Salon Klubitalon toimintasuunnitelma 2022 1. Salon Klubitalo ry:n toiminta-ajatus Salon Klubitalo järjestää kansalaislähtöistä lähetteetöntä matalan kynnyksen toimintaa, joka täydentää lakisääteistä mielenterveystyötä. Klubitalo ei ole hoitopaikka. Klubitalotoiminnan vaikuttavuus on todettu useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa. Esimerkiksi vuonna 2009 julkistetun, RAY:n tilaaman ja Kuntoutussäätiön yhdessä Stakesin kanssa toteuttamassa tutkimuksessa todetaan, että mielenterveyskuntoutujien klubitaloilla on selvä ja tärkeä merkitys mielenterveyspalvelujen osana ja julkisten palvelujen täydentäjänä. (Hietala-Paalasmaa, Hujanen, Härkäpää, Reuter. 2009.) Klubitalotoiminta on valittu THL:n ylläpitämään Hyvä käytäntö- portaaliin. Salon Klubitalon toiminta on tarkoitettu työikäisille henkilöille, erityisesti nuorille aikuisille, joilla on mielenterveydellisiä haasteita. Klubitalo hyödyntää jäsentensä eli kuntoutujien kokemus- ja vertaisasiantuntijuutta. Jäsenet ovat aina mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntoutuminen psyykkisestä sairaudesta on usein vuosia kestävä prosessi, jossa pääpaino ei niinkään ole enää sairauden oireissa, vaan niissä seurauksissa, joita sairaus on tuonut tullessaan. Klubitalon toiminnassa keskitytään kuntoutujien voimavaroihin ja annetaan mahdollisuus elinikäiseen toimintaan osallistumiseen. Kuntoutujien osallistuminen klubitalon toimintaan edistää heidän toipumistaan ja yleistä hyvinvointiaan. Toiminnan päämäärä on edistää kuntoutujien asemaa, parantaa elämänlaatua, vähentää psykiatrisen sairaalahoidon ja muiden mielenterveyspalvelujen tarvetta, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä sekä tukea paluuta opintoihin ja työelämään.
Klubitaloyhteisön työpainotteinen päivä mahdollistaa sosiaalisia suhteita sekä itsensä toteuttamisen olemassa olevilla kyvyillä ja sen hetkisillä voimavaroilla. Klubitoiminta auttaa kuntoutujia saamaan takaisin omanarvontuntonsa, itseluottamuksensa ja mielekkyyden elämälleen. Tavoitteellinen toiminta ja sosiaaliset suhteet parantavat myös arjen hallintaa sekä työ- ja koulutusmahdollisuuksia. 2. Salon Klubitalo toimii kansainvälisten laatukriteerien mukaisesti Salon Klubitalo on aloittanut 1.8.2008 toimintansa Salon mielenterveysseuran kehittämishankkeena. Salon Klubitalon irtautui Salon mielenterveysseurasta 1.7.2016 ja on jatkanut toimintaansa itsenäisenä yksikkönä. Klubitaloa ylläpitää Salon Klubitalo ry (rek. no: 215.459 ja merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 27.7.2015). Salon Klubitalo noudattaa kansainvälistä Fountain House –laatukriteeristöä, ja on sekä kansainvälisen että suomalaisen klubitaloverkoston jäsen. Klubitalojen kuntoutusmalli määritellään klubitalotoiminnan kansainvälisissä laatukriteereissä, joista maailmanlaajuinen klubitaloyhteisö on sopinut konsensusperiaatetta noudattaen. Klubitalo täydentää julkisia palveluja: klubitalolla voi vahvistua työelämäpainotteisesti jo ennen kuin on valmiuksia ja voimavaroja aloittaa, vaikka kuntouttava työ tai työkokeilujakso. Kun kuntoutujan, yleensä määräaikainen muu kuntoutuksellinen toimintajakso päättyy, hän voi palata ja pitää aktiivisuuttaan yllä klubitalolla odotellessaan seuraavaa siirtoa. Kuntoutujan muu työelämäosallisuus ei ole este klubitalolle osallistumiseen. Jokainen kuntoutuja päättää itse, kuinka ja miten usein klubitalotoimintaa hyödyntää. Tutkimusten mukaan klubitalotoimintaan osallistuvien sairaala- ja avohoidon palvelujen käyttö vähenee. Vuoden 2015 sairaanhoitopiirien kuntalaskutustietojen mukaan keskimäärin 1½ psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa yhden klubitalon vuoden toimintatoimintamenot 25–30 päivittäiselle kuntoutujalle, vuokrata toimitilat, hankkia työvälineet sekä palkata tarvittava henkilöstö.
Klubitalotoiminnan tukeminen on kunnalle sijoitus, ei kustannuserä, koska kuntoutujajäsenten muiden kalliimpien palvelujen käyttö vähenee ja kuntien mielenterveysalan kokonaismenot alenevat. Tämä käy ilmi paitsi useista tutkimuksista, niin myös Salon Klubitalon kuntoutujille tehdystä kyselystä. Vastaajista (n=41) 74%:lla esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoidon tarve on vähentynyt, ja 54% vastanneista on käyttänyt muita terveyspalveluja vähemmän klubitalokäyntien ansiosta. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että psykiatristen sairaala- ja avopalvelujen käyttö vähenee osallistumisen ansiosta merkittävästi 45–75 % jäsenyyttä edeltävään aikaan verrattuna. Suomessa sairaalan käyttö väheni vuoden 2009 tutkimuksen mukaan keskimäärin 75 %. Säännöllinen osallistuminen klubitalon toimintaan edistää jäsenten toipumista, parantaa heidän yleistä hyvinvointiaan ja tukee menestyksekkäästi jäsenten motivaatiota opiskeluun ja työllistymiseen. Lähde: Sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Esko Hänninen, VATES-säätiön julkaisu 2014. Kun Salossa arvioidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen olevan 538– 1015 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 18–35-vuotiasta, Klubitalon voidaan arvioida tavoittavan heistä 3–5 %. Klubitalon NEET-nuorista noin 32 % arvioidaan siirtyvän vuosittain palkkatyön tai koulutuksen piiriin, mikä tarkoittaa yhdeksää henkilöä. Jos Klubitalo tavoittaa vuosittain 35 % Salon työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista, niin Klubitalon voidaan arvioida auttavan siirtymään palkkatyön tai koulutuksen piiriin vuosittain 1-2 % Salon NEET-nuorista. (Sosped säätiö 3/2019.) Klubitalot ovat kustannustehokkaita sijoituksia rahoittajilleen. Salon kaupungin osuus kokonaisen 7,5 tunnin klubipäivän hinnasta vuonna 2020 oli n. 30 €. Se pitää sisällään kaiken järjestetyn toiminnan, johon kuntoutujat ovat voineet osallistua. Mikäli jokaiselle yksittäiselle toiminnalle kuten ryhmäkäynnille laskettaisiin hinta, se jäisi todella alhaiseksi. Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvityksessä yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella Klubitalon kaltaista, kuntoutujalähtöistä toimintaa tarvitaan täydentämään kunnan järjestämiä lakisääteisiä palveluja.
3. Arvot ja visio Salon Klubitalon toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen, vertaistukeen sekä tasavertaisuuteen henkilökunnan ja kuntoutujien eli Klubitalon jäsenten välillä. Salon Klubitalon unelma on, että mielenterveyskuntoutujat voivat toteuttaa itseään kykyjensä mukaisesti ja ovat arvostettuja työtovereina, naapureina ja ystävinä. 4. Toimintaympäristö Salossa on viime vuosina purettu voimakkaasti sairaalahoitopainotteista psykiatrista hoitoa ja painopiste hoidossa on siirretty avohoitoon. Siirtymävaihe sairaalasta kotiin on vaatelias kuntoutujalle. Moni terapeutti ja omahoitaja onkin neuvonut asiakkaitaan ottamaan yhteyttä Klubitaloon. Yhteisön vertaistuki kantaa siirtymävaiheitten yli ja estää kotiin eristäytymisen. Suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli edelleen masennus. Viime vuonna masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 600 henkilöä, eli 10 henkilöä joka päivä. Määrä laski hieman vuodesta 2019. Masennus ylipäänsä näyttäisi olevan naisten sairaus: kaksi kolmesta vuonna 2020 masennuksen perusteella eläkkeelle siirtyneestä oli naisia. Heidän keski-ikänsä oli 47 vuotta. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. Pääosa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. (Eläketurvakeskus 2021). Tarvitaan keinoja, joiden avulla osatyökykyisetkin nuoret pystyisivät osallistumaan työelämään tai opintoihin. Osalla sairaus on hoidoista ja kuntoutuksesta huolimatta niin vakava, että osa-aikainenkaan työ avoimilla työmarkkinoilla ei onnistu. Heille mielekästä tekemistä olisi tarjottava esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Klubitalotoiminta on erinomainen ja monipuolinen vaihtoehto nuoren eläkkeelle siirtyvän kohdalla.
Nuoret mielenterveyskuntoutujat sitoutuvat heikosti hoitoon ja kuntoutukseen. Tarvitaan toimintamuotoja, jotka he kokevat omikseen. Nuoren tulee voida hakeutua toimintaan ilman ennalta sovittuja tiukkoja aikatauluja, koska monelle nuorelle tuottaa vaikeuksia aikatauluihin sitoutuminen. Tärkeintä heidän kohdallaan on saada heidät lähtemään liikkeelle kotoaan muiden ihmisten pariin. Klubitalolle ohjautuu pääasiallisesti yhteistyökumppaneiden ohjaamana kuntoutujia tutustumaan toimintaan. Vuonna 2020 tutustujia pystyimme ottamaan hieman maltillisimmin, koronarajoitusten vuoksi. Jäseneksi liittyi kuitenkin 10 uutta jäsentä. Vuonna 2020 klubitalon toimintaan osallistui kaikkiaan 93 eri kuntoutujaa. Klubitalo ei ole hautomo, vaan toimii laskeutumispaikkana niille kuntoutujille, jotka tarvitsevat voimaantumista ja valmiuksia eteenpäin menoon elämässään. Klubitalotoiminnan luonteeseen kuuluu alati kasvava, ”läpivirtaava” jäsenistörakenne, jotta se kehittyy ja pysyy vireänä. Vanhemmat tai muutoin pidempään klubitalotoiminnassa mukana olleet jäsenet pitävät yllä arjen rakenteita ja edesauttavat uusien jäsenten sopeutumista yhteisöön. Kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan yhteisössä. Heitäkin, joilla ei enää ole toiveita työhön ja koulutuksiin etenemisestä. Salon klubitalolla on selkeästi omaleimainen toimintatapa, jolloin se ei ole päällekkäistä toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa, vaan nimenomaan täydentää mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Klubitalotoiminnalle on yhteiskunnassamme selkeä tilaus ja oma paikkansa. Se on toteutukseltaan ja sisällöltään ainutlaatuista: kuntoutujat ottavat itse vastuuta toiminnasta ja kuntoutumisestaan. 5. Mitä Klubitalo tarjoaa kuntoutujalle Klubitalossa keskitytään kuntoutujien voimavaroihin. Toiminta tukee mielenterveyskuntoutujia etenemään itse asettamiinsa päämääriin: oman saavutetun voinnin ylläpitämiseen tai kohentamiseen, merkityksellisen sisällön löytämiseen arkeen sekä mahdollisesti etenemiseen koulutukseen tai työelämään.
Samalla hoidon tarve vähenee sekä arjen rytmi säilyy, elämään tulee merkityksellistä sisältöä, syrjäytyminen estyy ja yksinäisyys lievittyy. Vertaistuella on yhteisössä suuri merkitys. Klubitalossa jäsenet eli kuntoutujat osallistuvat aina toiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin. Klubitalo tarvitsee jäsenten aitoa sitoutumista klubitaloyhteisön tehtäviin, jotta toiminta pyörii ja täyttää laatukriteerit. Kaikessa huomioidaan kuntoutujien henkilökohtaiset kuntoutussuunnitelmat, ja yhteistyötä tehdään hoito- ja kuntoutustahojen kanssa siten, kuin kuntoutujat tahtovat. Klubitalon työ-ja opintoyksikön vahvuutena nuorten kuntoutujien kohdalla on kokonaisvaltaisuus: räätälöidysti työskentelevä työkykykoordinaattori huomioi jäsenen koko elämäntilanteen ja yhteistyötahot. Hän jalkautuu jäsenten tarpeiden mukaisesti esimerkiksi Kelaan, TE-toimistoon tai tutustumaan ammatilliseen kuntoutukseen ja oppilaitoksiin sekä tarvittaessa voi olla jäsenen tukena jopa neuvoteltaessa työpaikasta. Salon Klubitalo on saanut erityisesti toiselta rahoittajaltaan STEA:lta kiitosta tästä luomastaan työ-ja opinto-ohjauksen mallistaan. 6. Klubitalon arki Klubitalon työpainotteinen päivä tarjoaa kuntoutujille mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan, oman päivä- ja viikkorytmin ylläpitämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Kaikkiin työtehtäviin voi osallistua oman mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan. Keittiöyksikössä voi osallistua lounaiden valmistukseen ja kahvion myynti- ja palvelutehtäviin. Mediamajassa on tarjolla mm. erilaisia tilastointi-, tiedotus ja tietotekniikan ylläpitotehtäviä. Työ-ja opintoyksikössä voi hoitaa infopistettä, tehdä toimistotehtäviä ja erilaisia hallinnon tukitehtäviä. Monenlaisia tehtäviä löytyy siivoustehtävistä aina kielitaitoa vaativiin tiedotustehtäviin ja lehden toimittamiseen. Kummitoiminta vakiinnutetaan osaksi Klubitalon toimintaa, ja siihen myös järjestetään koulutusta. Hygienia- ja EA1-passi koulutusta järjestetään tarpeen mukaan
Kansalaisopiston taideohjaaja käy kerran viikossa Klubitalolla iltapäivisin ohjaten taidepajaa. Halukkailla on mahdollisuus tavata häntä ”poliklinikka tyyliin”. Omia töitään voi tuoda näytteille, ja niistä voi vaihtaa ajatuksia taideohjaajan kanssa. Tarkoitus on, että tähän Kuvapiiriin osallistuvat tekisivät kuvia omaehtoisesti taidetapaamisten välillä. Kuvapiiri ja toiminta tapahtuvat Klubitalolla. Toimintaan kuuluu mm. taidenäyttelyn pystyttäminen sekä kulttuuriretkiä. Taidetoiminta on osa työpainotteista päivää. Tehtäviä mm. lehteen kirjoittaminen, kuvittaminen, näyttelyiden järjestäminen, markkinointi, viestintä ym. Vuonna 2020 aloitettu eKlubitalo jää elämään vielä korona-ajan jälkeenkin. Panostamme hyviin verkkoyhteyksiin ja välineistöön, jotka mahdollistavat paremmat verkkotoiminnot. Pystymme Teamsin tai Zoomin avulla pitämään esimerkiksi useamman henkilön talokokouksia, kahvittelu hetkiä, ryhmiä ja antamaan palveluohjausta työ- ja opintoyksikössä. Äänitämme myös suosittuja podcasteja erilaista jäseniä kiinnostavista aiheista mm. ravinnosta ja liikunnasta. Näin varmistamme myös niille jäsenille toimintaa, jotka syystä tai toisesta eivät jatkossakaan voi osallistua fyysisesti talolla.
Vuoden 2022 teemaksi päätettiin kehittämisiltapäivän tuloksena ”Poweria digiosaamiseen” Korona- aikana on huomattu digitaitojen tärkeys yhteydenpitämisessä sekä yhteiskunnantoimintoihin osallistumisessa. Koska olemme ottaneet talolla digiloikan ja lähteneet parantamaan huomattavasti mahdollisuuksia toimia digitaalisessa ympäristössä, haluamme nyt jäsenille tarjota koulutuksia ja apua erilaisten digitaalisten välineiden ja verkossa toimimisen kanssa. Tilaisuus on oppia uutta videoiden kuvaamisesta ja editoinnista, uusista applikaatioista unohtamatta myöskään perus tietokonetaitoja. Harjoittelemme myös yhteyksiä muihin Klubitaloihin maailmalla. Kansalaisopiston kanssa on sovittu myös kielikurssista, jotta mahdollisimman moni rohkaistuisi myös tähän mukaan. Klubitalo järjestää vapaa-ajan- ja virkistystoimintaa useamman kerran vuodessa. Rantapirtti ja Leirisalo retket jatkuvat edellisien vuosien tapaan. Tutustumiset toisiin Klubitaloihin ovat myös ohjelmassa 2022, tilanteen niin
salliessa. Erilaiset kurssit ja luovat projektitehtävät, kuten taideryhmä ja taidenäyttelyn pystyttäminen, kuuluvat klubitalon ohjelmaan. Vuodelle 2022 on tehty aietyösopimus Taidepaja toimintaan sekä kielikurssiin Salon Kansalaisopiston kanssa. Erilaisia ryhmiä ja kursseja järjestetään myös, osa niistä on jäsenten ohjaamia ja osaan hankitaan ohjaaja Klubitalon ulkopuolelta. Syksyn 2021 kehittämispäivillä päätettiin, ettei akkreditointia uusita vielä keväällä 2022. Resurssit nyt korona-aikana ovat pienet sekä taloudellisesti että henkisesti ja prosessi vaatii paljon. Päätimme keskittyä ja panostaa talon perustoimintaan. On ollut keskusteluja, että Suomeen tulisi oma sertifikaatti ja odotamme innolla sellaisen valmistumista. Kansainvälinen akkreditointi ei tällä hetkellä ole vaatimuksena rahoittajan taholta ja Klubitalon yhteisiä standardeja noudatetaan talolla joka tapauksessa. 7. Hallinto ja henkilöstö Salon klubitalo ry:n ylintä päätösvaltaa käyttää syyskokouksen valitsema kahdeksanjäseninen hallitus. Hallitus ohjaa ja valvoo Salon Klubitalo ry:n vuosittain vahvistaman toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista. Klubitalon operatiivisesta toiminnasta vastaa Klubitalon toiminnanjohtaja, joka on vastuussa klubitalon hallitukselle ja sen puheenjohtajalle. Hallituksen jäsenet valitaan yhteistyötahoilta sekä Klubitalon kuntoutujien piiristä. Klubitalon toiminta on ammatillisesti ohjattua. Klubitalon henkilöstössä on toiminnanjohtajan lisäksi kolme kokopäiväistä ohjaaja. Henkilöstön osaamista ja jaksamista tuetaan koulutuksella ja työnohjauksella, joustavilla työaikajärjestelyillä sekä Kulttuuri-liikuntaseteleillä. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Niissä sovitaan henkilökohtaisista tavoitteista, päivitetään toimenkuvat ja käydään läpi työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Yksi ohjaaja työskentelee keittiö- kahvioyksikössä, toisen ohjaajan vastuulla on mediatoiminta, tietotekniikan käyttö ja opetus Mediamajassa. Kolmas ohjaaja työskentelee työ- ja opintoyksikössä. Hänen vastuullaan on infon eli vastaanottopisteen toiminta osana työvalmennusta. Klubitalon toimin-
nanjohtaja vastaa henkilöstö- ja taloushallinnosta, toiminnasta yhteistyötahojen kanssa sekä opiskelijayhteistyöstä koulujen kanssa. Henkilöstöllä on sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja täydennyskoulutusta tarjotaan tarpeen mukaan. Työnohjausta on tarjolla koko yhteisölle 8. Tilat Salon kaupungilta vuokrattiin 1.10.2017 lähtien ydinkeskustasta suojelukohteena kunnostettu iso puutalo, 310,5 neliötä. Talolla on iso suljettu pihapiiri. Talosta klubitoimintaan varataan 212m2, sekä taidepajaan 98,5m2. Salon kaupungin terveystoimi käyttää Klubitalon siivessä olevaa tilaa (80,5 m2) kaksi kertaa viikossa klo 15-17. Tila on eristettävissä klubin tiloista ja sinne on oma sisäänkäynti. Tilat mahdollistivat Klubitalon eri yksiköiden toiminnan monipuolisuuden. Loppuvuodesta 2019 tilat siirtyivät Kasirata Oy:n omistukseen ja vuokrasopimusta jatkettiin. Pihapiirissä on mm. pieni katettu tila nikkarointia, polkupyörien korjausta tms. varten. Taidepajatila on talon länsipäädyssä. Taidepajaan on mahdollista tulla iltaisin ja viikonloppuisin työskentelemään omaehtoisesti pyytämällä avaimen. Klubitalo sijaitsee helposti saavutettavassa paikassa Salon ydinkeskustassa. Sinne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla, tila on esteetön ja Inva-wc:llä varustettu. Pyörätuoli hissi on tällä hetkellä pois käytöstä ja uudet omistajat ovat luvanneet korvata sen liuskalla. Lisäksi Salon Klubitalo saa käyttää viikoittain Salon kaupungin Steissin nuorisoaseman peli- ja bänditiloja.
9. Talous Salon Klubitalon rahoitus muodostuu Sosiaali- ja Terveysalan avustusjärjestön eli STEAn kohdennetusta toiminta-avustuksesta sekä Salon kaupungilta saatavista avustuksesta. Klubitalolla ja Salon kaupungilla on kumppanuussopimus. Salon kaupungin rahoitusta on haettu Salon Klubitalolle vuonna 2022 80 000e. Uusi kohdennettu avustushaku STEA:lta vuodelle 2022 on
syyskuun loppuun 2021 mennessä. Nyt haettava määrä (150 000€) on suuresta siirtyvän määrästä hieman pienempi kuin vuodelle 2021 ja avustuspäätökset julkaistaan lähempänä joulua. Taloushallinnossa noudatetaan yhdistyksen taloussääntöä. Taloushallinnosta vastaa Klubitalon toiminnanjohtaja. Kirjanpito, laskujen maksatus ja palkanmaksu on ulkoistettu. Palvelut ostetaan AdminPartners Oy:ltä. Vuosittain taloudenhoitoa ja toiminnan laajuutta koskevat raportit toimitetaan STEA:lle ja Salon kaupungille.
10. Yhteistyö järjestöjen, oppilaitosten ja hoitotahojen kanssa Salon Klubitalotoimintaan ohjautuu kuntoutujia pääosin psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta sekä perusterveydenhuollon depressiohoitajilta. Moni psykiatrisista sairaanhoitajista saapuu yhdessä asiakkaittensa kanssa tutustumaan klubitalolle. Klubitalon jäsenten hoitoneuvotteluihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyökumppaneita koulutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvissä asioissa ovat etupäässä Salon ammattiopisto ja Kelan korvaamassa ammatillisessa kuntoutuksessa turkulainen Verve. Opinnollistaminen on myös mahdollista käytännön töissä esim. catering alan tehtävissä. Klubitalolla on Salon kaupungin psykososiaalisen kentän toimijoiden kanssa useita yhteisiä asiakkaita. Osa yhteisistä asiakkaista työskentelee T-hallilla, osa on päiväkeskus Pahkan palvelujen käyttäjiä. Pahkavuoreen perustetun kaupungin päivätoimintapaikan Pahkan myötä salolaisten mielenterveyskuntoutujien mahdollisuudet monipuolistuivat. Klubitalo pystyy panostamaan selkeällä työnjaolla työikäisiin ja etenkin nuoriin kuntoutujiin. FinFamin eli Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n toimintaan ohjaamme jäseniä ja/tai heidän perheitään. Osallistumme vuosittain FinFamin järjestämälle Mielenterveysmessumatkalle Helsinkiin. Klubitalo osallistuu FinFamin ylläpitämään asiakasraatiin edelleen aktiivisesti. Klubitalossa on työharjoittelussa vuosittain Salon ammattiopistosta lähihoitajaopiskelijoita, Turun AMK:n sosionomiopiskelijoita, sekä erityisesti kansainvälisen sairaanhoitajalinjan opiskelijoita. Nähtäväksi jää milloin seuraavat kansainväliset opiskelijat taas voivat saapua vaihtoon. Teemme yhteistyötä terveitä elintapoja edistävän ETRA-liiton kanssa sekä Elämänlaatu ry:n Vaateri- talousohjauksen hankkeen kanssa. Vaateri tukee talousvaikeuksiin joutuneita. Potilasyhdistys Salmi ry:n kanssa on useita yhteisiä jäseniä, ohjaamme kuntoutujia toistemme toimintaan mukaan. Salon
SYTY:n potilasyhdistysten toimintaan ohjataan jäseniämme tiedottamalla sen tarjoamista mahdollisuuksista. Yhteistyöhön näiden tahojen kanssa ei liity taloudellista sitoumusta. 11. Yhteistyö Suomen Klubitalot-verkostossa ja Fountain House- verkostossa Salon Klubitalo kuuluu Suomen Klubitalot ry verkostoon. Verkosto järjestää keväisin Klubitalojen seminaarin. Lisäksi verkosto järjestää koulutuksellisia tapaamisia sekä valvoo osaltaan klubitalojen laatua. Kaikilla Suomen Klubitaloilla on yhtenevä tilastointiohjelma syksystä 2016 lähtien ja 2020 Salesforce- järjestelmään on tehty mittavia päivityksiä, jotka jatkuvat edelleen. Salon Klubitalo on ollut mukana kehittämässä ja antamassa omalta osaltaan ja palautetta järjestelmästä. Salon Klubitalo liittyi maailmanlaajuisen kattojärjestön Clubhouse Internationalin jäseneksi kesäkuussa 2015. Kattojärjestöön kuuluu yli 300 klubitaloa ympäri maailmaa, kaikkiaan noin 25 eri maassa. Euroopassa klubitaloja on lähes 90, joista Suomessa 23. Koska kuulumme kansainväliseen verkostoon ja monella jäsenellä on kielitaitoa, haluamme kannustaa pitämään sitä yllä ja antamaan mahdollisuuden kansainväliseen toimintaan. Tulemme toimimaan tällä hetkellä kansainvälisessä verkostossa sähköisten välineiden avulla.
12. Klubitalon viestintäsuunnitelma Klubitalolla on kirjattu sekä sisäisen että ulkoisen tiedottamisen viestintäsuunnitelma. Klubitalomme viestinnän tavoitteena on olla vaikuttavaa, avointa, monipuolista ja kohteensa saavuttavaa. Ulkoinen tiedottaminen on suunnattu yhteistyökumppaneille sekä suurelle yleisölle. Viestintä lisää tietoutta klubitaloista sekä yleensä mielenterveysasioista ja on osa vaikuttamistyötä. Klubitalolla on ajantasaiset nettisivut sekä Facebook-sivut.
Myös Instagram sovelluksen kautta viestimme seuraajiamme. Yksi tärkeimmistä kanavista on klubitalon toimittama ja julkaisema Klubilehti, jota jaetaan laajalti yhteistyökumppaneille. Myös kuukausitiedotetta jaetaan sähköisesti yhteistyökumppaneille. Klubitalolle on tehty uusia esitteitä, joita voidaan päivittää tilanteen mukaan. Tilaisuuksiin, joissa voidaan antaa tietoa toiminnastamme, jalkaudutaan enemmän, kunhan tilanne sen taas sallii. Hyvin alkanutta oppilaitosyhteistyötä jatketaan korona tilanteen rauhoituttua pitämällä luentoja ammattikorkeakoululla ja ammattiopistolla. Kotisivujen ilmettä on uusittu ja uuden logon saimme logokilpailun tuloksena. Talon opasteita lisätään ulkopuolelle taloa. Klubitalon sisäinen viestintä kohdentuu klubitaloyhteisön toimintaan osallistuville kuntoutujille. He saavat ajankohtaista tietoa Facebookin välityksellä ja kohdennetuilla ryhmätekstiviesteillä. Myös Teams- kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Tämä herättelee osallistumaan klubitoimintaan, koska monelle mielenterveyskuntoutujalle kotoa lähteminen on vaikeaa ilman ulkopuolista tukea.
13. Arviointi ja seuranta Klubitalo seuraa jäsentensä tyytyväisyyttä toimintaan sekä muutosten tarvetta vuosittaisella jäsenkyselyllä. Jäsenille tehdään myös tavoitesuunnitelma, joita seurataan jäsenen tarpeen mukaan. Myös yhteistyökumppaneille lähetetään kyselyt vuosittain toiminnastamme. Näin varmistetaan toiminnan laatua. Klubitalojen yhteisellä SalesForce- järjestelmällä seurataan määrällisesti kaikkia klubitalolla käyntejä ja toimintoja. Henkilökunnan kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain. Salon Klubitalo on tehnyt arviointiyhteistyötä SosPed-säätiön kanssa hahmottaen tulevien vuosien tarpeita toimintaympäristössä ja osatakseen ajoissa reagoida mahdollisilla toiminnanmuutoksilla niihin. Salon Klubitalo tekee myös kehittämistyötä kaupungin kanssa rakentaen palvelukartan NEET-nuorille joilla eritoten mielenterveydellisiä haasteita.
14. Paikka auki-hanke Salon klubitaloon palkataan yhteisöavustajaksi 1-2 nuorta henkilöä kerrallaan. Työ on yleisluontoinen, eikä vaadi ammattitaitoa tai koulutusta alalta. Rekrytoinnin kriteerinä on joko osatyökykyinen tai työiältään nuori 18-30-vuotias tukea tarvitseva henkilö, jonka on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoi-lle. Tehtävä räätälöidään palkatun henkilön tietotaitotasoa vastaavaksi. Nuorta työntekijää tuetaan moniammatillisen verkoston avulla työ- tai opintoelämään sekä hänellä on mentorin tuki koko työllisyysjakson. Klubitalon työ- ja opintoyksikön ohjaaja toimii nuoren mentorina. Rahoitusta on haettu vuodelle 2022 39 850 €.
TAVOITTEET Tavoite Kohderyhmä Toiminta ja tuotokset Tulokset Mittarit Työikäiset ja etupäässä nuoret aikuiset Klubitaloyhteisön työpainotteisen Yhteisön jäsenet kokevat psyykkisen Suulliset palautteet, henkilökuntapala1. Toiminta edistää jäsenten mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat päivä mahdollistaa sosiaalisia suhteita hyvinvointinsa lisääntyvän. vereissa käydään läpi viikoittain ja kirjapsyykkistä hyvinvointia kiinnostuneet Klubitalo toiminnasta sekä itsensä toteuttamisen olemassa Kuntoutujat etenevät asettamiinsa taan muistioon. (18-40 v).
olevilla kyvyillä ja sen hetkisillä voimavaroilla. Tavoitteellinen toiminta ja sosiaaliset suhteet parantavat myös arjen hallintaa ja työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Toiminnan ydin on työpainotteinen päivä, johon jäsenet osallistuvat. Työtehtäviä löytyy keittiöstä, mediamajasta (markkinointi, viestintä, atk), hallinnosta, respasta. Tuotoksena mm. lehti, markkinointi materiaali, nettisivut, sosiaalisen median ylläpito, tietokone apu, lounas, kahvilan leivonnaiset, kokousjärjestelyt, taidenäyttelyt jne. Järjestämme myös erilaisia kuntoutumista edistävät ryhmiä ja toimintoja (mm. taide, kulttuuri, liikunta) Jäsenet päättävät itse, missä yksikössä ja tehtävissä he tahtovat työskennellä. Toimintaideologiamme mukaisesti kuntoutujat eli jäsenet toimivat tasavertaisina henkilökunnan rinnalla eri tehtävissä, ja ovat itse suunnittelemassa toiminnan sisältöä, aukioloaikoja, toimintakulttuurin sääntöjä ja valitsemassa henkilökuntaa. Meillä on selkeästi omaleimainen toimintatapa, jolloin se ei ole päällekkäistä toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa, vaan nimenomaan täydentää mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen.
päämääriin: vointinsa ylläpitämiseen tai kohentamiseen tai etenevät koulutukseen/ työelämään tasavertaisen yhteisön ja vertaistuen avulla. Sosiaalisten suhteiden määrä kasvaa tai syventyy. Vertaistukea saadaan.
Jäsenkyselyissä selvitämme jäsenen hyvinvoinnin tilannetta. Tavoitesuunnitelmissa selvitetään jäsenen sen hetkinen tilanne ja suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, näin saadaan tietoa ovatko tavoitteet toteutuneet. Jäsen myös itsearvioi edistymistään.
Toiminta tukee kuntoutujaa arjenhallinnassa, osallisuus, suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus lisääntyvät.
Kykyviisarin käyttö
Uusia jäseniä eteenpäin menevien tilalle.
Määrälliset mittarit: kävijät päivittäin, työ- ja opintoyksikön palveluja käyttäneiden määrä, työ tai opiskelupaikan saaneet,
Klubitalotoiminnalle on yhteiskunnassamme selkeä tilaus ja oma paikkansa. Se on toteutukseltaan ja sisällöltään ainutlaatuista kuntoutujat ottavat itse vastuuta toiminnasta, kuntoutumisestaan ja osallistuvat päätöksentekoon.
2. Toiminta on laadukasta
Klubitalon jäsenet, päivittäin tavoitellaan 18 kävijää. Vuosittain 110 eri kuntoutujaa osallistuu.
Toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista. Ohjelma ja toiminta ovat etukäteen suunniteltuja yhdessä (jäsenet ja henkilökunta.) Konkreettisesti kuntoutujat siirtyvät eteenpäin elämässä joko töihin, opintoihin tai saavat muutoin elämäänsä järjestykseen.
Kuntoutujien psyykkinen hyvinvointi kasvaa ja vahvistuu. Kuntoutuja kokee osallisuuden ja yhteisöllisen vertaistuen toteutuvan Henkilökunnan koulutustarve on kartoitettu ja koulutuksiin osallistutaan säännöllisesti
Toimimme kansainvälisten laatukriteereiden mukaisesti: Salon Klubitalon toiminta on kuntoutujalähtöistä ja tasavertaista toimintaa, jossa kuntoutujien oikeudet toteutuvat. Ehkäisemme myös syrjäytymistä ja edistämme terveyttä.
3 Yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyy
Klubitalon jäsenet, päivittäin tavoitellaan 18 kävijää. Vuosittain 110 eri kuntoutujaa osallistuu.
Henkilökunnan ammattitaito on ajantasaista Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat keskiössä. Klubitalo keskittyy tukemaan jäsentensä yhteiskunnallista osallisuutta koskevia toiveita ja odotuksia. Jäsenet osallistuvat kaikkeen heitä koskeviin asioihin: toiminnan kehittäminen ja suunnitteleminen ja arviointi. Klubitalojen toimintamalli keskittyy kuntoutujien tukemiseen työ-ja opintopolulla, mutta yhteisöstä hyötyvät myös sellaiset työikäiset henkilöt, joilla ei ole enää tulevaisuuden suunnitelmia työhön tai koulutukseen.
Jäsenkyselyissä selvitämme jäsenen hyvinvoinnin tilannetta ja tavoitesuunnitelmissa selvitetään jäsenen sen hetkinen tilanne ja suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja näin saadaan tietoa ovatko tavoitteet edenneet ja asetetaanko uusia. Jäsen itsearvioi edistymistään. Kykyviisari eri osia voidaan hyödyntää mittareina esim. osallisuus ja hyvinvointi ja näistä kootaan arviointia Suullinen palaute Henkilökunta on ammattitaitoista ja koulutus ajantasaista -> kehityskeskustelut ja rekrytointi
Polku työelämään löytyy, polku opintoihin löytyy ja polku jatko toimenpiteisiin löytyy
Vähintään 15% jäsenistä työssä/ koulutuksessa tai ohjattu jatkotoimenpiteisiin (ammatillinen kuntoutus, eläke, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) Suullinen palaute Kykyviisarin osallisuus-osio sekä työ & tulevaisuus osio Omasta muutoksesta ja kehittymisestä tuen aikana saadaan tietoa myös tavoitesuunnitelman päivityksen yhteydessä. Määrälliset mittarit osallistumisesta talon eri toimintoihin sekä työ- ja opintoyksikön toimintaan
Työpainotteinenpäivä yhdessä muiden kanssa konkreettisin tehtävin (mm keittiö, mediamaja, hallinto), auttaa jäsentä rakentamaan mielekästä päivää ja arjen hallinnan kautta saa mahdollisuuden tarkastella mahdollisuuksiaan eteenpäin yhteiskunnassa. Yhteisössä tarvitaan myös uusia jäseniä, jotka ylläpitävät sen jatkuvuutta, kun osa jäsenistöstä etenee esimerkiksi kuntouttavaan työhön, opintoihin tai töihin vapaille markkinoille.
4 Digiosaaminen lisääntyy
Klubitalon jäsenet Jäsenet joilla puutteita ja päivitystarpeita digiosaamiseen
Taidetoiminnan kautta kuntoutujilla on mahdollisuus lisätä osallisuuttaan yhteiskuntaan ja vähentää ennakkoluuloja. Kansainvälisen toiminnan kautta jäsenet myös voivat laajent5aa toiminta-aluettaan ja kynnys on matalampi käyttää esimerkiksi englantia. Näin osallisuus yhä kansainvälistyvässä yhteiskunnassa mahdollistuu. Vuoden 2022 teemaksi on jäsenten toiveesta valittu ”Poweria digiosaamiseen”. Haluamme tarjota jäsenille mahdollisuuksia kehittää digiosaamistaan. Tulemme järjestämään erilaisia koulutuksia perusdigitaitoihin (lähtien koneen käytöstä ja perusohjelmista), edistyneemmille tarjotaan koulutusta videon editointiin ja uusien applikaatioiden käyttöön (videot ja erilaiset somekanavat sekä markkinointiin käytettävät digitaaliset kanavat). Video cv ja haastattelut ovat vahvasti tulleet osaksi työnhakua ja jäsenillä on tarve saada koulutusta ja harjoitusta näihin. Myös erilaiset kokousalustat ovat tulleet jäädäkseen koronan myötä ja haluamme pienentää kynnystä jäsenten osallistumiseen verkkotyöskentelyyn. Opiskelevat jäsenet voivat saada apua oppimisalustoilla tapahtuvaan työskentelyyn.
- Jäsenet oppivat käyttämään erilaisia digitalisessa kanssakäymisessä tarvittavia laitteita (tietokone, puhelin, video) - jäsenet oppivat käyttämään erilaisia tietotekniikkaan liittyviä ohjelmia, verkkoalustoja ja applikaatioita tarpeen mukaan -jäsenet kokevat itsetunnon vahvistuvan digioppimisen kautta ja osallisuus lisääntyy yhteiskunnassa, joka on siirtynyt yhä enemmän verkkoon
alkukartoitus digiosaamisesta koulutuksen tarpeessa oleville jäsenille -Palautekyselyt eri koulutusten jälkeen ja erillinen osio jäsenkyselyssä digiosaamisen kehittymisestä osallistuneille - Määrälliset osallistumiset eri koulutuksiin ja apua saaneiden määrä eri tilanteissa
Tärkeänä osana myös erilaiset verkossa tapahtuvat hakemukset ja selvitykset (Kela, TE-palvelut yms.), jotka usein hankalia täyttää. Jäsenet saavat koulutusta ja apua näiden käytössä. Jäsenet saavat apua talolta erilaisiin tietoteknisiin ongelmiin. Digiosaamisen kautta voimme ottaa yhteyttä myös verkonkautta kansainvälisiin verkostoihin ja edistämme talomme kv-toimintaa.