Toimintasuunnitelma 2015

Page 1

toimintasuunnitelma 2015

1


Sisällys

Yleistä

Yleistä ................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 3

Suomen Salibandyliitto ry (SSBL) on vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Salibandyliitto toimii siihen kuuluvien salibandya ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Toiminnassa Salibandyliitto pyrkii edistämään tasa-arvoa (toimintasäännöt). Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen Salibandyliiton perustamisesta.

Toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä......................................................................................................................................................................2 Tuloskortti. ...................................................................................................................................................................................................................................................................................2 Kriittiset menestystekijät. ...................................................................................................................................................................................................................................... 3 Asiakasnäkökulma.................................................................................................................................................................................................................................................. 3 Prosessinäkökulma................................................................................................................................................................................................................................................. 3 Talousnäkökulma...................................................................................................................................................................................................................................................... 3 Henkilöstönäkökulma........................................................................................................................................................................................................................................ 3 Avainseuratoiminta......................................................................................................................................................................................................................................................... 3 Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä. .................................................................................................................................................. 4 Naisten salibandyn MM-kisat 2015............................................................................................................................................................................................................ 5 Järjestötoiminta................................................................................................................................................................................................................................................................... 7 Seuratoiminta...................................................................................................................................................................................................................................................................... 10 Kilpailutoiminta. ...............................................................................................................................................................................................................................................................16 Viestintä..................................................................................................................................................................................................................................................................................... 20 Talous ............................................................................................................................................................................................................................................................................................. 23

Vuoden 2015 aikana jatketaan vuonna 2013 aloitettua toiminnan muutos- ja kehitysprosessia kohti ”Suomen parasta liikunta-alan palveluorganisaatiota”. Muutosprosessin toinen vaihe keskittyy asiakaskeskeisen ajattelutavan jalkauttamiseen toiminnan kaikilla osa-alueilla. Vuorovaikutusta jäsenseurojen kanssa lisätään mm. Avainseuroille rakennettavan yhteyshenkilöverkoston ja seuraparlamenttien avulla. Lisäksi asiakaskeskeiseen palvelukonseptiin kehitetään seuranta- ja arviointimittareita toiminnan ja tulosten arvioimiseksi. Vuonna 2014 rakennettua ja käyttöönotettua toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmää kehitetään edelleen. Syyskuussa 2015 Suomen Salibandyliitto ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Juhlavuoden teemaan järjestetään ja linkitetään erilaisia tapahtumia. Naisten MM2015-kisojen organisointi ja kisoihin liittyvä ”kisamatka” tulee olemaan toimintasuunnitelmavuoden painopisteenä. Kisojen teemana on ”Magical together”. Onnistuneiden kisojen järjestäminen edellyttää koko Salibandyliiton henkilöstön ja salibandy-yhteisön vahvaa sitoutumista. Kaudella 2014–2015 kokeiltu keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä otetaan käyttöön kaikilla sarjatasoilla kaudeksi 2015–2016. Kevätkauden 2015 aikana käydään salibandyn sidosryhmien kesken strategiaprosessi, jonka tuloksena syntyy uusi salibandystrategia. Strategiatyötä koordinoi syksyllä 2014 nimetty strategiatyön ohjausryhmä. Valtuusto käsittelee ja hyväksyy uuden strategian huhtikuun lopussa.

3


Toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä

Kriittiset menestystekijät

Vuonna 2013 kehitettyä ja käyttöönotettua toiminnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmää jatketaan ja kehitetään. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään perustoiminnan lisäksi suurta huomiota kehityskohteisiin. Salibandyliiton tuloskortista johdetaan sektorikohtaiset kehityssuunnitelmat siten, että eri sektoreiden toiminta tukee toisiaan ja sektoreiden välinen vuorovaikutus toimii. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käydyissä henkilökohtaisissa kehittymis- ja tavoitekeskusteluissa määritellään kullekin toimihenkilölle henkilökohtaiset tavoitteet ja mittarit toimintasuunnitelmavuodeksi. Tuloskortissa ja sektorikohtaisissa kehityssuunnitelmissa huomioidaan asiakas-, prosessi-, talous- ja henkilöstönäkökulma. Tuloskortin, sektorikohtaisten kehityssuunnitelmien ja toimihenkilöiden henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan ”liikennevalo” -mittareilla kolmannesvuosittain.

asiakasnäkökulma

Toiminnan lähtökohtana ovat organisaation määritetyt arvot: arvostus-luottamus-vapaus sekä asiakkaiden arvo-odotukset: asiantunteva-osaava-avoin-aktiivinen.

talousnäkökulma

A1 Asiakkaiden palvelukokemus paranee A2 Medianäkyvyys ja tiedotusaktiivisuus lisääntyy ja monipuolistuu A3 MM2015-kisamatka ja kisat onnistuvat hyvin

prosessinäkökulma

P1 Toiminnan kannalta tärkeimpien prosessien organisointia parannetaan ja sektoreiden välistä yhteistyötä lisätään T1 Liiton kirjanpidollinen tulos on positiivinen (Ylijäämä 100 000 €)

henkilöstönäkökulma

Tuloskortti

H1 Henkilöstön osaaminen kehittyy ja on oikein kohdennettu H2 Määritellyt tavoitteet ohjaavat päivittäistä työtä

asiakasnäkokulma

prosessinäkökulma

A1 Asiakkaiden palvelukokemus paranee

P1 Toiminnan kannalta tärkeimpien prosessien organisointia parannetaan ja sektoreiden välistä yhteistyötä lisätään

A2 Medianäkyvyys ja tiedotusaktiivisuus lisääntyy ja monipuolistuu A3 MM2015-kisamatka ja kisat onnistuvat hyvin

P2 Sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen kehitetään uusia menetelmiä P3 MM2015-kisamatkan ja kisojen järjestäminen onnistuu hyvin

talousnäkökulma

henkilöstönäkökulma (oppiminen ja kasvu)

T1 Liiton kirjanpidollinen tulos on positiivinen (Ylijäämä 100 000 €)

H1 Henkilöstön osaaminen kehittyy ja on oikein kohdennettu

T2 Kilpailutoiminnan välittömät ottelukohtaiset yksikkökulut pysyvät hallinnassa (kasvu max. 3 %) T3 MM2015-kisamatka ja MM2015-kisat järjestetään taloudellisesti kestävällä pohjalla

H2 Määritellyt tavoitteet ohjaavat päivittäistä työtä H3 Johtoryhmän työskentely tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työssä onnistumista H4 Kokeilukulttuurin jalkauttaminen päivittäiseen toimintaan H5 Henkilöstön keskinäinen kommunikointi ja vuorovaikutus tukee sektoreiden yhteistyön lisäämistä H6 Organisaatiokulttuurin arvot (a-l-v) toteutuvat H7 MM2015-kisamatka ja kisat toimivat henkilöstön osaamisen ja motivaation lisääjänä

4

Avainseuratoiminta Avainseuratoiminta on uusi toimintamalli ja kokeilu salibandyssa. Uuden toimintamallin tavoitteena on helpottaa seurojen arkea ja toiminnan kehittämistä, lisätä, varmistaa ja helpottaa seurojen liiton vuorovaikutusta, parantaa asiantuntemusta palvelutarpeista sekä lisätä ja parantaa avainseurojen keskinäistä vuorovaikutusta. Avainseuroiksi on nimetty 44 salibandyseuraa. Avainseuroille nimetään oma yhteyshenkilö Salibandyliiton toimihenkilöistä. Avainseurat ja yhteyshenkilöt kohtaavat toisensa kaksi kertaa vuodessa, ja lisäksi vuorovaikutusta toteutetaan sähköpostilla, puhelimitse sekä videokokousten avulla (lync, skype). Salibandyliiton palveluista määritellään peruspalvelut ja asiantuntijapalvelut. Avainseurayhteyshenkilöt oppivat hallitsemaan peruspalvelutason asiakaspalvelun kaikilta liiton toimintasektoreilta. Lisäksi he toimivat asiantuntijoina omilla vahvuusalueillaan. Avainseurayhteyshenkilöiden toimintaa tuetaan ja kehitetään mentorointitoiminnalla. Avainseuratoiminnan ensimmäisen toteutusvuoden aikana seuroja ja yhteyshenkilöitä kannustetaan tekemään kokeiluita: tavoitteena on tehdä vähintään 10 kokeilua Avainseuratoiminnan merkeissä. Kokeilut tulee dokumentoida (videoita, valokuvia) ja niistä saatu oppi/kokemus puretaan kokeilun jälkeen.

5


Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä on kokeilussa kaudella 2014 – 2015. Keväällä 2015 arvioidaan järjestelmän toimivuutta ja tehdään päätökset järjestelmän laajentamisesta koskemaan kaikkia sarjoja kaudella 2015–2016. Keskitetyssä maksujärjestelmässä Salibandyliitto suorittaa erotuomaripalkkiot keskitetysti seurojen puolesta ja laskuttaa erotuomaripalkkiot seuroilta. Kauden päätyttyä tilit tasataan, eli seuroille joko palautetaan ennakkoon liikaa laskutettu summa, tai laskutetaan lisää, jos kuluja on toteutunut enemmän kuin osattiin arvioida. Ennakkolaskutus tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, siten että ensimmäinen laskuerä on noin 60 % koko kauden erotuomaripalkkioista ja matkakulukorvauksista ja toinen noin 40 %. Ensimmäinen lasku erääntyy 30.9. ja toinen 28.2. Toukokuussa tehdään tasauslaskelma, jolloin joko palautetaan seuralle rahaa tai laskutetaan lisää.

Naisten salibandyn MM-kisat 2015 MM-kisat palaavat Suomeen kun 10. IFF:n naisten salibandyn MM-kisat järjestetään joulukuussa 2015 Tampereella. Ottelupaikoiksi on valittu Hakametsän Halli ja Tampere Areena. Kisojen toimintaa ohjaavat valitut kolme arvoa: Tavoitteeksi on määritelty neljä pääkohtaa:

Ilo ja intohimo salibandysta

Tasa-arvo

Järjestelmän toiminta perustuu sarjanhallintaan, josta ottelutiedot siirretään sbet-ohjelmaan. Erotuomariasettelu ja palkkioiden laskutus tapahtuvat sbet:issä, missä ne tarkastetaan ja hyväksytään ennen siirtoa kirjanpitotoimiston palkkahallintaohjelmaan (Netvisor). Järjestelmän ylläpitokustannukset ovat noin 3 € / erotuomaripalkkio. Kustannus koostuu kirjanpitotoimiston (Rantalainen Oy) ja sähköisen erotuomaripalkkiojärjestelmän (Effectit Oy) ylläpidosta ja kehitystyöstä.

Yhteisöllisyys

MM-kisoista toteutetaan kisamatka jonka yksi huipennus on MM-finaali. Kisamatka jatkuu myös finaalin jälkeen ja jää pysyvästi elämään erilaisina nais- ja tyttösalibandya ja yhteisöllisyyttä tukevina toimintoina. Kestävällä kehityksellä nostetaan lajin imagoa ja lisätään harrastajamäärää tyttöjen ja naisten keskuudessa. Vahva yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa luomalla uusia liikunnallisia käytäntöjä ja kampanjoimalla syrjäytymistä vastaan Taataan huippu-urheilijoille huippuolosuhteet ja lisätään heidän tunnettavuuttaan

Arvoja ja tavoitteita yhdistämällä syntyy kisojen ainutlaatuinen henki ja yhteenkuuluvuus, joka jatkaa siitä mihin olemme 2010 MM-kisoissa jääneet, Magical Gamesista tulee Magical Together.

6

Tavoite

Tulos / Mittari

Kisat järjestetään 4.– 12.12. / Yle:n kanssa sopimukseen lähtetyksistä

Kisat ovat 4.– 12.12. ja kaikki Suomen ottelut näkyvät suorina/jälkilähetyksinä Ylellä

A1, A2, A4, P3, T3

MM-kisoista kuullaan ja nähdään vuoden ympärillä niin salibandyperheessä kuin sen ulkopuolella

Promotapahtumien tavoitteet toteutuvat

A2, A4, P2, P3, H5, H7

Hakametsän halli on täynnä finaalipäivänä

Lipunmyynti ja promoaminen on onnistunut ja yleisötavoite saavutettu

A4, P3, T3, H2

Magical Together -teemasta tulee ainutlaatuinen ja yhdistävä henki

X-kuvakilpailusta tulee menestys johon osallistutaan myös Suomen ulkopuolella/ lasketaan määrät

A2, P3

7

Näkökulma


Järjestötoiminta Tavoite

Tulos / Mittari

Näkökulma

MM2015 yhdessä Tampereen kaupungin kanssa pidetään esimerkkinä syrjäytymistä vastaisissa kampanjoissa

Kampanja, jossa ollaan mukana, jatkuu kisojen jälkeenkin ja muuttuu valtakunnalliseksi kampanjaksi

Tarjota huippu-urheilijoille huippu-olosuhteet

Kisa-areenat ja kisaympäristö tukevat urheilijoiden tarpeita ja kisojen tekniset vaatimukset ovat kunnossa

A4, P1, P3, H2

MM-kisat ovat vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa ennen kisoja ja kisojen aikana

MM-kisojen viestintäsuunnitelmassa sosialinen media toimii yhtenä pääviestintäväylänä, kaikki kohderyhmät osallistuvat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa

A1, A2,

MM2015-Timanttiturnaukset nais- ja tyttösalibandypelaajille ja yhteistyökumppaneille tukemaan kisafiilistä

Suurin osa turnauksen osallistujista matkustaa Tampereelle kisoihin

A3, A4, P2, P3, H5

Kasvatetaan yhteistyöverkostoja

MM-kisoihin saadaan uusia yhteistyökumppaneita, jotka jatkavat kisojen jälkeen kumppaneina

A4, P2, P3, T3, H7

Lajin imago nousee

Huomioidaan ja nostetaan esille Respect- teeman kautta pitkään lajin parissa toimineita. Sen lisäksi saadaan naisia mukaan toimintaan valmentajiksi, seuran tehtäviin tai vapaehtoiseksi kisoihin.

A4, P2, H6

Tyttöjen ja naisten harrastajamäärä kasvaa.

Pelaajien ja joukkueiden määrä kasvaa pysyvästi kisojen jälkeen.

A3, A4, H2

Ympäristöä huomioidaan ja säästetään niin paljon kuin mahdollista.

Ekologisuus pystytään huomioimaan ja saadaan kisoille tunnustusta asiasta.

A3, A4, P3

MM2015-kisat pysyvät budjetissa

Ekologisuus pystytään huomioimaan ja mitoitetaan tulojen mukaisesti.

T1, T3

A4, A3, H4, P2

Liiton järjestötoiminta: hallitus, valiokunnat, valtuusto, aluekokoukset, liittokokous

Asiakaspalvelu Henkilöstöhallinnon kehittäminen Kansainvälinen toiminta: IFF:n hallitus, valiokunnat ym. kehitystyöryhmät

Jäsenpalvelut: uudet ja eroavat jäsenseurat yhteyshenkilömuutokset, seurakäyttäjätunnukset, jäsen- ja pelaajarekisteri

järjestötoimintasektori

Seuratoiminnan tukitoimet: Avainseuratoiminta, Seurojen järjestötoiminnan ja hallinnon kehittämisen tuki, ilmoittautuminen

Kokous- ja matkustusjärjestelyt Talouden tukitoimet: laskutus, perintä, ostolaskut, keskitetty erotuomaripalkkioiden makujärjestelmä

Kilpailutoiminnan tukitoimet: pelaajasiirrot, edustusoikeudet, pelaajalisenssit, ilmoittautuminen

Järjestötoimintasektoriin kuuluvat liiton järjestötoiminta, asiakaspalvelu, jäsenpalvelut, sähköiset järjestelmät ja olosuhdetyö. Järjestösektori tuottaa edellä mainittujen toimien lisäksi tukipalveluina liiton muille toimintasektoreille kokous- ja matkajärjestelyt, ostolaskujen käsittelyn ja laskutuksen, seurojen hallinnon ja järjestötoiminnan kehittymisen tuen sekä siviilipalvelusten hallinnoinnin ja henkilöstöhallinnon kehitystoimet. Järjestötoimintasektori toimii aktiivisesti salibandyn Avainseuraverkoston kanssa, ja osa sektorin työntekijöistä nimetään Avainseurojen yhteyshenkilöiksi. Järjestötoiminta vuonna 2015 Uudistuneen hallituksen toiminta ja liiton johtoryhmän vastuut määritellään Salibandyliiton johtosäännön avulla

8

Sähköiset järjestelmät

Olosuhdetyö

Hallitus kokoontuu tammi-kesäkuussa ja elo-marraskuussa kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa. Lisäksi pidetään sähköposti- tai videokokouksia (lync). Valiokuntien määrä ja tehtävät muokataan uuden hallituksen ohjauksen mukaisiksi Valiokuntien ja valituslautakunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti sähköposti-, puhelin- ja videokokouksina jäsenten ajankäytön tehostamiseksi ja matkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Sähköisen materiaalipankin käyttöä lisätään ja uuden järjestelmän hankintamahdollisuudet selvitetään. Alueellisia seuratoimijoita ja urheilijoita palkitaan paikallisissa Urheilugaaloissa yhteistyössä liikunnan ja urheilun alueorganisaatioiden kanssa Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) hallituksessa, valiokunnissa ja urheilijakomissiossa toimii useita suomalaisia. Kansainvälisen liiton toimisto sijaitsee Suomessa vuoteen 2017 asti voimassaolevan sopimuksen mukaisesti. Kansainvälisessä kehittymisohjelmassa Each One Teach One (EOTO) Salibandyliitto toimii aktiivisena mentorina. Mentoroitavat maat ovat Kanada, Viro ja Ukraina. Vuoden 2018 miesten MM-kisojen ennakkovalmistelut käynnistetään, mikäli IFF:n hallitus myöntää kisojen järjestelyoikeuden Suomelle.

9


Jäsenpalvelut, laskutus ja asiakasneuvonta Jäsenlaskutus ja joukkueiden osallistumismaksujen laskutus sekä ostolaskujen käsittely on pääsääntöisesti sähköistä. Keskitetty erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä laajenee kaikille seuroille, jolloin laskutuksen prosessien oikea-aikaisuus ja oikeaperusteisuus ovat keskeisiä kehityskohteita laskutettavan määrän moninkertaistuessa. Sarjamaksujen koronlaskennan- ja laskutuksen aikataulu ja prosessi täsmentyy, koska käytäntö on uusi ja prosessia harjoitellaan kauden 2014-2015 sarjamaksujen kohdalla.

Pelaajalisenssi- pelaajasiirto- ja edustusoikeusasioiden asiakaspalvelu toteutetaan keskitettynä. Internet-sivujen infoa kehitetään palautteen perusteella. Jäsenpalveluiden ja talousasioiden vuorovaikutusta ja tiedotusta kehitetään yhteistyössä salibandyn Avainseurojen kanssa.

Sähköiset järjestelmät ovat keskeisessä roolissa liiton jäsenpalveluissa. Jäsen, joukkue- ja pelaajarekisterinä käytetään Valo ry:n tuottamaa Sporttirekisteriä. Koulutuksiin ja sarjoihin ilmoittaudutaan sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Pelaajasiirrot toteutetaan sähköisen pelaajasiirtojärjestelmän kautta. Toimintavuoden aikana tärkein sähköisten järjestelmien kehityskohde on pelaajasiirtojen toteuttaminen täysin sähköisesti, ilman tulostustarpeita. Sähköiset järjestelmät ovat yhteydessä Sporttirekisteriin, ja mm. koulutusmerkinnät siirtyvät automaattisesti koulutukseen osallistuneen henkilön tietoihin. Olosuhdetyö koostuu kolmesta osa-alueesta liikuntapaikkarakentaminen ja -varustelu

liikuntapaikkavuorojen jakoperusteet ja taksat

tapahtuma- ja kenttäturvallisuus

Olosuhdetyön tärkeimpiä verkostoitumismuotoja ovat aktiivinen osallistuminen sekä valtakunnalliseen että alueelliseen järjestöyhteistyöhön, liikuntarakentamisen messuihin ja erilaisiin seminaareihin. Suoralla vuorovaikutuksella seurojen, kuntien ja niiden päättäjien sekä halliyrittäjien kanssa haetaan ratkaisuja salibandyn olosuhdeongelmien lieventämiseksi sekä alueellisesti että paikallisesti. Toimintavuoden aikana osallistutaan Sportec-liikuntapaikkarakentamisen messuille näytteilleasettajana ja MM2015-tapahtuman yhteydessä järjestetään valtakunnallinen olosuhdeseminaari.

kehitystavoitteet Tavoite

Tulos / Mittari

Näkökulma*

Asikaspalvelussa (sähköposti, puhelin, internet) annetaan tarkkaa ja täsmällistä tietoa vuorovaikutteisesti.

Lähtötaso 2014: arvio 75% asiakaskontakteissa asiakas saa vastauksen yhdellä yhteydenotolla. Vuonna 2015 yli 75% asiakaskontakteissa asiakas saa vastauksen yhdellä yhteydenotolla.

A1, P1, H2

Olemassaolevien sähköisten järjestelmien hyödyntäminen (ilmoittautumisjärjestelmä, pelaajasiirrot, spore, webropol) aiempaa paremmin sekä käytössä havaittujen ongelmien vähentäminen.

Ilmoittautumisjärjestelmää käytetään kaikissa Salibandyliiton tapahtumissa, pelaajasiirtojärjestelmä on täysin sähköinen, webropolin ja floorball.fi -sivujen kyselytyökalut työntekijöillä käytössä. Jatkuva, joustava sisäinen koulutus (erityisesti spore ja webropol) aina tarpeen ja tilanteen mukaan.

A1, P1, P2, H5, P3

Sektorin tehtävät ja toimenkuvat muuttuvat joustavasti tilanne- ja tarvearvion perusteella.

Kokemus oman toimenkuvan positiivisesta kehittymisestä. Töiden järjestelyissä muutokset ja resurssointi suunnitellaan paremmin.

A1, A3, A2, P1, P2, H1, H4, H5, H6, H7

Talouden tukitoimet (laskutus, maksumuistutukset, laskujen ja korkojen perinnän, ostolaskujen käsittely) toteutetaan sovitussa aikataulussa.

Laskut tehdään oikea-aikaisesti maksumuistutusten ja perintään siirrettävien laskujen perusteet ovat oikein. Ostolaskujen maksaminen aikataulussa, ettei niistä tule lisäkuluja. Myyntilaskut maksetaan entistä nopeammin.

T1, P1, H5, H2, H5, H6, P3

Matka- ja kokousjärjestelyt ovat loogisia ja kustannustehokkaita

Matka- majoitusvaraukset tehdään A1, P2, ohjeiden mukaisesti ja suunnitelmallisesti. T1, P3 Ohjeistus tähän ja myös matkojen perumiseen on tehty ja tiedotettu. Nettilomake. tuloskortista

*

10

11


Seuratoiminta Avainseurat Sinettiseurat

Valmennuskoulutus > prosessikoulutus > teemakoulutukset Nuorten ja aikuisten harrastustoiminta > seuroille > oppilaitoksille > työyhteisöille

Huippu-urheilu > maajoukkueet > verkostot Salibandyakatemia > juniorijoukkueille

SEURATOIMINTA

Tyttösalibandyn kehittäminen Lajikerhotoiminta > alakouluille > seuroille

Urheiluakatemia > pelaajille Pelaajapolku > 97–01 syntyneille

Erityisryhmät > sähköpyörätuolisalibandy

huippu-urheilu Maajoukkueet Naisten maajoukkueella on joulukuussa kotikisat Tampereella. Poikien MM-kisat järjestetään Helsingborgissa Ruotsissa. Tytöillä ja miehillä on arvokisoista välivuosi. Tyttöjen ja naisten maajoukkuetoimintaan tähtääviä tyttöjä valitaan tehoryhmään, joka leireilee Eerikkilän valmennuskeskuksessa. Opiskelijoiden MM-kisat ovat osa aikuismaajoukkueiden toimintaa. Urheiluakatemioiden valmennustoimintaa vahvistetaan ja maajoukkuepelaajia ohjataan voimakkaammin mukaan alueellisiin harjoitusryhmiin.

Salibandyn maajoukkuekalenteri Miesten maajoukkue

Naisten maajoukkue

7. – 8.2.

MM-projektin purku

5. – 8.2.

leiri 1.

22. – 26.4.

EFT, Ruotsi

22. – 26.4.

EFT, Sveitsi

22. – 24.5.

kesäleiri 1.

touko-kesä

leiri 2.

26. – 28.6.

kesäleiri 2.

4. – 7.6.

leiri 3.

9. – 13.9.

Ruotsi-ottelut

29.7. – 2.8.

leiri 4.

4. – 8.11

EFT, Tshekki

9. – 13.9.

Ruotsi-ottelut

4. – 8.11

EFT, Suomi

4. – 13.12.

MM-kisat, Tampere

U19 tytöt

U19 pojat

12

5. – 8.2.

Ruotsi-ottelu, Malmö

5. – 8.2.

Ruotsi-ottelu, Malmö

27.4.– 3.5.

MM-kisat, Helsingborg

syyskuu

leiri

syyskuu

leiri

27.10. – 1.11.

EFT, Suomi

4.– 8.11

EFT, Tshekki

13


pelaajan valmennus

valmentajakoulutus

Urheiluakatemiatoiminta Valtakunnallisesti salibandyn akatemiavalmennuksessa on 507 pelaajaa, 42 valmentajaa ja yhtensä 28 valmennusryhmää. Akatemiavalmentajille järjestetään kerran vuodessa yhteinen tapaaminen ja akatemiavierailut kohdennetaan toimintavuoden aikana seuraaviin paikkoihin: Joensuu, Turku, Tampere ja Seinäjoki.

Tasojen 1- ja 2 koulutustoiminta 2015

Pelaajapolku Liiton järjestämiä leirejä tai tähdistöotteluita. Pelaajia valmennetaan, testataan ja heidän kehitystään seurataan ikäluokkavalmentajien johdolla. Salibandyn Pelaajapolun tavoitteena on kasvattaa lahjakkuuksia urheilijoina, ohjata pelaajia suunnittelemaan ja yhdistämään opiskelu- ja urheilu-uraa sekä kartoittaa ikäluokan senhetkistä tasoa. Pelaajaseuranta pelaajapolulla aloitetaan pelaajien aloittaessa peruskoulun 7. luokan, 13–14-vuoden ikäisenä. Ensimmäiset pelaajapolkutapahtumat ovat peruskoulun 7. luokan keväällä, toukokuussa. Pelaajilla on mahdollisuus kulkea pelaajapolkua 5–6 kauden ajan, aina 18 ikävuoteen asti. Pelaajapolkutapahtumat järjestetään Suomen Salibandyliiton valmennuskeskuksessa Eerikkilän urheiluopistolla.

tapahtumat

2001-syntyneet tytöt, Pikku Pohjola 1 2. – 3.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015

2000-syntyneet pojat, Pikku Pohjola 2 14. – 15.5.2015 16. – 17.5.2015 23. – 24.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015

2000-syntyneet tytöt, Pikku Pohjola 2 2. – 3.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015

1999-syntyneet pojat, Pikku Pohjola 3 7. – 8.5.2015 9. – 10.5.2015 Tähdistöottelu, syksy 2015

1999 – 1995-syntyneet tytöt, Tehoryhmä 22. – 24.5.2015 13. – 16.8.2015

1998-syntyneet pojat, Pohjolaleiri 1. – 4.6.2015

2001-syntyneet pojat, Pikku Pohjola 1 9. – 10.5.2015 14. – 15.5.2015 16. – 17.5.2015 Tähdistöottelu 2015

Valmennuskoulutus 2015 | tason I Salibandyvalmentajakoulutus

Avoimet koulutukset

10 kpl

170 henkilöä

Tilauskoulutukset seuroissa

10 kpl

200 henkilöä

3 kpl

80 henkilöä

Valmennuskoulutus 2015 | tason II Salibandyvalmentajakoulutus

Avoimet & teemakoulutukset

Valmennuskoulutus 2015 | tason II ja III teema- ja täydennyskoulutukset

Teemakoulutukset

12 kpl

SalibandyAkatemia - Valmennusosaamisen integrointi paremmin seuratoimintaan Toukokuussa käynnistyy Salibandyakatemia toiminta seurojen juniorijoukkueille valmennuskeskuksessamme Eerikkilän Urheiluopistolla. Mukaan voivat hakea seurojen tyttöjen ja poikien D-ikäiset juniorijoukkueet. Kolmen päivän tapahtumissa (kaksi kertaa vuodessa) kehitetään samaan aikaan pelaajia, valmentajia ja seuran valmennuspäälliköitä. Prosessin aikana määritellään / tarkennetaan seuran valmennuslinja. Kunkin joukkueen prosessi on kaksivuotinen.

aikuisten ja nuorten harrastesalibandy

Pistemestari-kuntoilukonseptin koulutus jokaisella salibandyliiton seitsemällä alueella

Puolustusvoimien salibandypäivät neljässä varuskunnassa: Parola panssariprikaati 24.2. Muut kiertuepaikat ovat Ilmasotakoulu Tikkakoski, Uudenmaan prikaati ja Kainuun prikaati

Työpaikkasalibandyn SM-kilpailut (STPU) 25.4 Arena Center Myllypurossa ja Ruskeasuolla

Katusählykiertue touko-elokuussa 2015: 20–30 karsintaturnausta + finaali Narinkkatorilla 29.8.

1997-syntyneet pojat, Pohjola Cup 6. – 9.8.2015

Pelaajapolulla järjestetään 20 tapahtumaa, joissa on yhteensä 1004 pelaajaa, 220 valmentajaa ja 42 erotuomaria. Lisäksi ikäluokkavalmentajat (tarkista määrä Lasselta) kiertävät ympäri maata tekemässä pelaajavalmennusta ja -tarkkailuja.

14

250 henkilöä

15


nais- ja tyttösalibandyn kehittäminen, erityisryhmät ja koulut Tyttö- ja naissalibandy: Seurakontaktit

Määrä

Tyttösalibandyseuratapaamiset

12

Henkilömäärä (n.)

150

MM2015 Timanttiturnaukset

7

1800

Naisille suunnattu valmennuskoulutus

3

6 – 10

Muut salibandytapahtumat

(pelaaja-arvio)

10

kehitystavoitteet Tavoite

Tulos / Mittari

Valmennus- ja seurakoulutuksen integroiminen paremmin seuratoimintaan

Salibandyakatemian koulutustoimintaan osallistuneineiden pelaajien, valmentajien, valmennuspäälliköidenja seuratoimijoiden määrät

A1, A3, P1, P2, T1, H1, H2, H4

Valmennuslisenssijärjestelmän kehittäminen

Järjestelmä käytössä / ei käytössä. Yhteiskumppanisopimus harjoitepankista ja piirto-ohjelmasta ON / EI. Tyytyväisyyskysely vastineista valmentajille.

A1, P1, P2, T1, H1, H4

Huippu-urheilun tehostamistuen käyttö

Mitataan niitä asioita, joihin tehostamistukea on myönnetty!

A4, T1, T3, P3

Harrastetuotteiden mobiilisovellusten kehittäminen (Mestari-konseptit)

Säbämestarin mobiilisovellus ON / EI. Pistemestari-konseptin mobiilisovellukseen oheisliikeiden lisääminen TEHTY / EI TEHTY, applikaatioiden latauskertojen määrä

A1, T1, H1, H4

Timanttiturnaukset syksyllä 2015 jokaisella seitsemällä alueella

Kuinka monella alueella timanttiturnaus on järjestetty?

A3, A4 P3, H7

Kehitysvammaisten sarjatoiminnan käynnistäminen (jatkuu vuodelta 2014)

Sarjatoiminta KÄYNNISTYY / EI KÄYNNISTY

A1, A3, T2, P2, P3, A4

Kouluyhteistyö Tampereella naisten MM2015- kisoihin – hyvät käytänteet jatkuvat kisojen jälkeen ja laajenevat muihin kuntiin

Kirjallinen kuvaus kouluyhteistyöstä ja sen onnistumisesta TEHTY / EI TEHTY

A1, A2, A4, T3, P3, H1, H4, H7

Harrastelisenssien sisältöjen kehittäminen

Harrastelisenssien sisällöt uudistettu 3/2015

Koulutusten ja -seminaarien integroituminen naisten MM-kisoihin

Koulutusten ja seminaarien lukumäärä / osallistujien määrä MM2015-kisoissa

A1, A4, T3, P3

Oheisohjelmien organisointi ja koordinointi yhdessä seurojen kanssa kisamatkalla ja kotikisoissa 2015

Oheisohjelmien kuvaus ja toiminnan arviointi TEHTY / EI TEHTY. MM-kisojen tyytyväisyyskyselyyn tehdään osio oheistoiminnoista.

A1, A4, T3, P3, H4, H7

Erityisryhmien salibandy: Tapahtumat

Määrä

Henkilömäärä (n.)

Sähköpyörätuolisalibandy (SM- ja Finlandia-sarja)

4

200

Kehitysvammaisten salibandyturnaus

1

200

Kuurojen Salibandyturnausturnaus

1

120

(pelaajat)

(turnauksen pelaajat)

lajikerhotoiminta – säbämestarin lajikerho ja -koulutus

Käynnistetään Kasva urheilijaksi Säbämestarin lajikerho kaikissa salibandyn avainseuroissa

Koulutetaan 40 seuraa ja 300 valmentajaa Säbämestari-koulutuksella (4 h)

sinettiseura- ja avainseuratoiminta

auditoidaan kymmenen sinettiseuraa ja järjestetään yhdessä Valon kanssa yhteinen seminaari kaikille sinettiseuroille koulutetaan sinettiseurojen ohjaajia ja valmentajia Säbämestari-koulutuksella käynnistetään avainseuratoiminta. Jokaiselle avainseuralle on nimetty yhteyshenkilö, joka tapaa seuran vähintään kaksi kertaa vuoden aikana. Tapaamiset dokumentoidaan. Avainseuratoimintaa arvioidaan tyytyväisyyskyselyllä 12/2014

Näkökulma*

tuloskortista

*

16

17


Kilpailutoiminta

Kilpailutoiminnan sektorin keskeisenä tehtävänä on sarjatoiminnan sekä erotuomaritoiminnan Kauden 2014–15 sarjoihin osallistuu yhteensä 2788 joukkuetta. Kasvua edelliskauteen verrattuna on 3 % ja suurin kasvu on tapahtunut D-G -junioreissa. Sarjoja pelataan sekä yksittäisinä otteluina että turnausmuotoisina sarjoina. Yksittäisinä otteluina pelataan pääsarjat, miesten II div., naisten I div. sekä junioreiden SM-sarjoista nuorten SM-sarja, B- ja C1-poikien SM-sarjat sekä tyttöjen SM-sarja. C-tyttöjen ja C2-poikien SM-sarjat pelataan turnausmuotoisina. Pääsarjoja ovat miesten ja naisten Salibandyliiga sekä miesten Divari. Muita aikuisten sarjoja ovat alueellisesti pelattavat miesten II – VI divisioonat sekä naisten valtakunnallinen I divisioona sekä alueellisesti pelattavat II – IV divisioonat. Aikuisten alimmat sarjatasot vaihtelevat alueittain. Näiden sarjojen lisäksi pelataan sekä miesten että naisten Suomen Cup. Juniori-ikäluokissa valtakunnallisia SM-sarjoja ovat nuorten SM-sarja, B-, C1- ja C2-pojat sekä tyttöjen ja C-tyttöjen SM-sarjat. Alueellisia sarjoja pelataan A-G-pojissa sekä nuorten tyttöjen I divisioona ja C-G-tyttöjen sarjat. Nuorimmat ikäluokat vaihtelevat alueittain. D-G- junioreiden pelitoiminnassa noudatetaan ensisijaisesti Salibandyliiton PeliMaailman, KisaMaailman ja KerhoMaailman sääntöjä sekä toissijaisesti kilpailusääntöjä. Tyttöjen ikäluokat muuttuvat syksyllä 2015 käynnistyvällä sarjakaudella liittohallituksen keväällä 2014 tehdyn päätöksen mukaisesti.

Etelä-Suomi (Helsinki) Länsirannikko (Turku) Sisä-Suomi (Tampere) Kaakkois-Suomi (Lappeenranta) Savo-Karjala (Joensuu) Pohjanmaa (Seinäjoki) Pohjois-Suomi (Oulu)

Jokaisella alueella on päätoimiset aluevastaavat (Etelä-Suomen alueella kaksi), jotka vastaavat sarjatoiminnan organisoimisesta. Sarjatoiminnan lisäksi alueellista toimintaa kehitetään ylläpitämällä ja luomalla uusia yhteistyöverkostoja jäsenseurojen, kuntien, muiden lajiliittojen ja halliyrittäjien sekä alueellisten erotuomariverkostojen kanssa. Alueilla toimivien työryhmien määrää tullaan lisäämään, jotta jäsenseurat pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan alueiden toiminnan kehittämiseen.

Savo-Karjala Sisä-Suomi KaakkoisSuomi

Länsirannikko Etelä-Suomi

joukkueet alueittain 2014–15 ES

LR

SS

KS

SK

PM

PS

Miehet

930

368

109

175

73

73

63

69

Naiset

218

71

35

47

11

15

19

20

A– C -pojat

353

122

47

75

32

25

28

24

A– C -tytöt

94

34

12

18

11

2

10

7

D– G -pojat

889

322

190

156

68

61

65

27

D– G -tytöt

131

51

30

13

7

12

11

7

Seniorit

162

95

13

24

12

7

0

11

1063

436

508

214

195

196

165

Erityisryhmät Yhteensä

18

Pohjois-Suomi

aa

sarjatoiminta

nm

Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatketaan erotuomarivaliokunnan (ETV) ja sen nimeämien vastuuhenkilöiden johdolla. ETV:n työn tukena toimivat sen työryhmät. Erityisenä painopistealueena on alueiden et -toiminnan johtoryhmien (erotuomarivastaavien, erotuomarikoulutusvastaavien, erotuomarivalmennusvastaavien ja erotuomariasettelijoiden) toiminnan tukeminen ja siten erotuomarimäärän kasvattaminen. EeNet -oppimisympäristön kehitystyötä jatketaan ja se otetaan vaiheittain käyttöön.

Salibandyliiton aluetoiminta on jaettu seitsemälle alueelle (aluetoimiston sijainti suluissa):

ja

Kilpailutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä toimihenkilöiden ja kilpailuvaliokunnan kanssa. Vuoden 2015 painopistealueina ovat tulospalvelujärjestelmän hyödyntäminen entistä paremmin tulosten ja pistepörssien päivittämisessä, sarjatoiminnan oikea-aikaisen ja tarpeellisen viestinnän kehittäminen sekä vuorovaikutus seurojen kanssa sarjatoiminnan kehittämiseksi.

aluetoiminta

Po h

Kilpailutoiminnan sektorin keskeisenä tehtävänä on sarjatoiminnan sekä erotuomaritoiminnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen.

11 2788

19


erotuomaritoiminta

kehitystavoitteet

Tavoitteet: Koulutuksen kehittämisen kautta taataan, että erotuomareiden taso on riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti. Erotuomarikoulutus tuottaa kysyntää vastaavan määrän aktiivisia ja osaavia erotuomareita. Myönteisen työskentelykulttuurin takaaminen erotuomareille Erotuomaritoiminta koetaan myönteisenä.

Erotuomaritoiminta ymmärretään samalla tavoin kiinteänä osana lajia kuin pelaaminen ja muu toiminta. Toimintaa ohjaavat liiton tavoitteet, säännöt ja päätökset sekä erotuomareiden eettiset periaatteet (SEL). Erotuomaritoiminnasta käydään rakentavaa ja toimintaa edistävää keskustelua.

Erotuomarisektorin yhteistyö seurojen, joukkueiden, valmentajien ja yksittäisten pelaajien kanssa on toiminnan kehittymiselle välttämätöntä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä lajin eri sidosryhmien välillä. Erotuomarikoulutuksessa painotetaan vuorovaikutustaitoja. Erotuomaritoiminnan julkisuuskuvan kohottaminen (et -brandi) on myös yhteinen tavoite. Kaikella toiminnalla edistetään yleisen myönteisen työskentelykulttuurin takaamista erotuomareille Erotuomarikoulutus Miesten pääsarjojen ja naisten liigan erotuomareille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät. Työryhmät vastaavat oman ryhmänsä koulutuksista ja omien ryhmiensä erotuomariluokitusmuutoksista. Liittoerotuomarien koulutusryhmän toiminta vakiinnutetaan. Kansainvälistä erotuomarivaihtoa jatketaan liigoissa muiden salibandymaiden kanssa. Alueen erotuomaritoimintaa johtaa valiokunnan nimeämä vastuuhenkilö ja kunkin alueen et -toiminnan johtoryhmä. ETV ja alue-et-koulutustyöryhmä kouluttavat jokaiselle alueelle alue-erotuomarikouluttajia. Nämä kouluttavat alueillaan alueen erotuomarivastaavan ja et -koulutusvastaavan johdolla alue-erotuomareita ja tarvittaessa pelinohjaajia. Erotuomarivalmennus ja otteluvalvonta Erotuomarivalmennuksen vastuuhenkilö ja työryhmä kouluttavat pääsarjaerotuomarivalmentajat (otteluvalvojat). Alueen erotuomarivalmennusvastaavat kouluttavat alueelliset et -valmentajat. Erotuomarivalmennusta jatketaan pääsääntöisesti aiemmassa muodossaan. Hyväksytty budjetti määrittää valmennukseen osoitetut resurssit. Otteluvalvontaa ja olosuhdetarkkailua suoritetaan yksittäisissä otteluissa sarjajärjestäjän tukena.

Tavoite

Tulos / Mittari

Ajankohtaisen viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen sekä yhtenäistäminen. Tätä kautta avoimuuden lisääminen kilpailutoiminan prosessissa.

Asiakaspalaute ja sen määrä sekä siihen reagoiminen.

A1, A2, A4, P1, P2, H1, H2,

Seurayhteistyön kehittäminen palvelemaan paremmin seurojen ja liiton välistä vuorovaikutusta kilpailutoiminnan laadun kehittämiseksi.

Jokaisella alueella on järjestetty kilpailutoiminnan yhteispalavereita seurojen kanssa. Joukkuemäärien kehitys.

A1, A3, P1, H4, H5

Kilpailusektorin sisäisten työtehtavien jako vahvuuksien mukaan.

Sektorin toimihenkilöiden arvio tehtävien jaon onnistumisesta.

H1, H7,

Tulospalvelujärjestelmän vakiinnuttaminen, systemaattinen hyödyntäminen ja kehittäminen siirtymällä asteittain kohti kokonaan sähköistä tulospalvelua.

Reaaliaikaisena tilastoitavissa sarjoissa käytössä ainoastaan sähköinen tulospalvelu kaudesta 2015– 16 alkaen.

A1, A2, P1, T1, T2, H1, H4

Erotuomaritoiminna toimintaKurssilaisten ja aktiivisten erotuomarien ilmapiirin parantaminen ja sitä määrän lisääntyminen sekä lopettamisten kautta erotuomarimäärän vähentäminen. lisääminen, toimihenkilöiden ja et-toimielinten yhteistyön lisääminen sekä yhteistyön kehittäminen erotuomarikerhojen kanssa.

A1, P1, P2, T1, H2, H4, H5

Kartoitetaan vaihtoehtoja pienimpien juniori-ikäluokkien erotuomaritoiminnan järjestämiseksi.

T1, T2, A1

Et-matkakulujen lasku.

Erotuomariasettelu ja luokitukset Asettelun pääsarjoissa tekevät ETV:n nimeämät henkilöt. Muissa sarjoissa asettelijoina toimivat alueiden et -asettelijat. Käytössä on 14 -portainen erotuomariluokitusjärjestelmä. Erotuomarin luokitus perustuu suoritettuun erotuomarikoulutukseen, et -valmennuksien dokumentteihin sekä muihin erotuomaritoimintaan liittyviin tekijöihin. Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksesta huolehtivat alueiden erotuomarivastaavien ja et -koulutusvastaavien johdolla alueen erotuomarikouluttajat. Koulutustilaisuuksia järjestetään kootusti alueilla. Lisäksi ns. seuratoimitsijakoulutuksia jatketaan.

20

Näkökulma

21


Viestintä 1. Media

6. Henkilöstö

2. Sosiaalisen median käyttäjät

viestinnän suorat kohderyhmät

5. Harrastajat Pelaajat Jäsenet

3. Yhteistyökumppanit

4. Vaikuttajat

Mediasuhteiden, kontaktien ja näkyvyyden parantaminen

Sosiaalisen median vahvan aseman kasvattaminen ja säilyttäminen

Kokeilukulttuurin kautta tehdyt innovaatiot ja uudet toimintamallit (edelläkävijänä suomalaisessa urheilun viestintäkentässä) Sisäisen viestinnän kehittäminen ja henkilökunnan sitouttaminen –”koko Salibandyliitto on mediatalo”

Yhteistyökumppaneiden tavoittaminen ja palvelu

Jäsenistön tavoittaminen ja palvelu

Organisaation keskeisenä sektorina viestintä läpi leikkaa koko liiton ja SSBL Salibandy Oy:n toimintaa. Viestinnän päätehtävä on tukea ja edesauttaa kokonaistavoitetta - olla Suomen paras urheilun palveluorganisaatio. Viestintäsektori toimii läheisessä yhteistyössä kolmen muun sektorin kanssa ja edesauttaa sektorien määrittelemien tavoitteiden toteutumista. Viestintäsektori toimii lajin markkinoinnin suunnittelussa yhteistyössä SSBL Salibandy Oy:n kanssa. Jäsenviestintä on yksi osa sektorin toimintaa. Keskeisimpinä kohderyhminä media ja sosiaalisen median käyttäjät.

22

Sähköinen viestintä Viestinnän tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä on kasvattaa lajin medianäkyvyyttä niin perinteisessä (printti ja tv) mediassa, kuin sosiaalisessa mediassa. Konkreettisina toimenpiteinä laajamittaisen verkkosivu-uudistuksen jatkokehitys, liikkuvan kuvan lähetysalustan markkinoiminen ja sosiaalisen median kontaktipinnan tuominen jäsenten, ison yleisön ja yhteistyökumppaneiden vuorovaikutukselliseen käyttöön. Mediasuhteet – niiden ylläpito, kehittäminen ja laajentaminen ovat keskeinen osa viestinnän sektorin toimintaa. Muutosta leimaa voimakas visualisuus ja liikkuvan kuvan käytön suuri lisääntyminen. Sähköisen viestinnän sisältökehitystä tekevät viestintäsektorin kanssa yhteistyössä organisaation kolme muuta sektoria ja SSBL Salibandy Oy. TV ja nettilähetykset Viestinnän sektori tukee, auttaa ja pyrkii kehittämään salibandyn tv-näkyvyyttä. Nykyinen tv-sopimus Ylen kanssa jatkuu kevääseen 2015. TV-kumppania autetaan ja tuetaan lähetysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdessä tv-lähetysten rinnalla kehityskohteena ovat omalle alustalle tuotetut nettilähetykset. Tavoitteena on kasvattaa suorien salibandyotteluiden katselua ja näkyvyyttä voimakkaasti. Nettilähetyksiä tuotetaan myös yhteistyössä kumppanien (Veikkaus ja IS) kanssa. Lisäksi vuorovaikutuksellista (sosiaalisen median käytön katseluun yhdistävää) ajankohtais- ja keskusteluohjelmatuotantoa suunnitellaan. Mediaseuranta ja yhteistyö median kanssa Viestinnän sektori seuraa tarkasti perinteistä printtiä ja sähköistä mediaa. Vuorovaikutus ja yhteistyö isojen mediatalojen kanssa kuuluu sektorin strategiaan. Lisäksi mediaseurantaa tehdään tarkasti sosiaalisen median (mm. Twitter, blogit, Facebook, Instagram) puolella. Puheenaiheisiin reagoidaan ja niitä ollaan myös itse synnyttämässä. Uudet haasteet ja suunnitelmat Viestintäsektori suunnittelee sisältöä Salibandyliiton juhlavuodelle 2015. Asiasta perustetaan työryhmä. Naisten 2015 MM-kotikisojen suunnittelu. Viestintä edustettuna työryhmässä. Myös finaalitapahtuma 2016 tulee mukaan suunnitteluun. Viestintäkoulutusten suunnittelu. Kansainvälinen toiminta ja sen kehittäminen. Viestinnän sisäisen roolijaon kehittäminen.

23


Talous kehitystavoitteet Toimenpide

Tulos / Mittari

Vuorovaikutus viestinnän suorien kohderyhmien kanssa, Media, Sosiaalinen media / käyttäjät, Yhteistyökumppanit, Vaikuttajat, Harrastajat / pelaajat / jäsenistö, Henkilöstö

kontaktien määrän kasvattaminen suorien / priorisoitujen kohderyhmien mukaan / seuranta (viikkotasolla)

Viestinnällinen onnistuminen MM2015

medianäkyvyys (sponsor insight, sos. median mittarit FB / twitter / instagram, verkkosivuvierailut / MM- uutiset) roolijako

A1, A2, A4, P3, T3, H1, H2, H5, H7

Verkkosivujen / sos. median sisällön henkilöstön koulutus ja mukaanotto tuottamisen työnjako ja rooolitus (nettisivut + sos. media), sos. median työhön (kartoitetaan myös uudet liittyvät julkaisut tekijät / kumppanit)

A1,A2, A4, P1,P2, P3, H1,H2

Uuden sähköisen sisällön suunnittelu ja toteutus (video, sos. media, jutut, kuvat jne.)

keskustelun ja vuorovaikutuksen syntyminen, kävijä- / katsojamäärät

A1, A2, A3, A4, P3, T3, H1,

YLE-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu

Katsojaluvut, YLE:n tyytyväisyys ja tahtotila jatkosopimukseen,

A1, A2, A4, P1, P2, P3, H4,

Oman nettilähetystuotannon tason vakiinnuttaminen ja lähetysten markkinointi

Katsojaluvut / tekninen toimivuus / yleinen näkyvyys (sponsor insight)

A1, A2, P1, T1, H1, H4

Mediaseurannan suunnittelu ja toteutus - tulosten analysointi (sponsor insight, finpanel, google analytics)

sponsorinsight, finpanel, google analytics

A1, A2, A4, P1, T1, H2

Viestinnän kampanjat muilla sektoreilla (turnaukset, Pistemestari, Tyttösäbä jne)

osallistujamäärät, lataukset,

A1, P2, T1, H5

Viestinnän roolin vahvistaminen huippusalibandy tapahtumissa

ko. kokonaisuuden onnistuminen (näkyvyys, katsojamäärät, sponsor insight, pelaajien tunnettuus)

A1, A2, A4, P1, P3, T1, T3, H1, H2, H7

Maajoukkueiden viestinnän vahvistaminen

sponsor insight, sos. media mittarit - tarinoiden, persoonien ja ilmiöiden nostaminen

A1, A2, A4, P1, P3, T1, T3, H1, H2, H7

Uutiskirjetuotanto

kaupallinen ja tiedotuksellinen kulma, mainostajien määrä, säännöllisyys (2 krt. / kk)

A1, P1, H4, H5

Juhlavuosi "Salibandy 30 v!" - tuotannot

näkyvyys (sponsor insight, sos. media)

A1, A2, A4, P3, H4, H6, H7

24

Näkökulma

A1, A2, A4, P1, P3, T1, H1, H2, H3, H4, H5, H6

Toimintasuunnitelmavuonna taloudenhallinta tulee olemaan merkittävässä roolissa. Kustannuspaineiden noustessa systemaattisella kulukurilla ja taloudellisesti tehokkailla ratkaisuilla kyetään toiminta organisoimaan suunnitellulla tavalla. Talouden seurannan tehostaminen tapahtuu sektoreittain. Toiminnan johtamis- ja ohjausjärjestelmän mukaisesti sektorit vastaavat itsenäisesti toiminnan suunnittelusta myös taloudellisesti sekä sektorin kulukurista. Uuden lisähaasteen talouden hallintaan tuo uusi erotuomaripalkkioiden maksujärjestelmä, jonka volyymi on vuonna 2015 660.000 euroa. Naisten MM2015-kisat kasvattavat liiton toimintaa toimintasuunnitelmavuonna. Naisten MM2015-kisojen kokonaisbudjetin suuruus on n. 800.000 euroa. Merkittävä osa liiton tulorahoituksesta tulee jäsenistöltä. Suurimpina tuloerinä ovat osanottomaksut (34 %) ja lisenssimaksutuotot (20 %).

SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2015 Erityisavustukset 2%

Toiminta-avustus 13 %

Erityismäärärahat 3%

Muut tuotot 0% Yhteistyösopimukset 6%

Osanottomaksut 34 %

Lisenssimaksutuotot 20 %

Jäsenmaksutuotot 3%

Pääsylipputulot 4%

Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Palveluorganisaatiossa henkilöstökulujen osuus on 23 prosenttia, matka- ja majoituskulujen osuus on 22 prosenttia. Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien vuokrien osuus on 17 prosenttia kulurakenteesta. Ulkopuolisten palveluiden osuus on 10 prosenttia.

25


Talousarvio 2015 varsinainen toiminta

SSBL:n kulujakauma 2015 Materiaalikulut 2%

Muut varsinaisen toiminnan kulut 7%

Varainhankinnan kulut 4%

Matkakulut 23 %

Palkat 19 %

Budjetti 2015

Budjetti 2014

2 607 080

2 395 315

2 348 089

347 305 1 190 950

0 519 750

35 949 564 382

Tuotot yhteensä

4 145 335

2 915 065

2 948 420

Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut

-2 520 123 -319 557

-1 908 458 -301 315

-1 734 616 -289 939

-2 839 680 -25 633 -1 330 130 -778 544 -1 722 344 -155 946 -558 477

-2 209 773 -6 700 -1 116 961 -559 245 -1 465 646 -96 896 -402 021

-2 024 555 -3 506 -1 132 422 -658 078 -1 395 994 -112 649 -417 996

-7 410 754

-5 857 242

-5 745 200

Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -3 265 419

-2 942 177

-2 796 780

Osanottomaksut yhteensä Pääsymaksut Pääsymaksu/pääsylipputulot Muut tuotot yhteensä

Henkilöstökulut yhteensä Poistot yhteensä Vuokrat yhteensä Ulkopuoliset palvelut yhteensä Matkakulut yhteensä Materiaalikulut yhteensä Muut varsinaisen toiminnan kulut Kulut yleistoiminta

Ulkopuoliset palvelut 10 %

varainhankinta Henkilösivukulut 4%

Vuokrakulut 17 %

Toimintasuunnitelmavuoden 2015 talousarvion loppusumman suurus on 7,7 miljoonaa euroa (v. 2014 6,0 M€). Liiton taloudellinen tulos vuodelle 2015 on yljäämäinen 68.618 euroa. Talousarvion loppusumma on 28 prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 talousarvion loppusumma. Merkittävästä kasvusta valtaosa johtuu keskistetyn erotuomareiden maksatusjärjestelmän ja MM2015-kisojen aiheuttamasta volyymin kasvusta. Tarkemmat taloustiedot ilmenevät viereisellä sivulla olevasta talousarviosta 2015.

Budjetti 2015

Tilinpäätös 2013

Tuotot yhteensä Kulut Kulut yhteensä Varainhankinta yhteensä

2 189 543

2 039 032 1

891 361

-263 505 1 926 038

-91 000 1 948 032

0 1 891 361

Tuotto- /kulujäämä

-1 339 382

-994 146

-905 419

Rahoitustuotot ja kulut Tuotot Osinkotuotot Korkotuotot Vuokratutot

1 000 3 000 0

1 000 5 000 0

870 2 508 0

Kulut Korkokulut Muut rahoituskulut

-1 000 0

-1 000 0

-1 240 0

Rahoitustuotot ja -kulut

3 000

5 000

2 138

-1 336 382

-989 146

-903 281

0

0

0

1 000 000 130 000 275 000 1 405 000 68 618

950 000 70 000 40 000 1 060 000 70 854

869 000 60 000 27 000 956 000 52 719

68 618

70 854

52 719

Omatoiminen tuotto- /kulujäämä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Yleisavustukset Valtion toiminta-avustus Valtion erityisavustukset Muut yleisavustukset Yleisavustukset yhteensä Kokonaistuotto- /kulujäämä Tilikauden tulos

26

Budjetti 2014

Tilinpäätös 2013

27


Suomen Salibandyliitto ry Finnish Floorball Federation Alakiventie 2, FI-00920 Helsinki tel +358 (0)9 4542 140 fax +358 (0)9 28 4542 1420 www.floorball.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.