Agora 4/2013 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

4 | 2013

Norjasta henkireikä offshore-alan pienyrittäjille?

ELÄÄKÖ

LUOVUUS TYÖPAIKALLASI?

SIRU INNOVATIONSIN JARKKO MÄKIVAARA:

Teknologiasta on haluttu tehdä vaikeankuuloista

Opetusministeri Kiuru

Ammattikorkeakoulu säilyy Satakunnassa.

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

Anne tekee töitä SAMKin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit. Vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

LUOVUUSKO MUKA KALUTTUA? Kirjoitin tähän Agoraan lyhyen jutun luovuu-

kehitysympäristön antama mahdollisuus olla

desta kuunneltuani Kari Uusikylän luentoa.

yhteisöllinen. Kun on vapausasteita, voi tehdä

Jutussa puhutaan ihanasta tilasta nimeltä

isoja innovaatioita.”

flow – siitä, että keskittyy täysillä johonkin kiinnostavaan työhön, joka vie mukanaan

Uusikylä totesi luennollaan samoin: Luovas-

niin, ettei tajua ajankulua. Ehkä vasta jälkikä-

sa ympäristössä on tarpeeksi vapautta ja

teen huomaa, miten suunnatonta nautintoa

tarpeeksi haasteita. Tavoitteet antaa useim-

tekeminen tuottaa.

miten organisaatio. Niiden tulisi olla selvät, johdonmukaiset ja sisäistetyt johtajista yk-

Ajattelin, että juttu olisi piristävä paketti kaa-

sittäisiin työntekijöihin. Johto osoittaa vuoren

mosaikaan, joka tuntuu olevan monessa pai-

huipun, mutta sinne kiipeämisen tavat saa

kassa myös YT-neuvottelujen aikaa. Mutta

ratkaista kukin yksilö tai tiimi. Esimerkit te-

mistä raikas näkökulma? Luovuudesta on pu-

kevät asian ymmärrettävämmäksi: Ilmapiirin

huttu niin paljon, että moni on kyllästynyt koko

ollessa avoin ei tarvitse pelätä toisen tontille

aiheeseen. Siihen liittyy kaikenlaista ”hypetys-

astumista, kaikkien ihmisten ideat kiinnos-

tä”, ylisanailua. Silti aihe on tärkeä liittyessään

tavat, ja niitä kuunnellaan ja niiden esittämi-

paitsi uuden tekemiseen ja tavoitteiden saa-

seen rohkaistaan, ei siis intetä vastaan eikä

vuttamiseen, myös jokaisen hyvinvointiin.

suljeta korvia.

Luovuus ja flow ovat tavalla ja toisella läsnä

Avoimin mielin, silmin ja korvin siis luovuut-

kaikissa Agoran jutuissa, hyvänä esimerkkinä

ta päin, tai Aino Suholan runon mukaisesti:

Siru Innovations Oy:n toimitusjohtaja Jarkko

”suorin vartaloin kahdella kierteellä --- ja jos

Mäkivaaran haastattelu: ”Tehdään asioita,

kaadut, nouse ylös, pane heftaa polveen ja

jotka ovat mielenkiintoisia. Tärkeää on myös

etene taas”.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

TOIMITTAJA EDITOR Marika Virtanen

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen PAINOPAIKKA PRINT Euraprint PAINOS CIRCULATION 3 500 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.ﬁ firstname.surname@samk.fi

Haluatko SAMKin uutiskirjeen? Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Maaliskuussa 2014 / in March 2014 www.samk.ﬁ OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.ﬁ ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

| AGORA 4/2013

4/13

8 4 5

PUHEENVUORO Ammattikorkeakoulujen iso kuva

YRITTÄJYYS Korkean teknologian yhteistyökumppani – Siru Innovations

YHTEISTYÖ Norjasta henkireikä offshore-alan pienyrittäjille?

KORKEAKOULUPOLITIIKKA Jokaisella alueella on jatkossakin ammattikorkeakoulu

14 14

REKRYKOULUTUS Alanvaihtaja pankkialalta isännöitsijäksi

15 16 17

ELINIKÄINEN OPPIMINEN Ei turhaa istumista

TÄRPIT Kiinni arjessa

HUIPPUVIERAILU Saako töissä olla luova? ALUMNIKOLUMNI ”My Way” – merenkulku tarvitsee tutkijoita

AGORA 4/2013

PUHEENVUORO

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

AMMATTIKORKEAKOULUJEN ISO KUVA Toimilupaprosessin seurauksena

Uudistuksen toisessa vaiheessa, ai-

ammattikorkeakoulut kieltämättä uu-

kaisintaan vuoden 2015 alusta, am-

distuvat merkittävästi. Toimilupapro-

mattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy

sessin yhteydessä kootut suunnitel-

kokonaan valtiolle ja ammattikorkea-

mat osoittavat, että toimipisteverkko

kouluista tulee osakeyhtiöinä toimivia

supistuu 80 sivutoimipisteestä alle

itsenäisiä oikeushenkilöitä. Nyt on

50 toimipisteeseen. Ammattikorkea-

selvää, ettei kummassakaan vaihees-

koulut ovat osoittaneet opetus- ja

sa ammattikorkeakoulujen rakennetta

kulttuuriministeriölle (OKM) jättämis-

kyetä uudistamaan. Suuret leikkauk-

sään toimilupahakemuksissa, että ne

set kaatuvat enemmän tai vähemmän

kykenevät sopeuttamaan toimintansa

kaikkien ammattikorkeakoulujen nis-

keskimäärin noin 18 %:n perusrahoi-

kaan.

ONKO TÄMÄ RIITTÄVÄ AMMATTIKORKEAKOULUUUDISTUS?

tuksen leikkauksiin. Sopeuttamiset sisältävät paitsi toimintojen karsimi-

Samanaikaisesti on selvää, että

Ammattikorkeakoulut on siis ajettu

sia myös toimintojen kokoamisia suu-

korkeakoulukenttä on ennennäke-

tilanteeseen, jossa niiden pitäisi lei-

remmiksi kokonaisuuksiksi.

mättömien

muutospaineiden alla.

kata merkittävä määrä kustannuksis-

Virtuaaliopiskelu yleistyy kansainvä-

ta ilman että rakenteita uudistetaan

Toiminnan perusteet, eli ammatti-

lisesti kiihtyvällä vauhdilla. Suomen

tai annettaisiin mahdollisuus etsiä

korkeakouluverkko, säilyy lähes en-

pitäisi olla tämän muutoksen aal-

korvaavaa toimintaa muualta. Näin

nallaan. Näillä näkymin OKM:n alai-

lonharjalla mukana. Koulutusviennin

ajetaan alas korkeakoulujen kilpailu-

suudessa toimii suunnittelukauden

ja maksullisen koulutuksen tarjonta

kykyä tilanteessa, jossa sitä nimen-

lopussa nykyisistä 25 ammattikorkea-

lisääntyy

valtaval-

omaan pitäisi olla. Vain rakenteiden

koulusta yhä 23 ammattikorkeakou-

la vauhdilla. Suomi ei ole kyennyt

merkittävä uudistus varmistaisi riit-

lua, joiden profilointi ja perustehtävä

tekemään päätöksiä vientimahdol-

tävät resurssit laadukkaaseen koulu-

eivät tule merkittävästi muuttumaan.

lisuuksien tai maksullisen koulutuk-

tukseen, tutkimuksen infrastruktuu-

Tässä vaiheessa voi kysyä onko tämä

sen avaamiseksi. Koulutuksen kesto

reihin sekä kansainväliseen kilpailuun

riittävä ammattikorkeakoulu-uudis-

lyhenee kansainvälisesti. Saksassa

virtuaaliopinnoissa, koulutusviennis-

tus?

insinöörikoulutus on jo nyt puoli vuot-

sä ja maksullisessa koulutuksessa.

kansainvälisesti

ta lyhyempää kuin Suomessa ja ylei-

| AGORA 4/2013

Yksittäisen ammattikorkeakoulun nä-

sesti puhutaan 3+2 mallista (3 vuotta

Mikä on vastaus kaikkeen edellä esi-

kökulmasta vastaus voi olla myöntä-

bachelor tutkintoon ja 2 vuotta ylem-

tettyyn? Vastausta ei toistaiseksi ole.

vä. Kokonaisuuden kannalta uudistus

pään korkeakoulututkintoon). Suo-

Tärkeintä olisi, että tässä vaiheessa

ei kuitenkaan ole tasoltaan tai laadul-

messa uudistus ei ole toistaiseksi

esitettäisiin oikeat kysymykset. Kysy-

taan millään tavalla riittävä.

ottanut mitään kantaa tähän mahdol-

mys kuuluu minkälaisella korkeakou-

lisuuteen. Useissa maissa on luovut-

lujärjestelmällä Suomi pärjää edellä

Ammattikorkeakoulu-uudistus on

tu duaalimallista ja mahdollistettu

esitetyssä kansainvälisessä kilpailus-

toteutettu kahdessa vaiheessa. En-

korkeakoulujen

rakenteet.

sa. Tarkastelua pitäisi voida tehdä

simmäinen vaihe astuu voimaan ensi

Suomessa duaalimalli on kiveen ha-

kokonaisuutena ja tasaver taisesti

vuoden alusta ja siihen sisältyvät toi-

kattu estäen korkeakoulujen yhteiset

ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen

milupien ja rahoitusmallin uudistus.

rakenteet.

kesken.

yhteiset

Opetusministeri Krista Kiuru:

Jokaisella alueella on jatkossakin ammattikorkeakoulu TEKSTI: Hanna Valtokivi KUVAT: Veera Korhonen

Kuluneen vuoden aikana ammattikorkeakoulut ovat valmistelleet toimilupahakemuksia. Joulukuun aikana saadaan tieto siitä, mitä on odotettavissa: tuleeko lupaa toimia ja missä laajuudessa. Päätöksiä odotellessa oli hyvä hetki kysyä opetusministeri Krista Kiurulta, mikä on ammattikorkeakoulujen merkitys ja painoarvo juuri nyt. Ammattikorkeakouluthan tulivat koulutusjärjestelmään 1990-luvun alussa. – Koulutustason nosto on ollut selkein asia, mikä ammattikorkeakoulujärjestelmällä saatiin aikaiseksi. Se on ollut iso juttu pienelle maalle, sanoo Krista Kiuru epäröimättä. ▶

– Ammattikorkeakoulu parantaa alueen kilpailukykyä ja tuo korkeakoulutettua työvoimaa alueelle, sanoo Porista kotoisin oleva opetusministeri Krista Kiuru.

AGORA 4/2013

Suomalaisten kannattaa keskittyä älykkäiden järjestelmien kehittämiseen.

Kiurun mukaan AMK-järjestelmä on puolustanut paikkansa. Siitä on hyötynyt erityisesti Satakunta, jolle on eduksi, että alueella on oma vahva ammattikorkeakoulu. – Ammattikorkeakoulu parantaa alueen kilpailukykyä ja tuo korkeakoulutettua työvoimaa alueelle. Oman ammattikorkeakoulun kautta työvoimaa myös jää enemmän omalle alueelle, jos vain työpaikkoja on tarjolla. Ammattikorkeakouluverkoston hyödystä ja laajuudesta puhuttaessa pitää muistaa, että nykyiseen 26 ammattikorkeakouluun päädyttiin varsin laajasta ja hajanaisesta opisto6

| AGORA 4/2013

verkostosta, joka sisälsi satoja koulutuksen järjestäjiä. – Korkeakoulu tuli jokaiseen maakuntaan. Opetuksen taso nousi ja laatu parani. Samoista asioista kysymys nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa, Kiuru sanoo.

Ammattikorkeakoulujen määrä ei juuri vähene Krista Kiuru sanoo, että maakunnallisesta korkeakoulutuksesta pidetään edelleen kiinni. Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut ovat hakeneet yhteistä toimilupaa, muilta osin ammattikorkea-

koulujen määrässä ei tapahdu muutoksia. Ammattikorkeakouluja olisi siis jatkossa 25. – On poliittista realismia, että tämän hallituskauden aikana noudatetaan linjausta siitä, että jokaisella alueella säilyy ammattikorkeakoulu, eikä niitä ei voi yliopistopaikkakunniltakaan lopettaa, koska on varmistettava, että meillä järjestetään sellaista koulutusta, mitä maassa tarvitaan. – Tavoitteena on ammattikorkeakoulurakenne, jonka kanssa voidaan elää pitkälle tulevaisuuteen, Kiuru toteaa.

OHO! Ministeri valitsisi englanninkielisen fysioterapian koulutuksen, jos hän aloittaisi opinnot SAMKissa. Perustelu: älyllinen haaste (vieraalla kielellä opiskelu) + terveyden arvostaminen.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoon ei ole tulossa muutoksia. Niillä on selkeä työnjako ja oma profiili. – Yksittäisten koulutusohjelmien näkökulmasta voi olla kehitettävää. Mutta muuten työnjako on selkeä. Molemmat korkeakouluverkostot ovat vahvoja, niillä on oma paikkansa ja tehtävänsä.

LIITUTAULUSTA DIGIIN – MIKÄ ON SAMKIN ROOLI JATKOSSA? Krista Kiuru uskoo, että SAMKin asema säilyy ja vahvistuu maakunnan koulutuskentässä. – Saamme olla ylpeitä siitä, että meillä on hyvä ja toimiva ammattikorkeakoulu, jolla on paljon uusia mielenkiintoisia koulutuspoliittisia virityksiä, joilla voidaan vastata työllisyyskysymyksiin.

Uudella rahoitusjärjestelmällä laatua ja vaikuttavuutta Rakenteellisen kehittämisen lisäksi toimilupaprosessiin liittyy rahoitusjärjestelmän muutos. Lisähaastetta tuovat ammattikorkeakouluille annetut säästötavoitteet. Toimilupahakemuksissaan ammattikorkeakoulujen onkin osoitettava, että kaikista haasteista selvitään paitsi toiminnallisesti myös taloudellisesti.

– SAMKin yhteistyö alueen yritysten ja julkisen sektorin kanssa tuntuu toimivan oikein hyvin ja sitä kautta on hienosti pystytty profiloitumaan alueen kasvun ja työllisyyden kehittämiseen. Ministeri näkee SAMKille rakentavaa roolia esimerkiksi meriteollisuusklusterissa. – Meriteollisuustoiminta tarvitsee uudenlaista tulevaisuutta, missä SAMK voi olla tärkeä yhteistyökumppani. Hän rohkaisee SAMKia myös uusien digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäjäksi. Edelläkävijyys opetusmenetelmissä voisi olla SAMKille merkittävä vetovoimatekijä.

Rahoitusjärjestelmä muuttuu tulospohjaiseksi. Päärahoitus ei enää tule opiskelijamäärän mukaan, vaan se muodostuu useammista puroista: valmistuvien määrästä, vuosittain suoritettavasta opintopistemäärästä, työllistymisestä, julkaisuista ja muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan hankitusta ulkopuolisesta rahoituksesta. Krista Kiurun näkemys on, että tällä tavalla saadaan kasvatettua ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua. – Tavoittelemme samalla sitä, että rakenteellista uudistamista voidaan tehdä jatkossakin.

Opiskelijat entistä aikaisemmin työhön kiinni

– Verkkopohjaiset luennot, tietotekniikan hyödyntäminen, digitaaliset sisällöt. Kaikki tämä tuo panostuksen takaisin kasvavan kiinnostuksen myötä. Myös korkeakoulujen ammattilaisia tulee innostaa ja haastaa uusien välineiden ja työtapojen käyttöön.

Onko uudistus riittävä? Lue myös Juha Kä märin puheenvuoro edelliseltä aukeamalta.

Kiuru toivoo, että uudistus näyttäytyy opiskelijoille tukipalvelujen laatuna ja parempina työelämävalmiuksina: – Työelämälähtöisyydellä haetaan sitä, että opiskelijat voivat jo opintojen varhaisessa vaiheessa olla mukana tutkimus- ja kehittämisprojekteissa ja sitä kautta edistää työllistymistään valmistumisen jälkeen. AGORA 4/2013

YRITTÄJYYS

KORKEAN TEKNOLOGIAN YHTEISTYÖKUMPPANI TEKSTI: Marika Virtanen | KUVAT: Nelly Stenroos

Opiskelijoiden tavoitteena on, että opiskeluprosessi johtaa työllistymiseen oman alan yritykseen tai oman yritystoiminnan perustamiseen. Sama tavoite oli aikoinaan Jarkko Mäkivaaralla. Tavoite toteutui ja vähän ehkä enemmänkin. Nyt Mäkivaara haluaa olla mukana auttamassa ja kehittämässä nykyisten opiskelijoiden uraa.

– Siru haluaa olla mukana opiskelijoiden ideoiden hahmottamisessa ja tutoroinnissa. Ajatuksena on antaa yritystoiminnasta realistinen kuva ja samalla innostaa opiskelijoita kokeilemaan rahkeitaan, kertoo vuonna 1995 SAMKista ensimmäisestä tietotekniikan ryhmästä valmistunut Siru Innovations Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Mäkivaara. Opinnoilla on ollut Mäkivaaran uralle suuri merkitys ja hän tuntee olevansa kiitoksen velkaa. Nyt hän haluaa tehdä yhteistyötä SAMKin kanssa kehittämällä alan uusia osaajia sekä Satakuntaa työpaikkojen tarjoajana. – Satakunnasta löytyy myös korkean teknologian työpaikkoja. Ei aina tarvitse lähteä Helsinkiin.

Nuorta väkeä Sirun leipiin Vuonna 2011 perustettu Siru työllisti alkujaan neljä, nykyään 16 henkeä. Nuoret, joilla on hyviä uusia ideoita, ovat tärkeitä työntekijöitä.

| AGORA 4/2013

– Meillä on sellainen rekrytointipolitiikka, että konkareiden lisäksi on nuoria tyyppejä. Konkarit opastavat nuoria itsenäiseen työskentelyyn ja neuvovat tarvittaessa. Opettaessa oppii myös itse. Tärkeää on myös työntekijöiden löytyminen Satakunnan alueelta, jotta toiminta jatkuu ja pystytään pitämään tällä seudulla. – SAMKin kautta saa kätevästi nuoria, paikallisia osaajia. Meillä on SAMKista valmistuneita: Matti, Saku, Ilkka..., Mäkivaara luettelee. Tarkoituksena on esimerkiksi opinnäytetöitä teettämällä tutustua opiskelijoihin ja sen kautta rekrytoida hyviä yksilöitä töihin.

Yhteistyötä oman opinahjon kanssa Kun Mäkivaara työskenteli ulkomaisessa organisaatiossa, yhteistyö SAMKin kanssa oli pienimuotoista. Nyt Sirun myötä yhteistyö on puhjennut kukkaan. Harjoittelupaikkojen, opinnäytetöiden, työllistämisen ja yhteisten projektien lisäksi Sirun väki käy ▶

Satakunnasta löytyy myös korkean teknologian työpaikkoja. Ei aina tarvitse lähteä Helsinkiin.

Jarkko ehtii vapaa-aikanaan harrastaa purjehdusta ja radioamatööritoimintaa. – Olen mukana Segelföreningen i Björneborg -purjehdusseurassa ja toimin koulutustoiminnassa, purjehduksen ohjaajana. Meri ja ihmisten tapaaminen on elämän hieno suola. Radiojutut liittyvät tavallaan työnkuvaan, paljon radiorakentelua ja yhteyksien pitoa.

AGORA 4/2013

SAMKista insinööriksi valmistunut Ilkka Saarelainen kehittää SAMKin kanssa yhteistyössä Wheeleriä. Se on liikuntarajoitteisille tehty kuntoilusovellus, jonka avulla mitataan matkaa ja aktiivisuutta sekä annetaan palautetta käyttäjälle. Tämän toivotaan lisäävän liikkumista. Laitteen Lue Wheelerin softaa kehitetään tietovoittamasta palkinnosta koneella.

PALKITTU sivulta 19.

pitämässä koulutuksia. Yksi tärkeä asia on nykyaikaisten digitaalisuunnittelumenetelmien käyttöönotto osaksi koulutusta. – Ajatuksena on tuoda teollisuudessa jo käytössä olevia nykyaikaisia suunnittelumenetelmiä lähemmäksi koulumaailmaa ja näin saada uusia alan osaajia Satakuntaan. Heille on kysyntää. Tähtäimessä on, että nämä osaajat työllistävät itsensä yrityshautomotoiminnan kautta tai alan työpaikkoihin. Viimeisimpänä on toteutettu High Level synteesi (HLS) -koulutusta, joka liittyy mikropiirien suunnittelemiseen uudella tavalla.

| AGORA 4/2013

– Kun keskivertoihmiselle sanoo ”mikropiirisuunnittelu”, hänelle tulee mieleen vaikea asia. Ihmiset ovat halunneet tehdä asiasta vaikeankuuloista ja mystifioida teknologiaa, se on bisnestä. Ideana koulutuksessa on avata mielikuvaa ja opettaa asiaa avoimesti. Tähän on tärkeä panostaa nyt Satakunnassa. Kun Intia ja Kiina oppivat mitä asioita perusmallilla tehdään, häviämme heille. – Meidän pitää nyt Pohjolassa ottaa askel eteenpäin ja käyttää uusia menetelmiä, jotta pysytään teknologian edelläkävijöinä. Yksinkertaistaen: sen sijaan, että ihminen opiskelisi kaikkea mikropiiriin liittyviä

nippelitietoja ja yksityiskohtia, annetaan se koneen tehtäväksi. SAMKissakin insinööreille opetettava c/c++ -kieli on kaiken takana. Koodataan siis kone ja se hoitaa kaiken. Ihmiset voivat keskittyä innovointiin. Mitä hyötyä tästä on sitten Sirulle? – Sirulle on plussaa, kun Satakuntaan tulee lisää ihmisiä, jotka osaavat systeemin. Haluamme olla mukana työllistämässä ja yrityshautomossa, kun High Level -alueen osaajat valmistuvat SAMKista. Voimme mahdollistaa myös kulkupolun ulkomaille alan markkinoille. Samalla SAMKista tulee HLS-alueen opetuksen pioneeri.

Pienessä vara parempi – Mitä Siru tekee? Isosta amerikkalaisesta organisaatiosta,

Mitä Siru sitten tekee? Se kehittelee vai-

– Uskomme, että käyttöliittymäteknologia

Qualcommista, lähteneet Jarkko Mäkivaara

kealta kuulostavia, mutta mielenkiintoisia

siirtyy älypuhelimista seuraavaksi muihin

ja toimitusjohtaja Mikko Alho eivät pitäneet

tuotteita, grafiikkakiihdyttimiä.

kulutuslaitteisiin ja teollisuuden ohjauk-

suuren maailman konemaisista malleista ja

– Kun kosketusnäytöllisessä puhelimessa

siin.

pienistä muutoksista. Siru Innovations sai

liikutetaan kuvaa tai suurennetaan ikoneita,

alkunsa, koska he halusivat isoja muutoksia

tehdään se grafiikkakiihdyttimen avulla.

Vaikka yritys on nuori, sen ihmisillä on pitkäaikaista kokemusta alalta. Mäkivaara

ja innovatiivisen työympäristön. Ideana yrityksellä on nimenomaan vapaus suunnitella

Yritys kehittää grafiikkakiihdyttimiä esi-

suuntasi itse valmistuttuaan Bitboys Oy:n

asioita ja heittää villejäkin ideoita.

merkiksi matkapuhelimiin, älypuhelimiin

riveihin kehittelemään mikropiirejä. Monen

ja tablet-laitteisiin. Kiihdyttimet mahdol-

yrityksen kautta hän palasi takaisin Sata-

– Ei rajoiteta toimintaa pelkästään yhteen

listavat mobiililaitteessa tietokone- tai

kuntaan ja perusti yhdessä Alhon kanssa

tekniikan alueeseen. Tehdään asioita, jot-

pelikonsolitasoisen grafiikan. Tämä on

oman yrityksen. Ulvilaan perustettu Siru

ka ovat mielenkiintoisia. Tärkeää on myös

tulevaisuuden alaa, sillä moniin muihinkin

muutti tilanpuutteen vuoksi Porin keskus-

kehitysympäristön antama mahdollisuus

tuotteisiin on tulossa kosketusnäyttöjä.

taan marraskuussa 2013 ja Jorvakseen

olla yhteisöllinen. Kun on vapausasteita, voi

Esimerkiksi mikrot, leivänpaahtimet ja

perustettiin sivukonttori. Siru on myös

tehdä isoja innovaatioita, Jarkko Mäkivaara

kahvinkeittimet tulevat toimimaan niillä

siirtynyt yhteistyöstä virallisesti SAMKin

kertoo.

lähitulevaisuudessa.

kumppaniksi.

AGORA 4/2013

YHTEISTYÖ

NORJASTA HENKIREIK OFFSHORE-ALAN PIENY TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Anne Sankari, FMC Technologies

Offshore-teollisuus on Länsi-Suomessa merkittävä teollisuuden ala. Suuri joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä on toimittanut tuotteita isoille ”veturiyrityksille” jo kymmeniä vuosia. Alihankkijoilla on omat riskinsä, mikä näkyy erityisesti nyt, kun veturiyrityksillä ei mene hyvin.

– Offshore-ekosysteemissä on täällä vähemmän syötävää kuin aiemmin. Saattaisi olla paikallaan, että yritys toimittaisi tuotteensa suoraan ulkomaille. Näin ei ole ollut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, kuvaa tilannetta Teemu Santanen. – Tunnelma on Norjassa ihan erilainen, lisää Raumalla asuva Anssi Pajala.

Ei tiedetä mahdollisuuksista vai onko resursseista pulaa?

Osaamista monella yrityksellä on, mutta uskallus puuttuu.

| AGORA 4/2013

Teemu Santanen ja Anssi Pajala muodostavat SAMKin offshore-teollisuuden ydinporukan – Santanen offshore-teknologian osaajana, Pajala erityisesti bisneskehittäjänä. He haluavat auttaa yrityksiä löytämään yhteistyökumppaneita ulkomailta ja ylittämään kynnyksiä, joita selvästi on. – Ainakin osittain tiedetään, mistä kynnykset johtuvat. Joillain se saattaa olla ihan vain englannin kieli. Joillakin on teknologista osaamista, mutta ei bisnesosaamista. Tai ei ole resursseja suunnattavaksi muuhun kuin ihan vain tuotteen tekemiseen, kuvaa Santanen. Tai sitten ei vain tunnisteta mahdollisuutta lähteä itse ulkomaille. – Esimerkiksi Technip on toimittanut spareja [tietyn mallisia öljynporauslautan runkoja] Meksikonlahdelle ja Malesiaan. Täkäläinen pk-yrittäjä näkee, että loppuasiakas

on kaukana. Kuitenkin Norjassa on suuret öljy- ja maakaasuesiintymät ja ala kasvaa siellä koko ajan, sanoo Santanen.

Isot yritykset etsivät kumppaneita Norjaan Norjan markkinoilla on monia suuria yrityksiä, jotka keskittyvät suurten projektien läpiviemiseen ja teknologian kehittämiseen, ja käytännössä maksimissaan kokoavat kokonaisuuden ja toimittavat sen öljykentälle. Norjalaiset alihankkijat ovat työllistettyjä, ja isot yritykset, esimerkkinä vaikkapa amerikkalainen FMC Technologies, etsivät alihankkijoita yhä kauempaa. SAMK – kasvoinaan Santanen ja Pajala – on jo ottanut ensimmäisen askeleen Norjassa, jossa he vierailivat avoimilla messuilla. – Esimerkiksi FMC Technologies kertoi detaljitasolla, mikä heidän prosessinsa on, mitä tarvitsee tehdä ja täyttää, jotta pääsee heidän toimittajalistoilleen. Tämä vahvisti, että heillä on aito halu saada tekijöitä, sanoo Santanen. Miesten mukaan koneistus, machining, toistui puheissa kaiken aikaa. – Mitä täällä tehdään? Koneistetaan – ja hitsataan. Hitsaaminen oli toinen asia, josta

KÄ RITTÄJILLE? puhuttiin, mutta koneistus oli selvästi ykkösasia, summaa Santanen.

SAMK voi kantaa osansa: etsiä, neuvoa, kouluttaa Santanen ja Pajala näkevät SAMKin aloittaman hankkeen tavoitteena, että löydetään Norjasta sellaisia tuotteita, joita alihankkijat täällä voisivat tehdä. Tuotteiden tulisi olla korkean jalostusasteen tuotteita, joiden fyysiset mitat ovat sellaisia, että niitä kannattaa kuljettaa – mikä ei välttämättä tarkoita pientä. SAMKin rooli on ”kohtauttaja”. – Kaivetaan mahdolliset tuotteet esiin Norjasta, esitellään ne täällä. Selvitetään kipukohdat ja ongelmat, ja kohdataan ne yhdessä, selventää Santanen. – Haluttaisiin esitellä Norjassa suomalaista teollisuutta, avoimesti niin että mukana ovat kaikki, jotka haluavat. Kuitenkin mielellään niin, että esittäydytään klusterina, ei yritys kerrallaan, lisää Pajala. SAMKin kaksikko näkee Norjan offshoreteollisuudessa todella kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille. Heidän mielestään esimerkiksi yhteinen esiintyminen Norjassa olisi iso apu pienille ja keskisuurille yrityksille jo kustannusten jakamisen vuoksi. Lisäksi SAMKissa on tekijöitä

– Norjan offshore-teollisuudessa on todella kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille, sanovat Anssi Pajala ja Teemu Santanen. Heidät kuvattiin juttua varten SAMKin konetekniikan labratoriossa. Laite on iskusitkeyspenkki, jolla tehdään Charpy V -lujuustestejä.

ja sitä osaamista, jota monilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä vielä puuttuu. Mukaan otettaisiin myös opiskelijat. – Kannetaan osamme työkuormasta. Tämä on nimenomaan projekti, jossa autetaan luomaan kontakteja ja annetaan koulutusta. Kun ”päästetään irti”, yritysten väki osaa tämän itse, sanoo Pajala.

KIINNOSTUITKO? Ota yhteyttä: Teemu Santanen, p. 044 710 3982 Anssi Pajala, p. 044 710 3527

AGORA 4/2013

KOULUTUS

– Aikaisemman pankkitaustani lisäksi olen toiminut työni ohella isännöitsijänä omassa taloyhtiössäni. Siksi mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä isännöintialalle kiinnosti, kertoo porilainen Esa Uusikorpi.

Alanvaihtaja

REKRYKOULUTUS

– pankkialalta isännöitsijäksi

›› yritykselle mahdollisuus kouluttaa juuri itselleen sopivaa työvoimaa ›› opiskelijalle mahdollisuus lisätä omaa osaamista ja työllistyä

TEKSTI: Anu-Mari Elohaka | KUVA: Harri Joensuu

Koulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin ja opiskelija saa pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Koulutukseen sisältyy sekä teoriaa että käytäntöä. Rekrykoulutuksen rahoitta-

Esa Uusikorpi aloitti SAMKin toteuttamassa isännöintialan rekrykoulutuksessa elokuussa 2013, tähtäimessään alanvaihto ja uudet työkuviot. Aikaisemmin pankki- ja vakuutusalalla 15 vuotta työskennelleen Uusikorven rekrykoulutuksen työssäoppimispaikka on Kirjanpito- ja isännöintipalvelu K.I.I.P. Oy Porista.

Uusikorpi näkee valtakunnallisesti isännöintialan työnäkymät hyvinä. Hänen alanvaihtoaan puolsivat myös asiakaspalveluun liittyvät asiat, erilaisten ihmisten tapaaminen ja heidän asioittensa hoitaminen. Myös aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen isännöintityössä auttoi Uusikorven ratkaisua siirtyä uudelle alalle.

Heti opiskelussa kiinni kiinnostaviin töihin Työssäoppimispaikassaan K.I.I.P. Oy:ssä Uusikorpi on päässyt täysipainoisesti mukaan isännöintialan kiinnostavimpiin ja haastavimpiin töihin. Sellaisia ovat hänen mieles14

| AGORA 4/2013

tään olleet uusien projektien seuraaminen ja eteenpäin vieminen, esimerkiksi taloyhtiön siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön. Haastavimpina työtehtävinä hän mainitsee uuden isännöintikohteen haltuunoton ja asiakassuhteen muodostumisen. Rekrykoulutus on työelämälähtöinen koulutusmuoto, jonka tavoitteena on saumaton työn ja opiskelun yhdistäminen. Työssäoppimispäivät Uusikorpi tekee täysipainoisesti isännöitsijän töitä ja käy kaksi kertaa viikossa lähipäivissä SAMKissa. – Koulun penkille lähteminen on ollut yllättävän helppoa. Aluksi jännitti, miten sitä taipuu opiskelemaan. Mutta onneksi teoria-

vat työnantaja sekä työ- ja elinkeinohallinto yhdessä. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijan työllistyminen työssäoppimisyritykseensä. ›› www.samk.fi/puitesopimukset

tunneilla annetut tehtävät ovat olleet hyvin työhön yhdistettäviä, ja sitä kautta tukeneet käytännön isännöitsijän työtä, kertoo 51-vuotias Uusikorpi.

Koulutuksen päätteeksi ammattitutkinto näytöin Isännöintialan rekrykoulutuksen opiskelijat suorittavat koulutuksen päätteeksi Opetushallituksen hyväksymän Isännöintialan ammattitutkinnon, joka perustuu annettuihin näyttöihin aidoissa työelämätilanteissa. Uusikorpi suoritti jo tutkintoon kuuluvan ensimmäisen osanäyttönsä tekemällä markkinointisuunnitelman K.I.I.P. Oy:lle.

OSAAMINEN

Ei turhaa istumista TEKSTI & KUVA: Anne Sankari

Opiskelijat ovat jo kauan voineet lukea opintoihinsa hyväksi aiempia opintojaan. Jos jotakin oppia on jo saatu, niiltä osin koulunpenkkiä ei ole tarvinnut enää kuluttaa. – Se ei ollut monimutkaista. Heti opiskelun alussa tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma tutoropettajan kanssa. Ensin keskustellaan ja sitten tarkistetaan todistuksista, kertoo vanhustyötä SAMKissa opiskeleva Riitta Pöysti.

Hyväksilukuja opinnoista, harrastuksista tai töistä Pöysti on lähihoitaja ja sairaanhoitaja (AMK), ja lisäksi hän on tehnyt pitkään töitä vanhojen ihmisen kanssa. Pöysti sai päihdetyöhön, muistisairauksiin ja lääkehoitoihin liittyviä opintojaksoja ja harjoitteluja korvattua Diakonia-ammattikorkeakoulussa suorittamastaan sairaanhoitaja (AMK) tutkinnosta. – Jos tutkintoa ei olisi ollut, monia näistä asioista olisi saanut hyväksiluettua pitkän työkokemuksen perusteella.

Moni tuntee korkeakouluopintojen perusteella tapahtuvan hyväksiluvun, mutta nykyisin myös työssä hankittua tai harrastuksissa syntynyttä osaamista voi saada sisällytettyä opintoihin. Tämä tapahtuu osaamisen näytöin. Koulutuksen kielellä puhutaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Opiskelija arvioi osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja omaan ammatilliseen kehittymiseensä – ja voi esittää opettajalleen opintojakson suorittamista näytöllä.

Erilaisia opintopolkuja aiemman osaamisen pohjalta Joissakin koulutuksissa valmistuminen nopeutuu hyväksilukujen myötä, joissain tahti helpottuu. – Minulla opinnot etenevät samaan tahtiin kuin muillakin. Juuri nyt, kun muilla on sellaisia opintoja, joita minulta on hyväksiluettu, on kevyempää. Nyt tuntuu, että on ollut aikaa paneutua tehtäviin, ja olen voinut alkaa miettiä opinnäytetyötäkin, sanoo Pöysti tyytyväisenä. Opinnäytetyö on opinto, jota ei voi korvata aiemmalla osaamisella. Riitta Pöysti suunnittelee tekevänsä sen vanhojen ihmisten itselleen tärkeiksi kokemista muistois-

MIKÄ AHOT? = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen pystytään hyödyntämään osana tutkintoa. Korkeakouluslangissa puhutaan tällöin ”AHOToinnista”. Osaamista voi syntyä opinnoissa, työkokemuksena tai vapaa-ajan toiminnassa. ›› ei automaatti, vaan osaaminen arvioidaan aina suhteessa opintojakson tavoitteisiin ›› olennaista on osaaminen, ei se, missä se on hankittu AHOToinnilla voidaan saavuttaa opiskelijan näkökulmasta mielekäs koulutus, jossa keskitytään osaamisen syventämiseen.

ta. Häntä kiinnostaa eletty elämä. Osan opinnäytettä tukevista opinnoista hän olisi saanut hyväksiluettua. Hän kuitenkin piti osaamisen päivittämistä hyödyllisenä. – Kun kokee, että jokin asia on itselle tärkeä, niin sen menee kuuntelemaan vielä uudestaan. Asiat muuttuvat, eikä kaikkea muista.

Noormarkussa Snällin tupa -palvelutalossa työskentelevä Riitta Pöysti sai opintojaan korvattua aiemmilla opinnoilla. Jos todistusta korkeakoulututkinnosta ei olisi ollut, hän olisi voinut hyödyntää myös töissä hankkimaansa osaamista osaamisen näytöin.

AGORA 4/2013

HUIPPUVIERAILU

Saako töissä olla luova? TEKSTI & KUVA: Anne Sankari

– Riittää kun ihminen tekee sitä, mistä nauttii. Työn tulisi tuottaa mielihyvää, ei ahdistusta eikä apatiaa, sanoo luovuustutkija Kari Uusikylä. Luovuus on väljästi määritellen uuden tuottamista. On luovia neroja, mutta Uusikylä nostaa esiin ihmisten arkista luovuutta.

Luovuus ei vaadi taiteellista persoonallisuutta tai esiintymishalua. Kuka vaan on luova, jos hänellä on uskallusta tehdä ja hän toteuttaa itseään sellaisella alueella, josta hän pitää.

KOKEILE

– Kaikkien pitäisi nykyään olla huippuja, mikä on mahdotonta.

Riittävästi haastetta Uusikylän oma ”guru” on flow-käsitteestä tunnettu Mihaly Czikszentmihalyi. Flowtilassa kaikki tuntuu sujuvan kuin itses-

Älä murehdi turhia. Aseta päivälle tavoite. Nauti siitä, mitä osaat. Suunnittele ajankäyttösi niin, että energia riittää tärkeään. Varaa aikaa lepoon ja ajatteluun.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä luennoi 13.11. SAMKissa. Luento kuului osana muun muassa henkilöstöhallinnon koulutukseen.

tään, kun keskittyy tekemiseensä täysillä. – Flow on mahdollista kaikessa tekemisessä, mutta se iskee nimenomaan tehdessä, ei odotellessa. Myös Teresa Amabile on siteerattujen joukossa:

joutuu ponnistelemaan. Myös eri mieltä saa

– Amabile väittää, että työpaikoilla luovuus

olla. Luovuustutkijat erottavat kuitenkin luo-

tapetaan useammin kuin sitä tuetaan.

van kapinallisen ja sabotöörin, terveen kriittisyyden ja jatkuvan ”päänaukomisen”.

Tämä ei tarkoita, että johtajat olisivat luo-

– Luovuus elää ideoiden konflikteista, mutta

vuuden vihollisia. Luovuus vain saatetaan

kuolee ihmisten välisiin konflikteihin. Haas-

tappaa vahingossa esimerkiksi tuottavuu-

teensa on siinä, miten tulosvastuu, kilpailu ja

den, yhtenäisyyden ja kontrollin nimissä.

luova vapaus sovitetaan yhteen.

– Ihmisille pitäisi antaa kykyihinsä nähden

– Aidot luovat prosessit vaativat aikaa, ide-

sopivia haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

oiden kokeilua ja kypsyttelyä, joskus päiviä,

Tämä edellyttää, että johtajat tuntevat alai-

joskus vuosia. On myös hyväksyttävä se, että

sensa todella hyvin. Se on vaivalloista. Sii-

kukaan ei voi taata luovan ponnistelun loppu-

näkö syy, miksi luovuus jää niin usein piiloon,

tuloksen laatua – on siis voitava myös erehtyä

kysyy Uusikylä.

ja mennä pieleen.

Ideat ottavat yhteen

Ihminen tarvitsee luovuuttaan.

Luovassa ympäristössä on tarpeeksi vapaut-

vottavasti työpäivän jälkeen on jokin paikka,

ta ja tarpeeksi vaikeita tehtäviä, joiden vuoksi

jossa niin voi tehdä.

| AGORA 4/2013

– Jos työssä ei voi toteuttaa luovuutta, toi-

TÄYDENNYSKOULUTUKSET SAMK panostaa työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden kartoittamiseen ja tarjoaa tähän pohjautuen alueen ammattilaisten tarvitsemaa koulutusta: ›› lyhyitä täsmäkoulutuksia, pitkiä ammatillista osaamista syventäviä opintoja ›› työ- ja elinkeinohallinnon sekä työnantajien kanssa yhteishankintakoulutuksia: kehitetään osaamista, turvataan työvoiman saatavuutta sekä edistetään työnantajien toimintaedellytyksiä ja työpaikkojen säilymistä. Lisätietoja: Myyntipäällikkö Pia Lamminen, p. 044 710 3128 www.samk.fi/koulutuspalvelut

ALUMNIKOLUMNI

ALUMNIKOLUMNI Tatu Korhonen Merikapteeni (ylempi AMK)

”MY WAY” – MERENKULKU TARVITSEE TUTKIJOITA Ennen oli rannikkokaupungeissa tavallista,

tetyöni talvimerenkulusta, ehdin vielä sei-

että nuoret miehet lähtivät merille, seilasivat

lata. Palattuani Suomeen tutkintotodistus

muutaman vuoden ja hakeutuivat maatöihin

taskussa, nyt myös englanninkieli saatettu-

kokemuksia rikkaampina. Vain osa koulut-

na hyvälle tasolle, työllistyin nopeasti. Olin

tautui vastuullisempiin tehtäviin merenkul-

Finnlines-varustamon konttorissa turvalli-

ku- ja teknisissä opistoissa. Nykyisin kaikki on toisin. Oma kauppalaivastommekin seilailee enää melkeinpä vain vanhojen meri-

EI HAITARI KANNELLA ENNENKÄÄN SOINUT

suus- ja merivakuutustehtävissä parikymmentä vuotta. Elinikäisen oppimisen ajatusta pääsin jatkamaan työssä oppimisen ohella kursseilla ja seminaareissa.

miesten jutuissa. Laivapalvelu on muuttunut usein yksitoikkoiseksi, vaikkei haitari lukiossa. Arvostus ei noihin aikoihin ollut

Kun varustamo siirtyi ulkomaalaisomistuk-

korkealla. Kun alan koulutusta uudistettiin

seen ja työurani siellä päättyi, opinnot Sata-

Merenkulkuun kuuluu navigoinnin, teknii-

ja puhuttiin oman korkeakoulun perusta-

kunnan ammattikorkeakoulun merenkulun

kan ja merimiestaidon lisäksi muun muassa

misesta, päätin minäkin valita merenkulun

hallinnon koulutusohjelmassa alkoivat juuri

kansainvälistä liiketaloutta, juridiikkaa, ym-

elämänurakseni ”kunniakkaamman” sota-

sopivasti. Koska uusi työpaikkani vakuutus-

päristöasioista, logistiikkaa ja riskienhallin-

laivastouran sijaan. Ylioppilaille järjestettiin

meklarina vei paljon aikaa, päätin valmistua

taa. Merenkulku voidaan maailmalla mieltää

oma ammattikoulukurssinsa Helsingin Me-

mahdollisimman nopeasti. Tehtyäni Suo-

”merenkulkutieteenä”, jonka eri alojen ope-

renkulkuoppilaitoksessa. Jo ennen kurssin

men merenkulun tukilainsäädäntöä koske-

tus on keskitetty merenkulkuyliopistoihin.

loppumista olin lähes toisella puolella maa-

van opinnäytetyöni minulla oli 19.10.2012

Elinikäinen oppiminen ei ole näissä meren-

palloa. Parilla laivalla maailmaa kierrettiin,

ilo juhlia uutta titteliä Merikapteeni (ylempi

kulkumaissa vain tyhjä iskulause, vaan tie

ja sitten olikin aika pyrkiä perämiesopintoi-

AMK).

laivatyöstä maaorganisaatioihin on silotettu

hin Kotkan Merenkulkuopistoon. Opintojen

monenlaisin kouluttautumismahdollisuuk-

jälkeen jatkui pallon kiertäminen Suomen

Tutkimustyö oli erittäin mielenkiintoista.

sin. Ilman ”merenkulkutieteen” opintoja ei

lipun alla, nyt perämiehenä. Kun maailman-

Päätin syventää osaamistani tutkijakoulu-

maatyöpaikkoihin ole asiaa, mutta toisaalta

luokan merenkulun lama iski, praktiikan ke-

tuksella. Minut hyväksyttiinkin aloittamaan

ammattimerimiehenä toimineella on paras

ruu alkoi vaikeutua.

”PhD in Maritime Affairs” -tutkintoon joh-

oikeasti kannella ennenkään soinut.

tavat opinnot World Maritime Universitys-

pohja alalle. Vaikka vain muutamissa merenkulkuyliopistoissa on mahdollista saada

Merenkulkualan Koulutuskeskuksen ruot-

sä Malmössa. Mikäli saan apurahoituksen

tutkijakoulutusta ja suorittaa tohtorin tutkin-

sinkieliseltä merenkulkutalouden kurssil-

kuntoon, aloitan neljän vuoden urakkani

to, on niistä kuitenkin lähes poikkeuksetta

ta valmistuin, kun olin jo merikapteenin

Suomesta käsin työn ohessa. Olen optimis-

suora mahdollisuus jatkaa opintoja jossain

kaksivuotisella opintolinjalla Turussa. Lai-

tinen.

toisessa korkeakoulussa. Suomi on tämä

vatyöpaikkojen lukumäärä oli vähentynyt

”lähes”.

jyrkästi, joten jatkoin opintoja. Suomessa

Suomen merenkulun puolesta toivon to-

ei merenkulkualan korkeakoulutasoista tut-

tisesti, että päteviä tutkijoita on jatkossa

Itse olen elinikäisen oppimisen ajatusta

kintoon johtavaa koulutusta ollut saatavilla.

saatavilla. Kotimaiseen tutkijakoulutukseen

pyrkinyt pitämään ohjenuoranani. Maailma

Apurahojen turvin pääsin aloittamaan opin-

pääseminen suoraan ilman siltaopintoja

muuttuu niin kovaa vauhtia, että tietoja on

not Liverpoolissa, Britanniassa ”Master of

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon jäl-

päivitettävä koko ajan. Aloitin merimiesura-

Science in Shipping and Maritime Studies”

keen on tavoite, jonka puolesta ainakin minä

ni ”vanhaan aikaan”, kesälomaseilurina

-tutkintoa varten. Kun olin tehnyt opinnäy-

liputan. Niin – ja elinikäisen oppimisen. AGORA 4/2013

TÄRPIT

HAKU

SAMK LUKUINA

kansallisuutta talossa joko tutkinto-opiskelijana, vaihto-opiskelijana tai henkilökuntana – Albani-

asta Jemeniin (Yemen).

161

ulkomaista kumppanikorkeakoulua, joiden kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa opiskelija- ja henkilökuntavaihdoissa; kumppanit ovat 35 maasta.

kieltä, suomi ja ruotsi mukaan lukien, voi opiskella SAMKissa.

Poimi opintokoriisi kevään 2014 henkilöstökoulutuksista

Kutsu: vesialan osaajat, ideat ja rahoittajat

Tammi-maaliskuu › Lasten ja nuorten mielenterveystyö 5 op

SAMKin Vesi-Instituutti WANDER, Merinova Oy ja Insinööritoimisto Acqua Plastica järjestävät ”Vauhtia veteen” -kontaktitapahtuman Tampereella Museokeskus Vapriikissa 8.4.2014.

Helmi-huhtikuu › Taidelähtöiset menetelmät asiakastyössä, osa I Huhtikuu › 11.4.2014: Iäkkäiden ravitsemus -seminaari › 25.4.2014: Perjantain Huiput -seminaari: Yrittäjän ja yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelu

Eri tahojen tutkijat ja muut vesiosaajat, keksijät, riskisijoittajat, bisnesenkelit ja yrityskummit, tervetuloa! Tapahtumaan odotetaan osallistujia Suomen lisäksi Venäjältä ja Baltiasta. > Näyttelytilavaraukset: Merja Ahonen, erja.ahonen@samk.fi, p. 044 710 3061

AMK-tutkintoon johtaviin englanninkielisiin koulutuksiin on 7.1.–11.2.2014. Rauma: International Business, Bachelor of Business Administration Pori:

Physiotherapy, Bachelor of Health Care

Green Care -seminaari Hyvinvointia luonnosta ja maaseudulta? Tule kuuntelemaan Green Care -asiantuntijoita ja verkostoitumaan Green Care -yrittäjien kanssa Porissa Tiedepuisto 3:ssa järjestettävään iltapäivä-seminaariin 4.2.2014 kello 12.30–16. Lisätietoja: Jaana Ruoho, p. 044 710 3825 www.satamatkaamaalle.fi

Toukokuu › Arvonlisäverotus – teoriaa ja harjoituksia toukokuussa kolmena iltana > Lisätietoja täydennyskoulutuksista: samk.ﬁ/koulutuspalvelut/ajankohtaista

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE www.samk.ﬁ /agora/english

m l i i s u u n o t u a ö k h Sä

markkinoinhköauto sai haku joiden tekemä sä eli isk op öri opiskeliinö än ins nn SAMKin at SAMKin viesti et. Teippaukset ov ks au pp tei t at. teä tiin pir en suunnittelem en ja Mimmi Virtas joiden Henni Sulos

| AGORA 4/2013

KUUKAUDEN KUVA: HAHMO

PALKITTU WHEELERI MOTIVOI LIIKKUMAAN Wheeleri, SAMKin ja Siru Innovations Oy:n yhteistyössä toteuttama liikuntaan kannustava laite, palkittiin ideakilpailussa Apuvälinemessuilla 7.11.2013. Wheeleri on helppokäyttöinen matkamittari pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjälle. Se mittaa matkaa, nopeutta ja aikaa, ja sopii esi-

Tapani Saraste: Hahmo. Öljyvärit mdf-levylle, 2013.

merkiksi motivoimaan pyörätuolia käyttäviä aktiiviliikkujia ja rollaattoria käyttäviä senio-

Tapani Saraste on syntynyt 1985 Oulus-

räiskii maalia yhteistyössä vaikkapa musiik-

reita sekä apuvälineeksi ja mittariksi kuntou-

sa ja opiskelee tällä hetkellä kuvataiteilijaksi

kiterapeutin kanssa, joskus hän linnoittautuu

tujille ja kuntoutuksen ammattilaisille.

SAMKissa, erikoistuen maalaustaiteeseen.

työhuoneelle kirjoittamaan ja lukemaan alan

Isona hänestä tulee taikuri.

uusia julkaisuja.

Tapanin työskentelyssä ovat vahvasti läsnä

Vahvoja teemoja Tapanin ilmaisussa ovat kom-

poikkitaiteellisuus ja -tieteellisyys. Hän pyr-

munikaatio, transformaatio ja yksilön rooli ny-

kii toimimaan visuaalisen alan asiantuntijana

kyisessä kansainvälistyneessä kulttuurissa ja

jatkuvasti muutoksessa olevassa taiteen ja

ympäristön asettamissa haasteissa.

> Lisätiedot: Kati Karinharju, kati.karinharju@samk.fi

Kuva: Tomi Glad

viestinnän kentässä. Luovalla alalla kokemuksen luonnollisuus ja etääntynyt tutkiva lähes-

> tapanisaraste@hotmail.com

tyminen kulkevat käsi kädessä. Joskus hän

p. 040 846 3541

YRITTÄJÄ! Tiesitkö,

että

Satakunnassa

opiskelee

Apparaatin tilat ja verkkoyhteydet myös

kautta.

käytettävissäsi: › Porissa, Liisankatu 8 › Raumalla, Satamakatu 26 › Huittisissa, Risto Rytin katu 70

Ota yhteyttä!

www.apparaatti.fi

yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa, joiden osaaminen ja tuore näkökulma ovat käytettävissäsi. Tämän kaiken löydät Apparaatin

Yrittäjyyspäällikkö Teppo Lundell, p. 044 710 3531

AGORA 4/2013

AVOIN AMK Tammikuusta 2014 alkaen | Pori, Huittinen ja Rauma

FYSIOTERAPIA Fysioterapia kivun hoidossa ja paranemisprosessin eri vaiheissa 5 op Geriatrinen fysioterapia 5 op Ihmisen fysiologia 5 op

JOHTAMINEN Henkilöstöjohtamisen käytännöt 5 op Johdon laskentatoimi 5 op

KIELET Englannin perusteet 1 ja 2, 2 + 2 op Espanjan perusteet 2, 5 op Kiinan kielen perusteet 2, 5 op Ranskan perusteet 2, 5 op Ruotsin perusteet 2, 5 op Saksan perusteet 1 ja 2, 5 op Thai-kielen perusteet 1, 5 op Venäjän kielen perusteet 1 ja 2, 5 op Kieliopintoja myös kieltä jo hallitseville! Satakunnan ammattikorkeakoulu samk.fi

LIIKETALOUS Asiantuntijapalvelujen käytännön myyntityö ja asiakaspalvelu 5 op Julkishallinnon kustannuslaskenta ja budjetointi 5 op Julkishallinnon organisaatiot ja palvelut 5 op Kaupan ja palvelujen markkinointi 10 op Kirjanpito ja tilinpäätös 5 op Markkinointioikeus 3 op Organisaation riskienhallinta 5 op Viestintä henkilöstötoiminnoissa 10 op Yhteisöviestintä 10 op Yrityksen riskienhallinta 5 op Yritysverotus 5 op Opiskelu avoimessa AMKissa maksaa 10 euroa / opintopiste. Lisätietoja www.samk.fi/avoinamk Tiedustelut: opiskelijapalvelusihteeri Eija Roiha, p. 044 710 3107, avoinamk@samk.fi