Pääkirjoitukset

Viime keväästä asti olemme yhteisönä kokoontuneet parin viikon välein laadunvarmistuspalavereihin. Niissä käydään läpi ennalta annetun ohjeistuksen mukaisesti kaikki klubitalon toiminnot ja arvioidaan omaa toimintaamme. Lähtökohtana arvioinnissa ja koko laadunvarmistuksessa on klubitalojen standardit eli suomalaisittain ” stanut ” .

Mitä tämä kumma sana standardi oikein tarkoittaa? Eräässä sivistyssanakirjassa se määritellään seuraavasti: Sovittu tai määrätty asia, jota kaikkien toivotaan noudattavan, jotta eläminen olisi helpompaa.

Tuo määritelmä soveltuu erittäin hyvin myös klubitalostandardeihin. Maailmassa on 320 klubitaloa, joista Suomessa peräti 25. 1989 joukko kansainvälisen Klubitaloyhteisön jäseniä ja työntekijöitä kokoontui ja laati konsensuksessa Klubitalon ensimmäiset standardit. Näissä säännöksissä määritellään klubitalotoiminnan kuntoutusmalli. Standardit eivät ole kiveen hakattuja, vaan kahden vuoden välein maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö käy läpi nämä laatusuositukset ja muuttaa niitä tarpeen mukaan. Tänä syksynä lisättiin uusi standardi numerolla 28, standardien kokonaismäärä on nyt 37.

Näissä laatusuosituksissa ilmaistut periaatteet ovat klubitaloyhteisön menestyksen kannalta keskeisessä asemassa autettaessa psyykkisesti sairastuneita ihmisiä tulemaan toimeen ilman sairaalahoitoa ja samalla saavuttamaan sosiaalisia, taloudellisia, koulutuksellisia ja ammatillisia tavoitteita.

Laatusuositukset toimivat myös jäsenten perusoikeuksien määrittelynä ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, hallitukselle ja hallintoon osallistuville henkilöille. Laatusuositukset edellyttävät, että Klubitalo kunnioittaa jäseniään ja antaa heille toimintamahdollisuuksia ja tukee eteenpäin elämässä työhön ja koulutuksiin.

Mikä oli se uusin standardi numero 28? ”Klubitalo tarjoaa jäsenilleen tukea, toimintaa ja mahdollisuuksia terveiden elämäntapojen omaksumiseen ja ylläpitämiseen. ”

Tällä jo hyväksi havaitulla linjalla jatkamme! Vuoden päästä toivon mukaan saamme hehkuttaa aivan virallisesti sertifioitua eli laadukasta toimintaamme! PS. Löydät standardit mm. nettisivuiltamme.

Arja johtaja

Tee joulusta omannäköinen!

Vaikka joulusta puhutaan juhlana, jolloin muistetaan perhettä ja ystäviä, ei sitäkään pitäisi tehdä hampaat irvessä käyden vain velvollisuudentunnosta monissa kyläpaikoissa syömässä se joulutorttu ja pipari sekä juomassa mukillinen kahvia kyllästymiseen asti. Eikö sukua ja ystäviä voi nähdä vuoden muinakin päivinä, jos juuri jouluaattona ei tunnu siltä? Voihan sitä vain soittaakin, jos haluaa pitää yhteyttä. Näin vältytään jouluruuhkaltakin.

Ihmisillä on varmasti käsitys jouluaskareista ja siitä, miltä kodin pitäisi näyttää juhlan aikaan. Paineet siivota koti puti puhtaaksi, koristella kauniiksi, tehdä erilaisia ruokia ja hankkia ajatuksella valittuja lahjoja... Stressi voi olla kova. Itseensä on myös helppo pettyä jos ei täyttänytkään omia odotuksiaan täydellisestä joulusta. Miksi siitä yhdestä päivästä pitää tehdä niin suuri numero, kun vuodessa on 364 muutakin päivää? Miksi pitäisi syödä joitain tiettyjä ruokia vain koska ” niin on ennenkin tehty ” , ostaa väkisin lahjoja juuri sille päivälle koska ” t äytyy ” ja koristella koti koska ” n iin kuuluu tehdä ” ?

Itse ajattelen joulua aikana, jolloin ollaan rauhassa ja tehdään asioita joista pidetään. Valoisana juhlana talven pimeyden keskellä. Vaikka ei itse laittaisikaan jouluvaloja, niitä on silti kaikkialla. Varsinkin nykyisinä loskatalvina se on ihan mukavaa. Kyseessä on sinun joulusi; vietä se kuten itse haluat. Älä, kuten sinun odotetaan se viettävän.