Esite 6-13 vuotiaiden säbästä

LL

US

6–

1 3 -V

UOTIA I EN SÄBÄ Ä D

N

peli m eil l

e! l l i k i a ek

PI K

A

K SU

E

Punkista pinkkiin, groovesta glitteriin Liikunnan iloa, kavereita ja elämyksiä.

Tsemppiä, oppimista ja onnistumisia.

Tyttöjä ja poikia, pitkiä ja pätkiä, groovea ja glitteriä. Salibandy­harrastuksesta ja -harrastajista on moneksi.

Miksi säbää voi suositella kaikille 6–13-vuotiaille? Koska pelaajan fyysiset ominaisuudet eivät rajaa ketään pois: jokaisella on vahvuutensa. Pelaamisen ja hyvän meiningin makuun pääsee jo ensimmäisissä treeneissä. Ja väline­ kustannukset sekä harjoituksiin ja kisa­matkoihin kuluva aika ovat perin kohtuulliset.

Tiesitkö, että junnut pelaavat omilla, oman ikäluokkansa mukaan räätälöidyillä säännöillä?

Että säbän pelaaminen ei edellytä muista lajeista luopumista: se taipuu mainiosti niin ykkös-, kakkoskuin kolmoslajiksi? Tai että pelaamisen ja opiskelun voi yhdistää useissa lajipainotteisissa oppilaitoksissa?

Salibandy on harrastajamäärältään valtakunnan toiseksi suosituin palloilulaji. Suomi on yksi maailman kovatasoisimmista salibandymaista.

Säbää harrastetaan läpi elämän eri tavoilla ja tasoilla, rennosta työpaikkapelailusta aina puoli­ammattilai­ suuteen saakka. Hieno laji on kerrassaan huikeassa nosteessa!

Miten junnujen salibandysäännöt eroavat virallisista säännöistä? Mitä vanhempien on hyvä muistaa ja ottaa huomioon? Maistiaisia näistä teemoista löydät seuraavilta sivuilta; pääruoka tarjoillaan osoitteessa www.salibandy.net.

Antoisia lukuhetkiä!

6–7-vuotiaat tytöt ja pojat

KerhoMaailma

Isoja onnistumisia pienessä mittakaavassa

KerhoMaailma

Mitä?

• Harjoituksia 1–2 kertaa viikossa • 2 tunnin miniturnauksia, 12 minuutin minipelejä • Joukkueessa 3 kenttäpelaajaa + maalivahti • Pelataan pienempiin maaleihin • Tavoitteena Non Stop -peli, jota myös säännöt tukevat.

Esimerkiksi sisäänlyöntejä ei ole; maalivahdit toimittavat toisen pallon peliin mahdollisimman nopeasti.

• Maalit lasketaan, mutta niitä ei tilastoida

Missä?

• Lähiliikuntapaikoilla, kuten lähikouluilla tai -liikuntahalleilla • Minikentillä: kentän koko vähintään 9 m x 18 m, enintään 12 m x 24 m • Kaukalossa tai rajatulla pelialueella

Mitä edellyttää?

• Sählypassin (sisältää vakuutuksen) • Sisäliikuntavarusteet: sisäkengät, salibandymailan, suojalasit ja juomapullon

Usein kysyttyä

Miksi minipelejä? Taitoerot tulevat esille nopeasti. Lyhyt peliaika minimoi murskatappiot, ja hävinnyt(kin) joukkue pääsee nopeasti uuteen peliin uuden vastustajan kanssa.

Miksi miniturnauksia? Osallistumiskynnys on haluttu pitää mahdollisimman matalana sekä lapsille että aikuisille: lapset tulevat turnauksiin yleensä huoltajan kanssa. Miniturnauksia ovat toivoneet sekä seurat että vanhemmat.

Miksi joukkueen/peliryhmän koko on niin pieni?

Pelaajamäärä on sovitettu minipeleihin ja -turnauksiin.

Pienten joukkueiden ansiosta tapahtumat ovat aidosti liikunnallisia, ja niissä nähdään iloisia, sopivasti hikoilevia ja punaposkisia pelaajia.

8–9-vuotiaat pojat (F-junnut) 8–11-vuotiaat tytöt (F- ja E-junnut)

KisaMaailma

Ytimessä henkilökohtaisen taidon kartuttaminen

KisaMaailma

Mitä?

• Harjoituksia 2–3 kertaa viikossa • Mahdollisuus pelata haastaja- tai kilpasarjassa – ja niiden sisällä eri tasoilla • 2–5 tunnin viikonlopputurnauksia, 2–3 peliä/turnaus • Pojilla 7–8, tytöillä (iästä riippuen) 4–8 turnausta kaudessa • Joukkueessa 4 kenttäpelaajaa ja maalivahti • Pienennetty maali ja kenttä • Peliaika 2 x 15 minuuttia • 1,5 minuutin vaihtosääntö • F-junnuissa ei pidetä sarjataulukoita

Missä?

• Liiton alueen liikunta- ja salibandyhalleissa • Kentän koko vähintään 12 m x 24 m, enintään 15 m x 30 m

Mitä edellyttää?

• Salibandyvarusteet: sisäkengät, salibandymailan, suojalasit, asianmukaisen lisenssin (Hj, J2)

Usein kysyttyä

Miksi joukkueen pelaajamäärä on rajoitettu 14 pelaajaan?

Salibandy on 2–3 kentällisen peli. KisaMaailmassa pelataan 4 vastaan 4, joten 14 pelaajan maksimi tarkoittaa kahta maalivahtia ja (enintään) kolmea kentällistä. Tavoitteena on tehdä jokaisesta pelistä liikunnallinen ja osallistava.

Miksi käytössä on 1,5 minuutin vaihtosääntö? Se katkaisee pelin harmillisesti esim. läpiajossa. Tavoitteena on taata pelaajille tasainen peliaika ja toisaalta auttaa valmentajia porukan tasaisessa peluuttamisessa. Puolentoista minuutin välein alkaa ikään kuin uusi leikki ja peli – erän loppuja tulee vain tavallisia pelejä useammin.

Miksi peleissä ei anneta jäähyjä?

Sääntöjä opetetaan ensisijaisesti ohjaamalla, ei rankaisemalla. Jos rikotulla pelaajalla on selvä maalintekotilanne, hänen joukkueel­leen voidaan määrätä rangaistuslaukaus. Jäähyjäkin vihelletään, jos sama pelaaja syyllistyy useamman kerran samaan rikkeeseen tai epäurheilijamaiseen käytökseen.

10–13-vuotiaat pojat (D- ja E-junnut) 12–13-vuotiaat tytöt (D-junnut)

PeliMaailma

Kasvua ihmisenä, urheilijana ja joukkueen jäsenenä

PeliMaailma

Mitä?

Usein kysyttyä

Missä?

Miten tasaista peliaikaa valvotaan? Tärkeintä on Urheilun Pelisäännöistä sopiminen vanhempien ja joukkueen toimihenkilöiden kesken. Erotuomarit voivat antaa joukkueelle huomautuksen, jos tasainen peliaika ei toteudu ja kirjata huomionsa myös pöytäkirjaan. Pääasiallinen vastuu on kuitenkin valmentajilla.

• Harjoituksia 3–4 kertaa viikossa • Mahdollisuus pelata haastaja- tai kilpasarjassa, ja niiden sisällä eri tasoilla (riippuu alueesta ja osallistuvien joukkueiden määrästä) • 3–6 tunnin viikonlopputurnauksia, 2–3 peliä/turnaus • 7–8 turnausta/kausi • Peliaika 3 x 15 minuuttia • Tasainen peliaika kauden aikana. Käytäntö sovitaan vanhempien ja joukkueen toimihenkilöiden välisissä Urheilun Pelisääntökeskusteluissa.

• Liiton alueiden liikunta- ja salibandyhalleissa.

• Kentän koko vähintään 16 m x 32 m, enintään 20 m x 40 m (täysi kenttä)

Mitä edellyttää?

Salibandyvarusteet: sisäkengät, salibandymailan, suojalasit, asianmukaisen lisenssin (J1, J2)

Miksi tasaisen peliajan käytäntö? Kilpailut ovat oleellinen osa harrastusta ja siten jokaisen lapsen oikeus; voittamiseen ei pidä suhtautua liian vakavasti. Tasaisen peliajan tulee toteutua kauden aikana – esimerkiksi niin, että kovia vastustajia vastaan peluutetaan taitavampia ja heikompia vastaan harjaantumattomampia pelaajia. Tasaväkiset pelit kehittävät parhaiten niin yksilöitä kuin koko joukkuetta.

Mitkä ovat PeliMaailman juniorien tärkeimmät tavoitteet?

Liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan totuttautuminen. Henkilökohtaisten taitojen systemaattinen opettelu ja harjoittelu.

Itseluottamuksen kasvattaminen.

Ryhmässä toimimisen ja pettymysten sietämisen oppiminen.

Vanhemmat avainpelaajina

Tue lasta ehdoitta

Isä huutaa pojalle ohjeita, arvostelee valmentajaa ja sättii tuomaria. Äiti itkee kentän laidalla tyttären epäonnistunutta suoritusta. Vanhemmat tenttaavat kotimatkalla, miksi lapsi sähläsi voittomaalipaikan.

Totta vai tarua?

Edellä kuvatut tilanteet ovat juniorisäbässä hyvin harvinaisia, ja hyvä niin! Arvosteleminen, vertaileminen, väheksyminen, pakottaminen ja ohjeistaminen on pahin mahdollinen karhunpalvelus sekä lapselle että porukan yhteishengelle.

Parhaimmillaan lapsen urheiluharrastus on koko perheen yhteinen juttu. Vanhemmat osallistuvat mahdollisiin treenija kisakuljetuksiin, tukevat lasta ehdoitta ja antavat tälle harjoittelurauhan – treeniajan voi hyödyntää käymällä vaikka lenkillä tai kaupassa. Pelejä käydään katsomassa hyvällä fiiliksellä, kaikkia läsnäolijoita kunnioittaen: lapset saavat pelata, valmentajat hoitaa ohjeistuksen ja tuomarit tehdä työnsä rauhassa. Seuran toiminnassa ollaan mukana omien kykyjen ja käytettävissä olevan ajan mukaan – ilman kotijoukkojen talkootyötä seura ei voisi toimia eikä lapsi harrastaa.

Aktiivinen osallistuminen on mainio tapa tutustua muiden lasten vanhempiin ja joukkuetovereihin. Tekemistä löytyy joka lähtöön. Valittavana on esimerkiksi valmentajan, verryttelyvastaavan, huoltajan tai joukkueenjohtajan rooli; tiedottajan, rahastonhoitajan tai nettivastaavan tehtävät tai vaikkapa kanttiininhoitajan, roudarin tai toimitsijan askareet. Älä epäröi tarttua toimeen! Pienilläkin teoilla on iso merkitys niin lapsesi kuin koko joukkueen kannalta.

Valitse välineet oikein

Junioripelaajan tärkeimpiä varusteita ovat sisäpelikengät, maila ja suojalasit.

Sisäpelikengät. Hyvä kenkä on istuva, mukavan tuntuinen ja oikean kokoinen. Kiertojäykkyys, tuet, iskunvaimennus ja varren korkeus sekä pohjan pito ovat asianmukaiset. Lisäksi päällinen ja pohja kestävät melko kovaa kulutusta. Sisäpelikengät on tehty normaalille askellukselle, joten mahdollisista askellusvirheistä kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa.

Huom! Älä osta liian isoja kenkiä (kasvunvara).

Iskunvaimennus ja pohjan pito kuluvat käytössä, joten kengät on joka tapauksessa hyvä uusia kerran vuodessa.

Salibandymaila. Oikean mittainen maila ylettyy navan ja rintalastan alareunan väliin. Liian pitkää mailaa on vaikea käsitellä, ja sillä on hankala laukaista. Liian lyhyellä mailalla joutuu puolestaan kurottelemaan, mikä rasittaa selkää.

Lavan kovuus ja muoto vaikuttavat syöttöihin ja vetoihin.

Junioripelaajan maila on riittävän joustava ( jäykkyys vähintään 30), jotta hän saa vetoihin voimaa. Lapa on pehmeä ja hieman esimuotoiltu, ja siinä on riittävästi suoraa pintaa syöttöjen ja laukausten oppimiseen. Grippi eli mailan otealueen ”teippi” pitää käsien otteen hyvänä hikoillessakin.

Suojalasit. Suojalasit ovat paras ja käytännössä ainoa tapa suojautua mustilta silmiltä ja vakavammilta silmävammoilta. Lasien hankinnassa tärkeintä on istuvuus: lasien tulee tuntua hyvältä ja pysyä paikoillaan.

Huom! Sekä salibandymailalla että suojalaseilla tulisi olla IFF:n hyväksyntä.

Peli kulkee hyvillä eväillä ja riittävillä unilla

Nuori salibandyn pelaaja kasvaa, rakentaa voimaa ja kestävyyttä sekä opettelee lajinsa tekniikkaa ja pelitaktiikoita. Kehittyäkseen hyväksi urheilijaksi hän tarvitsee myös riittävää lepoa ja terveellistä, monipuolista ravintoa.

Alakouluikäinen urheilija tarvitsee noin yhdeksän tunnin yöunet ja mahdollisimman säännöllisen vuorokausirytmin. Kiireettömät hengähdyshetket ja päiväunet tulevat nekin toisinaan tarpeeseen.

Hyvä ruoka sisältää hiilihydraatteja lihasten ja aivojen energialähteeksi, proteiinia kudosten uusiutumiseen ja lihasvoiman kasvattamiseen. Siihen kuuluu sopiva määrä hyvää rasvaa elimistön voiteluaineeksi sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita elintoimintojen pyörittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa täysjyväviljavalmisteita, vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita, kalaa ja kananmunaa, pehmeitä kasvirasvoja sekä tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Vanha kunnon ravintoympyrä toimii hyvänä ohjenuorana lounaiden rakentamisessa. Kokonaisuus on kohdallaan, kun lautasella on puolet kasviksia, neljännes perunaa, pastaa tai riisiä sekä neljännes lihaa, kanaa, kalaa tai kananmunaa.

Aterian täydentävät täysjyväleipä ja rasvaton maito.

Ruokapuoli on ojennuksessa, kun ruokailurytmi rullaa säännöllisesti, lautanen täytetään oikein ja pelikassiin varataan kunnon eväät. Pelivastustajille ei kannata antaa tasoitusta jättämällä oman joukkueen energia- ja ravintohuolto hunningolle!

Tällä pääsee jo pitkälle!

• Pohjusta päivä puurolla • Älä lintsaa lounaalta • Energiaa eväsvälipalalla • Päivällistä harjoittelun ehdoilla • Ei nälkäisenä nukkumaan • Naukkaile nestettä pitkin päivää

BA

ND

Y. N

ET

peli m eil l

e! l l i k i a ek

W WW

.

L SA

I