran paperia kuin kahdessa ja puolessa paperirullassa. Näin paperi voidaan pakata tiiviimmin, eikä väliin jää niin paljon ilmaa. Tämä säästää tilaa kuljetuksissa vähentäen päästöjä.

Lisäksi Lambi-tuotteiden kääreet on muutettu hiljattain muoviin, jonka sisällöstä vähintään puolet on kierrätysmuovia. – Pehmopaperituotteiden pakkaamisen osuus on päästöissä ja ympäristöhaitoissa mitattuna pieni, mutta siinäkin ratkaisujen täytyy olla kestäviä. Samalla pitää huolehtia siitä, että tuotteet pysyvät hygieenisinä koko kuljetusketjun läpi.