SSBL:n toimintasuunnitelma 2012

Suomen Salibandyliitto ry

Toimintasuunnitelma 2012

Vahvistettu hallituksen kokouksessa 19.12.2011

Sisältö

Pelaajapolku .............................................................................. 14

VARSINAINEN TOIMINTA ................................................................... 3

Urheiluakatemiavalmennus ........................................................ 15

Aikuisten sarjatoiminta .................................................................... 3

Seuratoiminnan kehittäminen .................................................... 15

Junioreiden sarjatoiminta ................................................................ 3

Palkatut työntekijät seuroissa..................................................... 16

Kaudella 2011–12 ja 2012–13 toteutettavat juniorisarjat ................ 3

Uudet materiaalit ja koulutukset ................................................. 16

Junioreiden ikäluokat kaudella 2011–12 ........................................4

Erotuomaritoiminta ....................................................................... 16

Junioreiden ikäluokat kaudella 2012–13 ........................................4

Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus................................................ 17

Muu toiminta ...............................................................................4

Naiserotuomarikoulutus ............................................................. 17

Alueellinen toiminta ........................................................................ 5

Alue-erotuomarikoulutus ........................................................... 17

Etelä-Suomen alue....................................................................... 5

Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta...................................... 18

Kaakkois-Suomen alue................................................................. 5

Olosuhdetarkkailu...................................................................... 18

Länsirannikon alue .......................................................................6

Toimitsijakoulutus ..................................................................... 18

Pohjanmaan alue .........................................................................6

Toimintailmapiiriin vaikuttaminen .............................................. 18

Pohjois-Suomen alue ................................................................... 7

HALLINTO JA TALOUS ..................................................................... 19

Savo-Karjalan alue ....................................................................... 7

Strategia ....................................................................................... 19

Sisä-Suomen alue ........................................................................8

Organisaatio.................................................................................. 19

Nuoriso – ja harrastetoiminta ...........................................................8

Talous ...........................................................................................20

Neljän tähden peli ........................................................................8

Kansainvälinen toiminta................................................................. 21

PeliMaailma.................................................................................9

Viestintä ........................................................................................22

Nuori Suomi -yhteistyö ................................................................9

Lajimarkkinointi ............................................................................24

SäbäMestari ................................................................................9

Liite. Talousarvio 2012 ................................................................... 25

Harrasteliikunnan kehittäminen ...................................................9 Omatoiminen harjoittelu junioreissa.............................................9 Tapahtumat............................................................................... 10 Katusähly .................................................................................. 10 Erilaisten pelimuotojen kehittäminen ......................................... 10 Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet ........................................... 10 Erityisryhmät ............................................................................. 11 Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti................................. 11 HUIPPU-URHEILU............................................................................. 12 Pääsarjat ....................................................................................... 12 Suomen Cup.................................................................................. 12 Antidopingtoiminta ....................................................................... 12 Maajoukkuetoiminta ..................................................................... 13 Miesten A-maajoukkue .............................................................. 13 Poikien U19 maajoukkue ............................................................ 13 Naisten A-maajoukkue............................................................... 13 Tyttöjen U19 maajoukkue .......................................................... 13 Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet ..... 13 TUKITOIMINNOT .............................................................................. 14 Valmennus- ja koulutus.................................................................. 14

Sivu

2

Valmentajakoulutus ................................................................... 14 Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt ..................................... 14 Talenttileiri ................................................................................ 14

Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä.

viidessä ikäluokassa. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).

SSBL toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

Kaudella 2011–12 ja 2012–13 toteutettavat juniorisarjat

SSBL:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa SSBL pyrkii edistämää tasa-arvoa.

(SSBL:n toimintasäännöt)

VARSINAINEN TOIMINTA

Aikuisten sarjatoiminta Salibandyliiton aikuisten sarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä alueella. Suurin osa sarjoista pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).

Kausilla 2011–12 ja 2012–13 miesten II - VI divisioonien sarjat pelataan alueellisina. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-VI divisioonille. Miesten IIdivisioona pelataan yksittäisinä otteluina.

Miesten muut alueelliset sarjat pelataan turnausmuotoisina, 6-10 joukkueen lohkoissa.

Naisten I divisioona pelataan valtakunnallisena sarjana kahdessa lohkossa yksittäisinä otteluina.

Naisten II - IV divisioonien sarjat pelataan alueellisina turnausmuotoisesti 6-10 joukkueen lohkoissa. Liiton seitsemällä alueella on kullakin oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II-IV divisioonille.

Sivu

3

Junioreiden sarjatoiminta Salibandyliiton junioreiden sarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä alueella pojissa yhdeksässä ikäluokassa ja tytöissä

Kaudella 2011–12 A-C -juniorisarjoista pelataan yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja, B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden play-offs – ottelut. Muut sarjat pelataan turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten SM-sarjat – C juniorisarjat) pelataan Suomen mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja kahdessa tyttöjen ikäluokassa.

A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa.

Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off – otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä 10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta pääsevät play-off – otteluihin.

Muissa B- C – junioreissa pelataan alueellisen SMkarsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat ja play-off -ottelut.

D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruuksista. F – junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.

D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman ja Kisamaailman sääntöjä ja toissijaisesti liiton kilpailusääntöjä.

Kaudella 2012–13 A-C -juniorisarjoista pelataan yksittäisinä sarjoina seuraavat sarjat: A - poikien SM-sarja (nuorten SM-sarja), B-tyttöjen SM-sarja, B-poikien SM-sarja sekä muut B-C junioreiden play-off – ottelut. Muut sarjat pelataan turnausmuotoisina. A-C juniorisarjoissa (Nuorten SM-sarjat – C juniorisarjat) pelataan Suomen mestaruuksista neljässä poikien ikäluokassa ja kahdessa tyttöjen ikäluokassa.

A-pojat ja B-tytöt on jaettu nuorten SM-sarjaan ja I- divisioonaan. Poikien Nuorten SM-sarja

pelataan yhdessä 12 joukkueen lohkossa.

Kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät play-off – otteluihin. B-tyttöjen SM-sarja pelataan yhdessä 10 joukkueen lohkossa. Kuusi parasta joukkuetta pääsevät play-off – otteluihin.

Muissa B- C – junioreissa pelataan alueellisen SMkarsintasarjan jälkeen valtakunnalliset SM-sarjat ja play-offs -ottelut.

D-E – ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat. Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruuksista. F – junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia.

D-F junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti salibandyliiton Pelimaailman sääntöjä ja toissijaisesti liiton kilpailusääntöjä.

Junioreiden ikäluokat kaudella 2011–12

Pojat: A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina 1991–1993 syntyneet pelaajat B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 1994–1995, C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996, C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997, D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998, D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999, E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000, E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001, F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002 ja F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 syntyneet pelaajat.

Sivu

4

Tytöt: B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat vuosina 1992–1995, C-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1996–1997, D-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998–1999, E-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000–2001 ja F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002–2003 syntyneet pelaajat

Junioreiden ikäluokat kaudella 2012–13

Pojat: A-juniorit (nuorten SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina 1992–1994, B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 1995–1996, C 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997, C 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1998, D 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999, D 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2000, E 1 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001, E 2 juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002, F 1 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003 ja F 2 juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004 syntyneet pelaajat Tytöt: B-juniorit (nuorten SM-sarja), johon kuuluvat vuosina 1993–1996, C-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1997–1998, D-juniorit, johon kuuluvat vuonna 1999–2000, E-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2001–2002 ja F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2003–2004 syntyneet pelaajat.

Muu toiminta

Salibandyliiton seniorisarjat toteutetaan mahdollisimman alueellisesti liiton seitsemällä.

Sarjat pelataan turnausmuotoisesti (2-3 ottelua/joukkue/pv).

Seniorisarjat järjestetään kausilla 2011–12 ja 2012–13 seuraavissa ikäluokissa: miehet 35 v, miehet 40 v, miehet 45 v, miehet 50 v, miehet 55 v, naiset 30 v ja naiset 35 v. Mikäli joukkueita ilmaantuu riittävästi vieläkin vanhempiin ikäluokkiin, järjestetään niissä sarjat. Sarjoissa pelataan alkulohkot, tarvittava määrä välikarsintoja ja lopputurnaus riippuen ilmoittautuvien joukkueiden määristä. Alkulohkot järjestetään mahdollisimman alueellisina.

Vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi jokin ikäluokka saatetaan jättää pelaamatta joko kokonaan tai pelata yhdessä tai kahdessa turnauksessa. M 35 sarjassa järjestetään haastajasarja aloitteleville ja vähemmän pelanneille joukkueille.

Mikäli muissakin

ikäluokissa löytyy riittävästi joukkueita haastajasarjaan, järjestetään niissä sarjoissa haastajasarjat.

Alueellinen toiminta Liiton alueellinen toiminta on jaettu seitsemään alueeseen: Etelä-Suomen, Länsirannikkoon, SisäSuomeen, Kaakkois-Suomeen, Savo-Karjalaan, Pohjanmaahan ja Pohjois-Suomeen. Kullakin seitsemällä toiminnallisella alueella on alueen oma aluetoimisto. Aluetoimistot sijaitsevat Oulussa, Seinäjoella, Joensuussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Näillä jokaisella toimistolla on palkatut kokopäiväiset aluevastaavat ja lisäksi Etelä-Suomen aluetoimistossa on kokopäiväinen sarjasihteeri.

samalla

periaatteella

15x30m

kaukalossa.

Tiedottamista ja vuorovaikutusta tehostetaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Lesport tulospalveluohjelmaa käytetään reaaliaikaisesti nuorten SM-sarjassa, Miesten II-divisioonassa, Bja C-juniorien SM-sarjoissa.

Ko. tulospalveluohjelmaa käytetään alueen turnausmuotoisissa sarjoissa. Vastuujoukkue lähettää tulokset Lesport-tulospalveluohjelmaan sähköpostitse.

Näin nopeutetaan turnausmuotoisten sarjojen tulospalvelua.

Turnausvierailuja ja seurakäyntejä tehdään mahdollisuuksien mukaan. Lisenssitarkastuksia lisäämällä saadaan pelaajien edustusoikeuksien tarkastus aiempaa kattavammaksi.

Alueella järjestettävässä aikuisten, senioreiden ja junioreiden alueliigassa on yhteistyökumppaneina liiton jäsenseuroja ja paikallinen erotuomarikerho.

Etelä-Suomen alue

Etelä-Suomen alue koostuu Uudenmaan ja ItäUudenmaan maakunnista. Toiminnasta vastaavat aluevastaava ja sarjasihteeri.

Toiminnan tavoitteina ovat seurojen laadukkaan palvelun ja yhteistyön parantaminen, alueellisen sarjatoiminnan jatkuva kehittäminen sekä yhteistyö alueen kuntien ja mm. halliyrittäjien kanssa, kuten myös alueen erotuomarivastaavan ja paikallisen erotuomarikerhon kanssa.

Sivu

5

Alueen suuresta joukkuemäärästä ja ottelumäärästä johtuen, sarjatoiminta on aluetoimiston tärkein työkokonaisuus.

Sarjatoiminnassa pidetään seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu korkeatasoisena. Lohkojaot tehdään alueen sisällä mahdollisimman alueellisesti.

Sarjatoiminta alueella jatkaa kasvamistaan, etenkin nuorimmissa junioreissa. Aluetoimiston tehtävä on vastata tähänkin haasteeseen.

Kaudella 2011–12 F-poikien ja -tyttöjen sarjat pelataan pienennetyissä kaukaloissa ja pienennettyihin maaleihin Kaukaloiden koko on tällöin n. 15x30m. E-tyttöjen sarja pelataan

Kaakkois-Suomen alue

Kaakkois-Suomen alue koostuu Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista. Aluetoimiston päätehtävänä on alueellisen sarjatoiminnan järjestäminen.

Lappeenrannassa sijaitsevassa aluetoimistossa toimii yksi päätoiminen aluevastaava. Sarjojen tilastoinnissa käytetään ulkopuolista palvelua.

Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminnassa huomioidaan Kaakkois-Suomen alueen laajuus.

Lohkojakojen alueellistaminen toimii yhtenä sarjojen järjestämisperiaatteena.

Junioriikäluokkien sarjajärjestelmiä kehitetään myös palvelemaan eritasoisia joukkueita järjestämällä laajimpiin sarjoihin tasonmukaisia lohkovaiheita.

Lajimarkkinoinnissa panostus kohdistetaan Fjunioreiden ja nuorempien kerhoryhmien suuntaan tutustuttamalla seurat, joukkueet ja kerhot erilaisin muodoin otteluihin ja turnauksiin.

Aluetoimisto on myös mukana kehittämässä junioriseurojen koulukiertueita ja

harrastetapahtumia mahdollistaessa.

sarjatoiminnan

sen

Alueen sarjatoimintaa seurataan turnausvierailuilla.

Lisäksi seuratapaamisilla kannustetaan seuroja etenkin junioritoiminnan edistämiseen. Kuntien ja yksityisten hallien olosuhdekartoituksessa tuodaan esille pelipaikkojen varusteiden kunto ja tilojen turvallisuus. Kuntayhteistyön lisäksi tehdään myös järjestöyhteistyötä mm. SLU-alueiden kanssa. Seuroille tarjotaan valmennuskoulutusta sekä muuta seuratoimintaan liittyvää koulutusta ja ohjausta seurojen tarpeiden mukaan.

Syksyllä 2012 järjestetään seuroille alueen puolesta toimitsijakoulutusta suurimmilla paikkakunnilla. Erityiskohderyhmänä ovat pienet seurat. Paikkakunnat määritellään kilpailukauden alussa.

Länsirannikon alue

Länsirannikon alue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ja Ahvenanmaan itsehallintoalueen. Toimintavuoden pääpainona ovat sarjatoiminnan monipuolistaminen, alueellisten verkostojen rooli alueellisessa toiminnassa ja harrastetoiminnan luominen.

Sivu

6

Toimintavuoden aikana monipuolistetaan ja laajennetaan alueellista sarjatoimintaa, pääpainona D-E junioreiden sarjojen jakautuminen kilpa- ja haastajasarjoihin. Seuroille järjestetään erilaisia infotilaisuuksia asian tiimoilta ja ohjataan seuroja ilmoittamaan joukkueensa tasosarjoihin. Sarjatoiminnan kautta vaikutetaan alueellisten olosuhteiden parantamiseen ja kunnallisten tilojen saatavuuteen.

Länsirannikon alueparlamentin alaisuudessa toimivien työryhmien avulla kehitetään ja syvennetään alueellista verkostoitumista.

Alueellisilla verkostoilla kehitetään alueellista toimintaa ja saadaan alueellisesta toiminnasta entistä laaja-alaisempaa. Verkostojen avulla

saadaan kehitystyöhön vuorovaikutusta eri seurojen toimijoilta ja tukea aluevastaavan alueellisen toiminnan monipuolistamiseen.

Alueella toimivat alueellisina verkostoina sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja olosuhteiden kehittämistyöryhmä.

Toimintavuoden aikana verkostotoimintaa selkiytetään ja alueellisen verkostoitumista laajennetaan perustamalla mm. erotuomaritoiminnan kehittämistyöryhmä.

Koulukiertueita jatketaan Länsirannikolla toimintavuonna. Lisäksi timanttikiertue lisätään mukaan koulukiertueiden kouluvierailuihin.

Koulukiertueiden ohella tehdään pilottikokeiluna päiväkotivierailuja.

Koulukiertueiden ja päiväkotikiertueen avulla luodaan alueelle lasten ja nuorten harrastetoimintaa, tuetaan seuroja uusien joukkueiden perustamisessa sekä tuetaan ja laajennetaan alueella toimivaa kortteliliigaa.

Kiertueita tehdään yhdessä seurojen, kuntien/kaupunkien ja liikuntatoimien kanssa.

Seuroille markkinoidaan mahdollisuuksia osallistua SLU:n aluejärjestön (Liiku) järjestämiin koulutuksiin ja liiton omiin lajikoulutuksiin.

Pohjanmaan alue

Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista.

Joukkuemäärän kasvun myötä toimintavuoden painopistealue on sarjatoiminnan laadukas suunnittelu ja toteutus. Toisena isompana kokonaisuutena tulee olemaan alueellisen huippusalibandyn, miesten 2.divisioonan, toiminnan terävöittäminen. Sarjasta tulisi saada vetovoimaisempi, jotta joukkuemäärä siinä saadaan kasvuun, eikä sarjasta luopumisia enää nähtäisi.

Kehityshaluisille seuroille luodaan mahdollisuuksia oman toimintansa tueksi.

Alueverkoston tapaamisia tullaan jatkamaan vuoden 2012 aikana.

Sarjatoiminnassa hyödynnetään olemassa olevia halleja mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2011 aikana alueelle on saatu uusia kunnallisia halleja, joita hyödynnetään turnauksissa toimintavuonna. Suhteita kuntien liikuntatoimiin ja muihin päättäjiin pidetään yllä kuntatapaamisten avulla, ja täten vankistetaan salibandyn asemaa merkittävänä lajina Pohjanmaan alueella.

Pohjois-Suomen alue

Pohjois-Suomen alue käsittää PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.

Alueen pääasiallinen tehtävä on tarjota sarjatoimintaa alueen jäsenseuroille. Kaikessa virallisessa sarjatoiminnassa tilastointi hoidetaan Pohjanmaan kanssa yhteisesti. Junioreiden harrastesarjatoiminnan kehittämiseksi pyritään yhteistyöhön harrastesarjoja alueella järjestävien tahojen kanssa (seurat, opistot).

Sivu

7

Toimintavuoden 2012 keskeisiä tavoitteita Pohjois-Suomen alueella ovat laadukkaan ja aluetta kokonaisuutena palvelevan sarjatoiminnan järjestämisen lisäksi alueellisen verkostoitumisen parantaminen (kehitysryhmien muodostaminen alueen seuratoimijoista), yhteistyön lisääminen alueen seurojen ja kuntien kanssa sekä tyttösalibandyn tilan kohentaminen alueella.

Toimintavuoden 2012 alkaessa Pohjois-Suomessa toteutetun Pohjois-Suomi Tutkassa 2011 (PoTut 2011) seuratoimijakyselyn tulokset on analysoitu.

Keväällä 2012 alueen seuratoimijat kutsutaan yhteiseen palaveriin, jossa ideoidaan kehitystoimenpiteitä (sisältäen tyttösalibandyn) selvityksen tulosten pohjalta. Alueen seurojen yhteisen tapaamisen lisäksi toteutetaan yksittäisten seurojen tai muutamien seurojen yhteisiä seuratapaamisia, joissa edelleen kartoitetaan seurojen toiveita, tarpeita ja odotuksia Salibandyliitolta.

Seurojen toimintaedellytysten parantamiseksi tehdään

myös yhteistyötä alueella toimivien SLU-alueiden seurakehittäjien kanssa.

Toimintavuoden 2012 aikana aloitetaan lajin levitystyö Kainuun alueelta. Kuntien edustajia tavataan Kajaanin lähikunnissa (Sotkamo, Suomussalmi, Paltamo, Hyrynsalmi, Kuhmo) ja seuraavalla toimintakaudella Rovaniemen ympäristössä (Tervola, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Tornio, Kemi).

Elokuussa 2012 Lapin Urheiluopistolla toteutetaan salibandyrippileiri yhteistyössä Jääkiekkoliiton kanssa ja syyskaudella aloitetaan vuoden 2013 salibandyrippileirin valmistelut.

Savo-Karjalan alue

Alueen toiminnan päätehtävä on tarjota joukkueille mahdollisimman korkealaatuista sarjatoimintaa. Korkealaatuisella sarjatoiminnalla tarkoitetaan mahdollisimman alueellisia lohkojakoja, hyvinä pidettyjä sarjajärjestelmiä ja nopeaa tilastointia ja tiedottamista.

Sarjatoimintaa suunniteltaessa otetaan seurojen mielipiteet mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Alueellisen tiedottamisen pääkanavina käytetään alueen nettisivuja ja sähköpostia.

Toimintakauden painopistealueena tulee olemaan parempi ja tiiviimpi yhteydenpito jäsenseurojen kanssa sekä alueellisen yhteistyön kehittäminen.

Alueella jatketaan hyvää yhteistyötä läheisten sidosryhmien, SLU:n aluejärjestöjen ja muiden lajiliittojen kanssa.

Aluetoimisto tukee liittokouluttajaa valmentajakoulutusten järjestelyissä ja seurojen tarpeiden kartoituksessa.

Alueen erotuomarivastaavan ja muun erotuomariorganisaation kanssa toimitaan yhdessä, jotta pystyisimme jatkossakin takaamaan erotuomareiden riittämisen kaikkiin otteluihin. Salibandy tulee olemaan vahvasti mukana Pokalin kesä- ja talvileireillä sekä Urheiluakatemioiden lajivalikoimassa.

Sisä-Suomen alue

Alue käsittää Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Alueen pääasiallinen tehtävä on tarjota sarjatoimintaa alueen jäsenseuroille ja kehittää sitä. Toimintavuoden aikana jatkamme edellisenä toimintavuotena aloitettuja kunta- ja seuratapaamisia. Seurojen tarpeet ja odotukset Salibandyliitolta kartoitetaan.

Toimintavuoden yhtenä painopistealueena on tyttöjunioritoiminnan lisääminen sekä etenkin keskisuomalaisten seurojen junioriharrastajien aktivointi SSBL:n alaiseen toimintaan.

Pienpelitoiminnan jalostaminen sekä pilotointi jatkuu maaseutupaikkakuntien pienillä pelikentillä.

Seurojen palvelun ohella ajankohtainen tulospalvelu pidetään korkeatasoisena.

Toteutamme seuratoimintakoulutusta yhteistyössä Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa. Alueellinen yhteistyö muiden lajiliittojen, kuntien ja halliyrittäjien kanssa jatkuu. Salibandy pidetään näkyvästi esillä alueen mediassa ja Internetissä.

ikäryhmässä, tyttösalibandyn kehittäminen ja harrastustoiminnan tukeminen ja kehittäminen nuorten ja aikuisten keskuudessa.

Lasten harrastamisen mahdollisuuksia lisätään järjestämällä yhteistyössä seurojen kanssa lajiin tutustumistapahtumia esikouluikäisille ryhmille.

Tavoitteena on saada uusia toimivia ryhmiä ja korttelisarjatoiminta.

Lisätään erillisen projektin avulla tyttö- ja naissalibandypelaajien määrää, kasvatetaan tyttöjoukkueiden määrää ja houkutellaan lisää taustatekijöitä lajin pariin.

Kouluyhteistyötä toteutetaan tytöille suunnatun Timanttikiertueen välityksellä. Alakouluikäisille pojille ja tytöille esitellään lajia yhteistyössä Ylen kanssa toteuttamalla toinen tuotantovuosi SäbäMestari gameshowsta.

Lasten ja nuorten harrastepelaamista kehitetään parantamalla erityisesti lajin ulkona pelaamisen olosuhteita yhteistyössä kuntien kanssa. Seurojen kanssa yhteistyössä järjestetään tapahtumia ulkona pelaamiseen ja kehitellään olemassa olevia pelimuotoja teknologiaa hyödyntämällä.

Nuoriso – ja harrastetoiminta Neljän tähden peli

Nuoriso- ja harrasteliikunta muodostaa oman toimialan. Nuorisopäällikkö, harrastevastaava ja assistentti muodostavat tiimin. Assistentti tekee työajastaan puolet nuoriso- ja harrasteliikunnan projekteja ja toinen puoli työajasta sisältää maajoukkuesihteerin tehtävät. visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja

Sivu

8

tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään. Toiminta salibandyn ympärillä saa uusia, pelaamisen ulkopuolisia muotoja.

Toimialan neljä painopistealuetta ovat parantaa harrastamisen ja pelaamisen mahdollisuuksia ja laatua 6-8 -vuotiaiden ikäryhmässä, omaehtoisen harjoittelun lisääminen 10–15 -vuotiaiden

visio: Lasten ja nuorten ohjaaminen, valmentaminen ja kilpailutoiminta toteutetaan ikä- ja kehitysvaihe huomioiden. tahtotilat: Riittävä määrä sekä kasvatuksellisesti että urheilullisesti osaavia ohjaajia ja valmentajia. Tarjottava sarjatoiminta on laadukasta ja tarkoituksenmukaista.

Vanhempien vastuullinen rooli on selkiytynyt.

Tavoitteena on saada kolme vastaan kolme ja maalivahdit pelejä esikouluikäisille ja ekaluokkalaisille. Valitaan maksimissaan 16 salibandyseuraa maksimissaan neljältä salibandyliiton alueelta pilottihankkeeseen aloittamaan kerhotoiminta 6-8 -vuotiaille.

Järjestetään yhteistyössä seurojen kanssa lajiin tutustumistapahtumia päiväkodeissa.

Tapahtumien jälkeen on tavoitteena järjestää halukkaille kerhotoimintaa ja myöhemmin syksyllä korttelisarjatoimintaa kerhoryhmille.

PeliMaailma

D-E -ikäluokissa pelataan perussarjat ja alueelliset loppusarjat.

Näissä sarjoissa pelataan aluemestaruudesta kilpasarjoissa. Lisäksi ko. ikäluokkien joukkueille on tarjolla mahdollisuus pelata haastajasarjaa. D-F -junioreilla on suojalasien käyttöpakko.

Suojalasien käyttöpakko astuu voimaa ikäluokka kerrallaan, tulevalla kaudella käyttöpakko koskee 1.1.1999 ja myöhemmin syntyneitä. Vanhemmille junioreille suositellaan suojalasien käyttöä.

F-junioreissa ei pelata varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. F-junioreiden pelit pelataan pienemmällä kentällä ja pelimuotona on 4 vs. 4.

Myös E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä 4 vs.

4.

Kannustetaan junioreita omaehtoiseen harjoitteluun kuukauden kikka -videoiden ja valtakunnallisten Tekniikkataiturikisojen avulla.

Kannustetaan nuoria fyysismotoriseen harjoitteluun, testaamiseen ja urheilullisen elämäntavan omaksumiseen Nuoren Suomen ja lajiliittojen Kasva Urheilijaksi – testistöllä ja materiaaleilla.

Nuori Suomi -yhteistyö

Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa toteutetaan Operaatio Pelisääntöjä, sinettiseuratoimintaa, kasva urheilijaksi -testistöä ja korttelisarjahanketta ”Neljän tähden peli”.

Projekti saa opetusministeriön hanketukea.

vuotiaita poikia ja tyttöjä. Vuonna 2011 esitettiin televisiossa 15 puolen tunnin jaksoa Ylen Galaxy – ohjelmassa. Konseptissa tyttö- ja poikajoukkueet ottavat mittaa toisistaan nopeutta, taitoa ja yhteistyötä vaativissa tehtävissä. Erätauoilla kerrotaan lajin välineistä, harrastamisesta ja pelaamisesta.

Harrasteliikunnan kehittäminen

visio: Lajin merkitys osana suomalaista viihtymis- ja nuorisokulttuuria on vahvistunut ja saanut uusia muotoja tahtotilat: Pelaaminen on omaehtoista. Lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja kuulemista edistetään.

Laaditaan kunnille esite sählyn ja salibandyn ulkona pelaamisen mahdollisuuksista, jolla saatetaan kunnille tieto uusista ulkopelimahdollisuuksista ja olemassa olevien ulkopeliolosuhteiden kehittämisestä.

Järjestetään yleisseurojen ja kuntien liikuntatoimien kanssa monilajitapahtumia, joissa nuoret pelaavat eri lajien ulkopelimuotoja.

Tavoitteena on järjestää kolme tapahtumaa.

Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään Your Move –kampanjan kokemuksia olosuhteiden ja pelimuotojen kehittämisessä.

Kampanjan yhteydessä aloitettua nuorten työryhmän toimintaa jatketaan nuorten osallistamiseksi.

Hyödynnetään nykyteknologiaa olemassa olevien pelimuotojen tuotteistamisessa.

Tavoitteena on, että kolmessa kunnassa tehdään salibandyn ja sählyn ulkopelaamiseen soveltuvan pelipaikan hankintapäätös.

SäbäMestari

visio: Lapsia ja nuoria on kasvatettu ja kannustettu yleiseen liikunnallisuuteen ja urheilullisuuteen.

Sivu

9

tahtotilat: Liikkuminen on luonteva osa lasten ja nuorten arkipäivää. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten liikuntaa toteuttavien tahojen kanssa lisääntyy.

Tehdään yhteistyössä Ylen kanssa toinen tuotantovuosi Salibandyn Gameshowsta, SäbäMestari, jossa innostetaan lajin pariin 8-12 -

Omatoiminen harjoittelu junioreissa

Tavoitteena on lisätä junioreiden omaehtoista harjoittelua kuukauden kikkavideoiden ja tekniikkataiturikisan avulla. Järjestetään vuoden aikana yksi valtakunnallinen tekniikkataiturikisa sekä tytöille että pojille. Tuotetaan kahdeksan kuukauden kikka -videota innostamaan nuoria

monipuoliseen harjoitteluun.

salibandyn

omaehtoiseen

Tapahtumat

visio: Lajin harrastepuoli on löytänyt oman identiteettinsä ja merkityksensä. tahtotilat: Harrastesarjat täydentävät liiton sarjatoimintaa. Harrastesarjoissa noudatetaan liiton sääntöjä.

Harrastetoiminnan arvostus lisääntyy.

Sarjatoiminnan lisäksi erilaiset harrastetapahtumat ja sarjat ovat Salibandyliiton tärkeää toimintaa. Salibandyliitolta voi hakea SMarvoa erilaisille harrastetapahtumille, jotka ovat laadukkaita ja noudattavat soveltuvin osin liiton sääntöjä.

Rocksalibandyssa ja työpaikkasalibandyssa Salibandyliitto on mukana järjestämässä ja kehittämässä tapahtumia.

Rocksalibandyn SM-turnaus pidetään 14.1.2012 Jyväskylässä yhteistyössä Happeen ja paikallisen musiikkiyhdistyksen kanssa. Turnaus järjestetään kymmenettä kertaa. Juhlavuoden kunniaksi turnauksen jälkeen on iltajuhla. Rocksalibandy on tarkoitettu muusikoille ja taitelijoille.

Sivu

10

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus pelataan huhtikuussa 2012. Turnauksen järjestelyistä vastaavat Salibandyliitto yhteistyössä Työpaikkaliikunta ry:n kanssa. Salibandy on suurin Työpaikkaurheilun järjestämä kilpailutapahtuma. Turnauksessa on mukana noin 100 joukkuetta ja yli 1000 pelaajaa.

Tulevan vuoden aikana harrastevastaava kiertää Salibandyliiton alueet ja käy kertomassa paikallisille seuroille harrasteliikunnan tuotteista ja niiden hyödyntämisestä käytännön toiminnassa. Harrastevastaava jatkaa yhteistyötä Kuntoliikuntaliiton kanssa ja käy heidän järjestämissään tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Harrastevastaava on jäsenenä Kuntoliikuntaliiton järjestöliikunnan kehittämisryhmässä. Messuihin ja muihin promootiotapahtumiin osallistutaan harkinnan mukaan.

Katusähly

Katusählyturnauksia järjestetään kesällä 2012 vähintään 20 paikkakunnalla ympäri Suomea.

Katusählyn osaturnauksia voivat hakea kaikki Salibandyliiton jäsenseurat.

Katusählyn järjestäminen on seuroille yksi hyvä varainhankintamuoto.

Seurat saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.

Katusähly toteutetaan yhteistyössä erillisen tuotantotiimin kanssa. Tuotantotiimi kiertää isoimmat turnaukset ja pienemmät turnaukset paikallinen seura järjestää kokonaisuudessaan itse. Osallistujatavoite on 4000 pelaajaa.

Katusählyn taloudellinen tavoite on vähintään +/0 tulos.

Katusählyfinaali järjestetään elokuun lopussa Helsingissä. Finaaliin voivat ilmoittautua kaikki osaturnausten voittajajoukkueet.

Erilaisten pelimuotojen kehittäminen

visio: Lajia sovelletaan ryhmän ja käytettävissä olevien olosuhteiden mukaan. tahtotila: Hyödynnetään pieniä liikuntatiloja entistä paremmin.

Taulukkosählyä markkinoidaan erilaisissa tapahtumissa.

Taulukkosählystä kerrotaan seuroille alueellisissa tapahtumisissa.

Aluevierailujen yhteydessä harrastevastaava vierailee alueen yrityksissä esittelemässä taulukkosählyä.

Kunto- ja harrasteliikunnan tuotteet

visio: Salibandy/sähly on osa elämänikuista harrastusta. tahtotila: Harrastusmahdollisuuksia tulee tarjota vauvasta vaariin.

Kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe tarjoaa lajivinkkejä erilaisille harrastajille, huonokuntoisille, lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

Onnistuneita tuoteperheen käytännön toteutuksia nostetaan esille jutuin muun muassa Salibandyliiton nettisivuilla ja aluevierailuilla.

Tuoteperhettä voi tilata maksutta Salibandyliiton

toimistosta.

Ohjaajan Opas on osana harrasteliikunnan koulutuksen materiaalia.

Spt-salibandyn EM-kisat pelataan kesäkuussa 2012 Suomessa. Salibandyliitto on mukana toteuttamassa kisoja. Salibandyliiton rooli tarkentuu myöhemmin.

Erityisryhmät

visio: Kaikilla erityisryhmillä on mahdollisuus harrastaa salibandya tahtotilat: Erityisryhmien tarpeet tunnistetaan.

Yhteistyömallit erityisryhmien liikuntajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa ovat vakiintuneet. Oppaiden ja muiden materiaalien tuottaminen.

Kurssi- ja leiritoiminnan järjestäminen Vammaisliikuntajärjestö VAU on perustanut salibandyjaoston, johon on yhdistetty sekä sptsalibandy että kehitysvammaisten salibandy.

Salibandyliitto kehittää yhteistyössä lajijaoston kanssa vammaisten salibandya.

Erityisryhmien salibandyn sarjatoiminta Sähköpyörätuolisalibandyssa (spt-salibandy) pelataan kaudella 2011–12 SM-sarjaa ja Finlandia-sarjaa. SM-sarjaan on ilmoittautunut neljä joukkuetta ja Finlandia-sarjaan viisi joukkuetta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti kolmessa turnauksessa marras-huhtikuun aikana.

Spt-salibandyssa toimii erillinen erotuomariryhmä, jotka on koulutettu viheltämään spt-salibandyn otteluja. Kauden jälkeen pidetään kausipalaveri, jossa on edustettuna kaikki osallistuvat seurat.

Kausipalaverissa käydään läpi mennyt kausi ja suunnitellaan tulevaa.

Sivu

11

Kuurojen salibandyssa pelataan yksi SM-turnaus keväällä 2012. Salibandyliitto asettelee tuomarit turnaukseen ja tekee tilastoinnin.

Erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminta Salibandyliitto ja vammaisliikuntajärjestö VAU ovat sopineet, että erityisryhmien salibandyn maajoukkuetoiminnasta vastaa VAU. Salibandyliitto tukee maajoukkueita muun muassa antamalla maajoukkueasuja joukkueiden käyttöön ja raportoimalla turnausmatkoista netissä ja salibandylehdessä.

Tyttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti

Vuonna 2009 käynnistetty Naisja tyttösalibandyn kehitysprojekti jatkuu, tavoitteina on nostaa lajin arvostusta ja saada lisää naispuolisia pelaajia ja toimijoita mukaan.

Timanttiprojektiksi nimetty projekti jatkuu vuoteen ainakin 2015 asti.

Vuonna 2012 järjestetään jokaisella alueella tyttösalibandyn kehittämisessä mukana oleville seuroille kevät- ja syyskokoukset, joissa seurat itse määrittelevät tavoitteet alueensa tyttösalibandytoiminnan kehittämiseksi.

Vuoden aikana järjestetään kaksi Timanttikiertuetta, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Kumpikin kiertuekokonaisuus sisältää vähintään 10 tapahtumaa ympäri Suomen.

Tavoite on, että Timanttikiertueella vähintään 3 000 alakouluikäistä tyttöä pääsee kokeilemaan lajia.

Projekti osallistuu harkinnan mukaan erilaisiin messuihin sekä urheilu- ja nuorisotapahtumiin yhteistyössä seurojen kanssa. Lisäksi järjestetään tapahtumapäiviä junioreille maaottelutapahtumien ja naisten liigaotteluiden yhteyteen.

Käynnistetään Respect- toiminta yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Respect- toiminnassa entiset naissalibandyn huippupelaajat ovat seurojen junioritoiminnan tukena.

HUIPPU-URHEILU

Pääsarjat Salibandyliigan alaisia sarjoja ovat Miesten Salibandyliiga, Naisten Salibandyliiga ja Divari (miesten I divisioona). Kaudella 2011–12 Miesten Salibandyliiga pelataan 14 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta joukkuetta jatkaa play off otteluihin, jotka pelataan paras viidestä - systeemillä. Naisten Salibandyliiga pelataan 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, kahdeksan parasta jatkavat play off otteluihin, jotka pelataan paras viidestä - systeemillä. Miesten Divari muuttui yksilohkoiseksi kaudelle 2011–12 ja pelataan 14 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

Kaudella 2012–13 kaikkien pääsarjojen joukkuemäärät ovat samat kuin kaudella 2011– 12.

Pääsarjojen tulospalvelu tehdään reaaliaikaisena Le Sport järjestelmään.

edelleen

Miesten Salibandyliigan kehitystyöryhmä päivittää Miesten Salibandyliigan liigalisenssin ja päivitetty liigalisenssi tulee käyttöön kaudelle 2012–13. Miesten Divariin otetaan käyttöön oma lisenssijärjestelmä kaudelle 2012–13.

Sivu

12

Miesten toiseksi korkeimman sarjatason nimi muuttui kaudelle 2011–12 Divariksi. Sarjassa pelaa ensimmäistä kertaa 14 joukkuetta yhdessä lohkossa. Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja eli 26 ottelua joukkuetta kohti. Runkosarjan päätteeksi voittaja nousee Salibandyliigaan, kakkonen ja kolmonen karsivat noususta paras viidestä ottelusarjoissa liigan 12. ja 13. sijoittuneita vastaan. Divarin runkosarjan jälkeen kolme viimeistä putoaa 2. divisioonaan. Kaudelle 2012–13 ei Divarin sarjajärjestelmään ole tulossa muutoksia.

Naisten Salibandyliigassa pelaa 12 joukkuetta.

Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen (22 ottelua per joukkue) kahdeksan parasta jatkaa

pudotuspeleihin.

Runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut putoaa suoraan 1. divisioonaan ja sijoille 10. ja 11. tulleet karsivat sarjapaikasta 1. divisioonan parhaimmistoa vastaan paras viidestä järjestelmällä käytävissä ottelusarjoissa. Naisten Salibandyliigan sarjajärjestelmään ei ole tulossa muutoksia kaudelle 2012–13.

Suomen Cup Miesten ja Naisten Suomen Cupin kauden 2011– 12 eri finaalit pelataan tammikuussa 2012.

Kauden 2012–13 Suomen Cupit käynnistyvät syyskuussa. Ensimmäiset kierrokset pelataan turnausmuotoisina joukkuemäärien näin salliessa.

Kolmannen kierroksen yksittäiset ottelut pelataan joukkuemäärät huomioiden mahdollisimman alueellisesti.

Antidopingtoiminta Salibandyliitto jatkaa aktiivista antidopingtyötä ja toimintavuoden aikana tehdään koulutusta säännöllisesti mm. maajoukkuepelaajille sekä pääsarjajoukkueille sekä valmentajaja ohjaajakoulutuksessa.

Yhteistyötä tehdään myös IFF:n kanssa.

Testauspooli 1:seen kuuluu kolme mies- ja kaksi naispelaajaa. Näiden pelaajien osalta on voimassa olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi testauspooli 2:seen kuuluu miesten ja naisten maajoukkueet. Näiden maajoukkuepelaajien seuranta tapahtuu maajoukkueen toimintakalenterin perusteella.

Salibandyliitto tilaa vuoden aikana Suomen ADT:ltä kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella otettavia dopingtestejä. Suomen miesten maajoukkue kuuluu edelleen Suomen Antidopingtoimikunnan alaiseen Puhtaasti Paras –ohjelman tähdistöön, jossa tähdistö edistää puhtaan urheilun arvoja ja viestejä. Miesten ja Naisten Salibandyliigassa kiertää kaudella 2011–

12 puhtaan urheilun kultainen kapula. Kaikki 26 liigajoukkuetta vastaanottavat kauden aikana tämä kapulan.

Viestikapula haastaa vastaanottajansa edistämään puhdasta urheilua ja sitoutumaan sen arvoihin.

Maajoukkuetoiminta Miesten A-maajoukkue

Miesten maajoukkueen päätavoite on MM-kisat Joulukuussa, Sveitsissä. Siellä pyritään voittamaan kolmas perättäinen Maailmanmestaruus.

Maaotteluiden yhteydessä maajoukkue kokoontuu leirille päivää tai kahta ennen varsinaista tapahtumaa. Helmikuussa pelataan Ruotsi-ottelu Suomessa, Joensuussa. Huhtikuussa on Euro Floorball Tour – turnaus Sveitsissä.

Touko-syyskuussa maajoukkue kokoontuu kuukausittain, yhteensä viisi leiriä. Marraskuussa pelataan Euro Floorball Tour Ruotsissa.

Marraskuun lopussa on viimeistelyleiri lämpöisessä ja aurinkoisessa maassa. MM-kisat pelataan joulukuun alussa Sveitsissä.

Maajoukkuevalmentajat tarkkailevat aktiivisesti pelaajia kotimaan sarjaotteluissa ja Champions Cupissa sekä resurssien mukaan myös ulkomailla pelaavia tarkkaillaan kauden aikana.

Seuravalmentajien kanssa yhteistyötä kehitetään ja yhteydenpitoa tiivistetään sekä jokaisessa seurassa käydään esittelemässä maajoukkueen toimintaa, maajoukkuepelaajien vaatimuksia sekä pidetään maajoukkueen pelitapaa korostavat lajiharjoitukset kauden 2011–12 aikana.

Sivu

13

Poikien U19 maajoukkue

Poikien maajoukkueella on helmikuussa ohjelmassa Ruotsi-ottelu Joensuussa.

Huhtikuussa maajoukkue tavoittelee pelejä Tšekin kanssa.

Syyskuun kansainvälisenä viikonloppuna maajoukkue pitää leirin Eerikkilässä ja pelaa Tampereella turnauksessa.

Marraskuussa pelataan Euro Floorball Tour Ruotsissa, jota ennen on tavoitteena pitää leiri Eerikkilässä.

Maajoukkuepelaajien seurantajärjestelmässä nostetaan

ikäluokkavalmentajien merkitystä, sekä jatketaan yhteydenpitoa maajoukkueringissä olevien pelaajien seuravalmennuksen kanssa.

Seuravalmennukselle kerrotaan kansainvälisen pelin vaatimuksista ja mitä ne tarkoittavat harjoittelussa. Potentiaalisimmat yksilöt pyritään saamaan Akatemiavalmennukseen.

Naisten A-maajoukkue

Maajoukkue pitää leirityksiä maaottelutapahtumien yhteydessä kansainvälisinä viikonloppuina sekä yhdessä kesäleiritapahtumassa.

Vuosi käynnistyy helmikuussa Ruotsi-ottelulla Joensuussa.

Huhtikuussa joukkue osallistuu Euro Floorball Tourin turnaukseen Ruotsissa. Kesällä joukkueella on yksi leiri. Syyskuussa joukkue kokoontuu leirille ja pelaa mahdolliset maaottelut tai Suomen B-maajoukkueen kanssa. Marraskuun Euro Floorball Tour on Sveitsissä.

Tyttöjen U19 maajoukkue

Tyttöjen maajoukkue valmistautuu keväällä Slovakian MM-kisoihin. Helmikuussa on leiri ja Ruotsi-ottelu Joensuussa. Huhtikuussa on valmistava leiritys, missä pelataan naisten Bmaajoukkuetta vastaan. MM-kisat pelataan toukokuun alussa. Marraskuussa on vuorossa Euro Floorball Tour Sveitsissä. Tarkkailulla ja Pelaajapolun tapahtumilla on suuri merkitys tyttöjen maajoukkuetoiminnassa.

Potentiaalisimmat yksilöt pyritään saamaan Akatemiavalmennukseen.

Miesten ja naisten B-maajoukkueet / Opiskelijamaajoukkueet

Tavoitteena on tarjota miesten ja naisten maajoukkueeseen tähtääville lupaaville pelaajille mahdollisuus hakea kansainvälistä kosketusta ja kokemusta huippupeleistä. Miesten ja naisten Bmaajoukkueilla päätavoite on opiskelijoiden MMkisat toukokuussa. Naisten joukkue pitää valmistavan leirin huhtikuussa, yhdessä TU19 maajoukkueen kanssa. Toukokuussa on kahden päivän leiritys ja MM-kisat Prahassa. Lisäksi on tarkkailutoimintaa. Varauksella pidetään leiri syyskuussa.

Miesten B-maajoukkue pitää valmistavan leirinsä toukokuun alussa, ennen matkustamista MMkisoihin Prahaan. Tämän lisäksi joukkue osallistuu syyskuussa Suomessa pelattavaan kansainväliseen seurajoukkueturnaukseen.

TUKITOIMINNOT Valmennus- ja koulutus Valmentajakoulutus

Valmentajapolku on valmentajien oma reitti, jolla tarjotaan kehittymisen mahdollisuuksia.

Käytännön valmennustyön lisäksi etappeina toimivat valmentajakoulutuksen kurssit.

Valtakunnallisen valmentajakoulutuksen ohjauksen osalta seurataan muutosprosessiin liittyvät päätökset. Liiton omaan järjestelmään tehdään sen mukaiset uudistukset.

Kohdemarkkinointia valmentajille ja seuroille lisätään.

Teemaseminaarit otetaan jatkokoulutuksena tehokkaammin käyttöön ja hyödynnetään yhteistyökumppaneita, kuten Suomen Valmentajat ja UKK-instituutti.

Valmentajana kehittymisen tueksi valmistetaan uusimuotoisia valmennusmateriaaleja.

Huippuvalmennuksen tietoutta siirretään suoraan koulutuksen sisältöihin, maajoukkuevalmentajien kanssa yhteistyössä.

Muutenkin valmennustoiminta ja valmentajakoulutus kohtaavat systemaattisesti liiton Pelaajapolun tapahtumissa. Kaikille henkilöryhmille sektorin sisällä järjestetään omaa koulutusta ja säännöllistä ohjausta.

Liittokouluttajat kokoontuvat 2 kertaa, kouluttajakoulutus pidetään kerran.

muokataan toimintamallia. Julistetaan uusi haku seuroille vuoden alussa. Liiton kouluttamat lajimentorit perehdyttävät seuran valitsemat mentorit. Mentorointia sovelletaan myös liiton omissa sidosryhmissä, liittokouluttajat, ikäluokkavalmentajat, maajoukkuevalmentajat ja Akatemiavalmentajat.

Lajimentorit kootaan yhteen kerran ja vuoden lopussa raportoidaan projekteista. Koulutusohjelmaan tavoitellaan 8 seuraa, joiden sisällä perehdytetään 20 seuramentoria.

Seuroissa toimivat valmennuspäälliköt kutsutaan koulutukselliseen tapaamiseen kerran vuoden aikana. Kutsu kohdennetaan sekä palkatuille, että oto-pohjalta toimiville. Tilaisuudessa vaihdetaan kokemuksia ja käsitellään valmennuspäällikön roolia seurassa.

Tavoitteena on saada koulutukseen 20 valmennuspäällikköä ja liittokouluttajat.

Talenttileiri

Kesä- ja elokuussa järjestetään Eerikkilän urheiluopistolla 1996–1997- syntyneille tytöille ja pojille Talenttileirit, joiden tavoitteena on antaa ikäluokan pelaajille vaihtoehtoja ja ohjeita kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Leiriohjaajina ja valmentajina toimivat lajimme huippuvalmentajat ja – pelaajat. Leirin korkea laatu ja vaatimustaso säilyvät. Leireille valitaan esitysten perusteella 100 poikaa ja 50 tyttöä.

Pelaajapolku

Salibandyn pelaajapolkutapahtumat järjestetään tammikuussa, toukokuussa sekä elokuussa.

Valtakunnallisesti tavoitteena on järjestää noin 40 koulutuksen lähijaksoa, joissa osallistujia on yhteensä 535.

Sivu

14

Seuramentorointi ja valmennuspäälliköt

Valmennustoiminnan kehittämisen osalta seuroissa jatketaan mentorointia. Toimintatavan ensimmäisen vuoden johtopäätösten perusteella

Pelaajapolkutapahtumien tavoitteena on kasvattaa pelaajia urheilijoina Kahden ja neljän

päivän leireillä pelaajat saavat mitata tasoaan erilaisin harjoittein ja pelein ja saavat hyviä vinkkejä tulevaan harjoitteluunsa.

5.kausi

4.kausi

Akatemiavalmennus

Tyttöjen pelaajapolku

Talenttileirit

2.kausi

Elokuu, 17—18-vuotiaat

Pohjola Cup 60 + 8

15kk

Pohjolaleiri 30 + 4

Pohjolaleiri 30 + 4

Taiturileiri 3 30 + 4

Taiturileiri 3 30 + 4

Taiturileiri 2 30 + 4

Taiturileiri 2 30 + 4

Toukokuu, 16-17-vuotiaat

16kk

Tammikuu, 15-16-vuotiaat, 9.lk.

8kk

Taiturileiri 1 30 + 4 LÄNSI- SUOMI: Länsirannikko, Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi, Pohjanmaa

Taiturileiri 1 30 + 4

kerran

Tavoitteena on aloittaa kaksi uutta valmennusryhmää, Jyväskylään ja Mikkeliin, sekä säilyttää nykyiset. Erillisiä ryhmiä on 20. Näissä harjoittelee yhteensä 320 pelaajaa.

12kk Toukokuu, 13-14-vuotiaat, 7lk.

ITÄ-SUOMI: Etelä-Suomi, Savo-Karjala, Kaakkois-Suomi

Urheiluakatemiavalmennus

Akatemiavalmennus on merkittävä toimintamuoto urheilijoiden kasvattamisessa ja lajin tason nostamisessa. Urheiluoppilaitoksiin valituista pelaajista muodostuu perusryhmä, jota laajennetaan Urheiluakatemian statusta hakevilla pelaajilla. Tämä mahdollistaa tasokkaiden aikuispelaajien ryhmään pääsyn.

Valmennusryhmät toimivat pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Oulussa, Porissa, Lappeenrannassa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Lajiliiton velvoite on vastata valmennustoiminnasta.

15

järjestetään

Toukokuu, 14-15-vuotiaat, 8.lk.

Ikäluokkavalmentajat kutsutaan koolle vuosittain.

Poikapelaajia osallistuu vuoden aikana 986 ja tyttöpelaajia 442, yhteensä 1428.

Sivu

Akatemiavalmentajille vuodessa tapaaminen.

Tähdistöottelu, 30 + 4, tammikuu

Tähdistöottelu, 30 + 4, tammikuu

1.Kausi

Turnaus järjestetään kutsuturnauksena, jonne kutsutaan kaikki oppilaitokset, joissa on salibandyn valmennusryhmä.

VALTAKUNNALLINEN

Tähdistöottelu, 30 + 4, syyskuu

3.kausi

Eerikkilän urheiluopistolla. Ajankohta muutetaan tammikuulta syyskuulle.

Valmennuskeskuksissa järjestettävän aamuvalmennuksen tavoitteena on tukea seuravalmennusta huippu-urheiluun tähtäävien nuorten osalta.

Valmennusta tapahtuu urheiluoppilaitosten valmennusryhmissä, urheiluakatemioissa tai edellä mainittujen yhdistelmissä.

Urheiluoppilaitosten mestaruusturnaus järjestetään vuosittain

Seuratoiminnan kehittäminen

Seuratoiminnan suunnittelussa on huomioitu visio: Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä.

Seuratoiminnan kehittämisen mallit ja menetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton ja seurojen perustoimintaa. tahtotilat: Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa. Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla. Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla. Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia. Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. ”Avainseura” -verkosto on rakentunut. Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy.

erilaisten seurojen erilaiset tarpeet hahmottamalla kolme tapaa kohdata seuroja.

1) seuratoiminnan peruskoulutusten toteuttaminen ja muiden koulutusta tarjoavien tahojen, esim. SLU-alueiden kanssa, 2) Hyviksi todettujen toimintatapojen jakaminen 3) Seurakohtaiset kehittymisohjelmat. Syksyllä 2011 toteutetun seuratoimintakyselyn tulosten perusteella kehitetään seuratoiminnan kehittämisen toimisektorin sisältöjä ja suunnitellaan tulevien vuosien kehitystoimia.

Seurakehittymisohjelma 2012 käynnistetään keväällä. Ohjelmaan valitaan korkeintaan 10 seuraa, jotka sitoutuvat 10 kuukautta kestävään kehittymisjaksoon.

Kehittymisjakson sisällä järjestetään neljä viikonloppukoulutusta, joiden teemat muokataan osin osallistuvien seurojen tarpeiden mukaan.

Vuoden 2011 seurakehittymisohjelma päättyy toimintavuoden

huhtikuussa.

Lisäksi toteutetaan erillisiä seurakehitysprosesseja, erityisesti yhteistyössä seuratoiminnan palkkatukea saavien seurojen kanssa. Palkkatukea saavia seuroja tuetaan seurakäyntien muodossa. Toimintavuoden aikana toteutetaan 12–15 seurakäyntiä.

Seuratoiminnan kehittymisen rooli Sinettiseuratoiminnassa lisääntyy uusien auditointikriteereiden myötä. Sinettiseurat ovat potentiaalisia seurakehittymisohjelmaan osallistuvia seuroja jo Sinettiseuraverkostoon kuulumisen vuoksi.

Seuratoiminnan peruskoulutusten toteutusta (Seuratoimintapuu) jatketaan alueellisesti yhteistyössä SLU -alueiden kanssa. SLU-alueiden yhteistä koulutuskalenteria (URPO-hankkeen kautta) markkinoidaan salibandyseuroille.

Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa seuratoiminnan peruskoulutukset kullakin salibandyalueella.

Seuratoiminnassa hyviksi koettujen toimintatapojen ja työskentelymenetelmien jakaminen toteutetaan yhteistyössä alueellisen toiminnan kehitystoimenpiteiden kanssa.

Hallinnon ja talouden tueksi työstetään yksinkertaisia mallipohjia.

Opinnäytetöitä hyödynnetään aineistojen valmistelussa.

Palkatut työntekijät seuroissa

Sivu

16

Seuroihin palkatuille työntekijöille järjestetään yksi - kaksi verkostotapaamista toimintavuoden aikana. Toinen tapaamisista on valtakunnallinen ja toinen toimialakohtainen (toiminnanjohtajat, seurasihteerit/seuratyöntekijät, nuorisovalmennuspäälliköt & valmennuspäälliköt). Toimintavuoden aikana kutsutaan koolle valmennussektorin työntekijät sekä hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät.

Työntekijöiden tapaamiset toteutetaan työajalla, yhteistyössä työnantajaseurojen kanssa.

Uudet materiaalit ja koulutukset

Toimintavuoden aikana selvitetään Salibandyn Starttikoulutuksen sekä Joukkueenjohtajakoulutuksen tarve sekä koulutussisällöt.

Starttikoulutuksessa perehdytään salibandyliiton sähköisiin järjestelmiin, tärkeisiin aikatauluihin, tiedottamiseen ja muihin liiton tarjoamiin palveluihin (valmennus- ja koulutustoiminta, seuratoiminnan kehittäminen, harrastetoiminta, lasten ja nuorten toiminta). Uusien materiaalien ja koulutusten suunnittelussa yhteistyötä tehdään SLU:n kanssa seuratoiminnan laadun yhteisten valintojen toteutuksen suunnassa.

Erotuomaritoiminta visio: Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti. tahtotila: Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita.

Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan (ETV) johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Tavoitteena on kohottaa erotuomaritoiminnan laatua kaikilla tasoilla liiton yleisen 2014 strategian, Peli salibandyerotuomarille - visioita tulevaisuuteen ja siihen liittyvien tarkempien kehitysohjelmien mukaisesti. Keinoina ovat mm. uusien erotuomarien ja erotuomarivalmentajien (tarkkailijoiden) rekrytoinnin tehostaminen, alueellisen koulutuksen tukeminen ja sektorin kaiken koulutuksen kehittäminen. Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa lisätään. Samoin kaudella 2001–02 aloitettua jatkuvan koulutuksen – periaatetta toiminnassa jatketaan. Kaudella 2011–12 käytetään ensimmäistä kertaa yhteispohjoismaisten erotuomarikoulutusmateriaalien tilalla uusia erotuomarikoulutusmateriaaleja.

Uudet materiaalit on tehty yhdessä johtavien salibandymaiden (Norja, Ruotsi, Sveitsi, Tšekki) et –sektorien kanssa vuosien 2010 ja 2011 aikana.

Alueiden et –toiminnan johtoryhmien

(erotuomari-, erotuomarikoulutus-, erotuomarivalmennusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden) työtä tuetaan.

Yhteistyötä alueellisten erotuomarikerhojen kanssa jatketaan. ETV kokoontuu säännöllisesti asioiden hoidon vaatimalla tavalla.

Erotuomarivaliokunnan alaisten työryhmien työtä vakiinnutetaan.

Liiga- ja liittoerotuomarikoulutus

Miesten ja naisten liigojen sekä liittotason erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmä vastaa oman ryhmänsä koulutuksista ja esittää erotuomariluokitusmuutoksia ETV:lle.

Koulutuksessa ulkopuolisten kouluttajien käyttöä jatketaan. Suomen Erotuomarien Liiton (SEL) järjestämään huippuerotuomarikoulutukseen osallistuu myös salibandyn liigaerotuomareita.

Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan muiden salibandymaiden kanssa. Kauden aikana kullekin pääsarjakoulutusryhmälle pidetään vähintään kolme omaa koulutustapahtumaa.

Koulutusta monipuolistetaan ja fyysisissä testeissä käytetään ETV:n hyväksymiä malleja.

Tavoitteena on edelleen mahdollisimman yhtenäisen erotuomaritoiminnan kehittyminen ylimmille sarjatasoillemme. Lisäksi tavoitteena on joustava luokitustasojen korjaaminen kesken kaudenkin, jotta jokainen tuomari tuomitsisi menestymisensä osoittamalla tasolla. Kauden aikaista sarjojen välistä et -rotaatiota siis lisätään.

Naiserotuomarikoulutus

Sivu

17

Kehitysohjelman mukaisesti jatketaan tyttö- ja naiserotuomarien sekä –toimijoiden määrän kasvattamista alueellisesti tavoitteena kattavan naiserotuomariverkoston luominen. Naisten osuutta valtakunnallisessa naisten otteluihin panostavien erotuomareiden koulutusryhmässä edelleen lisätään ja tyttöjen Pohjola Cup – tapahtumaa hyödynnetään koulutuksessa.

Alue-erotuomarikoulutus

Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et – toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-etkoulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita.

Eettisen kehityshankkeen mukaisesti koulutetaan pelinohjaajia pienimpien juniorien otteluihin.

Alueilla tehdään yhteistyötä paikallisten erotuomarikerhojen kanssa. Eri alueiden koulutustapahtumat ovat pääsääntöisesti samansisältöisiä.

Peruskoulutusmateriaalit pohjautuvat johtavien salibandymaiden uuteen yhteiseen erotuomarikoulutusmateriaaliin.

Vuorovaikutuksen lisäämistä alueiden välillä tuetaan. Alueiden erotuomarivastaavien lisättyä koulutusta jatketaan ja et –toiminnan johtoryhmien toimintaa alueillaan tuetaan.

Vuorovaikutusta alueiden seurojen, erotuomarien ja aluevastaavien välillä kehitetään.

Poikien Pohjola Cup –tapahtumaa käytetään eri alueiden nuorten lupaavimpien erotuomareiden koulutushuipentumana. Yhteistyötä koulutus ja valmennus -sektorin kanssa lisätään ”Pelaajapolku” –tapahtumien yhteydessä tapahtuvalla erotuomarikoulutuksella. Miesten 2. divisioonaa tuomitsevien alue-erotuomareiden koulutusta jatketaan A4 -kehitysohjelman mukaisesti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

A4-koulutus järjestetään yhtenäisellä koulutussisällöllä erillisen A4koulutustyöryhmän toimesta. Fyysisten testien järjestäminen on alueiden toimintaa, mutta kaikkien A4-koulutustulosten koonti tapahtuu erillisen vastuuhenkilön johdolla. A4-koulutus tapahtuu syksyllä ennen kauden alkua. Toimintaa tullaan kehittämään siten, että A4-ryhmälle voidaan järjestää toinen koulutustapahtuma kauden aikana / sen jälkeen.

Alue-erotuomaritoimintaa kehitetään edellä mainitun mukaisesti siten, että koulutussisältöjen yhdenmukaisuus mahdollistaa kaikille erotuomareille yhtäläiset mahdollisuudet toimia

erotuomarina siltä osin, miten koulutus tukee erotuomarin toimintaa.

Valiokunta tukee alue-erotuomaritoiminnan kehittämistä mm. vierailemalla alueiden koulutustapahtumissa.

Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta

Erotuomarivalmennuksen, eli erotuomaritarkkailun, kehitysohjelman tarkoitus on kehittää ja tukea yksittäistä erotuomaria ja erotuomariparia. Lisäksi se on oikeudenmukaisen erotuomariluokituksen perusta.

Erotuomarivalmennuksen kautta erotuomarien toiminta saadaan kohdistettua oikeille tasoille.

Erotuomarivalmennusta jatketaan aiemmassa muodossa miesten liigassa. Liigassa tavoitteena on tarkkailla otteluista 70 % (max.150 ottelua). Et –valmennusta suoritetaan myös muissa yksittäisissä otteluissa. Naisten liigassa pyritään 45 %:n (max. 70 ottelua), miesten 1.divisioonassa 35 %:n (max. 75 ottelua) ja muissa alueellisissa yksittäisissä otteluissa koko maassa maksimissaan 200 ottelun tarkkailumäärään. Miesten ja naisten liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa tehdään myös joukkueiden suorittamaa erotuomariarviointia (joukkuepalaute) sekä erotuomareiden omatoimista itsearviointia.

Joukkuepalautteen kerääminen käynnistetään miesten 2. divisioonassa. Alueen et – valmennusvastaava suorittaa yhdessä alueerotuomarivalmentajien kanssa yksittäisiä et – valmennuksia ja koordinoi alueen et valmennuksen kehittämistä.

Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja työryhmä kouluttavat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat).

Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttavat alueelliset et –valmentajat.

Tavoitteena on lisätä et –valmentajien määrää.

Otteluvalvontaa suoritetaan yksittäisissä otteluissa.

Sivu

18

Olosuhdetarkkailu

Miesten ja naisten liigoissa sekä miesten 1.divisioonassa suoritetaan edelleen tarvittaessa olosuhdetarkkailua. Olosuhdetarkkailua tekevät

ETV:n kouluttamat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat).

Tavoitteena on tukea yhtenäisen salibandykulttuurin luomista eri puolelle maata kuitenkin säilyttäen ja tukien alueiden ja joukkueiden omaleimaisuutta.

Erotuomariasettelu ja luokitukset Erotuomariasettelua kehitetään edelleen useimpien yksittäisten ottelujen osalta keskitettyyn järjestelmään perustuvaksi.

Asettelun pääsarjoissa tekevät ETV:n nimeämät henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden et -asettelijat.

Käytössä on 14 -portainen erotuomariluokitusjärjestelmä.

Erotuomarin luokitus perustuu suoritettuun erotuomarikoulutukseen, et –valmennuksien dokumentteihin sekä muihin erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin.

Toimitsijakoulutus

Toimitsijakoulutuksen läpikäyminen on edelleen pakollinen koti/vastuujoukkueiden toimitsijatehtävissä toimiville kilpailusääntöjen määräämällä tavalla. Koulutuksesta huolehtivat ETV:n, alueiden erotuomarivastaavien ja et koulutusvastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutus on maksullinen.

Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla.

Lisäksi seuroille järjestettyjä toimitsijakoulutuksia jatketaan, ja niissä seurat hankkiessaan koulutustilat maksavat ainoastaan kouluttajakustannukset.

Pääsarjoissa toimitsijakoulutuksesta huolehtii sarjajärjestäjä.

Toimintailmapiiriin vaikuttaminen

Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen, joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa painotetaan vuorovaikutustaitoja.

Syksyllä 2012 pidetään Salibandyliiton kaikilla alueilla aluekokoukset, jotka valitsevat ehdokkaat liittovaltuuston jäseniksi ja varajäseniksi.

Liittokokous valitsee valtuuston marraskuussa.

visio: Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille tahtotilat: Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä.

Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL).

Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua.

Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan kohottaminen (et –brändi) on myös yhteinen tavoite. Kaikella toiminnalla edistetään yleisen myönteisen työskentelykulttuurin takaamista erotuomareille.

HALLINTO JA TALOUS

Strategia Vuoden 2011 aikana aloitettu toimintastrategian päivittäminen huippuurheilun, harrastetoiminnan ja viestinnän osalta saatetaan valmiiksi alkuvuoden 2012 aikana.

Toimintastrategia ulottuu vuoden 2014 loppuun saakka.

Sivu

19

Organisaatio Salibandyliiton hallitus jatkaa vuoden 2012 aikana toimikautensa toisen vuoden loppuun.

Marraskuussa 2012 pidetään Salibandyliiton liittokokous, joka valitsee hallituksen ja puheenjohtajan seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2013– 2014.

salibandyn

Strategia ohjaa toiminnan vuosittaista toimihenkilöiden toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista.

Tavoitteiden määrittelyssä lisätään huomiota niiden mitattavuuteen ja seurantaan.

Salibandyliiton esimiesalaissuhteet on kirjallisesti määritelty, jonka pohjalta toimintavuoden 2012 aikana esimiesten ja alaisten välistä vuorovaikutusta ja toimintamalleja tullaan kehittämään. Kehittäminen tapahtuu esimiestyön koulutuksella ja uusien toimintamallien luomisella.

Henkilökunnan kouluttamiseen panostetaan mm. viestinnän osa-alueella.

Henkilökunnan kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain syksyisin.

Kehityskeskusteluilla pyritään kehittämään esimiesten ja alaisten suunnitelmallista vuorovaikutusta ja lisäämään alaisten kuulemista henkilökohtaisiin työn tavoitteisiin ja tekijöihin liittyen.

Vuoden 2012 aikana seurantaa kehitetään

työn kohdistumisen ottamalla käyttöön

ajankäytön seurantamalli.

Mallin avulla henkilökunnan ajankäytön kohdistumista strategisesti tärkeisiin kohteisiin voidaan mitata ja analysoida. Malli otetaan käyttöön pilotoiden sitä ensin koulutus- ja valmennussektorilla, josta mallia laajennetaan myös muiden työntekijöiden käyttöön.

Vuoden 2012 yksi painopistealueista on talousjärjestelmien ja -seurannan kehittäminen.

Vuosi on talouspäällikön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi.

Toimintavuoden aikana tullaan tekemään rekrytointeja sijaisuuden ja työpaikanvaihdoksen synnyttämien tarpeiden vuoksi. Rekrytoinneissa huomioidaan strategian asettamat mahdolliset uudet odotukset toimihenkilöorganisaation menestymiselle.

Salibandyliitto toimii siviilipalveluksen suorittamispaikkana. Vuonna 2012 aikana Salibandyliiton palveluksessa työskentelee 4-6 siviilipalvelusmiestä. Liitto tarjoaa opiskelijoille ja harjoittelijoille mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönsä ja harjoittelunsa salibandytoimintaan liittyen.

Salibandyn Tuki Säätiö tulee jakamaan avustuksia lajin kehittämistyöhön resurssiensa puitteissa.

Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea salibandyharrastusta, salibandytoimintaa ja erityisesti junioritoimintaa Suomessa.

Talous

Sivu

20

Vuonna 2012 painopistealueena tulee olemaan liiton taloushallintajärjestelmien ja seurantajärjestelmien kehittäminen. Vuonna 2011 aloitettua talousjärjestelmien kehittämistä, uudelleen järjestelyä ja osittaista ulkoistamista tullaan jatkamaan talouspäällikön johdolla.

Maksu- ja raportointijärjestelmien sekä talouden suunnitteluja seurantajärjestelmien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä vuonna 2011 valitun tilitoimista Rantalaisen kanssa valitulla netvisor-järjestelmällä.

Liiton toiminnan laajentuessa ja lajitoiminnan kehittyessä talouden hallinta nousee entistäkin merkityksellisempään rooliin sekä muuttuu haasteellisemmaksi. Vakaa taloudellinen asema tullaan säilyttämään huolehtimalla, että tulot ja kulut ovat tasapainossa. Nousevien kulujen kasvu tullaan peittämään kasvavilla tuotoilla.

Toimintasuunnitelmavuoden aikana tullaan laatimaan laaja talousohjesääntö, jossa on määritelty paitsi taloudelliset suhteet myös vastuut ja velvollisuudet liiton toiminnassa.

Taloushallinnan toiminnan linjaavana elimenä sekä hallituksen valmistelevana elimenä toimii vuonna 2011 perustettu talousalan ammattilaisista koostuva talousvaliokunta, jossa talouspäällikkö toimii sihteerinä.

Liiton tulorahoitus säilyy edelleen jäsenrahoituspainotteisena. Tämä on liiton toiminnan turvaava tekijä ennustettavissa olevassa erittäin epävakaassa taloudellisessa suhdanteessa lähivuosina.

Jäsenmaksujen luonteisten maksujen osuus koko liiton tulorahoituksessa säilyy erittäin merkittävä.

Niiden osuus on kaikkiaan 66 prosenttia tulorahoituksesta (osanottomaksut 39 % ja jäsenja lisenssimaksut 27 %). Veikkausvoittovaroista jaettavien toiminta-avustuksien osuus on 18 prosenttia. Siirto- ja luovutusmaksujen osuus on 8 prosenttia ja yhteistyösopimusten osuus 8 prosenttia liiton koko tulorahoituksesta.

Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Epävakaassa tilanteessa

ja kustannuspaineiden noustessa kulut lisääntyvät.

Palveluorganisaatiossa henkilöstökulujen osuus on 34 prosenttia, matkaja majoituskulujen osuus on 24 prosenttia.

Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien vuokrien osuus on 19 prosenttia kulurakenteesta.

Ulkopuolisten palveluiden osuus on 9 prosenttia.

Toimintasuunnitelmavuoden 2012 talousarvion loppusumman suurus on 5.638.636 euroa (v.

2011 5.269.171€). Yleishyödyllisen yhteisön, Suomen Salibandyliitto ry:n talousarvion mukainen toiminnallinen taloudellinen tulos vuodelle 2012 on tasapainoissa ja näyttää nollaa.

Talousarvion loppusumma on 6,63 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 talousarvion loppusumma, mutta 13,29 prosenttia pienempi, kuin viimeisen toimitetun tilinpäätöksen vuodelta 2010. Huomioitavaa kuitenkin on, että vuonna 2010 Suomessa järjestettiin miesten Maailmanmestaruuskilpailut, jotka kohottivat liiton talouden volyymiä merkittävästi.

Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä olevasta talousarviosta 2012.

Sivu

21

Kansainvälinen toiminta Suomen Salibandyliitto ry on kansainvälisen salibandyliiton (International Floorball Federation, IFF) perustajajäsen. IFF:lla on vuoden 2011 lopulla 54 jäsenmaata. IFF:n toimisto sijaitsee Helsingissä, SSBL:n ja Salibandyliigan toimistojen yhteydessä. IFF:n pääsihteerinä työskentelee John Liljelund, tiedottajana Merita

Bruun, kilpailukoordinaattorina Sarah Mitchell ja toimistokoordinaattorina Veli Halonen. IFF on kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n täysjäsen heinäkuusta 2011 alkaen.

Suomen Salibandyliitto toimii aktiivisesti kansainvälisen salibandyn kehitystyössä.

Suomella on edustajat kansainvälisen salibandyliiton hallituksessa, valiokunnissa ja työryhmissä. Turnausten jury-tehtävissä toimii kaksi henkilöä.

Kansainvälisiä erotuomaripareja koulutetaan ja nimetään IFF:n vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2012 alussa Suomella on kansainväliset normit täyttävät neljä miesten kv. otteluihin osoitettua erotuomariparia ja kaksi naisten kv. otteluihin osoitettua erotuomariparia.

Jatkossa on tavoitteena nimetä molemmista liigaryhmistä myös kv. erotuomareita, jotka toimivat ns. varaerotuomareina varsinaisten kv. erotuomarien ollessa estyneitä kv. tehtävien hoitamiseen.

Pääsarjoissa voidaan jatkaa kansainvälistä erotuomarivaihtoa IFF:n jäsenmaiden kanssa, mikäli sarjajärjestäjä sitoutuu vaihtoon. Kv. erotuomarivalmentajia (observer) koulutetaan IFF:n erotuomarivaliokunnan (RC) ohjeiden mukaisesti, ja käytetään kv. et valmennustehtävissä. ETV jatkaa toimintaansa IFF:n RC:ssa ja on aktiivisesti mukana kehittämässä kv. erotuomaritoiminnan eri osaalueita.

IFF:n puheenjohtaja ja hallitus valitaan joulukuussa 2012 Sveitsissä yleiskokouksessa.

Urheilijakomitean miesjäsenet valitaan urheilijoiden toimesta MM-kisojen aikana.

Suomen Salibandyliiton kansainvälisen valiokunnan alaisuudessa toimiva kansainvälinen työryhmä varmistaa kansainvälisissä tehtävissä olevien ihmisten verkostoyhteistyön. Naisten osuutta pyritään lisäämään kansainvälisessä työssä.

Toimintavuoden aikana kehitetään aktiivisesti tapahtumakonsepteja yhteistyössä muiden maiden kanssa. Yhteistyössä Sveitsin, Ruotsin ja

Tshekin salibandyliittojen kanssa EuroFloorballTour-turnaukselle luodaan yhtenäinen visuaalinen identiteetti, ja julkaistaan Internet-sivut.

EFT:n kansainvälinen tuotteistaminen aloitetaan. IFF koordinoi markkinointija tapahtumakonseptien kehitystyötä. Helmikuussa Ruotsi-ottelut pelataan Suomessa.

Kansainvälisen turnaukset ovat Suomen Salibandyliitolle merkittäviä, niin kilpailullisesti kuin lajipromootioiden kannalta. Taloudellisesti kansainväliset tapahtumat ovat haastavia, ja niihin panostetaan taloudellisesti merkittävästi.

Toimintavuoden aikana valmistellaan vuoden 2013 seurajoukkueiden Euroopan Mestaruusturnausta, Champions Cupia, jonka isäntänä Suomen Salibandyliitto toimii lokakuussa 2013. Myös naisten MM2015-kisojen valmistelut käynnistyvät.

IFF:n toiminnan painopiste vuosina 2012–2013 on jäsenpalveluiden kehittäminen ja jäsenmaiden toiminnan kehittäminen kolmiosaisen kehitysseminaarin sekä yksilöidympien kehitysohjelmien avulla. Seminaari koostuu kolmesta osasta: valmennus-, erotuomari- ja järjestökoulutuksesta.

Kaiken jäsenmaiden kehityksen tukemisen tavoitteena on valmistaa maat toimintavuonna käyttöön otettavaan MMkisojen osallistujalisenssin sekä Kansainvälisen Olympiakomitean vaatimuksiin.

IFF:n kanssa yhteistyössä selvitetään vapaaehtoisten vaihto-ohjelman (EU-rahoitus) käynnistämistä.

Sivu

22

Viestintä Aktiivisella ja tilanneherkällä viestinnällä on yhä keskeisempi asema Salibandyliiton toiminnan laajentuessa.

Viestintäkanavien monimuotoistuminen, viestinnän yhä nopeutuessa koko yhteiskunnassa, on selvää, että Salibandyliiton on oltava esillä sähköisissä viestimissä, joissa tiedon jakaminen on

mahdollisimman reaaliaikaista.

Sähköiset viestimet antavat uusia mahdollisuuksia, mutta samalla tuovat mukanaan haasteita. Informaation määrän kasvaessa viestien läpisaaminen edellyttää aktiivista tiedonjakoa useammissa sovelluksissa ja julkaisualustoilla. visio: Sähköiset viestintäteknologiat kehittyvät ja yleistyvät voimakkaasti. tahtotila: Alaa seurataan aktiivisesti ja kehitystä hyödynnetään.

Tuotetaan käyttökelpoista materiaalia eri kanaviin. Lisätään näkyvyyttä. Sisältöä tuotetaan ja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.

Salibandyliiton viestintästrategiassa verkon kautta tapahtuvan viestinnän merkitys on tiedostettu, mutta viestintäkentän nopeista muutoksista johtuen se kaipaa terävöittämistä.

Liiton toiminnan kasvaessa viestintä tarvitsee suunnitelmaa, jossa tehdään vuosittaisia painopistevalintoja, ja joihin myös lajimarkkinointi tulee ottaa tiiviimmin mukaan.

Salibandyliiton sähköisen viestinnän rungon muodostaa salibandy.net –portaali, joka on vakiinnuttanut asemansa harrastajien keskuudessa.

Sivuston merkitys tiedonhankintakanavana on erittäin tärkeä ja toimii merkittävänä linkkinä SSBL:n ja harrastajien välillä. SSBL:n Internet-sivusto uudistettiin vuosi sitten, mutta sen kehittämistä jatketaan yhdessä palveluntarjoajan kanssa siten, että sivustolle otetaan käyttöön uusia käyttömukavuutta lisääviä palveluja. Sivuston mobiiliversion luominen tulee ajankohtaiseksi, koska sivuja luetaan yhä enemmän mobiilipäätelaitteilla.

Salibandyliiton facebook-sivusto tukee nettiportaalia. Selkeänä tavoitteena on kasvattaa salibandy-yhteisöä facebookin puolella.

Nettisivujen uutisvirtaa julkaistaan myös facebookissa, mutta jatkossa sen sisältöä on tarkoitus eriyttää nettisivujen sisällöstä, jolloin kiinnostus liittyä yhteisöön kasvaa. Tätä voidaan toteuttaa käytännössä mm. jäsenseurojen, muiden medioiden ja yhteistyökumppaneiden uutisilla. Facebookin osalta selvitetään, kuinka

näitä voitaisiin tuottaa sivustolle automaattisina uutishakuina. Liiton mukanaolon tarpeellisuutta twitter-palvelussa selvitetään.

Täydentävinä tiedotuskanavina jatketaan sähköisten uutiskirjeiden säännöllistä julkaisua kaikille lisenssipelaajille suunnattuina massalähetyksinä kuin myös kohderyhmittäin (esim. juniorit). Issuu-julkaisualustalla tarjotaan näköisversioina liiton julkaisemaa printtimateriaalia, kuten Salibandy-lehti, kausikirjat, SalibandyNews, toimintakertomukset jne.

Salibandyliiton siirtyessä käyttämään matkapuhelimeen ladattavaa mobiililisenssikorttia kaikissa lisenssiluokissa, voidaan sen kautta lisäpalveluina tarjota uusi kanava hakea liiton uutismateriaalia.

Ajankohtaisemmaksi ajan tulee liikkuvan kuvan hyödyntäminen verkossa. Salibandyliitolla on käytössä oma YouTube-kanava videoiden julkaisuun.

Uusina tavoitteina testataan nettilähetysten toteuttamista. Valokuvatarjontaa liiton flickr-kuvagalleriaan lisätään.

Television puolella juniorisalibandylle pyritään saamaan näkyvyyttä. Säbämestari-ohjelmasarjan jatkosta YLE TV2:n lasten ja nuorten toimituksen kanssa neuvotellaan. Myös muita ideoita juniori ja aikuisten harrastesalibandyn esilletuomiseksi selvitetään.

Sivu

23

Salibandyliiton sisäisen viestinnän tehostamiseksi vuoden 2012 alkupuolella otetaan käyttöön intranet.

Salibandyliiton materiaalipankin käyttöönottoa laajennetaan toimintavuoden 2012 aikana. Materiaalipankki palvelee liiton eri toimipisteiden kuin liiton valiokuntien dokumentinhallinnan keskuksena.

SSBL:n viestinnän tulee olla organisaatiota läpileikkaavaa niin alueellisesti kuin toimialoittaisesti. Haasteena on, kuinka lukuisat hankkeet saadaan viestitettyä tehokkaasti ja kohdennettua oikeille kohderyhmille.

visio: Viestinnän jakautuminen, jalkautuminen ja kerroksellisuus tahtotilat: Viestintä on horisontaalista ja vertikaalista.

Viestintä on toimialakohtaista ja alueittaista.

Toisena haasteena on päätoimisten liiton viestinnän henkilöresurssien (1 hlö) rajallisuus suhteessa kasvaviin viestintäkanaviin. Koko jäsenistölle suunnatun yleisviestinnän ohella aktiivisessa viestinnässä korostuu oto-viestintä paikallistasolla (SSBL:n alueet) ja kullakin toimialalla. Jokapäiväisessä jäsenneuvonnassa puhelin- ja sähköpostipalvelulla on edelleen tärkeä rooli.

Verkossa jaettavan tiedon ohella Salibandyliitto jatkaa myös perinteistä printtimuotoista julkaisutuotantoa, joista merkittävin on Salibandy-lehti.

Salibandy-lehti ilmestyy vuonna 2012 painettuna neljä kertaa (kaksi numeroa kevätkaudella ja kaksi numeroa syksyllä).

Nopean järjestöviestinnän keskittyessä sähköisiin kanaviin, lehden sisällössä keskitytään makasiinilehdille tyypillisiin henkilöitä esitteleviin juttuihin ja salibandya taustoittavampiin aiheisiin.

Toisena painopisteenä on tukea salibandyn huippu-urheilustatusta. Sisällössä pitäisi olla jokaiselle salibandyn harrastajalle jotakin itseä koskettavaa lukemista, mikä harrastajien erilaiset motivaatiot ja taustat tiedostaen asettaa haasteet juttujen kirjolle. Sisällöntuotannossa merkittävä osa on avustajaverkostolla. Painetusta lehdestä julkaistaan myös näköisversio Internetissä, joka toimii samalla lehtiarkistona.

Muita SSBL:n painettuja julkaisuja ovat SalibandyNews, kausikirja, toimintakertomus ja -suunnitelma.

visio: Viestinnän ja markkinoinnin lähentyminen, sidosryhmät, mediakohtaamiset ja brändinhallinta tahtotila: Salibandya seurataan mediassa. Vaikuttaminen viestinnän keinoin lisääntyy.

Liiton sidosryhmäviestintää ovat mediatiedotteet, tiedotustilaisuudet, toimittajatapaamiset, yhteistyökumppaneille tarjottavat markkinointi ja viestintäpalvelut sekä aktiivinen toiminta erilaisissa työryhmissä ja valiokunnissa suomalaisen liikunnan yhteisössä. Yhteydenpito yhteiskunnallisiin vaikuttajiin eri foorumeilla on tärkeää niin edunvalvonnan näkökulmasta kuin positiivisen lajikuvan vahvistamisen kannalta.

Vuoden 2012 aikana lanseerataan liiton uusi graafinen ilme, jolla vahvistetaan salibandyyn (ja Salibandyliittoon) liittyviä positiivisia mielikuvia.

Uudistus pitää sisällään paitsi uuden logotunnuksen, myös muuta visuaalista materiaalia ja ohjeistusta, jolla liiton brändi saadaan yhdenmukaisemmaksi ja paremmin hallittavaksi.

Salibandyliiton viestinnän ja SSBL Salibandy Oy:n markkinoinnin yhteistyötä tehostetaan.

Lajimarkkinointiin on syytä panostaa vahvemmin myös liiton puolella. Markkinointia voidaan kustannustehokkaasti lisätä sähköisissä kanavissa, myös liiton eri toimialojen ja tuotteiden markkinointitarpeet on syytä kartoittaa ja tuottaa niitä tukevia markkinointi- ja viestintämateriaaleja uuteen graafiseen ilmeeseen pohjautuen.

Sivu

24

Lajimarkkinointi Salibandya markkinoidaan vauhdikkaana, energisenä ja innovatiivisena lajina, joka tarjoaa kaiken ikäisille mahdolliseen pelata ja harrastaa lajia monella eri tasolla. Lajimarkkinoinnilla lisätään ihmisten kiinnostusta lajia kohtaan sekä pelaajana että katsojana. Markkinoinnissa hyödynnetään nykyaikaisia keinoja ja kanavia.

Salibandyliiton projekteissa pidetään mukana vahva lajimarkkinoinnillinen näkökulma.

Salibandyliiton uusi ilme ja logo hyödynnetään läpi koko organisaation. Yhteisen ilmeen ja viestinnän vaalimiseen panostetaan enemmän.

Huippusalibandyn markkinoinnista vastaa SSBL Salibandy Oy. Huippusalibandyn tunnettuutta ja kiinnostavuutta lisätään aktiivisin ja suunnitelluin toimenpitein.

Markkinointitoimenpiteiden tavoitteet pohjautuvat myös huippusalibandyn osalta Salibandyliiton strategiaan.

Huippusalibandyn markkinoinnissa etsitään aktiivisesti uusia ja innovatiivisia markkinointiratkaisuja. SSBL Salibandy Oy on edelläkävijöiden joukossa sosiaalisten medioiden ja uusien sovellutuksien hyödyntämisessä.

Huippusalibandysta kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuuksia seurata suoria liigaotteluita television sekä Internetin välityksellä. SSBL Salibandy Oy panostaa vahvasti liikkuvan kuvan monipuoliseen hyödyntämiseen.

Huippusalibandyn markkinoinnissa tullaan panostamaan entistäkin enemmän liigaseurojen markkinoinnin kehittämiseen ja tukemiseen.

Miesten Salibandyliigassa käynnistetään laaja kehitysprojekti markkinoinnin, myynnin ja viestinnän osalta. Liigaseurojen valmiutta vastata median tarpeisiin parannetaan ja heidän yhteistyötä kehitetään.

SSBL Salibandy Oy:n ja Nelonen Media yhteistyösopimuksen kautta tv-kanana Nelonen Sport Pro näyttää 25-30 suoraa Salibandyliigan ottelua. TV-ottelut tuotetaan vahvasti lajin näköiseksi, jotta ne tukevat lajimarkkinointia parhaalla mahdollisella tavalla. TV-otteluissa tuodaan esille salibandyn pelaajaja valmentajapersoonia henkilökuvahaastatteluilla.

Salibandyliigan ja maajoukkueen pelaajista luodaan esikuvia nuorille salibandyn harrastajille.

Pelaajat näkyvät Salibandyliigan markkinointimateriaaleissa ja heistä tehdään yhä tunnetumpia urheilua seuraaville ihmisille.

Naisten Salibandyliigaan ja Divariin tuodaan aikaisempaa enemmän markkinointitoteutuksia

ja molempien sarjojen tavoitteiden mukaisesti.

imagoa

kehitetään

Salibandyliiga ja Salibandyliitto kartoittaa vahvasti uusia kustannustehokkaita keinoja tuoda lajia esille. Markkinointipartnereiksi haetaan yrityksiä, jotka ovat sopivat lajin imagoon ja ovat edellä kävijöitä markkinointialalla.

Sivu

25

Liite. Talousarvio 2012