SSBL:n toimintasuunnitelma 2008

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 Suomen Salibandyliitto ry.

SSBL© 2007

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

SISÄLTÖ JOHDANTO

4

I

VARSINAINEN TOIMINTA

5

2.

ALUEELLINEN TOIMINTA

5

2.1.

Etelä-Suomen alue

5

2.2.

Länsirannikon alue

5

2.3.

Sisä-Suomen alue

5

2.4.

Kaakkois-Suomen alue

6

2.5.

Savo-Karjalan alue

6

2.6.

Pohjanmaan alue

6

2.7.

Pohjois-Suomen alue

7

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA

7

3.1.

JUNIOREIDEN SARJATOIMINTA

8

3.2.

MUU LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

9

3.

3.2.1. Terveyttä edistävän liikunnan projekti

9

3.2.2. Nuori Suomi – yhteistyö

9

3.2.2.1.

Operaatio Pelisäännöt

9

3.2.2.2.

Suunnittelen salibandya -hanke

9

3.2.2.3.

Nuorten harrastehanke

9

3.2.3 Muut yhteistyötahot

9

3.2.3.1.

Koululainen Road Show

9

3.2.3.2.

Joulupukinkirje.fi

9

4.

AIKUISTEN SARJATOIMINTA

10

5.

HARRASTETOIMINTA

10

5.1.

Seniorisarjat

10

5.2.

Tapahtumat

10

5.3.

Katusähly

11

5.4.

Erilaisten pelimuotojen kehittäminen

11

5.5.

Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet

11

6.

7.

ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA

11

6.1.

Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta

12

6.2.

Yhteistyössä toteutettava sarja – ja muu salibandytoiminta

12

6.3

Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta

12

HUIPPU-URHEILU

12

7.1

Maajoukkueet

12

7.2.

Tapahtumat

13

7.3.

Markkinointi ja markkinointiviestintä

14

7.4.

Sarjatoiminta kausilla 2007-08 ja 2008-09

14

SSBL© 2007

2

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

II

TUKITOIMINNOT

15

8.

VALMENNUSTOIMINTA

15

8.1.

Talenttileirit

15

8.2.

Pikku Pohjola-tapahtumat

15

8.3.

Pohjola Cup

16

8.4.

Alueelliset harjoituskeskukset

16

8.5.

Valtakunnallinen koulutus– ja valmennuskeskus

16

8.6.

Fyysisten ominaisuuksien testaaminen

16

9.

VALMENTAJA – JA OHJAAJAKOULUTUS

16

10.

EROTUOMARIKOULUTUS

17

10.1. Yleistä

17

10.2. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus

17

10.3. Naiserotuomarikoulutus

17

10.4. Alue-erotuomarikoulutus

18

10.5. Erotuomaritarkkailu ja otteluvalvonta

18

10.6. Olosuhdetarkkailu

18

10.7. Erotuomariasettelu ja luokitukset

18

10.8. Toimitsijakoulutus

18

10.9. Yhteistyö seurojen ja joukkueiden kanssa

18

SEURATOIMINTA

19

11.1. Seuratoimintakoulutukset

19

11.2. Hyvien toimintatapojen ja mallien jakaminen

20

11.3. Seurakohtaiset kehityshankkeet

20

12.

VIESTINTÄ JA LAJIMARKKINOINTI

20

13.

HALLINTO JA TALOUS

22

13.1. Järjestötoiminta ja päätöksenteko

22

13.2. Palkitseminen

22

13.3. Talous

22

13.4. Toimihenkilöorganisaatio

23

13.5. IT-valmiudet

23

14.

OLOSUHDETYÖ

24

15.

EETTINEN TYÖ

24

15.1. Päihteet, tupakka ja muut vastaavat aineet

24

15.2. Antidoping

25

15.3. Vedonlyönti ja reilun pelin periaatteet

25

16.

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

25

17.

TALOUSARVIO 2008

27

11.

SSBL© 2007

3

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

JOHDANTO Suomen Salibandyliitto ry. ( SSBL ) on vuonna 1985 perus-

Useamman vuoden kestänyt koulutusten rakenne – ja sisältö-

tettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on

uudistus on valmistunut, ja toimintavuonna keskitytään koulu-

edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn har-

tusten saavutettavuuden parantamiseen. Salibandyliiton val-

rastusta ja kehitystä. SSBL toimii siihen kuuluvien salibandya

mennus – ja ohjaajakoulutusten sisältöjen ja materiaalien

ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseuro-

kehittäminen jatkuu aktiivisena.

jen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja

Seuratoiminnan kehittämistä on uudistettu erilaisten lähesty-

urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan SSBL pyrkii

mistapojen avulla. Se tulee olemaan tärkeä strateginen paino-

edistämään tasa-arvoa. ( Ote SSBL:n toimintasäännöistä )

pistealue toimintavuoden aikana. Tapoja seurojen kohtaamiseen ovat verkostoituminen, parhaiden käytäntöjen levittämi-

Toimintavuosi on alue – ja liittokokousvuosi. Aluekokoukset

nen, seurakohtaiset kehittymishankkeet ja keväällä toteutetta-

kutsutaan

va miesten liigajoukkueiden laatujärjestelmä. Naisten Saliban-

koolle

jokaisella

seitsemällä

alueella

elo-

syyskuussa, ja liittokokous marraskuussa.

dyliigassa valmistellaan liigalisenssiä kaudelle 2008-2009.

Aluekokousten yhteydessä järjestetään kehitysseminaareja

Toimintavuosi on 1.9.2007 vahvistetun strategian ensimmäi-

( t eemat päätetään seurojen palautteen perusteella ) ja täy-

nen kokonainen toteutusvuosi. Toimintavuoden aikana jatke-

sin uutena toimintatapana käynnistetään seurakohtaiset kehit-

taan kymmenen toimialakohtaisen osastrategian arviointikri-

tymishankkeet 12 seuran kesken.

teereiden ja seurantajärjestelmien työstämistä.

Lasten ja nuorten liikunnan toimialalla liitto toteuttaa kaksi Toimintavuosi käynnistyy ja päättyy kansainvälisillä turnauksil-

hanketta yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa: Suunnittelen

la: Euroopan seurajoukkueiden mestareiden turnaus ( E uro

treenejä – hanke ja Nuorten harrastehanke. Valtakunnallinen

Floorball Cup) pelataan Vantaalla 9.-13.1.2008 ja Opiskelijoi-

koulukiertue ( Koululainen Road Show ) toteutetaan seitse-

den MM-kisat Kuortaneella ja Seinäjoella 6.-9.11.2008. Arvo-

mällä salibandyalueella: osalla alueista itsenäisesti ja osalla

turnausten valmistelutyö käynnistyy nuorten ( U19 ) MM-

yhteistyössä SLU-alueen tai muiden lajien kanssa.

2009 kisojen osalta, ja suunnittelu miesten MM-2010 kisojen osalta jatkuu. Uutta kansainvälistä kilpailukalenteria toteute-

Terveyttä edistävän liikunnan – hankkeessa tuotetaan lyhyt-

taan ensimmäistä kertaa, joka vaikuttaa niin maajoukkueiden

elokuva ( DVD ) , jota käytetään koulutusten ja Pelisääntö-

kuin kansallisen sarjatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

keskustelujen tukena. F-junioreiden PeliMaailma -sääntöjä ja olosuhteita muokataan lasten ikä ja kehitysvaihe huomioiden.

WADA:n antidopingkoodin uudistaminen vaikuttaa myös kan-

Samalla turnauksiin tuodaan elementtejä, jotka kannustavat

salliseen antidopingtyöhön. Toimintavuoden aikana SSBL:n

monipuolisuuteen.

antidopingohjelma uudistetaan vastaamaan lajiliitoille tarkoitetun sertifikaatin sisältöä ja vaatimuksia sekä jalkautetaan käytännön tasolle kaikilla toimialoilla.

Salibandytoiminta lukuina: • • • •

Jäsenseuroja: 850 Lisenssipelaajia: 41.000 Lajin harrastajia: 354.000 Joukkueita sarjatoiminnassa: 2.150

SSBL© 2007

Juniorijoukkueita: 880 tyttöjä 150; poikia 730 Aikuisjoukkueita: 1.260 naisia 195, miehiä 1.070

Vuosittainen kasvuprosentti: • Lisenssipelaajat: 4,4 % • Joukkueet: 3,7 % ( +79 joukkuetta ) • Juniorijoukkueet: 7,7 % Tytöt: 9,5 % ( + 14 joukkuetta ) Pojat: 5,8% ( + 42 joukkuetta ) • Toimipisteitä, salibandyalueita: 7 • Toimihenkilöitä 24 ( +Liiga 4 ) hlöä • Projektit: 1-3 hlöä • Osa-aikaiset: 5 hlöä

4

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

I VARSINAINEN TOIMINTA

Alueella järjestettävässä aikuisten, senioreiden ja juniorei-

2.

ja ja paikallinen erotuomarikerho.

ALUEELLINEN TOIMINTA

SSBL:n toiminta on jaettu seitsemään toiminnalliseen alu-

den alueliigassa on yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuro-

2.2.

Länsirannikon alue

eeseen: Etelä-Suomen, Länsirannikon, Sisä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Pohjanmaan ja Pohjois-

Seurojen määrä: 104

Suomen alueisiin. Aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä,

Lisenssipelaajat: 5.800 ( 1 4% )

Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Joensuussa,

Joukkueet: 300

Seinäjoella ja Oulussa. Aluetoimistoilla työskentelevät ko-

•

kopäivätoimiset aluevastaavat ja Etelä-Suomen toimistolla

lapset ja nuoret 140; aikuiset 160

myös kokopäivätoiminen sarjasihteeri.

Länsirannikon alue käsittää Varsinais-Suomen ja Satakun-

2.1.

Etelä-Suomen alue

nan maakunnat ja Ahvenanmaan itsehallintoalueen. Tulevan toimintavuoden painopistealueena ovat koulukiertueet

Seurojen määrä: 345 Lisenssipelaajat: 16.700 ( 40% ) Joukkueet: 910 •

lapset ja nuoret 360; aikuiset: 550

ja alueparlamentin toiminnan kehittäminen ja jatkaminen.

Lajimarkkinointia kuntiin lisätään koulukiertueiden ohella.

Uusia harrastajia etsitään lajimarkkinoinnin avulla. Alueellinen opettajien koulutusjärjestelmä kehitetään.

Sarjatoiminnan kehittämiskohteena on junioreiden alueel-

Etelä-Suomen alue koostuu Itä-Uudenmaan ja Uuden-

listen sarjajärjestelmien kehittäminen. Leiritoiminta painot-

maan maakunnista. Toiminnan tavoitteina ovat seurojen

tuu Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun organisoimiin

laadukkaan palvelun ja yhteistyön parantaminen, alueelli-

monen lajin leireihin.

sen sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien kanssa, kuten myös

2.3.

Sisä-Suomen alue

alueen erotuomarivastaavan ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa.

Alueen suuresta joukkue- ja ottelumäärästä johtuen sarja-

Seurojen määrä: 156 Lisenssipelaajat: 7.600 ( 1 9% )

toiminta on aluevastaavan ja sarjasihteerin tärkein työko-

Joukkueet: 390

konaisuus. Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun

•

lapset ja nuoret 155; aikuiset 235

ohella ajankohtainen tulospalvelu korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen sisällä mahdollisimman lyhyin välimatkoin.

Alueen keskittymiä ovat Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski-

Tärkeä yksittäinen asia on keväällä 2006 toteutetun junio-

nan edelleen kehittäminen ja olosuhdeasiat. Kuntayhteis-

risarjauudistuksen edelleen jatkaminen ja kehittäminen.

Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lisenssitarkastuksia lisäämällä saadaan pelaajien edustusoikeuksien tarkastus aiempaa kattavammaksi.

SSBL© 2007

Suomi. Toimintavuoden painopistealueet ovat sarjatoimintyö tulee poikimaan lisää uutta pelitilaa lajille. Pelikenttien koko ei voi olla este lajin harrastamisen kasvulle. Pilottihankkeena aloitettu pienpelitoiminnan jalostaminen jatkuu maaseutupaikkakuntien pienillä pelikentillä. Seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu pidetään korkeatasoisena.

5

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Lasten ja nuorten pelimaailman kehittäminen jatkuu seuro-

2.5.

Savo-Karjalan alue

jen kerhotoiminnan kautta. Lajimarkkinointia lisätään ja yhteydenpitoa kuntiin, turnausvierailuja ja seurakäyntejä

Seurojen määrä: 57

jatketaan henkilöresurssien edellyttämässä mitassa.

Lisenssipelaajat: 2.500 ( 6 % ) Joukkueet: 140 lapset ja nuoret 60; aikuiset: 80

•

Alueellinen yhteistyö muiden lajiliittojen kanssa jatkuu ja salibandy on useille muille lajiliitoille tiennäyttäjä tietotaidon alueella ja asiantuntijapalveluissa yleensä. Salibandylla on vakiintunut näkyvyys mediassa, internetissä, paikallisradiossa ja TV:ssä. Alueelliset kotisivut ovat merkittävä tiedotuskanava jäsenistölle. Lajitietouden jakamista jatketaan maakuntakierroksilla, messutapahtumissa sekä erilaisia infotilaisuuksia järjestämällä mm. yhteistyössä erotuomarikerhon kanssa. Alueen nettipalstalla seuraesittelyillä on vahva jalansija.

Savo-Karjalan alue koostuu Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon maakunnista. Alueella on yhden kokopäiväisen työntekijän lisäksi Kaakkois-Suomen alueen kanssa yhteinen osa-aikainen aluekouluttaja.

Alueen toiminnan päätehtävä on tarjota joukkueille mahdollisimman laadukasta sarjatoimintaa. Laadukkaalla sarjatoiminnalla ymmärretään mahdollisimman alueellisia lohkojakoja, hyvinä pidettyjä sarjajärjestelmiä, nopeaa tilastoin-

2.4.

Kaakkois-Suomen alue

tia ja tiedottamista. Sarjatoimintaa suunniteltaessa seurojen mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Seuroja opastetaan ja autetaan, jotta ne saisivat har-

Seurojen määrä: 69

rastajamäärien mukaisen osuuden kuntien salivuoroista.

Lisenssipelaajat: 3.100 ( 8 % )

Alueellista tiedottamista kehitetään edelleen. Tiedottami-

Joukkueet: 170

sen pääkanavina käytetään alueen nettisivuja sekä sähkö-

•

lapset ja nuoret 80; aikuiset: 90

Kaakkois-Suomen alue koostuu Etelä-Savon, EteläKarjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnista.

Toiminnan painopiste on ensisijaisesti alueen sarjatoiminnassa. Aikuisten ja junioreiden sarjatoimintaa kehitetään edelleen jatkamalla lohkojakojen ja turnausten alueellistamista.

Paikallisten kerhosarjojen kartoitusta jatketaan. Tavoittee-

postia.

Alueen seuroissa ja pelitapahtumissa vieraillaan resurssien asettamissa rajoissa. Alueen seuroihin pidetään yhteyttä, jotta tietoisuus seurojen jokapäiväisessä toiminnassa kohtaamista ongelmista säilyy ja kuullaan seuratyön ohessa syntyneistä kehitysideoista. Yhteistyötä alueen erotuomarikerhon kanssa jatketaan tiiviisti.

2.6.

Pohjanmaan alue

na on saada salibandytoiminnan piiriin myös kilpasarjojen ulkopuolella olevia uusia paikkakuntia. Sähköpostin ja alu-

Seurojen määrä: 48

een internet-sivujen avulla jatketaan alueen sisäisen tie-

Lisenssipelaajat: 2.000 ( 5 % )

dottamisen kehittämistä. Alueella jatketaan myös seurata-

Joukkueet: 115

paamisia sekä käynnistetään alueellisempia yhteistyöryh-

•

miä resurssien mukaan. Seurojen tarpeiden mukaan alu-

lapset ja nuoret:46; aikuiset: 69

eella järjestetään edelleen valmennuskoulutuksia sekä seuratoimintaan liittyvää ohjausta.

Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista.

SSBL© 2007

6

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Tulevan toimintavuoden painopistealueita ovat lajimarkki-

Alueellisen koulutuksen osalta lisätään yhteistyötä SLU:n

nointi ja junioreiden sarjatoiminnan kehittäminen. Lajin

aluejärjestöjen kanssa sekä laaditaan kattava koulutuska-

myönteistä imagoa levitetään tapahtumien ja tapaamisten

lenteri. Kainuun ja Lapin maakuntiin lisätään lajimarkki-

avulla. Tavoitteena on saattaa lajin yhteiskunnallinen mer-

nointia tavoitteena lajitunnettavuuden lisääminen sekä uu-

kittävyys kaikkien alueella vaikuttavien sidosryhmien tietoi-

sien harrastajien saaminen lajin pariin.

suuteen.

Seuroja palvellaan esitetyistä tarpeista lähtien. Kehitysha-

3.

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA

luisille seuroille luodaan mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen ja siten paikallisen merkittävyytensä lisäämiseen. Seuroja kannustetaan keskinäiseen yhteistyöhän ja vuorovaikutukseen mm. koulutussektorilla. Koulutustarjonnan monipuolisuus taataan tiivistämällä yhteistyötä SLUalueiden kanssa.

Junioreiden sarjatoiminta on kasvun myötä saanut uusia muotoja. Sarjojen kehittämistä jatketaan yhteistyössä osallistuvien seurojen kanssa. Uusille ikäluokille ja sarjoille pyritään tarpeen vaatiessa löytämään joustavampia ratkai-

Lasten ja nuorten ohjaaminen, valmentaminen ja kilpailutoiminta toteutetaan lasten ikä- ja kehitysvaihe huomioiden. Jotta tämä tavoite toteutuisi,

tarvitaan riittävä määrä sekä kasvatuksellisesti että urheilullisesti osaavia ohjaajia ja valmentajia, ja tarjottavan sarjatoiminnan on oltava laadukasta ja

suja sarjatoiminnan toteutumiseksi. Sarjatoiminnan tilas-

tarkoituksenmukaista. Lisäksi lasten

tointi- ja tulospalvelua nopeutetaan kaikilla sarjatasoilla.

vanhempien vastuullisen roolin tulee selventyä.

Kuortaneella ja Seinäjoella järjestetään opiskelijoiden MMkilpailut vuonna 2008. Aluevastaava Taneli Tiilikainen on mukana kisojen järjestelytoimikunnassa. Toimikunnan työ

SSBL:n uusi strategia ohjaa lasten ja nuorten liikuntaa

on alkanut syksyllä 2006 ja jatkuu koko toimintavuoden.

kokonaisvaltaisesti. Kolme lasten ja nuorten liikunnan visio ja niihin liittyvät tahtotilat määrittävät kilpailutoimin-

2.7.

Pohjois-Suomen alue

nan ja kaiken muun juniori– ja nuorisotoiminnan. Toimenpiteet, joiden avulla tahtotilojen ja visioiden toteutu-

Seurojen määrä: 55

miseen pyritään on kuvattu sarjatoiminnan ja muun las-

Lisenssipelaajat: 3.200 ( 8 % )

ten ja nuorten toiminnan otsikoiden alla.

Joukkueet: 130 •

lapset ja nuoret 45; aikuiset: 85

SSBL on luonut lasten ja nuorten liikunnan toimintalinjauksia kolme vuotta kestäneen eettisen kehityshankkeen

Pohjois-Suomen alue käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Tulevan toimintavuoden painopistealueena on seurojen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Sarjatoiminnan osalta kehittämiskohteena jatketaan

avulla. Kehityshankkeen rahoitus loppui toimintavuoden 2007 aikana. SSBL jatkaa kehitystyötä vuonna 2008 ja siihen liittyvää terveyttä edistävän liikunnan projektia.

juniorisarjojen alueellistamista. Tulevalla toimintakaudella

Toimintavuoden aikana käynnistetään ” s uunnittelen

kiinnitetään huomiota myös sarjajärjestelmien joustavuu-

salibandya ” -hanke, johon Nuori Suomi ja opetusminis-

teen.

teriö ovat myöntäneet rahoitusta. Hankkeen avulla tuo-

SSBL© 2007

7

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation tetaan Internetiin helposti omaksuttavaa materiaalia aloitteleville ohjaajille ja valmentajille. Kokeiluja kerhopelien ja F-junioreiden pelien viemisestä pienemmälle pelikentälle jatketaan, ja samalla kehitetään turnauksia monipuolisuuteen kannustavien oheispisteiden avulla.

Neljättä kautta pyöriviä F- ja D-E -junioreiden PeliMaailma -sääntöjä kehitetään siten, että ne kannustavat pienempiin joukkuekokoihin ja yksilön huomioimiseen joukkuelajissa.

Lapsia ja nuoria on kasvatettu ja kannustettu yleiseen liikunnallisuuteen ja urheilullisuuteen:

Liikkuminen on luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää.

Yhteistyö muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisääntyy.

Lajin merkitys osana suomalaista

Kaudet 2007– 0 8 ja 2008– 0 9

viihtymis- ja nuorisokulttuuria on

Juniorisarjat pelataan turnausmuotoisina sarjoina lukuun

vahvistunut ja saanut uusia muotoja:

Pelaaminen on oma-ehtoista.

Seurojen kerhotoiminta kasvaa, ja se saa erilaisia muotoja.

Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään.

Toiminta salibandyn ympärillä saa uusia, pelaamisen ulkopuolisia muotoja.

ottamatta nuorten SM-sarjaa ( A-poikien SM-sarjaa ) ja Bpoikien loppupelejä, jotka pelataan yksittäisinä otteluina.

Tyttöjuniorisarjat pelataan A-, B-, C-, D- ja E- junioreissa yhdistettyinä ikäluokkina. Poikien sarjoista A-, B-, ja Fjuniorit pelataan yhdistettynä ikäluokkina ja C-, D- ja Ejuniorit pelataan pääsääntöisesti jaettuna vuosiluokittain.

A-pojat on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan.

Nuorten SM-sarjassa pelaa 16 joukkuetta kahdessa loh-

Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja heidän näkemystensä kuulemista edistetään toimintavuo-

kossa. Kummankin lohkon neljä parasta pääsee play-off -otteluihin.

den aikana nuorten harrastehankkeella, jossa integroi-

B-tytöissä ja C – ikäluokissa pelataan perussarjat, loppu-

daan salibandyyn ja sen harrastamisen kannustukseen

sarjat ja valtakunnallinen loppuhuipentuma. Lisäksi C –

keskittyvä verkkopalvelu. Tarkoituksena on auttaa peli-

poikien sarjoissa pelataan välikarsinnat perussarjan jäl-

kavereiden ja -paikkojen löytämisessä. Samalla palvelu

keen. Näissä sarjoissa pelataan Suomen mestaruudesta.

toimii informaation välittäjänä ja viihteellisenä välineenä.

B-pojissa pelataan alkusarjan jälkeen kevätkaudella B-

Yhteistyötä muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavi-

poikien SM-sarja ( kaksi kahdeksan joukkueen lohkoa ) ja

en tahojen kanssa lisätään. Salibandyliiton koulukier-

play-off ottelut.

tue ” Koululainen Road Show ” kiertää ympäri Suomea toimintavuoden aikana.

3.1. JUNIOREIDEN SARJATOIMINTA SSBL:n junioreiden sarjat toteutetaan mahdollisimman lyhyin pelimatkoin liiton seitsemällä alueella. Pojissa järjestetään toimintaa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuo-

D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruudesta. E – poikien ikäluokat voidaan pelata yhdistettynä joillakin alueilla vähäisen joukkuemäärän vuoksi.

F – junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.

toisesti ( 2-3 ottelua/joukkue/pv ) .

SSBL© 2007

8

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation 3.2. MUU LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

3.2.2.2.

Suunnittelen salibandya -hanke

Suunnittelen salibandya -hankkeen avulla lisätään lasten 3.2.1. Terveyttä edistävän liikunnan projekti

ja nuorten ohjaajien ja valmentajien osaamista. Hankkeen

Projekti kuuluu Salibandyliiton kokonaisvaltaiseen eetti-

tavoitteena on harjoitteiden tuottaminen ja harjoittelua sekä

seen kehitysohjelmaan ” P eli Meille kaikille ” . Hankkeen

sen suunnittelua palvelevien tukimateriaalien tuottaminen

ulkopuolinen rahoitus päättyi toimintavuoden 2007 aikana.

Nuoren Suomen suunnittelen treenejä -verkkopalveluun

SSBL jatkaa hanketta toimintavuoden aikana. Salibandylii-

Internetiin. Kohderyhmänä ovat aloittelevat ohjaajat ja val-

tolla on PeliMaailma -säännöt 7-13 -vuotiaille lapsille, jot-

mentajat sekä valmennuskoulutuksen ulkopuolella olevat

ka pohjautuvat Nuoren Suomen lasten ja nuorten kilpailu-

ohjaajat ja valmentajat. Hanke saa opetusministeriön

toiminnan suosituksiin. Aiemmin luotujen toiminnan organi-

myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea toiminta-

soimismallien ja pelisääntöjen jälkeen pääpainopisteenä

vuoden aikana.

ovat lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat toiminnot. Projektissa huomioidaan myös terveyt-

3.2.2.3.

Nuorten harrastehanke

tä edistävän liikunnan osa-alueista hygienia, lepo, ravinto

Nuorten harrastehankkeessa rakennetaan / integroidaan

ja päihteettömyys.

salibandyyn keskittyvä verkkopalvelu, joka kannustaa harrastamaan lajia. Verkkopalvelu auttaa pelikavereiden ja

Projektin aikana muotoillaan PeliMaailma -sääntöjä ja tuo-

pelipaikkojen löytämisessä ( v rt. pihapelit ennen ) , toimii

tetaan juniorisalibandyn toimintaopas ” Peli Meille Junnuil-

informaation välittäjänä ja viihteellisenä välineenä. Erityi-

le ” . Oppaassa on omat osionsa pelaajille, vanhemmille,

sesti pyritään saamaan uusia tyttöharrastajia.

ohjaajille, valmentajille ja erotuomareille. Lisäksi tuotetaan junioripelaajan fiktiivinen kasvutarina ( DVD ) . Elokuvalli-

Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuule-

nen tarina pitää sisällään lapsen ja nuoren liikuntaharras-

mista edistetään osallistumalla nuorten foorumeihin ja ole-

tuksessa kohtaamia haasteita, joita pyritään ratkaisemaan

malla mukana Liikunnan ja Urheilun nuorisokomitean orga-

rakentavilla menetelmillä. Alakouluikäisten lasten kerhojen

nisoimassa ketjukaverihankkeessa.

välisiä pelejä kannustetaan järjestämään pienillä kentillä.

F-junioreiden turnaukset järjestetään aikaisempaa pienem-

3.2.3. Muut yhteistyötahot

millä kentillä, ja liikunnan monipuolisuutta tuodaan salibandyturnauksiin oheispisteiden avulla.

3.2.3.1.

Koululainen Road Show

Koulut, seurakunnat ja kansalaisjärjestöt ovat olleet Sali-

3.2.2. Nuori Suomi – y hteistyö

bandyliiton yhteistyötahoja, ja tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja kehittämään. Salibandyliitto aloittaa yhteistyö-

3.2.2.1.

Operaatio Pelisäännöt

kumppaneineen salibandyn ja sählyn koulukiertueen Kou-

Operaatio Pelisäännöt on ollut yksi keskeisimmistä yhteis-

lulainen Road Shown. Tavoitteena on vuoden aikana kier-

työmuodoista Nuoren Suomen kanssa. Toimintavuoden

tää valtakunnallisesti 70 koulua ja tavoittaa yli 20.000 lasta

aikana aloitetaan yhdessä Nuoren Suomen kanssa uusi

ja nuorta. Koulukiertue toteutetaan jokaisella Salibandylii-

pelisääntöjen sähköinen palautusjärjestelmä. D- ja sitä

ton seitsemällä alueella samanaikaisesti.

nuorempien juniorijoukkueiden sarjoihin osallistumisen ehtona on joukkueen Pelisääntöjen tekeminen. Salibandy-

3.2.3.2.

Joulupukinkirje.fi

liitto on myös mukana Nuoren Suomen KilpaILO -

Joulupukkisäätiön kanssa jatketaan yhteistyötä. Joulupu-

kampanjassa.

kinkirje.fi -kampanja toteutetaan syksyllä. Kampanjassa järjestetään kilpailu, jossa yhdistetään liikunta muihin alakoulun oppiaineisiin.

SSBL© 2007

9

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

4.

AIKUISTEN SARJATOIMINTA

5.

HARRASTETOIMINTA Salibandy/sähly on osa elämänikuista

Salibandyssä on koko maan kattavat

harrastusta.

laadukkaat aikuisten kilpasarjat.

Harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota

Sarjatoiminta on laadukasta ja edullista.

vauvasta vaariin.

Sarjoihin osallistuminen on helppoa ja vaivatonta. Sarjatoiminta palvelee seurojen tarpeita.

5.1.

Seniorisarjat

Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti

Salibandyliiton aikuisten sarjat toteutetaan mahdollisim-

( 2 -3 ottelua/joukkue/pv ) . Seniorisarjoihin voi osallis-

man lyhyin pelimatkoin liiton seitsemällä alueella. Suurin

tua, vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi turnaukselle sopi-

osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti ( 2 -3 ottelua/

vaa pelikenttää. Tavoitteena on 10 % kasvu.

joukkue/pv ) . Sarjatoimintaan voi osallistua, vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi sarjaturnaukselle riittävän suurta

Seniorisarjat järjestetään seuraavissa ikäluokissa: mie-

pelikenttää.

het 35 v, miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55 v naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita ilmaan-

Aikuisten sarjatoimintaan osallistuu noin 1.100 joukkuetta.

tuu riittävästi vielä vanhempiin ikäluokkiin, järjestetään

Toimintakaudella tavoitellaan miesten sarjoissa 5 % ja

niissä sarjat. Sarjoissa pelataan alkulohkot, tarvittava

naisten sarjoissa 10 % kasvua.

määrä välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen ilmoittau-

Yleiset sarjat 2007 – 08 ja 2008 – 09 Miesten II - VI divisioonien sarjat pelataan alueellisina.

Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten II-divisioona pelataan yksittäisinä otteluina. Miesten muut alueelliset sarjat pela-

tuvien joukkueiden määrästä. Alkulohkot järjestetään mahdollisimman alueellisina. Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko kokonaan, tai pelata yhdessä tai kahdessa turnauksessa.

taan turnausmuotoisina 6-10 joukkueen lohkoissa.

Lajin harrastepuoli on löytänyt oman

Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena sarjana

identiteettinsä ja merkityksensä.

kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina. Naisten II - IV

Harrastesarjat täydentävät liiton

divisioonien sarjat pelataan alueellisina turnausmuotoisesti

sarjatoimintaa.

6-10 joukkueen lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on

Harrastesarjoissa noudatetaan liiton

kullakin oma sarjajärjestelmänsä II-IV divisioonille.

sääntöjä.

Harrastetoiminnan arvostus lisääntyy.

5.2.

Tapahtumat

Harrastesarjat ja -tapahtumat täydentävät Salibandyliiton sarjatoimintaa. Salibandyliitto myöntää hakemuksesta SMarvoja erilaisille harrastetapahtumille, jotka ovat laadukkaita ja noudattavat soveltuvin osin liiton sääntöjä.

SSBL© 2007

10

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Salibandyn Rock SM-turnauksessa ja Työpaikkasaliban-

Lajia sovelletaan ryhmän ja käytettävissä

dyn SM-turnauksessa Salibandyliitto on vahvasti mukana

olevien olosuhteiden mukaan.

kehittämässä ja järjestämässä korkealaatuisia tapahtumia.

Pieniä liikuntatiloja hyödynnetään entistä paremmin.

Kuudes Rock SM-turnaus järjestetään 26.1.2008 Kokkolassa. Turnaus järjestetään yhteistyössä YleX:n, paikallisten musiikkiyhdistysten ja kokkolalaisen salibandyseura

5.4.

Erilaisten pelimuotojen kehittäminen

Nibacoksen kanssa.

Vuoden 2008 aikana lanseerataan erilaisia pienpelimuotoja, jotka hyödyntävät paremmin käytettävissä olevat tilat ja

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus pelataan 19.4.2008. SM-

ryhmät. Taulukkosählyä ja 3 vs.3 -peliä markkinoidaan

mitaleista pelataan sekä kilpa- että harrastesarjassa sama-

kaikissa mahdollisissa tapahtumissa, joihin Salibandyliitto

na päivänä. Turnauksen järjestäjänä toimii Salibandyliiton

osallistuu, sekä kesän katusählyturnauksissa. Uusista peli-

lisäksi Suomen Työpaikkaurheilu ry. Salibandyturnaus on

muodoista tehdään lyhyt esittelyvihko, joka lähetetään jo-

eri työpaikkaurheilulajeista ylivoimaisesti suurin. Turnauk-

kaiseen Suomen kuntaan ja sen lisäksi sitä voi tilata har-

sen jakamisen kilpa- ja harrastesarjaan ja uusien kenttien

rastevastaavalta.

valmistumisen myötä joukkueita voi osallistua turnaukseen enemmän kuin edellisinä vuosina.

5.5.

Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet

Kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe tarjoaa lajivinkkejä Muihin valtakunnallisiin tapahtumiin ja messuihin osallistu-

erilaisille harrastajille: huonokuntoisille, lapsille, aikuisille ja

taan, mikäli ne koetaan tärkeiksi esimerkiksi uusien lajiso-

vanhuksille. Tuoteperhe on myös sählyn lajimoduulin ma-

vellutusten markkinoinnissa. Alueilla oleviin messuihin ja

teriaalina liikuttajatutkinnossa. Ohjaajan Opas on osana

tapahtumiin aluevastaavat osallistuvat omien mahdolli-

harrasteliikunnan koulutuksen materiaalia.

suuksien mukaan. Harrastevastaava osallistuu Kunto ry:n koordinoimiin aikuisliikunnasta vastaavien tapaamisiin.

5.3.

Katusähly

6.

ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA

Katusählyturnauksia järjestetään maksimissaan 25 paikkakunnalla ympäri Suomen. Katusählykiertueen järjestämisestä vastaa Salibandyliitto, paikalliset jäsenseurat ja erilli-

Kaikilla erityisryhmillä on mahdollisuus

nen tuotantoyhtiö. Kymmenessä suurimassa turnauksessa

harrastaa salibandya.

tuottajatiimi tuo paikalle samanlaisen kiertuekaluston ja

Erityisryhmien tarpeet tunnistetaan.

turnausilmeen. 15 turnausta järjestetään kokonaisuudes-

Yhteistyömallit erityisryhmien

saan paikallisen seuran toimesta. Osallistujatavoite kiertu-

liikuntajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen

eelle on yli 4.000 pelaajaa.

kanssa ovat vakiintuneet.

Oppaiden ja muiden materiaalien

Katusählyfinaali järjestetään Helsingin keskustassa 23.8.

Finaalipelien lisäksi päivän aikana on muuta oheistoimintaa, mm. nonstop-taulukkosählyä, bändejä ja

tuottaminen.

Kurssi- ja leiritoiminnan järjestäminen.

tuote-esittelyjä.

Salibandyliitto kannustaa, tukee ja rohkaisee jäsenseurojaan ottamaan toimintaansa mukaan erityistukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia.

SSBL© 2007

11

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Vuoden 2008 aikana tavoitteena on, että harrastevastaava on yhteydessä eri vammaisjärjestöihin kartoittaen mahdol-

7.

HUIPPU-URHEILU

lisuuksia ja halukkuutta tiiviimpään yhteistyöhön. Kurssi- ja leiritoiminnan järjestämistä ja uusien materiaalien tuotta-

Huippusalibandya kehitetään

mista suunnitellaan ensi vuonna ja niitä toteutetaan myö-

amatööriurheilun lähtökohdista.

hemmin strategiakaudella.

Vielä menestystäkin arvokkaampaa on huippusalibandyn kautta antaa lapsille,

6.1.

Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta

nuorille ja muille malli reilusta ja

Sähköpyörätuolisalibandyssa eli spt-salibandyssa pela-

puhtaasta urheilusta.

taan ensimmäistä kertaa SM-sarja ja I-divisioona kaudella 2007-2008. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti.

Huippusalibandyn markkinoinnista ja kehittämisestä vastaa

SM-sarjaan osallistuu kuusi joukkuetta ja I-divisioonaan

1.1.1999 perustettu Salibandyliiton omistama osakeyhtiö,

neljä joukkuetta. Spt-salibandyssa erotuomareina toimi-

SSBL Salibandy Oy. Yhtiöstä käytetään arkikielessä nimeä

vat sarjaan erityisesti koulutetut henkilöt. Kauden päät-

Salibandyliiga. Salibandyn valmennustoiminnasta vastaa

teeksi on palaveri, jossa käsitellään mennyt kausi ja

liiton valmennus- ja koulutuspäällikkö. Maajoukkuetoimin-

päätetään uuden kauden sarjajärjestelmät ja turnauk-

nan koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa liittohallituk-

set.

sen alainen maajoukkuevaliokunta.

6.2.

Yhteistyössä toteutettava sarja- ja muu saliban-

dytoiminta Kuurojen salibandyn SM-turnaus järjestetään yhdessä Kuurojen Urheiluliiton kanssa. Vuoden 2008 turnaus pidetään 26-27.4.2008 Jyväskylässä. Salibandyliitto asettelee turnauksiin tuomarit ja hoitaa tilastoinnin.

6.3.

Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta

Salibandyliitto tukee erityisryhmien maajoukkuetoimintaa muun muassa antamalla maajoukkueasuja joukkueiden käyttöön ja mahdollisuuksien mukaan taloudelli-

Huippu-urheilun merkittävä arvovalinta on tarjota huipulle tähtääville nuorille tavoitteita ja esikuvia. Miesten ja naisten maajoukkueet sekä kansallinen huippu-urheilu toimivat erityisesti esikuvien ja tavoitteiden tarjoajina. U19-poikien ja -tyttöjen maajoukkuetoiminnalla ja sitä kehittämällä tarjotaan nuorille kehittyville pelaajille mahdollisuus kansainvälisiin kontakteihin ja huippuotteluihin. Maajoukkueille tarjotaan riittävät toimintaresurssit kansainväliseen toimintaan ja menestykseen, jotta lajin jalansija arvostettuna huippuurheiluna niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vahvistuu. Kunkin maajoukkueen päätapahtuma on lajin maailmanmestaruuskilpailut.

sesti. Lisäksi maajoukkueiden turnausmatkoista on juttua ja peliraportteja salibandylehdessä ja Internetissä.

Kansallisen huippu-urheilun pääsarjoja ovat miesten Sali-

Spt-salibandyn EM-turnaus järjestetään vuonna 2008

bandyliiga, naisten Salibandyliiga ja miesten I divisioona,

Belgiassa.

joiden sarjajärjestäjänä liiton kanssa tehdyllä sopimuksella toimii SSBL Salibandy Oy. Tavoitteena on edelleen kehittää näiden salibandyn pääsarjojen toiminnan laatua ja näkyvyyttä mediassa.

7.1.

Maajoukkueet

Miesten maajoukkue valmistautuu marras-joulukuussa 2008 Tshekissä pelattaviin MM-kilpailuihin leireilemällä ja pelaamalla maaotteluita. Helmikuussa maajoukkue osallistuu Sveitsissä pelattavaan neljän maan turnaukseen ja huhtikuussa on vuorossa kaksoismaaottelu. Vastustaja

SSBL© 2007

12

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation huhtikuun otteluihin ei ole vielä selvillä. Kesän ja syksyn

Tyttöjen U19 maajoukkue

ohjelma vahvistuu vuoden 2007 loppuun mennessä, mutta

Tyttömaajoukkueen vuoden 2008 päätavoite on touko-

jo nyt tiedetään että kesän leirityksen määrä tulee nouse-

kuussa pelattavat U19 tyttöjen kolmannet MM-kisat.

maan aiemmasta.

MM-kisoissa 7.-11.5. pelaavat vuonna 1990 ja myö-

Suuren haasteen maajoukkueelle tuo kansainvälisen kilpailukalenterin muutokset. Aikaisemmin toukokuussa pelattujen MM-kisojen uusi ajankohta on joulukuu. Tämä vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi kesän 2008 ohjelmaan.

Maajoukkueen päävalmentajana toimii toista kisaperiodiaan Petteri Nykky, apunaan valmentajat Jussi Jäntti ja Samu Kuitunen. Fysioterapeutteina toimivat Antit Ylinen ja Luhta ja huoltajana Petri Kanter .

hemmin syntyneet pelaajat. Tammikuussa joukkue leireilee kaksi päivää Eerikkilässä, jolloin valmistaudutaan helmikuussa pelattavaan maaotteluturnaukseen. Maajoukkue osallistuu 1.-3.2. Puolassa pelattavaan Polish Cup -turnaukseen. Muut mukana olevat maat ovat Sveitsi, Tshekki, Puola, Latvia, Slovakia ja Georgia.

Huhtikuussa joukkue pitää vielä neljän päivän viimeistelyleirin Eerikkilän urheiluopistolla 24.-27.4. Puolassa pelattaviin MM-kisoihin maajoukkue matkustaa 5.5.2008.

Maajoukkuevalmentajat tarkkailevat aktiivisesti pelaajia sarjaotteluissa ja keräävät palautetta seurajoukkueiden

MM-kisojen jälkeen katseet kohdistetaan uuteen ikä-

valmentajilta. Yhteistyötä seurajoukkueiden kanssa kehite-

luokkaan ja elokuussa pelataan Pohjola Cup, johon

tään voimakkaasti.

osallistuvat vuonna 1991 syntyneet pelaajat. Syksyllä maajoukkue leireilee Pajulahden urheiluopistolla loka-

Poikien U19 maajoukkue

kuussa, ja marraskuussa on tarkoitus pelata maaottelu-

Huhtikuun ja marraskuun kansainvälisinä viikonloppuina

turnaus Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin tyttömaajoukkuei-

joukkue pelaa maaotteluja. Joukkue valmistautuu maaotte-

den kesken.

luihin leireillä elo-, loka- ja joulukuussa. Syyskuussa pelataan perinteinen Dexal- cup Vantaalla. Maaotteluiden vas-

Opiskelijoiden maajoukkueet

tustajat ja pelipaikat vahvistuvat toimintavuoden alussa.

Opiskelijoiden MM-kisoihin 6.-9.11.osallistuvat miesten

Naisten maajoukkue Helmikuussa naisten maajoukkue avaa kautensa Ruotsissa Göteborgissa pelattavassa World Challenge Cupissa. Turnaukseen osallistuvat Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin maajoukkueet. Huhtikuussa tavoitellaan maaotteluita Ruotsia vastaan, jotka pelattaisiin Ruotsissa.

ja naisten joukkueet. Kisajoukkueisiin valitaan nuoria pelaajia, joiden tavoitteena on tulevaisuudessa pelata miesten ja naisten maajoukkueissa.

7.2.

Tapahtumat

Helmikuun alussa pelataan neljän maan World Challenge turnaus Göteborgissa Ruotsissa, jossa on mukana naisten maajoukkue. Tyttöjen maajoukkue pelaa samaan aikaan

Elokuussa ja syyskuussa pidetään leirit Eerikkilän urhei-

Polish Cupissa Puolassa maaotteluita. Tyttöjen MM-kisat

luopistolla. Leireille kutsutaan Ruotsin, Sveitsin tai

pelataan 5-11.5.2008. Muut maaottelut sovitaan toiminta-

Tshekin maajoukkue leireilemään ja pelaamaan harjoi-

vuoden alussa.

tusmaaotteluita. Marraskuussa on vuorossa Euro Floorball Tour- tapahtuma Tshekissä.

Suomen Cupin kehittämistä jatketaan edelleen. Tavoitteena on saada yhä enemmän joukkueita mukaan. Suunnitel-

Joukkueen päävalmentajana toimii Matti Kaipio, val-

missa on jatkaa loppuotteluiden järjestämisessä yhteistyö-

mentajana Timo Välimaa ja joukkueenjohtajana Aarno

tä muiden sisäpalloilulajien kanssa.

Lahti. Valmennus – ja johtoryhmää täydennetään.

SSBL© 2007

13

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation EuroFloorball Cup 2008

kaisesti Urheilukanava lähettää 20 suoraa miesten Sali-

Salibandyn seurajoukkueiden mestaruusturnaus Euro-

bandyliigan tv-ottelua ja YLE televisioi miesten Salibandy-

Floorball Cup 2008 pelataan Vantaalla 9.-13.1.2008. Peli-

liigan finaalit ( 3 -5 ottelua) .

paikkoina ovat Vantaan Energia Areena ja Myyrmäen Urheilutalo. Turnaus on kansainvälisen salibandyliiton IFF:n

Huippusalibandyn markkinointia lisätään ja kehitetään ajan

merkittävin aikuisten arvotapahtuma kaudella 2007 – 08.

trendien mukaiseksi. Markkinointiviestintää tehdään aikaisempaa enemmän internetin välityksellä. Salibandyliigan

Turnaukseen osallistuu 16 joukkuetta ( 8 mies- ja 8 nais-

omia viestintäkanavia kehitetään aikaisempaa monimuotoi-

joukkuetta ) . Osallistuvat joukkueet saapuvat Suomesta,

semmiksi.

Ruotsista, Norjasta, Venäjältä, Latviasta, Italiasta, Tshekistä ja Sveitsistä. Suomen edustajat miesten turnauksessa

Tiedottamista ja yhteydenpitoa mediaan lisätään merkittä-

ovat SalibandySeura Viikingit ( Helsinki ) ja Salibandy

västi. Myös liigaseuroja ohjeistetaan aktiiviseen ja oikeaop-

Club Classic ( T ampere ) , ja naisten turnauksen Ta-

piseen tiedottamiseen.

panilan Erä ( Helsinki ) . Turnauksessa pelataan yhteensä Salibandyliigan tähtipelaajia ja persoonia tuodaan esille.

36 ottelua.

Pelaajat näkyvät Salibandyliigan markkinointimateriaaleisEFC:n oheistapahtumana järjestetään kansainvälinen val-

sa ja heistä toimitetaan artikkeleita medialle. Maajoukku-

mentajaseminaari.

een imagostatusta kohotetaan. Yhteistyötä tehdään Elixir – tv-ohjelman kanssa, joka tuo salibandya ja maajouk-

EFC -tapahtuman organisaatiossa on kaksi päätoimista

kuepelaajia vahvasti esille.

työntekijää. Ari Vehniäinen toimii tapahtuman pääsihteerinä 1.8.2007 – 31.1.2008 ja Kaarina Salomaa assistenttina

Yhteistyökumppaneiksi haetaan vahvoja brändejä, jotka

1.11.2007 – 31.1.2008. Tapahtuman järjestelyihin osallis-

haluavat olla lajin kehityksessä mukana. Yhteistyökumppa-

tuu myös Suomen Salibandyliiton sekä SSBL Salibandy

neille kehitetään yhä monimuotoisempia yhteistyömuotoja.

Oy:n työntekijät omien toimiensa ohella. Turnausjärjestelyi-

Naisten Salibandyliigan puolelle haetaan vahvasti naisiin ja

hin osallistuu lisäksi noin 200 vapaaehtoista.

naissalibandyyn profiloituvia yhteistyökumppaneita.

7.3.

7.4.

Markkinointi ja markkinointiviestintä

Salibandyliiga on maailman paras salibandysarja ja Suomen paras sisäpalloilusarja, Suomi on maailman paras salibandymaa.

Otteluiden katsojamäärät kansallisesti ja

Sarjatoiminta kausilla 2007– 0 8 ja 2008– 0 9

Medianäkyvyys on suurempi kuin muilla sisäpalloilulajeilla. Median kiinnostus ja lajin yleinen arvostus on kohonnut.

Salibandy on houkutteleva ja kiinnostava sponsoroinnin kohde.

kansainvälisesti suurimmat ( t apahtumapaikalla ja television kautta) .

Kaudella 2007-08 miesten Salibandyliigassa pelaa neljä-

Peli on hyvää, ottelut ja tapahtumat ovat

toista joukkuetta. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen kah-

kiinnostavia.

deksan parasta joukkuetta jatkavat pudotuspeleihin. Viimeinen joukkue putoaa I divisioonaan, sijoille 12 ja 13 pää-

Toimintavuoden aikana kehitetään TV-otteluiden tuotantoa sekä tapahtumia. Kehitystyötä tehdään tiiviisti sekä Urhei-

tyvät karsivat liigapaikastaan I divisioonan joukkueita vastaan. Suomen Mestari 2007-08 ratkeaa huhtikuun alussa.

lukanavan että liigaseurojen kanssa. TV-sopimuksen mu-

SSBL© 2007

14

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina kymmenen joukkueen kaksinkertaisena runkosarjana, jonka jälkeen kahdeksan parasta joukkuetta ottelevat pudotuspeleissä. Naisten liigan kymmenenneksi sijoittunut joukkue

II

TUKITOIMINNOT

8.

VALMENNUSTOIMINTA

karsii liigapaikastaan naisten I divisioonajoukkuetta vastaan. Miesten I divisioona pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa, joissa pelataan

Salibandyliiga on maailman paras

kolminkertainen runkosarja. Runkosarjan jälkeen lohkojen

salibandysarja ja Suomen paras

kaksi parasta karsivat pääsystä Salibandyliigaan kaksivai-

sisäpalloilusarja. Suomi on maailman

heisessa karsinnassa. I divisioonan lohkojen kaksi viimeis-

paras salibandymaa.

tä karsivat sarjapaikastaan.

Salibandyliigassa pelaavat maailman parhaat pelaajat. Maailman parhaat

Kaudella 2008-09 miesten Salibandyliigassa pelaa neljä-

pelaajat ovat suomalaisia.

toista joukkuetta. Naisten Salibandyliiga laajenee kahdentoista joukkueen sarjaksi. Miesten I divisioonaan pelataan kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Miesten ja naisten Suo-

Toimintavuoden tavoitteena on suomalaisen salibandyn

men Cup 2008-09 käynnistyvät syksyllä 2008.

valmennusjärjestelmän linjaaminen ja selkeyttäminen kaikille toimijoille. Kokonaisuuteen kuuluu useita toimenpiteitä

Sarjatoimintaa kehitetään perustamalla miesten sekä nais-

15-vuotiaista motivoituneista ja lupaavista pelaajista alka-

ten liigan kehitystyöryhmät sekä tekemällä miesten liigan

en aina aikuisten maajoukkuetoimintaan saakka.

seuroille laatukartoitus. Kaikkien pääsarjojen seuroille tullaan edelleen järjestämään pakollisia sarjapalavereita.

8.1.

Miesten Salibandyliigassa on käytössä liigalisenssiehdot.

Talenttileirit ovat omavalintaisia leirejä hyville pelaajille.

Työryhmä valmistelee naisten liigaan liigalisenssiä, joka

Talenttileirit järjestetään kesä- ja elokuussa pojille ja tytöille

otetaan käyttöön kevennettynä kaudelle 2008-09. Sarja-

Eerikkilän Urheiluopistolla. Seurajoukkueet esittävät leirille

määräyksien, sarjapalavereiden, koulutuksen ja jouk-

parhaita pelaajiaan, joista valinnat tehdään. Valmennuksen

kuekohtaisen konsultoinnin avulla kehitetään huippujouk-

taso pidetään leireillä korkealla.

Talenttileirit

kueiden toimintaa vastaamaan yhä paremmin yleisön, median ja yhteistyökumppaneiden odotuksia.

8.2.

Pikku Pohjola – tapahtumat

Pikku Pohjola -tapahtumat ovat pelitapahtumia, jonne kutsutaan alueiden joukkueiden parhaat pelaajat. Aluekouluttaja vastaa alueensa tapahtumista ja aluevalmentaja seurannasta ja pelaajien arvioinnista.

Poikien Pikku Pohjola Cup 92 järjestetään 12.1. ja poikien Pikku Pohjola Finaali 90 järjestetään 13.1. Poikien Pikku Pohjola Finaali 91 ja tyttöjen Pikku Pohjola Finaali 91-92 järjestetään toukokuussa. Kesä- ja heinäkuussa järjestetään poikien ja tyttöjen alueleirit. Joulukuussa ovat vuorossa tyttöjen Pikku Pohjola Cup93-94 ja poikien Pikku Pohjola Semi 92- tapahtumat.

SSBL© 2007

15

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation 8.3.

Pohjola Cup

Pohjola Cup on valtakunnallinen tapahtuma, joka päättää

9.

nuoren pelaajan seurannan. Tämän jälkeen alkaa maa-

OHJAAJAKOULUTUS

joukkuekartoitus. Pohjola Cup pelataan elokuussa Eerikkilän Urheiluopistolla. Vuorossa ovat 91-syntyneet pojat ja 91-92-syntyneet tytöt.

VALMENTAJA – JA

Liiton valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä on laadukas, kiinnostava,

8.4.

arvostettu sekä helposti

Alueelliset harjoituskeskukset

saavutettavissa.

Alueelliset harjoituskeskukset toimivat erittäin tärkeinä toimintoina urheilijoiden kasvattamisessa ja lajin tason nostamisessa. Keskukset toimivat urheilulukioiden ympärillä ja tavoitteena on laajentaa mahdollisimman moni urheiluakatemiaksi. Tämä mahdollistaa useampien pelaajien ryhmään pääsyn. Toimintaa kehitetään pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa ja Pohjanmaalla. Toimintavuoden aikana tilanne Porissa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa selvitetään. Lajiliiton velvoite on vastata valmennustoiminnasta.

8.5.

Valtakunnallinen koulutus- ja valmennuskeskus

Eerikkilän Urheiluopiston kanssa jatketaan ja tiivistetään yhteistyötä. Uusia koulutuksia ja leirejä toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Sopimus Pajulahden Urheiluopiston kanssa tarkistetaan ja yhteistyötä jatketaan tarvittaessa.

8.6.

Fyysisten ominaisuuksien testaaminen

Toteutetaan systemaattisesti kaikkien maajoukkueiden kanssa, joille järjestetään yhteiset testauspäivät touko-, elo- ja joulukuussa. Seurajoukkueita testataan tilauksesta.

Viitearvojen ja tulosten ylläpito siirretään Internetiin.

Uusittu valmentajakoulutusjärjestelmä toimii kokonaisuudessaan. Keskeisessä osassa on alueellinen toiminta ja aluekouluttajan edellytykset toimia. 1-TASON koulutus toteutetaan täysin alueellisesti ja 2-TASO rytmitetään kurssimuodon lisäksi maantieteellisesti. Valmentajille suositellaan koulutuksen osalta valmennustason mukaisia pätevyyskriteerejä.

Kaikille valmentajille suunnattua valmentajalisenssijärjestelmä valmistellaan. Liigavalmentajilta vaaditaan vähintään HVT-koulutus. Avoimia ja tilauksiin perustuvia koulutuksia järjestetään edelleen, joilla taataan riittävä saavutettavuus.

Koulutusvaliokunnan työskentely vakiinnutetaan koulutuksen kokonaisuutta ohjaavaksi asiantuntijaryhmäksi. Valtakunnallisen valmentajakoulutusorganisaation kehittymiseen reagoidaan. Salibandy on vahvasti mukana eri lajien yhteisessä VOK-toiminnassa.

Liiton valmennus- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä huomioi lajin eri kohderyhmät ja vaatimukset.

Teemaseminaareja tarjotaan kohdennettuina. Sisällöt ovat lajiliiton omia tai muun tahon tuottamia, esimerkiksi hyödynnetään Suomen Valmentajat ry:n järjestämiä koulutuksia. Monipuolista koulutustarjontaa pitää markkinoida tehokkaammin ja kohdentaa oikein. Nostetaan valmentajakoulutuksen lisäksi esille mm. Tenavasähly, Ohjaajakoulutus, Ota minut mukaan- soveltavan liikunnan paketti, huoltajakurssi ja maalivahtivalmennus.

SSBL© 2007

16

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation tegian, Peli salibandyerotuomarille – visioita tulevaisuu-

Salibandyn valmentajakerhon

teen, ja siihen liittyvien tarkempien kehitysohjelmien mu-

toiminta on valtakunnallisesti

kaisesti. Keinoina ovat mm. uusien erotuomarien ja tark-

aktiivista ja laadukasta.

kailijoiden ( e rotuomarivalmentajien ) rekrytoinnin tehostaminen, alueellisen koulutuksen tukeminen ja sektorin

Suomen Salibandyvalmentajakerhon tavoitteena on nostaa

kaiken koulutuksen kehittäminen. Yhteistyötä eri sidosryh-

valmentajan asemaa ja arvostusta. Kerhon toiminta toteu-

mien kanssa lisätään, esimerkkinä erityisryhmien erotuo-

tetaan yhteistyössä Suomen Valmentajat ry:n kanssa. Ker-

marikoulutuksen kehittäminen. Kaudella 2001-2002 aloitet-

holle muodostetaan oma johtoryhmä. Kerhon nettisivuille

tua jatkuvan koulutuksen periaatetta toiminnassa jatke-

toimitetaan säännöllisesti valmennuksellisia juttuja ja tarjo-

taan. Kaudella 2003-04 aloitettua yhteispohjoismaisen ero-

taan jäsenille etuja valmennuskoulutuksista ja valmennus-

tuomarikoulutusmateriaalin käyttöä tarkennetaan. Alueiden

materiaaleista.

erotuomarivastaavien, erotuomarikoulutusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden työtä tuetaan. Yhteistyötä alueel-

Salibandy pelinä kehittyy sisällöllisesti ja laadullisesti.

listen erotuomarikerhojen kanssa jatketaan. ETV kokoontuu säännöllisesti asioidenhoidon vaatimalla tavalla. Erotuomarivaliokunnan alaisten jaoksien työtä laajennetaan.

Suomalaista salibandya kehitetään. Valmennus- ja koulu-

10.2. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus

tusmateriaalien sisällön tuottamisessa käytetään asiantun-

Erotuomarivaliokunta ja mahdollisesti koulutusjaos koulut-

tijoina huippuvalmentajia. Maajoukkuevalmentajat koulutta-

tavat kaikki liiga- ja liittoerotuomarit. Koulutuksessa ulko-

vat seuravalmentajia.

Kansainvälistä huippusalibandya

puolisten kouluttajien käyttöä lisätään. Liigakoulutustilai-

hyödynnetään esimerkiksi videomateriaalin tuottamisessa.

suuksia pidetään vähintään kolme kauden aikana. Liitto-

EFC-tapahtumassa järjestetään kansainvälinen valmen-

koulutusryhmän jäsenille järjestetään myös erillisiä koulu-

nusseminaari. Joukkuetaktiikkaan valmistetaan uudet ma-

tustilaisuuksia kauden aikana. Koulutusta monipuolistetaan

teriaalit . Harjoitemallit siirretään kaikkien saataville Inter-

ja fyysisissä testeissä käytetään ETV:n hyväksymiä malle-

nettiin.

ja. Tavoitteena on edelleen mahdollisimman yhtenäisen erotuomaritoiminnan kehittyminen ylimmille sarjatasoillem-

10. EROTUOMARITOIMINTA

me. Lisäksi tavoitteena on joustava luokitustasojen korjaaminen kesken kaudenkin, jotta jokainen tuomari toimisi menestymisensä osoittamalla tasolla.

Koulutuksen kehittämisen kautta taataan,

10.3. Naiserotuomarikoulutus

että erotuomareiden taso on riittävä sekä

Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan naiserotuomarien ja

määrällisesti että laadullisesti.

– t oimijoiden määrän kasvattamista alueellisesti tavoittee-

Erotuomarikoulutus tuottaa

na kattavan naiserotuomariverkoston luominen. Naisten

kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja

osuutta ylimmässä valtakunnallisessa koulutusryhmässä

osaavia erotuomareita.

edelleen lisätään, ja tyttöjen Pohjola Cup – t apahtumaa hyödynnetään koulutuksessa.

10.1. Yleistä Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan ( E TV ) johdolla. Tavoitteena on kohottaa erotuomaritoiminnan laatua kaikilla tasoilla liiton yleisen stra-

SSBL© 2007

17

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation 10.4. Alue-erotuomarikoulutus

yhdessä alueiden et – vastaavien ja koulutusvastaavien

ETV ja koulutusjaos kouluttavat jokaiselle alueelle alue-

kanssa alueelliset et – tarkkailijat. Tavoitteena on lisätä

erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen

tarkkailijoiden määrää erilaisin keinoin. Otteluvalvontaa

erotuomarivastaavan ja et -koulutusvastaavan johdolla

suoritetaan yksittäisissä otteluissa.

alue-erotuomareita. Eettisen kehityshankkeen mukaisesti koulutetaan pelinohjaajia F -juniorien otteluihin. Alueilla käytetään paikallisten salibandyerotuomarikerhojen apua

10.6. Olosuhdetarkkailu

ja muutenkin tehdään yhteistyötä paikallisten kerhojen

Miesten ja naisten liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa

kanssa. Eri alueiden koulutustapahtumat ovat pääsääntöi-

suoritetaan edelleen tarvittaessa olosuhdetarkkailua. Olo-

sesti samansisältöisiä. Peruskoulutusmateriaalit pohjautu-

suhdetarkkailua tekevät ETV:n kouluttamat pääsarjatark-

vat yhteispohjoismaiseen erotuomarikoulutusmateriaaliin.

kailijat ( otteluvalvojat ) . Tavoitteena on tukea yhtenäisen

Alueiden välistä vuorovaikutusta tuetaan. Alue-

salibandykulttuurin luomista eri puolelle maata kuitenkin

erotuomaritoiminnan tukea jatketaan liiton erotuomariasi-

säilyttäen ja tukien alueiden ja joukkueiden omaleimaisuut-

antuntijan ja ETV:n edustajien toimesta mm. vierailemalla

ta.

alueiden koulutustapahtumissa. Alueiden erotuomarivastaavien lisättyä koulutusta jatketaan ja heidän toimintaansa

10.7. Erotuomariasettelu ja luokitukset

alueillaan tuetaan. Alueiden et -koulutusvastaavien työtä

Erotuomariasettelua kehitetään edelleen useimpien yksit-

tarkennetaan koulutuksella. Vuorovaikutusta alueiden seu-

täisten ottelujen osalta keskitettyyn järjestelmään perustu-

rojen, erotuomarien ja aluevastaavien välillä kehitetään.

vaksi. Tällöin ETV:n nimeämät henkilöt asettelevat erotuo-

Poikien Pohjola Cup – tapahtumaa käytetään eri alueiden

marit miesten ja naisten liigapeleihin sekä miesten

lupaavimpien erotuomareiden koulutushuipentumana.

1.divisioonan peleihin. Muissa sarjoissa asettelijoina toimi-

Miesten 2. divisioonaa tuomitsevien alue-erotuomareiden

vat alueiden asettelijat.

koulutusta jatketaan A4 -kehitysohjelman mukaisesti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Käytössä on 12-portainen erotuomariluokitusjärjestelmä.

Erotuomarin luokitus perustuu suoritettuun erotuomarikou-

10.5. Erotuomaritarkkailu ja otteluvalvonta

lutukseen, tehtyihin tarkkailuihin sekä muihin erotuomari-

Erotuomaritarkkailun ( =erotuomarivalmennuksen ) kehi-

toimintaan liittyviin tekijöihin.

tysohjelman tarkoitus on kehittää ja tukea yksittäistä erotuomaria ja erotuomariparia. Lisäksi se on oikeudenmukai-

10.8. Toimitsijakoulutus

sen erotuomariluokituksen perusta. Tarkkailutoiminnan

Toimitsijakoulutuksen läpikäyminen on edelleen pakolli-

kautta erotuomarien toiminta saadaan kohdistettua oikeille

nen koti/vastuujoukkueiden toimitsijatehtävissä toimiville

tasoille. Erotuomaritarkkailua jatketaan aiemmassa muo-

kilpailusääntöjen määräämällä tavalla. Koulutuksesta huo-

dossa miesten liigassa. Liigassa tavoitteena on tarkkailla

lehtivat ETV:n, alueiden erotuomarivastaavien ja koulutus-

otteluista 80 %. Tarkkailua suoritetaan myös muissa yksit-

vastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutus

täisissä otteluissa. Naisten liigassa ja miesten

on maksullinen. Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti

1.divisioonassa pyritään 55 %:n tarkkailumäärään. Pää-

alueilla. Lisäksi seuroille järjestettyjä toimitsijakoulutuksia

sarjoissa tehdään myös joukkueiden suorittamaa erotuo-

jatketaan. Kun seurat hankkivat koulutustilat, toimitsijakou-

mariarviointia ( j oukkuepalaute ) sekä erotuomareiden

lutuksesta aiheutuu ainoastaan kouluttajakustannukset.

omatoimista itsearviointia. Miesten 2.divisioonan ja naisten 1.divisioonan tarkkailutavoite on 35 % tulevana vuonna.

Alueellista tarkkailua lisätään ja kohdennetaan varsinkin aloittaviin ja lupaaviin erotuomareihin. ETV ja tarkkailujaos kouluttavat pääsarjatarkkailijat ( otteluvalvojat ) , ja nämä

SSBL© 2007

18

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation 10.9. Yhteistyö seurojen ja joukkueiden kanssa

Seuratoiminnan

tueksi

avataan

internet-sivut

( k ulku

www.salibandy.net – portaalin kautta ) , suunnitellaan oma logo ja visuaalinen ilme. Markkinointiviestinnän tueksi tuote-

Myönteisen työskentelykulttuurin

taan painomateriaalia. Suuri osa markkinointiviestinnästä ta-

takaaminen erotuomareille.

pahtuu internet-sivujen ja sähköpostiviestinnän avulla. Sali-

Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä.

bandy-lehti on myös merkittävä viestintäkanava.

Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta.

Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja

Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt

menestyviä.

ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset

Seuratoiminnan perusteet on laajasti

periaatteet ( SEL ) .

omaksuttu salibandyseuroissa.

Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa

Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien

ja toimintaa edistävää keskustelua.

seurojen saatavilla.

Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan

Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen, joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle välttämätöntä. Koulutuksessa painotetaan

pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.

Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia.

vuorovaikutustaitoja. Yhteistyön tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri sidosryhmien välillä. Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan kohottaminen on myös

11.1. Seuratoimintakoulutukset

yhteinen tavoite.

Seuratoiminnan peruskoulutukset ( Seuratoimintapuu, ks. alla ) järjestetään alueellisesti yhteistyössä SLU-alueiden kanssa. Tarkoituksena on koulutustarjonnan kohdentaminen

11. SEURATOIMINTA Seuratoiminta on strategian 2007 – 2013 mukainen oma kokonaisuutensa, jota ohjaavat sen omat visiot ja tahtotilat. Seura-

salibandyseuroille yhteisen viestinnän ja koulutuskalenterin suunnittelun avulla. Yhteistyön tavoitteena on käynnistää seuratoiminnan peruskoulutukset kullakin salibandyalueella toimintavuoden aikana.

toiminnan kokonaisuuden taustalla on alueprojektin nimellä tehty selvitystyö sekä alueellisen toiminnan kehitystarpeet.

Seuraorganisaatioiden vahvistaminen on lajin kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Seurojen toiminnan kehittymisen kautta sekä paikallinen että alueellinen lajitoiminta kehittyy.

Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta koordinoi ja raportoi hallitukselle seuratoiminnan toimialan kehitystyöstä. Kaikkia järjestettäviä seuratoimintakoulutuksia/kursseja arvioidaan liiton koulutustoiminnan palautejärjestelmän avulla. Seuratoimintakouluttajia liitolla on toimintavuoden alussa viisi ( 5 ) . Seuratoimintakouluttajien verkostoa vahvistetaan talousresurssien mahdollistaessa yhdellä henkilöllä.

Kuva 1. SLU-alueiden tarjoama seuratoimintakoulutus: Seu-

ratoimintapuu.

SSBL© 2007

19

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation 11.2. Hyvien toimintatapojen ja mallien jakaminen

mintavuoden aikana suunnitellaan avainseuraverkoston

Seuratoiminnassa hyviksi koettujen toimintatapojen ja

seurojen toimijoita motivoivaa toimintatapaa ja verkoston

työskentelymenetelmien kokoamista jatketaan. Pelille Ti-

toiminnan käynnistymistä.

laa! – seuratoimintailtojen materiaalien käyttökoulutusta tarjotaan seuroille aktiivisesti liiton seuratoimintakouluttaji-

11.4. Salibandyseurojen yhteiskunnallinen merkittävyys

en toimesta. Joukkueenjohtajien osaamista vahvistetaan toimintakauden aikana valmistuvalla joukkueenjohtajamateriaalilla ja joukkueenjohtajakoulutuksella. Koulutus käynnistyy toimintavuoden syksyllä.

Seurojen talouden ja hallinnon tueksi työstetään yksinkertaisia mallipohjia, joita seurat saavat ladata käyttöönsä materiaalisalkusta. Pelille Tilaa! – seuratoiminnan teemail-

Salibandyseurojen yhteiskunnallinen merkittävyys on paikallisesti vahva.

Osallistuminen ja vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon on aktiivista ja tavoitteellista.

Salibandy on kansanterveydellisesti merkittävä liikuntamuoto.

Viestintä on tärkeä osa seuratyötä.

lat yhdistetään elo-syyskuussa koolle kutsuttaviin sääntömääräisiin aluekokouksiin. Iltojen teemat voivat vaihdella

Toimintavuonna painopiste on vision ja tahtotilojen saavut-

alueittain seurojen ajankohtaiseksi kokemien aiheiden poh-

tamiseen tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa. Suun-

jalta.

nittelu kohdentuu toimintavuonna erityisesti viestintään sekä lajitiedon jakamiseen ja lajitietouden edistämiseen.

11.3. Seurakohtaiset kehitysohjelmat

Yhteistyötä tehdään olosuhdetyön, viestinnän, valmentajaja ohjaajakoulutussektoreiden kanssa. Resurssien mahdol-

Seuratoiminnan kehittämisen mallit ja menetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton ja seurojen perustoimintaa.

Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. ”Avainseura” -verkosto on rakentunut.

Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy.

listaessa ensimmäiset toimenpiteet toteutetaan toimintavuoden syksyllä.

12. VIESTINTÄ JA LAJIMARKKINOINTI Salibandyliiton viestintä pitää sisällään jäsenille tarkoitetun ( s isäinen ) ja sidosryhmille suunnatun ( u lkoinen ) tie-

Toimintavuonna käynnistetään 12 hakemusten perusteella

dotuksen. SSBL:n viestinnän ohjaavia arvoja ovat totuu-

valitun seuran seurakohtainen kehitysohjelma. Strategia-

denmukaisuus, avoimuus ja aktiivisuus.

kaudella 2007– 2 013 perustasona pidetään 12 seuran kehitysohjelman toteuttamista vuosittain, eli vähintään 72

Liiton viestintä kohdentuu kilpa-, nuoriso- ja harrastetoimin-

seuran kehitysohjelman toteutumista vuoteen 2013 men-

taan sekä erityisliikuntaan, Salibandyliigan ( SSBL Sali-

nessä. Ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta määri-

bandy Oy ) keskittyessä huippusalibandyn statuksen vah-

tellään tulevien vuosien toimintamalli.

vistamiseen.

Kehitysohjelmien tavoitteet määräytyvät kunkin seuran

Liiton viestinnän pääkanavat ovat Salibandy-lehti ja

kehitysvaiheen, olemassa olevan tahtotilan, toimintaympä-

www.salibandy.net -portaali. Muita julkaisuja ovat mm.

ristön ja seuratoiminnan analyysin tulosten pohjalta.

SalibandyNews, JunnuNews, kausikirja, toimintakertomus ja -suunnitelma.

Seuratoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet ja aktiiviset seurat, seuratoimijat ja seuroissa työtä tekevät muodosta-

Sidosryhmäviestintää ovat mediatiedotteet, tiedotustilai-

vat salibandyn ” avainseuraverkoston ” ydinryhmän. Toi-

suudet ja toimittajatapaamiset.

SSBL© 2007

20

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation muotona. Koululainen-lehden kanssa toteutettava Road

Viestinnän jakautuminen, jalkautuminen ja kerroksellisuus:

Viestintä on horisontaalista ja kerroksellista.

Viestintä on toimialakohtaista ja alueittaista.

Seuraviestintä on aktiivista.

Lähes kaikkeen SSBL:n toimintaan liittyy viestintä eri muodoissa. Läpileikkaavana toimintana se asettaa suuria haasteita, jotta viestit tavoittavat kohderyhmänsä, ja että ne ymmärretään.

Yhä suuremman merkityksen saa paikallistasolla ( S SBL:n alueet ) tapahtuva viestintä. Koko ajan enemmän tietoa tuotetaan myös toimialakohtaisesti kukin omalle

Show -koulukiertue ja Joulupukki-yhteistyö toimivat salibandyn aseman vankistajina koululaisten ja nuorten keskuudessa.

Tiedotusvälineille tarjotaan aiheita harrastenäkökulmasta.

Sähköiset viestintäteknologiat kehittyvät voimakkaasti ( m obiili, digitekniikka, videoklipit ) .

Alaa seurataan aktiivisesti ,ja kehitystä hyödynnetään.

Tuotetaan käyttökelpoista materiaalia eri kanaviin.

Lisätään näkyvyyttä.

Sisältöä tuotetaan ja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.

kohderyhmälleen.

Salibandyseurojen omaehtoista viestintää on kannustetta-

Merkittävä osa SSBL:n viestinnästä tapahtuu internetin

va. Seuroille tarkoitettua viestintäkoulutusta suunnitellaan

välityksellä. Salibandy.net -portaali on vakiinnuttanut ase-

seurapalvelutoimialan alaisissa projekteissa.

mansa harrastajien keskuudessa ja saavuttanut erittäin korkeat kävijäluvut. Arvokisoista on tarkoitus tuottaa jat-

Parhaiten jäsenet tavoittaa Salibandy-lehti, jonka saa jo-

kossa mahdollisuuksien mukaan myös liikkuvaa kuvaa

kainen SSBL:n lisenssin lunastanut henkilö. Painos ylittää

videoklippien muodossa.

vuonna 2008 42 000 kappaleen rajan. Lehden laajuus on 64-84 sivua. Salibandy-lehti ilmestyy vuonna 2008 viisi

Kohdennettujen massasähköpostien välityksellä tapahtu-

kertaa ( numerot 1-3 kevätkaudella ja 4-5 syksyllä ) . Leh-

vaa vuorovaikutusta jäsenistön suuntaan hyödynnetään.

den ilmestymiskertoja painettuna versiona vähennetään

SSBL:n organisaation sisäistä tiedonkulkua keskustoimis-

yhdellä numerolla aikuisten MM-kisarytmin muuttuessa.

ton ja aluetoimistojen välillä kehitetään ekstranetin käyt-

Suunnitteilla on korvata yksi painettu lehti nettiversiona.

töönotolla.

Vuonna 2008 lehden toimitustyössä tiivistetään yhteistyötä Salibandyliigan kanssa. Myös lukijatutkimus on tarkoitus

SSBL on mukana Nuori Suomi ry:n ja yhteistyökumppanin-

toteuttaa.

sa kanssa hankkeessa, jossa salibandyn harrastajille luodaan sähköinen foorumi ja interaktiivisia palveluja tätä tar-

Viestinnän ja markkinoinnin lähentyminen:

koitusta varten luodulle nettialustalle.

Salibandya seurataan mediassa.

Vaikuttaminen viestinnän keinoin lisääntyy.

Viestinnän kustannustehokkuutta parannetaan.

SSBL Salibandy Oy:n keskittyessä parantamaan huippusalibandyn asemaa mediassa, liiton roolina on voimistaa salibandyn ja sählyn asemaa harraste- ja kuntoliikunta-

SSBL© 2007

21

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

13. HALLINTO JA TALOUS 13.1. Järjestötoiminta ja päätöksenteko Valtuusto käsittelee huhtikuussa SSBL:n sääntöjen määräämiä asioita, eli hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2007.Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan johdolla noin kuukauden välein. Lisäksi pidetään puhelinkokouksia. Liittohallitus toteuttaa sille SSBL:n toimintasäännöissä määriteltyä tehtävää johtaa, valvoa ja ohjata salibandytoimintaa Suomessa. Liittohallituksen päätöksistä ja toiminnan linjauksista tiedotetaan kunkin kokouksen jälkeen Internetissä.

en ja valtuuston jäsenten perehtymistä tehtäviinsä tuetaan omilla perehdytysoppailla, joihin esim. valiokuntien tehtävät ja toimintatavat on kirjoitettu.

13.2. Palkitseminen Liiton ansiomerkkejä myönnetään liiton elimissä pitkään toimineille henkilöille toimintavuoden lopulla. Ensimmäiset SSBL:n hopeiset ja kultaiset ansiomerkit luovutetaan toimintavuoden alussa. Jäsenseuroja ohjataan ja kannustetaan hakemaan seuratoiminnan kultaista ansiomerkkiä 20 vuoden toiminnan täyttyessä.

13.3. Talous Talouden hallinta on aikaisempaa tärkeämmässä roolissa toimintavuoden aikana. Uusi budjetoinnin ja talouden raportoinnin malli otetaan käyttöön toimintavuoden talouden suunnittelussa ja sen seurannassa. Toimiala – ja projektikohtainen taloussuunnittelu kuuluu toimialavastaavien vuosirutiineihin toimintavuonna. Maksuvalmiuden suunnittelulla ja likviditeetin varmistamisella turvataan liiton vakaa taloudellinen asema.

Liittohallituksen avustavina eliminä toimivat valiokunnat, joita toimintavuonna ovat sarjavaliokunta, juniorivaliokunta, sääntövaliokunta, kurinpitovaliokunta, erotuomarivaliokunta, koulutusvaliokunta, järjestö – ja seuratoimintavaliokunta, maajoukkuevaliokunta ja kansainvälinen valiokunta.

Lisäksi hallitus voi nimittää työryhmiä. Valituslautakunta on SSBL:n liittokokouksen valitsema liiton korkein valituselin, joka käsittelee jäsenistön kurinpitoasioihin liittyvät valitukset.

Toimintavuonna kutsutaan sääntöjen mukaisesti aluekokoukset koolle kunkin alueen valtuustoehdokkaiden valitsemiseksi. Liittokokous pidetään toimintavuoden marraskuussa. Liittokokouksessa valitaan SSBL:n puheenjohtaja, liittohallitus, valtuusto ja valituslautakunta vuosiksi 20092010. Liittokokousta varten nimitetään vaalivalmistelutyöryhmä.

Liiton tulorahoituksen rakenne on edellisvuosien kaltainen.

Valtaosa rahoituksesta muodostuu jäsenistöltä kerättävistä maksuista. Osanottomaksujen osuus on 40 prosenttia ja jäsen – ja lisenssimaksujen osuus 27 prosenttia SSBL:n tulorahoituksesta. Toiminta-avustukset ja yhteistyösopimukset ovat myös merkittäviä tuloeriä.

Liittokokouksessa valittujen, uusien hallituksen, valiokunti-

SSBL© 2007

22

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Suurimpia kulueriä tulevat olemaan henkilöstökulut ja

13.5. IT-valmiudet

vuokrat. Muita kulukokonaisuuksia ovat matka – ja majoi-

SSBL toiminnan kannalta on tärkeää hyödyntää nykytek-

tuskulut sekä ulkopuoliset palvelut.

niikkaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta toimihenkilöillä on työnsä suorittamiseen tarkoituksenmukaiset laitteet ja ohjelmistot.

Nykykehityksen myötä on tarkoituksenmukaista pyrkiä saattamaan mahdollisimman suuri osa materiaalivaihdosta liiton ja seurojen välillä sähköisiä tekniikoita hyväksi käyttäen. Henkilökunnalle ja seuroille järjestetään käyttökoulutuksia esim. Sporttirekisteri-, Tilastopalvelu-, ja Tulospalvelusovelluksista.

Toimintavuonna SSBL uudistaa palvelinalustan, lisää kapasiteettia ja hankkii tarkoituksenmukaisempia sovelluskokonaisuuksia riittämättömäksi jääneen palvelinympäristön

Euro Floorball Cup --finaalitapahtumalla on erillinen budjet-

tilalle.

ti, joka tähtää yhtä suuriin tuloihin ja menoihin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää onnistumista lipunmyynnissä.

SSBL:n toiminnan interaktiivisuutta tullaan lisäämään uu-

Euro Floorball Cup -finaalitapahtuman talousarvion loppu-

distettavien palvelinsovellusten myötä siten, että yhteistyö

summa on 180.000 euroa.

eri työntekijöiden kesken on käytännöllisempää, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa.

Talousarvio on tasapainossa, talousarvion mukainen tulos on nolla. Talousarvion loppusumma on 4,3 miljoonaa euroa. Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä olevasta vuoden 2008 talousarviosta.

13.4. Toimihenkilöorganisaatio Toimintavuoden aikana jatketaan SSBL:n sisäisen henkilöstöhallinnon kehittämistä, mm. kehityskeskusteluja jatketaan uuden toimintamallin mukaisesti. Koko henkilöstö kuuluu kehityskeskustelujen piiriin. Toimihenkilöiden toimenkuvia tarkastellaan kriittisesti kehityskeskustelujen tulosten pohjalta. Henkilöstön koulutussuunnitelma syntyy kehityskeskustelujen perusteella.

Kansainvälisiin tapahtumiin liittyvät projektit lisäävät tilapäisesti työntekijöiden määrää, mm. Euro Floorball Cup -finaalitapahtuman valmisteluissa työskentelee alkuvuonna kaksi työntekijää, pääsihteeri ja assistentti.

Siviilipalveluspaikkoja SSBL:n toimistoilla on 2-4. Lisäksi työharjoittelupaikkoja tarjotaan tarpeen mukaan.

SSBL© 2007

23

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

14. OLOSUHDETYÖ Suomen salibandyliiton olosuhdetyössä on kolme osa-

Salibandyssä järjestetään turvallisia tapahtumia turvallisessa ympäristössä.

Ottelutapahtumissa noudatetaan yleisiä ja SSBL:n turvallisuusmääräyksiä.

Pelipaikat ovat tarkastettuja ja hyväksyttyjä.

Pelivälineet ovat hyväksyttyjä ( m aalit, pallot ja kaukalot) .

aluetta: liikuntapaikkarakentaminen ja -varustelu, liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet ja taksat sekä tapahtuma- ja kenttäturvallisuus.

Salibandy saa harrastajamäärien mukaiset salivuorot.

Salibandyvarusteet kuuluvat kaikkien liikuntatilojen perusvarustukseen.

Kuntien liikuntatoimiin vaikutetaan.

Salibandy pääsee päätöksentekoon, kun harrastajille jaetaan harrastusolosuhteita.

Seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa.

Salibandyn harrastajamääristä tiedotetaan ja viestitään.

Salibandytapahtumien turvallisuutta parannetaan valvomalla liiton turvallisuusmääräysten noudattamista. Kenttä- ja hallitarkastuksien tehdään aktiivisesti, seuroja ja halliyrittäjiä neuvotaan olosuhteiden parantamiseksi.

15. EETTINEN TYÖ SSBL:n eettinen työ pohjautuu strategisiin valintoihin,

Toimintavuonna jatketaan aktiivista yhteistyötä kuntien

joissa pääarvoina ovat valinnan vapaus ja suvaitsevai-

kanssa liikuntapaikkojen suunnittelun, rakentamisen ja

suus. Pääarvojen toteutumisen tukena työssä huomioi-

varustelun suhteen siten, että sekä salibandyn tilatar-

daan sukupuoleen, alueeseen ja ikään perustuva tasa-

peet että – vaatimukset tulee huomioitua kilpa- ja harjoit-

arvo, monikulttuurisuus ja erityisliikunnan ryhmät. Eet-

telutoiminnan kannalta. Edunvalvontatyössä tuodaan

tistä työtä viedään eteenpäin SSBL:n kaikilla toiminnan

esille entistä paremmin salibandyn harrastamisen laa-

tasoilla ja sektoreilla. Toimintaa ohjaavat reilun pelin

juus ja samalla vaikutetaan harjoitus- ja kilpailuvuorojen

periaatteet.

jakoperusteisiin siten, että salibandy tulisi paremmin huomioiduksi vuoroja jaettaessa. Muita olosuhdeasioi-

15.1. Päihteet, tupakka ja muut vastaavat aineet

den edunvalvontatyömuotoja ovat sekä valtakunnallinen

SSBL pyrkii sekä sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamises-

että alueellinen järjestöyhteistyö, osallistuminen liikunta-

saan ja kannanotoissaan huolehtimaan siitä, että urheiluun

rakentamisen messuihin ja erilaisiin seminaareihin.

liittyvissä tilanteissa, kuten voitonjuhlissa, urheilijoiden ja johdon lausunnoissa ei välitetä nuorisolle myönteistä kuvaa päihteiden käytöstä tai niiden liittymisestä urheiluun.

SSBL:n kilpailusäännöissä kielletään ottelutapahtumissa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päihtyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä.

SSBL© 2007

24

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation 15.2. Antidoping

16. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Salibandyn antidopingtoiminta on

Suomen Salibandyliitto ry on kansainvälisen salibandy-

hoidettu ajanmukaisesti ja

liiton ( International Floorball Federation, IFF ) perus-

kansainvälisten vaatimusten

tajajäsen. IFF:ssa on toimintavuoden alussa 44 jäsen-

edellyttämällä tavalla.

maata ja jäsenmäärä tulee toimintavuoden aikana ylittä-

Salibandyn selvä ja vaativa

mään Kansainvälisen Olympiakomitean ( KOK ) tun-

antidopingsertifiointi huomioidaan

nustukseen vaadittavat 50 jäsentä. IFF:n toimisto sijait-

laajasti toiminnan suunnittelussa.

see Helsingissä, SSBL:n ja Salibandyliigan toimistojen yhteydessä. IFF:n pääsihteerinä työskentelee John Lil-

SSBL toteuttaa Antidopingohjelmansa mukaisesti dopingin vastaista työtä sekä edesauttaa eettisesti kestävien valintojen ja arvojen tekemistä salibandyssa. Liitto tekee läheistä yhteistyötä Suomen Antidopingtoimikunnan ( ADT ) ja kansainvälisen salibandyliiton ( IFF ) kanssa.

Toiminta painottuu ennaltaehkäisevään antidopingtyöhön, kouluttamiseen ja tiedottamiseen. Varsinainen urheilijoiden dopingtestaus suoritetaan sekä harjoitusettä kilpailukaudella Suomen Antidopingtoimikunnan toimesta. Toimintavuoden aikana päivitetään liiton antidopingohjelma vastaamaan tämän päivän antidopingtyön vaatimuksia. Salibandyliitto sitoutuu ohjaamaan omaa antidopingtoimintaansa ja sen toteuttamista lajiliitoille tarkoitetun andidopingsertifikaatin mukaisesti.

jelund ja assistenttina Merita Bruun. Toimintavuoden alussa IFF:n organisaatiota vahvistetaan IFF:n yleiskokouksen päätöksen mukaisesti uudella kokopäivätoimisella toimistoapulaisella ( office assistant ) . Toimistoa vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan myös kilpailusihteerillä ( c ompetition assistant ) vuoden aikana.

Toimintavuosi on IFF:n uuden kilpailukalenterin ensimmäinen toteutusvuosi. Uuden kalenterin mukaisesti tyttöjen U19 MM-kisat järjestetään toukokuussa Puolassa ( a ikaisemmin marraskuussa ) ja miesten MM-kisat joulukuussa Tshekissä ( aikaisemmin toukokuussa) .

Euro Floorball Cup -finaali pelataan poikkeuksellisesti sekä tammikuussa Suomessa

( kauden 2006-2007

mestarit ) että lokakuussa Sveitsissä ( k auden 20072008 mestarit ) . Uusi kilpailukalenteri aiheuttaa muutoksia myös muissa kansainvälisissä tapahtumissa.

IFF:n yleiskokouksen ajankohta siirtyy toukokuulta

15.3. Vedonlyönti ja reilun pelin periaatteet

miesten MM-kisojen siirron takia joulukuuhun Prahaan.

SSBL:n kilpailusäännöissä, sarjamääräyksissä, maajouk-

Toimintavuoden aikana IFF aktivoi ja pitkäjänteistää

kuesopimuksissa sekä liigan toimihenkilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvilta henkilöiltä vedon-

kansainvälisen kalenterin suunnittelua jäsenmaiden toiveiden mukaisesti ja ottaa koordinaattorin roolin maaotteluita suunniteltaessa.

lyönti. SSBL:n toimintaan osallistuvien edellytetään kunnioittavan liiton toimintasääntöjen tarkoituspykälään kirjattua

Kansainvälisiä erotuomaripareja koulutetaan ja nime-

toiminnan perusperiaatetta: liikunnan eettisten arvojen ja

tään SSBL:n erotuomarivaliokunnan toimesta IFF:n

reilun pelin periaatteiden noudattamista.

vaatimusten mukaisesti. Toimintavuoden alussa on kolme kansainväliset normit täyttävää mieserotuomariparia ja yksi naiserotuomaripari.

SSBL© 2007

25

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation Salibandyliigassa voidaan jatkaa kansainvälistä erotuomarivaihtoa IFF:n jäsenmaiden kanssa, mikäli sarjajärjestäjä sitoutuu vaihtoon. Kansainvälisiä erotuomaritarkkailijoita koulutetaan RC:n ohjeiden mukaisesti ja käytetään kansainvälisissä tarkkailutehtävissä. ETV jatkaa toimintaansa IFF:n RC:ssa ja on mukana kehittämässä erotuomaritoiminnan eri osa-alueita.

IFF:n toiminnan painopiste vuonna 2008 on jäsenmaiden toiminnan kehittäminen ja laajentaminen kehitysseminaarin avulla. Seminaari koostuu kolmesta osasta: valmennus-, erotuomari- ja järjestökoulutus. Toimintavuosi on kriittinen KOK:n tunnustuksen saavuttamisen kannalta. IFF jätti hakemuksen KOK:lle joulukuussa 2007, ja tunnustuksesta päätetään Pekingin olympialaisissa kesällä 2008. Toimintavuoden aikana IFF käynnistää oman strategiaprosessin, johon SSBL osallistuu aktiivisesti.

Suomessa järjestetään toimintavuoden aluksi Euro Floorball Cup -finaaliturnaus Vantaalla 8.-13.1.2008 ja toimintavuoden lopuksi 6.-9.11.2008 opiskelijoiden MMkisat Kuortaneella ja Seinäjoella. Opiskelijoiden kisat toteutetaan yhteistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton ( O LL ) , Kuortaneen urheiluopiston ja Seinäjoen kaupungin kanssa. Poikien U19 MM-kisojen valmistelutyö ( t oukokuussa 2009 )

käynnistyy ja miesten MM-

kisojen ( joulukuussa 2010 ) suunnittelu jatkuu.

SSBL© 2007

26

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

SSBL© 2007

27

Suomen Salibandyliittto ry. ••• Finlands Innebandyförbund r.f. ••• Finnish Floorball Federation

Suomen Salibandyliitto ry Alakiventie 2 FI-00920 Helsinki Tel. ( 09 ) 4542 1410 Fax ( 09 ) 4542 1420 http://www.salibandy.net

SSBL© 2007

28