1 | 2010 SATAK U N N A N A M M ATTIKORKEAKOULUN OSAAMI S U U T I S E T | S ATA K U N TA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S
Opiskelu nuorentaa
Double-generation graduates
4
Opiskelu on kunnianhimoinen harrastus Studying can also be a hobby
Työn ja perheen yhdistäminen
Kirjasto sähköistyy
Combining family and work
Electronic services in the library
6
17
1•10
Sisällysluettelo Index
4 SATAKUNNAN A M M AT T I K O R K E A K O U L U N O S A A M I S U U T I S E T SATAKUNTA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S
3
Pääkirjoitus Editorial
4
Opiskelu nuorentaa ja antaa voimaa Double-generation graduates
6
Miksi työn ja perheen yhdistäminen tuntuu hankalalta? Why is it difficult to combine family and work?
8
Kunnianhimoinen opiskelu käy myös harrastuksesta Studying can also be a hobby
10
Käyttäjäystävälliset tuotteet ja palvelut kehitetään arjen keskellä
12
Aurinkoenergiasta liiketoimintaa Länsi-Suomessa
13
Uudet tuotteet vahvistamaan aikuiskoulutusta Huittisissa New additions to adult studies at Huittinen
14
Esitystaide elävöittää kuvataiteen koulutusta Performance Art in Fine Arts
16
Kolumni: Kirjasto sähköisen ja painetun maailman välissä
17
Joustavuutta sähköisillä aineistoilla E-learning has increaced demand for electronic library services
18
Uutisia News
6
8
10
14
17
AGORA 1|2010
Ilmiöiden äärellä TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho
Ihmisten työurien pidentämisestä ja eläkeiän
rallaan, voi valita avoimen AMK:n opinnot.
että kaksi sukupolvea opiskelee samassa
korottamisesta voidaan olla montaa eri miel-
Koulutustarjonta on tänään monipuolisem-
koulutusohjelmassa yhtä aikaa. Sukupolvien
tä. Viime kädessä jokaisella kansalaisella
paa kuin koskaan. Se tuottaa uusia käyttäy-
kuilu on tällä saralla madaltunut, ja se kertoo
pitäisi mielestäni olla mahdollisuus itse päät-
tymismalleja. Ilmiöiden äärelle tullaan, kun
toivottavasti myös siitä, että opetustarjonta
tää, viettääkö viimeiset vuosikymmenensä
katsotaan, mitä ihmiset itse tänä päivänä
vastaa entistä paremmin ihmisten
työssä vai vapaalla, osatyössä tai osava-
tekevät oman tulevaisuutensa hyväksi.
elämäntilanteisiin ja tarpeisiin.
jää, mitä valtiovalta tulee päättämään ja mitä
Ilmiöksi voidaan kai kutsua myös sitä,
uudistuksia tehdään ja missä aikataulussa.
että opiskellaan useita tutkintoja ja
Professional dreams coming true
paalla tai vaikkapa opiskellen. Nähtäväksi
opiskelusta muodostuu elämään sisältöä
Studies are gaining in importance in people’s
Kaikissa vaihtoehdoissa koulutus tulee
tuova harrastus. Se ei kuitenkaan tarkoita,
lives. Studying can lead to living the professional
olemaan keskiössä, sitä tarvitsevat sekä
että opintoihin suhtauduttaisiin yhtään
dream and achieving that ambitious career
lyhyen että pitkä uran ihmiset. Omasta
vähemmän kunnianhimoisesti, päinvastoin,
target. Based on the amount of time available
kunnianhimosta ja kiinnostuksesta riippuu,
kuten voimme tässä lehdessä lukea
for studying, you can decide whether to take a
mihin koulutustasoon ja -muotoon tuntee
ylempää AMK-tutkintoa suorittavan Kirsin
whole degree programme or whether to hone
eniten vetoa ja mistä omalla uralla on eniten
asenteesta. Itse pitäisin ilmiönä myös
your present knowledge with specialisation stud-
hyötyä. Esimerkiksi SAMKissa voi opiskella
sitä, että aikuisiällä, kun omat lapset ovat
ies. The range of degree programmes offered in
pitemmän kaavan mukaan päätoimisesti
hankkineet oman elämänsä, perheensä
adult education has widened, which means that
päiväopinnoissa tai työn ohessa monimuo-
ja ammattinsa, lähdetään opintielle ja
you can make a total career change at an ad-
tokoulutuksessa, jälkimmäinen vaihtoehto
toteutetaan omat nuoruuden haaveet. Tai
vanced age if you wish. Furthermore, represent-
on hyvä niille, jolla jo on sekä opiskelu- että
opiskellaan uusi tutkinto toisen jatkoksi.
atives of two generations can find themselves
työkokemusta takanaan. Ammattiosaamis-
Tästä ovat ilahduttavina esimerkkeinä tässä
on the same school bench, as described in this
taan voi terävöittää erikoistumisopinnoilla, ja
Agorassa Haapiot ja Rosenqvistit, jotka
magazine. Having your dreams come true gives
jos haluaa opiskella pienempiä jaksoja ker-
muodostavat ilmiön myös siinä mielessä,
you a boost and renewed enthusiasm at any age.
TOIMITUSKUNTA EDITORS Eeva-Leena Forma Anna-Maria Moisio Anna-Liisa Montonen Inna Saarinen Elina Viitanen Katri Väkiparta SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Isoaho
AGORA 1|2010
Käännökset Translations Beverley Griffiths TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen/Vida Design KANNEN KUVA COVER PHOTO Heidi Valtonen PAINOPAIKKA PRINT Painorauma Oy
PAINOS CIRCULATION 4 000 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED kesäkuussa/in June 2010 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN 1456-114X
Piia ja Jyrki Haapio hakivat ja valmistuivat yhtä aikaa.
TEKSTI TEXT & KUVAT PHOTOS: Hanna Isoaho
Opiskelu nuorentaa ja antaa voimaa Joka iässä voi opiskella, mutta kahden sukupolven edustajat samalla koulunpenkillä ovat Satakunnan ammattikorkeakoulunkin kokoisessa oppilaitoksessa harvinaisuus. Harjavallan kampuksen viimeisenä valmistumispäivänä saatiin kuitenkin todistaa peräti kaksia tuplajuhlia, kun Piia ja Jyrki Haapio valmistuivat sairaanhoitajiksi ja Outi ja Kirsti Rosenqvist sosionomeiksi.
4
AGORA 1|2010
Isä ja tytär, Jyrki ja Piia Haapio hakivat yhtä aikaa sairaanhoitajakoulutukseen. Piialla oli takanaan lähihoitajan tutkinto, Jyrkillä viisitoista vuotta elintarviketeollisuudessa. Piiaa sairaanhoitajan ammatissa viehättää monipuolisuus, ihmisläheisyys ja erikoistumisen mahdollisuus. – Lähihoitajana ei oikein päässyt psykiatrisiin töihin ja juuri se kiinnosti minua eniten, Piia kertoo. Myös Jyrki on aina tuntenut vetoa hoitotyöhön. Lääketiedekin kiehtoi ylioppilaskirjoitusten jälkeen, mutta armeija ja perheen perustaminen menivät tuolloin sen edelle.
Outi ja Kirsti Rosenqvist keskustelivat paljon ja tekivät opinnäytetyönkin yhdessä.
Se leimahti – Siinä vaiheessa, kun Piia haki jatkokoulutukseen, minulla jotenkin leimahti, Jyrki kertoo. – Sanoin, että jos sinä kerran haet, niin pistä nyt sitten minunkin hakupaperit sisään.
Piia haaveilee lääkärin ammatista ja jättää oven auki siihen suuntaan. Jyrki aikoo hankkia ylemmän AMK-tutkinnon taloushallinnon alalta. Hän haaveilee osastonhoitajan tehtävistä. – Kipinä jäi. Muutama vuosi työssä, ja sitten taas uudella innolla eteenpäin!
Jyrki jäi työstään opintovapaalle, ja ratkaisu oli loppujen lopuksi helppo. Hän valitsi päätoimisen opiskelun, vaikka aikuiskoulutustakin olisi ollut tarjolla.
Yhteistyön kRuunasi yhteinen opinnäyte Äiti ja tytär, Kirsti ja Outi Rosenqvist ovat molemmat tunteneet itsensä sosiaalialan ihmisiksi ja mahdollisuus opiskella aikuiskoulutuksessa työn ohessa oli lopullinen sysäys haaveiden toteuttamiseksi. Molemmilla oli ennestään sosiaali- ja terveysalan ammatillinen perustutkinto.
Opinnot sujuivat ongelmitta Jyrki oli opintoryhmässään vanhin opiskelija ja ainoa mies, mutta kaikki meni ongelmitta. – Hyvin tultiin juttuun ja valmistuttiin normiajassa. Alusta lähtien oli selvää, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä. – Kaksikymmentä vuotta oli työelämää takana ja saman verran on vielä edessä. Oli hienoa lopulta saada tämä ammatti, Jyrki sanoo. Mieshoitajat viedään käsistä Valmistumisen jälkeen Piia suunnisti Turkuun, jonka kaupunginsairaalasta hän oli saanut sijaisuuden. Koska mieshoitajista on kysyntää, myös Jyrkillä riitti vientiä koko opiskeluajan. Hän sai töitä jo puolen vuoden opiskelun jälkeen sairaalan psykiatriselta puolelta. – Tein töitä periaatteessa koko ajan opintojen ohella. Vakituinen työpaikka odottaa nyt mielenterveyskuntoutujien parissa. Mitä Haapiot tekevät tulevaisuudessa, vieläkö opinhaluja löytyy vai imaiseeko työelämä?
Yhdessä opiskelu tuntui naisista luonnolliselta. – Ihminen on eri tilanteissa eri rooleissa. Opiskellessa olimme enemmän luokkakavereita kuin äiti ja tytär, Kirsti sanoo. Silti yhdessä opiskelussa oli molempien mielestä etunsa. Opiskeluaiheista tuli keskusteltua paljon. – Niin hyvin yhteistyö sujui, että teimme opinnäytetyönkin yhdessä. Siinä huomasi, että täydennämme toisiamme hyvin. Toinen ymmärtää puolesta sanasta ja voi sanoa suoraan, Outi kertoo. – Ikäero toi myös tiettyä etua, toisen elämänkokemus ja toisen paremmat valmiudet tietotekniikassa, Kirsti lisää. Työn ohessa opiskelu, perjantait ja lauantait koulunpenkillä, oli välillä raskasta. Kirsti tosin oli myös opintovapaalla. – Olin todella motivoitunut opiskelusta. Minusta tänne oli aina niin hieno tulla ja ryhmähenki oli todella hyvä, hän sanoo.
Molemmilla naisilla on ennestään vakituinen työpaikka, joten opinnot eivät tuo heti suurta muutosta elämään. Tarkoitus on kuitenkin aktiivisesti alkaa hakea uuden alan töitä. Naiset uskovat, että muutaman vuoden sisällä alan näkymät ovat todella hyvät. Sosionomikoulutus pätevöittää laajalle kentälle ja hyvin eri-ikäisten ihmisten pariin. Mitä Outi ja Kirsti sanoisivat aikuisopintoja pohtiville? – Ikä ei ole este opiskella. Siitä saa voimaa, energiaa ja itsevarmuutta. Tuntee itsensä nuoremmaksi. Se on mahdollisuus edetä. Suosittelen opiskelua kaiken ikäisille, kiteyttää Kirsti Rosenqvist.
DOUBLE-GENERATION GRADUATES You can study at any age, and even within the family. Living proof of this are Jyrki and Piia Haapio, father and daughter, who graduated at the same time in nursing, and mother and daughter Kirsti and Outi Rosenqvist, graduating as Bachelors of Social Services. Studying together is motivating, while in class everyone is their own person and fellow students. In both families studying has brought with it strength, the joy of success and the opportunity to fulfill long-term professional dreams.
FAKTA − − Opetus Harjavallan kampuksella päättyi vuoden 2009 lopussa. Sosionomiksi voi valmistua Porissa, sairaanhoitajaksi Porissa ja Raumalla.
AGORA 1|2010
5
Miksi työn ja perheen yhdistäminen tuntuu hankalalta? TEKSTI TEXT: Hanna Nieminen KUVAT PHOTOS: Katri Väkiparta ja Futureimagebank
Onko työn ja perheen yhdistämisestä tullut vaikeampaa vai onko se ollut sitä aina? Juha Siltala kuvasi Perjantai Huiput -seminaarissa työssä ja työsuhteissa tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia työn ja perheen yhdistämiseen.
Seminaarin alussa Siltala kuvaa, miten työelämää koskevissa ratkaisuissa rahoittajien ja osakkeenomistajien sana painaa nykyisin huomattavan paljon. Kun yksittäiset osakkeenomistajat ovat menestyneet markkinoilla harvinaisen hyvin, on syntynyt harha, että se olisi mahdollista kaikille. Niinpä suurien osakevoittojen tavoittelusta on tullut lähes kaikkia kiinnostava pelikenttä,
6
sillä isompien yritysten osakevoittojen havittelu koskettaa myös alihankkijoita ja perheyrityksiä. Vastaavasti kilpailun kovenemisen myötä pätkä- ja osa-aikatyöt ovat lisääntyneet. Voidaankin sanoa, että työelämän muuttuessa työtä koskevat joustavuusvaatimukset ovat kohdistuneet hyvin pitkälle työntekijäpuoleen. Ja joustot tuntuvat myös kotona.
Siltala kuvaa pätkätyöläisten arkea jatkuvana ylioppilaskokeissa olemisena. Kun odottelet soittoa töihin, olet jatkuvasti valppaana ja varautunut nopeaan lähtöön. Et myöskään voi kieltäytyä työtarjouksesta, sillä olet jatkuvan testauksen alaisena. Sinun suoriutumistasi, motivaatiotasi ja joustavuuttasi tarkkaillaan kaiken aikaa. Sinun on yritettävä kaikkesi, jotta saat AGORA 1|2010
Why is it difficult to combine family and work?
kerättyä ansioluetteloosi jatkon kannalta tärkeitä työpätkiä. Sinun on myös mietittävä tarkoin, kannattaako työhön liittyvistä epäkohdista valittaa, sillä se voidaan tulkita motivaation tai joustavuuden puutteeksi. Ja sinuthan voidaan korvata henkilöllä, joka yrittää enemmän, valittamatta. Yksittäisen pätkätyöläisen on siis sitouduttava, vaikka työnantaja ei olisikaan valmis samanlaiseen satsaukseen. Voidaankin sanoa, että sinun ”on juostava yhä lujempaa, jotta pysyisit edes paikallaan”. Ja kysymys kuuluu, millaisen työn tekemisen mallin annat lapsillesi.
Työ tulee kotiin Siltala korostaa, että hallittu stressi on vielä aivoille hyväksi. Stressipiikki kuitenkin edellyttää palautumista suvantovaiheeseen. Mikäli näin ei käy ja ylitöiden palkkana on vain lisää ylitöitä, uhkana on uupuminen ja työhön sitoutumisen mureneminen. Tutkimusten mukaan puolet vanhemmista on aika-ajoin uupuneita töiden jälkeen ja 80 % kärsii kiireestä, mikä taas näkyy huonotuulisuutena kotona.
Has combining family and work become more difficult recently or has it always been the case? On Friday seminar held on January 29 Juha Siltala described the changes in working life and their effects on combining work and family.
FT, Suomen historian professori Juha Siltala puhui työelämän muutoksesta Perjantain Huiput -seminaarissa.
harrastusten parissa, niin aikuisilla kuin lapsillakin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 4–11-vuotiaiden lasten leikkiaika on puolittunut 1980-luvulta ja vaihtunut ”hyödyllisiin” harrastuksiin. Vaikuttaakin siltä, että suorittaja-vanhempien lasten on hankittava arvonsa ja hyväksyntä osoittamalla osaamisensa koulussa ja harrastuksissa. Tästä huolestuneena Siltala peräänkuuluttaa vielä uudelleen yhteistä joutilaisuutta ja lasten arvostamista omina itsenään.
Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että lapsiperheiden vanhempien, erityisesti isien, viikkotyöaika on suurempi kuin lapsettomien. Kun töitä ei ehdi tehdä työaikana, moni kantaa töitä kotiin. Tällöin lapsen näkökulmasta kotona oleva Mitä siis on tehtävissä? vanhempi on saavuttamattomissa – äiti Synkähkön johdannon jälkeen kuulija tai isä on paikalla, muttei läsnä. Siltala alkaa pohtia, mitä tässä on enää tehtävissä. mainitseekin, että monessa perheessä ollaan Ratkaisuksi Siltala tarjoaa työntekijän tilanteessa, jossa lapsi ei saa kuormittaa näkökulmasta joustavaa työaikaa. vanhempia, jotka ovat jo valmiiksi Hän uskoo, että moni kuormittuneita. Tällöin lapsiperheen vanhempi menetetään yhteiset tekisi mielellään lyhempää joutilaisuuden hetket; On juostava yhä työviikkoa, esimerkiksi kokemus vanhemman lujempaa, kuusituntista työpäivää – saatavilla olosta ja edellyttäen, että töitäkin turvallisuudesta jää jotta pysyisi edes on vain kuudeksi tunniksi. lapsen ulottumattomiin. paikallaan. Tätä ratkaisua tukevat myös Lisäksi on muistettava, ettei työhyvinvointitutkimukset, kyse ole vain nykyhetkestä. joiden mukaan 30-tuntista Tutkimusten mukaan uupuneiden työviikkoa noudattavat työyhteisöt vanhempien lapsilla on suurempi riski voivat parhaiten. Tällä hetkellä hyviä osauupua itsekin. aikatyön mahdollisuuksia on kuitenkin niin rajatusti, että valittavana on täysipäiväinen Yhtenä työkeskeisen kulttuurin haasteena työnteko tai jättäytyminen töiden voidaan pitää työn suoritusluonteen ulkopuolelle. Siltala sanookin, että Suomi on siirtymistä vapaa-ajalle. Tällöin työn kausittaisen kotiäitiyden luvattu maa. suorittaminen jatkuu esimerkiksi AGORA 1|2010
Toinen Siltalan tarjoama konkreettinen ratkaisu työssä jaksamisen edistämiseksi on luottamus. Luottamus ilmenee esimerkiksi turhan seurannan ja tuloksellisuuden arvioinnin purkamisena. Kun luottamus on riittävä, aikaa ei tarvitse käyttää tehdyn työn raportointiin ja työntekijöiden välisen työn tuottavuuden vertailuun, siis erilaisten byrokraattisten selvitysten tekemiseen. Luottamuksellisen työilmapiirin lähtökohtana on, että työntekijä hoitaa työnsä ilman raskasta seurantabyrokratiaakin ja saa rauhassa keskittyä ydintehtäväänsä. Siltala mainitsee, että seuranta saattaa aiheuttaa myös työn ydintehtävän kannalta täysin epätarkoituksenmukaista toimintaa. Esimerkiksi työterveydenhuollossa tehokkuuden yhtenä mittarina käytetään asiakkaiden käyntikertojen seurantaa – periaatteella ”mitä enemmän käyntejä, sitä tehokkaampaa”. Seurauksena kuitenkin on, että saadakseen avun nuhaiseen oloon, asiakkaan on käytävä työterveyshuollossa kolmesti. Näin työ näyttää paperilla tehokkaalta, mutta turhauttaa sekä asiakasta että työterveyshuollon ammattilaista. Mahdollisuus keskittyä ydintyöhön, asiakkaan auttamiseen, hankaloituu, mikä heikentää sitoutumista. Sitoutumisen heikentyminen on taas yhteydessä työmotivaatioon ja huonosti töissä viihtyvä vanhempi vie työhuoliaan helpommin myös kotiin.
7
Olen halunnut näyttää kynteni työelämässä. Yksi tutkinto ei riitä.
Kunnianhimoinen opiskelu käy myös harrastuksesta TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen
8
AGORA 1|2010
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava Kirsi Kellokangas on jo kolmekymppisenä opintomaailman konkari. Hän on koulutukseltaan merkonomi, multimediaan erikoistunut tradenomi, painopinnan valmistaja ja medianomi (AMK). Tutkinto SAMKiin on loppusuoralla ja myös opettajan pätevyys työn alla. Kaiken lisäksi hän vielä työskentelee koulussa. Silti aikaa jää harrastuksille ja erityisesti komealle Paronihevoselle. Kirsi työskentelee projektipäällikkönä Satakunnan koulutuskuntayhtymässä eli Sataedussa. Takana on graafisen suunnittelun ja painoalan työtehtäviä ja graafisen suunnittelun opettamista. Mikä on vienyt nuoren naisen moiseen koulutus- ja työputkeen? – Ura ja kunnianhimo. Olen halunnut näyttää kynteni työelämässä. Nykypäivänä työelämän vaatimukset ovat niin kovat, että täytyy kouluttautua aina lisää ja lisää. Yksi tutkinto ei riitä. Markkinointi, viestintä ja sosiaalinen media kiinnostavat Kirsiä eniten, ja niiden parissa hän haluaisi tehdä töitä jatkossakin. – Se on se unelma, hän kiteyttää. Myös opettajan työ on Kirsin mielestä todella antoisaa. – Siinä pysyy koko ajan hermolla, koska joutuu miettimään työelämän uusia vaatimuksia ja ennakoimaan tulevaa. Ylempi AMK -koulutusohjelma siivitti nettiprojektia SAMKin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman Kirsi bongasi lehtiilmoituksesta ja kiinnostus heräsi heti. – Kun opinnot alkoivat, tiesin, että tämä on minun juttuni. Ensimmäiset puoli vuotta tuntuivat rankimmalta. Mutta kun opiskeluun tuli enemmän rutiinia, koulun ja työn oppi sovittamaan paremmin yhteen. Opinnot ovat tukeneet Kirsin projektipäällikön työtä Sataedussa, missä hänen vastuullaan on ollut verkkopalvelun kehittäminen. Uudet nettisivut avautuivat vuodenvaihteessa ja projekti jatkuu nyt intran puolella. AGORA 1|2010
Fakta −− Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma on 90 opintopisteen laajuinen tradenomi (ylempi AMK)/ Master of Business Administration -tutkinto −− Raumalla toteutettava kansainvälinen Business Management and Entrepreneurship -koulutusohjelma suoritetaan kokonaan englannin kielellä −− Keväällä 2010 voi hakea lisäksi sosiaalialan ja terveyden edistämisen ylempiin koulutusohjelmiin −− Lisätietoja: www.samk.fi/ylempiamk
Kirsi tapaa Paronin joka päivä.
– Opinnot ovat hyvin työelämälähtöisiä. Ensin hankintaan kunnon teoriapohja asioista ja sitten tehdään paljon käytäntöön liittyviä harjoituksia ryhmissä. Pääasiassa koulutus tapahtuu verkossa, kontaktitunteja on ollut muutaman kerran kuukaudessa. Opintoihin oleellisesti kuuluvan työelämän kehittämistehtävän aiheeksi tuli luonnollisesti nettisivujen kehittäminen tiedonhallinnan avulla. – Olen tutkinut todella paljon tiedonhallinnan teorioita ja tutkimuksia. Sen pohjalta lähdin miettimään, miten seitsemässä eri toimipisteessä oleva tieto kootaan yhteen ja valjastetaan tekniikalla ja miten sitä hyödynnetään, Kirsi kertoo. Uusien nettisivujen kehittämisessä lähtökohtana on ollut tiedon kohdennettavuus. Teknologian avulla luotiin dynaamiset sivut. – Sivuilla hyödynnettiin sosiaalisen median työkaluja ja tehtiin käyttäjiä kiinnostavaa interaktiivista sisältöä. Sivuilla on mm. toiminto, jolla voi jakaa sivuja verkkoyhteisöissä, blogimainen verkkolehti, RSS-syötteet, Google Maps sekä uutisten kommentointimahdollisuus. Varmuutta suurten kokonaisuuksien hallintaan Kirsin mukaan ylempään AMK-tutkintoon kuuluva koulutus on tuonut rohkeutta tarttua isoon projektiin ja varmuutta kokonaisuuksien hallintaan.
– Uskon, että projekti ja tutkinto ovat myös tärkeä näyttö tulevaisuuden työtehtäviin. Kirsi kannustaa opiskelemaan työn ohessa. Opiskelu on samalla palkitseva ja hyvä harrastus. – Voin suositella tutkintoa kaikille kunnianhimoisille ihmisille, jotka haluavat menestyä ja edetä urallaan. Se teettää töitä, mutta siitä on myös hyötyä. Opiskelu ei ole ehtiväisen naisen ainoa harrastus. Aikaa riittää myös kahdelle koiralle ja poikaystävälle. Sekä tietenkin ratsastukselle. – Käyn tallilla joka päivä, Kirsi hymyilee.
Studying can also be a hobby Kirsi Kellokangas is a seasoned student. Currently studying for her Master of Business Administration on the Entrepreneurship and Business Management, Kirsi has devoted a lot of her time in many and diverse education courses during her lifetime. Kirsi already has several degrees, and is especially interested in marketing, communication and social media. Her studies at SAMK have been useful in her present job as leader of a development project targeting internet services. Kirsi believes that an ambitious study regime can also be a hobby. Between work and study, she still makes the time to go horse riding every day.
9
Tietotekniikan insinööriopiskelija Iiro Uusitalo esittelee innovaatiolaboratoriossa kehitettyä konenäköön perustuvaa uutispalvelua. Näyttötaulussa uutinen vaihtuu aina, kun henkilö kulkee ohi tai heilauttaa päätään.
Käyttäjäystävälliset tuotteet ja palvelut kehitetään arjen keskellä TEKSTI TEXT & KUVAT PHOTOS: Hanna Isoaho
Kun uusia tuotteita tai palveluja kehitetään, on tärkeää, että uutuudesta tulee alusta lähtien käyttäjäystävällinen ja toimiva. Tämän takia uusia keksintöjä, innovaatioita, on alettu kehittää ja testata aidoissa käyttötilanteissa arjen keskellä. Systeemiä kutsutaan Living Labiksi. Tällaisessa elävässä laboratoriossa keksintöjen kehittäjät, käyttäjät, hyödyntäjät ja mahdollistajat puhaltavat yhteen hiileen. Ammattikorkeakouluissa innovaatiot liittyvät oleellisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakouluilla on ollut oma Living Lab -verkostonsa. Sen toimintaa jatketaan tulevina vuosina ns. Neloskierre-hankkeella, jonka tarkoituksena on varmistaa toiminnan laatu ja oh-
10
jeistaa käytännön toteuttamisessa. Living Labien toimivuutta on tarkoitus testata esimerkiksi asuinympäristöissä, ikääntyneiden ja vammaisten hoidossa sekä langattoman tietotekniikan palveluissa. – Kun tavallinen ihminen on mukana Living Lab -toiminnassa, hän elää testatta-
van tai kehitteillä olevan tuotteen kanssa normaalia elämää, hän ei siis siirry mihinkään laboratorioon. Jos tuote tai palvelu liittyy ruuhkabussiin, hän käyttää sitä ruuhkabussissa, selvittää Neloskierre-hankeen konsulttina toimiva Janne Orava. AGORA 1|2010
SAMKin tutkimusjohtaja Anne Kärki kertoo, että sosiaali- ja terveysalalla Soteekki on hyvä esimerkki Living Lab -tyyppisestä toiminnasta. – Opiskelijat tekevät esimerkiksi työkyvyn arviointiin liittyvän palvelupaketin, jonka toimivuus testataan kyseisellä työpaikalla. Jos tutkitaan liikkumisen esteitä, se tehdään oikeasti jonkun liikuntarajoitteisen kotona. Oikeassa ympäristössä toimien huomataan puutteet ja syntyy parannusehdotuksia. Käyttäjistä tulee arkipäivän innovaattoreita. Kärki näkee Living Lab -toiminnassa rajattomia mahdollisuuksia esim. juuri ikäihmisten tai kuntoutettavien olosuhteiden ja kotihoidon parantamisessa. – Palvelupaketit voidaan tehdä yksilöllisiksi, kunkin erityistarpeen mukaan. Lisämahdollisuuksia antaa eri ammattialojen välinen yhteistyö. Hoitotyön, kuntoutuksen ja rakennusalan ammattilainen voivat yhdessä tuottaa ratkaisun johonkin turvallista asumista estävään haittaan asiakkaan kotona. SAMKissa Living Lab -mallia toteutetaan myös tekniikan ja merenkulun Innovaatiolaboratoriossa. Kuten sosiaali- ja terveysalan Soteekkia, myös Innovaatiolaboratoriota pyörittävät opiskelijat. Koskettele pöytää ja näet enemmän Yksi Innovaatiolaboratorion työntekijöistä on tietotekniikan opiskelija Iiro Uusitalo. Iiro on viittä vaille tietotekniikan insinööri ja suuntautunut opinnoissaan ohjelmistotekniikkaan. Opinnäytetyön aiheena hänellä on monikosketusnäyttö, joka on tyypillinen ”elävässä laboratoriossa” testattava tuote.
SAMKin tutkimusjohtajat (vas.) Antti Soini ja Anne Kärki ja projektipäällikkö Kari Laine sekä ammattikorkeakoulujen Neloskierre hankkeen vetäjä Janne Orava suunnittelevat Living Lab -toiminnan ohjeistamista SAMKissa.
Järjestelmälle voidaan keksiä melkein mitä tahansa muutakin käyttöä. – Tämän pohjalle voidaan kehittää palveluja esimerkiksi vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Pöydällä voisi selata sanomalehteä tai siihen tulisi automaattisesti posti, vaikkapa sähkölaskut tai sähköpostissa lähetetyt kirjeet. Sen kautta voitaisiin hoitaa pankkiasioita ja periaatteessa kaikkea muutakin, mitä nykyisin tehdään kotitietokoneella. Erona tavalliseen tietokoneen naputteluun on kosketusnäyttö, jossa asiat saadaan esitettyä yksinkertaisessa ja helppokäyttöisessä muodossa. – Pöytä tunnistaa myös kaikki esineet. Jos tulet pöydän ääreen lukemaan sanomaleh-
AGORA 1|2010
Monikosketusnäytössä yhdistyvät kameratekniikka, joka tulee SAMKin konenäkötekniikan osaamisesta, sekä innovaatiolaboratoriossa kehitettävä ohjelmistopuoli. Tulevien loppukäyttäjien lisäksi tarjotaan haastetta bittinikkareille. – Kosketuksentunnistus perustuu avoimeen lähdekoodiin, Iiro vinkkaa. Innovaatiolaboratoriossa on jo tehty paljon muutakin, muun muassa interaktiivisia pelejä ja kehitetty joukkotekstiviestipalvelu. Automaatiotekniikka ja konenäkö palvelevat monia sovelluksia.
INNOVAATIOLABORATORIOSSA −− kehitetään tekniikan ja merenkulun toimialan innovaatiotoiminnan oppimisympäristöä sekä SAMKin ja pk-yritysten välistä innovaa-
Iiro kertoo, että kyseessä on tietokoneen kosketusnäyttöä muistuttava pöytä, jota voidaan hyödyntää vaikkapa kokouksissa. Esimerkiksi kokouksen pöytäkirjan laadinta on reaaliaikaisesti kaikkien osallistujien nähtävillä. Etuna on, että käyttäjiä voi olla useita yhtä aikaa.
teä ja lasket lautasen sen päälle, lehti siirtyy automaattisesti sellaiseen kohtaan, ettei se jää lautasen alle piiloon.
tioyhteistyötä.
erilaisiin virtuaalisiin innovaatioyhteisöihin ja toimitaan niissä −− tuloksina syntyy uusia toimintamalleja ammattikorkeakoulun ja pk-yritysten inno-
−− kehitetään uusia menetelmiä innovaatio-
vaatioyhteistyöhön sekä uusia informaatio-
yhteistyöhön pk-yritysten kanssa sekä
teknologian työkaluja innovaatiotoiminnan ja
testataan niitä
sen johtamisen tueksi.
−− kehitetään ja hankitaan informaatioteknologian työkaluja innovaatiotoiminnan ja sen
Kiinnostaako innovaatioyhteistyö? Ota yhteyttä:
johtamisen tukemiseksi sekä kytkeydytään
projektipäällikkö Kari Laine; kari.laine@samk.fi
11
Aurinkoenergiasta
liiketoimintaa Länsi-Suomessa TEKSTI TEXT: Eeva-Leena Forma KUVA PHOTO: Futureimagebank
Aurinkoenergiateknologiassa on käynnissä vaihe, jossa teknologiaa pyritään yhdistämään huomaamattomaksi osaksi rakenteita, kuten ikkunoita, kattoja ja seiniä. Tämä kehitys tarjoaa suomalaisille yrityksille hyvän markkinamahdollisuuden. Länsirannikolla panostetaan aurinkoenergian tulevaisuuteen. Suomen aurinkoenergiaosaamisen voi sanoa jo nyt suurelta osin keskittyvän Länsi-Suomeen, sillä alueella on yli 20 yritystä Suomen 50 yrityksen aurinkoklusterista.
Aurinkoenergiasta liiketoimintaa -projektissa edistetään aurinkoenergiayritysten tuotekehitystä ja verkostoitumista sekä tuetaan aurinkoenergian vientiä edistävän suomalaisen sisämarkkinan syntyä. Projektin pilottikohteita ovat talopaketit, julkiset kohteet ja toimistot, teollisuus- ja liikekiinteistöt sekä kerrostalot. Tutkimus jalkautuu maakuntiin Jokaisen osallistuvan maakunnan alueella kartoitetaan aurinkoenergiaa hyödyntämään soveltuvat rakennuskohteet, aurinkoenergian integroinnista kiinnostuneet yritykset ja niiden tuotekehitysaikeet. Tämän kartoituksen pohjalta valitaan pilotoitavat kohteet, joissa testataan aurinkoenergian integrointia suoraan talojen rakenteisiin. Hankkeen suunnitteluprosessi ja pilotit on jaettu neljään alaryhmään, jotka kartoittavat oman maakuntansa mahdolliset pilottikohteet. Satakunnassa tutkimuskohteena on aurinkoenergian hyödyntäminen julkisissa kohteissa ja toimistoissa. Vastuuhenkilö on projektipäällikkö Suvi Karirinne Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Pohjanmaalla pyritään kattavasti kartoittamaan Suomessa aurinkoenergian integroinnista kiinnostuneet talopakettien toimittajat ja heidän alihankkijansa. Vastuuhenkilö on
12
projekti-insinööri Anna-Kaisa Karppinen teknologiakeskus Merinova Oy:stä. Etelä-Pohjanmaalla Teollisuus- ja liikekiinteistöt -ryhmässä selvitetään aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet rakenteisiin integroidulla teknologialla teollisuus-, tuotanto- ja liikekiinteistöissä. Hankkeen aikana muodostetaan yhteistyöverkosto aurinkoenergiaklusterin, rakennussuunnittelijoiden, rakennuselementtien valmistajien, rakentajien sekä rakennuttajien välille. Vastuuhenkilö on toimitusjohtaja Hannu Mars Thermopolis Oy:stä. Keski-Suomessa selvitetään mahdollisuuksia aurinkoenergiajärjestelmien integroimiseksi osaksi uusien ja saneerattavien asuinkerrostalojen energiaratkaisuja. Vastuutahona on LUOVARA-tulosalue Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksiköstä. Pilottien seuranta tuottaa tutkittua aineistoa erilaisissa kohteissa toteutetuista aurinkoenergiaratkaisuista. Teknisessä seurannassa kerätään aineistoa esimerkiksi lämpötiloista ja virtauksista aurinkolämpöjärjestelmässä sekä energianjärjestelmien energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Vastuutahona on Jyväskylän yliopisto. Hanke toteutetaan Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä. Sitä koordinoi Prizztech Oy ja projektipäällikkönä toimii TkT Suvi Karirinne Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Hankkeessa ovat mukana Merinova Oy, Thermopolis Oy, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Teknologiakeskus Hermia Oy osallistuu Pirkanmaan alueen pilottikohdekartoitukseen ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Hanke toteutetaan 1.10.2009–31.8.2011 ja sitä rahoittavat EAKR ja kunnat. AGORA 1|2010
Tradenomiksi aikuiskoulutuksessa opiskelevat voivat jatkossa erikoistua yritysjuridiikkaan, julkishallintoon ja rahoitusalalle Huittisissa.
NEW ADDITIONS TO ADULT STUDIES AT HUITTINEN The traditions in adult education at Faculty of Business and Culture Huittinen run deep. Those traditions, paired with the exploitation of new technology and new teaching methods, create solid knowhow in which to invest in the future.
Uudet tuotteet vahvistamaan aikuiskoulutusta Huittisissa
In the autumn of 2009, a task force set about mapping out future training needs. This research gave rise to the launching of study programmes in finance and in public administration, for spring applications. BBA degree program, specialized in law continues as the third “product”.
TEKSTI TEXT: Jatta Salmi KUVA PHOTO: Jussi Partanen
Huittisten kampuksella on pitkät perinteet aikuiskoulutuksessa. Perinteet yhdistettynä uuden teknologian ja uusien opetusmenetelmien hyödyntämiseen luovat vahvan osaamisen, johon tulevaisuudessa panostetaan.
Syksyllä 2009 työryhmä kartoitti tulevaisuuden koulutustarpeita. Lopputuloksena syntyi kaksi uutta koulutuspakettia täydentämään aikuiskoulutuksen tuoteperhettä. Kolmantena jatkaa yritysjuridiikka eli oikeustradenomi. Julkishallinnon tai rahoitusalan osaajaksi Julkishallinnon opinnot antavat valmiuksia työskennellä asiantuntija- tai esimiestehtävissä esimerkiksi kunnissa, kuntayhtymissä, julkisyhteisöissä ja hyvinvointialan yrityksissä. Opinnoissa käsitellään kuntien päätöksentekojärjestelmää, julkisyhteisöjä palvelujen tuottajina, valtion ja EU:n tehtäviä sekä kunnallisten liikelaitosten toimintaa. Rahoitusalan tradenomi voi työskennellä pankeissa, vakuutusyhtiöissä tai yritysAGORA 1|2010
ten ja julkisen sektorin rahoitustehtävissä. Opinnoissa käsitellään rahoitus- ja sijoitustoimintaa, riskienhallintaa, raha- ja pankkitaloutta sekä finanssialan juridiikkaa. Joustavaa opiskelua verkossa Aikuiskoulutus on suunnattu kaikille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan tai suunnata kokonaan uudelle uralle. Opinnot voi suorittaa joustavasti työn ohessa. Verkko-opiskelun päätyökaluna toimii Moodle verkko-oppimisympäristö, joka kokoaa yhteen luentomateriaalit, tehtävät, palautteet, aikataulut. Verkkopainotteinen opiskelu ei tarkoita vuorovaikutusmahdollisuuksien katoamista. Verkko-oppimisympäristöllä on tärkeä rooli myös tiedon ja osaamisen jakamisväylänä, opintojen ohjaustyökaluna sekä ryhmäytymisen apuna. Lisäksi ohjauksen ja opetuksen tukena toimivat erilaiset sosiaalisen median välineet, kuten Facebook.
Mukaan rakentamaan menestystuotetta Uusien tuotteiden sisällön takana on selkeä työelämästä nouseva tarve. Alueen yritykset ovat ottaneet koulutuspaketit innostuneesti vastaan ja yhteistyö sisällön rakentamisessa sekä työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista on käynnistynyt. – Toivomme löytävämme lisää kumppaneita rakentamaan menestystuotteita aikuiskoulutukseen. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, sanoo julkishallinnon tuotevastaava Timo Mattila. Yritysten lisäksi Mattila haluaa haastaa myös alan opettajat ja asiantuntijat. – Tämä on oiva tilaisuus olla mukana kehittämässä uudenlaista toimintamallia, sekä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja saada uusia haasteita työhönsä.
13
Performance Art in Fine Arts Performance Art is a brand-new part of a degree programme in Fine Arts at SAMK. Fine Arts Kankaanpää will kick-off these specialized studies in autumn 2010. The students will graduate to become professional artists after four years of multifaceted studies. Performance art is one part of the studies including the basics of sculpture, painting and graphic arts. Students will concentrate on performing art skills, such as dramaturgic artistry , dance and body expression. A becoming artist is able to make good use of media like web, graphic design and multimedia. The best of Finnish professionals of Performance art are teaching – or more like coaching – these versatile skills by interactive discoursing and supporting individual and personal learning processes.
Esitystaide elävöittää kuvataiteen koulutusta TEKSTI TEXT: Outi Katajamäki KUVAt PHOTOs: Jan Virtanen PERF-tapahtuma 2008
Satakunnan ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2010 esitystaiteen koulutus osana kuvataiteen koulutusohjelmaa. Esitystaide on kuvataiteen yksi erikoistumisvaihtoehto kuvanveiston, maalauksen ja taidegrafiikan ohella.
Esitystaiteen juuret ovat 60-luvun happeningkulttuurissa, ja siinä yhdistyvät performanssitaiteen ja esittävän taiteen traditiot. Esitystaide on elävää nykytaidetta, jonka monipuoliset muodot tulevat lähelle ihmisiä – myös sinne, missä ihmiset luontaisesti ovat. Esitystaide yllättää yleisönsä, joka ei usein tiedä olevansa yleisöä. 2000-luvun aikana Suomeen on syntynyt vahva verkosto itsenäisiä alan tapahtumia, jotka yhdistävät taiteilijoita ja yleisöjä – ja herättävät yhteiskunnallista keskustelua. SAMK on edelläkävijä esitystaiteen AMKkoulutuksessa, kuten satakuntalaiset taiteilijapiirit ovat osaltaan olleet performanssi- ja esitystaiteen tapahtumien edistäjinä: Porissa
14
järjestetään toukokuussa 2010 jo kuudetta kertaa nykyisin varsin kansainvälinen PERF-performanssitapahtuma, joka on vain yksi esimerkki esitystaiteen vireästä tarjonnasta Satakunnassa. Esitystaide synnyttää elävää yhteisöllisyyttä paitsi eri alan taiteilijoiden yhteistyöprojekteissa myös taiteilijoiden ja yleisöjen välisissä kohtaamisissa. – Esitystaide on jatkuvasti uudistuva, suoraan ilmaiseva ja monipuolista osaamista vaativa taiteenlaji, painottaa Aapo Kustaa Korkeaoja, esitystaiteen koulutusohjelman sisältöjä valmistellut ja koulutuksessa kiinteästi mukana oleva taiteilija. Hän toimii taideprojektiensa ja koulutustyönsä lisäksi Presentaatio - Performanssi- ja esiAGORA 1|2010
Gust strikes to Kairokoski Satakunta University of Applied Sciences organized an art competition for its fine art students last fall. The idea for the competition came from the Village Society of Kairokoski. They wanted a work of art to their village.
Kuvataiteilijaksi opiskeleva Maya Syrjälä arvostaa teoskilpailun mukanaan tuomaa käytännön kokemusta. Kuvassa Carita Ahlqvistin, Assi Lammisen ja Laura Myllykankaan teos Dispersio, 2008.
Puhuri iskee Kairokoskelle TEKSTI TEXT & KUVA PHOTO: Sari Kahri
Satakunnan ammattikorkeakoulu Kuvataide Kankaanpää järjesti opiskelijoilleen taideteoskilpailun Kairokosken alueen kyläseura ry:n tilauksesta loppuvuonna 2009. Kilpailun ideana oli saada opiskelijoilta ehdotuksia Parkanon keskustan läheisyyteen toteutettavasta julkisesta taideteoksesta. Kilpailuun osallistui kuusi kuvataiteen opiskelijaa teosehdotuksineen, joista kyläseuran ja SAMKin edustajat valitsivat voittajaksi Maya Syrjälän Puhuriteoksen. Puhuri-teokseni ajatuksena on kuvata liikettä, joka on yhteistä teoksen sijoitusalueella sijaitseville koskille, myllyille ja rautatielle. Puhuri on tuulenpuuskan muotoinen, eri tasoissa olevista teräslevyistä
Six students participated in the competition with their proposals for the work of art. Maya Syrjälä’s work “Gust” was selected as the winner. Gust’s idea symbolizes the movement that is similar to rapids, mills and railways that are situated in the village of Kairokoski, Maya Syrjälä explains. Satakunta University of Applied Sciences organizes competitions to its fine art students almost every year. Examples of the outcome from these competitions can be seen, for example, at Kirjurinluoto in Pori.
rakentuva teos, teoskilpailun voittaja Maya Syrjälä kertoo.
Karjarannan kerrostaloissa sekä Kankaanpään keskustassa.
Teoksen toteuttamisesta neuvotellaan kevään 2010 aikana Parkanossa toimivan Ammattiinstituutti Iisakin ja kyläseuran kanssa.
Tällaisten yhteistyöprojektien kautta kuvataiteen opiskelija saa paljon paremman käsityksen siitä, mitä tilausteoksen tekeminen todellisuudessa on. Pelkän materiaalin ja idean lisäksi huomioon on otettava tilaajien toiveet, kuljetukset ja sijoittaminen, Maya Syrjälä toteaa teoksen toteuttamisesta.
SAMKin Kuvataiteen kampuksella järjestetään lähes joka lukuvuosi opiskelijoille teoskilpailuja, joiden satoa on nähtävissä muun muassa Porissa Kirjurinluodossa ja
tystaiteen tiedotuskeskuksen puheenjohtajana edistäen aktiivisesti esitystaiteen arvostusta ja rahoitusmahdollisuuksia. Tulevat taiteilijat perehtyvät opinnoissaan kuvanveiston, maalauksen ja taidegrafiikan perusteisiin. Esittävän taiteen osuuksissa herätellään dramaturgista osaamista, tanssiilmaisua ja muita kehon ilmaisun muotoja. Esitystaiteilija mediaosaajana hallitsee verkkoviestinnän, graafisen suunnittelun sekä videon ja äänen mahdollisuudet osana esitystaiteen projekteja – monipuolinen käytännön osaaminen kasvattaa vahvoja ja oma-aloitteisia taiteilijoita, jotka hallitsevat myös tuotannolliset ja taloudelliset prosessit. AGORA 1|2010
15
Kirjasto sähköisen ja painetun maailman välissä teksti teXt: Kirjastonjohtaja Jussi Kärki
nykyaikainen ammattikorkeakoulukirJasto on vaativan haasteen edessä – asiakkaille pitää tarJota kattavat painetut aineistot esim. kurssikirJoJa Ja tieteellistä taustamateraalia, toisaalta kirJaston on hankittava Ja hyödynnettävä erilaisia verkkoaineistoJa.
Ensimmäiset sähköiset aineistot SAMKin kirjasto-
etänä, toisaalta hankkimamme aineistot ovat
museoiden aineistot yhden hakuliittymän alle
ja tietopalveluihin hankittiin jo 1990-luvun loppu-
kaikkien käytössä kirjaston tiloissa olevilta
ja parantaa näin aineistojen saatavuutta: tällöin
puolella, alkuun kyse oli lähinnä cd-rom-muo-
työasemilta.
siis yhdellä haulla olisi mahdollista löytää niin
toisista tietokannoista. Vuosituhannen vaihteen
kirjastossa olevat painetut kirjat, verkkolehden
aikoihin saimme ensimmäiset verkkolehtiaineistot.
Kirjasto- ja tietopalvelujen rooli sähköisten ai-
artikkelit, verkkokirjat, valitut verkkosivut yms.
Tietokannat ovat ajan myötä myös muuttuneet
neistojen osalla on tuoda tarjontaa ja vaihtoeh-
Ideaalia ehkä, mutta kenties totta SAMKin kirjas-
sellaisiksi, että niistä löytää nykyisin alkuperäisen
toja esiin. Sähköisten aineistojen tunnettuutta
to- ja tietopalvelujenkin osalta jo 2011–2012. Tätä
artikkelin tai lähteen eikä enää siis tarvitse erikseen
on pyritty tehostamaan erilaisilla teemapäivillä
odotellessa pyrimme järjestämään pääsyn
metsästää painettua julkaisua.
ja tempauksilla, jolloin kampuskirjastoissa
aineistoihin mahdollisimman yksinkertaiseksi
esitellään hankkimiamme tai koekäytössä
ja toisaalta edistämään aineistojen tunnet-
olevia aineistoja.
tuutta. Kannattaa siis tutustua kirjasto- ja
Viimeisin tulokas tarjonnassamme on verk-
tietopalvelujen tarjontaan ja käydä katsomassa
kokirjat. Verkkokirjojen läpimurtoa odoteltiin kiivaasti vuosikausia ja viime aikoina odotus
Hyvä esimerkki sähköisistä palveluistamme on
tarkemmin nettisivuiltamme:
onkin palkittu yhteyksien parannuttua ja
ammattikorkeakoulujen yhteistyönä syntynyt The-
www.samk.fi/kirjasto.
tarjonnan lisäännyttyä. Verkkokirjojen käytössä
seus-verkkokirjasto, jonne tallennetaan opinnäy-
on toki omat haasteensa, mutta niillä on
tetöitä ja julkaisuja. SAMKin osalta Theseuksessa
opetuskäytössä painettuihin verrattuna monia
on nykyisellään jo lähes tuhat vapaasti luettavissa
lyömättömiä etuja. Ajatellaan vaikka kurssikir-
olevaa opinnäytetyötä.
joja: kirjallisuus vaihtuu parhaillaan vuosittain
16
ja hankimme siten painettuna useita kappalei-
Erityisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjas-
ta joka vuosi. Kymmenenkään kurssikirjaa ei
tojen kohdalla sähköisten aineistojen tarjonta on
riitä, kun samanaikaisesti ryhmä opiskelijoita
niin laajaa, että tuskinpa kukaan enää hallitsee
odottaa tenttikirjaansa – verkkokirjana taas
kaikkia moninaisia käyttöliittymiä. OPM:n ra-
voimme tarjota kaikille yhtäaikaisen pääsyn
hoittamana onkin käynnistetty KDK (Kansallinen
aineistoon. Verkkoaineistot ovat pääosin opis-
Digitaalinen Kirjasto) -hanke, jonka tarkoituksena
kelijoiden ja henkilöstön käytettävissä myös
on koota maamme kirjastojen, arkistojen ja AGORA 1|2010
E-LEARNING HAS INCREASED DEMAND FOR ELECTRONIC LIBRARY SERVICES
Toni Hakala opastaa asiakkaita sähköisten aineistojen käyttöön liiketoiminta Huittisten kampuskirjastossa. Kuvassa myös Jari Suvila ja Terhi Puisto.
Joustavuutta sähköisillä aineistoilla
In the last few years, SAMK library and information services have invested in the acquisition of electronic material and in promoting their use. E-learning has increased the demand for electronic services. We asked three active users of online material how their teaching, research, and development work have benefited from electronic material. The interviewees regularly used magazine and newspaper newsletters, and “breaking news” alerts they had ordered to their email. The study module material was linked to the Moodle study platform. Electronic material aids in the planning and carrying out of teaching. Thanks to online material and the library’s remote user interface, research can be done regardless of time and place. Availability of information has been improved.
TEKSTI TEXT: Elina Laineenoja, Katja Lempinen, Susanna Ruohomäki, Irina Vikman KUVA PHOTO: Nelli Aalto
VERKKO-OPPIMINEN on lisännyt sähköisten palvelujen kysyntää. Kysyimme kolmelta aktiiviselta verkko-aineistojen käyttäjältä, millaisia etuja sähköisistä aineistoista on heidän opetus-, tutkimus- ja kehittämistyölle. Taina Huhtinen opettaa taloushallintoa nuorisoasteen, aikuis- ja täydennyskoulutuksen sekä ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoille. Hän työskentelee Huittisten kampuksella. Mitä verkkoaineistoja hän käyttää työssään säännöllisesti? – Itse haetuista aineistoista ihan ykkönen on WSOYPron yritys- ja juridiikka-online sekä ajankohtaisuutiset. Erityisesti englanninkielisessä ja ylemmän AMK-tutkinnon opetuksessa käytän Ebraryä, sieltä varsinkin Management Accounting ja Strategic Planning -tyyppisiä aineistoja. Minulle tulevat uutiskirjeet sähköpostiin monista lehdistä. Kari Laine toimii tutkimus- ja kehittämistoiminnan projektipäällikkönä tekniikan ja merenkulun toimialalla Porissa. – Enimmäkseen käytän tieteellisiä artikkeleita, joita haen täsmähakuina tai tilaamieni sähköpostialerttien ansiosta. Tämän lisäksi erilaiset uutislinkkilistat ja -sähköpostit ovat päivittäisesAGORA 1|2010
sä käytössä. Olen kerännyt Googlen kotisivuilleni uutisgadgetit minua kiinnostavista lähteistä.
eivät pysy ajan tasalla, kertoo Taina Huhtinen. – Tutkimusta voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, koska sähköisiin materiaaleihin pääsee kätevästi kirjaston etäkäyttöliittymän kautta. Tutkimusten seuranta on parantunut alertpalvelujen myötä. Tiedon haku on nopeutunut huomattavasti, kun haluamansa artikkelin saa käsiinsä minuutissa, tuumii Kari Laine.
Anne Kärki vastaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta SAMKissa. – Ilman sähköisiä aineistoja ei tällä hetkellä oikeasti tehdä mitään. Käytän kirjaston tietokantoja ja artikkelitietokantoja tietenkin. Etsin aineistoa katsaustietokannoista ja laajemmista review-tietokannoista. Tallennan aineistoja kokonaisuuksiksi. Minulla on Moodlessa tieteellisen lukemisen opintojakso. Säilytän siellä linkkien takana tarvittavat artikkelit.
– Ihan täysin. Kun tein väitöskirjaani, niin keräsin aineistoa systemaattisesti sitä varten vuosina 1997–1998. Tuolloin ei juuri mitään ollut sähköisenä, vaan kaikki oli paperisina. Nyt reilu vuosikymmen myöhemmin tutkimusta on saatavilla melkein mistä aiheesta tahansa. Sähköisten aineistojen olemassaolo on kokonaisuudessaan muuttanut tiedon löydettävyyttä, kiteyttää Anne Kärki.
Kätevästi kotoa käyttöön Näyttääkin siltä, että sähköiset aineistot ovat muuttaneet opetus-, tutkimus- ja kehittämistyötä, mutta millä tavalla? – Sähköinen, ajan tasalla oleva materiaali on todella paljon auttanut opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Taloushallinnon lait ja ohjeet muuttuvat niin nopeasti, että painetut teokset
Fakta −− Verkkolehdet: Arkisto, ePress, Nelli, PressDisplay −− Verkkokirjat: DawsonEra, Ebrary, Ellibs, Juridica, Safari Books, WSOYPro −− Sähköiset palvelut löydät SAMKin kirjaston nettisivuilta www.samk.fi/kirjasto.
17
Uutisia News 1 | 10 Liiketoiminta Rauma kouluttaa kansainvälisen liiketoiminnan osaajia International business experts graduate from Rauma
ja thai-kielten opetusta, tukee kansainvälisen kaupan osaajien opetusta. Koulutusohjelmasta valmistunut tradenomi pystyy hoitamaan itsenäisesti monipuolisia
Teksti: Eeva-Liisa Vallin
kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä tehtäviä
SAMK, Satakunnan osuuspankit ja Pohjola
erityisesti EU:n alueella ja Aasiassa. Tehtäviä
Vakuutus sekä Satakunnan Perheyritysver-
ovat esimerkiksi kansainvälinen markkinointi,
kosto ovat sopineet kolmivuotisesta laajasta
liiketoiminnan logistiset ratkaisut, vienti- ja tuon-
yhteistyöstä, jolla tuetaan satakuntalaista
tioperaatiot sekä sähköinen liiketoiminta, joihin
perheyritystoimintaa. Muun tuen lisäksi Sata-
kaikkiin liittyy alueiden kulttuurinen tuntemus.
kunnan osuuspankkien ja Pohjola Vakuutuksen
Kevään 2010 valtakunnallisessa yhteishaussa on tarjolla 40 aloituspaikkaa kan-
rahallinen tuki on 30 000 euroa. – Yhteistyön tavoitteena on edistää
sainvälisen kaupan koulutusohjelmaan.
eri tavoin Satakunnan hyvinvointia muun
Lisätietoja: www.samk.fi/kv-kauppa
muassa lisätä yritysten vuorovaikutusta ja kasvattaa onnistuneen omistajuuden liike-
Teksti TEXT: Elina Viitanen KUVA PHOTO: Futureimagebank
The curriculum of the International Business
toimintaosaamista, toteaa vararehtori Matti
Raumalla toteutettavan kansainvälisen kaupan
degree programme at Faculty of Business and
Lähdeniemi.
koulutusohjelman opetussuunnitelma on
Culture Rauma has been remodelled to better
uudistettu vastaamaan paremmin työelämän
meet the needs of working life. In the new
kehitetään koulutuksen, tutkimuksen ja
tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Syksyllä 2010
curriculum, to be introduced in autumn 2010,
keskinäisen verkostoitumisen keinoin. Tämä
käyttöönotettavassa uudessa opetussuun-
business logistics studies have been combined
tarkoittaa tutkimusten tekoa sekä erilaisten
nitelmassa liiketoiminnan logistiikan opinnot
with the content of the International Business
seminaari- ja koulutuspäivien järjestämistä
on yhdistetty kansainvälisen kaupan koulutu-
degree programme.
ajankohtaisista perheyrittäjyyteen liittyvistä
sohjelman sisältöön.
– Omistaja- ja liiketoimintaosaamista
In the remodelled curriculum, two speciali-
asioista. Hänen mukaansa perheyritysten
Uudistetussa opetussuunnitelmassa
sation alternatives are emphasised: Asian busi-
keskinäistä vuorovaikutusta pyritään lisää-
korostuvat kaksi vaihtoehtoista tai rinnakkaista
ness and business logistics. With advancing
mään myös vapaamuotoisten tilaisuuksien
erikoistumisvaihtoehtoa: Aasian liiketoiminta ja
globalization, Finnish companies are becoming
avulla.
liiketoiminnan logistiikka. Globalisaation edetessä
ever more interested in Asia. Japan, China,
– Yhteistyö paikallisen rahoitusosaajan
suomalaisten yritysten mielenkiinto kohdistuu en-
and India are significant world players. For
kanssa antaa meille satakuntalaisille perhe-
tistä enemmän Aasiaan. Aasian jättiläiset – Japani,
many companies they are important targets for
yrittäjille vahvan tuen koulutuksen ja asian-
Kiina ja Intia – ovat merkittäviä maailmankaupan
investment, or import/export countries.
tuntijuuden osalta. Erityisesti sukupolvenvaih-
In addition to Asian business, the degree
dostilanteissa paikallistuntemuksen merkitys
investointikohteita tai vienti- ja tuontimaita. Sama
programme offers specialisation in business
korostuu, toteaa Satakunnan Perheyritysver-
koskee kasvavassa määrin myös Kaakkois-Aasian
logistics, where the emphasis is on cooperation
koston työryhmän puheenjohtaja Samu Pere
aluetta. Aasian liiketoiminnan ohella koulutu-
between businesses and networking, particularly
Pintos Oy:stä.
sohjelma tarjoaa erikoistumisen liiketoiminnan
within the European Union. The significance
logistiikkaan, jossa korostuu yritysyhteistyö ja
of logistics as a success factor of business is
täjyyttä monipuolisesti. Nyt tekemällämme
verkostoituminen etenkin Euroopan Unionin
expected to grow, as for example in the region of
sopimuksella haluamme korostaa jatkuvaa
alueella. Logistiikan merkityksen liiketoiminnan
Satakunta activities in the area of logistics is es-
yritysten kehittämistä, kasvua ja koulutusta
menestystekijänä odotetaan kasvavan, koska es-
timated to increase thanks to the two ports, large
sekä edesauttaa pitkällä aikavälillä maa-
imerkiksi Satakunnassa logistiikka-alan tehtävien
on the Finnish scale, and to the good functional-
kunnan työllisyyden kehitystä, korostaa
arvioidaan lisääntyvän alueen kahden suomalaisit-
ity of the various transportation opportunities.
Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja
tain ison sataman ja eri kuljetusmahdollisuuksien
The International Business degree pro-
toimijoita. Monelle yritykselle ne ovat tärkeitä
hyvän toimivuuden myötä.
gramme studies are made using Problem Based
– Pyrimme tukemaan maakuntamme yrit-
Simo Kauppi. Vuonna 2008 perustettua Satakunnan
Learning methods. Project-type studies and
Perheyritysverkostoa koordinoi Satakunnan
opiskellaan ongelmakeskeisen oppimisen
social media are also utilised. The broad lan-
ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskes-
(Problem Based Learning) metodein. Myös
guage studies offered at Faculty of Business and
kus. Verkostossa on jo nyt mukana noin 120
projektimuotoista oppimista ja sosiaalista
Culture Rauma, including instruction in Chinese,
satakuntalaista yritystä sekä niiden omista-
mediaa hyödynnetään. Liiketoiminta Rauman
Japanese and Thai, act to support the education
jayrittäjiä useasta sukupolvesta.
laaja kielitarjonta, johon sisältyy kiinan, japanin
of international business experts.
Kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa
18
PERHEYRITTÄJYYTTÄ TUKEMASSA
AGORA 1|2010
Häpeä esille Perjantain Huipuissa
Toimintamallia on kehitetty ja testattu jo aikaisempina vuosina yksittäisillä turnauspro-
Uusia julkaisuja
jekteilla. Kokeiluista saadut erinomaiset kokeTeksti: Katri Väkiparta
mukset ovat kannustaneet seuroja ja SAMKia
SAMKin julkaisusarjassa (Sarja D, Muut julkai-
Ben Malinen tietää kokemuksen ja tutkimuksen
laajentamaan yhteistyötä koko kauden kestä-
sut) on ilmestynyt kaksi uutta julkaisua:
kautta, mitä häpeä on. Malinen on helsinkiläinen
väksi kehitystyöksi. Ensimmäisen toimintavuo-
insinööri ja teologian maisteri. Parhaillaan hän
den aikana mukana on vajaat parikymmentä
valmistelee väitöskirjaa häpeän syntymeka-
opiskelijaa, joilla kaikilla on taustalla omaa
nismeista. Perjantaina 16.4.2010 Ben Malinen
lajikohtaista kokemusta useiden vuosien ajalta.
puhuu SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksen
Opiskelijoilta ja urheiluseuroilta saatu pa-
Perjantain Huiput -seminaarissa häpeän vaiku-
laute toiminnasta on osoittanut, että tällaisella
tuksesta persoonallisuuteen ja ihmissuhteisiin.
toimintamallilla saavutetaan oppimistuloksia
Malisen mukaan kulttuuri määrittelee pitkälti
aidossa toimintaympäristössä. Urheiluseuroille
sen, mistä tunnetaan häpeää. Häpeä onkin
tulevaisuuden business-osaajat ovat arvokkai-
erityisesti suomalaisten ongelma, sillä kulttuu-
ta seuratyön kehittäjiä.
riimme kuuluu, että perheen ikävät asiat pysyvät perheen sisäisinä asioina.Tämä salaaminen ja puhumattomuus aiheuttavat ja lisäävät häpeää.
Uudet katuvalot testissä Porissa
TYÖNOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN POLKUJA
Tietty määrä häpeää on kuitenkin tarpeen,
Kirja esittelee työnohjauksen erikoistumis-
jotta ihmiselle kehittyy terve syyllisyyden tunne
opintoihin kuuluvien kehittämishankkeiden
ja hän kantaa vastuun tekemisistään, muistut-
tuloksia. Se koostuu yhdeksästä artikkelista,
taa Malinen. Lisätietoja seminaarista:
joissa kuvataan monipuolisesti työelämän
www.samk.fi/perjantainhuiput
ja työnohjauksen menetelmiä, kokeiluja ja
Liiketoiminta Rauma ja urheiluseurat yhteistyössä – liiketoimintaosaamista uudella tavalla
tarpeita. Harju, Teija (toim.): Työnohjauksen käytänTeksti: Eeva-Leena Forma
nön polkuja. ISBN 978-951-633-060-3.
KUVA: Futureimagebank Satakunnan ammattikorkeakoulu on Pori Energia Oy:n ja Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen kanssa käynnistänyt pilottihankkeen katuvalojen uusimiseksi Porissa. Hankkeen pohjalla on EU:n lamppudirektiivi, joka kieltää elohopealamppujen markkinoille saattamisen vuonna 2015. Porissa näitä lamppuja on 15 500 kappaletta.
Teksti: Elina Viitanen KUVA: Futureimagebank
Pilottihankkeessa selvitetään elohopealamp-
Liiketoiminta Rauman opiskelijat ovat syksystä
pujen tilalle hankittavien lamppuvaíhtoehtojen
AVAUTUVIEN MAHDOLLISUUKSIEN
2009 alkaen voineet suorittaa osan vapaava-
ominaisuuksia ja kustannustehokkuutta. SAMKin
PERHETYÖ NEUVOLASSA
lintaisista opinnoistaan toimimalla paikallisten
Tekniikan ja merenkulun toimialalla opiskelevat
Kirjan sisältö johdattelee ennaltaehkäisevän
urheiluseurojen valmennus- ja johtotehtävissä.
sähkötekniikan opiskelijat suorittavat vuoden
perhetyön mallin kehittämiseen ja siinä on
Yhteistyöseuroina ovat salibandyseura SalBa,
2010 aikana mittauksia, joilla eri valaisintyyppien
myös kurkistus hanketyön arkeen ja hankear-
Pallo-Iirojen jalkapallojuniorit ja Rauman Lukon
ominaisuuksia voidaan verrata. Koevalaistus
viointiin. Kirja on tarkoitettu sekä kehittämis- ja
juniorikiekkoilu.
on asennettu Pohjoisrantaan Nyrkkilänpuiston
projektityöstä että perhetyön kehittämisestä
Opiskelijat saavat opintopisteitä toimimalla
pyörätieosuudelle, jossa pyörätietä on valaistu
kiinnostuneille sosiaali- ja terveysalan ammat-
esimerkiksi joukkueenjohtajana, päävalmentajana
neljällä erityyppisellä valonlähteellä. Syksyllä
tilaisille.
tai turnauspäällikkönä. Projekti antaa opiskelijoille
järjestetään tietoisku, jossa SAMKin opiskelijat
Rouhiainen-Valo, Tuula & Sirola, Kirsi
käytännön kokemusta johtamisesta, markkinointi-
ovat vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa
(toim.) Avautuvien mahdollisuuksien perhetyö.
viestinnästä, neuvottelutaidoista ja esiintymisestä.
lamppujen ominaisuuksista. Kaupunkilaisilla on
ISBN 978-951-633-061-0
Opiskelijoilta vaaditaan käytännön työn lisäksi
mahdollisuus syksyllä myös äänestää mielestään
Julkaisuja voi tilata julkaisukaupasta:
kirjallinen raportti projektista. Oheistuotteena on
miellyttävintä lampputyyppiä ja kertoa näkemyk-
www.samk.fi/julkaisut, jossa ne ovat myös
syntynyt ohje- ja opaskirjoja seuratoiminnasta.
sensä eri lampputyypeistä.
ilmaiseksi ladattavina pdf-tiedostoina.
AGORA 1|2010
19
Tutkintoon johtava koulutus yhteishaussa 1.3.–16.4.2010 AMK-TUTKINNOT (NUORET)
YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT
−− Automaatiotekniikka
−− Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship
−− Fysioterapia (Pori)
(Rauma)
−− Hoitotyö (Pori ja Rauma)
−− Sosiaaliala (Pori)
−− Kansainvälinen kauppa (Rauma)
−− Terveyden edistäminen (Pori)
−− Kemiantekniikka
−− Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen (Pori)
−− Kone- ja tuotantotekniikka (Pori, Rauma) −− Kuvataide (Kankaanpää)
www.samk.fi/haku
−− Liiketalous (Huittinen, Pori, Rauma) −− Logistiikka (Rauma)
−− Sosiaaliala (Pori)
Haku syksyllä alkaviin erikoistumisopintoihin 1.3.–16.5.2010
−− Sähkötekniikka (Pori)
Tilitoimistojen erikoistumisopinnot 30 op, Laitila
−− Tietojenkäsittely (Pori)
Johtaminen ja esimiestyö 30 op, Pori
−− Tietotekniikka (Pori)
Logistiikka 30 op, Pori
−− Tuotantotalous (Rauma)
Isännöinti 60 op, Pori
−− Viestintä (Pori)
Isännöinti 30 p, Huittinen
−− Matkailu (Pori) −− Merenkulku (Rauma) −− Rakennustekniikka (Pori)
Korjausrakentaminen 30 op, Pori Etäisännöinti 30 op, Huittinen
AMK-TUTKINNOT (AIKUISKOULUTUS)
Akuuttihoitotyö 60 op, Pori
−− Fysioterapia (Pori)
www.samk.fi/erikoistumisopinnot
Diabeteksen ehkäisy ja hoito 30 op, Pori
−− Hoitotyö (Pori, Rauma) −− Kone- ja tuotantotekniikka (Rauma) −− Liiketalous (Huittinen, Pori) −− Sosiaaliala (Pori) −− Tekniikan alan muuntokoulutus (Pori)
Lisätietoja hakemisesta Hakutoimisto hakutoimisto@samk.fi Puh. (02) 620 3033
20
AGORA 1|2010