Suomen Salibandyliitto ry Finlands Innebandyfรถrbund r.f.
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Sisältö Yleistä ······································································
3
Toiminnan laajuus ·························································
3
Sarjatoiminnan laajuus ······················································
3
Koulutettujen määrät ·······················································
4
VARSINAINEN TOIMINTA ·························································
5
Antidopingtoiminta ························································
5
Päihteet ja reilun pelin periaatteet ·············································
5
Alueellinen toiminta ························································
5
Etelä-Suomi ·························································
5
Länsirannikko ························································
6
Sisä-Suomi ··························································
6
Kaakkois-Suomi ······················································
7
Savo-Karjala ·························································
7
Pohjanmaa ··························································
8
Pohjois-Suomi ························································
8
Lasten ja nuorten sarjatoiminta ···············································
10
Aikuisten sarjatoiminta ·····················································
11
Naisten sarjat ························································
11
Miesten sarjat ························································
11
Erityisryhmien liikunta ······················································
11
Harrastustoiminta ·························································
12
Lapset ja nuoret ······················································
12
Aikuiset ·····························································
12
Katusähly ····················································
13
Salibandyn Rock SM ············································
13
Työpaikkasalibandyn SM ·········································
13
Muut tapahtumat ··············································
14
Kunto– ja harrasteliikunta ········································
14
Huippu-urheilu ···························································
15
Miesten Salibandyliiga ···············································
15
Laatujärjestelmä ···················································
15
Miesten 1. divisioona ················································
16
Naisten Salibandyliiga ···············································
16
Suomen Cup ······················································
16
Maaottelut Suomessa ················································
16
Arvokisat ·························································
16
Poikien U19 MM-kisat ···············································
17
Euro Floorball Cup 2008 ·············································
17
Maajoukkuetoiminta ················································
17
Miesten maajoukkue ·········································
17
Naisten maajoukkue ·········································
18
Poikien U19 maajoukkue······································
18
Tyttöjen U19 maajoukkue ·····································
18
Opiskelijoiden maajoukkueet ··································
18
TUKITOIMINNAT ·······························································
19
Valmentaja– ja ohjaajakoulutus ···············································
19
Valmennustoiminta ························································
20
Erotuomaritoiminta ························································
21
Seuratoiminnan kehittäminen ·················································
22
Liite:
Viestintä ································································
22
Sisäinen tiedotus ······················································
22
Ulkoinen tiedotus ·····················································
23
Muu tiedotus– ja julkaisutoiminta ·········································
23
Hallinto ·································································
24
Valtuusto ·························································
24
Liittohallitus ·······················································
24
Valiokunnat ·······················································
24
Henkilöstö ························································
25
Talous ··································································
26
Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta ··············································
27
Olosuhteet ·······························································
27
Kansainvälinen toiminta ·····················································
28
Tilinpäätös ···························································
29
VUOSIKERTOMUS 2008
2
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Yleistä Vuosi 2008 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 23. toimintavuosi.
Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-
Vuoden aikana otettiin käyttöön salibandyn uusi strategia, joka
Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa,
ulottuu vuoteen 2013. Strategiassa on määritelty salibandyn
Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi.
keskeisimmät tulevaisuuden näkymät ja toimialakohtaiset tavoitteet. Vuoden aikana aloitettiin uuden organisaatiomallin käyt-
Suomen mestaruudet ratkaistaan eri sarjoissa pelikausittain.
töönotto, jonka tavoitteena entistä tehokkaampi strategian mu-
Kilpailukausi on 1.6.-31.5. Pelikausi keskittyy ajalle 1.9.-31.5.
kaisten tavoitteiden saavuttaminen ja organisaation toiminnalli-
Vuosikertomuksen aikainen pelikausi päätettiin ravintola Mestari-
nen kehittäminen.
tallissa 12.6.2007 kauden parhaiden palkitsemistilaisuudella. Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden
Vuoden 2008 ollessa liittokokousvuosi syksyn aikana järjestettiin
kauden loppu– ja yhden kauden alkuosan tapahtumat.
kaikilla Salibandyliiton seitsemällä alueella aluekokoukset. Aluekokoukset esittivät alueiden edustajia liittokokoukselle valittavaksi valtuustoon. Liittokokous järjestettiin 29.11. Helsingissä. Kokouksessa valittiin uusi liittohallitus sekä valtuusto sekä seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2009-2010. Kokouksessa perustettiin myös Suomen Salibandyn Tukisäätiö. Uuden hallituksen tulevan työn jäsentämiseksi Salibandyliiton valiokuntarakennetta uudistettiin. Euroopan parhaiden seurajoukkueiden mestaruuskilpailu, EuroFloorball Cup (EFC) 2008 järjestettiin 9.-13.1. Vantaalla. Cupiin osallistui kahdeksan miesten ja naisten joukkuetta yhteensä kahdeksasta eri maasta. Yhteistyössä Tapanilan Erän (miehet) ja Porvoon Salibandyseuran (naiset) kanssa järjestettiin EuroFloor-
2250 2200 2150 2100 2050 2000 1950 1900 1850 1800
2202 2090 2128 2044 1948
2004
2005
2006
2007
2008
KAAVIO 2. Sarjatoimintaan osallistuvat joukkueet toimintavuoden lopussa (31.12.).
ball Cupin karsinnat (22.-24.8.), josta parhaat joukkueet valikoituivat vuoden 2009 EuroFloorball Cup finaalitapahtumaan Sveitsiin. Yhdessä Kuopion Salibandyseuran kanssa järjestettiin neljän
Toiminnan laajuus. Vuonna 2008 jäsenseurojen määrä nousi
maan turnaus EuroFloorballTour Kuopiossa 31.10.-2.11. Turna-
hiukan (+0,6%)) ollen 835 seuraa vuoden lopussa. (KAAVIO 1)
ukseen osallistuivat Suomen, Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin poikien
Myös sarjoihin osallistuneiden joukkueiden määrä kohosi ja li-
ja miesten maajoukkueet. Kansainvälisten tapahtumien sarjaa
senssipelaajien määrä kasvoi (KAAVIO 2 ja KAAVIO 3).
jatkoi Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Seinäjoen Peliveljien ja Kuortaneen urheiluopiston kanssa yhteistyössä järjestettävät Opiskeli-
Liiton sarjatoimintaan osallistuvien joukkueiden määrä lisääntyi
joiden maailmanmestaruuskilpailut, jotka pidettiin Kuortaneella ja
edelleen. Lisäys edelliskauteen oli 3,47 prosenttia (3,3% kaud 07
Seinäjoella 5.-11.9. Runsaiden järjestelyvastuiden lisäksi kan-
-08) (KAAVIO 2). Miesten joukkueita sarjatoiminnassa (2008-
sainvälisen
2009) oli 909 (907 kaud. 07-08), naisten joukkueita 188 (181),
toiminnan
kruunasi
miesten
maailmanmestaruus
poikien joukkueita 781 (727) ja tyttöjen joukkueita 151 (148).
Tshekin Prahassa joulukuun 14. päivänä. Salibandyliiton IT-tuki ulkoistettiin toimintavuoden aikana ITasioista vastuullisen toimihenkilön jäädessä pois liiton palveluk-
Sarjatoiminnan laajuus. Vuonna 2008 liiton sarjoissa pelattiin yli 19.500 sarjaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria.
sesta. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (n. 4500 pelaajasiirtoa vuodessa), vakuutusvapautushakemusten käsittely
850
ja erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä matkalas-
845
kujen tarkastaminen ja maksatus. Erotuomareiden matkalaskujen
845 840
838
maksatuksen hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa.
836
835
835
2008 lopussa lisenssipelaajia oli kaikkiaan 42.225 henkilöä. Täs-
830
sä on kasvua edellisen kauden lopun tilanteeseen 3,25 prosenttia
830
(KAAVIO 3).
825 820
Lisenssipelaajien määrä kasvoi edelleen. Kilpailukauden 2007-
Miespuolisten henkilöiden osuus lisenssipelaajista oli 85 prosenttia. Poikajunioreiden osuus oli 42 prosenttia. Naispuolisten pe2004
2005
2006
2007
2008
KAAVIO 1. Jäsenseurojen määrä toimintavuoden lopussa (31.12.).
VUOSIKERTOMUS 2008
laajien osuus oli 15 prosenttia. Tyttöjunioreiden osuus oli 8 prosenttia.
3
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Koulutettujen määrät. Toimintavuonna koulutettiin salibandytoi-
42225
44000
mijoita kolmella toimintasektorilla: valmentaja– ja ohjaaja-, erotuomari- ja seuratoimintasektoreilla.
40897
42000
39318
Alueellisiin 1-tason valmennuskoulutuksiin osallistui toiminta-
40000
vuoden aikana 464 (639 v. 2007) henkilöä, 2-ja 3-tason valmentaja– ja ohjaajakoulutuksiin 124 (131 v. 2007) henkilöä. Seuratoi-
38000
mintakoulutuksiin osallistui 289 (95 v. 2007) henkilöä, erotuo-
37736 35872
marikoulutuksiin 835 (796 v. 2007) henkilöä ja toimitsijakoulu-
36000
tuksiin 1.321 (1.438 v. 2007) henkilöä. Lisäksi 115 vapaaehtoista koulutettiin kansainvälisiin turnausjärjestelyihin Euro Floorball
34000
Cup –tapahtumassa. Yhteensä toimintavuoden aikana koulutuksiin ja seminaareihin osallistui 3.148 (3.179 v. 2007) henkilöä.
32000 2004 2005 2006 2007 2008 KAAVIO 3. Lisenssin lunastaneet henkilöt (max.) kilpailukauden päättyessä.
KUVA 1. Salibandyliiton ensimmäiset ansiomerkit luovutettiin 12.1.
KUVA 3. Suomen miesten maajoukkue voitti historiallisen ensim-
EuroFloorball Cup 2008 –tapahtuman yhteydessä. Kultaiset ansio-
mäisen maailmanmestaruuden Suomelle joulukuussa Prahassa
merkit saivat Pekka Mukkala (1.), Risto Kauppinen (2.), John Lilje-
Tsekeissä. Kuva: Markku Huoponen
lund (3.) ja Markku Rantala (4.). Kuva: Peter Forsgård
KUVA 2. Salibandyliiton liittokokous kokoontui 29.11. ja valitsi seuraavalle kaksivuotiskaudelle hallituksen puheenjohtajaksi Matti Ahteen ja hallituksen jäseniksi Ville Turusen (vas.) Marja-Sisko Luoteen, Marko Romppasen, Marjo Liljelundin, Harri Väänäsen, Ann -Christin Kauton, Valtteri Mikkolan ja Jyrki Kangasniemen (puuttuu kuvasta). Kuva: Markku Huoponen
KUVA 4. Kultamitalijoukkueen kapteeni Mikael Järvi luovutti pelipaitansa ja Tero Tiitu ratkaisumailansa Suomen Urheilumuseolle 19.12. Lahjoitukset vastaanotti Suomen Urheilumuseosäätiön johtaja Pekka Honkanen. Kuva: Mika Hilska
VUOSIKERTOMUS 2008
4
l Finlands Innebandyförbund nd
Suomen Salibandyliitto
Varsinainen toiminta Vuonna 1985 perustetun Suomen Salibandyliitto ry:n (SSBL) tar-
kohtaisesta erotuomaripalkkiosta ja omista matkustuskustannuk-
koituksena on edistää, valvoa ja ohjata salibandyn ja sählyn har-
sistaan. Järjestelmä on pitkään ollut käytössä ja se mahdollistaa
rastusta ja kehitystä Suomessa (SSBL:n toimintasäännöt 2§).
sarjatoimintaan osallistumisen, vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi
SSBL:n varsinainen toiminta koostuu salibandyotteluiden järjestä-
sarjatoimintaan soveltuvaa liikuntatilaa. Sarjatoiminnan aikataulu-
misestä eli sarjatoiminnasta, erilaisille harrastajaryhmille.
tuksessa, ajoituksessa, järjestämisessä ja tukitoimissa onnistuttiin toimintavuonna hyvin. Varmistusjärjestelmien kehittämisten myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan.
Antidopingtoiminta Suomen antidopingtoimikunnan toimesta vuonna 2008 tehtiin yhteensä 114 dopingtestiä, joista 44 oli kilpailun ulkopuolisia testejä, 38 kilpailutestiä ja 29 kansainvälisen salibandyliiton tilaamia testejä. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia. Toimintavuoden aikana Suomen miesten salibandymaajoukkue on liittynyt Suomen antidopingintoimikunnan ylläpitämään Puhtaasti paras – ohjelman tähdistöön edistämään puhdasta urheilua. Tähdistön tehtävänä on toimia puhtaan urheilun viestinviejänä. Ohjelma kunnioittaa puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja.
Alueellisesti toimintaa toteutettiin seitsemällä (7) alueella seitsemän aluevastaavan ja toimialavastaavien toimesta. Aluetoimistot sijaitsevat
Helsingissä,
(Etelä-Suomen
alue)
Turussa
(Länsirannikon alue), Tampereella, (Sisä-Suomen alue) Lappeenrannassa (Kaakkois-Suomen alue), Joensuussa (Savo Karjalan alue), Seinäjoella (Pohjanmaan alue) ja Oulussa (Pohjois-Suomen alue). Alueellisesti toimintaa toteutettiin seitsemällä (7) alueella seitsemän aluevastaavan ja toimialavastaavien toimesta. Aluetoimistot sijaitsevat
H elsingissä,
(Etelä-Suomen
alue)
T urussa
(Länsirannikon alue), Tampereella, (Sisä-Suomen alue) Lappeen-
Päihteet ja reilun pelin periaatteet Liiton kilpailusäännöissä (17 §) kielletään ottelutapahtumissa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päihtyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä. Pelisäännöissä ja erotuomareiden tulkintaohjeissa tupakkatuotteiden käyttö katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, ja siitä seuraa joukkue- ja pelaajakohtainen rangaistus. Päihteiden alaisena esiintyminen ottelussa pyritään ehkäisemään keskustelun avulla jo ennen ottelua. Kilpailusäännöissä (12–14 §), sarjamääräyksissä, maajoukkuesopimuksissa ja Salibandyliigan joukkuetoimihenkilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvilta henkilöiltä vedon-
rannassa (Kaakkois-Suomen alue), Joensuussa (Savo-Karjalan alue), Seinäjoella (Pohjanmaan alue) ja Oulussa (Pohjois-Suomen alue). Salibandyn lisenssipelaajat asuttivat toimintavuonna noin 390 kuntaa (381 vuonna 2003). Sellaisia kuntia, joissa ei asunut lisenssipelaajia, on vain 30 (65 vuonna 2003). Myös kuntien yhdistymisen myötä salibandyn harrastaminen kattaa yhä suuremman osan Suomen kunnista. Sarjatoiminta on laajentunut kattamaan koko maan (KUVA 3).
lyönti ja sopupeli. Liiton toimintaan osallistuvien henkilöiden edellytetään toimivan liiton toimintasääntöjen 2§:n sisältöä kunnioittaen: ”Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii
Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maa-
edistämään tasa-arvoa.”
kunnat.
Alueellinen toiminta Aikuisten ja junio-
2008
(2007)
reiden sarjatoimin-
Jäsenseurat:
335
(344)
ta
Lisenssipelaajat:
16.174
(16.120)
suurimmaksi osak-
Koulutetut erotuomarit:
300
(265)
si
Koulutetut toimitsijat:
409
(582)
Koulutetut valmentajat:
153
(191)
järjestettiin edellisvuosien
tapaan
turnaus-
muotoisten
sarjo-
jen palvelupakettina.
Turnausmuo-
toisten
sarjojen
palvelupaketti sisältää
den osallistumisoisarjaan,
salikulut ja erotuomareiden kulut.
kaksi päätoimista henkilöä; aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu, alueen ja liiton web-sivujen ylläpito sekä
joukkuei-
keuden
Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa
matka-
Sarjaturna-
uksessa joukkueet
erotuomareiden matkalaskut. Sarjatoiminnan tilastoinnissa käytetään ulkopuolista apua. Alueella pelataan melkein puolet liiton kaikista sarjaotteluista, aluetoimisto vastaa vuoden aikana n. 8000 ottelun järjestämisestä. Vuonna 2008 uudistettiin Fjunioreiden pelisysteemi pelimaailman tavoitteiden mukaan. Alueen erotuomareiden määräksi on vakiintunut reilut 200. Alueen jäsenseurojen määrä vuoden 2008 lopussa (31.12) oli xxx.
pelasivat 2-3 ottelua,
ja
kussakin
turnauksessa
KUVA 3. Salibandyn lisenssipelaajien asuinkunnat kuvassa punaisen eri sävyillä.
yksi
joukkue
vastasi
vuorollaan
turna-
usjärjestelyistä. Lisäksi
joukkueet
huolehtivat ottelu-
Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti yhteistyössä Ylhäksen ja Tapanilan Erän kanssa aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana.
VUOSIKERTOMUS 2008
5
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Harjavallassa, Raisio, Lieto, Rauma, Pöytyä, Kaarina, Naantali, Rymättylä ja Merimasku. Muu toiminta. Vuoden aikana salibandyn tieto-taitoa vietiin alueen opettajille opettajakoulutuksen kautta. Liikun järjestämillä leireillä salibandy oli mukana (hiihtis, kesis, syystis). U19 MMkisojen oheistapahtumien suunnittelu kisoja ennen ja kisojen aikana.
Sisä-Suomen alue Sisä-suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja KeskiSuomen maakunnista.
2008
(2007)
KUVA 5. Koululainen Road Show –toimintaa Oulunkylässä.
Jäsenseurat:
156
(154)
Kuva: Kim Sällström
Lisenssipelaajat:
8.031
(7.400)
Koulutetut erotuomarit:
150
(150)
Koulutetut toimitsijat:
322
(249)
Koulutetut valmentajat:
119
(81)
Olosuhteet. Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia
Resurssit ja työtehtävät. Sisä-suomen alue koostuu Kanta-
harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan
Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimis-
kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma var-
to sijaitsee Tampereella ja toimistossa pääsääntöisesti sarjatoi-
sinkin juniorijoukkueille.
minnan parissa työskenteli aluevastaava (regional manager) Juhani Leppänen. Vuoden 2008 aikana toimistolla suorittivat siviilipal-
Tavoitteiden toteutuminen. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt
velustaan Tuomo Keskinen ja Mika Henttonen, jotka olivat apuna
mainittavia ongelmakohtia. Ottelusiirtoja tai luovutuksia joudut-
erilaisissa rutiineissa kuten tilastoinnissa, netti- ja toimistotehtä-
tiin tekemään vain muutamia.
vissä. Samassa toimintayhteisössä toimi myös muita liikuntajärjestöjä, joista merkittävimmän, Hämeen Liikunta ja Urheilun,
Länsirannikon alue
kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Etenkin koulutuksen ja
Alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä
kuntaväkeä kokonaisvaltaisesti.
seurapalvelun sektorilla tapahtuva yhteistyö palvelee alueen lii-
Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Aluetoimisto sijaitsee Lounais Aluekouluttaja Tapio Tammisen tehtävänkuvaan kuuluu alueelli2008
(2007)
nen pelaajakartoitus sekä turnausten kehittäminen. Tilastointi on
Jäsenseurat:
115
(104)
osittain hoidettu siviilipalvelusmiesvoimin, mutta välillä on käy-
Lisenssipelaajat:
5.597
(5.523)
tetty ulkopuolista apua.
Koulutetut erotuomarit:
110
(100)
Koulutetut toimitsijat:
197
(162)
Vuoden lopussa jäsenseuroja alueella oli 154 ja lisenssipelaajia
Koulutetut valmentajat:
78
(120)
8300. Seurojen määrä on pysynyt ennallaan, mutta joukkue- ja lisenssipelaajamäärissä on tapahtunut selkeää kasvua.
-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (Liiku) ja muiden lajiliittojen Sarjat ja turnaukset. Alueen sarjatoiminta on ollut edelleen pie-
alueellisten organisaatioiden kanssa samoissa tiloissa.
noisessa kasvussa ja pelipaikoilla on ollut korkea käyttöaste. Alueen toiminnasta vastasi päätoiminen työntekijä, aluevastaa
Alueellisia sarjoja oli naisille 2.-4. sekä miehille 3.-6. divisioonis-
Tiina Koivisto. Tilastoinnissa ja lajin markkinoinnissa käytettiin
sa. Liikuntapaikkarakentaminen ja pelikenttien lisääntyminen on
ulkopuolisia palveluita. Alueellista ohjaaja- ja valmennuskoulu-
helpottanut sarjatoiminnan suunnittelua. Sarjojen lohkot on voitu
tuksesta ja aluevalmennuksesta vastasi puolipäivänen aluekou-
pitää hyvin alueellisina ja pelit on naisten 3.-4. sekä miesten 4.-
luttaja Atte Juuti.
6. divisioonissa voitu pelata omalla toiminnallisella alueella. Lyhyet pelimatkat ja parantuneet peliolosuhteet ovat lisänneet uusi-
Kunnallisten tilojen saatavuus heikkeni huomatta-
en seurojen halukkuutta lähteä mukaan sarjatoimintaan. Etenkin
vasti alueen suurimmilla paikkakunnilla aikaisemmista vuosista.
Jyväskylän seudulla kenttäpula on hellittänyt uuden yksityisen
Kunnallisten tilojen käyttö pienemmillä paikkakunnilla kasvoi
monitoimihallin valmistumisen myötä.
Olosuhteet.
merkittävästi. Toimintakauden 2008 aikana tietoon tuli muutama uusi hallihanke.
Olosuhteet. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa pelatuista otteluista suurin osa on pelattu kaupallisilla salibandyhalleilla. Tampereen
Alueparlamentti. Alueparlamentti kokoontui vuoden aikana 5
talousalueella merkittävimpinä pelipaikkoina ovat olleet Spiral-
kertaa. Alueparlamentin pääteemana toimintavuotena oli koulu-
salit Kaukajärvi, Raholan liikuntakeskus sekä Ylöjärven liikunta-
kiertueet ja U19 MM-kisojen oheistapahtumien suunnittelu. Kou-
keskus. Kunnallisista liikuntapaikoista on saatu parhaiten vuoroja
lukiertueita järjestettiin kevätkaudella Nakkilassa,
Kangasalan, Vammalan, Valkeakosken, Mäntän ja Parkanon lii-
Kiukainen,
VUOSIKERTOMUS 2008
6
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
kuntahalleilta. Perinteiset mahtilajit (etenkin lentopallo) sekä uusi
nioreiden harrastesarjoihin osallistui 11 joukkuetta. Kilpasarja-
tulokas, futsal, sanelivat kuitenkin vuorojaon kunnallisissa peli-
joukkueiden määrää kasvatti edelliskauteen verrattuna D-E –
paikoissa. Tampereen talousalueen ulkopuolella merkittävimmät
juniorijoukkueiden määrän kasvu yhdeksällä. Aikuisjoukkueiden
pelipaikat olivat edelleen Kanta-Hämeessä Forssa, Janakkala,
määrä on pysynyt samansuuruisena.
Riihimäki ja Hämeenlinna, Keski-Suomessa Jyväskylä, Vaajakoski, Joutsa ja Saarijärvi. Myös koripallopaikkakunnalla, Äänekoskella,
Alueella järjestettiin etenkin nuorimmille junioreille ja aikuisille
on alettu saada pelipäiviä salibandylle. Kunnallisissa pelipaikoissa
yksittäisiä harraste- ja hallisarjoja. Näistä sarjoista vastasivat
pelivuorojen hintataso on kuitenkin nykyään samaa luokkaa kuin
seurat tai yksityiset liikuntatoimijat. Lisäksi alueen seurojen
kaupallisissa halleissa ja vuoden vaiheen isot kuntaliitosten vai-
kanssa on käynnistetty F-ikäisille ja nuoremmille tarkoitettu
kutusta vuorohintojen tasoon voi vielä vain arvailla.
kerhoturnausten sarja. Kerhoturnauksia on pelattu talven aikana mm. Taavetissa, Lappeenrannassa ja Imatralla.
Lisääntyneen pelipaikkatarjonnan johdosta sarjoja pystyttiin pelaamaan arkipäivinä jonkin verran, mikä helpotti erotuomareiden
Olosuhteet. Kunnalliset liikuntapaikat ovat kovassa salibandykäy-
saamista peleihin ja samalla tuomaritehtävätkin jakaantuivat
tössä. Salibandyseurat jakavat kunnallisten liikuntapaikkojen
tasaisemmin koko viikolle.
harjoitusvuorot muiden talvilajien kanssa, sillä yksityisten ylläpitämiä salibandyhalleja ei juuri ole. Harjoitusvuorojen vähyys hi-
Toiminnallisilla alueilla on pyritty sarjojen rakentamiseen seuro-
dastaa edelleenkin salibandyseurojen toiminnan laajentamista.
jen resurssit ja maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen siten,
Uusia harrastajia kun olisi jatkuvasti tulossa seuratoiminnan
että paikallispelit on pelattu mahdollisimman lähellä seuran koti-
piiriin.
paikkakuntaa. Uusina liikuntahalleina otettiin kauden 2008–09 aikana käyttöön Salibandy tai sähly on levittäytynyt Sisä-Suomen jokaiseen kun-
Huutjärven koulun sali (Pyhtää), Vierumäki Areena (Heinola) ja
taan ja lajeja pelataan jokaisella maaseutupaikkakunnalla jossain
Joutsenohalli (Lappeenranta).
muodossa. Vuosi sitten käynnistetty pienpeli-projekti on saanut jalansijaa maakunnan pienillä paikkakunnilla. Maakunnasta löytyy myös innokasta talkoohenkeä ja tarpeellista turnausten järjestelyhalukkuutta.
Savo-Karjalan alue Alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakun-
Tavotteiden toteutuminen. Lisenssipelaajia noin tuhat enemmän
nat.
kuin edellisellä kaudella. Etenkin pienissä junioreissa vahvaa lisäystä. Kerhotoiminta on silti vilkasta, mutta pitkät välimatkat
2008
(2007)
sekä vähäinen alueellinen joukkemäärä ovat esteenä sarjoihin
Jäsenseurat:
59
(53)
osallistumiselle. Erotuomari- ja pelinohjaajarekrytointi on onnis-
Lisenssipelaajat:
2.411
(2.485)
tunut odotetulla tavalla.
Koulutetut erotuomarit:
65
(66)
Koulutetut toimitsijat:
90
(60)
Koulutetut valmentajat:
62
(125 Itä-Suomi)
Kaakkois-Suomen alue Resurssit. Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan,
Alueen sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi vuonna 2008
Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä
aluevastaava Jani Holopainen. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee
Päijät-Hämeen maakunnat.
Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhteydessä. Alueen sar2008
(2007)
Jäsenseurat:
67
(70)
Lisenssipelaajat:
3.213
(3.171)
Savo-Karjalan
Koulutetut erotuomarit:
75
(71)
13.9.2008. Aluekokouksessa oli edustettuna seitsemän jäsenseu-
Koulutetut toimitsijat:
73
(102)
raa. Liiton edustajina aluekokouksessa oli paikalla aluevastaavan
Koulutetut valmentajat:
62
(125 Itä-Suomi)
lisäksi hallituksen jäsen Anssi Timonen.
joissa pelasi vuoden 2008 lopussa 126 joukkuetta. aluekokous
järjestettiin
Kuopiossa
lauantaina
Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarja-
Aikuisten sarjatoiminnassa joukkueet jaettiin maakunnallisiin
toiminnasta ja tilastoinnista vastasi aluetoimistolla työskentelevä
lohkoihin niissä sarjoissa, joissa se oli mahdollista. Miesten 2.
aluevastaava Anssi Jukka. Toimintavuoden lopulla jäsenseuroja oli
divisioonassa kannustettiin joukkueita pelaamaan ottelut arkipäi-
64. Lisenssipelaajia seuroissa oli 3320. Kasvua vuoden takaiseen
vinä, jotta tuomaritilannetta voitaisiin tältä osin helpottaa. C93 –
lisenssimäärään oli 5 %.
junioreiden alkusarjat ja D-junioreiden sarja pelattiin maakunnallisissa lohkoissa. Muut juniorisarjat pelattiin yhdessä alueen yh-
Sarjatoiminta ja turnaukset. Aikuisille järjestettiin alueellista sar-
teisessä lohkossa.
jatoimintaa miesten 2. – 5. divisioonissa sekä naisten 2. divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin A-E – pojissa, tyttöjen SM
Joukkuemäärät kasvoivat miesten sarjoissa lähes kymmenen
-sarjassa sekä C-D – tytöissä. Miesten 2. divisioonaa lukuun
prosenttia useamman vuoden tasaisen jakson jälkeen. Juniorei-
ottamatta sarjat pelattiin turnausmuotoisina. Turnauksistakin
den puolella nuorempien junioreiden (D-E) joukkuemäärä kasvoi,
suurin osa pelattiin osaturnauksina, joka mahdollisti osallistujille
mutta vanhempien junioreiden (A-C) joukkuemäärä hieman laski.
lyhyemmät pelipäivät ja – matkat.
Naisten ja tyttöjen joukkuemäärät pysyivät ennallaan. Jatkossa tulee huolehtia, että miesten sarjoissa kehitys jatkuu positiivise-
Kauden 2008–09 kilpasarjoihin osallistui 158 joukkuetta. Se-
VUOSIKERTOMUS 2008
na, samalla kun panostetaan juniorisarjojen joukkuemäärien
7
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
kasvuun. Juniorisarjoissa joukkuemäärien kehitys on olennaisessa
suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen
osassa, jotta saadaan kaikissa ikäluokissa vakiinnutettua jouk-
vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Sarjatoiminnassa hödynnettiin
kuemäärä tasolle, jolla lohkojaot saadaan mahdollisimman alu-
vuoden aikana myös pienempiä halleja. Ongelma-alueilla käytiin
eellisiksi.
neuvotteluja kuntien kanssa olosuhdepulan ratkaisemiseksi.
Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joen-
Huippu-urheilu. Kuortaneella ja Seinäjoella järjestettiin opiskeli-
suussa käytetään myös yksityisen halliyrittäjän palveluja. Alueen
joiden MM-kilpailut 6.-9.11. Kisoihin osallistui 7 maata. Järjeste-
sarjaotteluita pelattiin 18 paikkakunnalla. Eniten otteluita pelat-
lytoimikunnassa olivat mukana Salibandyliiton edustajina Taneli
tiin Kuopiossa, Joensuussa, Kontiolahdella ja Iisalmessa.
Tiilikainen ja Esko Kyyhkynen. Tiilikainen toimi myös kilpailujohtajana kisoissa. Miesten sarjassa oli mukana kuusi maata ja nais-
Tuomaritoimintaan saatiin rekrytoitua uusia tuomareita ja kehi-
ten sarjassa, joka pelattiin ensimmäistä kertaan turnauksen his-
tyksen tulee jatkua samansuuntaisena. Kilpailukalenterin laadin-
toriassa, neljä maata. Turnauksessa käytettiin kolmea eri areenaa:
nassa pyrittiin ottamaan tuomaritilanne huomioon, mutta silti
Kuortaneen urheiluhallia, Seinäjoki Areenaa, sekä kisojen pää-
ruuhkaisimpina peliviikonloppuina tuomareita jouduttiin ajatta-
areenana toiminutta Seinäjoen urheilutaloa. Lopputulokset, Mie-
maan maakunnasta toiseen. Tuomareiden määrän lisäämiseen ja
het: 1. Suomi, 2. Tsekki, 3. Ruotsi, 4. Latvia, 5. Japani, 6. Unkari.
tuomaritoiminnan laadun edelleen kehittämiseen pitää jatkossa-
Naiset: 1. Ruotsi, 2. Sveitsi, 3. Suomi, 4. Japani. Turnaus oli jär-
kin kiinnittää erityistä huomiota. Olennainen osa liiton palvelua
jestelyiltään menestys ja sen urheilullinen taso oli korkea. Mies-
joukkueille on oikeantasoisten tuomareiden asetteleminen kaik-
ten finaalia, Suomi-Ruotsi, seurasi Seinäjoen urheilutalolla 1135
kiin otteluihin.
katsojaa. Finaaliottelu myös televisioitiin Urheilukanavalla.
Pohjanmaan alue
Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoitEtelä-
telun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen
Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista.
osallistui toimintavuonna 12 salibandypelaajaa (2 tyttöä, 10 poi-
Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen
kaa). Salibandyn lajiharjoittelu tapahtui Seinäjoella ja valmennuk-
henkilö: aluevastaava Taneli Tiilikainen, jonka toimenkuvaan
sesta vastasi Mikko Helanen.
Resurssit
ja
työtehtävät.
Pohjanmaan
alue
koostuu
2008
(2007)
Muut asiat. Koululainen Road Show vieraili toimintavuonna Lapu-
Jäsenseurat:
48
(46)
alla,
Lisenssipelaajat:
2.554
(2.150)
Kuortaneella, Nurmossa ja Seinäjoella.
Koulutetut erotuomarit:
65
(65)
Koulutetut toimitsijat:
126
(157)
Koulutetut valmentajat:
64
(73)
Kauhajoella,
Uusikaarlepyyssä,
Kokkolassa,
Pohjois-Suomen alue
kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuh-
Resurssit.
deasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä
Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.
seurojen
konsultointi.
Alueen
erotuomaritoiminnasta
Himangalla,
Pohjois-Suomen
vastasi
oman toimen ohessa erotuomarialuevastaava Ronny Brännbacka ja valmennuskoulutuksen koordinoinnista aluekouluttaja Kristian Hiltunen. Alueen maalivahtivalmennuksesta vastaavana kouluttajana aloitti Timo Ristimäki. Lisäksi alueella toimivat nuorten lahjakkuuksien kartoitustyöstä vastanneet aluevalmentajat: Toni Haapasalo (tytöt) sekä Matti Pollari (pojat). Alueen jäsenseurojen
alueeseen
kuuluvat
2008
(2007)
Jäsenseurat:
55
(57)
Lisenssipelaajat:
2.850
(3.125)
Koulutetut erotuomarit:
70
(79)
Koulutetut toimitsijat:
104
(126)
Koulutetut valmentajat:
46
(30)
Pohjois-
lukumäärä oli toimintavuoden lopussa 46 ja lisenssipelaajien
Aluetoimisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa
2553. Lisenssipelaajien määrä kasvoi 19% edelliskauteen verrat-
Oulussa. Samasta talosta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen
tuna.
aluetoimisto sekä SVOL:n aluetoimisto. Työyhteisö onkin toisiaan tukeva. Aluetoimistossa työskentelee yksi päätoiminen toimihen-
Sarjatoiminta. Painopistealueena toimintakaudella oli juniorisar-
kilö, aluevastaava Juha Laukka. Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja
jojen joukkuemäärän kasvattaminen sarjatoiminnan mahdollista-
erotuomariasetteluissa on käytetty ulkopuolista apua. Lisäksi
miseksi sekä sarjajärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osallis-
alueella on nimetty koulutusvastaava Karo Kuussaari. Alueen
tuvien joukkueiden kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin
jäsenseurojen määrä oli vuoden 2008 lopussa 55 ja lisenssipe-
miehille 2.- 5. divisioonissa ja naisille 2.-3. divisioonissa. Pojilla
laajien määrä 2850. Alue on lisenssipelaajien vertailussa viiden-
oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan E-B -junioreissa ja
neksi suurin Salibandyliiton alueista. Lisenssipelaajien määrässä
tytöillä nuorten SM-sarjassa sekä C-tytöissä. C-tyttöjen sarja
tapahtui pieni notkahdus edelliseen vuoteen nähden. Tämä selit-
järjestettiin alueella ensimmäistä kertaa. C-poikien sarja pelattiin
tyy lähinnä parin seuran luopuessa Liiton H-lisensseistä. Varsi-
ensimmäistä kertaa erillisinä ikäluokkina (C93 ja C94).
naisesti lajia harrastavien junioreiden kokonaismäärä on kuitenkin kasvanut toimintakauden aikana. Lisenssipelaajien vertailussa
Olosuhteet. Salibandyn olosuhdevaatimukset otettiin yhä parem-
alueen suurin seura oli Merikoski SBT (456), toisena Oulun Luis-
min huomioon uusissa hallihankkeissa sekä hallien perusparan-
tinseura (351). Kokonaisuutena alueen seuroista seitsemällä on
nusten yhteydessä. On kuitenkin paikkakuntia, joissa salibandyn
yli 100 lisenssipelaajaa.
VUOSIKERTOMUS 2008
8
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Sarjat, turnaukset, olosuhteet ja muu toiminta. Suurin osa otte-
alueella on tällä hetkellä tarpeet tyydyttävä hallitilanne. On kui-
luista pelataan edelleen Oulussa ja sen ympäristökunnissa Kem-
tenkin paikkakuntia mistä pelipaikka uupuu kokonaan.
peleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Muita turnauspaikkoja
on paikkakuntia missä täysmittaisten kenttien puute on ilmeinen.
ovat olleet Raahe, Liminka, Kajaani, Kemi, Tornio, Rovaniemi,
Valmennuskoulutus. Koulutusvastuu oli alueen koulutusvastaava
Kuusamo, ja pohjoisimpana Kittilä. Turnauksia on järjestetty
Karo Kuussaarella. Tenavasählykoulutusta alueella on pitänyt
myös Suomussalmella, Rantsilassa, Haapajärvellä sekä Sievissä.
myös Juha Laukka. Toimintakauden aikana on pidetty seitsemän
Samoin
koulutustilaisuutta joissa osallistujia ollut yhteensä 73. Alueen erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarivastaavana toimi Pasi Tiitinen ja koulutusvastaavana Jouni Kääriäinen, Oulussa. Pohjois-Suomen yksittäiset ottelut asetteli Tom Pruiksma. Turnausmuotoiset ottelut Oulun läänissä asetteli Teemu Vehkaoja. Lapin läänissä asettelijana toimi Esko Korhonen Rovaniemellä. Loppuvuodesta aiheutui ongelmia tuomareiden vähyyden vuoksi. Välillä oli todella ongelmallista saada riittävä määrä tuomareita turnausmuotoisiin otteluihin. Jouduimmekin turvautumaan muiden alueiden tuomareihin, mikä puolestaan lisäsi matkakuluja. Alueen edustajat liiton valtuustossa. Toimintakauden aikana valittiin uusi liittovaltuusto. Aluetta edustavat Jussi Tolonen (OLS), Jukka Teerikangas (LNM) ja Reino Moilanen (PaKa).
KUVA 6. Pelaamisen riemua Koululainen Road Show kiertueella Kemijärvellä. Kuva: Juha Laukka Kauden aikana turnausmuotoisia ottelutapahtumia oli 126 ja yksittäisiä otteluita 120.
Liiton organisoimien sarjojen lisäksi,
alueella on pelattu seurojen sekä yksityisten hallien järjestämiä sarjoja ja turnauksia. Suurena haasteena alueella on edelleen juniorisarjojen pitkät välimatkat. Emme ole edelleenkään päässeet riittäviin alueellisiin lohkoihin. Tästä syystä liiton alaiseen sarjatoimintaan osallistumisen kynnys on korkea.
Alueellisesti olo-
suhdeasiat ovat kohtalaiset. Olemme toistaiseksi saaneet kaikki ottelut kohtuudella pelattua. Ongelmana voidaan nähdä se että useat joukkueet harjoittelevat eri paikoissa missä viralliset ottelut pelataan.
Yksityinen hallirakentaminen ei toistaiseksi hyvistä
yrityksistä huolimatta ole onnistunut alueella.
Kokonaisuutena
KUVA 7. Nopeusmittaus laukaisututkaan Muoniossa Koulukiertueella. Kuva: Juha Laukka
VUOSIKERTOMUS 2008
9
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Lasten ja nuorten sarjatoiminta Yleistä sarjatoiminnasta. Aikuisten ja junioreiden sarjatoiminta
Kauden 2007-2008 mitalistit ikäluokittain:
järjestettiin suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen
A-pojat
palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan,
2. Gunners, Tre
salikulut ja erotuomareiden matkakulut. Vuonna 2008 pelattiin
3. IC-Akatemia, Tre
yhteensä n. 20 000 ottelua Salibandyliiton sarjoissa. Sarjatoimin-
A-tytöt
nan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (n. 4500 pelaajasiir-
3. SB-Pro, Nurmijärvi
musta/vuosi), Y-ilmoitusten käsittely ja erotuomaritehtävien aset-
B-pojat
telu ja tarkistaminen). Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituk-
3. SB Vantaa
- ja kontrollijärjestelmien kehittämisten myötä päällekkäisyydet ja
B-tytöt
virheet on saatu poistettua lähes kokonaan sarjatoiminnasta
2. SB Naantali
Juniorisarjat. Kaudella 2007-08 juniorisarjoihin ilmoittautui yh-
C92-pojat 1. TPS, Turku 2. Espoon Oilers
etta ja tyttöjen sarjoihin 148 joukkuetta.
3. FBS-97, Hki C93-pojat 1. SC Classic, Tre
Juniorit jaettiin kaudella 2007-08 ikäluokittain seuraavasti: (87-89 synt.),
C 92-pojat,
C 93-pojat,
C-tytöt
(92-93 synt.),
1. Tapanilan Erä, Hki 3. Oilers Angels, Espoo
teensä 875 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 727 joukku-
(90-91 synt.),
1. FC Vaajakoski 2. Ruokolahden Raju, Imatra
sessa, järjestämisessä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus
B-pojat ja B-tytöt
1. SC Classic Tre 2. NST Future, Lpr
toa/vuosi), vakuutusvapautushakemusten käsittely (n. 3000 hake-
A-pojat ja A-tytöt
1. Happee, Jkl
2. Tapanilan Erä, Hki 3. TPS,Tku C-tytöt
1. M-Team, Hki 2. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa 3. Kihniön Urheilijat
Juniorit jaettiin kaudella 2008-09 ikäluokittain seuraavasti:
D 94-pojat,
A-pojat
(88-90 synt.),
B-pojat,
(91-92 synt.),
E 96-pojat,
B-tytöt
(89-92 synt.),
E 97-pojat,
C 93-pojat,
D 95-pojat, D-tytöt
(94-95 synt.),
E-tytöt
(96-97 synt.)
C 94-pojat,
F-pojat
(98-99 synt.).
C-tytöt
(93-94 synt.),
D 95-pojat, Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuo-toisesti lukuun ottamatta
D 96-pojat,
poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja nuorten SM-sarjan Play-
D-tytöt
Offs
SM-sarja
E 97-pojat,
(nuorten SM-sarja) ja alueellinen I-divisioona. B-pojissa pelattiin
E 98-pojat,
alueellinen alkusarja, jonka jälkeen kevätkaudella pelattiin 12
E-tytöt
(97-98 synt.)
joukkueen SM-sarja kahdessa kuuden joukkueen lohkossa. B-
F-pojat
(99-00 synt.).
otteluita.
A-pojissa
pelattiin
valtakun-nallinen
(95-96 synt.),
poikien loppupeleissä pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. B-tytöissä ja C -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku
Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuo-toisesti lukuun ottamatta
- ja jatkosarjan), välikarsinta (vain B-C -pojat), loppusarja ja lop-
poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja A-C nuorten kevään loppu-
puhuipentuma. B-tytöissä ja C – ikäluokissa Suomen mestaruudet
pelejä. A-pojissa pelattiin valtakun-nallinen SM-sarja (poikien
rat-kaistiin loppuhuipentumassa, johon pääsi mukaan kunkin ikä-
nuorten SM-sarja) ja alueellinen I-divisi-oona. B-pojissa B-tytöissä
luokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin perus-
ja poikien C 93 ikäluokissa pelattiin alueellinen alkusarja, jonka
sarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentu-
jälkeen kevätkaudella pelattiin valtakunnalliset SM-sarjat kahdessa
mat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu
lohkossa. Näiden ikäluokkien loppupeleissä pelattiin puolivälierät,
varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suo-
välierät ja mitaliottelut. C-tytöissä ja poikien C -94 ikäluokissa
men mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluo-kassa A- ikäisistä C
pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan), välikarsinta
-ikäisiin ja tyttöjen puolella kolmella eri sarjatasolla A-ikäi-sistä C
(vain pojat), loppusarja ja loppuhuipentuma. Suomen mestaruudet
-ikäisiin.
ratkaistiin loppuhuipentumissa, joihin pääsi mukaan kummankin ikäluokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin pe-
Kaudella 2008-09 juniorisarjoihin il-moittautui yhteensä 932 jouk-
russarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipen-
kuetta (kasvua edelliskauteen verrattuna 7 %). Poikien sarjoihin
tumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu
ilmoittautui 781 joukku-etta (kasvua edelliskauteen verrattuna 7 %)
varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suo-
ja tyttöjen sarjoihin 151 joukkuetta (kasvua edelliskauteen verrat-
men mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluo-kassa A- ikäisistä C
tuna 2 %).
-ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa.
VUOSIKERTOMUS 2008
10
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Aikuisten sarjatoiminta Salibandyliiton omistama SSBL Salibandy Oy (Salibandyliiga) toimii
turnausmuotoisena. Kaudella 2008-2009 naisten I-IV -divisiooniin
sarjajärjestäjänä miesten ja naisten Salibandyliigoissa, miesten 1.
osallistui yhteensä 188 joukkuetta.
divisioonassa sekä maajoukkueiden ottelutapahtumissa Suomessa.
Miesten sarjat
Salibandyliitto järjestää naisten sarjatoiminnan 1.-4. divisioonissa
Kaudella 2007-08 miesten II-divisioona pelattiin alueellisesti yksit-
ja miesten sarjatoiminnan 2.-6. divisioonissa.
täisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas-päin pelattiin turnausmuotoi-
Naisten sarjat
sesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viides-
Kaudella 2007-08 naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena
oonasta alaspäin. Kaudella 2007-08 miesten II-VI–divisiooniin
sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otte-
osallistui yhteensä 907 miesjoukkuetta.
tä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisi-
luina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelat-tiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2007-2008 naisten I-IV -divisioo-niin
Kaudella 2008-09 miesten II-divisioona pelattiin alueellisesti yksit-
osallistui yhteensä 181 joukkuetta.
täisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas-päin pelattiin turnausmuotoi-
Kaudella 2008-09 naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena
sesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viides-
sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otte-
tä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisi-
luina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti
oonasta alaspäin. Kaudella 2008-09 miesten II-VI–divisiooniin osallistui yhteensä 909 miesjoukkuetta.
Erityisryhmien liikunta Sähköpyörätuolisalibandy
Yhden turnauksen sarja on osoittautunut kuuroille hyväksi ratkai-
Kaudella 2007-2008 järjestettiin ensimmäistä kertaa sekä SM-
suksi. Monet pelaajat ovat integroituneet kuulevien joukkueisiin ja
sarja että I-divisioona. SM-sarjaan ilmoittautui mukaan kuusi
pelaavat liiton sarjoissa. Kaudella 2008-2009 pelataan yksi SM-
joukkuetta ja I-divisioonaan neljä joukkuetta. SM-sarjaan osallistuivat Räiske I ja Räiske II Helsingistä, Helsinki Outsiders I ja Helsinki Outsiders II, Press Team Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. I -divisioonan osallistuivat M-Team Electric Gladiators Helsingistä,
turnaus. Turnaus pelataan 2.-3.5.2009 Helsingissä. Uutuutena on naisten sarja ja ikämiesten 35-vuotta sarja, jos ilmoittautuneita tulee tarpeeksi.
TPS Turusta, Merikoski SBT II Helsingistä ja Seinäjoen Sisu. Sisu joutui luopumaan sarjasta kesken kauden. Sarjat pelattiin turna-
Muut tapahtumat
usmuotoisesti. Turnauksia oli neljä. SM-sarjassa pelattiin alku-
Junior Games-tapahtumassa huhtikuussa Kuortaneella oli sali-
sarjan jälkeen sijoitusottelu, välierät, pronssi- ja finaaliottelu. I-
bandyturnaus.
divisioonassa pelattiin alkusarjan jälkeen finaaliottelu. Suomen Mestaruuden voitti Helsinki Outsiders, hopeaa Press Teamille ja pronssia Räiskeen I-joukkueelle. I-divisioonan voitti Merikoski SBT II. Belgiassa järjestettiin spt-salibandyn EM-kisat 11.-15.11.2008. Suomi sijoittui neljänneksi. Se on maajoukkueen paras sijoitus tähän mennessä. Salibandyliitto raportoi turnauksen etenemisestä ja Suomen joukkueen peleistä salibandy.net-sivustolla. Kaudella 2008-2009 spt-salibandyssa on edelleen SM-sarja ja Idivisioona. SM-sarjassa on mukana kuusi joukkuetta: Helsinki
KUVA 8. Spt-salibandyn Suomen mestarit 2007-2008: Helsinki
Outsiders I ja Helsinki Outsiders II, Räiske pääkaupunkiseudulta,
Outsiders I
Woodcutters’96 Vaasasta, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT Oulusta. I-divisioonassa on mukana kolme joukkuetta: M-Team EG Helsingistä, TPS Turusta ja Merikoski SBT II Oulusta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti samaan aikaan. Turnauksia on kolme. Kuurojen SM-salibandy Kuurojen
SM-turnaus
pelattiin
26.-27.4.2008
Vaajakoskella.
Mukana oli viisi joukkuetta, Ryhti Oulusta, Hero Helsingistä, Uljas Tampereelta, Jalo Jyväskylästä ja Valpas Turusta. Joukkueet pelasivat yksinkertaisen sarjan, jonka lopputulos oli myös turnauksen tulos. SM kultaa voitti Valpas voitti mestaruuden, Jalo otti hopeaa ja Ryhti pronssia.
VUOSIKERTOMUS 2008
11
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Harrastustoiminta Lapset ja nuoret
Pohjoisin tapahtuma oli Muoniossa ja
Nuoren Suomen kanssa yhteistyössä lisättiin aloittavien ohjaajien
yhteensä n. 19 000 alakoululaista. Lisäksi
ja valmentajien osaamista, rakennettiin nuorille salibandyyn kes-
opettajille jaettiin salibandytietoutta.
eteläisin Hangossa. Koulukiertue tavoitti
kittyvää verkkopalvelua ja kehitettiin lasten kerhotoimintaa. Finfoodin kanssa toteutettiin, valtakunnallinen tiedotuskampanja,
Yhteistyössä Finfoodin kanssa järjestettiin
jonka tavoitteena on saada vanhemmat ja valmentajat miettimään
valtakunnallinen tiedotuskampanja sali-
lasten ruokailutapoja.
bandyruokaa – ”Laatua liikkuvan lautaselle”. Tavoitteena oli herättää lajin piirissä toimivat lapset, vanhemmat ja valmentajat
Lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuki Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea sai yhteensä 14 salibandyseuraa. Rahaa seuroille jaettiin yhteensä 21 000 €. Vain n. 40 % hankkeista pystyttiin tukemaan. Tukirahaa myönnettiin salibandyseuroille seuraaviin hankkeisiin: lajikohtaisten harjoitusryhmien
miettimään lasten ruokailutapoja ja lisätä heidän tietämystään hyvän ravitsemuksen merkityksestä hyvään oloon urheilevilla nuorilla. Aiheesta kirjoitettiin Salibandy-lehteen kolmen jutun sarja, joissa käsiteltiin liikkuvan nuoren ravintoa. Lisäksi työstettiin materiaalia nettiin ja järjestettiin koulutustilaisuuksia.
lisäämiseen 6-12 -vuotiaille (9 seuraa), sinettiseurojen ohjaajien ja valmentajien kehittämiseen (3 seuraa) ja nuorten harrastustoiminnan käynnistämiseen tai lisäämiseen (1 seura)
Aikuiset Kaudella 2007-08 seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikäluokissa:
PeliMaailmat. Kaudella 2008 - 2009 F-juniorit siirtyivät pelaa-
naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli
maan pienelle kentälle 4 vs. 4. Pelejä pelattiin isossa kaukalossa
35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta
poikittain tai pitkittäin pienennetyssä kaukalossa (max. koko 30 x
(M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55).
15 m)
Miesten sar-joissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin väli-
Sinettiseuratoiminta. Toimintavuoden aikana ei myönnetty uusia
karsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kol-
sinettejä. Salibandyseura Viikingit auditoitiin. Syyskuussa järjes-
messa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3
tettiin sinettiseminaari, johon osallistui kahdeksan salibandyn
turnauk-sessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella 2007-08 yh-
sinettiseuraa. Tällä hetkellä salibandyn sinettiseuroja on 15 kpl.
teensä 153 joukkuetta. Kaudella 2008-09 seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikäluokissa:
Pelinohjaajat. Pelinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa
naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli
ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit siir-
35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta
tyivät pelaamaan pienemmälle kentälle. Kun F-turnauksia pelat-
(M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55).
tiin isolla kentällä poikittain kahta peliä yhtä aikaa, niin kutakin
Miesten sar-joissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat,
ottelua tuomitsi yksi pelinohjaaja/tuomari .
jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin väliSeniorisarjojen mitalistit kaudella 2007-08:
Nuori Suomi -yhteistyö Suunnittelen treenejä -hankkeen myötä valmistui nettipalvelu aloittavilla ohjaajille ja valmentajille. Palvelu otetaan käyttöön
N 30
2. Tiikerit, Vantaa
vuoden 2009 alussa. Toimintavuoden aikana palveluun lisättiin ohjaajan opas, opetusvideoita ja sata harjoitetta. Kohderyhmänä ovat aloittelevat ohjaajat ja valmentajat sekä valmennuksen ulko-
3. SC Classic, Tre M 35
3. OLS, Oulu N 35
harrastamaan lajia. Verkkopalvelu auttaa pelikavereiden ja peli-
3. BerttaMummot, Hki M 40
tavuoden aikana. Muutostöistä johtuen hankkeen avaaminen
3. Vantaan NMKY M 45
3. Olteri, Imatra M 50
ikäryhmään 6-12 -vuotiaat. Kehittämiskohteina ovat kerhotoiminnan sisältö ja kerhoturnaukset. Kerhotoimintaan luodaan ikätasoon soveltuvat fyysiset puitteet (pahvikaukalo, maalin-
1. ErNu, Tre 2. Maalihaukat, Mikkeli
Salibandyliitto aloitti kerhotoiminnan kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on tuoda lisää harrastamisen mahdollisuuksia
1. Zoom, Helsinki 2. SC Dalmac, Helsinki
siirtyi vuoden 2009 puolelle. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea.
1. SC Dalmac, Helsinki 2. ManU, Tampere
paikkojen löytämisessä (vrt. pihapelit ennen), toimii informaation välittäjänä ja viihteellisenä välineenä. Palvelua pilotoitiin toimin-
1. Tiikerit, Vantaa 2. KeräilyErä, Hki
Syksyllä 2007 käynnistyneessä nuorten harrastehankkeessa rakennetaan salibandyyn keskittyvä verkkopalvelu, joka kannustaa
1. Thunder, Espoo 2. Rangers Originals, Kirkkonummi
puolella olevat ohjaajat ja valmentajat. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea.
1. Alamummo38, Tre
3. Merikoski SBT, Oulu M 55
1. Vackra Gubbar, Hki 2. SC Blues, Jkl 3. Bewe Pegasos, Helsinki
pienennyselementit) ja pelisäännöt. Hanketta pilotoitiin Kaakkois -Suomen alueella. Hanke saa opetusministeriön myöntämää ja
karsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kol-
Nuoren Suomen jakamaa tukea.
messa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauk-sessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella
Muut yhteistyötahot. Koululainen Road Show.
Salibandyliitto ja
2008-
09 yhteensä 158 joukkuetta.
yhteistyökumppanit järjestivät yhteensä 71 koulukiertuepäivää.
VUOSIKERTOMUS 2008
12
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Katusähly Katusählykiertueella oli mukana uusi tuotantotiimi. Katusählykesä toteutettiin yhteistyössä Dynamite Promotion Oy:n kanssa. Tuotantotiimi kiersi mukana kaikissa turnauksissa. Touko-elokuun aikana oli yhteensä 19 katusählyosaturnausta ympäri Suomen. Katusählykiertuetta markkinointiin valtakunnallisesti salibandylehdessä, Vartti – ja Metrolehdissä, salibandy.net-sivustolla ja katusählyn omilla nettisivuilla. Katusahly.fi-sivuilla oli käynyt lokakuun loppuun mennessä liki 22 000 kävijää. Paikallislehdissä oli ennakkopuffeja ja juttuja turnauksista. Katusählykesän suurin turnaus oli Kuopion Salibandyseuran järjestämä turnaus lauantaina 2.8.2008 Kuopion Matkustajasatamassa. Turnauksessa oli mukana 64 joukkuetta. Kokonaisuudessaan kesän katusählykiertueelle osallistui yli 3000 pelaajaa ja liki 700 joukkuetta. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto
KUVA 9. Katusählyn finaalitunnelmaa Helsingin kampin narink-
yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestäville seuroille
katorilla 23.8.2008. Kuva: Jari Kinnunen
katusähly on osa varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.
Salibandyn Rock SM Kuudes salibandyn Rock SM-turnaus oli Kokkolassa 26.1.2008.
Katusählyfinaali oli 23.8.2008 Helsingissä Kampin Narinkkatoril-
Mukaan oli ilmoittautunut yhdeksän joukkuetta. Salibandyseura
la. Lähes kaikki osaturnausten voittajajoukkueet ilmoittautuivat
Kokkolan Nibacos hoiti kokonaisuudessaan käytännön järjestelyt.
mukaan kesän huipennukseen. Mukana oli 82 joukkuetta. Vuoden
Paikallisten yhteistyökumppaneiden lisäksi pääyhteistyökump-
2008 mestari miesten sarjassa oli Jämsänkosken Jyrä. Naisten
panina oli YleX.
Pasilan Kalteva voitti toisen kerran peräkkäin
sarjassa voiton vei Gazon Boulette Jyväskylästä. Firmasarjan katusählymestaruuden voitti Kuopion Talokeskus ja sekasarjan LIK Liljendahlista. Pojissa mestaruuden voitti Mystic Naantalista ja tytöissä Vinkuintiaanit Helsingistä.
3909
4000 3000
3500 3000
3320
3600
2500
2500 2000 1500 1000 500 0
KUVA 10. Tunnelmaa Rock-salibandyn SM-kisoista. Kuva: Eeva Huotari
2004
2005
2006
2007
2008 mestaruuden.
KAAVIO 4. Katusählyn osallistujamäärien kehitys vuosina 20042008.
Turnaus oli onnistunut. Osallistuneet joukkueet olivat tyytyväisiä ja Nibacoksen järjestelyt onnistuivat hyvin. Turnaus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä taitelijayhteisön tärkeistä vuosittaisista
Katusählyfinaalissa oli pelien lisäksi tarjolla pelaajille, katsojille ja ohikulkijoille
monenlaista
oheistoimintaa.
Yhteistyökumppani
YleX toi paikalle live-esiintyjinä Kristiina Wheelerin ja Kim Heroldin. Lisäksi YleX haastatteli kanavan suoraan lähetykseen pelaajia
tapahtumista. Työpaikkasalibandyn SM-turnaus Työpaikkasalibandyn SM-turnauksessa oli ennätysosanotto vuon-
ja taustajoukkoja. Lisäksi yhteistyökumppanit maistattivat tuot-
na 2008. Mukana oli yli sata joukkuetta. Työpaikkasalibandyn
teitaan ja paikallaolijoilla oli mahdollisuus laukoa Exelin tutkaan
mestaruuksista pelattiin 13. kertaa. Harrastesarjassa oli mukana
ja kokeilla Heelys-rullakenkiä.
96 joukkuetta ja kilpasarjassa kahdeksan joukkuetta. Turnaus pelattiin Helsingissä kahdessa hallissa, Arena Center Ruskeasuol-
Katusählykietue’08 oli onnistunut ja turnauksiin riitti hyvin osal-
la ja Arena Center Myllypurossa. Päivän aikana pelattiin yhdellä-
listujia, vaikka kesä oli epävakainen ja kolea. Katusählyfinaali
toista kentällä liki 200 ottelua. Harrastesarjassa ylin sarjataso oli
Kampin Narinkkatorilla oli onnistunut kiertueen lopetustapahtu-
3-divisioona. Harrastesarjan voitti Lennosto Tampereelta. Kil-
ma.
pasarjaan ei ollut osallistumisrajoitteita. Kilpasarjan
VUOSIKERTOMUS 2008
voiton
13
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
vei Power Stick Helsingistä. Erotuomarit tulivat Uudenmaan Sali-
I-tason harrastesalibandyn koulutusta järjestettiin muun muassa
bandyerotuomarikerhosta.
sinettiseuroille. Sählyn tuoteperhettä sai edelleen tilata maksutta
Turnauksen käytännön järjestelyistä
vastasi Tapanilan Erä.
salibandyliitosta. Harrastevastaava osallistui Kunto ry:n organisoimaan Aikuisliikunnasta vastaavien toimihenkilöiden lajiliittota-
Turnauksen jakaminen kilpa- ja harrastesarjaan on osallistujien
paamisiin.
mielestä hyvä asia. Ottelut ovat tasaisempia ja mielenkiinto säilyy läpi päivän. Kilpasarjan joukkuemäärä oli vielä harmittavan pieni. Muut tapahtumat Salibandyliitto osallistui ”Suomi mies seikkailee”-tapahtumaan Helsingissä Kampin Narinkkatorilla 23.5.2008. Tapahtumassa markkinointiin Taulukkosählyä. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus
pelailuun
Suosählyn
ja
SM-turnaus
tutka-
järjestettiin
ja
10.
tarkkuuslaukaisuun.
kertaa
Leivonmäellä
26.7.2009. Salibandyliitto osallistui juhlaturnaukseen omalla joukkueella. Turnaukseen osallistui 48 miesjoukkuetta ja 32 naisjoukkuetta. Naisten sarjan voitti Trombi ikikset ja miesten sarjan voiton vei Länget. Hiekkasählyn Suomen Mestaruudet ratkottiin toista kertaa Kalajoella 7.6.2008. Mukana oli 18 joukkuetta.
KUVA 11. Suosählyä Leivonmäellä. Kuva: Eija Matturi-Auréin
Kunto- ja harrasteliikunta
VUOSIKERTOMUS 2008
14
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Huippu-urheilu Liiton
100
%:sti
omistama
yhtiö,
SSBL
Salibandy
Oy
toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät,
(Salibandyliiga) vastaa huippusalibandyn markkinoinnista, vies-
välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta
tinnästä ja kehittämisestä. Kansallisen huippu-urheilun pääsarjo-
järjestelmän mukaan.
–
ja ovat miesten Salibandyliiga, naisten Salibandyliiga ja miesten 1. divisioona, joiden sarjajärjestäjänä Salibandyliiga toimii omis-
Kauden 2007-08 Suomen mestaruuden voitti SalibandySeura
tajansa, Salibandyliiton, sopimuksella valtuuttamana. Kansallisen
Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai SC Classic Tampereelta ja
sarjatoiminnan lisäksi Salibandyliiga organisoi ja markkinoi Suo-
pronssia Tapanilan Erä Helsingistä.
messa järjestettäviä maaottelutapahtumia. HIFK putosi suoraan ja OLS karsintojen kautta I divisioonaan. FBT Yhtiön sääntömääräinen yhtiökokous kokoontui 17.6.2008. Halli-
Pori ja Nokian KrP nousivat I divisioonasta Salibandyliigaan.
tuksen puheenjohtajana jatkoi Pekka Raitala. Muut hallituksen jäsenet olivat varapuheenjohtaja Matti Ahde, Tom Hedkrok, Olli
Kauden 2007-08 parhaaksi miespelaajaksi valittiin SSV:n Tero
Sarekoski ja Timo Tuominen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jari
Tiitu. Pelaajat äänestivät arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) SSV:n
Kinnunen. Hän toimi samaan aikaan myös liiton toiminnanjohta-
Mikael Järven.
jana. Muut vakituiset työntekijät olivat kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen, sarjasihteeri Katriina Sahala (30.4.08 saakka), markki-
Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella 2008-09 yksittäisinä
nointipäällikkö Jari-Pekka Lehtonen ja myyntineuvottelija Mikko
otteluina 14 joukkueen kesken.
Aikko. Ari Vehniäinen toimi 31.1.08 saakka Euro Floorball Cupin pääsihteerinä, ja hänen tilallaan Salibandyliigan kilpailupäällikkönä toimi Juha Ollikainen. Ollikainen toimi vt. Sarjasihteerinä 1.5.30.11.08 välisen ajan.
Miesten Salibandyliigan laatujärjestelmä Miesten Salibandyliigassa toteutettiin vuoden 2008 mittava laatukartoitus. Kaikki 14 joukkuetta auditoitiin kesän ja alkusyksyn
Markkinointiviestintä Salibandyliiga jatkoi pitkäjänteistä työtä huippusalibandyn tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Lajia tuotiin esille useiden eri markkinointi –ja viestintäkanavien kautta nuorekkaana ja vauhdikkaana lajina. Erityisesti lisättiin internetin kautta toteutettavaa markkinointiviestintään. Muun muassa SäbäSuorasivusto uudistettiin palvelemaan paremmin lajista erityisesti kiinnostuneita ihmisiä.
aikana. Auditoinnit suoritettiin yhden päivän mittaisen keskustelu - ja haastatteluvierailun yhteydessä. Auditoinnin tavoitteena oli selvittää liigajoukkueen toimintaa eri osa-alueilla, joista jokainen osio pisteytettiin. Nämä osaalueet olivat: 1.Organisaatio ja henkilöstö 2. Strateginen suunnittelu 3. Urheilutoiminta
Markkinointiviestinnän avulla tuotiin myös vahvasti esille lajin tähtipelaajia, joka lisäsi pelaajien tunnettuutta. Median kontaktointia kehitettiin ja tehostettiin. Salibandyliigan mediapartnereita ovat Ilta-Sanomat, YleX,Urheilukanava ja SuomiPop. Maajoukkueiden statusta huippu-urheilun toimikentässä vahvistettiin sekä maajoukkueen pelaajien arvostusta lisättiin. Maajoukkueen pelaajat tuotiin esille esikuvina nuorille lajin harrastajille. Yhteistyötä tehtiin myös Elixir CMS Oy:n kanssa. MTV3:lla tulevassa ohjelmassa maajoukkuepelaajat näkyivät säännöllisesti opastamassa julkisuuden henkilöitä salibandyn pariin
4. Joukkueen tilat 5. Viestintä 6. Markkinointi ja myynti 7. Tapahtumajärjestelyt Laatujärjestelmän tuotteena tehtiin Laatukäsikirja, jonka sisällön tuottamisesta vastasi laatujärjestelmän projektiryhmä.
Laatukäsikirja
ja
joukkuekohtainen kirjallinen palaute
pisteytyksineen
jaettiin liigajoukkueille palauteseminaarissa
Miesten Salibandyliiga
1.11.2008. Liigajoukkueet valitsivat laatujärjestelmän jatkohank-
2007-08
keeksi osa-alueen, mihin joukkue haluaa erityisesti panostaa
Salibandylii-
seuraavalle kaudella. Jatkohanketta edistetään sarjajärjestäjän
Kaudella miesten
Laatujärjestelmä
tukemana. Joukkuekohtaiset jatkohankkeet ovat:
gassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelat-
AC HaKi
Organisaatio ja henkilöstö
runkosarja. Runkosar-
Classic
Strateginen suunnittelu
jan voitti SSV Helsin-
Erä
Markkinointi ja myynti
gistä, toiseksi sijoittui
FBT Pori
Markkinointi ja myynti
SC Classic Tampereel-
G-Koovee Markkinointi ja myynti
ta ja kolmanneksi FT
Happee
Tapahtumajärjestelyt
Trackers
Josba
Tapahtumajärjestelyt
tiin
kaksinkertainen
Hämeenlin-
Nokian KrP Markkinointi ja myynti
nasta.
NST
Markkinointi ja myynti
Oilers
Tapahtumajärjestelyt
san parasta joukkuetta
SPV
Tapahtumajärjestelyt
pelasivat pudotuspelit.
SSV
Viestintä
Sijoille 1-4 päätyneet
TPS
Markkinointi ja myynti
joukkueet saivat valita
Trackers
Strateginen suunnittelu
Runkosarjan
5-8:nneksi
kahdek-
sijoittu-
neista joukkueista puolivälierävastustajansa järjestyksessä niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut
VUOSIKERTOMUS 2008
15
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Miesten 1. divisioona
Suomen Cup
Kaudella 2007-08 miesten I divisioona pelattiin yksittäisinä otte-
YleX Cupin nimellä
luina kahdessa 10 joukkueen lohkossa (länsi- ja itälohko). Loh-
p el at t u
ka u d en
koissa pelattiin kolminkertainen runkosarja, jonka jälkeen mo-
2008-09
Suomen
lempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta
Cup aloitettiin syk-
Salibandyliigaan. Sijoille 9-10 päätyneet joukkueet karsivat I
syllä 2008. Miesten
divisioonapaikastaan.
cupiin osallistui 142 joukkuetta ja naisI divisioonasta putosivat
kar-
ten cupiin 39 jouk-
sintojen kautta II divisioonaan
kuetta. Cupin finaa-
putosivat
liturnaukset
Lohjan
Hatsina
Mikkelistä,
Salibandy,
KOO-VEE
Tampereelta ja SC Blues Jyväs-
tiin
vuoden
pelat2009
tammikuussa.
kylästä. I divisioonaan nousivat Barbaarit Lappeenrannasta, Erä Akatemia Helsingistä, M-Team Helsingistä, Top Team Savonlinnasta, Vincemus Hämeenlinnasta ja Uudenkaupungin Salibandy. Kaudella 2008-09 miesten I divisioona pelataan yksittäisinä
Maaotteluttapahtumat Suomessa
otteluina kahdessa 12 joukku-
Toimintavuoden aikana Suomessa järjestettiin seurajoukkueiden
een lohkossa.
EuroFloorballCupin karsintaturnaukset elokuussa. Miesten karsintaturnaus pelattiin Helsingissä Tapanilassa ja naisten turnaus
Naisten Salibandyliiga Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2007-08 kymmenen
oli Porvoossa. Karsintaturnauksesta Tapanilan Erän miesten joukkue selvisi lopputurnaukseen Sveitsiin, mutta naisten puolella Porvoon Salibandyseura jäi omassa turnauksessaan toiseksi.
(10) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen
Kuopiossa järjes-
runkosarjan.
tettiin
Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, Porvoon Saliban-
ten
dyseura oli toinen ja SB-Pro
miespoikien
EuroFloorball-
Runkosarjan sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelasivat pudo-
Tourin
turnaus,
johon
osallistui
Suomen
tuspelit. Puolivälierät, välierät ja pelattiin
ja
ma ajo ukk u eid en
Nurmijärveltä oli kolmas.
loppuottelut
31.10.-
2.11.2008
paras
Tsekin
viidestä ottelusta –järjestelmän
eet.
Miesten
poikien
Kauden 2007-08 Suomen mes-
ja ja
turnauk-
sen voitti Ruotsi,
taruuden voitti SC Classic. Ho-
Suomen sijoituttua
peaa sai Porvoon Salibandyseu-
molemmissa
ra ja NST-Lappeenranta prons-
toi-
seksi.
sia.
Korson Kaiku karsi sarjapaikas-
mies-
poikamaajoukku-
mukaan.
Runkosarjan viimeinen joukkue
lisäksi
Ruotsin, Sveitsin ja
Opiskelijoiden salibandyn MM-kisat pelattiin 6.-9.11.2008 Seinäjoella ja Kuortaneella. Osallistujamaita oli mukana yhteensä
taan. Suoraan naisten Saliban-
kuusi. Naiset pelasivat ensimmäistä kertaa opiskelijamestaruuk-
dyliigaan nousivat Tuupovaaran Urheilijat ja KOO-VEE Tampe-
sista. Miesten turnauksessa Suomi voitti mestaruuden ja naisissa
reelta. SB Vantaa nousi naisten Salibandyliigaan voittamalla van-
Suomi oli kolmas.
taalaisen Korson Kaiun. Kauden 2007-08 parhaaksi naispelaajaksi valittiin SC Classicin Katriina Saarinen. Pelaajat äänestivät kauden arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) Porvoon Salibandyseuran Elisa Piispan. Kaudella 2008-09 naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.
Arvokisat Toimintavuoden aikana pelattiin IFF:n alaisuudessa miesten ja tyttöjen MM-kisat. Tarkemmat ottelutulokset löytyvät maajoukkuetoiminnan osiosta. Miesten MM-kisat järjestettiin 6.-14.12.2008 Tsekissä Ostrawassa ja Prahassa. Tyttöjen (U19) MM-kilpailut järjestettiin toukokuusssa Puolassa.
VUOSIKERTOMUS 2008
16
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Poikien U19 MM-kisat
Ari Vehniäinen toimi tapahtuman kokopäiväisenä pääsihteerinä
Poikien MM2009-kisat pelataan 6.-10.5.2009. Kisojen valmiste-
1.8.2007 – 31.1.2008 ja Kaarina Salomaa toimi assistenttina
lutyö käynnistyi pelipaikkojen valinnalla. Turkuhalli ja Kerttulan
1.11.2007 – 31.1.2008.
liikuntahalli Raisiossa varmistuivat pelihalleiksi syksyllä.
Järjestelytoimikunta:
Kisojen aloitti
järjestelytoimikunta työnsä
lokakuussa.
Järjestelytoimikunnan heenjohtajaksi
pu-
nimitettiin
Marjo Liljelund
Puheenjohtaja
Markku Huoponen
Viestintä
Mervi Kilpikoski
VIP
Jari Kinnunen
Talous
Timo Tuominen. Muut toimi-
Esko Kyyhkynen
Turvallisuus
kunnan jäsenet olivat Peter
JP Lehtonen
Myynti ja markkinointi
Hoffström (turvallisuus), Jari
Kaarina Salomaa
Kilpailu
Kinnunen (talous), Ari Veh-
Ari Vehniäinen
Sihteeri
niäinen
(kilpailutoiminta,
hallit), Jari-Pekka Lehtonen (myynti ja markkinointi), Valtteri Mikkola
( o h ei s t o i mi n t a ,
s er e mo n i a t ) ,
Tiina
Koivisto
Maajoukkuetoiminta
(oheistapahtumat), Marika Lanne (VIP, lääkintäpalvelut) ja Mervi
Miesten maajoukkue toimintavuosi huipentui MM-kisoihin 6.-
Kilpikoski (sihteeri). Lisäksi toimikunnassa toimivat Marjaana
14.12.2009 Tsekissä, joissa maajoukkue saavutti historiallisesti
Risku Turun kaupungin ja Reijo Hakorinta Raision kaupungin
ensimmäisen
edustajina. Toimikunta kokoontui kaksi (2) kertaa toimintavuoden
voitettuaan
aikana.
vaiheiden jälkeen Ruotsin jatkoajalla (7-6).
Mervi
voitti
Kilpikoski
maailmanmestaruuden finaalissa
Kisojen Viron
dramaattisten
alkulohkossa
(7-0),
Tanskan
Suomi (8-2),
kisojen
Sveitsin (4-0) ja Norjan (15-5). Väli-
päätoimiseksi pää-
erässä Suomi voitti isäntämaa Tsekin
sihteeriksi
(4-2).
nimitettiin
alkaen.
1.12. Kisojen
vapaaehtoisille
Kisarytmityksen ja – ajankohdan muu-
avattiin omat koti-
toksesta johtuen MM-kisavuonna maajoukkue leireili yhteensä
sivut
yhdeksässä tapahtumassa, joista maajoukkueturnauksia oli neljä.
joulukuun
alussa ja pakettili-
Leiripäiviä
punmyynti käynnis-
eella oli 18. Uutuutena
maajoukku-
tyi myös joulukuus-
olivat kesällä olleet kol-
sa.
me fyysiseen harjoitteluun painottunutta leiriä, joilla
pelaajien
fyysistä
harjoittelua ja sen huomioimista tarkkailtiin ja ohjattiin enemmän.
Euro Florball Cup ´08
EuroFloorballTourin
Kauden 2007-08 merkittävin kansainvälinen aikuisten turnaus
turnauksessa
EuroFloorball Cup 2008 pelattiin Vantaalla 9.-13.1.2008. Turna-
helmikuussa Suomi voitti
uksen pelipaikkoina olivat Vantaan Energia Areena ja Myyrmäen
Sveitsin
Sveitsissä
(6-2),
palasi
Urheilutalo. Turnaukseen osallistui
Ruotsin kanssa tasan (4-
kahdeksan mies- ja naisjoukkuetta.
4) ja voitti Tsekin (8-4).
Suomalaisjoukkueista
Huhtikuussa
turnaukseen
osallistuivat miesten sarjaan Classic
pelatussa
(loppusijoitus 3.) ja SSV (5.) sekä
turnauksessa voitti
Tapanilan Erä (6.) naisten sarjaan.
Tanskassa
neljän
maan Suomi
Sveitsin
(5-3),
Edellisvuoden turnausvoitot uusivat
Tanskan (23-1) sekä Norjan (9-4). Tallinna cupin Suomi voitti
ruotsalainen AIK miesten sarjassa ja
syyskuussa kaadettuaan Viron (15-1), Latvian (12-0) ja Tsekin (6-
sveitsiläinen UHC Dietlikon naisten
4). EuroFloorballTourin turnauksessa Kuopiossa marraskuussa
sarjassa.
Suomi voitti Sveitsin (10-3), Tsekin (9-2) ja hävisi Ruotsille (5-6).
Tapahtumaan osallistui noin 115 vapaaehtoista sekä noin 20 Järjestelyissä
Maajoukkueen viimeistelyleirit ennen MM-kisoja olivat Espanjassa
mukana ollut henkilöstö oli ammattitaitoista ja palvelualtista.
sekä Eerikkilässä, joiden aikana joukkueen yhteistoiminta ja eri-
Vapaaehtoisia rekrytoitiin netin kautta ja heille järjestettiin syksyn
koistilannepelaaminen hiottiin mestaruuskuntoon.
Salibandyliiton/-liigan
henkilökuntaan
kuuluvaa.
2007 aikana kolme koulutustilaisuutta. Käytettävissä ollut henkilömäärä oli juuri ja juuri riittävä tapahtumaan, kaikki olivat todella
Miesten maajoukkueen päävalmentajana toimi Petteri Nykky ja
tarpeellisia. Sekä vapaaehtoiset että henkilökunta olivat erittäin
hänen apunaan valmentajat Juha Jäntti ja Samu Kuitunen. Joukku-
sitoutuneita ja venyivät erinomaisesti tarpeen vaatiessa. Tapahtu-
eenjohtajan tehtävistä vastasi Henry Arteva. Fysioterapeutteina
ma onnistui järjestelyiltään hyvin.
toimivat Antti Ylinen ja Antti Luhta sekä huoltajana
P e t r i
Kanter.
VUOSIKERTOMUS 2008
17
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Naisten maajoukkue jatkoi valmistautumistaan kohti seuraavia
Tyttöjen (U19) maajoukkueen toimintavuoden huippuna olivat
kisoja pelaamalla kolmessa maajoukkueturnauksessa ja leireile-
uuden ajankohtamuutoksen johdosta MM-kisat keväällä Puolassa.
mällä vuoden aikana yhtensä viisi kertaa. Pelaajakartoitusta on
Koko vuoden aikana maajoukkue leireili yhteensä 10 päivää,
suoritettu merkittävästi ja maajoukkuepeleissä annettiin kokeilu-
joista kahdeksan oli ennen MM-kisoja ja loput kaksi syyskaudella.
mahdollisuuksia monille pelaajille.
Helmikuussa maajoukkue osallistui Polish Cupiin. Suomi voitti turnauksessa kaikki ottelunsa lyöden Tsekin (4-1), Puolan (16-1),
Naiset olivat neljän maan turnauksessa helmikuussa Ruotsissa,
Latvian (11-0) sekä Sveitsin (5-4). MM-kisojen alkusarjassa Suo-
jossa Suomi voitti Sveitsin (3-1) ja Tsekin (6-0), mutta hävisi
mi hävisi Sveitsille (1-8) ja voitti Norjan (7-2) ja Latvian (6-1).
Ruotsille (5-9). Marraskuun neljän maan turnauksessa Tsekissä
Välierässä Suomi hävisi Ruotsille (4-10), mutta voitti pronssiotte-
Suomi oli Sveitsiä ja Tsekkiä parempi (5-2 ja 2-0), mutta turna-
lussa Puolan (4-3).
usvoiton vei Ruoti voitettuaan Suomen (9-2). Leiripäiviä naisten maajoukkueella toimintavuoden aikana oli yhteensä kahdeksan.
Marraskuussa tyttömaajoukkue osallistui EFT-turnaukseen Tsekissä. Turnauksessa Suomi pelasi Sveitsin kanssa tasan (3-3),
Toimintavuoden aikana maajoukkueen johtoryhmässä tapahtui
hävisi Ruotsille (0-9) ja voitti Tsekin (5-3).
henkilövaihdoksia. Päävalmentajana toimi Matti Kaipio. Jari Oksanen tuli poisjääneen Timo Välimaan tilanne valmentajaksi. Kati
Toimintavuonna MM-kisoihin saakka maajoukkueen päävalmen-
Pasanen toimii joukkueessa valmentajana, vastaten erityisesti
tajana oli Harri Lind. Valmentajina olivat Nino Kinnunen ja Mika
fyysisen valmennuksen hoitamisesta. Joukkueenjohtajana oli Mari
Strömberg, joukkueenjohtajana Kaarina Salomaa, fysioterapeut-
Murto, fysioterapeuttina Hannele Kero sekä huoltajana Anniina
teina Minna Korja ja Marleena Makaroff.
Paavilainen.
maajoukkueen päävalmentajana toimi Harry Virtanen, valmentaji-
MM-kisojen jälkeen
na Tommi Seikkula ja Juho Meuronen, joukkueenjohtajana Martti Poikien (U19) maajoukkueen toiminta tähtäsi kohti vuoden 2009
Meronen sekä huoltajana Liisa Lehtimäki.
koti MM-kisoja. Toimintavuoden aikana maajoukkue leireili yhteensä 15 päivää. Lisäksi U19 poikien maajoukkuetoimintaa tu-
Opiskelijoiden maajoukkueet. Opiskelijoiden MM-kisat järjestet-
kevia opiskele ja harjoittele - leirejä oli syyskauden aikana yh-
tiin 6.-9.11.2008 Seinäjoella ja Kuortaneella. Miehille turnaus oli
teensä 11 päivää. Painopisteenä oli kehittää yksilöitä urheilulli-
kolmas ja naisille ensimmäinen MM-turnaus. Molemmat joukku-
sesti eteenpäin ja saada pelaajista riittävästi tietoa, jotta heistä
eet leireilivät ennen kisoja syyskuussa kolme päivää.
voidaan koota paras mahdollinen yhtenäinen joukkue. Miesten joukkue sijoittui alkulohkossa toiseksi voitettuaan UnkaHuhtikuussa Suomi vieraili Tsekin luona pelaten siellä kolme
rin (21-2), Ruotsin (7-1), Japanin (18-3) ja Latvian (6-3) ja hävit-
maaottelua isäntämaata vastaan. Otteluista Suomi voitti kaksi (3-
tyään Tsekille (4-6). Loppuottelussa Suomi voitti vastassa olleen
2 ja 6-2) sekä pelasi yhden tasan (4-4). Syykuussa Suomi kohtasi
Tsekin (9-3).
Latvian kolme kertaa sen kotimaaperällä. Ensimmäinen ottelu
Naisten joukkue pelasi alkusarjassa tasan Sveitsin kanssa (3-3),
päättyi tasan (4-4) ja kaksi viimeistä Suomi voitti selkeästi (13-2
hävisi Ruotsille (2-3) ja voitti Japanin (15-1). Pronssiottelussa
ja 10-4). Marraskuun EFT-turnauksessa Kuopiossa maajoukkue
Suomi voitti Japanin (19-0).
voitti Sveitsin (6-5) ja Tsekin (3-2), mutta joutui antautumaan Ruotsille (5-9). Poikien maajoukkueen päävalmentajana toimi Lasse Eriksson. Valmentajina toimivat Tero Sipilä ja Keijo Matilainen. Joukkueenjohtajana oli Pekka Ripatti ja fysioterapeuttina Ari Haapalainen.
VUOSIKERTOMUS 2008
18
l Finlands Innebandyförbund
Suomen Salibandyliitto
Tukitoiminnot
Koulutustoiminta Yleistä
ES= Etelä-Suomi
Kaikkiaan pidettiin ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa 41 kou-
SS = Sisä-Suomi,
lutustilaisuutta, joihin osallistui 561 henkilöä. Aluekouluttajat
LÄ = Länsirannikko
vastasivat alueellisista kursseista. Aluekouluttajina toimi Lasse
Po = Pohjanmaa
Eriksson / Etelä-Suomi, Tapio Tamminen / Sisä-Suomi, Atte Juu-
IS = Savo-Karjala + Kaakkois-Suomi
ti / Länsirannikko, Kristian Hiltunen / Pohjanmaa ja Karo Kuus-
PS = Pohjois-Suomi
saari / Pohjois-Suomi. Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi olivat vailla Aluekouluttajaa. Liiton uuden organisaation mukaisesti Jari Oksanen siirtyi syyskuussa Koulutuspäälliköksi.
Kurssi
kpl
hlöä
Koulutusvaliokunta
SBV 2
1
8
SBJ 2
-
-
SBN 2
2
35
TEEMA
1
13
HVT
1
26
VAT
1
13
YHT.
6
95
Valiokunta kokoontui viisi kertaa. Ensisijainen tehtävä oli kokonaisuuden hallinta, jossa toiminnan suunnittelun osuus kasvoi. Tavoitteena
oli
saada
toimintasuunnitelma
mahdollisimman
konkreettiseksi, johon voidaan yhdistää toteutuman seuranta. Uusi toimintamalli jäi odottamaan uudistuvaa organisaatiota. Alueellinen koulutus Alueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteensä 36 kpl. Niissä koulutettiin 464 valmentajaa. Maalivahtivalmennuksen koulutuksia pidettiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Junioripelaajien
seuranta-ja
kartoitusjärjestelmä
(Pikku
Pohjola-
tapahtumat) toteutui täysipainoisesti koko maassa. TAULUKKO 2. Valtakunnalliset toteutuneet 2– ja 3-tason koulutukset.
SBV 1 ja 2 = salibandyvalmennus SBJ 1 ja 2 = salibandyn juniorivalmennus SBN 1 ja 2 = salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus MV = maalivahtivalmennus Teema = teemaseminaari HVT = huippuvalmentajatutkinto, 3-taso SBV 1
SBJ 1
SBN 1
SBO
Teema
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
ES
4
47
3
40
2
45
1
11
SS
3
45
2
24
1
20
LÄ
1
11
2
38
1
11
1
9
1
15
16
2
20
1
7
1
15
8
118
4
66
Po IS
2
26
1
PS
2
24
1
12
153
10
YHT
127
kpl
2 2
MV hlö
36
40
kpl
hlö
kpl
hlö
1
10
10
153
2
30
6
119
1
18
6
78
4
64
5
62
5
46
36
464
1
2
36
YHT
TAULUKKO 1. Toteutuneet valmentaja– ja ohjaajakoulutukset alueittain. Valtakunnallinen koulutus Yhteensä oli 5 eri koulutustapahtumaa, joihin osallistui 95 henkilöä. 2-tason koulutuksia pidettiin neljä. 3-tason huippuvalmentajatutkinto (HVT) toteutettiin. Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa yhteistyössä aloitettiin Valmentajan Ammattitutkinnon (VAT) järjestäminen. Siihen oli mahdollisuus yhdistää HVT:n suorittaminen.
VUOSIKERTOMUS 2008
19
l Finlands Innebandyförbund
Suomen Salibandyliitto
Valmennustoiminta Pelaajapolku
Urheiluoppilaitokset ja Urheiluakatemiat
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen oli edelleen vahva teema. Sali-
Usean vuoden ajan on pyritty tiivistämään salibandypelaajan urhei-
bandyliiton
seurantajärjestelmää
lun ja opiskelun yhdistämistä. Lajiliiton kannalta oppilaitokset
kehitettiin edelleen ja se nimettiin salibandyn pelaajapoluksi. Alu-
toimivat alueellisina harjoituskeskuksina. Salibandyvalmennusta
eellisia kartoitustapahtumia, Pikku Pohjola- tapahtumia järjestettiin
tarjoaa useampi oppilaitos. Valmennus on toteutettu oppilaitos-
kaikilla seitsemällä alueella. Aluekouluttajien järjestämiä tapahtu-
kohtaisesti. Salibandyliiton kanssa yhteistyössä olevissa kouluissa
mia oli kaikilla alueilla kuusi. Pikku Pohjola- tapahtumissa osaa-
valmennus on säännöllistä, yleensä 3 krt / vko, kestäen koko luku-
mistaan aluevalmentajille näyttivät 1990- 1992-syntyneet tytöt ja
vuoden ajan. Kaikki hakijat pisteytetään hakuajan päätyttyä Sali-
pojat.
bandyliiton toimesta, noudattaen Olympiakomitean laatimaa pis-
ES= Etelä-Suomi, SS = Sisä-Suomi,
teytysjärjestelmää.
junioripelaajien
kartoitus-
ja
Lä = Länsirannikko, KS = Kaakkois-Suomi, Po = Pohjanmaa, SK = Savo-Karjala, PS = PohjoisSuomi, IS = SK + KS AL = alueellinen valmennusleiri, valmistaa Pohjola Cupiin
Salibandyliiton kanssa yhteistyössä ovat seuraavat oppilaitokset:
PC = Pohjola Cup, valtakunnallinen huipentuma
Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia, Urhea. Urheaan kuuluu usei-
PPC = Pikku Pohjola Cup, alueellinen 1. tapahtuma PPS = Pikku Pohjola Semi, alueellinen 2. tapahtuma
ta oppilaitoksia, joiden urheilijoilla on mahdollisuus hakea saliban-
PPF = Pikku Pohjola Finaali, alueellinen 3. tapahtuma
dyn valmennusryhmiin. Perusryhmät seuraavista kouluista:
TYTÖT
PPF91-92
PPC93-94
PPF90-91
Mäkelänrinteen lukio, Helsinki. Lajivalmennuksesta vastaa Lasse Eriksson.
Pohjois-Haagan lukio, Helsinki. Lajivalmentaja Petteri
ES
61
73
44
Bergman (kevät) ja Pekka Ripatti (syksy). Sotungin lukio, Vantaa.
SS
49
49
33
Turun seudun Urheiluakatemia. Perusryhmä Aurajoen lukio, Turku.
LR
49
49
33
Joensuun Urheiluakatemia, Joensuu. Lajivalmentaja Jouni Laakko-
IS
49
61
33
PS
49
49
33
257
281
176
TAULUKKO 3. Alueellisiin valmennustapahtumiin osallistuneet
Lajivalmentaja Mika Ahonen (kevät) ja Sami Vidgren (syksy). Lajivalmentaja Atte Juuti. nen. Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Sami Toivonen (kevät) ja Mikko Helanen (syksy). Oulunseutu Urheiluakatemia, Oulu. Lajivalmentaja Karo Kuussaari. Satakunta Sports Academy-SSA, Pori. Lajivalmentaja Antti-Jussi Härkönen. Pietarsaaren Urheiluakademia. Lajivalmentaja Markus Åbb.
tytöt. Pohjola Cup POJAT
PPC92
ES SS LR KS PM PS SK YHT.
PPF90
88 55 55 44 33 33 33 341
PPF91
55 44 33 33 17 16 11 209
PPS92
55 44 44 22 11 22 22 220
AL90
55 44 44 33 25 19 22 242
Tapahtumiin koottiin valtakunnallisesti parhaat tyttö- ja poikape-
30 25 20 12 13 17 16 133
TAULUKKO 4. Alueellisiin valmennustapahtumiin osallistu-
laajat aluevalmentajien esityksistä. Lopulliset valinnat suorittivat maajoukkuevalmentajat. Pohjola cupeihin määriteltiin alueelliset kiintiöt lisenssipelaajien pohjalta. Tapahtumissa pelasivat 19901991- syntyneitä. Aluevalmentajat valitsivat pelaajat joukkueisiinsa erillisessä valintatilaisuudessa. Pohjola cupit järjestettiin ensimmäistä kertaa Eerikkilän urheiluopistolla. Talenttileirit Leirit olivat suunnattu 1992- 1993-syntyneille. Leirejä järjestettiin kaksi. Osallistujia oli kesäkuussa 100 ja elokuussa 50. Kesäkuun leirille osallistui 50 tyttöpelaajaa ja 50 poikapelaajaa. Elokuun leirille 50 poikapelaajaa. Leirit on suunnattu seurojen lahjakkaille
neet pojat.
urheilijoille, jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia. Testaustoiminta Maajoukkuepelaajien fyysiset ominaisuudet testattiin säännöllises-
Aluevalmentajat
ti. Toukokuussa ja elokuussa järjestettiin yhteiset testipäivät Tam-
Junioripelaajien kartoituksesta ja seurannasta alueilla vastasivat
pereella ja Helsingissä eri maajoukkueille. Veli-Matti Hemmo toimi
aluevalmentajat. Heidän vastuullaan Pikku Pohjola- tapahtumissa
testaustoiminnan vastuuhenkilönä.
olivat pelaajien seuranta, alueleiritykset sekä pelaajien esittäminen Pohjola cupiin. Aluevalmentajat tekivät yhteistyötä seura- ja maa-
Opiskele- ja harjoitteleleirit Leirien tavoitteina oli yhdistää urheilu ja opiskelu. Molemmat syk-
joukkuevalmentajien kanssa.
syn leirit järjestettiin yhteistyössä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Opintosuunnitelman sisältöinä olivat lajiharjoittelun ja omien opintojen lisäksi psyykkinen valmennus, valmennusoppi sekä ilmaisutaito. Leireille valittiin maajoukkueringissä olevia huippulahjakkaita pelaajia.
VUOSIKERTOMUS 2008
20
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Pohjola cupiin. Aluevalmentajat tekivät yhteistyötä seura- ja maajoukkuevalmentajien kanssa. Etelä-Suomi: Jari Palin, Hannu Mattila ja Ilkka Lehtinen, pojat Jarno Kivinen, tytöt
Sisä-Suomi: Hannu Santanen, pojat Minna Simonen, tytöt
Länsirannikko: Juha-Petri Kujansuu, pojat Kari Vellinki, tytöt
Pohjanmaa: Matti Pollari, pojat Toni Haapasalo, tytöt
Kaakkois-Suomi: Henry Pakarinen, pojat Pette Nousiainen, tytöt
Savo-Karjala: Kalle Kettunen, pojat
Pohjois-Suomi: Karo Kuussaari, pojat Esa Partanen, tytöt
Erotuomaritoiminta Erotuomarivaliokunta (ETV) jatkoi erotuomaritoiminnan kehittämistä vuoden 2008 aikana kehitysohjelmiensa kautta. Kehitysohjelmat perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2010. Kehitysohjelmat
kohdistuvat
liiga-,
liitto-, nais-
ja
ns. A4
Erotuomarivalmennus Pääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomaritarkkailua pääasiassa pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Et –valmennuksen ja –koulutuksen
-
luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarivalmennuk-
Alue
seen. Kehitysohjelmien päivitys liiton strategian 2013 mukaiseksi
ES
409
300
Lä
197
110
SS
322
150
Po
126
65
PS
104
70
SK
90
65
KS
73
75
1321
835
on suoritettu. Valtakunnallinen koulutus
Toimitsijat
Erotuomarit
ETV koulutti Eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutusvastaavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat (eli et –tarkkailijat) sekä eri alueiden alueerotuomarikouluttajat. Miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli noin 30, uuden naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutusryhmän koko noin 25, liittokoulutusryhmän noin 60 ja kouluttajien noin 40. Pääsarjatarkkailijoiden lisäksi koulutettiin alueelli-
YHT.
sesti aluetarkkailijoita. Liigan osalta olosuhdetarkkailuja jatkettiin. Liigaerotuomareita koulutettiin helmi-, touko- ja elokuussa.
TAULUKKO 5. Koulutetut ottelutoimitsijat ja erotuomarit alueittain.
Liittokoulutusryhmän erotuomareita koulutettiin syyskuussa 2008 kahtena viikonloppuna. Syksyllä 2008 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia erotuomareita Eerikkilässä.
apuna valiokunta käytti miesten ja naisten liigoissa kerättävää joukkuepalautetta. Alueellinen et –valmennus kärsi tekijöiden
Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin yhteispohjoismaisen erotuo-
vähyydestä eli liian usein ko. valmentajat joutuivat toimimaan
marikoulutusmateriaalin käyttöä, mikä aloitettiin syksyllä 2003.
alueen muissa otteluissa erotuomareina vallitsevan et –pulan
Erotuomarikoulutuksessa opintosuoritukset merkittiin erotuoma-
vuoksi.
rin henkilökohtaiseen opintokirjaan. Erotuomariresurssit Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueilla. Koulutuksen hoitivat alu-
Maan eri alueilta on kuulunut huolestuttavia tietoja erotuomarien
eiden erotuomarikouluttajat yhdessä paikallisten erotuomariker-
määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana ole-
hojen kanssa.
vien loppuun palamisesta ylisuurien tehtävämäärien vuoksi. Ensimmäistä kertaa joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan
Erotuomariasettelu
kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaik-
Salibandyliigojen erotuomariasettelijana aloittivat syksyllä Marco
ka asettelussa on myös käytetty eri alueilta ”lainattuja” erotuoma-
Matinvesi (mliiga) ja Taneli Ahtiainen (nliiga). Play off- ja liigakar-
reita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus koettiin edelleen suurena
sintaotteluiden sekä Suomen Cupin jatko-otteluiden asettelusta
ongelmana. Rekrytointiponnistelujen kautta erotuomarimäärä on
vastasi ETV. Alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huoleh-
nyt 835:n tienoilla. Erotuomareiden lisääntyneet esteellisyydet
tivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista.
ovat myös haitanneet toimintaa. Lisäksi erotuomaritoiminnan
Erotuomariasettelussa käytettiin Asettelija -tietokoneohjelmaa.
yleinen toimintailmapiiri kaipaa edelleen uuden strategian suun-
Miesten liigassa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulu-
taista pikaista korjausta.
korvausten
maksamisessa
keskitettyä
maksamisjärjestelmää.
Myös naisten liigassa siirryttiin syksyllä 2008 keskitettyyn mak-
Alueellinen erotuomaritoiminta
samisjärjestelmään. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla
Koulutuksessa käytettiin jatkuvan koulutuksen –periaatetta, mikä
tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa otteluissa
mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen jakamisen tasai-
matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta.
sesti koko kauden ajalle. Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. ottamalla osaa eri lajiliittojen yhteisen erotuomarikoulutuksen suunnitteluun.
VUOSIKERTOMUS 2008
21
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Seuratoiminnan kehittäminen Seuratoiminta on Salibandyliiton strategian 2007 – 2013 mukai-
2) strateginen suunnittelu, 3) urheilutoiminta, 4) joukkueen tilat,
nen oma kokonaisuutensa, jota ohjaavat sen omat visiot ja tahto-
5) liigajoukkueen viestintä, 6) liigajoukkueen vaikuttavuus, 7)
tilat. Seuraorganisaatioiden vahvistaminen on lajin kehittymisen
liigajoukkueen markkinointi ja myynti ja 8) tapahtumajärjestelyt.
kannalta ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden haasteisiin vastaa-
Auditoinnista syntyi joukkueille laatukäsikirja, jonka avulla kukin
miseksi, sillä seurojen toiminnan kehittymisen kautta sekä pai-
joukkue
kallinen että alueellinen lajitoiminta kehittyy.
alueella.
kehittää
toimintaansa
valitsemillaan
kolmella
osa-
Seuratoiminta Salibandyliitossa koostuu neljästä tavasta kohdata
Syksyllä
seuroja: 1) seuratoimintakoulutukset 2) hyvien toimintatapojen ja
toinen haku. Kehittymisohjelmaan valittiin vuoden 2008 puolella
mallien jakaminen 3) seurakohtaiset kehitysohjelmat sekä 4)
kuusi seuraa: Kangasalan Urheilijat -68, Salibandyseura Viikingit,
miesten salibandyliigajoukkueiden laatujärjestelmä.
Hirvensalon Heitto (Turku), Ylöjärven Pallo, Nibacos Kokkola ja
käynnistettiin
salibandyseurojen
kehittymisohjelman
Roismalan Ponnistus. Kehittyjäseurojen ryhmään täydennettiin Toteutus
toimintavuoden päätyttyä kahdella seuralla, jotka ovat Telakan
Seuratoiminnan peruskoulutukset (Seuratoimintapuu) toteutettiin
Urheilijat (Imatra) ja Uudenkaupungin Salibandy.
salibandyseurojen kehittymisohjelman sisällä. Erillisiä koulutuksia ei järjestetty. Seuratoiminnan koulutuksen kokonaisuutta tuke-
Suora seuratuki
maan
sivut.
Salibandyliiton strategiaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti
Sivuille koottiin mallipohjia, joita seurat saavat ladata käyttöönsä
palkattujen työntekijöiden määrän odotetaan lisääntyvän saliban-
materiaalisalkusta. Pelille Tilaa! – seuratoiminnan teemaillat to-
dyseuroissa. Veikkausvoittovaroista myönnettävät seuratoimin-
teutettiin seitsemällä salibandyalueella aluekokousten yhteydes-
nan kehittämistuet omalta osaltaan mahdollistavat palkkauksia.
sä. Teemailtojen painopisteaiheena oli nuorten pelaajien harjoit-
Toimintavuoden lopulla salibandyseuroille kampanjoitiin kehittä-
telu seuroissa.
mis- ja palkkaustukien hakemisen mahdollisuudesta sekä liiton
rakennettiin
www.seurakehittyminen.fi
–internet
tukitoimista seuratoiminnan kehittämisen ja palkkaushakemukSalibandyseurojen kehittymisohjelmaan hyväksyttiin kuusi seuraa:
sen tekemiseen.
Espoon Oilers, Raahen Ponnistus, Kuopion Salibandyseura, Ulmalan Nuorisoseura (Iisalmi), Grankulla IFK (Kauniainen) ja Seinäjoen
Tunnuslukuja
Peliveljet. Vuoden aikana kokoonnuttiin kolmena viikonloppuna
Järjestettyjä tilaisuuksia: 35, joista kolme (3) oli kolmen vuorokauden koulutuksia
työskentelemään yhdessä. Viikonloppujen koulutuksissa käytiin läpi monipuolisesti seuratoiminnan osa-alueet ja työntekijän palkkaus.
Kehittymisohjelma
toteutettiin
yhteistyössä
HLU:n
Kohdatut seurat: 88
kanssa. Ohjelman rehtorina toimi Sirpa Korkatti.
Osallistujia eri tilaisuuksissa: yhteensä 289
Toimintavuoden keväällä ja syksyllä toteutettiin erittäin suurella panostuksella miesten salibandyliigajoukkueiden auditointi. Auditoinnissa selvitettiin dokumenttien, haastatteluiden ja käytännön toiminnan seurannan avulla joukkueen ja seuran toiminnan suunnitelmallisuutta ja dokumentointia seuratoiminnan yhdeksällä osa-alueella. Osa-alueet ovat: 1) organisaatio ja henkilöstö,
Viestintä Salibandyliiton viestintä voidaan jakaa jäsenistölle suunnattuun
Salibandy-lehti
sisäiseen sekä sidosryhmille tarkoitettuun ulkoiseen tiedotuk-
Salibandy-lehti
seen. SSBL:n uudessa organisaatiomallissa viestintä on kuvattu yli
lehtenä
toimialarajojen läpileikkaavana toimialana.
(numerot 1-3 ilmestyivät kevät- ja 4-
ilmestyi
vuonna
painettuna
2008
viisi
kertaa
5 syyskauden aikana). Lisäksi kokeilumielessä
Sisäinen tiedotus Liiton pääviestimet ovat Salibandy-lehti ja www.salibandy.net– sivusto. Täydentäviä ja kohdennettuja tietopaketteja ovat mm. SalibandyNews ja JunnuNews. Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa. Viestinnässä on nähtävä valtakunnallinen yleisviestintä, joka pitää sisällään liiton eri toimialat ja SSBL:n aluetoimistoista käsin tehtävä paikallistason tiedotustoiminta.
kesäkuussa
ilmestyi
vain
verkossa julkaistu Salibandy-lehden n
ä
k
ö
i
s
p
a
i
n
o
s
.
Salibandy-lehden saivat kaikki SSBL:n lisenssin
lunastaneet
jäsenetuna.
Yhden numeron painos noudatti lisenssipelaajien määrää (n. 40 000 kpl).
Vuoden
aikana
ilmestyneiden
lehtien yhteenlaskettu sivumäärä oli 424. Myös painettujen lehtien näköisversiot (pdf) löytyvät liiton internetsivuilta digipaper.fi-
VUOSIKERTOMUS 2008
22
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
julkaisualustalla. Lehden päätoimittajana toimi Markku Huoponen
SSBL:n toiminnasta. Suosituimpia sivuja etusivun ohella ovat
lehtien 1-3/2008 ja 5/08 osalta. Huoposen ollessa hoitovapaalla
tilastosivut. Portaali sisältää myös sähköisen kauppapaikan, Sä-
21.4.-23.9.
bäStoren (yhteistyössä SLU myyntipalvelun kanssa) ja mm. lisens-
2008,
hänen
sijaisenaan
toimi
Mika
Hilska.
Lehden vakituiseen avustajakuntaan kuului n. 10 ulkopuolista
s i n ma k s u
kirjoittajaa ja kuvaajaa sekä myös SSBL:n toimihenkilöitä. Lehden
Sporttirekisteri on osa SSBL:n sähköistä palvelukonseptia. Muita
s u o r i t et a a n
taitosta ja ulkoasusta vastasi Juha Pöllänen (Viestintänetti Oy).
SSBL:n
Lehden painoi Punamusta Oy.
www.seurakehittaminen.fi
hallinnoimia
kokonaan
nettisivustoja ja
ovat
v er k o n
kautta.
www.katusahly.fi
Salibandyliigan
ja
puolella
www.sabasuora.fi Vuonna
2008
toteutettiin
Salibandy-lehden
lukijatutkimus
(kohdenumerona 3/08), jonka toteutti Viestintätoimisto Pohjoisranta. Lukijat kokevat Salibandy-lehden edelleen omaksi ja läheiseksi julkaisuksi ja tärkeäksi linkiksi Salibandyliiton suuntaan, mutta tiedonlähteenä nettisivujen merkitys on kasvanut. Salibandy-lehteä on puolestaan kehitetty aikakauslehden suuntaan.
Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. Useita lehtiä avustettiin myös toimittamalla kuvamateriaalia. Harraste- ja valmennusperspektiivistä tehtyjä juttuja oli aikakausi‑, viikko‑ ja erikoislehdissä. SSBL konsultoi tarvittaessa medioita juttujen
www.salibandy.net SSBL:n internet-portaali, www.salibandy.net, on yhä keskeisemmässä asemassa liiton viestinnässä. Uniikkeja vierailuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli 90 000 kpl ja koko vuoden aikana yli 750 000 kpl.
Ulkoinen tiedotus
Portaalin sivumäärä on erittäin laaja,
joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Alue- ja toimialavastaavat huolehtivat oman vastuualueensa sivujen ajantasaisuudesta. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto
toteuttamisessa. Salibandy-lehti oli myös ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti. Sen avulla luotiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta.
Muu tiedotus- ja julkaisutoiminta Kansainväliset tapahtumat Salibandyliiton ja Salibandyliigan viestintä seurasi maajoukkueiden edesottamuksia paikanpäällä. Vuonna 2008 pelattiin miesten MM-kisat Tshekin tasavallassa ja U19-tyttöjen MM-turnaus Puolassa. Lisäksi kansainvälisten viikonloppujen aikana nettisivujen toimitus ylläpiti tulospäivitystä ja raportointia joko paikanpäällä tai Suomesta käsin (mm. Kuopion EFT-turnaus). Tilastokirja Kauden 2007-2008 tilastokirjan ilmestyminen myöhästyi, eikä se valmistunut vuoden 2008 aikana. Kirjan toimitus ja taitto hankittiin ostopalveluna. Muu materiaali SSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluivat valmennuskoulutusmateriaali (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui SLU:n myyntipalvelun kautta.
KUVA 12. Historiallinen miesten ensimmäinen maailmanmestaruus oli laajasti median huomion kohteena. Kuva: Markku Huoponen
VUOSIKERTOMUS 2008
23
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Hallinto Liittokokous
Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koor-
Liittokokous pidettiin järjestettiin 29.11.2008 Marina Gongress
dinoijana
Centerissä Helsingissä. Liittokokouksessa oli edustettuina 55
omistama
jäsenseuraa ja paikalla oli 80 äänivaltaista kokousedustajaa.
SSBL
Oy.
Peter Hoffström
12/12
Lisäksi paikalla oli liiton toimihenkilöitä. Liittokokous käsitteli
SSBL:n edustajina SSBL
Timo Tuominen
12/12
Salibandy Oy:n hallituk-
Marjo Liljelund
11/12
Anssi Timonen
10/12
Antti Määttä
9/12
Saija Sippola
9/12
Henrik Rantanen
7/12
mm. liiton talous– ja toimintasuunnitelmat, päätti perustaa Salibandyn Tuki—Säätiön, valitsi liitohallituksen, valtuuston ja valituslautakunnan seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2009-2010.
toimi
liiton
osakeyhtiö,
Salibandy
sessa toimi liiton puheenjohtaja Matti Ahde sekä
Valtuusto
hallituksen
jäsen
Matti Ahde
pj
1212
Marja-Sisko Luode
vpj
12/12
Timo Tuominen.
Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin 20.4.2008 Helsingissä. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2007. Val-
Valiokunnat
tuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille.
Liiton hallitus perustaa liiton tarvitsemat valiokunnat ja nimeää niiden jäsenet. Toimintavuoden aikana käynnistyi valiokuntauu-
Valtuuston jäsenet
distuksen kehitystyö, jonka tarkoituksena oli valmistella uudelle,
Etelä-Suomi: (varajäsen suluissa)
1.1.2009 aloittavalle liittohallitukselle uusi valiokuntamalli.
Sanna Siltanen, Salibandyseura Viikingit (Matti Kahila, SB Project96), Mauri Pessi, Korson Kaiku, (John Liljelund, HIFK), Ann-
Sarjavaliokunta (SAV). Puheenjohtajana toimi Saija Sippola, sih-
Christin Kautto, Espoon Oilers (Timo Kekkonen, Espoon Oilers).
teerinä Esko Kyyhkynen, ja jäseninä Miro Karttunen, Markku Rantala, Jukka Haapajoki ja Sari Rinta-Luopa.sarjavaliokunta piti
Sisä-Suomi: Arto Teittinen, Happee (Esa Kangasmäki,Ilves), Jari
vuoden 2008 aikana 15 kokousta.
Pajari, Äänekosken Urheilijat (Markku Lappi, MultiAnts), Minna Simonen, Koo-Vee (Sari Rinta-Luopa, Tampereen Gunners).
Juniorivaliokunta (JVK). Puheenjohtajana toimi Antti Määttä, sihteerinä Kim Sällström, ja jäseninä Jari Fagerström, Ilkka Hörkkö,
Kaakkois-Suomi: Marja Talikka, NST-Lappeenranta (Hannu Mus-
Ann-Christin Kautto, Kari Väkiparta, Juha Pyyhtiä ja Jari Pulkki-
tonen, Ruokolahden Raju), Rauno Sarja, Hollolan Urheilijat -46
nen. Juniorivaliokunta kokoontui 10 kertaa.
(Matti Tanhuanpää, Hollolan Urheilijat -46), Olli Lehtonen, Korven Honka (Markus Helvasto, Pontuksen Nouseva Voima).
Erotuomarivaliokunta (ETV). Valiokunnan puheenjohtajana toimi Klaus Koskela, sihteerinä Jukka Parviainen, ja jäseninä Dick Walle-
Pohjanmaa: Tuulikki Kangasluoma, Seinäjoen Peliveljet (Toivo
nius, Marjo Alanko, Juha Sirkka, Jarno Mäki, Kalle Lehtinen
Koski, Ilmajoen Kisailijat), Sirpa Leppäkangas, Jeppis FBC (Lena
(4.5.08 saakka) ja Veli Halonen (17.6.08 alkaen). ETV piti vuosi-
Koski, SB Vaasa), Janne Mäkelä, Nurmon Jymy (Jyrki Koskela, Kau-
kertomusvuonna 12 kokousta.
hajoen Karhu). Koulutusvaliokunta (KOV). Puheenjohtajana toimi Marja-Sisko Savo-Karjala: Raimo Hulmi, Joensuun salibandy (Mauri Pursiainen,
Luode, sihteerinä Jari Oksanen, ja jäseninä Tapio Tamminen,
Outokummun Pallo 84), Harri Väänänen, Eagle´s Rock (Aki Lind-
Miikka Lamu ja Marko Paju. KOV kokoontui kaikkiaan 5 kertaa.
roos, Lihamylly), Olli Kankimäki, Kuopion Salibandyseura (Marko Laitinen, Floorball Iisalmi).
Kansainvälinen valiokunta (KVV). Valiokunnan puheenjohtajana toimi Matti Ahde, sihteerinä Mervi Kilpikoski, ja muina jäseninä
Länsirannikko: Toni Mattila, FBT Karhut ja
Risto Kauppinen ja Jari Kinnunen. KVV piti vuoden aikan yhden
FBT Sharks (Eero Hyvärinen, Rauman Salba), Vesa Salin, Uuden-
kokouksen.
kaupungin Salibandy (Elise Syrjälä, TPS-Salibandy), Valtteri Mikkola, FBC Turku (Marika Lanne, AFC Campus).
Maajoukkuevaliokunta (MJV). Puheenjohtajana toimi Anssi Timonen, sihteerinä Jani Alkio, ja jäseninä Jari Oksanen ja Milan Ranta-
Pohjois-Suomi: Saija Himanka, Oulun Salibandy (Tuomas Kulha,
kari. Maajoukkuevaliokunta piti kaikkiaan 5 kokousta.
Ruukin Into), Pasi Lämsä, Merikoski SBT (Jukka Penttilä, Merikoski SBT), Reino Moilanen, Kuusamon Pallo-Karhut (Juha Tervo, Kuu-
Sääntövaliokunta (SÄV). Valiokunnan puheenjohtajana toimi Peter
samon Pallo-Karhut).
Hoffström, sihteerinä Mika Hilska ja jäseninä Esko Kyyhkynen ja Tom Hedkrok. Sääntövaliokunta kokoontui 3 kertaa.
Liittohallitus
Kurinpitovaliokunta (KUV). Puheenjohtajana toimi Peter Hoffström
Liittohallitus piti toimintakertomusvuonna kaikkiaan 12 kokousta,
Ehro, Eija Wallenius ja Sami Rahikainen. Kurinpitovaliokunta piti
joista yksi oli puhelinkokous. Hallitusten kokousten yhteenveto-
vuoden aikana kaikkiaan 16 kokousta.
ja sihteerinä Mika Hilska. Valiokunnan muut jäsenet olivat Rainer
tiedote julkaistiin www.salibandy.net -internetsivuilla. Järjestö– ja seuratoimintavaliokunta (JSV). Puheenjohtajana toimi Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä. Toiminnanjohtaja ja pääsihteeri toimivat hallituksen esittelijöinä ja järjestösihteeri kokousten sihteerinä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan
Marjo Liljelund ja sihteerinä Ismo Haaponiemi. Muut valiokunnan jäsenet olivat Harri Lindblom, Harri Mäkelä ja Mervi Kilpikoski. JSV kokoontui kaikkiaan 3 kertaa.
toimihenkilöitä tarvittaessa erikseen kutsuttuina.
VUOSIKERTOMUS 2008
24
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Henkilöstö
Henkilöstön ja hallituksen kehittämispäivät pidettiin 12.-
Salibandyliiton toimihenkilöorganisaatio muodostui uu-
15.6. Tahkolla. Henkilöstö kokoontui koulutuspäiville 20.
den organisaatiomallin mukaisesti määritellyistä ydinpro-
-21.11. Tallinnaan. Lisäksi henkilökunnan edustajia osal-
sesseista ja tukitoiminnoista.
listui muiden organisaatioiden järjestämiin seminaareihin ja koulutuspäiville. Henkilökunnan kanssa käytiin kehi-
Henkilöstökeskiarvo toimintavuonna oli 23,58 henkilöä (24,00 henkilöä vuonna 2007)
tyskeskustelut toimintavuoden aikana.
Henkilökunnan määrä. Toimintavuoden lopussa työntekijöitä oli kaikkiaan 23. Liiton osakeyhtiömuotoises-
Alkio Jani, maajoukkuesihteeri
likkö
31.8. saakka
Laaksonen Terho, aluevastaava
Eriksson Lars, koulutus- ja
Etelä-Suomi
sa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä
valmennuskoordinaattori
Laukka Juha, aluevastaava
työskenteli neljä (4) henkilöä. Vuoden aikana liitossa suoritti siviilipalvelustaan viisi henkilöä. Osa-aikaisia työntekijöitä oli kuusi (6). Työntekijöistä neljä oli toimintavuoden aikana vanhempain- ja hoitovapaalla,. Osa-aikaisia työntekijöitä olivat
Haaponiemi Ismo, seurapalve-
Pohjois-Suomi
lujohtaja
Leppänen Juhani, aluevastaava
Hagman Mira, sihteeri
Sisä-Suomi
(hoitovapaalla)
Lepola Lasse, jäsensihteeri
Hilska Mika, tiedottaja 1.5.-
Oksanen Jari, koulutus- ja
30.9 ajalla
valmennuspäällikkö, koulutus-
Hindström Tanja, puhelinneu-
päällikkö 1.9. alkaen
voja, sihteeri 1.5. alkaen
Paavilainen Anniina, puhelin-
Holopainen Jani, aluevastaava
neuvoja 1.5. alkaen
Savo-Karjala
Parviainen Jukka, erotuomari-
Hiltunen Kristian, aluekouluttaja, Pohjanmaa
Huoponen Markku, tiedottaja
asiantuntija
Juuti Atte, aluekouluttaja, Länsirannikko
(1.5.-23.9 hoitovapaalla)
Salomaa Kaarina, EFC2008
Kettunen Petri, aluekouluttaja Savo-Karjala ja Kaakkois-
Jukka Anssi, aluevastaava
assistentti, 31.1. saakka
Kaakkois-Suomi
Sveholm Anne, puhelinneuvoja
Suomi (1.9. alkaen liiton kokopäiväinen valmennuspääl-
Kaiho Katja, sihteeri 30.4.
(vanhempainvapaalla)
likkö)
saakka
Sällström Kim, nuorisopäällikkö
Kettunen Petri, aluekouluttaja
Tiilikainen Taneli, aluevastaava
Kuussaari Karo, aluekouluttaja, Pohjois-Suomi Nykky Petteri, päävalmentaja miesten maajoukkue Tamminen Tapio, aluekouluttaja, Sisä-Suomi
Kaakkois-Suomi ja Savo-
Pohjanmaa
Karjala (osa-aikainen), valmen-
Tuomi Anssi, IT-tuki 7.7.
nuspäällikkö 1.9. alkaen
saakka
Kilpikoski Mervi, järjestösihtee-
Vehniäinen Ari, EFC2008 pää-
ri, U19 MM-kisat pääsihteeri
sihteeri 31.1. saakka
Vakituisten työntekijöiden lisäksi liitossa toimi työ-, kou-
1.12. alkaen
Vasankari Johanna, jäsensih-
lulais- ja opiskeluharjoittelijoita projekti– ja tilastointi-
Kinnunen Jari, toiminnanjohtaja
teeri (hoitovapaalla)
Koivisto Tiina, aluevastaava
Virtanen Kati, kirjanpitäjä
Länsirannikko
Welling Eeva, harrastevastaava
tehtävissä. Seurakehittämisen osa-alueella projektipäällikkönä miesten liigan laatujärjestelmän kehittämisessä
Kondo Jan, sarjasihteeri Etelä-
toimi Johtamisen erikoisammattitutkintoharjoittelija Juk-
Suomi
ka Keinänen.
Kyyhkynen Esko, kilpailupääl-
Valmentajille, kouluttajille, Salibandy-lehden avustajille
TAULUKKO 6. Liiton kokopäivätoimiset palkkasuhteiset työnteki-
ym. työ- tai palkkiosuhteisille maksettiin palkkioita ja
jät vuonna 2008.
työkorvauksia. Työsuojelu– ja yhteistoiminta työpaikalla. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Mervi Kilpikoski ja jäseniksi Kim Sällström, Merita Bruun ja Jari (Oka) Oksanen. Työsuojelutoimikunta aloitti tehtävässään vuoden 2008 alussa.
KAAIO 5. Salibandyliiton toimihenkilöorganisaatio muo-
dostui uuden organisaatiomallin mukaisesti määritellyistä ydinprosesseista ja tukitoiminnoista.
VUOSIKERTOMUS 2008
25
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Talous Liiton maksuvalmiusasema säilyi vakaana koko toimintakerto-
on vajaa 18 %. Seurojen jäsenmaksu oli 190 euroa. Henkilöstöku-
musvuoden. Tammikuussa järjestetty Euro Floorball Cup´08
lut muodostivat suurimman osan kuluista toimintakertomus-
tapahtuma oli taloudellisesti raskas ja alijäämäinen. Liittokokous
vuonna. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 30
päätti marraskuussa pidetyssä kokouksessa perustaa Salibandyn
prosenttia (34% v. 2007), jossa on kasvua edellisvuoteen 10,73
Tuki –Säätiön, jonka on tarkoituksena jatkossa sääntöjensä mu-
%. Vuokrien osuus kuluista oli 19 prosenttia, jossa kasvua edel-
kaan ”edistää ja tukea salibandyharrastusta, salibandytoimintaa ja
lisvuoteen 7,22 %. Matkakulujen osuus kulurahoituksesta oli 21
erityisesti salibandyn junioritoimintaa Suomessa.” Tarkoituksensa
prosenttia, muutos edellisvuoteen 36,72 prosenttia (KAAVIO 7).
toteuttamiseksi säätiö mm. myöntää valmennus-, opiskelu- ja
Matkakulujen merkittävää kasvua selittää osittain miesten ja
muita stipendejä sekä avustuksia, myöntää tunnustuspalkintoja
naisten liigan erotuomareiden keskitetyn maksamisjärjestelmän
salibandytoiminnan ja salibandyharrastuksen edistämiseksi sekä
muuttunut kirjaamiskäytäntö liiton talouteen.
myöntää avustuksia salibandytoimintaa ja salibandyharrastusta edistäville hankkeille ja niitä tukeville yhteisöille. Säätiön perus-
Liiton tase tilinpäätöshetkellä on 3.107.250 euroa. Kasvua edel-
pääomaksi päätettiin 400.000 euroa, joka näkyy toimintavuoden
lisvuoteen on 8,83 prosenttia (KAAVIO 8). Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2008 taloudellisesta tuloksesta ilme-
tilinpäätöksessä lahjoituksena säätiölle.
nevät tasekirjasta. Vuoden 2008 liikevaihto oli 4.199.582 €, jossa oli kasvua edellisvuoteen 11,68 prosenttia (KAAVIO 9). Tilivuoden tulos on alijää-
Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2008
mäinen 468.447,75 euroa. Tulorahoituksesta 38 prosenttia (41 %
oli yhdeksäs tilikausi. Vuoden 2008 liikevaihto 662.148 € oli 11,4
v. 2007) (KAAVIO 6). Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen
% alhaisempi kuin vuonna 2007 (747.353 €). Yhtiön keskimääräi-
on 4,43 prosenttia. 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja
nen henkilömäärä vuonna 2008 oli 4 henkilöä. Tilikauden ylijää-
lisenssimaksutuloina. Näiden kasvu edellisvuoteen on 10,23
mä on 28.017 euroa.
prosenttia. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta
KAAVIO 6. Liiton tulorahoituksen jakaantuminen vuonna 2008.
KAAVIO 7. Liiton kulurahoituksen jakaantuminen vuonna 2008.
VUOSIKERTOMUS 2008
KAAVIO 8. Liiton tasekehitys vuosittain (1996-2008).
KAAVIO 9. Liiton liikevaihdon kehitys vuosittain (1996-2008).
26
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta Suomen Salibandyliitto ry on perustajajäsen 1993 perustetussa
Liitto jatkoi Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry:n ”Liikunta Ystävä”
urheilun keskusjärjestössä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä
– hankkeeseen osallistumista. Hankkeen tarkoituksena oli edistää
(SLU). Liitolla oli edustajat SLU:n hallituksessa (Anneli Kiljunen),
liikunnan kehitysyhteistyötä mm. kummikoulutoiminnan avulla.
viestintävaliokunnassa (Jari Kinnunen), olosuhderyhmässä (Esko Kyyhkynen) ja liikuntapoliittisen työn jäsenryhmässä (Mervi Kilpi-
Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa tehtiin yhteistyötä Opiskelijoi-
koski). Lisäksi liiton toimihenkilöt osallistuivat muihin SLU:n
den MM-kisojen järjestelyissä. Kisat järjestetään Kuortaneella ja
koolle kutsumiin työseminaareihin ja työryhmiin.
Seinäjoella marraskuussa 2008. Järjestelytoimikunnassa SSBL:oa edustivat Taneli Tiilikainen ja Miikka Seppälä. Vuoden lopulla Seppälän tilalle nimitettiin Esko Kyyhkynen.
Salibandyliitto on jäsenenä seuraavissa liikunnan aluejärjestöissä: Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali), Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry (PoPLi), Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiiKu), Hä-
Toimintakertomusvuonna merkittävimpiä yhteistyötahoja olivat
meen Liikunta ja Urheilu ry (HLU), Etelä-Suomen Liikunta ja Ur-
Oy Veikkaus Ab, Op- Pohjola yhtiöt, Tallink- Silja Oy, YleX, Restel
heilu ry (Eslu), Keski-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (Kepli) ja
-hotels, Yhtyneet Kuvalehdet ja Urheilukanava.
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (PLU). Länsirannikon toimistotilat ja muita toimistopalveluita on vuokrattu Liikulta. HLU huolehti liiton turnausmuotoisten sarjojen erotuomareiden matkakorvausten maksatuksesta. PLU:n kanssa toteutettiin Koululainen Road Show –pilottiturnaus ja Hyvinvointimessut, molemmat Seinäjoella. Salibandyliitto kuuluu lasten ja nuorten liikunnan toimialajärjestöön Nuori Suomi ry:hyn (NS) ja harraste- ja kuntoliikunnan toimialajärjestöön Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:n. Jari Kinnunen oli Nuori Suomi ry hallituksen ja Nuori Suomi säätiön hallituksen sekä Nuori Suomi Palvelut Oy:n hallituksen jäsen. Ja kuului myös Nuoren Suomen valtuuskuntaan. Harrastevastaava kuului Kuntoliikuntaliiton aikuisliikunnan vastaavien työryhmään ja nuorisopäällikkö Nuoren Suomen nuorisovastaavien työryhmään. Ismo Haaponiemi kuului myös Nuoren Suomen lajiliittopalveluiden johtoryhmään. Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry:n kanssa jatkettiin vuonna 1994 alkanutta yhteistyötä Kuurojen SM-sarjan muodossa. Erityisryhmien liikunnan alalla yhteistyötä tehtiin vammaisliikuntajärjestöjen ja vammais- ja kansanterveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Lihastautiliiton ja Suomen Invalidien Urheiluliiton kanssa (sähköpyörätuolisalibandy).
Olosuhteet SSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän mukset täyttäviä halleja on valmistunut tai on valmistumassa mm. kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasi- Jyväskylään, Lohjalle, Helsinkiin ja Turkuun. Lisäksi monta hallioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja hanketta on vireillä, joissa salibandy on lajina merkittävästi mukaseuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa.
na.
Liiton olosuhdetyössä on kolme osa-aluetta: liikuntapaikkaraken- Salibandyn harrastaminen on edelleen ollut suurissa asutuskestaminen ja – varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja kuksissa suurelta osin yksityisten tilojen varassa. Suurten kuntien vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Liitto kohtuuhintaisten kunnallisten tilojen saaminen laajaan salibandyon edistää näitä osa-alueita jakamalla tietoa salibandyn olosuhde- käyttöön onkin lajille suuri haaste. Muualla maassa toiminta kesvaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä kittyy pääasiassa kunnallisiin tiloihin. artikkeleita salibandylehdessä ja internet sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä SSBL:n edustaja SLU:n olosuhderyhmässä on ollut toimintavuoden kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin.
aikana Esko Kyyhkynen
Toimintavuoden aikana on salibandyn olosuhteet ovat kehittyneet merkittävästi uudisrakentamisen myötä: uusia salibandyn vaati-
VUOSIKERTOMUS 2008
27
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Kansainvälinen toiminta Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustaja-
Yleiskokous valitsi Tomas Erikssonin jatkamaan IFF:n puheen-
jäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä
johtajana. Hallituksen aikaisemmista jäsenistä jatkamaan valit-
Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden lopussa
tiin Per Jansson Ruotsista, Risto Kauppinen Suomesta, Renato
48 jäsenmaata, joista viimeisimpänä Sierra Leone. Sierra Leone
Orlando
on ensimmäinen Afrikan edustaja IFF:ssä. Toimintavuoden aika-
Filip Suman Tšekistä. Uusiksi jäseniksi valittiin Hans Botman
na IFF:n jäsenmäärä nousi neljällä ja salibandy sai Kansainväli-
Hollannista ja Stephen King Australiasta.
Sveitsistä
ja
sen Olympiakomitean (IOC) lajitunnustuksen. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajaksi yleiskokous nimitti Ismo IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston
Haaponiemen ja valituslautakunnan jäseneksi Tom Hedkrokin.
yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät
Muiden valiokuntien jäsenet nimitettiin seuraavan toimintavuo-
pääsihteeri John Liljelund, tiedottaja Merita Bruun, kilpailuassis-
den puolella.
tentti Kaarina Salomaa ja assistentti Katriina Sahala. Kansainvälinen kilpailukalenteri. Toimintavuoden aikana siirrytIFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana seitsemän kokousta,
tiin uuteen kansainväliseen kilpailukalenteriin. Seurajoukkuei-
joista yksi oli sähköpostikokous. Muut kokoukset pidettiin Van-
den Euroopan mestaruudesta pelattiin kaksi kertaa: tammi-
taalla Suomessa, Bratislavassa Slovakiassa, Budapestissa Unka-
kuussa Vantaalla Suomessa ja lokakuussa Winterthurissa Sveit-
rissa ja kolme kertaa Prahassa Tšekissä. Suomen liiton edustaja
sissä. Tyttöjen (U19) MM-kisat pelattiin toukokuun alussa ja
IFF:n hallituksessa on Risto Kauppinen. Erotuomarivaliokunnas-
toimintavuosi päättyi miesten MM-kisoihin Prahassa Tšekissä.
sa (Referee committee) toimi Klaus Koskela, valituslautakunnassa (Appeal committee) Tom Hedkrok ja Ari Vehniäinen toimi
Kilpailukalenterin
jury managament –ryhmän jäsenenä.
miesten MM-kisojen ja maajoukkueen medianäkyvyys nousi
muutos
vaikuttaa
onnistuneelta,
ainakin
joulukuussa suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. MaailToimintavuoden lopussa järjestettiin IFF:n yleiskokous Prahassa
manmestaruuden varmistanut jatkoaikamaali valittiin mukaan
miesten MM-kisojen yhteydessä. Yleiskokous vahvisti IFF:n
yleisöäänestykseen vuoden sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä
strategian ja vision vuosille 2009–2020 ja hyväksyi uudet Anti-
ja miesten maajoukkue vuoden joukkueen kandidaatiksi.
Erotuomaritoiminta. Vuonna 2008 liiton kansainvälisinä erotuomareina toimivat Mikko Alakare, Vesa Vilkki, Jukka Paso, Anssi Silvo, Tommi Järventausta, Miikka Myllykangas, Marco Suvanto ja Anssi Tuomi. Lisäksi syksyllä 2008 nimettiin ryhmään Tuija Kosonen ja Heli Saario. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa. Joulukuussa Tsekin tasavallassa pidetyissä miesten MM-kisoissa oli mukana pari Alakare-Vilkki. IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomaritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä. Lisäksi Klaus Koskela vastasi tarkkailusta ja erotuomariasetteluista RC:ssa. Miesten liigassa suoritettiin erotuomarivaihtoa Tsekin liiton kanssa. FInngerprint –verkosto. Finngerprint –verkosto on suunnattu erityisesti suomalaisille liikunnan ja urheilun kansainvälisissä luottamustoimissa toimiville sekä muille kansainvälisistä yhteyksistä ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Finngerprint – verkosto viestii aktiivisesti mm. sähköpostin välityksellä liikundoping –säännöt, jotka noudattavat WADA:n ohjeistusta. Yleis-
nan ja urheilun ajankohtaisista aiheista, kuten EU-asioista lii-
kokous vahvisti myös uuden kansainvälisen kilpailulisenssin
kunnan ja urheilun näkökulmasta. SLU ylläpitää Finngerprint-
kriteerit, joita sovelletaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudes-
verkostoa
saan vuonna 2012.
VUOSIKERTOMUS 2008
28
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyfรถrbund
VUOSIKERTOMUS 2008
29
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyfรถrbund
VUOSIKERTOMUS 2008
30
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyfรถrbund
VUOSIKERTOMUS 2008
31
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyfรถrbund
VUOSIKERTOMUS 2008
32
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyfรถrbund
VUOSIKERTOMUS 2008
33
Suomen Salibandyliitto
l Finlands Innebandyfรถrbund
VUOSIKERTOMUS 2008
34
Suom men Salibandyliitto
l Finlands Innebandyförbund
Port Payé Finlande 128990
Suomen Salibandyliitto ry Alakiventie 2 00920 Helsinki Puh. 09 4542 140 Fax 09 4542 1420
VUOSIKERTOMUS 2008
35