Salon Klubitalo ja NEET-nuoret
L
yhenne NEET-nuori tarkoittaa yleisimmin 15-24-vuotiaita nuoria, jotka ovat työelämän ulkopuolella, eivätkä ole koulutuksessa tai asepalveluksessa. Heidät voidaan jakaa kolmeen osioon; osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista ovat työttömiä työnhakijoita, jotka kuitenkin ovat TEpalveluiden piirissä. Osa heistä on kolmannen sektorin toiminnoissa mukana, kuten Klubitaloilla ja kolmas osa kuuluu vaikeimmin syrjäytymisvaarassa olevien joukkoon, he eivät kuulu minkään palvelun piiriin. Salon Klubitalolla on sen toimintaaikana ollut kunnianhimoinen toive kyetä vaikuttamaan positiivisesti salolaisten nuorien hyvinvointiin ja syrjäytymisen estämiseen omalla toiminnallaan. Syksyllä 2018 yhdessä Salon kaupungin ja Sosiaalipedagogiikan säätiön kanssa järjestimme laajan ammattilaisille suunnatun NEETnuorten tulevaisuuden skenaarioihin kohdistuvan päivän, jossa mietittiin mitä NEET-nuorille kuuluu viiden vuoden päästä ja voidaanko tähän mitenkään kaupungissa varautua. Lisäksi tutkimustulosten perusteella arvioitiin Salon Klubitalon vaikuttavuutta alueen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.
lon Klubitalon vakiokävijöistä oli noin 35 %. Heidän tyypillinen kuntoutujapolku työelämään kulkee yhteisössä sosiaalisen kuntoutumisen ja vahvistumisen kautta ammatilliseen kuntoutukseen ja sieltä opinto- ja työelämään. Salon Klubitalon kohderyhmää olevat nuoret mielenterveyskuntoutujat kuuluvat kaikkein vaikeimmin työllistyvien ja eniten syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmään. Tosin sitä ei arvaisi ihan heti, sen verran mukava ja lämminhenkinen tunnelma yhteisössä on naurun ja ilon kautta. Tutkimuksessa arvioitiin Salon Klubitalon tavoittavan 3-5 %:a salolaisista NEET-nuorista ja katkaisevan varovaisen arvion mukaan tästä joukkiosta noin 32%:n haitallisen syrjäytymiskierteen. Tämä tarkoittaa käytännössä yhdeksän kaikkein vaikeimmassa asemassa olevan nuoren siirtymistä opintoja työelämään vuosittain. Seurannan mukaan nämä henkilöt ovat myös viiden vuoden päästä mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa ja useat työelämässä. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta kun muistamme, että yhden yhteiskunnasta syrjäytyneen nuoren hintalapuksi on arvioitu yli miljoona euroa, puhumme rahallisesti hyvin vaikuttavista asioista, puhumatta-
kaan yksilön kokeman hyvinvoinnin lisääntymisestä. Taustalla koulukiusaamista ja tyhjyyttä täytetään digipelaamisella Tutkimukseen haastateltiin 18-35vuotiaita Salon Klubitalon jäseniä. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 91% kertoi kokeneensa koulukiusaamista nuoruudessaan. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan koulukiusaaminen on iso tekijä nuoren mahdollisen mielenterveyden ongelmien syntymekanismissa. Salon toisen asteen opiskelijoissa 4% kokee itseensä kohdistuvaa kiusaamista ja peruskoululaisista 7 %. Osana tulevaisuuden lasten ja nuorten hyvinvointia Salossa pitää resursoida koulukiusaamisen vähentämiseen kouluissa. Salon Klubitalon jäsenet kokivat, että osallistuminen Klubitalon toimintaan on vähentänyt heidän digi - ja rahapelaamista sekä päihteiden käyttöä. Salon Klubitalolla ei ole erillisiä ohjelmia vähentääkseen näitä problematiikan osaalueita. On arvioitu, että Klubitalon toimintaan osallistuminen on tarjonnut kävijöille ympäristön, yhteisön ja mielekästä tekemistä, joka on korvannut pelaamisella ja päihteillä haettua sisältöä.
Tutkimuksessa NEETmääritelmää laajennettiin ikävuosiin 18-35-vuotta, sillä myös yli 24 -vuotiailla on elämässään merkittäviä haasteita ja toisaalta alle 18vuotiaat eivät kuulu Salon Klubitalon potentiaaliseen asiakasryhmään. Suomen Klubitalot tarjoavat merkittävää työelämänosallisuuden tukea nuorille aikuisille, jotka monissa palveluissa ovat väliinputoajia, heille ei ole tarjolla tukea ja palveluita niin kuin nuoremmille. Sosiaalista ja työelämäosallisuuden tukea Klubitalosta Vuonna 2018 nuoria aikuisia Sa-
Kuva: Matti 6
