TOIMINTASuuNNITELMA 2017
sisällys vuoden 2017 toiminnasta ja tavoitteista .......................................................................................................................................................................................... 3 salibandyn visio ja strategia 2028 ........................................................................................................................................................................................................................ 4 salibandyn painopisteet......................................................................................................................................................................................................................................................................5 yhdenvertaisuus .........................................................................................................................................................................................................................................................................................................5 salibandyliiton tuloskortti ..................................................................................................................................................................................................................................................6 seura- ja kehityspalvelut ................................................................................................................................................................................................................................................................ 8 seurakehittymisen ohjelma ............................................................................................................................................................................................................................................. 10 erotuomaritoiminta .................................................................................................................................................................................................................................................................................. 11 kilpailutoiminta .....................................................................................................................................................................................................................................................................................................12 pelaamisen kehittäminen ......................................................................................................................................................................................................................................................... 14 huippu-urheilu .............................................................................................................................................................................................................................................................................................................16 viestintä ..............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................18 vaikuttaminen ja olosuhteet.......................................................................................................................................................................................................................................20 tapahtumat ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ 22 taloushallinto ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................24 salibandyliiton organisaatio ja toimintasektorit ................................................................................................................................. 27
SALIBANDYLIITOSTA LYHYESTI
S
UOMEN SALIbANdyLIITTO ry (SSbL) on vuonna
1985 perustettu valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Salibandyliitto toimii siihen kuuluvien salibandya ja sählyä harrastavien piirien ja aluejärjestöjen,
2 SA LI bA N dyLI ITTO
urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Salibandyliiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet, ja toiminnassaan se pyrkii edistämään tasa-arvoa (toimintasäännöt).
toim i n n a n j ohta ja n sa n at
S
vuoden 2017 toiminnasta ja tavoitteista
ALIbANdyLIITON TOIMINNAN kESkEISENä TAvOITTEENA on vuonna 2017 salibandyn vision, strate-
gian ja vahvistettujen painopisteiden mukaisen toiminnan toteuttaminen päivittäisessä toiminnassa yhdessä seurojen ja koko salibandyverkoston kanssa. Asetamme konkreettisia tavoitteita ja seuraamme niiden toteutumista säännöllisesti. Jatkamme lajin voimakasta kasvua ja luomme uusia pelaamisen mahdollisuuksia siten, että rekisteröityjen pelaajien määrä ylittää 65 000 henkilöä vuonna 2017. Kehitämme lasten kerho- ja salibandykoulutoimintaa yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa, kasvatamme tyttöjunioripelaajien määrää, luomme edellytyksiä alueellisten harrastesarjojen toiminnan kasvattamiseksi sekä teemme kokeiluja lajin monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on myös lisätä lajin parissa toimivien erotuomareiden määrää ja kouluttaa uusia erotuomareita etenkin aikuissarjoihin ja junioreiden valtakunnallisiin sarjoihin. Haasteenamme on edelleen lisätä salibandyn medianäkyvyyttä, kasvattaa lajin vaikuttavuutta sekä lisätä suuren yleisön ja vaikuttajien tietoisuutta salibandysta. Lisäämme sisällöntuotantoa digitaalisissa kanavissa ja aktivoimme liiton henkilökuntaa viestijöinä. Rakennamme yhteistyössä seuratoimijoiden kanssa alueellisia vaikuttajaverkostoja määritellen niiden tavoitteet ja toimintatavat. Vuoden kuluessa verkostoihin on saatu sitoutettua alueellisia vaikuttajia ja niiden toiminta on käynnistynyt vähintään neljällä alueella. Vuoden 2016 lopulla on käynnistetty salibandyn seurakehittymisen ohjelma salibandyn kehittymisen edistämiseksi. Sen tavoitteena on toimia konkreettisena työvälineenä seurojen toiminnan kehittämisessä sekä lisätä vuorovaikutusta ja osaamista sekä seuroissa että liitossa. Osana ohjelmaa toteutetaan kolme ylialueellista seuraseminaaria, joiden tavoitteena on lisätä seurojen keskinäistä vuorovaikutusta ja toimia seurojen kokemusten jakamisen foorumeina. Lisäämme koulutustarjontaamme hyödyntäen uusia koulutuksen toimintatapoja sekä kannustamme seuratoimijoita ja henkilökuntaamme kouluttautumaan.
Kehitämme edelleen myös sisäistä toimintakulttuuriamme ja toimintasektoreiden välistä yhteistyötä sekä kannustamme toisiamme ja seuratoimijoita kokeiluihin. Edistämme toiminnassamme yhdenvertaisuutta toteuttamalla yhdenvertaisuussuunnitelmaamme. Kehitämme käytössämme olevia järjestelmiä palvelun parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tavoitteenamme on vuonna 2017 ottaa käyttöön uusi jäsen- ja lisenssirekisteri, joka palvelee seuroja, lisenssinostajia ja liittoa entistä paremmin. Kehitämme myös liiton palvelusivustoa ja erotuomaripalkkioiden keskitettyä maksujärjestelmää (sbet) sekä lisäämme reaaliaikaisen tulospalvelun käyttöä. Huippu-urheilusektorilla toiminnan uudistamista jatketaan, mm. luodaan salibandyn kokonaisvaltainen valmennuslinja yhteistyössä maajoukkuetoimijoiden, seurojen ja liiton toimihenkilöiden kanssa sekä käynnistetään maajoukkuetie-toiminta. Lisäksi kehitämme alueellista valmentaja- ja ohjaajakoulutusta ja parannamme sen alueellista kattavuutta. Tuleva vuosi on myös erityisen vilkas tapahtumavuosi: Suomessa järjestetään huhtikuussa miesten neljän huippumaan turnaus EuroFloorball Tour ja lokakuussa seurajoukkueiden Champions Cup. Lisäksi huhtikuussa järjestetään toista kertaa salibandyn Superfi naali. Tavoitteenamme on kehittää merkittävästi salibandyn tapahtumaosaamista, tapahtumien katsojakokemusta ja tapahtumamarkkinointia yhteistyössä seurojen kanssa. Kari Lampinen toiminnanjohtaja
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 3
salibandyn visio ja strategia 2028 Salibandy tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla –
Love the way You Play Salibandy on Suomen suurin joukkuepeli
Olemme sekä harrastajien että lisenssipelaajien määrällä mitattuna Suomessa eniten pelattu joukkuepeli. Kehitämme salibandya ja sählyä sekä niihin liittyvää sarja- ja muuta toimintaa siten, että yhä useampi voi ottaa lajin omakseen.
Suomi on maailman paras salibandymaa
Suomalaiset ovat maailman parhaita salibandypelaajia ja suomalaiset seurat ovat maailman parhaita salibandyseuroja. Suomi on maajoukkuetasolla maailman paras salibandymaa. Teemme systemaattista ja pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta pelaajamme, joukkueemme, seuramme ja tapahtumamme ovat salibandymaailman parhaita.
TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015–2017
OLEMME
Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palveluorganisaatio – asiakaslähtöisyys
Rohkea
Toimintakulttuurin kehittäminen
Utelias
Lajin painoarvon kasvattaminen
Laadukas
Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin
Vuorovaikutteinen
4 SA L I bA N dyLI ITTO
sa l i ba n dyn pa i n op iste e t ja yh d enve rta is u u s
S
salibandyn painopisteet
alibandyn vision ja strategian toteuttamiseksi on vahvistettu seuraavat toiminnan painopisteet
vuoteen 2017 saakka:
. Salibandyliitto on Suomen paras liikunnan palvelu-
organisaatio – asiakaslähtöisyys Palvelemme asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme entistäkin paremmin asiakaslähtöisen ajattelun näkökulmasta. Olemme aktiivisia myös paikallisesti kehittäen seura- ja muuta alueellista toimintaa vastaamaan eri alueiden tarpeita.
. Toimintakulttuurin kehittäminen
Kehitämme Salibandyliiton johtamisjärjestelmää saavuttaaksemme parhaalla mahdollisella toimintatavalla strategian asettamat tavoitteet. Salibandyliitolla on selkeät sekä yhteiset että työntekijäkohtaiset tavoitteet, vastuut, roolit, pelisäännöt ja mittarit työn onnistumisen tukemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Asetamme haastavat ja innostavat tavoitteet ja nostamme toimintamme tasoa.
. Lajin painoarvon kasvattaminen
Salibandy on lajina laajasti arvostettu ja sillä on vahva paikallinen asema tehtäessä liikunta- ja terveyspoliittisia päätöksiä. Olemme aktiivinen toimija suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa sekä kansainvälisessä
salibandy-yhteisössä. Salibandya koskevat päätökset tehdään oikeiden tietojen pohjalta ja edistämme lajin esilläoloa, jotta sen myönteinen vaikuttavuus tulee huomioiduksi ja lajin tarpeet kuulluksi. Olemme alueellisesti aktiivinen paikallinen toimija maakunnallisen vaikuttajaverkostomme kautta.
. Myönteisen laji-imagon tuottaminen viestinnän keinoin Viestintämme on myönteistä, aktiivista ja strategisista tavoitteista kumpuavaa ja viestimme monipuolisesti kohderyhmiämme kiinnostavista asioista. Viestintä ei ole vain joidenkin velvollisuus, vaan jokaisen oikeus. Käytämme aktiivisesti median kaikkia ulottuvuuksia.
Tavoitteiden saavuttamiseksi salibandy haluaa lajina olla rohkea, utelias, laadukas ja vuorovaikutteinen. Kannustamme lajiyhteisöämme arvioimaan nykyisiä toimintamalleja parempaa palvelua etsien ja yhdessä kehittäen. Kokeilukulttuuri on osa toimintaamme. Etsimme aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kehittää lajia vastaamaan muuttuvan yhteiskuntamme ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Parannamme suunnitelmallisesti tekemisemme laatua ja kehitämme osaamistamme ja asiantuntemustamme huomioiden asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet. Suunnittelemme ja teemme asioita vuorovaikutteisesti yhdessä työskennellessämme kohti visiota.
yhdenvertaisuus
S
Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua lajitoimintaan kunkin omilla taidoilla ja motiiveilla.
alibandyliiton vuoteen 2028 ulottuva visio on,
että salibandy tuottaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla – Love the Way You Play. Vision ja lajin strategisen kehittämistyön ytimessä on siis tarjota jokaiselle kiinnostavia ja mielekkäitä tapoja kilpailla, harrastaa ja olla mukana salibandy-yhteisössä.
Salibandyliitto haluaa omalla esimerkillään ja toiminnallaan viestittää, että moniarvoinen ja yhdenvertainen liikunta on kaikkien oikeus. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua lajitoimintaan kunkin omilla taidoilla ja motiiveilla. Tehdyn yhdenvertaisuusraportin pohjalta valmistui Salibandyliiton yhdenvertaisuusohjelma 2016–19 sekä ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma vuodeksi 2016, jotka julkaistiin keväällä 2016 Salibandyliiton nettisivuilla. Vuodesta 2017 alkaen Salibandyliiton yhdenvertaisuussuunnitelma on integroitu osaksi normaalia perustoimintaa ja
yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet on huomioitu eri toimintasektoreiden suunnitelmissa. Yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet on kuitenkin koottu vuosittain myös erilliseksi yhdenvertaisuussuunnitelmaksi, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan. Salibandyssä yhdenvertaisuus ei ole projekti, vaan luonteva ja keskeinen osa perustoimintaa, ja sitä edistetään sekä pelikentillä että niiden ulkopuolella. Elämme maailmassa, jossa yhteiskunnan mahdollisuudet luoda hyvinvointipalveluita kansalaisilleen ovat jatkossa yhä rajallisemmat. Samaan aikaan puhutaan lasten, nuorten ja itse asiassa koko väestön liikkumattomuudesta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin. Salibandyn ja sählyn eri muodot ovat helposti lähestyttäviä pelejä, joilla on valtavasti potentiaalia eri väestöryhmien liikuttamiseen. Kehittämällä erilaisia pelimuotoja ja pelaamisen paikkoja kannustamme kaikkia liikkumaan. TOIMI NTASUU N N ITEL MA 2017 5
salibandyliiton tuloskortti 2017 asiakaslähtöisyys
A1
Luomme uusia pelaamisen mahdollisuuksia yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa ja saamme lisää toimijoita salibandyn ja sählyn pariin ja rekisteröitymään mittari: Lisenssimäärä ylittää 65.000 v. 2017
A2
A3
Käynnistämme salibandyn seuraohjelman, joka edistää salibandyn kehittymistä, lisää vuorovaikutusta ja osaamista seuroissa ja liitossa. Seurakehittyminen 360-projekti toimii konkreettisena työvälineenä seurojen toiminnan kehittämisessä. mittari: Seurakehittyminen 360 -projekti etenee vaiheeseen II, jossa verkkotyövälinettä ja seurakohtaamisia testataan seurojen kanssa. Ylialueelliset kolme seuraseminaaria toimivat seurojen kokemusten jakamisen välineenä. Suomalainen salibandyvalmennus on laadukasta ja kasvattaa pelaajia maailman huipulle mittari: Kansainväliselle huipulle tähtäävien pelaajien henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrä lisääntyy, huippu-urheiluohjelmassa mukana olevien pelaajien määrä kasvaa, seurajoukkueiden menestys Champions Cupissa (2 finaalipaikkaa)
painoarvo
P1
Salibandya koskevat tuki-, rahoitus- ja muut merkittävät päätökset tehdään lajin vaikuttavuuden, lisenssimäärän ja toiminnan laadun perusteella mittari: Salibandyn rahoitus kasvaa verrattuna vuoteen 2016 lajin kasvun ja vaikuttavuuden lisäyksen mukaisesti
P2
P3
P4
Rakennamme yhteistyössä seuratoimijoiden kanssa alueellisia vaikuttajaverkostoja määritellen niiden tavoitteet ja toimintatavat. Verkostoihin on saatu sitoutettua alueellisia vaikuttajia ja niiden toiminta on käynnistynyt. mittari: Alueelliset verkostot toiminnassa vähintään neljällä alueella Kommunikointi ja vuorovaikutus seurojen, päättäjien, vaikuttajien ja median kanssa on suunnitelmallista, säännöllistä ja dokumentoitua mittari: Kontaktointisuunnitelmat valmiina 12/2016, kontaktoinnit todennetaan kontaktirekistereistä Olemme aloitteellinen ja aktiivinen toimija salibandya koskevissa olosuhdehankkeissa mittari: Olemme mukana kaikissa salibandya koskevissa olosuhdehankkeissa ja mukanaolo on dokumentoitu
6 SA L I BA N DYLI ITTO
sa l i ba n dyl i iton tu los kort ti
toimintakulttuuri
T1
Lajin strategian läpivieminen konkretisoituu tavoiteasetannassa ja toteutuu päivittäisessä työssä, esimies- ja johtamistyöskentelyä terävöitetään mittari: Konkreettiset ja mitattavat sektorikohtaiset ja henkilökohtaiset tavoitteet, säännöllinen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja palaute
T2
Lisäämme koulutustarjontaamme ja uusia koulutuksen toimintatapoja. Kannustamme seuratoimijoita ja henkilökuntaamme kouluttautumaan. mittari: Eri osa-alueilla toteutettujen koulutusten määrä, koulutuksiin osallistuneiden toimijoiden määrä, koulutusmuotojen uudistaminen
T3
Kehitämme sisäistä toimintakulttuuriamme, mm. työelämätaitojen kehittäminen, toisten työpanoksen arvostaminen, sektoreiden välinen yhteistyö, kokeiluihin kannustaminen ja niiden toteuttaminen, viestivän organisaation edistäminen mittari: V. 2018 keväällä toteutettavan työilmapiirikyselyn tulokset
laji-imago
L1
L2
L3
Salibandyn medianäkyvyyden lisääminen, vaikuttavuuden kasvattaminen ja tietoisuuden lisääminen salibandystä mittari: Mediaseurantamittareiden tulosten parantuminen kokonaisuutena vrt. edellinen vuosi Suomen maajoukkueet menestyvät arvokisoissa mittari: 3 arvokisamitalia (naisten ja poikien MM-kisat, miesten World Games -turnaus), joista vähintään 2 kultaa Järjestämme onnistuneet huippu-urheilutapahtumat, mm. Superfi naali, miesten EFT-turnaus ja Champions Cup, kehitämme salibandyn tapahtumaosaamista ja käynnistämme MM 2020 projektin mittari: Tapahtumien katsojamäärätavoitteiden toteutuminen ja taloudellinen tulos, medianäkyvyys ja tapahtumakokemus sekä yhteistyökumppanuuksien arvo vrt. tavoitteet, tapahtumien järjestämisen toimintatapojen dokumentointi
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 7
seura- ja kehityspalvelut Seura- ja kehityspalvelut -sektoriin kuuluu järjestötoiminta, jäsenpalvelut, keskitetty asiakaspalvelu, sähköiset järjestelmät ja seuraohjelma, sekä tukipalvelut kuten henkilöstöasiat ja toimistopalvelut.
kärkihankkeet
1.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Lisenssipelaajat
Uusi Sporttirekisteri on toiminnassa.
Salibandy on mukana lajiliittojen yhteisessä järjestelmähankkeessa.
Salibandyliiton jäsenseurat
Kaikkia käyttäjiä paremmin palveleva avoin Sporttirekisteri, joka toimii jäsenrekisterinä, lisenssimyyntikanavana ja ilmoittautumisjärjestelmänä.
Uusi Sporttirekisteri otetaan käyttöön lisenssikauden alkaessa (1.8.).
Salibandyliitto
2.
Salibandyliiton jäsenseurat
Seurakehittyminen 360 -projekti toimii konkreettisena työvälineenä seurojen toiminnan kehittämisesä . Projekti edistää salibandyn kehittymistä, lisää vuorovaikutusta ja osaamista seuroissa ja liitossa.
Seurakehittyminen 360 –projekti etenee vaiheeseen II, jossa verkkotyövälinettä ja seurakohtaamisia testataan seurojen kanssa. Ylialueelliset kolme seuraseminaaria toimivat seurojen kokemusten jakamisen välineenä.
3.
Salibandyliiton jäsenseurat
Toteutetaan kolme ylialueellista seurafoorumia ja puheenjohtajapäivät. Tilaisuudet lisäävät uudella tavalla seurojen keskinäistä vuorovaikutusta ja toimivat seurojen kokemusten jakamisen välineenä.
13.– 14.1.2017 Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi.
Jäsenseurojen puheenjohtajat
28.– 29.1.2017 Länsirannikko, Kanta-Häme ja Kaakkois-Suomi. 25.11.2017 (alustava pvm) Puheenjohtajapäivät.
Jäsenseurojen toimihenkilöt
4.
20.– 21.1.2017 Savo-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa.
Jäsenseurojen yhteyshenkilöt
Jäsenseurat ovat paremmin tietoisia liiton ajankohtaisista asioista.
Seurakirjeet (uutiskirje) lähetetään kuukausittain.
Jäsenseurojen toimihenkilöt
Seuratiedottaminen on tarkoituksenmukaista, suunnitelmallista ja säännöllistä.
Nettisivujen seuratoiminta-osio on ajan tasalla ja sisältöä päivitetään säännöllisesti.
8 SA L I bA N dyLI ITTO
S e u r a - ja k e h it ys pa lve lut
järjestötoiminta
Hallitus kokoontuu tammi-kesäkuussa ja elo-marraskuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi pidetään tarvittaessa sähköposti- tai videokokouksia. Työryhmiä perustetaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Työryhmät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, tietyn asian ja työvaiheen toteutuksessa tarpeellisiksi arvioituja, ja varmistavat seurojen ja liiton edustajien vuorovaikutuksen. Valiokuntien ja valituslautakunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti sähköposti-, puhelin- ja videokokouksina jäsenten ajankäytön tehostamiseksi ja matkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Valtuuston sääntömääräinen varsinainen kokous järjestetään huhtikuussa. Sääntömääräiset aluekokoukset kutsutaan koolle huhti-syyskuussa ja sääntöjen määräämä liiton kokous marraskuussa. Alueellisia seuratoimijoita ja urheilijoita palkitaan paikallisissa Urheilugaaloissa yhteistyössä liikunnan ja urheilun alueorganisaatioiden kanssa.
jäsenpalvelut, laskutus ja keskitetty asiakaspalvelu
Jäsenlaskutus ja joukkueiden osallistumismaksujen laskutus sekä ostolaskujen käsittely ovat pääsääntöisesti sähköistä. Pelaajalisenssi-, pelaajasiirto- ja edustusoikeusasioiden asiakaspalvelu toteutetaan keskitettynä. Jäsenpalveluiden ja talousasioiden tiedotus vakiinnutetaan. Keskeinen informaatiokanava on Seuratoiminta-osio floorball.fi -sivuilla, joka pidetään ajan tasalla. Internet-sivujen sisältöä kehitetään palautteen perusteella. Toinen keskeinen kanava on seurojen yhteyshenkilöille suunnattu uutiskirje.
seura- ja kehityspalvelujen kokonaisuus Sähköiset järjestelmät
Keskitetty asiakaspalvelu (Tampere)
Järjestötoiminta
Henkilöstöasiat
seura-ja kehityspalvelut
Jäsenpalvelut
Seuraohjelma
Talouden tukitoimet
Toimistopalvelut
sähköiset järjestelmät
Jäsen-, joukkue- ja pelaajarekisterinä käytetään Valo ry:n tuottamaa Sporttirekisteriä. Toimintavuoden aikana otetaan käyttöön uusi Sporttirekisteri ja kauden 2017 – 2018 lisenssimyynti toteutetaan sitä hyödyntäen. Nykymuotoinen Sporttirekisteri on rinnalla toiminnassa niin pitkään kuin tarvitaan. Jäsenrekisterin uusimisen yhteydessä myös ilmoittautumisjärjestelmä tullaan uusimaan. Koulutuksiin ilmoittaudutaan jatkossakin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta.
erotuomaripalkkioiden keskitetty järjestelmä
Salibandyliitto käyttää keskitettyä erotuomaripalkkioiden sähköistä järjestelmää. Kaikki Salibandyliiton alaisten otteluiden erotuomaripalkkiot maksetaan keskitetysti. Järjestelmän kautta toteutuu noin 60 000 erotuomaripalkkiomaksutapahtumaa, jotka on aiemmin maksettu käteisellä kentän laidalla ennen ottelua. Tämä helpottaa merkittävästi seurojen toimintaa ja näin varmistetaan, että vuosi-ilmoitukset verottajalle hoidetaan jatkossa asianmukaisesti kaikkialla, ja seurojen resurssit ohjataan toiminnan kehittämiseen. Kaudella 2016 – 2017 pääsarjojen laskutus ja maksuliikenne on siirtynyt sähköiseen maksujärjestelmään. Lisäksi selvitetään yksittäisten otteluiden sarjoissa matkakulujen tasausmahdollisuudet sarjaan osallistuvien joukkueiden/seurojen kesken, samaan tapaan kuin pääsarjoissa on tehty jo usean kauden ajan.
Seuraava sääntömääräinen liittokokous pidetään marraskuussa 2017.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 9
S
seurakehittymisen ohjelma
EUrAkEhITTyMISEN OhjELMA TArkOITTAA kOkONAISUUTTA, jossa kohdataan seuratoimijoita eri-
laisissa ympäristöissä, tuetaan seurojen kehittymistä ja osaamisen kehittämistä sekä varmistetaan pitkäjänteinen vuorovaikutus liiton ja seurojen välillä. Vuoden 2017 painopistealueet ovat seurakehittymisen 360 -projektin II vaihe, työntekijöiden verkostotapaamisten lisääminen ja ylialueellisten seurafoorumien ja puheenjohtajapäivien toteuttaminen.
seurakehittymisen toimenpiteet Osaamisen kehittäminen (Lyhyet kurssit ja ammattitaitoa kehittävät tutkinnot)
Seurakehittyminen 360-projekti
Ylialueelliset seurafoorumit
Puheenjohtaja päivät liittokokouksen yhteydessä
seuraohjelma
Alueelliset seurakohtaamiset
Valtakunnallinen seurafoorumi
Salibandyn työntekijöiden alueelliset ja paikalliset verkostotapaamiset
Toiminnanjohtajapäivät parillisina vuosina
Ohjelman suunnitelma kattaa kolme vuotta: Vuonna 2017 toteutetaan ylialueelliset seurafoorumit tammikuussa ja puheenjohtajapäivä sääntömääräisen liiton kokouksen yhteydessä marraskuussa. Vuonna 2018 kokoonnutaan valtakunnalliseen Sinettiseuraseminaariin ja toiminnanjohtajapäiville. Vuonna 2019 on valtakunnallisen Salibandyn seurafoorumin vuoro.
10 SA L I bA N dyLI ITTO
Seurakehittyminen 360 -hankkeella tuetaan salibandyseurojen toiminnan parempaa organisoitumista.
Jokaisena mainittuna toimintavuonna toteutetaan alueellisia seurakohtaamisia, seuraparlamentteja ym. kunkin salibandyalueen ja -paikkakunnan tarpeiden ja kiinnostuksen mukaisesti. Seuratoimijoiden osaamista kehitetään sekä lyhyistä seuratoimijakoulutuksista informoimalla (uutiskirjeet seurojen yhteyshenkilöille), että ammattitaitoa kehittäviä tutkintoja hyödyntämällä ja rakentamalla. Seurojen päätoimisten työntekijöiden verkostotapaamisia jatketaan toimintavuoden aikana. Verkostotapaamisten toteuttajina voi paikkakunnasta ja alueesta riippuen olla Salibandyliitto, liikunnan ja urheilun alueorganisaatio tai toinen lajiliitto. Tavoitteena on helpottaa toiminnan kehittämistä, varmistaa vuorovaikutus liiton ja seurojen välillä, sekä seurojen kesken. Seurakehittymisen 360 -projektin II vaiheessa Salibandyliitto ja pilottiseurat testaavat sähköistä kehitystyökalua, jonka avulla tuetaan sekä helpotetaan seurojen suunnitelmallista kehittymistä. Pilottivaiheen jälkeen kehitystyökalun kehittämistä jatketaan yhdessä seurojen ja asiantuntijatahojen kanssa.
E rotu om a r itoim i nta
erotuomaritoiminta Erotuomaritoiminnan tehtävänä on taata, että otteluissa toimii riittävästi kaikille tasoille soveltuvia erotuomareita, joita koulutetaan ja valmennetaan laadukkaasti nykyaikaisin menetelmin.
kärkihankkeet
1. 2. 3.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Erotuomarien koulutus/valmennus ja erotuomariasettelu/ et-korvaukset
Sähköisten järjestelmien koordinointi (palvelusivuston ominaisuuksien ja käytön hyödyntäminen sekä varmentaminen)
Erotuomarien sähköiset palvelut, jotka ovat keskeneräisiä, saadaan keskeisiltä osilta valmiiksi. Erotuomarikoulutuksia suoritetaan verkko-oppimisympäristössä aikaisempaa laajemmin. Eri sähköisiä järjestelmiä kehitetään toimimaan paremmin yhdessä.
Erotuomarikoulutuksen laadullinen kehittäminen
Aikuisten otteluihin sekä juniorien kärkiotteluihin runsaasti uusia sarjoihin soveltuvia erotuomareita.
Rekrytoidaan ja koulutetaan aikuisten otteluihin soveltuvia erotuomareita. Koulutusta kohdennetaan tarkemmin eri tason tuomareille.
Alueellisen et-johtoryhmätoiminnan tukeminen ja uudistaminen
Alueelliset et-johtoryhmät toimivat yhdenmukaisella tavalla alueiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Vierailut alueiden et-johtoryhmien luona ja alueiden et-johtoryhmien työn tukeminen.
E
rotuomaritoiminnassa on otettu käyttöön
monia uusia sähköisiä järjestelmiä tukemaan erotuomarien koulutusta, valmennusta, erotuomariasettelua ja erotuomarikorvausten suorittamista. Näiden järjestelmien kehittämistä jatketaan ja niiden yhdessä toimimista kehitetään. Alueellista erotuomaritoimintaa tehdään alueiden etjohtoryhmien johdolla. Niiden työtä kehitetään aikaisempaa yhdenmukaisemmaksi ottaen kuitenkin alueelliset erityispiirteet huomioon. Erotuomarivaliokunnan vastuuhenkilöt ja liiton erotuomaripäällikkö vieraiJyrki Sirkka ja Heli Saario kuuluvat laajentuvaan, yli tuhannen koulutetun salibandyerotuomarin joukkoon.
erotuomaritoiminnan kokonaisuus Erotuomarivalmennus Erotuomarivaliokunnan toiminta
Alueellinen erotuomarikoulutus erotuomaritoiminta
Alueellinen erotuomarijohtoryhmätoiminta Kansainvälinen erotuomaritoiminta
Kansallinen huippuerotuomaritoiminta
levat eri alueiden järjestämissä koulutus- tai muissa tapahtumissa ja tukevat johtoryhmien toimintaa. Liittokokouksen asettama erotuomaritoiminnan arvostuksen työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Toimenpiteinä aloitetaan mm. kaudella 2016–17 yksittäisissä otteluissa ennen otteluja suoritettavat pelaajaerotuomari-kättelyt. Kampanjaa tuetaan esittelyvideolla. Muita työryhmän esityksen pohjalta aloitettavia toimenpiteitä ovat erotuomarirekrytoinnin tukeminen, erotuomari- ja valmennuskoulutuksien kehittäminen sekä erotuomaritoiminnan laajempi esille tuominen viestinnässä mm. Salibandyliigaotteluiden yhteydessä.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 11
kilpailutoiminta Kilpailusektorin tehtävänä on sarjatoiminnan suunnittelu, organisointi, ylläpito ja kehittäminen.
kärkihankkeet
1. 2. 3.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Sähköisten järjestelmien optimointi ja eri ominaisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen
Palvelusivuston ja sbet:n toimintojen päivittäminen vastaamaan seurojen ja sarjavastaavien tarpeita, jonka seurauksena tiedustelut epäselvyyksistä vähenevät.
Kohdennetaan resursseja ja toimenpiteitä ominaisuuksien toimivuuden varmistamiseksi. Toimitaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa järjestelmien ylläpitäjien kanssa.
Seurojen ja joukkueiden tarpeiden huomioiminen sarjatoiminnan kehittämisessä.
Tehdään sarjatoiminnan palautekyselyt ajoissa, analysoidaan ne ja tunnistetaan muutostarpeet sekä tehdään tarvittavat muutokset kauden 2017–18 sarjoihin.
Toteutetaan alue- ja sarjakohtaisesti sarjatoiminnan palautekyselyt 15.2. mennessä pääsääntöisesti aikaisemmalla kyselypohjalla vertailutiedon saamiseksi.
Liigatuotteen laadun parantaminen ja sarjan kiinnostavuuden lisääminen.
Liigaseurojen viestinnän ja tapahtumajärjestelyiden kehittäminen yhteistyössä.
Liigaseuroja kohdataan järjestelmällisesti.
S
ArjATOIMINNAN SUUNNITTELUSSA jA OrgANISOINNISSA hyödynnetään monia sähköisiä jär-
jestelmiä. Näistä keskeisimpiä ovat Palvelusivusto, sbet ja Sporttirekisteri. Merkittävimmät kehityskohteet ovat palvelusivustolla, missä tehdään joukkueiden ilmoittautumiset sarjaan sekä ylläpidetään kaikkien sarjojen tulospalvelua. Palvelusivuston kokonaisuudesta vastaa Jääkiekkoliitto, jolta Salibandyliitto saa ostopalveluna järjestelmän käyttöönsä. Palvelusivuston kehit-
12 SA L I bA N dyLI ITTO
täminen ja päivittäminen vastaamaan kokonaistarvetta on ollut haasteellista. Kaudella 2016–2017 palvelusivuston tiedot ja ominaisuudet tullaan saattamaan ajan tasalle. Tämä on tärkeää seurojen palvelun kehittämiseksi ja sarjavastaavien työrutiinien helpottamiseksi. Sarjatoiminnan palautekyselyt tehdään kuten vuonna 2016. Kyselypohja säilytetään ennallaan, mutta mahdollisia pieniä päivityksiä tehdään alueellisten ja/tai sarjojen tarpeiden perusteella. Palautekysely tehdään
K i l pa i lutoim i nta
Salibandyliiton sarjoissa pelataan kaudella 2016– 17 noin 29 000 ottelua. Turkulaisen FBC Loiston B-tytöt juhlivat Suomen mestaruutta viime keväänä.
15.2. mennessä, jotta palautteiden analysointi ja muutostarpeiden tunnistaminen voidaan huomioida kauden 2017–18 sarjojen suunnittelussa. Joukkueita kannustetaan vastaamaan palautekyselyihin aktiivisesti ja tarvittaessa muistuttamalla tästä riittävästi. Miesten salibandyliigaseurojen kanssa lisätään vuorovaikutusta. Tavoitteena on kehittää ja edesauttaa liigatuotteen laadun kehittämistä ja lisätä sarjan kiinnostavuutta. Liigaseurat kohdataan säännöllisesti tavoitteena löytää yhteiset ja eri tilanteisiin sopivat toimintamallit toiminnan kehittämiseksi. Keskeisimpinä tavoitteina ovat liigaseurojen viestinnän ja tapahtumajärjestelyiden tukeminen. Liigan kehitystyöryhmän kokoonpano vahvistetaan kausittain. Kehitystyöryhmään kuuluu sarjajärjestäjän edus-
kilpailutoiminnan kokonaisuus Pääsarjat (miesten ja naisten salibandyliiga, miesten divari) Junioreiden valtakunnalliset sarjat (A–C -jun. SM-sarjat ja 1. div.)
N1 div. ja alueelliset sarjat (M2.–6. div., N2.–4. div.)
kilpailutoiminta
Suomen Cup (miehet, naiset) Seniorisarjat (M35–60, N30–40)
Junioreiden alueelliset sarjat (A–G -juniorit)
tajien lisäksi 3–5 liigaseurojen edustajaa. Kehitystyöryhmällä on kausittain 1–2 erikseen määriteltyä kehityskohdetta.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 13
pelaamisen kehittäminen Pelaamisen kehittämisen tehtävänä on lisätä ja monipuolistaa pelaamisen mahdollisuuksia erityisesti nuorimmille ikäluokille ja aikuisille harrastepelaajille.
kärkihankkeet
1.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
F – H-poikajuniorit, alakoululaiset ja päiväkoti-ikäiset.
Lisätä lisenssipelaajien määrää, toiminnan laatua ja pelaamista 5 – 9-vuotiaiden kerho- ja salibandykoulutoiminnassa yhdessä seurojen ja muiden tahojen kanssa.
Kartoitetaan junioriseurojen kerho-/salibandykoulutoiminta. Jaetaan hakemusten perusteella tukipaketteja (mailat, pallot ja suojalasit) uutta junioritoimintaa käynnistäville seuroille. Saatetaan liikkuva koulu -hankkeen verkostojen kautta tiedoksi ja tutuksi Säbämestarin lajikerho -konsepti alakouluille. Koulutetaan seurojen ohjaajia, valmentajia ja opettajia Säbämestari-koulutuksella (4h). Markkinoidaan Säbämestari-lajikerhokansiota ja Säbämestariapplikaatiota. Tuetaan ja käynnistetään alueellisia harrastesarjoja mm. lähi- ja kortteliligat.
Työpaikkasalibandyn konseptin monipuolistaminen ja uudistaminen. Erilaisten pelimuotojen kokeilu ja pilotointi. Lisätä yhteistyötä alueellisten aikuisten harrastesarjojen kanssa ja tukea niiden toimintaa.
SM-työpaikkasalibandya uudistetaan järjestämällä 5 – 7 alueellista karsintaturnausta ja loppuhuipentuma. Pilotoidaan aikuisten 4 – 4 harrastesarjoja pienellä, keskisuurella ja suurella paikkakunnalla. Osallistuvien joukkueiden ei tarvitse olla liiton jäsenseuroja. Tuetaan alueellisia harrastesarjoja ja turnausten järjestäjiä tarjoamalla työkaluja sarjojen ja turnausten järjestämiseen.
Toimijoiden salibandykerhot ja -koulut.
2.
Työyhteisöt ja kaveriporukat.
3.
Tytöt 2004 – 2011
Luoda uusia pelaamisen mahdollisuuksia tytöille ja kasvattaa tyttöjunioripelaajien lisenssimäärää ikäluokissa 2004 – 2011.
Tuetaan materiaalipaketein (mailat, pallot ja suojalasit) ja koulutuksin uutta toimintaa käynnistäviä tahoja. Rakennetaan alueellinen mentoriverkosto toiminnan tukemiseksi. Seurojen nykytilanneanalyysi ja kehitystoimenpiteet valittujen seurojen kanssa. Viestintä- ja markinointimateriaalien tuottaminen ja jakaminen seuroille.
Vanhemmat, katsojat ja valmentajat
Katsomokulttuurin kehittäminen ja erotuomaritoiminnan arvostuksen lisääminen.
Tehdään viestintäsuunnitelma ja kampanja, mikä sisältää halleille jaettavat julisteet ja fl yerit sekä varmistetaan säännöllinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa.
Harrastajat
Kehittää lajin ulkona pelaamista.
Järjestetään katu- ja lumisählykiertueet ja fi naalit. Kokeillaan kesäsarjan pelaamista ulkoalustalla yhdessä usean eri lajin kanssa. Toimitaan yhteistyössä suo-, hiekka- ja järvisählyn järjestäjien kanssa.
4. 5.
Aikuisten alueelliset harrastesarjat.
14 SA LI bA N dyLI ITTO
p e l a a m is e n k eh it tä m i n e n
P
oikajunioreiden osalta keskitytään lajikerho-
tai salibandykoulutoiminnan kehittämiseen eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada 2000 uutta 6 – 10-vuotiasta harrastajaa ja järjestää 30 ohjaajakoulutusta tukemaan kerhotoiminnan kehittymistä seuroissa, seurakunnissa ja kouluissa. Hakemusten perusteella jaetaan 12 seuralle junioritoiminnan käynnistämispaketti. Lisätään yhteistyötä alueellisten lasten harrastesarjojen järjestäjien kanssa ja tuetaan heitä, jotta pienimpien junioreiden pelaaminen lähellä omaa kotia toteutuu. Tukikeinoina ovat mm. tulospalvelun järjestäminen ja erotuomaritoiminnan organisointi.
pelaamisen kehittämisen kokonaisuus Lajikerhotoiminta
Sinettiseurat
Ohjaajakoulutus
Kortteliliigat, G – H-juniorit ja kyläsarjat
pelaamisen kehittäminen
Oppilasurheilu
Tyttösalibandyn kehittäminen
Työpaikkaliikunta
Aikuisten harrastesarjat
Aikuisten harrastetoiminnassa tavoitteena on saada yhteistyö käyntiin kymmenen uuden sarjajärjestäjän kanssa. Tukimuotona käyttöön tarjotaan Statbeatsarjahallintatyökalu. Aikuisten 4 vs. 4 pelejä kokeillaan kolmen kunnan alueella ns. kyläsarjana. Työpaikkasalibandyssa tavoitteena on järjestää viisi alueellista osaturnausta ja saada finaalitapahtumaan 100 jouk-
Pistemestari-konsepti soveltuu erityisen hyvin työyhteisöille.
kuetta. Työyhteisöille ja oppilaitoksille markkinoidaan Pistemestari-sovellusta, jolla organisoidaan pienpelit ja lihaskuntoliikkeet pelien välissä. Tavoitteena on 1000 uutta latausta. Tyttösalibandytoimintaa tuetaan aloituspaketein ja koulutuksin. Lisäksi tehdään seurojen ja alueiden nykytilanneanalyysit ja toimenpidesuunnitelmat. Tärkeimmät toimenpiteet kohdistuvat määrän kasvattamiseen (tavoite 400 uutta harrastajaa), drop out -ilmiön vähentämiseen ja laadun parantamiseen ohjaus- ja valmennustoiminnassa (tavoite 10 ohjaajakoulutusta). Salibandyn ulkona pelaamista monipuolistetaan. Perinteinen katusählykiertue jatkuu ja kesällä kokeillaan lasten ja nuorten ulkosarjan pelaamista ulkoalustalla. Samassa kokeilussa harrastajat osallistuvat sekä salibandyn että jalkapallon kesäsarjaan. Kokeilu tapahtuu Muuramessa. Perinteisten suo-, hiekka- ja järvisählyn lisäksi järjestetään lumisählykiertue. Viestinnällisesti merkittävimmät kampanjat ovat katsomokulttuurin parantaminen ja erotuomaritoiminnan arvostuksen edistämisen. Nämä toteutetaan katsomoissa jaettavin painotuottein, videojakoina sosiaalisessa mediassa ja suurimmissa ottelutapahtumissa.
Ulkona pelattavaa sarjaa kokeillaan ensi kesänä Muuramessa.
Sählystä tehdään terveysprofiili ja seuroja ja perheitä varten uudistetaan perhe- ja kävelysählymateriaalit.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 15
huippu-urheilu Huippu-urheilusektorin tehtävänä on kehittää suomalaista huippusalibandya kohti strategista tavoitetta eli olla maailman paras salibandymaa vuonna 2028.
kärkihankkeet
1.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
D2 – B-juniorit
Pelaajien, seuravalmentajien ja valmennuspäälliköiden kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantajärjestelmä tuottaa laadukkaampaa valmennusta eri ikäryhmissä.
D2 – B ikäluokissa toteutetaan FBA-konseptin mukaisesti pelaajien kokonaisvaltaista kehittymisen seurantaa.
U16-maajoukkueet
Kohti huippu-urheilua tavoitteellisesti kulkevien pelaajien päivittäisharjoittelun laadun kehitys. Yksilöiden kehittäminen huippu-urheilun vaatimusten suuntaan yhteistyössä seurojen kanssa.
2.
F – A juniorit Aikuispelaajat Seuravalmentajat Seurojen valmennuspäälliköt Akatemiavalmentajat
3.
Huippu-urheiluun suuntautuvien pelaajien arkivalmennuksen laadun kehitys ja kasvu
Luodaan salibandyn kokonaisvaltainen valmennuslinja yhteistyössä liiton toimihenkilöiden, maajoukkuetoimijoiden ja seurojen kanssa. Valmennuslinja parantaa ja selkeyttää salibandyn valmennustoiminnan linjauksia.
Kaksi seurantatapahtumaa sekä yksi pelillinen tapahtuma kaikissa ikäluokissa vuosittain sekä erikseen valmentajien ja valmennuspäälliköiden täydennyskoulutuksia ja seurakäyntejä. Lisätään seuravalmennuksen kanssa huipulle tähtäävien pelaajien kehityssuunnitelmien määrää. Luodaan selkeä malli ja pohja, johon valmennustoiminta pohjautuu. Maajoukkuetie ja sen verkostot toimivat valmennuslinjan mukaisesti.
Seuravalmennuksen laatu paranee. Yksilöiden kehittäminen huippu-urheilun vaatimusten suuntaan yhteistyössä seurojen kanssa. Huippu-urheiluohjelma antaa yksilöille pohjan kansainväliselle huipulle nousemiseen.
Kehitetään kokonaisvaltaisesti huippu-urheiluohjelmassa mukana olevia pelaajia. Valtakunnallisessa akatemiavalmennuksessa mukana olevien pelaajien määrä kasvaa ja pelaajilla on yksilölliset kehityssuunnitelmat. Parannetaan urheiluakatemiavalmennuksen laatua ja tuetaan yläkouluvalmennuksen käynnistymistä.
4.
Alueellisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen ja alueellisen saavutettavuuden parantaminen
Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen parempi alueellinen kattavuus.
Rakennetaan valtakunnallisesti kattava kouluttajaverkosto.
Koulutettujen valmentajien määrä kasvaa.
Hyödynnetään eri sidosryhmätoimijoita verkoston sisällä. I-tason koulutustilaisuuksia toteutetaan alueellisesti enemmän.
Seuravalmentajat
5.
Kansainvälinen menestys Miesten maajoukkue Naisten maajoukkue Miehet U23 maajoukkue U19 maajoukkueet U16 maajoukkueet
16 SA L I bA N dyLI ITTO
Tukea yksilöiden kehittymistä huippu-urheilun vaatimusten suuntaan yhteistyössä seurojen kanssa.
Lisätään huippu-urheiluohjelmassa tai valtakunnallisessa akatemiavalmennuksessa mukana olevien pelaajien määrää.
Kehittää lisää kansainvälisellä huipulla olevia pelaajia.
Huipulle tähtäävien pelaajien henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrä lisääntyy. Maajoukkuetoiminnan laadun kehittäminen.
h u i p p u -u r h e i lu
M
ErkITTävä UUdISTUS PELAAjIEN ArkEEN vai-
kuttamisessa on Maajoukkuetie-toiminta, jossa yhdistetään entisen pelaajapolun ja muiden pelaajien seurantaan liittyvien tapahtumien toiminnot. Maajoukkuetie on kokonaisvaltainen pelaajan kehittymisen seurantajärjestelmä, joka toteutetaan Eerikkilän Urheiluopiston Floorball Academyn kehittymisen seurantajärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Merkittävänä osana uutta järjestelmää on valmentajien ja valmennuspäälliköiden täydennyskoulutus sekä seurakäynnit mukana olevissa seuroissa. Maajoukkuetie-järjestelmässä mukana ovat valtakunnallisesti parhaat seurajoukkueet sekä näiden ulkopuolelta tulevat huippuyksilöt, jotka muodostavat järjestelmässä mukana olevia yhdistelmäjoukkueita. Maajoukkuetie rakentuu tytöissä ja pojissa D– B-junioreille. Järjestelmässä on mukana noin 2000 pelaajaa ja 170 valmentajaa. Vuosikellossa joka ikäluokalla on kolme tapahtumaa, joista kaksi on seurantatapahtumia ja yksi kilpailutapahtuma. Salibandyn valmennuslinja selkeyttää valmennustoiminnan linjauksia junioreista aikuisiin saakka. Valmennuslinja nivoo yhteen pelaajakehityksen ja valmennusosaamisen. Peli ja pelaaminen pilkotaan painopisteisiin ja avaintekijöihin. Esille tuodaan yksittäisten asioiden laatutekijöitä, jolloin valmentajien toiminta päivittäisvalmennuksessa helpottuu. Maajoukkuetie-toiminnan tärkein tavoite on saada kaikki sen verkostot ja seuravalmennus toimimaan valmennuslinjan periaatteiden mukaisesti.
Huippu-urheiluun suuntautuville D–B-junioreille laaditaan maajoukkuetie.
huippu-urheilun kokonaisuus Floorball Centre Seuravalmennuksen kehittäminen
Maajoukkuetoiminta
huippuurheilu
Antidopingtyö Joukkuepeli- yhteistyö
Valmentaja- koulutus
Akatemiatoiminta Maajoukkuetie Huippuurheiluohjelma
Huippu-urheilusuuntautuneiden pelaajien kehittäminen ja akatemiavalmennuksen laadun parantaminen ovat merkittävä kokonaisuus huippu-urheilusektorin toiminnoissa. Helsingissä akatemiaympäristössä käynnistynyt huippu-urheiluohjelma antaa ikäryhmän parhaille lahjakkuuksille mahdollisuuden maksimaaliseen kehittymiseen henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien kautta. Tavoitteena on saman toimintamallin laajentuminen myös muihin kärkiakatemioihin, joissa tuetaan ja ohjataan parhaiden yksilöiden kehittymistä huippu-urheilun vaatimusten suuntaan. Akatemiavalmennuksessa käynnistyy valtakunnallisesti yläkouluvalmennus. Tavoitteena on saada laadukasta yläkouluvalmennusta eri akatemiapaikkakunnille ympäri Suomea. Alueellisen valmentajakoulutuksen kehittämisessä rakennetaan laajempi ja valtakunnallisesti kattava kouluttajaverkosto. Tavoitteena on lisätä I-tason koulutusten määrää ja rekrytoida valtakunnallisesti kattava kouluttajaryhmä. Laadun ylläpitämiseksi toteutetaan kaikille kouluttajille kouluttajakoulutus ja kouluttajaverkostossa hyödynnetään huippu-urheilun sidosryhmien osaavia toimijoita. Olennainen osa huippu-urheilusektorin toimintaa on maajoukkuetoiminta. Maajoukkuetoiminta laajenee ja uusina maajoukkueina toimintansa aloittavat tyttöjen ja poikien U16-maajoukkueet. Tavoitteena on yhdessä seuravalmennuksen kanssa kasvattaa suomalaisista pelaajista maailman parhaita MM-kisamenestyksen mukaan mitattuna. Maajoukkuetoiminnan laatua parannetaan lisäämällä vuorovaikutusta seurajoukkueiden valmentajien ja maajoukkuetoimijoiden välillä sekä parantamalla maajoukkuetoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on kasvattaa valtakunnallisesti tavoitteellisesti harjoittelevien huippuyksilöiden henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien määrää ja lisätä harjoittelun vaikuttavuutta.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 17
viestintä Viestinnän tehtävänä on salibandyn medianäkyvyyden lisääminen sekä vaikuttavuuden kasvattaminen sosiaalisen median kanavissa.
kärkihankkeet
1.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Sosiaalisen median käyttäjät
Sosiaalisen median vaikuttavuuden lisääminen.
Sosiaalisen median suuunnitelman laadinta viestinnän, Salibandyliigan markkinoinnin ja tapahtumapäällikön kanssa. Laaditaan aikataulut, toimenpiteet ja toteuttamistapa. Priorisoidaan oikeisiin kanaviin ja sisällön laatuun. Liikkuvan kuvan määrää tuotannossa on lisätään. Myös muun visuaalisuuden materiaalin roolia nostetaan. Kartoitetaan ostopalveluiden mahdollisuus ja käyttötarve.
YLE-yhteistyön kehittäminen ja suunnittelu.
Yle Areena uutena alustana mukaan säännöllisiin salibandylähetyksiin (salibandytorstai). Suunnittelemme ja tuotamme yhdessä sisältöjä Ylen kanaviin (Urheiluruutu, Urheiluviikoloppu, erikoislähetykset, ottelulähetykset). Jatkuva yhteys ja kontaktit toimittajiin, uutispäälliköihin ja päätöksentekijöihin. Tarpeiden kartoitus ja suunnittelu hyvissä ajoin jaksotetusti.
Suomessa 2017 järjestettävien huipputapahtumien viestinnällinen onnistuminen. (Suomen Cup -fi naalit, Superfi naali, miesten EFT-turnaus, FIN-SWE-maaottelut ja Champions Cup).
Kaikkiin tapahtumiin laaditaan oma viestintäsuunnitelma, ja varataan riittävät viestinnän resurssit.
Pelaajat ja harrastajat Lajin piirissä vaikuttavat
2.
YLE Tekijät/ toimittajat/ urheilun johto Katsojat ja suuri yleisö
3.
Media Sosiaalisen median käyttäjät Pelaajat ja harrastajat Lajin piirissä vaikuttavat
V
IESTINTä PANOSTAA kArISMAATTISEEN sisäl-
töön ja visuaalisuuteen sosiaalisen median kanavissa ja liikkuvan kuvan tuotantotoiminnassa. Omaa osaamista täydennetään tarvittaessa ostopalvelujen avulla. Yhteistyö suurimman suomalaisen mediatalon, Yleisradion kanssa on salibandyn valtakunnallisen näkyvyyden osalta tärkeässä osassa. Tämä näkyy Salibandyliigan ja miesten maajouk-
18 SA L I bA N dyLI ITTO
kueen erikoislähetyksinä TV2:ssa ja Yle Areenassa. Päivittäisurheilun puolella Urheiluruutu ja Urheiluviikonloppu ovat lajinäkyvyydelle merkittäviä. Television puolelle tuotamme myös itse sisältöjä Salibandyliigasta ja MM-kisoista. Yle Areenan nettilähetykset ovat uutuustuote kauden 2016–2017 yhteistyössä. Tuotamme ja toteutamme itse YLE Areenassa nähtävät salibandytorstai-teemalla kulkevat ottelulähetykset.
vi esti ntä
YLE on merkittävä kumppani huippusalibandyn näkyvyyden osalta. Lähetysten sisältöjä suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä. My Kippilä oli Kristiina Kekäläisen haastattelussa naisten MM-kisojen aikaan viime joulukuussa.
Vuosi 2017 kotimaassa järjestettävien huippusalibandytapahtumien osalta on vilkas: Suomen Cup -finaalit, Superfinaali, miesten EFT-turnaus, SuomiRuotsi-maaottelutapahtuma ja Champions Cup ovat merkittäviä etappeja näkyvyyden ja mediamittareiden osalta. Vuosi 2017 tarjoaa entistä suuremman haasteen kehittää kontakteja keskeisiin mediavaikuttajiin ja -kanaviin. Ne myös dokumentoidaan. Syksyllä 2016 hyvin käynnistyneet seuratapaamiset ja viestinnällisen tuen jalkauttaminen seuroihin jatkuu. Suunnitelmissa on myös viestintäkoulutusta seuroille yhdessä viestintätoimiston kanssa. Viestivä organisaatio on koko liiton yhteinen tavoite. Tämän toimintamallin toteuttaminen ja käytäntöjen luominen on aloitettu syksyllä 2016. Koko henkilökunnalla ja sidosryhmillä on merkittävä rooli yhteisten asioiden viestinnässä.
viestinnän kokonaisuus Media- yhteistyö
Jäsenviestintä
Pelaajat ja harrastajat
Sosiaalinen media ja internet
viestintä
Maajoukkueet ja pääsarjat
Tapahtumaviestintä
Ydinviestin, salibandyn nopean kasvun ja lajin dynaamisuuden, sekä harrastepelaamisen medianostot kuuluvat viestinnällisiin teemoihin huippusalibandyn ulkopuolelta. Tavoitteena on yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa rakentaa kokonaisuuksia, joista voimme viestiä omissa kanavissamme sekä tarjota parhaat aiheet valta- ja aluemedioiden teemoiksi ja aiheiksi.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 19
vaikuttaminen ja olosuhteet Salibandyn painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen valtakunnallisesti ja paikallisesti. Salibandya koskevat olosuhdepäätökset ja ratkaisut tehdään oikean ja ajantasaisen tiedon perusteella.
kärkihankkeet
1.
2.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Jäsenseurat ja seuratoimijat
Rakennamme yhteistyössä seuratoimijoiden kanssa alueellisia vaikuttajaverkostoja määritellen niiden tavoitteet ja toimintatavat. Verkostoihin on saatu sitoutettua alueellisia vaikuttajia ja niiden toiminta on käynnistynyt.
Liiton alueilla kartoitetaan seurojen tarpeet ja kootaan verkostomaiseen toimintamalliin mukaan seura-aktiiveja ja alueellisia vaikuttaja- ja päättäjätahoja.
Olemme aloitteellinen ja aktiivinen toimija salibandya koskevissa olosuhdehankkeissa.
Keräämme aktiivisesti tietoa suunnitteilla ja vireillä olevista olosuhdehankkeista. Olemme aloitteellisia ja vuorovaikutamme, konsultoimme ja edesautamme toiminnallamme, että sisäpalloilua palvelevissa hankkeissa on huomioitu salibandyn tarpeet.
Kommunikointi ja vuorovaikutus päättäjien ja vaikuttajien kanssa on suunnitelmallista, säännöllistä ja dokumentoitua.
Valtakunnallisiin päättäjiin ja salibandyn kannalta avainhenkilöihin luodaan luontevat ja luottamukselliset suhteet aktiivisella vuorovaikutuksella.
Lisäämme vaikuttamistyön painoarvoa lisäävää tiedonkeruu- ja tutkimustyötä sekä tiedon hyödyntämistä ja jalkauttamista.
Yhdistämällä lajitieto yleiseen yhteiskunnalliseen tietoon luodaan ja parannetaan yhtäältä seurojen mahdollisuuksia oman toimintansa kehittämiseen sekä toisaalta kehitetään liikuntaolosuhteita paikkatietojen avulla. Varmistetaan, että salibandya koskevat päätökset tehdään oikeaan ja realiaikaiseen tietoon perustuen.
Kunnalliset toimijat ja päätöksentekijät
Kuntien virkamiehet ja päätöksentekijät Liikuntapaikkarakentajat (kunnalliset ja yksityiset) Liikuntapaikkavarustelua tarjoavat yritykset Jäsenseurat ja seuratoimijat
3.
Valtakunnalliset päättäjät Valtiohallinnon virkamiehet Liikuntajärjestöjen vaikuttajat
4.
Jäsenseurat ja seuratoimijat Päättäjät (alueelliset & valtakunnalliset) Tutkimuslaitokset/tahot
20 SA L I bA N dyLI ITTO
va i kut ta m i n e n ja olos u htee t
A
ktiivisella toiminnalla vaikutamme sali-
bandyn asemaan ja edistämme suomalaista liikuntakulttuuria ja hyvinvointia. Alueellisten toimijoiden asemaa eri puolilla Suomea salibandyn tarpeisiin liittyvissä kysymyksissä tuetaan ja vahvistetaan. Varmistetaan, että salibandya koskevat päätökset ja ratkaisut tehdään oikean ja ajantasaisen tiedon perusteella.
vaikuttamisen kokonaisuus Valtakunnallinen vaikuttaminen
Aktiivinen olosuhdetyö
lajin painoarvon ja vaikuttavuuden kasvattaminen
Alueelliset vaikuttajaverkostot
Tiedolla johtaminen
alueelliset vaikuttajaverkostot
Alueellisen vaikuttamistyön painoarvon lisäämiseksi ja seurojen arjen haasteiden ratkomiseksi luomme alueellisia vaikuttajaverkostoja. Vaikuttajaverkostojen rakenne, toimintatapa ja fokus määräytyvät alueellisista tarpeista. Verkostoihin valjastetaan aktiivisten seuraedustajien lisäksi vaikuttajia, jotka omista taustoistaan, viiteryhmästään ja osaamisestaan johtuen tuovat lisäarvoa verkoston toimintaan. Verkostojen toiminnan käynnistyminen varmistetaan vähintään neljällä toiminnallisella alueella.
valtakunnallinen vaikuttaminen
Valtakunnallisten päättäjien kanssa kommunikoidaan salibandysta ja ajankohtaisista liikuntapoliittisista asioista suunnitelman mukaisesti. Tarjotaan näkökulmia, ratkaisumalleja ja informaatiota siten, että valtakunnalliset päättäjät tiedostavat lajin merkityksen ja tilanteen sekä ottavat sen huomioon toiminnassaan.
aalisille hallirakentajille tarjotaan faktatietoa sekä apua liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi.
tiedolla johtaminen
Salibandyn parissa tehtävää tutkimustyötä lisätään, jotta varmistetaan, että salibandya koskevat päätökset tehdään oikeiden tietojen perusteella. Yhdistämällä lajitieto maantieteelliseen yhteiskunnalliseen väestörekisteritietoon luodaan seuroille paremmat edellytykset suunnitella toimintaansa tulevaisuudessa. Tutkimustyön tuloksilla edesautetaan ja kehitetään salibandyn liikuntaolosuhteita. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia ja menetelmiä arvioida salibandyn yhteisöllisiä, taloudellisia ja hyvinvoinnin vaikutuksia.
olosuhdetyö
Salibandyliitto on aloitteellinen ja aktiivinen taho salibandya koskevissa sisäpalloiluhallihankkeissa. Kommunikoimalla vaikutamme sekä kunnallisissa että yksityisissä halli- ja korjausrakentamishankkeissa. Olosuhdekriteereistä ja salibandyn kannalta optimaalisista ratkaisuista jaetaan aktiivisesti tietoa. Potenti Salibandyliitto tiivistää olosuhde- ja vaikuttamistyötään yksityisten halliyrittäjien, kaupunkien, kuntien ja valtiovallan suuntaan sisäpalloiluhankkeissa. Ounasrinteen monitoimitalo Rovaniemellä on yksi hankkeista, joka tuo helpotusta salibandyn harrastamiseen.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 21
tapahtumat Tehtävänä on kehittää tapahtumia yhteistyössä muiden liiton toimintasektoreden ja seurojen kanssa sekä vastata järjestelyjen koordinoinnista.
kärkihankkeet
1.
Painopiste/ kohderyhmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Superfi naali 22.4.2017 Hartwall Arena
Järjestää kautta aikojen vaikuttavin ja laadukkain salibandytapahtuma Suomessa.
Kehitetään tapahtumakokemusta edellisen tapahtuman palautteen perusteella ja kerätään palautetta vuoden 2017 tapahtumasta.
Kokeilla ja luoda innovatiivisia markkinoinnin ja yleisön aktivoinnin toteutuksia.
Aktiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja kekseliäät massamarkkinointiratkaisut. Kiinnostavat ja laadukkaat artistit. Määrää vähennetään vuoden 2016 Superfi naalista.
2.
Champions Cup 6.–8.10.2017
3.
Euro Floorball Tour 27.–29.4.2017
Järjestää laadukas ja omaleimainen kansainvälinen huippusalibandytapahtuma.
Aktivoidaan vaikutusalueen seuratoiminnassa olevat lapset ja nuoret vanhempineen, yli lajirajojen.
Aktivoida seinäjokilaisten lisäksi myös muita pohjanmaalaisia yli lajirajojen.
Tapahtumatoteutuksessa hyödynnetään paikallista sekä alueellista osaamista ja oppilaitosyhteistyötä.
Järjestää laadukas ja taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kansainvälinen huippusalibandytapahtuma.
Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä seurojen kanssa.
Luoda toimivaa seurayhteistyötä.
Kokeillaan uudenlaisia toimintatapoja seurayhteistyössä.
Aktivoida koko pelipaikkakunnan sekä sen lähiseudun lajiväki osallistumaan tapahtumaan järjestelyissä ja katsomoissa.
T
APAhTUMAv UOSI ALkAA TehoSport Suomen Cupin
noitteluun on tuotu hintaportaat sekä uusia lippukategorioita, mm. perhelippu.
Huhtikuu on salibandyn superkuukausi, jolloin pelataan suomenmestaruuksista. Superfi naali järjestetään Hartwall Arenalla, Helsingissä lauantaina 22.4. Superfi naalista on tarkoitus luoda kaikkien aikojen huippusalibandytapahtuma Suomessa. Ensimmäisestä Superfi naalista on kerätty palautetta sekä joukkueilta, seuroilta että katsojilta. Lippujen hin-
Superkuukauden päättää Euro Floorball Tour -turnaus, jossa kohtaavat Suomen, Ruotsin, Sveitsin ja Tˇsekin miesten maajoukkueet. Tapahtuman lipputuloja tullaan kohdentamaan paikallisen salibandyn tueksi aivan uudella tavalla ja uudessa mittakaavassa. Kesä on seuraavan kauden valmistelujen lisäksi katusählyn. Katusählyn suomenmestaruuksista pelataan
fi naaleilla 21.1.
22 22 SA SALLII bA bAN NdyLI dyLIITTO ITTO
Ta pa htum at
Superfinaali järjestetään toisen kerran ensi vuoden huhtikuussa Hartwall Arenalla Helsingissä.
tapahtumien kokonaisuus TehoSport Suomen Cupin finaalit 21.1. Salibandyliigan ottelutapahtumien kehittäminen
Superfinaali 22.4.
tapahtumat
Champions Cup 6.– 8.10.
Euro Floorball Tour 27. – 29.4. Katusählyfinaalit elo-syyskuussa Aikuisten Ruotsi-ottelut syyskuussa
22. kerran, jotka ratkotaan suuressa finaalitapahtumassa elo-syyskuussa. Syyskuussa taistellaan taas Pohjolan paremmuudesta perinteisessä Ruotsi-ottelussa. Vuonna 2017 naisten ja miesten maajoukkueet kohtaavat Ruotsin vastaavat kaksiosaisen kilpailun ensimmäisissä osaotteluissa.
Syksyn 2017 päätapahtuma on Champions Cup, joka pelataan Seinäjoella. Tapahtumajärjestelyt tehdään yhteistyössä Seinäjoen kaupungin sekä Seinäjoen Peliveljien kanssa. Tapahtuman tavoitellaan yhdistävän urheiluväkeä yli lajirajojen sekä Seinäjoella, että lähiseuduilla. Tapahtuma on uusitun Seinäjoki Areenan avajaistapahtuma. Lisäksi Salibandyliitto pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön Salibandyliigan seurojen kanssa ottelutapahtumien kehittämiseksi. Tapahtumapäällikkö vierailee aktiivisesti miesten ja naisten Salibandyliigan otteluissa, tavaten ottelujärjestäjiä. Salibandyliitto jatkaa vuonna 2017, vuonna 2016 aloitettua tapahtumajärjestelyiden vapaaehtoisten kartoittamista ja rekisterin ylläpitoa. Kaikki halukkaat ja kiinnostuneet voivat ilmoittautua Salibandyliiton vapaaehtoisrekisteriin, josta valitaan tapahtumien henkilökunta mm. Superfinaaliin.
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 23
S
taloushallinto
UOMEN SALIbANdyLIITTO ry:N toimintasuunni-
telmavuoden 2017 talousarvion loppusumman suurus on noin 8,7 miljoonaa euroa (v. 2016 7,9 M€) eli noin 10% prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 talousarvion loppusumma. Talousarvion mukainen taloudellinen tulostavoite vuodelle 2017 on asetettu niin että se on täysin tasapainossa eli tilikauden tulos on 0 €. Varsinaisen budjetin ulkopuolisia kustannuksia voi kuitenkin toteutua vuonna 2017 enintään noin 100 tuhatta euroa. Tämä liittyy hallituksen päätökseen käyttää vuoden 2015 ylijäämää lajin strategian toteuttamista tukeviin hankkeisiin, kuten lajin harrastamisen edistämiseen ja olosuhteiden kehittämiseen. Mikäli rahoitettavat hankkeet toteutuvat täysimääräisenä, tilikauden 2017 tuloksen arvioidaan olevan alijäämäinen. Systemaattisella kulukurilla ja taloudellisesti tehokkailla ratkaisuilla on kyetty ylläpitämään vakaa talous ja hyvä maksuvalmius. Toiminnan johtamis- ja ohjausjärjestelmän mukaisesti kukin toimintasektori vastaa toiminnan suunnittelusta myös taloudellisesti sekä sektorin kulukurista. Vuoden 2017 liikevaihtoa lisää edelleen erotuomaripalkkioiden keskitetty maksujärjestelmä jonka volyymin arvioidaan vuonna 2017 olevan 1.920 tuhatta euroa (2016 1.100 t€). Kilpailukaudella 2016–2017 mukaan tulevat myös salibandyn pääsarjat. Liiton tulorahoitus säilyy edelleen jäsenrahoituspainotteisena. Jäsenmaksuluonteisten maksujen osuus koko liiton tulorahoituksessa säilyy erittäin merkittävänä. Niiden osuus on kaikkiaan 53 prosenttia tulo-
24 SA L I bA N dyLI ITTO
taloushallinnon kokonaisuus Kirjanpito Laskenta ja raportointi
Palkanlaskenta Matkalaskut ja palkkiot
Ostoreskontra Maksuliikenne ja tilisiirrot
Erotuomaripalkkioiden seuralaskutus (sbet)
taloushallinto
IT- ympäristö
Myyntilaskutus ja perintä
rahoituksesta (osanottomaksut 31 % sekä jäsen- ja lisenssimaksut 22 %). Veikkausvoittovaroista jaettavien toiminta-avustusten osuus on 14 prosenttia. Siirto- ja luovutusmaksujen osuus on noin 3 prosenttia ja yhteistyösopimusten osuus 4 prosenttia liiton koko tulorahoituksesta. Toiminnan kulurakenne säilyy pitkälti edellisvuosien kaltaisena. Erotuomaripalkkioiden osuus kasvaa kuitenkin edelleen ja muodostaa valtaosan liiton maksamista palkkioista joiden osuus on 24 prosenttia kokonaiskuluista. Palveluorganisaatiossa henkilöstön palkat ja sivukulut muodostavat myös merkittävän osan ollen noin 23 prosenttia. Matka- ja majoituskulujen osuus on 19 prosenttia. Kilpailutoiminnasta ja toimitiloista aiheutuvien vuokrien osuus on 16 prosenttia kulurakenteesta. Ulkopuolisten palveluiden osuus on 8 prosenttia. Tarkemmat taloustiedot ilmenevät liitteenä olevasta talousarvion tuloslaskelmasta vuodelle 2017.
ta lou s h a l l i nto
SALIBANDYLIITON TuLOrAHOITuKSEN JAKAuMA 2017 Erityisavustukset 1 %
Erityismäärärahat 1 %
Toiminta-avustus 14 % Osanottomaksut 31 %
Erotuomaripalkkiolaskutus 22 %
Muut tuotot 4 %
Yhteistyösopimukset 4 %
Pääsylipputulot 1 % Lisenssimaksutuotot 20 %
Jäsenmaksutuotot 2 %
SALIBANDYLIITON KuLuJAKAuMA 2017 Materiaalikulut 1 % Matkakulut 19 %
Muut varsinaisentoiminnan kulut 7 % Varainhankinnan kulut 2%
Palkat 19 %
Ulkopuoliset palvelut 8 %
Vuokrakulut 16 % Palkkiot 24 % Henkilösivukulut 4 %
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 25
SALIBANDYLIITON talousarvio 2017
varsinainen toiminta
Budjetti 2017
Tuotot yhteensä
Budjetti 2016
Tilinpäätös 2015
4 989 340
4 328 445
4 640 812
Henkilöstön palkat Henkilösivukulut
-1 634 401 -359 726
-1 555 870 -351 215
-1 551 172 -355 310
Henkilöstökulut yhteensä
-1 994 126
-1 907 084
-1 906 482
Erotuomari- ja muut palkkiot Poistot yhteensä Vuokrat yhteensä Ulkopuoliset palvelut yhteensä Erotuomareiden matkakulut Muut matkakulut
-2 174 351 -22 167 -1 345 635 -656 845 -539 250 -1 086 073
-1 504 346 -26 833 -1 246 565 -577 184 -512 288 -1 221 366
-1 444 807 -4 986 -1 300 279 -776 103 -485 325 -1 194 21
Matkakulut yhteensä
-1 625 323
-1 733 654
-1 679 542
Materiaalikulut yhteensä Muut varsinaisen toiminnan kulut
-118 160 -604 063
-113 516 -535 897
-163 467 -584 836
-8 540 670
-7 645 079
-7 860 502
-3 551 330
-3 316 634
-3 219 690
varainhankinta
Budjetti 2017
Budjetti 2016
Tilinpäätös 2015
Tuotto- /kulujäämä
-1 441 000
-1 348 272
-1 121 916
Osanottomaksut yhteensä 2 703 090 2 699 495 3 091 194 Pääsymaksut Pääsymaksu/pääsylipputulot 70 000 0 140 558 Muut tuotot yhteensä 2 216 250 1 628 950 1 409 060
Kulut yleistoiminta Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä
Tuotot yhteensä 2 360 330 2 223 362 2 285 733 Kulut Kulut yhteensä -250 000 -255 000 -187 959 Varainhankinta yhteensä 2 110 330 1 968 362 2 097 774
Rahoitustuotot ja kulut Tuotot Osinkotuotot 1 000 1 000 947 Korkotuotot 1 000 1 000 60 000 Vuokratuotot 0 0 0 Kulut Korkokulut -1 000 -1 000 -2 143 Muut rahoituskulut 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut Omatoiminen tuotto- /kulujäämä
1 000
1 000
58 804
-1 440 000
-1 347 272
-1 063 112
Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 50 000 0 0 Yleisavustukset Valtion toiminta-avustus 1 250 000 1 200 000 945 000 Valtion erityisavustukset 70 000 70 000 60 000 Muut yleisavustukset 70 000 80 000 270 000 Yleisavustukset yhteensä 1 390 000 1 350 000 1 275 000 Kokonaistuotto- /kulujäämä 0 2 728 211 888 Tilikauden tulos
26 SA L I BA N DYLI ITTO
0
2 728
211 888
l i it tee t
salibandyliiton organisaatio ja toimintasektorit SEurAT
MuuT KuMPPANIT
MYYNTI, MArKKINOINTI, KAuPALLISTAMINEN (OY) Jari-Pekka Lehtonen
KILPAILuTOIMINTA Ari Vehniäinen
vIESTINTÄ Juhani Henriksson
PELAAMINEN
toimitusjohtaja
SEurA- JA KEHITYSPALvELuT Mervi Kilpikoski kehityspäällikkö
kilpailupäällikkö
HuIPPuurHEILu Petri Kettunen
viestintäpäällikkö
TAPAHTuMAT Janne Bruun tapahtumapäällikkö
huippu- urheilujohtaja
PELAAMISEN KEHITTÄMINEN Kim Sällström kehityspäällikkö
vAIKuTTAMINEN Jari Kinnunen yhteiskuntasuhdejohtaja
TALOuS Claes Grapes talouspäällikkö
TOIMINNANJOHTAJA Kari Lampinen
HALLITuS
TOIMI NTASUU N N ITEL MA 20 17 27
Suomen Salibandyliitto ry Finnish Floorball Federation Alakiventie 2, FI-00920 Helsinki tel +358 (0)9 4542 140 www.fl oorball.fi