Pääkirjoitus

Syksyn värikkäitä aamuja kaikille!

Kesälomat on pidetty ja on aika valmistautua ottamaan syksy ja talvi vastaan. Aamuisin tuntee jo ulkona liikkuessaan viileämpää ilmaa, joka muistuttaa lähenevästä kylmästä vuoden ajasta. Näin mielenterveys -kuntoutujana tuntuu haastavalta päästä ’normaaliin’ päivärytmiin kesän jälkeen. Aamuisin pääsee kyllä ehkä sängystä ylös, mutta tie Klubitalolle on vaikea vaikkakin minulla aika lyhyt. Väsyttää eikä jaksaisi tehdä mitään. Tuntuu, että olisi heti pitänyt skarpata loman jälkeen ja lähteä aamulla liikkeelle vaikka toisen potkimana, kun nyt tuntuu pitkältä tieltä päästä ihmisten ilmoille. Voi miksemme voisi kokoontua vaikka meillä, niin olisin pelipaikalla heti.

Syksy on väriloistoa pullollaan, kun lehtien vihreä väri vetäytyy juuriin päin vieden voimansa ja vahvuutensa odottamaan taas kevään lämpöä ja kukoistusta, muut värit saavat vallan. Pimenevät ja lyhyemmät päivät saavat mielen helposti alenemaan, pitääkin ottaa vara-aurinko aamuisin käyttöön, ettei vallan masentuisi. Kirkasvalolamppu on upea keksintö kunhan huomaa käyttää sitä ja ottaa omaa aikaa aamusta itselleen. On haastavaa myös ymmärtää oman itsensä tärkeys, vaikka paljon kaikkea olisikin tekemättä ja tarvitsisi repeytyä moneksi, niin omaa aikaa on otettava että jaksaa taas painaa tukka putkella. Toisaalta syksyn pimenevät illat luovat tunnelmaa. Voimme istua kynttilän tai takan valossa ja olla kaikki yhtä kauniita.

Olen käynyt klubitalolla nyt kahdeksan kuukautta ja huomaan oloni varmemmaksi omista taidoistani ja tasaisemmaksi, vaikka melkoinen vuoristorata mieleni vielä onkin. Meitä puhututtaa paljon lähestyvä siirtymätyöseminaari ja tieto, saammeko sen alkamaan. Olemme kuulleet siitä hyvää palautetta muilta Klubitaloilta ja odotamme malttamattomina, että pääsisimme omalta osaltamme kokeilemaan sitä itse. On kova sana päästä oikeisiin hommiin, vaikka Klubitalollammekin kovasti töitä teemme.

On ihanaa huomata pystyvänsä vielä tekemään asioita, klubitalolla, kotona, töissä. Eikä kaikki tieto taito ole tyystin pyyhältänyt ohitsemme vieden kaiken mukanaan, vaan mieleen palautuu pikku hiljaa asioita eri aloilta.

Päivi-Marika