Agora 3/2014 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

3 | 2014

RAUMAN RIN JA PO injohtajat kaupu ng puhuvat luista korkeakou

ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT:

Innovaatiot Hyvinvointia edistävä teknologia FYSIOTERAPIAOPETUKSEN JUHLAVUOSI:

Fysioterapia on SAMKin halutuin

Palkittu Rapukuningas

Ihan omasta intohimosta tätä hommaa kohtaan

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

Anne tekee töitä SAMKin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit. Vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

KOULUTUKSEEN INVESTOINTI KANNATTAA Lehdessä juhlitaan – työn merkeissä –

sitä, mitä korkeakoulut seutukunnalle tuovat.

fysioterapian koulutusta. Fysioterapeutteja on

Kaupunginjohtajia haastattelimme saadak-

koulutettu Porissa suomen kielellä 30 vuotta,

semme jutun, jossa on lukijoita kiinnostavaa

ja englanninkielisessä koulutusohjelmassakin

keskustelua – vaikka sitten kriittistäkin. Puhe

jo 20 vuotta. Juhlaa on aina myös vuoden yri-

SAMKista oli hyvinkin myönteistä. Vahva viesti

tyskiihdyttämöyrittäjän palkitseminen.

silti on, että laakereilla ei voi jäädä lepäämään.

SuomiAreenan korkeakoulukeskustelussa

Se ei yllättänyt, että kaupunginjohtajien pu-

heinäkuussa kaikki olivat yksimielisiä siitä,

heessa painottuvat yrittäjyys ja elinkeinoelä-

että koulutukseen investointi kannattaa sekä

mä. Ne ovat tärkeitä elinvoimaisille kaupun-

henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnalli-

geille ja kaupunkiseuduille – ja samalla kaikille

sesti. Koulutuksen ja sen ympäristövaikutus-

asukkaille. Korkeakoulutettujen yrittäjyyteen

ten kovat faktat näkyvät lukuina, ja pehmeät

ja yritysyhteistyöhön SAMKissa on myös pa-

faktat näkyvät ympäristössä ja ilmapiirissä.

nostettu pitkään.

Ne näkyvät myös kovilla teollisuuden aloilla, esimerkiksi työntekijöitä rekrytoitaessa: halu-

Yrittäjyys vaatii oivalluksen – tai innovaati-

tun työntekijän perhe ei muuta ”tuppukylään”.

on. Tutkimusryhmiä esittelevä sarja jatkuu

Yrittäjä kulkee eteenpäin s. 14

Innovaatiot- ja Hyvinvointia tukeva teknoSama tematiikka oli esillä Porin ja Rauman

logia -tutkimusryhmän esittelyin. Ja mikä

kaupunginjohtajien haastattelussa, jonka

onkaan innovaatio? Se on uusi, hyödyllinen

teimme kesäkuussa. Korkeakoulut ovat tär-

ja hyödynnetty tuote, palvelu, prosessi tai

keitä kaupungeille jo imagonkin kannalta, ja

toimintamalli. Idean kehittäminen innovaati-

kaupunkikuvassa näkyvät opiskelijat tuo-

oksi vaatii luovuuden lisäksi ihmisten ja or-

vat uskoa tulevaisuuteen. Imagovaikutus

ganisaatioiden yhteistoimintaa sekä tietoa

on tärkeä, mutta silti vain pieni osa kaikkea

eri lähteistä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen, Hanna Valtokivi

KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen PAINOPAIKKA PRINT Euraprint PAINOS CIRCULATION 3 250 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Joulukuussa 2014 / in December 2014 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

| AGORA 3/2014

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

3/14

9 4

12 19

HAASTATTELU Kaupunginjohtajat Aino-Maija Luukkonen ja Kari Koski

YRITTÄJYYS Rapukuningas Jonas Karlsson käy merroilla Säkylässä

8 9

PUHEENVUORO Rahoitusmallista laatua

16 17

INNOVAATIOT Kekseliästä yhteistyötä

ALUMNIKOLUMNI Mahdollisuus haastaa oma osaaminen

TÄRPIT Kiinni arjessa

OPETUS Fysioterapeutit harjoittelevat kohtaamista koko ajan

TEKNOLOGIA Yksilöllistä hyvinvointia teknologian keinoin

AGORA 3/2014

– On helppo kontaktoida, jos on jotain asiaa. Tietenkin joissain asioissa kilpaillaankin keskenään – kuten yritysten saamisessa. Pieni kilpailu pitää vireänä, kuvaa Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Porin ja Rauman suhdetta.

– SAMKille on erityisen tärkeää että yrityselämäsuhteet ovat kohdallaan. Esimerkiksi se, että teollisuusryitykset lupasivat tekniikan alan opiskelijoille kesätyöpaikan – ja lupaus myös toteutettiin, sanoo Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja.

| AGORA 3/2014

SAMK on yrityselämän kanssa hyvä – sitä lisää

HAASTATTELU

Kaupunginjohtajat Luukkonen & Koski:

TEKSTI: Anne Sankari & Hanna Valtokivi | KUVAT: Veera Korhonen

Yrityselämä, yrittäjyys, yhteistyön tekeminen ja kansainvälisyys – sekä tietysti uusien opiskelijoiden houkutteleminen ja laadukas opetus. Siinä SAMKin avaimet menestykseen, toteavat Porin ja Rauman kaupunginjohtajat. Tavoitimme kiireiset Aino-Maija Luukkosen ja Kari Kosken haastatteluun kesäkuun alussa.

Miten SAMK näkyy kaupunginjohtajan arjessasi? – SAMK näkyy joka päivä. SAMK on omaa luokkaansa yrityselämäsuhteissa ja erittäin hyvä ammattikorkeakoulu. Päivittäin, kun yrityksistä ollaan yhteyksissä, SAMK on mukana kuvioissa. Olen istunut myös Turun ammattikorkeakoulun sisäisessä hallituksessa kahdeksan vuotta, joten suunnilleen tiedän mistä ammattikorkeakouluissa on kyse, sanoo Kari Koski. – Tietysti on myös huoli siitä, että koulutus pysyisi Raumalla. SAMKin olemassaolo Raumalla on imagollisestikin tärkeä kysymys, jatkaa Koski. Molemmilla kaupunginjohtajilla on mahdollisuus osallistua SAMKin hallituksen työskentelyyn. Ajankohtaisia ovat olleet kampusasiat ja yhteistyön tiivistäminen Turun AMK:n kanssa. Aino-Maija Luukkonen seuraa myös hankkeiden kehittymistä – viimeksi hän oli allekirjoittamassa yhteistyösopimusta Brasiliaan. – Juuri nyt SAMK on ollut ajankohtainen myös hallituspaikkojen jaon takia, kun uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan. Olen ollut ainoa kuntien edustaja lain valmisteluryhmässä, kertoo Luukkonen.

Korkeakoulujen merkitys alueelle? Kari Kosken mukaan Rauman kaupungilla ymmärretään hyvin se, että koulutus ja

opiskelijat eivät pysy paikkakunnalla, jos yritykset eivät ole mukana toiminnoissa. – Hyvä esimerkki on Rauman kauppakamarin rooli ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteistyökumppanina. Se on esimerkillistä ja helppoa, sanoo Koski. Koski on tyytyväinen SAMKin profiloitumiseen Raumalla logistiikkaan ja meriteknologiaan. – Satamat, telakat ja raskas konepajateollisuus – se on sitä, mitä meillä täällä on. Se on myös SAMKin kannalta aito elinkeinoelämälähtöinen profiili.

sainvälisyyttä, mutta myös monet pienemmät yritykset. Toisaalta Koski ei murehdi SAMKin toimiluvassa laajaksi jäänyttä kokonaistarjontaakaan. – Me emme tiedä mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Siksi on hyvä, että valikoima ei alun alkaen ole liian suppea. Lisää opiskelualoja on jälkikäteen vaikea saada. Luukkonen nostaa esiin myös SAMKin roolin kaupungin henkilöstön kouluttajana. Kaupunki puolestaan tarjoaa opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Sillä on ihan omakin lehmä ojassa: sitä kautta rekrytoidaan tulevaisuuden työntekijöitä.

SAMKin vahvuudet?

Yrityselämää pitää ymmärtää voidakseen kouluttaa työelämään.

Sekä Luukkonen että Koski mainitsevat SAMKin vahvuuksiksi heti yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön liittyvät asiat. – SAMK on ollut tosi hyvä yrittäjyyden edistämisessä. Se on asia, jota pitää ylläpitää ja edelleen kehittää, sanoo Luukkonen. Uusi kampuskonsepti tuo tähän lisää mahdollisuuksia.

Myös englanninkielinen liiketalouden koulutus on nyt keskittynyt Raumalle. Siihenkin Koskella on pelkästään hyvää sanottavaa: – Rauma on kansainvälinen kaupunki – Olkiluodon takia, mutta muutenkin. Esimerkiksi Rolls Roycella on yli 500 työntekijää. Euroports on kansainvälinen konserni, jolla on yli 700 työntekijää. Nämä tuovat kan-

Luukkonen ei näe SAMKin vahvuuksia vain Pori-keskeisesti. Huittisten aikuiskoulutus on saanut erityisen myönteistä huomiota. – Sekin on SAMKin vahvuus, että Huittisissa on kehitetty niin paljon verkko-opetusta. Huittinen on todella hienolla tavalla sopeutunut muutoksiin, hehkuttaa Luukkonen. ▶ AGORA 3/2014

JOS OPISKELISIN SAMKISSA... valitsisin merenkulun, ja opiskelisin liiketaloutta siinä rinnalla – jos olisin 19-vuotias ylioppilas. Mutta jos tänään aloittaisin opiskelut, opiskelisin liiketaloutta Huittisten aikuiskoulutuksessa.

Kari Koski muistuttaa, että myös avoimen ammattikorkeakoulun väylä on hieno mahdollisuus. Se avaa ovia niille, joille on jo työelämäkokemusta, mutta jokin juttu ”klikkaa” pääsykokeessa. – Mielestäni SAMK on koko ajan parantanut juoksuaan ja uskon, että uuden kampuksen myötä sen asema ammattikorkeakoulujen joukossa paranee. Myös jatkossa hakijoista kilpaillaan, ja uusi kampus tulee lisäämään hakijoita ja kilpailumahdollisuuksia tältä osin, sanoo Aino-Maija Luukkonen.

Miten SAMKia pitäisi kehittää? Luukkonen toteaa, että nyt pannaan täytäntöön niitä asioita, joista on vastikään päätetty, kuten nuorten sairaanhoitajakoulutuksen keskittäminen Poriin. Vaikeita rakenteellisia ratkaisuja on viime vuosina tehty myös Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä, kun sisäänottoja on lopetettu. Jatkossa pitää – ja on voitava – keskittyä sisältöihin ja opetuksen laatuun. Luukkonen ja Koski profiloivat SAMKia selvästi yrittäjyyden ja yrityselämän kautta. – Lisää yritysyhteistyötä ja yrityslähtöisyyttä, soveltavaa tutkimusta yhdessä yritysten kanssa. Esimerkiksi Rolls Royce on suitsuttanut SAMKia tästä syystä. Se on avain ilman muuta, ja sitä kautta tulee kaikki muu, myös vetovoima. Tehdään omista lähtökohdista omin eväin. Se on pitkäjänteistä ja sitkeää hommaa. Myöskään ilman kansainvälisyyttä ei pärjätä, haluttiin tai ei, sanoo Koski. Hän nostaa esiin samkilaisia, jotka ovat tehneet pitkään ja ansiokkaasti töitä yrityselämän kanssa. – Yrityselämää pitää ymmärtää voidakseen kouluttaa työelämään, toteaa Koski. Luukkonen tähdentää lisäksi kansainvälistymisen fokusoimista: valitaan kumppanit ja syvennetään yhteistyötä niiden kanssa. Tässä sekä Luukkonen ja Koski näkevät hyviä yhteistyön mahdollisuuksia Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöllä konkreettisia hankkeita ja koulutusvientiä aikaansaadaan tehokkaammin. – Kannustaisin myös henkilökuntaa vaihtoon, se on hyödyllistä oman ammatillisen kasvun ja kehittymisen kannalta. Sitä vo6

| AGORA 3/2014

lyymiä voisi nostaa – sehän voisi olla once in a lifetime -juttu, sanoo Luukkonen. Hän toivoo myös, että ulkomaalaiset opiskelijat tuntisivat itsensä tervetulleiksi Poriin.

Mitä mieltä kampuksista? Uusia kampuksia suunnitellaan sekä Porissa että Raumalla. Luukkonen on innoissaan Porin kampuksesta. – Mitä uuden kampuksen ympärille tulee kehittymään, on mielenkiintoista ja täysin innovatiivisuudesta kiinni. Kun matkakeskus tulee siihen viereen, se on logistisesti hyvä paikka. Ja nuoret näkyvät katukuvassa sen sijaan, että olisivat Vähäraumalla. He tuovat tulevaisuudenuskoa. Kampusratkaisuun liittyy myös pettymyksiä, sillä Porin yliopistokeskus ei ole tulossa samalle kampukselle. – Minä olisin pitänyt sitä tulevaisuuteen tähtäävänä ratkaisuna. Minulle se oli henkilökohtainen pettymys. Vertikaalisen yhteistyön ja synergian saavuttamisessa se olisi ollut parempi ratkaisu. Alkaen kielet, opiskelijapalvelut, kirjasto, terveydenhuolto, liikuntamahdollisuudet. Aika ei ollut siihen kypsä täällä, mutta muualla tällainen yhteistyö on jo tiivistymässä. Luukkonen muistuttaa myös siitä, että opiskelijat tekevät jo yhteistyötä opiskelijatalo Saikussa, jossa Porin kaupunki on ollut aloitteellinen tekijä yhdessä opiskelijoiden kanssa. – Yhteinen kampus ei olisi ollut uhka duaalimallille eli ammattikorkeakoulujen ja yliopiston erillisyydelle. Ei se olisi koulutuksen ja tutkimuksen sisältöihin vaikuttanut. Yliopistoilla on oma tutkimuksen funktionsa, ja niin on ammattikorkeakouluillakin – niiden mukaan tulostakin mitataan. – Yliopistokeskus on keskeisin yhteistyökumppani, ei kilpakumppani, sanoo Luukkonen. Luukkoselta on aivan pakko kysyä, millaisen näkymän hän haluaisi uuden kampuksen pääovesta sisälle mennessään. – Näen sieluni silmin aulan, ja siellä paljon elämää ja toimintaa. Sen pitää olla sellainen, että siellä voi oleskella, samalla niin kuin olohuone. Eivät nykyajan opiskeluympäristöt ole isoja auditorioita ja luentosaleja. Ollaan tekemässä tulevaisuuden kampusta ja opiskeluympäristöä, sanoo Luukkonen. Raumalla lisärakennustarvetta on vähemmän, sillä olemassa olevaa rakennus-

kantaa hyödyntämällä päästään pitkälti eteenpäin. Koski ymmärtää rakentamiseen liittyvän varovaisuuden, mutta näkee toimintojen keskittämisen tarpeellisena. – Hyvä ja välttämätön juttu vetovoiman kannalta. Ei siitä tule mitään, että pyöritään pitkin poikin kaupunkia, vaikka välimatkat ovat lyhyitä. Toinen aste ja yrityspuisto tulevat samaan yhteyteen – perustyöelämä, teollisuus ja tutkimus sekä soveltava tutkimus kaikki samassa. Muutenkin yhteistyö on Kosken mielestä ainoa vaihtoehto oppilaitoksien tulevaisuuden takaamiseksi. Ja se ettei tehdä päällekkäistä työtä, vaan yhteistyötä, kuten nyt SAMK ja Winnova merenkulussa.

Entäpä yhteistyö Turun AMK:n kanssa? Varsinais-Suomesta Satakuntaan siirtynyt Koski puhuu vahvasti SAMKin ja Turun AMK:n liittouman puolesta. Hän painottaa sitä, että yhteistyötä kannattaa tehdä omaehtoisesti, ennen kuin siihen pakotetaan. Sekä Koski että Luukkonen uskovat, että liittouman myötä päästään viimein konkretiaan, tekemään aitoa yhteistyötä käytännön toiminnan tasolla. Mahdollisuuksia on selkeään yhteisen profiilin nostoon kansainvälisesti. – Ettei keskitytä Lounaisrannikolla kilpailemaan, vaan ne ovat ulkomaat, joissa se kilpailu on, toteaa Koski. – Yhteistyössä Turun AMK:n kanssa en näe uhkia. On ajateltava sitä, missä mitäkin koulutusta kannattaa tarjota. On tiettyjä koulutuksia, joiden pitää olla täällä. Sitten on tiettyjä erikoiskoulutuksia, joita voi miettiä – ettei kaikkia kaikkialla. Harjoittelupaikkojen riittävyys on tärkeä asia, ei niinkään se, missä teoriakoulutusta annetaan, ja esimerkiksi sote-alalla harjoituspaikkoja riittää koko maakunnassa, sanoo Luukkonen.

Luukkonen nostaa esiin Satakunnan korkeakoululaitoksen ja siihen liittyvän yhteistyön. Yhteistä on muutenkin käytännön tasolla paljon enemmän kuin olisi voitu parikymmentä vuotta sitten kuvitellakaan. Winnova, SAMK, sairaanhoitopiiri jo ovat yhteistä. Satamilla on yhteistyötä.

JOS OPISKELISIN SAMKISSA... opiskelisin merenkulkualaa, ei siit o kahta kysymystä, sanoo Koski heti.

Koski kuvaa raumalaisia itsenäisiksi. Omissa porukoissaan viihtyvät raumalaiset haluavat kuitenkin avata ovia myös muualle ja yhteistyötä Porin kanssa tehdään varsinkin Helsingin suuntaan, sanoo Koski. – Molemmille tärkeissä asioissa tehdään yhteistyötä. Aamulla vilkkaasta työpaikkaliikenteestä näkee, ettemme ole niin kaukana toisistamme, todellakaan, sanoo Luukkonen. Siihen liittyykin se varsin pysyvä Rauman ja Porin suhteissa: – Yhdessä lobataan tuota toivotonta kasitietä, sanoo Koski. ■

SAMK PORISSA JA RAUMALLA ›› reilusti yli 3000 opiskelijaa Porissa ›› yli 1500 opiskelijaa Raumalla ›› molemmissa koulutus keskittymässä yhdelle kampukselle

Porin ja Rauman yhteistyö? Kosken mukaan yhteistyötä ei ole paljon, mutta toisaalta ei nahinoitakaan. Keskinäisiin kamppailuihin ei kannata haaskata alueen energiaa. – Meillä on täysi työ, että saadaan pidettyä kiinni siitä, mitä meillä jo on. Porin yliopistokeskus esimerkiksi – se ei ole niin itsestään selvää aikana, jona kaikkeen tartutaan kiinni, sanoo Koski. AGORA 3/2014

PUHEENVUORO

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

RAHOITUSMALLISTA LAATUA Ammattikorkeakoulujen

rahoitus-

On siis paikallaan, että rahoitusmal-

kertaisesti Etelä- ja Länsi-Suomeen

malli ei ehtinyt kulua käytössä kuin

lia uudistetaan. Jossain määrin olen

verrattuna. Ohjelmakaudella 2014–

kahdeksan kuukautta, kun opetus- ja

huolissani siitä, että työryhmän aset-

2020 tämä epäsuhta vain korostuu,

kulttuuriministeriö jo perusti työryh-

tamiskirje antaa evästyksenä työryh-

rakennerahastotukia kohdistuu Poh-

män rahoitusmallin uudistamiseksi.

mälle listan uudistustarpeista, jotka

jois- ja Itä-Suomeen asukasta kohti yli

Työryhmän asettamiskirjeessä aivan

mielestäni eivät ole uudistuksen ja

seitsemänkertainen määrä verrattuna

oikein todetaan, että suomalaiset

tulevaisuuden haasteiden kannalta

Etelä- ja Länsi-Suomeen. Olen laske-

korkeakoulut kilpailevat yhä kansain-

keskeisimpiä. Esimerkiksi opiskelija-

nut, että yksin tämä mittari aikaansaa

välisemmässä toimintaympäristössä.

palautejärjestelmä ei kaipaa uudis-

nykyisessä rahoitusmallissa yli 12

Menestyminen tässä ympäristössä

tamista. Se on nykymuodossaan yk-

miljoonan euron siirtymän Etelä- ja

edellyttää rohkeaa strategista ke-

sinkertainen, läpinäkyvä ja kohdistuu

Länsi-Suomen ammattikorkeakouluil-

hittämistä, resurssien tehokasta ja

oikeanlaisiin kysymyksiin.

ta Itä- ja Pohjois-Suomen ammatti-

joustavaa käyttöä sekä vahvaa kan-

korkeakouluille.

sainvälistymistä. Tästä voidaan jatkaa sen pohtimista mitä pitäisi mitata, ja

Pelkkä

minkä perusteella perusrahoitus tulisi

määrä ei siten ole kestävä parem-

jakaa.

muuden mittari. Aivan saman kom-

ulkopuolisen

rahoituksen

mentin voi esittää esimerkiksi julkaiAsettamiskirjeessä kyisen

todetaan

rahoitusmallin

ny-

huomioivan

lakisääteiset tehtävät laajasti ja korostavan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tämä antaa vaikutelman

sujen määrästä – määrän lisäksi, tai

Jos mittaa määrää, niin määrää myös saa.

hyvästä ja tasapainoisesta mittaris-

| AGORA 3/2014

vaikuttavuutta.

Vaikuttavuudeltaan

tieteellinen julkaisu arvostetussa lehdessä painii aivan eri sarjassa kuin erimerkiksi tämä asiakaslehteen kir-

tosta, mutta vaikutelma on väärä. To-

sen sijaan, pitäisi mitata julkaisujen

joitettu puheenvuoro. Rahoitusmallin

siasia on, että nykyinen rahoitusmalli

Toisaalta asettamiskirjeessä jää ko-

mukaan molemmista saa kuitenkin

painottaa tehokkuutta suhteettoman

konaan tunnistamatta useita polttavia

yhden pisteen.

suurella painoarvolla suhteessa edel-

uudistustarpeita.

lä mainittuihin tulevaisuuden haastei-

nan keskeisin mittari, T&K-toiminnan

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli

siin. Laatua ja vaikuttavuutta mittaa

rahoitus,

on jo osoittanut tehonsa, tehokkuus

ainoastaan kaksi mittaria: opiskelija-

keakouluille pääosin aluekehitysra-

ammattikorkeakouluissa

palaute ja työllistyminen. Kaikki muut

hoituksesta. Tämän rahoituksen saa-

vuosina selvästi kasvanut. Rahoitus-

mittarit ovat tehokkuusmittareita, mi-

tavuus taas vaihtelee voimakkaasti

mallin tehovaikutus on niin merkittä-

taten määrää. Jos mittaa määrää, niin

alueittain. Itä- ja Pohjois-Suomeen

vä, että suuntaamisessa on toimittava

määrää myös saa, laadun ja vaikutta-

kohdennetaan EU:n alue- ja rakenne-

tasapainoisesti ja ennakoiden.

vuuden kustannuksella.

rahastotukia asukasta kohden monin-

Tutkimustoimin-

muodostuu

ammattikor-

viime

harjoittelevat kohtaamista koko ajan TEKSTI: Merja Sallinen & Maija Kangasperko | KUVAT: Tomi Glad

Markus Kajo kirjoitti aikoinaan pakinassaan, että Suomessa kivointa on fysioterapeuteilla. Perusteluna hän toteaa, että ”fysioterapeutti on ihminen, jonka psyyke ja fyysinen DNA on lähempänä typpioksiduulia ja kumipuuta kuin apeaa kansaamme”. Onkin totta, että koulutukseen hakeutuu reippaita, ulospäin suuntautuneita ja liikunnallisesti aktiivisia nuoria.

Fysioterapian koulutusohjelma on jo vuosia ollut SAMKin suosituin hakukohde. Jokaista aloituspaikkaa kohti on ollut kaikki hakijat huomioiden jopa 30 hakijaa ja viime kevään haussa ensisijaisia hakijoita oli ennätyksellisesti 12 aloituspaikkaa kohden. Suomessa fysioterapian koulutusta järjestetään SAMKin lisäksi 14 muussa ammattikorkeakoulussa, ja viime kevään haussa SAMK oli näistä neljänneksi suosituin. Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja johtavat fysioterapeutti (AMK) -tutkintoon, joka kuuluu Valviran valvomiin terveyden-

Merja Sallinen vuonna 2012 aloittaneen opiskelijaryhmän tunnilla. Opiskelijat edessä vasemmalta Aapo Tamminen ja Tommy Oksa.

OPETUS

FYSIOTERAPEUTIT

Shutterstock

huollon laillistettuihin ammattitutkintoihin. Fysioterapeutin työssä keskiössä ovat liikkumis- ja toimintakyvyn rajoitukset sekä niiden ennaltaehkäisy ja kuntoutus eri terapiakeinoin. Terapia voi sisältää manuaalista käsittelyä, fyysisten ominaisuuksien harjoittamista tai vaikkapa elämäntapoihin liittyvää terveysneuvontaa tai ohjausta, joten hyvästä oman kehon hallinnasta ja koordinaatiokyvystä sekä sosiaalisista taidoista on arkityössä huomattavasti hyötyä. ▶

AGORA 3/2014

Onnistumisen kokemukset vievät ammatillista kasvua huimin harppauksin eteenpäin.

Terapiataitojen taustalla on vahva teoreettinen osaaminen muun muassa ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja liikkeen hallinnasta ja ohjauksesta sekä sairauksien vaikutuksista.

Harjoittelua tunneilla ja työelämässä Lähes kaikkiin ammattiaineiden opintojaksoihin sisältyy harjoittelua. Osassa taitoja harjoitellaan opiskelijapareina tai pienryhmissä, osassa on mukana ”oikeita” asiakkaita tai asiakasryhmiä. Näin opiskelijat pääsevät heti ensimmäisestä lukukaudesta alkaen kokeilemaan turvallisesti taitojaan ja tietojaan ohjatussa tilanteessa jo ennen varsinaista työelämässä tapahtuvaa harjoittelua. Opinnoissa käytännön harjoittelulla on iso rooli. Opintojaksoihin sisältyvän harjoittelun lisäksi fysioterapiakoulutuksessa harjoittelua tehdään työelämässä yhteensä 45 opintopisteen verran. Harjoittelupaikkoina

HANNA TUOMINEN kuormitusfysiologia, kuntotestaus, eläinfysioterapia VIVEKA HÖIJER-BREAR terveyden edistäminen ja kansainväliset asiat

MAIJA KANGASPERKO tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia

ESA BÄRLUND neurologinen fysioterapia

ovat esimerkiksi sairaalat, terveyskeskukset, yksityiset hoitolaitokset ja kuntoutuskeskukset tai erityisliikunnan palvelut. Fysioterapian opiskelijat tekevät yhden harjoittelujakson – noin viisi viikkoa – SAMKin Soteekki-palvelussa tai jossain muussa yrittäjyyteen ja innovatiivisiin palveluihin valmentavassa yksikössä.

Tärkein työväline kulkee mukana aina Fysioterapeutille omat kädet ovat tärkein työväline: niillä tutkitaan esimerkiksi anatomista rakennetta, nivelten asentoa tai sitä, miten jännittyneeltä lihaskudos tuntuu, mutta myös ohjataan liikettä tai käsitellään pehmytkudoksia. Alkuvaiheessa osalle opiskelijoista jo pelkästään toisen opiskelijan lähellä oleminen on haastavaa, koskettamisesta puhumattakaan. Opintojen aikana opiskelijat saavat ”siedätyshoitokuurin” toisen ihmisen kosketukseen käytännön harjoitustunneilla. Opettajat ohjaavat opis-

JOHANNA VÄHÄ-JAAKKOLA neurologinen sekä lasten fysioterapia HELI LAMMINEN Soteekki

Lähes kaikki fysioterapian opettajat opettavat sekä suomeksi että englanniksi. Leppänen, Sallinen, Jaakkola-Hesso sekä kuvasta puuttuva Merja Koivuniemi hoitavat myös kuntoutusohjauksen ja suunnittelun koulutuksen opetuksen. Sallinen ja Jaakkola-Hesso vastaavat kuntoutuksen ylempi AMK -koulutuksesta. 10

| AGORA 3/2014

kelijoiden otteita sananmukaisesti kädestä pitäen ja demonstroivat tarvittaessa omin käsin, jotta opiskelija saa tuntuman siihen ”miltä pitäisi tuntua”. Epäilemättä opintojaksoista saatavassa palautteessa toistuvat kommentit siitä, että fysioterapiaopettajat ovat helposti lähestyttäviä, johtuvat edellä kuvatusta todellisesta lähityöskentelystä: niin sanotusti ”iholla oleminen” vaatii omien rajojen ylittämistä niin opiskelijoilta kun opettajiltakin. Omia rajojaan ja asenteitaan opiskelijat joutuvat testaamaan opintojen aikana monenlaisissa tilanteissa. Joillekin työskentely vaikeavammaisten asiakkaiden kanssa voi aluksi tuntua ylivoimaiselta, ja joillain ei ole lainkaan aikaisempia kokemuksia ikäihmisten kanssa työskentelystä. Onnistumisen kokemukset esimerkiksi pyörätuolitanssin kehittelystä ja ohjaamisesta asiakasryhmälle soveltavan liikunnan tunnilla tai ikäihmisten toimintakykytestauksesta palvelutalon asukkailla vievät ammatillis-

TARJA JAVANAINEN-LEVONEN soveltava liikunta, liikunnan didaktiikka

ta kasvua huimin harppauksin eteenpäin. Opintojen edetessä vastuu tilanteiden suunnittelusta ja toteutuksesta siirtyy yhä enemmän opiskelijoille itselleen ja opettajan rooli muuttuu enemmän sparraajaksi ja palautteen antajaksi.

Tutorointi tukee ammatillista kasvua Ammatillista kasvua tuetaan fysioterapiakoulutuksessa myös tutoroinnin avulla. Sen tarkoituksena ei ole vain opintojen etenemisen seuranta, vaan myös pohtia yhdessä opiskelijan kanssa miten hänen taitonsa ja tietonsa ovat kehittyneet. Lisäksi mietitään, mikä tuntuu erityisen haastavalta ja mikä voisi olla hänen omia tavoitteitaan palveleva seuraava harjoittelu – kuitenkin niin, että kaikki ammattipätevyyden edellyttämät keskeiset osa-alueet tulevat katetuiksi. Etenkin alkuvaiheessa tutoroinnissa kiinnitetään paljon huomiota ryhmädynamiikkaan, sillä kokemuksemme mukaan

MARI TÖRNE sydänfysioterapia, kuormitusfysiologia, liikuntalääketiede

SIRPA JAAKKOLA-HESSO työfysioterapia ja ergonomia

hyvä ilmapiiri ryhmässä näkyy myös opiskelutuloksissa, etenkin kun opiskelu on ajoittain paitsi ajallisesti ja älyllisesti, myös henkisesti vaativaa. Tutoroinnin tavoitteena voi ajatella olevan tutkinnon suorittanut ammattilainen, joka täyttää paitsi viralliset vaatimukset myös luonnehdinnan: fysioterapeutti tarvitsee tieteentekijän aivot, taitelijan kädet ja humanistin sydämen.

Kirjoittajat toimivat fysioterapian ja kuntoutuksen opettajina SAMKissa.

INFO ›› SAMKissa kaksi fysioterapian koulutusohjelmaa, suomen- ja englanninkielinen. Fysioterapian opinnot aloittaa vuosittain 40–45 opiskelijaa. ›› suomenkielistä koulutusta Porissa 30 vuotta ›› englanninkielistä koulutusta 20 vuotta ›› Englanninkieliseen koulutukseen on osallistunut opiskelijoita yli 40 maasta.

KATI KARINHARJU soveltava liikunta, liikunnan ohjaus, esteettömyys

ERJA LEPPÄNEN neurologinen fysioterapia, johtaminen, kliininen harjoittelu

MARJO KECKMAN terveyden edistäminen, mielenterveysfysioterapia

MERJA SALLINEN tiimivastaava

Lue myös: Alumnista opettajaksi AGORA 3/2014

▶ |

ALUMNISTA OPETTAJAKSI:

Ihanaa opettaa toiselle jokin taito! TEKSTI: Merja Sallinen & Maija Kangasperko | KUVA: Tomi Glad

Mari Törne ja Johanna Vähä-Jaakkola ovat molemmat valmistuneet fysioterapeutiksi SAMKin englanninkielisestä koulutuksesta. Maisteriopinnot Mari suoritti Jyväskylässä pääaineenaan liikuntalääketiede ja Johanna Tampereella terveyshallinnon pääaineessa. SAMKin opettajana Mari on ollut viisi ja Johanna nelisen vuotta.

PHYSIOTHERAPY ANNIVERSARY SEMINAR 13.10.2014 Tiilimäen kampuksella samk.fi/physiotherapy_ anniversary_seminar

– Oma ryhmäni oli toinen englanninkielinen ryhmä SAMKissa, jolloin olimme vielä niin sanottu ”testiryhmä”, Mari kertoo. – On ollut mahtavaa nähdä, miten paljon englanninkielinen koulutusohjelma on kehittynyt 20 vuoden aikana. Omista kokemuksistaan SAMKin opiskelijoina Mari ja Johanna kokevat olevan monenlaista hyötyä nyt opettajan ja tutorin tehtävissä. – Entisenä opiskelijana elän nykyisten opiskelijoiden mukana vahvasti heidän ammatillisen kasvunsa prosessissa. Esimerkiksi kolmannen vuoden aikana pitkään ulkomaanvaihtoon lähtevien hermoilua katsellessani muistan aina sen jännityksen ja pelon omasta selviytymisestä, Mari kertoo. – Ehkä yksi pointti, jota omien opintojen kautta haluaa nyt vielä enemmän tuoda

Mari Törne ja Johanna Vähä-Jaakkola

| AGORA 3/2014

esille, on se monipuolisuus, mihin tässä ammatissa voi suunnata tulevaisuutensa ja että on ihan ok olla se ”ei-tyypillinen fyssariopiskelija”. Fysioterapian opiskelu ei oikeastaan sulje mitään pois ja koulutukseen voi yhdistää monen eri alan osaamista, Johanna jatkaa. – Tutoroinnissa koen vahvuutena sen, ettei omista opinnoista ole vielä kovin kauaa ja opiskelijan asemaan on helppo eläytyä. Hyvä kokemus, joka itseltä opintojen ajalta on, ohjaa minua edelleen: yksikin ”lähestyttävä” opettaja, oma tutor tai joku muu, riittää opiskelijalle siinä tilanteessa, kun on tarve saada asiansa sanottua, Johanna pohtii. – Mietin minäkin fysioterapiaopintojen aikana, kuinka kivaa olisi olla pulpetin toisella puolella sitten joskus. On ihanaa opettaa toiselle jokin taito! ■

ALUMNIKOLUMNI

ALUMNIKOLUMNI Katri Kujanpää Valmistui SAMK:sta ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja toisen kerran "toivottavasti vuonna 2014". Työskentelee Prizztech Oy:ssä viestintäpäällikkönä.

MAHDOLLISUUS HAASTAA OMA OSAAMINEN Lapseni aloitti koulun. Pieni pellavapää lähti

kus elämässä asiat loksahtelevat paikoilleen ja

ekalle luokalle reippain mielin ja äidin sydäntä

hetkestä pitää tarttua kiinni.

kouraisi. Osaako, oppiiko, tykkääkö, saako kavereita… Tiedätte kyllä. Oman koulutaipaleen alku

Hyvässä

pulpahti mieleen. Keväällä 1981 oli Kankaanpään

merkitys ja yhteiskunnan symbioosi. Julkinen

työelämässä

ymmärretään

ihmisen

Kyynärjärven ala-asteella tutustumispäivä. Kave-

sektori ja yksityinen sektori eivät kilpaile: toista

rin kanssa innostuimme niin, että halusimme tulla

ei olisi ilman toista. Ilman kunnallista päivähoitoa

seuraavanakin päivänä. Opettaja oli fiksu nainen,

en olisi voinut käydä töissä. Ilman opettajia en

eikä suitsinut kahden pienen innokkuutta, vaan

olisi voinut enkä voisi opiskella. Ja nämä puoles-

antoi luvan ja niinpä me heiluimme mukana koko

taan eivät olisi mahdollisia ilman yksityisen sek-

loppuviikon. Koulun aloittaminen syksyllä sujui-

torin tuottamaa taloudellista hyvinvointia. Siksi

kin sitten helposti. Taidettiin vähän brassaillakin

en ymmärrä, kuka voittaa ja miksi, jos rakennam-

muille, että hei, ollaan oltu täällä ennenkin.

me henkistä muuria näiden kahden välille.

Ekan luokan opettajan kannustava suhtautuminen opintien aloittamiseen lienee yksi syy siihen, että olen opiskellut myös aikuisena. Kaksi vuotta sitten aloitin SAMKissa ylemmän AMKin opiskelun, tavoitteena fressata omaa päätäni ja saada tradenomin tutkintoni päivitettyä ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Aikuisopiskelussa kiehtovimpia ovat olleet ne hetket, kun tunnistaa omien tietojensa ja ymmärryksensä rajallisuuden ja samalla ne hetket, kun tunnistaa ja tajuaa

Ihmisestä pitää ottaa kaikki irti, positiivisella tavalla.

osaavansa jonkin asian, vaikka ei ole aiemmin sitä tiedostanut. Moni juttu sekoittaa pään posi-

Elelemme laatikoissamme näkemättä sitä yh-

tiivisella tavalla; uudet asiat vievät omaa pääkop-

teiskunnallista kokonaisuutta, josta hyvä työ ja

paa pois aivojumista, siitä, että tekee kaiken niin

tuottavuus rakentuvat. Toimialasta riippumatta

kuin aiemmin.

ihminen on ollut keskiössä jo pitkään, josko kaikki eivät tiedosta sitä. Ihminen tekee työn. Kukois-

Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja ehkä jo talvella

taakseen ihmisen pitää tietää, minkä puolesta

pulkassa. Lapseni koulun alkaessa jäin myös itse

hän työskentelee ja miksi; mikä on hänen pa-

opintovapaalle kolmeksi kuukaudeksi. Ja ei, en

noksensa isossa kuvassa. Ihmisestä pitää ottaa

todellakaan saanut omantunnontuskia. Jos joku

kaikki irti, positiivisella tavalla. Antaa ihmiselle

moittii pienen breikin työelämästä ottavia down-

mahdollisuuksia haastaa oma osaamisensa, ylit-

shiftaajiksi, yhteiskunnan hyvinvointia hidasta-

tää itsensä. Siihen on erilaisia tapoja, on työpaik-

viksi laiskottelijoiksi, siitä vaan. Itse vain kiitän

ka sitten koulu, sairaala, hampurilaisravintola tai

lämpimästi yhteiskuntaamme ja työnantajaani

konepaja. Opiskelunkin mahdollistaminen on

siitä, että tämä ylipäätään on mahdollista. Jos-

yksi tapa. Kiitän ja suosittelen. AGORA 3/2014

YRITTÄJYYS

Rapukuningas Jonas Karlsson

käy merroilla Säkylässä TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Veera Korhonen

Ravustuskausi pitää Tomi Travantin (vas.) ja Jonas Karlssonin kiireisenä Säkylän Pyhäjärvellä.

| AGORA 3/2014

Tänä vuonna Satakunnan ammattikorkeakoulu valitsi vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi Jonas Karlssonin, jonka yritys on Turussa toimiva äyriäisten tukku- ja vähittäiskauppa Rapukuningas Ky. Karlsson ravustaa Säkylän Pyhäjärvellä. Turussa yrityksellä on noutopiste, mutta eläviä tai keitettyjä rapuja voi tilata kaikkialle Suomeen. Karlsson järjestää myös rapusafareja. Viime keväänä perustetun yrityksen toiminnan arvoja ovat ekologisuus, laatu ja asiakaskeskeisyys.

– Haluaisin laajentaa yritystoimintaa muihin mereneläviin. Niitä on kaikkia hienoja lajeja vaikka kuinka paljon. Vapaana eläviä lajeja, joista ihmiset Suomessa eivät tiedä. Mutta mahdollisimman läheltä ja mahdollisimman isoista populaatioista – en halua tukea tehokasvatusta missään muodossa, Jonas Karlsson kertoo. – Olen lukenut tutkimuksia, että jos tehokalastus jatkuu, vuonna 2048 kaikki valtameret ovat tyhjiä näistä merenelävistä.

Katse jo Barentsinmerelle Nykyisen laajuinen toiminta pitää yrittäjän ja hänen osa-aikaisen työntekijänsä Tomi Travantin kiireisenä. – Sesonki on nyt. Ja vaikka ravustuskausi kestää lokakuun lopulle, rapuja ei mene silloin enää niin paljon kaupaksi. Silloin odotellaan jo joulua. Nyt kaikki ravut ovat menneet, mitä olemme saaneet. Isoja rapuja menisi kuinka paljon vain. Kun kausi loppuu, Norjassa alkaa kuningasravun kalastus. Jopa kymmenkiloisiksi kasvavien rapujen populaatio on Barentsinmerellä liian suuri. Tarkoituksena on aloit-

Meille ei tarvitse sanoa, että hymyilkää, kun viette asiakkaille tuotteita. Teemme sen ihan omasta intohimosta tätä hommaa kohtaan.

taa kuningasrapujen raakapakastetuonti mahdollisimman nopealla kierrolla. – Olen maistanut kuningasrapua, joka on ollut vuosia pakkasessa. Ja olen maistanut sellaista, joka on ollut vain viikon–kaksi. Niistä ei voisi uskoa, että ovat samaa tuotetta. Se on tuoreena ihan paras rapu. Vaikka Karlsson tiesi, että yrittäjän työ on kokopäiväistä, häntä on silti yllättänyt työn määrä. Hän matkaa Säkylään merroille jo neljän–viiden aikaan aamulla ja päivät saattavat venyä Turussa kymmeneen asti illalla. – Joskus tuntuu, ettei ehdi kengännauhojakaan sitoa. Täytyy vain juosta paikasta toiseen. Mutta ei meille tarvitse kenenkään sanoa, että hymyilkää, kun viette asiakkaille tuotteita. Teemme sen ihan omasta intohimosta tätä hommaa kohtaan, hän naurahtaa. Haaveissa siintää kuohuviini–mereneläväcocktailbaari -tyyppinen ravintolatoimintakin. – Olen intohimoinen kokkailija ja omasta mielestä hyväkin siinä, Karlsson virnistää.

Palkinto pitkäjänteisestä työstä Toimelias yrittäjä on saanut henkisen ravunpureman jo nuorena, kun hän kävi perheen kanssa nostelemassa mertoja Säkylässä. Nyt liiketalouden opinnot Rauman Kanalikampuksella ovat loppusuoralla. Hän kertoo saaneensa hyvää tietoa taloushallinnon asioista. Vaikka yrityksen taloushallinto onkin ulkoistettu, asioista on hyvä ymmärtää. Samoin myynnin ja markkinoinnin opinnoista on ollut hyötyä. – Tässähän sitä silti parhaiten oppii, tekemällä, hän toteaa. Karlsson ei ehtinyt olla kauaa Yrityskiihdyttämön suojissa. – Minulla oli konsepti valmiina, olen saanut Yrityskiihdyttämöstä lähinnä potkua aja-

KUKA? ›› Jonas Karlsson, 28 vuotta, naimisissa ›› Kotoisin Turusta ›› Opiskelee Rauman Kanalikampuksella liiketaloutta. ›› Yritys: Rapukuningas Ky www.rapukuningas.fi

tuksiini. Sieltä näytettiin heti vihreää valoa. Olen kyllä jo vuosia ja vuosia tätä hommaa mielessäni pyörittänyt. Palkinto myönnettiin juuri pitkäjänteisyyden ansiosta. – Yhdessä jumpattiin se mikä vielä jumpattavissa oli, vahvistaa palkinnon luovuttanut yrittäjyyspäällikkö Teppo Lundell. – Jonas Karlsson on kehittänyt pitkäjänteisesti yritystään, jonka idea on syntynyt oman intohimon kohteena olleesta harrastuksesta. Rapukuningas on ensiluokkainen esimerkki siitä, miten opiskelijan oma innokkuus muuttuu realismiksi ja siitä pitkäjänteisellä työllä aidoksi asiakkaita palvelevaksi yritystoiminnaksi, kertoo Lundell.

Ennätyssaalis osui kohdalle Viime syksynä Karlsson sai saaliiksi tähän asti suurimman rapunsa. Silloinen Suomen ennätysrapu oli 16,8-senttinen. Hän sai pari milliä sitä pienemmän ravun, joka näytti jo pieneltä hummerilta. Ravusta otettiin kuva, mutta sen annettiin elää järvessä loppuun asti. Yrittäjä ei ymmärrä päivittelyä siitä, että ravut kärsisivät kun ne rapujuhlissa keitetään elävältä. – Olen itse todella eläinrakas ihminen. Ravulle on inhimillisin tapa kuolla, kun se heitetään kuumaan veteen. Se menee lämpöshokkiin ja kuolee sekunnissa. Luonnossa ne syövät toisiaan tai kalat syövät niitä elävältä. Onko kiireinen yrittäjä ehtinyt viettää itse rapujuhlia? – Yhdet juhlat olen ehtinyt pitää. Toiset on vielä sovittu pidettäväksi.

AGORA 3/2014

INNOVAATIOT

YDINRYHMÄ

KEKSELIÄSTÄ YHTEISTYÖTÄ TEKSTI: Kari Laine | KUVA: Veera Korhonen

›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Ari-Pekka Kainu, KM Merja Sallinen, TtT Mirka Leino, FM Petteri Pulkkinen, TkT Kari Laine, TkT (ryhmän vetäjä) Niko Kandelin, TkL Teemu Santanen, DI

Innovaatiot-tutkimusryhmä tutkii innovaati-

misessä sekä tutkimusyhteistyössä muiden

oiden ja innovaatio-osaamisen syntymistä

korkeakoulujen kanssa. Parhaillaan on käyn-

korkeakoulutuksen ja yritysten yhteistyössä,

nissä Turun ammattikorkeakoulun, Jyväsky-

tutkimustiedon tehokkaita hyödyntämistapo-

län yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja

ja yrityksissä ja yhteisöissä ja innovaatioiden

Laurea ammattikorkeakoulun kanssa Inno-

luomisessa tarvittavaa osaamista. Lisäksi se

komppi-hanke opiskelijoiden innovaatiokom-

kehittää innovaatiotoimintaa tehostavaa tek-

petenssien, siis osaamisen, tunnistamiseksi,

niikkaa eli innovaatioteknologiaa.

kehittämiseksi ja mittaamiseksi.

Tutkimusryhmällä on monipuolinen osaaminen

Kansainvälisesti

mukaan ryhmän jäseniksi ja lupautuivat ole-

minnasta, tutkimustiedon kaupallistamisesta,

Kansainvälinen yhteistyö keskittyy julkaisu-

kien kanssa on tehty yhteistyötä jo vuosia, jo-

innovaatiokompetensseista, yrittäjyydestä sekä

toimintaan, tutkijoiden sparraukseen, esityk-

ten uuden tutkimusryhmän kanssa yhteistyö

innovaatioteknologiasta. Ryhmä on kansainvä-

siin kansainvälisissä konferensseissa sekä

käynnistyi nopeasti.

linen, jäseniä on myös Hollannista ja Saksasta.

yhteisten projektien toteuttamiseen kumppa-

ja kokemus vuorovaikutteisesta innovaatiotoi-

Kuvassa vasemmalta oikealle:

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@samk.fi www.samk.fi/tutkimusryhmät

maan mukana tutkijoiden ohjauksessa. Kaik-

nien kanssa. Keväällä ryhmä aloitti yhteistyön

Ryhmä vastasi keväällä saksalaisen Saar-

Satakunnassa ja Suomessa

Hollantiin, yhteistyökumppaneina Free Uni-

land Universityn kumppanipyyntöön ja pääsi

versity of Amsterdam ja Saxion University of

mukaan projektikonsortioon, joka yhdessä

Satakunnan alueella ryhmä tekee innovaa-

Applied Sciences sekä Saksaan, jossa kump-

jätti osaamisen siirron tehostamiseen liitty-

tioyhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa.

panina on Muenster University of Applied

vän hakemuksen EU:n Horizon 2020 -ohjel-

Toimintamuotoja ovat muun muassa innovaa-

Sciences. Matthijs Hammer Saxionista ehti

maan.

tioworkshopit. Ryhmä hakee aktiivisesti myös

jo vierailla SAMKissa keväällä, jolloin sovittiin

uusia yhteistyömuotoja.

muun muassa opiskelijaprojekteihin liittyväs-

Innovaatioworkshopien toteuttamiseksi on

tä yhteistyöstä ja yhteisistä julkaisuista. Myös

viritelty yhteistyötä useampaan suuntaan.

Kansallisesti ryhmä on mukana muun muas-

professorit Peter van der Sijde Amsterdamis-

Tämä on yksi alue, jossa voidaan tehdä yh-

sa innovaatioiden kaupallistamisen kehittä-

ta ja Thomas Baaken Mûnsteristä halusivat

teistyötä yritysten kanssa.

| AGORA 3/2014

TEKNOLOGIA

Yksilöllistä hyvinvointia TEKNOLOGIAN KEINOIN TEKSTI: Sari Merilampi | KUVA: Pauli Valo

Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimus-

ritään esittelemään myös kotimaisilla asian-

ryhmän (HET) tavoitteena on hyvinvoinnin ja

tuntijafoorumeilla.

terveyden edistäminen teknologian keinoin. Monitieteisessä ryhmässä kohtaavat vahva terveys- ja hyvinvointiosaaminen sekä teknologia- ja palveluosaaminen.

Alueellista, kansallista ja kansainvälistä tutkimustyötä

YDINRYHMÄ Kuvassa vasemmalta oikealle: ›› ›› ›› ›› ››

Enda Finn, MSc Andrew Sirkka, KTT Antti Koivisto, DI Sari Merilampi, TkT (ryhmän vetäjä) Mirka Leino, FM

Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä ja kehitysideoista! Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@samk.fi www.samk.fi/tutkimusryhmät

Satakuntalaisten toimijoiden kanssa on keTutkimusryhmä edesauttaa pääasiassa eri-

hitetty ja pilotoitu omaehtoisen kuntoutuk-

tyisryhmien hyvinvointia. Yksilölliset tarpeet

sen ja aktivoitumisen sovelluksia. Yhteis-

Institute of Technologyn ja ruotsalaisen

ovat tutkimus-, palvelu- ja teknologiakehitys-

työssä on toteutettu niin muistikuntoutusta

Mittuniversitetetin kanssa. Yhteishankkeissa

työn keskiössä. Tutkimushankkeissa mukana

kuin fyysistä liikuntaa sisältäviä mobiilipe-

tutkitaan hyötypelejä ja kehitetään anturitek-

on muun muassa ikääntyneitä, kehitysvam-

lejä sekä yhdistetty taidetta ja teknologiaa

nologiaa automaattiseen hyvinvoinnin seu-

maisia, liikuntarajoitteisia ja muistisairaita.

hyvinvoinnin

rantaan.

Kohderyhmän edustajat ovat parhaita asian-

sovelluksilla.

edistämiseksi

virikkeellisillä

tuntijoita heille suunnatussa kehitystyössä. Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä muiden

Mahdollisuuksia yrityksille

Tämänhetkisessä hanketoiminnassa keski-

korkeakoulujen kanssa. Ajankohtaisimpana

Tutkimusryhmä tarjoaa tukea ja asiantunte-

tytään mobiili-, peli-, RFID-, NFC- ja kone-

mainittakoon SAMKin ja Turun ammattikor-

musta alalla toimiville ja alasta kiinnostuneille.

näköteknologiaan sekä anturointi- ja mit-

keakoulun liittouman CoastALin puitteissa

Hyvinvointia edistävä teknologia luo yrityksil-

talaitteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään

tehtävä hyvinvointiteknologiatyö.

le ja hyvinvointipalveluiden tuottajille suuria

teknologian käytettävyys- ja käyttäjätut-

mahdollisuuksia, koska teknologian ja tekno-

kimukseen sekä teknologian terveys- ja hy-

Tutkimusryhmä vahvistaa osaamistaan ul-

logiasisältöisten palveluiden potentiaalista on

vinvointivaikutuksiin. Tutkimustuloksista voi

komaisten kumppaneiden kautta. Yhteistyö-

käytössä vain murto-osa.

lukea tieteellisistä julkaisuista, mutta niitä py-

tä tehdään erityisesti irlantilaisen Dundalk AGORA 3/2014

TÄRPIT TÄRPIT

SAMK LUKUINA Katso ajankohtaiset koulutukset Lisätietoja: www.samk.fi/ koulutuspalvelut/ ajankohtaista

1200 89 41 80

ja vähän päälle – SAMKin uusien aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden määrä syksyllä 2014.

aloitti ylempi AMK -opinnot.

ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa Raumalla englanninkielisessä liiketaloudessa ja kahdeksan Porissa fysioterapiassa. vaihto-opiskelijaa syyskaudella Tiilimäen, Tiedepuiston ja Kanalikampuksella.

Opiskelijat valitsivat Marja Flinckin parhaaksi opettajaksi SAMK ja opiskelijakunta SAMMAKKO palkitsivat vuoden parhaana opettajana lehtori Marja Flinckin (kuvassa keskellä). Flinck opettaa hoitotyön koulutusohjelmassa kliinistä psykologiaa ja päihdetyötä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä. Parhaan opettajan äänestivät opiskelijat. Perusteluissa opiskelijat totesivat muun muassa: "Aivan mieletöntä karismaa ja ammattitaitoa. Tuntuu että tämän opettajan tunneilla voisi istuskella vaikka vapaa-ajallaan ilman että yksikään hetki tuntuu ikävystyttävältä."

n tun ne illa vo isi "Tä mä n op ett aja va pa a-a jal laa n." a ikk istus ke lla va

> Flinckistä enemmän Agoran seuraavassa numerossa. SAMKin elokuisilla henkilöstöpäivillä palkittiin myös henkilökunnan vuoden samkilaiseksi valitsema lehtori Kirsti Santamäki (oikealla), joka on myös tuore pääluottamusmies. Vuoden aloite -palkinnon sai Eeva Yli-Laurila, jonka aloite liittyy SAMKin prosessien parantamiseen. Palkinnoksi saadut taulut ovat Kankaanpään taidekoulusta valmistuneiden kuvataiteilijoiden grafiikkaa.

Veera Korhonen

ERJA KUURILA VÄITTELI URAOHJAUKSESTA Erja Kuurila SAMKin henkilöstöpäivässä palkitsemassa vuoden aloitteentekijää.

Tehokas uraohjaus vähentäisi ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämistä, toteaa SAMKin laatupäällikkönä toimiva Erja Kuurila väitöstutkimuksessaan, joka tarkastettiin Raumalla 29.8.2014. Opiskelijat aloittavat opintonsa erilaisin urasuunnitteluvalmiuksin. Jotta uraohjausta voitaisiin kohdentaa paremmin, ohjaajan pitäisi tunnistaa epävarma urasuunnittelija heti opintojen alkuvaiheessa. – Sattumalta koulutukseen tulleita ei tule nähdä potentiaalisina opintojen keskeyttäjinä. Päinvastoin nuoria tulisi kouluttaa havaitsemaan sattumalta elämässä eteen tulevia valinnan mahdollisuuksia, ja ohjata heille taitoja, joilla näitä satunnaisia tekijöitä pystyy käyttämään hyödykseen, Kuurila sanoo. Kuurilan väitöstutkimus Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa on luettavissa osoitteessa www.doria.fi. > Lisää aiheesta joulukuun Agorassa.

Veera Korhonen

| AGORA 3/2014

KUUKAUDEN KUVA: PAIKKOJA, JOISSA OLEMME OLLEET, JOITA EMME ENÄÄ MUISTA

Olli Annala

Kuntoutujien työllistäjän palkinto Taru Anttilalle Vuoden WINNY-palkittu yrittäjä on Dementiakoti Daagmaariaa ja Porin Suomalaista Palvelukotia pyörittävä Taru Anttila. Palkinnon saa vuosittain kuntoutujien työllistämisessä

Janelin Kinnunen: Linnun sulilla päällystetyt korkokengät. Yksityiskohta installaatiosta "Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista", 2014. Kuva: Janelin Kinnunen.

kunnostautunut yrittäjä. Voittajan valitsevat Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan Yrittä-

Janelin Kinnunen (s. 1984) opiskelee kuva-

myös valikoiva ja sidoksissa identiteettiimme.

jät ry sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu.

taidetta kolmatta vuotta Kankaanpäässä. Hä-

Muistammeko sen minkä haluamme muistaa

nen teoksensa ovat usein sekoituksia erilai-

ja kun emme enää muista, keitä silloin todella

Anttila kertoo, että erilaisuuden hyväksymi-

sista tekniikoista: installaatioista videoihin ja

olemme? Teoksessa nivoutuu yhteen myös

nen on kuulunut yrityksen arvoihin alusta asti.

miniatyyriteoksista kollaasinomaisiin teippi-

ympäristön ja ihmisen suhde toisiinsa. Kuinka

– Meillä on monipuolisesti tehtäviä hoiva-,

maalauksiin. Kuvan installaatio on nimeltään

suuri vaikutus on elinympäristöllä siihen, keitä

keittiö- ja puhtaanapitopuolella, joten pys-

"Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme

olemme ja miten arvomaailmamme rakentuu?

tymme räätälöimään töitä, oli työntekijällä

enää muista". Siinä hän kuvaa ihmisen mah-

Installaatio koostuu untuvilla päällystetystä

sitten hahmotushäiriö tai muu työn mukaut-

dottomuutta todella päästä takaisin siihen

ovesta, sulkakengistä ja ikkunakehyksiin kiin-

tamisen syy, kertoo Anttila.

hetkeen, joka on joskus ollut. Se on saman-

nitetystä valokuvateoksesta.

aikaisesti sekä äärettömän surullista, mut– Suora palaute asukkailta on se paras mit-

ta myös kaunista. Vaikka siitä hetkestä olisi

Janelin Kinnunen

tari. Arvostan myös sitä, että henkilöstö vaa-

todisteena valokuva, on sekin vain yksi tapa

> janelin.kinnunen@gmail.com

tii paljon tulijoilta. Silloin tiedän, että he ovat

vääristää mennyt. Muisti on olemukseltaan

> janelinkinnunen.com

ylpeitä työstään ja haluavat laadun säilyvän. Meille tärkeää on arvostus asiakkaita kohtaan, sydämellinen käytös sekä hyvä työmoraali, jatkaa Taru Anttila.

SUPERARKEA!? ANNA PERHO 21.11.2014 Perjantain Huiput -seminaarissa toimittaja, tv-tuottaja ja kirjailija Anna Perho: Superarkea!

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

- Arjen ja ajanhallinta - Työssä jaksaminen - Oman näköinen elämä

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki!

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 29.10.2014 mennessä: > www.samk.fi/annaperho

agora@samk.fi Mikko Rasila

AGORA 3/2014

JOHTAMINEN – keskeinen organisaation toimintaan ja tulokseen vaikuttava tekijä Johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutus SAMK, Maamiehenkatu 10, Pori 6.11.2014–11.12.2015 • Laajuus 30 opintopistettä • Mahdollisuus suorittaa myös Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) • Kouluttajina mm. TtM Kirsti Santamäki, KTM Marja-Liisa Jullenmaa, FL Harry Niskanen, KTM Sirpa Nokkonen, FL Maarika Iijolainen ja FT Mari Suvanto Ilmoittaudu 10.10.2014 mennessä osoitteessa samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista

TERVETULOA OpenSAMKiin 11.11. ja 13.11. 11.11.2014 Rauma, Kanalikampus (Satamakatu 26) 13.11.2014 Pori, Tiedepuiston kampus (Tiedepuisto 3) Näytteilleasettajaksi? OpenSAMK 2014 -tapahtuma koostuu koulutuksia esittelevästä työpaja-alueesta ja alueen organisaatioiden käyttöön varatusta messualueesta. Näytteilleasettajille tarjotaan esittelytila käyttöön veloituksetta. Tapahtumassa vierailee niin työnantajakontakteista kiinnostuneita korkeakouluopiskelijoita kuin koulutusalaansa sekä urapolkuaan pohtivia toisen asteen opiskelijoita.

OpenSAMK 2013 oli menestys – tule mukaan! www.opensamk.fi

2014

OpenSAMK