NEET-nuoret

Lyhenne NEET-nuori tarkoittaa yleisimmin 15-24-vuotiaita nuoria, jotka ovat työelämän ulkopuolella, eivätkä ole koulutuksessa tai asepalveluksessa. Heidät voidaan jakaa kolmeen osioon; osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista ovat työttömiä työnhakijoita, jotka kuitenkin ovat TEpalveluiden piirissä. Osa heistä on kolmannen sektorin toiminnoissa mukana, kuten Klubitaloilla ja kolmas osa kuuluu vaikeimmin syrjäytymisvaarassa olevien joukkoon, he eivät kuulu minkään palvelun piiriin.

Salon Klubitalolla on sen toimintaaikana ollut kunnianhimoinen toive kyetä vaikuttamaan positiivisesti salolaisten nuorien hyvinvointiin ja syrjäytymisen estämiseen omalla toiminnallaan. Syksyllä 2018 yhdessä Salon kaupungin ja Sosiaalipedagogiikan säätiön kanssa järjestimme laajan ammattilaisille suunnatun NEETnuorten tulevaisuuden skenaarioihin kohdistuvan päivän, jossa mietittiin mitä NEET-nuorille kuuluu viiden vuoden päästä ja voidaanko tähän mitenkään kaupungissa varautua. Lisäksi tutkimustulosten perusteella arvioitiin Salon Klubitalon vaikuttavuutta alueen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.

Tutkimuksessa NEETmääritelmää laajennettiin ikävuosiin 18-35-vuotta, sillä myös yli 24 -vuotiailla on elämässään merkittäviä haasteita ja toisaalta alle 18vuotiaat eivät kuulu Salon Klubitalon potentiaaliseen asiakasryhmään. Suomen Klubitalot tarjoavat merkittävää työelämänosallisuuden tukea nuorille aikuisille, jotka monissa palveluissa ovat väliinputoajia, heille ei ole tarjolla tukea ja palveluita niin kuin nuoremmille.

Sosiaalista ja työelämäosallisuuden tukea Klubitalosta

lon Klubitalon vakiokävijöistä oli noin 35 %. Heidän tyypillinen kuntoutujapolku työelämään kulkee yhteisössä sosiaalisen kuntoutumisen ja vahvistumisen kautta ammatilliseen kuntoutukseen ja sieltä opinto- ja työelämään.

Salon Klubitalon kohderyhmää olevat nuoret mielenterveyskuntoutujat kuuluvat kaikkein vaikeimmin työllistyvien ja eniten syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmään. Tosin sitä ei arvaisi ihan heti, sen verran mukava ja lämminhenkinen tunnelma yhteisössä on naurun ja ilon kautta.

Tutkimuksessa arvioitiin Salon Klubitalon tavoittavan 3-5 %:a salolaisista NEET-nuorista ja katkaisevan varovaisen arvion mukaan tästä joukkiosta noin 32%:n haitallisen syrjäytymiskierteen. Tämä tarkoittaa käytännössä yhdeksän kaikkein vaikeimmassa asemassa olevan nuoren siirtymistä opintoja työelämään vuosittain. Seurannan mukaan nämä henkilöt ovat myös viiden vuoden päästä mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa ja useat työelämässä. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta kun muistamme, että yhden yhteiskunnasta syrjäytyneen nuoren hintalapuksi on arvioitu yli miljoona euroa, puhumme rahallisesti hyvin vaikuttavista asioista, puhumattakaan yksilön kokeman hyvinvoinnin lisääntymisestä.

Taustalla koulukiusaamista ja tyhjyyttä täytetään digipelaamisella

Tutkimukseen haastateltiin 18-35vuotiaita Salon Klubitalon jäseniä. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 91% kertoi kokeneensa koulukiusaamista nuoruudessaan. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan koulukiusaaminen on iso tekijä nuoren mahdollisen mielenterveyden ongelmien syntymekanismissa. Salon toisen asteen opiskelijoissa 4% kokee itseensä kohdistuvaa kiusaamista ja peruskoululaisista 7 %. Osana tulevaisuuden lasten ja nuorten hyvinvointia Salossa pitää resursoida koulukiusaamisen vähentämiseen kouluissa.

Salon Klubitalon jäsenet kokivat, että osallistuminen Klubitalon toimintaan on vähentänyt heidän digi - ja rahapelaamista sekä päihteiden käyttöä. Salon Klubitalolla ei ole erillisiä ohjelmia vähentääkseen näitä problematiikan osaalueita. On arvioitu, että Klubitalon toimintaan osallistuminen on tarjonnut kävijöille ympäristön, yhteisön ja mielekästä tekemistä, joka on korvannut pelaamisella ja päihteillä haettua sisältöä.

Klubitalon tärkein anti on sosiaalinen kuntoutus

Salon Klubitalo ei ole hoitopaikka, mutta lähes 90 %:lla kävijöistä on jokin hoitotaho takanaan. Yhteisössä toimiminen ja työpainotteiseen päivään osallistuminen koetaan hyvin terapeuttiseksi. Tästä kertoo tutkimuksen tulos, jossa 52 %:a koki voimakasta ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja Klubitalon jäsenyyden myötä jokainen vastaajista koki ahdistuksensa helpottaneen ainakin jonkin verran. Lisäksi vuorovaikutustaitoja kertoi oppineensa 79 %:a kävijöistä. 97 %:a kertoi yksinäisyytensä vähentyneen.

Tärkeä tieto oli myös, että lähes kaikilla, joilla oli ollut itsetuhoisia ajatuksia ennen Klubille tuloa, itsemurhan suunnittelu oli väistynyt toiminnan myötä. Itsetuhoisia ajatuksia oli 48 %:lla kävijöistä, toimintaan osallistumisen myötä näitä ajatuksia oli ollut vain 5%:lla viimeisen kuukauden aikana. Se on kunnioitettavaa.

Kun nuori voi paremmin, siitä hyötyvät myös omaiset ja yhteiskunta

Kun oma lapsi sairastaa, vanhemmat ja läheiset kokevat lähes poikkeuksetta myös ahdistusta ja pelkoa. 76 %:a kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista kertoi, että hänellä on läheinen, joka auttaa ja tukee arjessa. Omaisen raskas elämäntilanne heikentää läheisten hyvinvointia ja Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin mukaan lähes puolet mielenterveysomaisista ovat vaarassa masentua itse.

Tutkimuksen tulokset, että Salon Klubitalon ansioista nuoret kuntoutujat ovat alkaneet voida psyykkisesti paremmin ja tämä heijastuu epäsuorasti myös heidän läheisiinsä ja ennaltaehkäisee täten uusia sairastumisia. Klubitalon 18-35-vuotiaista kävijöistä 81 %:a oli käyttänyt viimeisen kuuden kuukauden aikana erikoissairaanhoidon palveluita ennen Klubitalolle tuloaan. Klubitalolla käymisen myötä 29 %:a oli siirtynyt pois erikoissairaanhoidon piiristä, joko kevyempään hoitomuotoon tai lopettanut kokonaan mielenterveyspalveluiden käytön. Tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti hoitoon pääsyn nopeuteen ja jonojen pituuteen ja ilman muuta taloudellinen etu on huomattava. Tärkein asia on kuitenkin jäsenen oma koettu hyvinvointi ja eteenpäin meno.

Aiemmin todettiin, että moni näistä nuorista oli aiemmin tulojen siirron kohde, Klubitalon avulla he ovat kuitenkin päässeet kiinni omaan työllisyyspolkuunsa ja siirtyneet saajasta maksajaksi. Tätä on yhteiskuntaan integroituminen parhaimmillaan.

Jenni

Salon Klubitalon toiminnan vaikutuksia alueen nuorten aikuisten hyvinvointiin voidaan tiivistää seuraavasti:

Klubitalon arvioidaan tavoittavan 3-5 % Salon työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista NEET-nuorista ja auttavan vuosittain 1-2 % siirtymään työn ja koulutuksen piiriin. Klubitalon arvioidaan tavoittavan 29 % Salon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavista nuorista aikuisista. Klubitalon arvioidaan tavoittavan 4 % sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivistä nuorista Salossa ja helpottavan heidän ahdistustaan sosiaalisissa tilanteissa. Klubitalon arvioidaan siirtävän vuosittain 4-7 henkilöä pois erikoissairaanhoidon piiristä.

Siltaindikaattorimäärä Salossa, joista Klubitalon tavoittama osuus

Neet-nuoret 600-1011 3-5 %

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (pois lukien f70-79) 89 29 %

Sosiaalisten tilanteiden pelko 530 4 %

Rahapelaaminen, ongelmallinen 404 0,5 %

Digipelaaminen, ongelmallinen 522 1 %