AGORA 2/2011 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

2 | 2011 SATAK U N N A N A M M ATTIKORKEAKOULUN OSAAMI S U U T I S E T | S ATA K U N TA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S

Valmistuneiden työllisyys hyvä

Työhyvinvointi – 2000-luvun trendisana

Hankalat tyypit:

The employment of the SAMK

Occupational well-being is

Tunteet, tarpeet ja persoonat

graduates is good

based on dialogue

mellastavat työpaikoilla?

Teemana työhyvinvointi Well-being is born out of motivation

2•11

Sisällysluettelo Index

4 SATAKUNNAN A M M AT T I K O R K E A K O U L U N O S A A M I S U U T I S E T SATAKUNTA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S

Pääkirjoitus Editorial

SAMKista valmistuneiden työllisyys on hyvä The employment of the SAMK graduates is good

Työhyvinvointi – 2000-luvun trendisana Occupational well-being is based on dialogue

Hankalat tyypit: Tunteet, tarpeet ja persoonat mellastavat työpaikoilla?

Hyvinvoinnin polttopisteessä–täydennyskoulutuksesta apua esimiehille Continuing Education Centre provide tools for superiors

Voimaa työyhteisön ulkopuolelta Strength from outside the work community

Kemiat kohtaavat SAMKissa – belgialaiset vaihto-opiskelijat tutkivat opinnäytetyössään nikkelisuolan valmistusta Belgian exchange students prepare their thesis on chemistry at SAMK

Kaiken takana motivaatio: ”Jostain täytyy luopua, jotta jotain pystyy saavuttamaan” Well-being is born out of motivation

Vihreän kylän farmarikaveri – ikkuna erilaiseen arkeen

Ravitsemuksesta ja liikunnasta janotaan tietoa Nutrition and exercise is a popular course

AGORA 2|2011

Työhyvinvointi nousee muutoksista

TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

Agoran teemana on tällä kertaa työhyvinvoin-

set. Pitäisi olla yhtä aikaa nopeaoppinen, luova,

ti. Hyvinvointi työ-etuliitteellä tai ilman on mo-

ulospäin suuntautunut, hauska, eteenpäinpyr-

nitahoinen ja monipuolinen asia, kuten lehden

kivä ja yksilöllinen, mutta myös loistava tiimi-

Well-being at work in the spotlight

artikkeleista ilmenee. Se tuo haastetta johdolle

työntekijä ja sparraaja. Enää ei riitä, että osaa

This issue of Agora focuses on well-being at work.

ja esimiehille, mutta myös työntekijöille itselleen.

työnsä, vaan pitää olla kykyä toimia myös yh-

Increasing demands on work performance and

Oli sitten missä asemassa tahansa, olisi osatta-

dessä, kuten organisaatiopsykologi Pekka Jär-

results, limited resources and tight schedules are

va olla ja elää niin, että jaksaisi. Ja pystyisi ole-

vinen totesi puhuessaan persoonallisuushäiri-

putting more and more pressure on employ-

maan kuormittamatta työtovereitaan silloin, kun

öistä ja hankalista tyypeistä SAMKin Perjantain

ees. Expectations on personal qualities are also

on huono päivä.

huiput -seminaarissa keväällä.

getting higher. Today it is not enough to master your profession – you should be at least socially

Työhyvinvoinnin monipolvisuus johtuu myös

Toivottavasti tämän lehden artikkelit antavat

capable, creative and funny as well. In addition,

siitä, että vapaa-aika heijastuu työelämään ja

uutta vinkkiä ja nostetta työhyvinvoinnin kysy-

keeping matters related to leisure time and work

päinvastoin. Vain harva meistä on niin rautai-

myksiin, joita olemme yrittäneet valottaa sekä

completely separate is usually quite impossible

nen, että pystyy sulkemaan mielensä oven sekä

työntekijöiden että esimiesten näkökulmasta.

for most of us. The articles in this magazine aim at giving hints and food for thought on well-being at

kotoa että töistä lähtiessään. Kannattaa tutustua myös SAMKista valmistuneil-

work, as seen through the eyes of both employees

Työhyvinvointi on päivän puheenaihe aivan

le tehdyn seurantatutkimuksen tuloksiin. Ammat-

and supervisors.

samalla tavoin kuin hankalat tyypit työpaikal-

tikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen

la. Taustalla ovat samat työelämän muutoksiin

nousee säännöllisesti esiin mediassa. SAMKissa

The follow-up study about SAMK graduates has

liittyvät tekijät: tulos- ja laatuvaatimukset, rajal-

työllisyydestä on tutkittua tietoa yli kymmenen

been published again. The results show that the

liset resurssit, kiire ja suorituspaine. Mutta yhä

vuoden periodilla. Viimeisin tutkimus on uunituo-

employment of the SAMK graduates has been

enemmän myös yksilöön kohdistuvat odotuk-

re. Ja sen mukaan tilanne on varsin positiivinen.

fairly positive. And that of course is a good thing.

TOIMITUSKUNTA EDITORS Eeva-Leena Forma Sari Kahri Susanna Ruohomäki Elina Valkama Katri Väkiparta

PAINOS CIRCULATION 4 000 kpl

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Isoaho

AGORA 2|2011

Käännökset Translations Arja Liikala (s. 3 ja 5) Jarmo Nousiainen TAITTO LAYOUT Linda Kuparinen & Heidi Valtonen / Vida Design KANNEN KUVA COVER PHOTO Anssi Pajala & Milka Nousiainen by Veera Korhonen/Vida Studio

SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Syyskuussa/in September 2011 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN 1456-114X

PAINOPAIKKA PRINT Euraprint

Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan seurantatutkimusta perustutkinnosta valmistuneille ja heidän työnantajilleen. Tavoitteena on seurata erityisesti koulutuksen laadullista onnistumista. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein ja uunituore tutkimus on sarjassaan viides. Sen mukaan valmistuneet ovat työllistyneet valtakuntalaiseen ja satakuntalaiseen tasoon nähden hyvin. Selvä enemmistö työnantajista (83 %) oli sitä mieltä, että SAMKista valmistuneen työntekijän osaaminen vastaa hyvin yrityksen osaamistarpeita. Kyselyhetkellä, syksyllä 2010, vastanneista 74 prosenttia työskenteli palkansaajina, ja työssä olevista lähes 70 prosenttia oli vakituisessa työssä. Erityisesti tekniikan alalta valmistuneet olivat saaneet vakituisia työpaikkoja. Osa vastaajista oli äitiyslomalla tai päätoimisesti opiskelemassa. Kolme prosenttia toimi yrittäjänä ja saman verran oli työttömänä. Työttömien osuus oli sama kuin vuonna 2007. Ero Satakunnan työttömyysasteeseen oli −6 prosenttiyksikköä, joten SAMKista valmistuneiden työllisyystilannetta voi pitää hyvänä. Yksityissektori työllistää Suurin valmistuneiden työllistäjä on yksityissektori (52 %). Kuntatyönantajien osuus oli 19 prosenttia, missä oli laskua 11 prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna. Toimialoista tärkeimpiä ovat teollisuus sekä sosiaalija terveysala. Yksityiset työnantajat ovat palkanneet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita melko

SAMKista valmistuneiden työllisyys on hyvä –Lähes puolet sijoittuu Satakuntaan TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAT PHOTOS: Futureimagebank

AGORA 2|2011

tasaisesti asiantuntijatehtäviin, johtotehtäviin ja suoritustason tehtäviin. Kuntasektorilla suoritustason tehtävissä oli edelleen 54 prosenttia, asiantuntijoina työskenteli 30 prosenttia ja esimiehinä 10 prosenttia vastanneista. Suoritustason tehtävissä työskentelivät erityisesti sosiaalija terveysalalta valmistuneet kun taas tekniikan ja merenkulun alalta päästiin helpommin ja nopeammin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Suurin osa vastaajista (59 %) koki tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä, mutta osuus oli pudonnut kymmenen prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna. Valmistuneet olivat suhteellisen tyytyväisiä valitsemaansa koulutusalaan. 48 prosenttia vastaajista ei ollut missään vaiheessa harkinnut alan vaihtoa. 11 prosenttia vastaajista oli päätynyt alan vaihtoon. Vastaajista 71 prosenttia oli tyytyväisiä SAMKista saamaansa koulutukseen ja vain yksi prosentti oli selvästi tyytymätön. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista valitsisi edelleen koulutusväyläkseen ammattikorkeakoulun ja 58 prosenttia valitsisi edelleen SAMKin. Aiemmissa tutkimustuloksissa tekniikan alalta valmistuneet ovat olleet SAMK-uskollisimpia, mutta nyt sosiaalija terveysalalta valmistuneet ovat kirineet ohi.

Lähes puolet sijoittuu Satakuntaan Valmistuneista 48 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan. Tulos oli täsmälleen sama kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2007. Seuraavaksi eniten valmistuneita oli sijoittunut Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Vastanneiden kotimaakunnat ennen opiskelua olivat Satakunta (52 %), Varsinais-Suomi (14 %), Pirkanmaa (10 %), Uusimaa (4 %) ja Etelä-Pohjanmaa (4 %). Suurin voittajamaakunta oli Uusimaa kuten edellisessäkin tutkimuksessa.

Osaamistarpeet kohtaavat Työnantajien ja valmistuneiden näkemykset työelämän osaamistarpeista, niiden tärkeydestä ja muutossuunnista olivat hyvin yhtenevät. Valmistuneiden mielestä viisi tärkeintä osaamisaluetta olivat samat kuin edellisessä tutkimuksessa: oman ammatin hallinta, keskustelu- ja neuvottelutaidot, yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot, ongelmanratkaisutaidot ja ajankäytön hallinta. Työnantajat korostavat nyt myös muutoksen hallintataitoja ja laadunkehittämistaitoja. Valmistuneiden mielestä vähiten tärkeitä työelämätaitoja ovat yrittäjyystaidot, tutkimus- ja kehittämistaidot sekä sosiaalisen median ja verkkoviestinnän taidot. Työnantajat mainitsivat näiden lisäksi vähiten tärkeänä kansainvälistymistaidot.

INFO Artikkelin lähteenä on käytetty toukokuussa 2011 ilmestynyttä teosta KUURILA, ERJA: Mitä teille kuului vuonna 2010? Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuosina 1995–2009 valmistuneille ja heidän työnantajilleen suun-

Alun perin satakuntalaisista muualle muuttaneista 60 prosenttia olisi halukkaita palaamaan Satakuntaan, jos heille löytyisi töitä. Vastaavasti SAMKissa opiskelleista muualta tulleista ja pois muuttaneista 39 prosenttia olisi halukkaita muuttamaan takaisin Satakuntaan työn perässä.

nattu seurantatutkimus. Sarja A, Tutkimukset 1/2011. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. KUURILA, ERJA: How were you in 2010? A follow-up study directed at the Satakunta University of Applied Sciences graduates of 1995–2009 and their employers. Pori 2011.

The employment of the SAMK graduates is good The aim of the fifth follow-up study at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) was to find out how SAMK has succeeded in its mission as a higher education institution. At the same time, the study and its report provide an excellent means of rendering an account of the operations to those parties SAMK is accountable to. Effectiveness was reviewed from the standpoint of both the graduates and their employers. When compared to the national and local levels, the employment of the SAMK graduates was good. Of all respondents, 74% were employed, 8% on maternity leave, 7% full-time students, 3% entrepreneurs and 3% unemployed in September 2010. Of the employed, 67% had a permanent job, with a majority (64%) full-time. Satisfaction with the chosen field of study was reasonably good. 48% of the respondents had never considered moving to another sector. The loyalty to AGORA 2|2011

universities of applied sciences had stayed strong. Of the respondents, nearly three out of four would still choose a university of applied sciences and 58% would choose SAMK as their first choice. As a whole, 71% of the respondents were satisfied with the education acquired at SAMK, with only 1% being clearly unsatisfied. 48% of the graduates had settled down in the Satakunta region, which was exactly the same percentage as in 2007, followed by the Uusimaa region (15%), Southwest Finland (15%) and the Tampere region (11%). The views of the employers and graduates on the skills needed in working life, their importance and future trends were very homogeneous. For the graduates, the five most important areas of competence were exactly the same as in 2007: management of one’s own professional skills, conversational and negotiation skills, co-operative

and social skills, problem-solving skills and effective time management. For the employers, the top five competences were as follows: management of one’s own professional skills, cooperative and social skills, conversational and negotiation skills, change management skills and quality improvement skills. As the three least important competences, the graduates regarded entrepreneurial skills, research and development skills and management of social media and web communications. The employers ranked entrepreneurial skills, international skills and management of social media and web communications as the least important areas of competence. A clear majority (83%) of the employers’ representatives estimated the skills of the employed SAMK graduate to correspond well with the competence required in the company. The employers’ representatives were in general satisfied (65%), with no unsatisfied respondents.

OCCUPATIONAL WELL-BEING IS BASED ON DIALOGUE The occupational well-being of an employee consists of his or her mental and physical coping skills. The working conditions, physical workload, motivation, consideration of competence, appreciation and commitment are all matters which can be influenced by management. The responsibility of the employee comprises attitude issues and the personal responsibility for influencing the working conditions. Development discussions and other forms of dialogue with employees provide opportunities for superiors in noticing occupational ill-being and reacting to it.

TyĂśhyvinvointi

â&#x20AC;&#x201C; 2000-luvun trendisana

TEKSTI TEXT: Elina Valkama KUVAt PHOTOs: Veera Korhonen

AGORA 2|2011

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan ”työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä”. Hyvinvoinnista puhutaan nykyään paljon, mutta mitä jokainen voi sen eteen konkreettisesti tehdä? SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtajan ja kokeneen esimieskouluttajan Anne Kleemolan mielestä jaksaminen muodostuu fyysisen hyvinvoinnin päälle. Ilman henkistä hyvinvointia saattaa jaksaminen kuitenkin olla vaarassa. – Työhön liittyvään henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työpaikan ilmapiiri, asenteet, työnkuva ja johtaminen. Lisäksi yksilön oman osaamisen, taipumusten, kuormituksen ja työn hallinnan tuntemusten huomioiminen vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Omat lukunsa ovat myös työpaikan turvallisuus ja työolosuhteet. Tuntosarvet tunnistavat työpahoinvoinnin Työhyvinvoinnin vastakohta on työpahoinvointi, joka aiheuttaa monenlaista oireilua työpaikalla ja usein myös vapaa-ajalla. Se ilmenee poissaoloina, pitkinä sairauslomina ja viime vaiheessa varhaisena eläköitymisenä. Haluttomuus tulla työpaikalle, innottomuus työhön liittyvien asioiden hoitoon, motivaation puute ja erilaiset pelkotilat ovat työpahoinvoinnin ensiasteita.

Toimialajohtaja Anne Kleemolan mielestä tykytoiminnan tulisi olla muutakin kuin kerran vuodessa tapahtuva kulttuuri-, koulutus- tai liikuntapäivä. Työkyvyn edistäminen kuuluu jokaiseen päivään rutiininomaisesti niin esimiehellä kuin alaisillakin.

tehokkuutta ja teknologian kehitys on saanut aikaan sen, etteivät työt enää jää työpaikalle. Esimies ja työntekijä jakavat vastuun – Työhyvinvointi liittyy esimiestyöhön kiinteästi, koska johtamisella on suuri merkitys työssä jaksamiseen. Toki hyvälläkään johtamisella ei korvata esimerkiksi puuttuvaa terveyttä. Erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa toimittaessa johtaminen nousee hyvin merkittäväksi tekijäksi, koska työolot ja töiden fyysinen kuormittavuus ovat lähtökohtaisesti kunnossa. Asiantuntijatyössä tekijät kuten motivaatio, osaamisen huomioiminen ja sen arvostus, innostus sekä sitoutuminen ovat asioita, jotka ratkaisevat työn laadun. Näihin tekijöihin pystytään vaikuttamaan johtamisella – kumpaankin suuntaan – joko parantavasti tai heikentävästi.

Yhtä paljon on myös työntekijän vastuulla. Omat asenteemme työpaikalla ja kuinka pyrimme vaikuttamaan työoloihimme, on jokaisesta Usein pahoinvointi on Parasta ja itsestä kiinni. Jollei työntepienistä asioista kiinvälitöntä arviointia kijä välitä ilmoittaa tunni ja se voidaan korjata hyvinvoinnista saa nistamistaan epäkohdista, suhteellisen helpostikin keskustelemalla voi hän välillisesti aihekuten ergonomisten tekihenkilöstön uttaa muille työntekijöille jöiden ja työturvallisuuden kanssa. jopa turvallisuushaittoja. kuntoon saattamisella. TyöTäytyy myös muistaa, että yhteisöön kuulumattomuuden jokaisella johtajalla on johdettatunteet, eristäytyminen ja ulkovansa ja johdettavilla on omat roolinsa puolelle jätetyksi tulemisen tunne ovat yhteisön hyvinvoinnin hyväksi. vaikeampia korjata ja ylipäänsä paikallistaa. Oivaltava esimies osaa huomata oireet ja reaTyöhyvinvoinnin arvioimiseen ja seurantaan goida niihin heti, kun oireita ilmenee. Yleion onneksi olemassa välineitä. Työtyytyväisin pahoinvointia nykyään aiheuttava syy on syysmittaukset ovat suoranainen keino, mutkiire ja kuormitus. Yhteiskunta vaatii meiltä AGORA 2|2011

ta ne paljastavat harvoin todellisia pahoinvoinnin syitä. Syyt pitää etsiä muulla tavalla. Toinen hyvä tapa on seurata poissaolojen määriä ja erityisesti trendejä niissä, poissaolojen pituuksia ja viime kädessä syitä, jos ne lääketieteellisesti on määritelty. Henkilöstön runsas vaihtuvuus kertoo pahoinvoinnista, mutta jälleen syyt saattavat jäädä hämärän peittoon. – Parasta ja välitöntä arviointia hyvinvoinnista saa keskustelemalla henkilöstön kanssa kehityskeskusteluissa sekä epävirallisissa tapaamisissa. Luottamukselliset ja välittävät suhteet henkilöstöön auttavat parhaiten pääsemään sekä työhyvinvoinnin että -pahoinvoinnin jäljille. Esimies turvaa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin Jos työolot ja turvallisuus ovat niin hyvällä mallilla kuin ne nykyajan asiantuntijaorganisaatiossa voivat olla, jää työnantajalle mahdollisuus tukea henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Henkisen hyvinvoinnin puolella työnantajan tehtävä on huolehtia oikeanlaisesta kuormituksesta. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien luominen, palkitseminen ja kuuleminen ovat asioita, joista esimiehen on huolehdittava. Hänen tulee olla alaisten käytettävissä, kuulemassa ja näkemässä mitä organisaatiossa tapahtuu.

Jokaisen kannattaa ainakin kerran viikossa pysähtyä miettimään, miksi olemme töissä, mikä on meidän perustehtävämme ja teemmekö oikeita asioita. Kerran viikossa on myös hyvä mennä peilin eteen ja kiittää itseään tekemästään työstä. Kaikki tekevät tärkeää työtä, mutta kiitosta kuulemme siitä ihan liian vähän.

Hankalat tyypit tunteet, tarpeet ja persoonat mellastavat työpaikoilla? TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAt PHOTOs: Futureimagebank

Henkilölähtöiset ongelmat voivat vakavasti haitata työhyvinvointia ja työssä suoriutumista. Työpaikan hankalat tyypit tuottavat harmaita hiuksia työtovereille ja ovat haaste esimiehille.

Persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä on suhteellisen vähän, mutta heidän aiheuttamansa ongelmat voivat paisua suuriksi, ellei asioihin puututa ajoissa. Esimiehillä ei aina ole kykyä tai lujuutta tähän. Silloin voidaan hakea konsultoinnista ja koulutuksesta.

Hankalien tyyppien problematiikka on tuttua organisaatiopsykologi Pekka Järviselle, joka luennoi aiheesta SAMKin Perjantain Huiput -seminaarissa. Järvinen kouluttaa esimiehiä, konsultoi hankalan tyypin jäytämiä työyhteisöjä ja kirjoittaa aiheeseen liittyviä teoksia. Eikä hän ole asialla yksin. Aihe on AGORA 2|2011

Järvinen puhuu narsistin lumosta. Kun narsisti saa osakseen ihailua ja menestystä, suuruusmielikuvat paisuvat ja lumovoima kasvaa, mikä johtaa suuruudenhulluihin hankkeisiin, jotka voivat johtaa katastrofeihin.

suosittu niin kirjamarkkinoilla kuin netissäkin. Päivän sana on ”conflict management”. Äskettäin on ilmestynyt mm. valkokauluspsykopaatteja käsittelevä teos ”Käärmeet liituraidoissa”, jonka kirjoittaja, professori Robert de Hare, on psykopatian arviointimenetelmän luoja.

Kaiken taustalla on kuitenkin erittäin haavoittuvainen itsetunto.

Työelämän vaativuus nostaa ongelmat esiin Hankalia tyyppejä on työpaikoilla ollut maailman sivu. Miksi aihe polttelee kuumana juuri nyt? – Työelämä on kiristynyt. Tulos- ja laatuvaatimukset ovat kovat, kaikkea seurataan. Lusmuilijoita ei siedetä, kun kenelläkään ei ole aikaa löysäillä, Pekka Järvinen selvittää. – Toiseksi vaikuttaa tiimimäinen työkulttuuri. Ei riitä, että osaa työnsä, vaan pitää olla kykyä toimia yhdessä. Muun muassa nämä seikat vaikuttavat henkilölähtöisten ongelmien korostumiseen työpaikoilla. – Kulmikkaiden ja yhteistyökyvyttömien haittavaikutus on kasvanut ja työelämän konfliktiherkkyys lisääntynyt. Tämä korostuu erityisesti asiantuntijayhteisöissä, joissa on edustettuna useita eri näkökulmia. – Omat tarpeet ja tunteet voivat olla niin voimakkaita, ettei tiedetä ja tajuta, miten työpaikalla pitäisi käyttäytyä. Taustalla johtamis- ja rakenneongelmat Työpaikan ongelmista ei kuitenkaan voi syyttää pelkästään luonteeltaan hankalia tyyppejä. Yksittäisten työntekijöiden muut henkilökohtaiset ongelmat kuten päihdeongelmat, elämänkriisit ja arkiuupumus heijastuvat yhtä hyvin työyhteisöön. Myös työpaikan sisäiset muutostilanteet, johtamispuutteet, epäselvät vastuut ja työuupumus vaikuttavat suuresti. Ja kaikki nämä kietoutuvat monimutkaisesti toisiinsa. – Suurin osa työpaikkojen toiminnallisista ongelmista ja ilmapiiriongelmista johtuvat siitä, että rakenteet ja prosessit eivät ole kunnossa. Vain pieni osa johtuu henkilöongelmista ja jonkun yksittäisen henkilön persoonallisuudesta, Pekka Järvinen toteaa. – Mutta kohdalle osuessaan ne ovatkin sitten työyhteisölle ja esimiehelle erittäin vaikeita ja rasittavia, Järvinen jatkaa. AGORA 2|2011

Lääkkeenä ennaltaehkäisy Vaikka persoonallisuushäiriöisiä henkilöitä on suhteellisen vähän, heidän aiheuttamansa häiriöt ilmenevät ja korostuvat tiimityömäisessä työkulttuurissa, joka korostaa itseluottamusta, vastuunottoa, ongelmien ratkaisukykyä, paineen hallintaa ja sopeutumista pelisääntöihin.

Valloittava psykopaatti ja lumoava narsisti Arkikielessä persoonallisuushäiriöllä tarkoitetaan hankalaa tai itsekkäästi käyttäytyvää henkilöä. Psykiatriassa käsite liittyy diagnoosiin ja tiettyihin lääketieteellisiin kriteereihin. Kriteerit täyttää noin 10 prosenttia väestöstä. Työelämässä törmätään erityisesti menestyviin psykopaatteihin, joita on Järvisen mukaan 3,5 prosenttia merkittävistä johtajista. Heiltä puuttuu kriminaalipsykopaatin epäsosiaaliset piirteet. Sen sijaan he ovat viehätysvoimaisia, valloittavia, teennäisiä, kaksinaamaisia, häikäilemättömiä, röyhkeitä, työlle omistautuneita ja joustamattomia. Heillä on suuret luulot itsestään ja heiltä puuttuu empatian kyky. Psykopaatilla on yhteneväisiä luonteenpiirteitä narsistisen persoonallisuuden kanssa. Narsistilla on suuret kuvitelmat omasta erinomaisuudestaan ja ylivertaisuudestaan ja hän vaatii ylikorostunutta ihailua. Miksi sitten hankalaksi koetut ihmiset menestyvät työelämässä? – He ovat hyvin voimakastahtoisia, itsevarmoja ja hurmaavia ja antavat työpaikkahaastattelussa hyvän kuvan itsestään. Ja koska he suosivat joitakin ihmisiä, heillä on aina myös tukijoukkoja ympärillään.

Pekka Järvinen suosittelee lääkkeeksi henkilölähtöisten ongelmien ennaltaehkäisyä: – Työpaikkahaastattelut ja koeaika ovat avainasemassa. Samoin erilaiset turvaselvitykset. Esimerkiksi työhaastattelussa on syytä kysyä asioita, joissa haastateltava ei pysty runoilemaan. Monet persoonallisuushäiriöiset ovat ammattilaisia hyvän mielikuvan antamisessa. – Jos tyyppi tuntuu liian hyvältä ja erinomaiselta, hälytyskellojen pitäisi soida… Kun ongelmat ovat jo päällä, jämäkkä ja ammattitaitoinen johtaminen on keskeistä. Samoin varhainen reagointi ja puuttuminen. Ihmiset tottuvat helposti työyhteisön ongelmiin ja syyllistävät itseään. Ilmapiiri tulehtuu ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Järvinen haastaa esimiehet puuttumaan rohkeasti asioihin. – Pitää muistaa organisaation perustehtävä ja siihen liittyvät työsuoritukset ja työkäyttäytyminen. Työyhteisön jäsenten diagnosointi ei kuulu perustehtävään. Ongelmien käsittelyssä on tärkeää tilanteen arviointi ja suunnitelman teko. Henkilölähtöinen ongelma vaatii yksilökeskeisiä toimenpiteitä, rakenteellinen ongelma yhteisöllisiä toimenpiteitä. Jos esimies itse on työyhteisön ongelma? – Yleensä esimiehelläkin on esimies ja esimiestyötä arvioidaan. Avuksi voivat tulla myös henkilöstöhallinto ja muut tukijärjestelmät, työsuojeluviranomaiset sekä konsultointi ja työnohjaus.

Esimies ristiriitojen ratkaisijana Koulutuksen (2 op) keskiössä ovat erilaiset ristiriitatilanteet, niiden ilmeneminen ja esimiehen tehtävät ristiriitatilanteissa. Koulutuksessa syvennytään myös erilaisiin menetelmiin ja työskentelytapoihin ristiriitatilanteiden purkamiseksi sekä pohditaan eri menetelmien toimivuutta.

Johtava sosiaalityöntekijä Leila Linnainmaa Porin kaupungilta on osallistunut Esimies ristiriitojen ratkaisijana -koulutukseen.

Hyvinvoinnin polttopisteessä: Täydennyskoulutuksesta apua esimiehille SAMK Täydennyskoulutus järjestää eri laajuisia esimieskoulutuksia. Pitkien erikoistumisopintojen lisäksi valittavana on täsmäkoulutuksia, joissa pureudutaan esimiestyön kiperiin tilanteisiin. TEKSTI TEXT: Hanna Hannukainen & Anu-Mari Nieminen KUVAt PHOTOs: Veera Korhonen

Esimies riitojen ratkaisijana Johtava sosiaalityöntekijä Leila Linnainmaa osallistui Esimies ristiriitojen ratkaisijana -koulutukseen. Leilan kokemuksen mukaan esimiehen puoleen käännytään usein tilanteiden kärjistyessä ja esimieheltä odotetaan ratkaisua riitatilanteeseen. Ratkaisun hakeminen vaatii esimieheltä tasapuolista, asiallista ja oikeudenmukaista kohtelua, mikä on tunnelatautuneessa tilanteessa jo sinällään haastavaa. Esimiehen on myös tunnettava oman osaamisensa rajat ja tiedostettava, milloin ristiriidan ratkaisu edellyttää ulkopuolista henkilöä. Lisäksi ristiriitatilanteessa esimies tarvitsee oman esimiehensä tukea. –Koen, että esimiehen jaksamista tukee tieto siitä, mistä kaikista tahoista ristirii-

tatilanteissa voi saada apua, Leila mainitsee. Esimies ristiriitojen ratkaisijana -koulutuksen tärkeänä antina Leila pitää uutta lähestymistapaa ristiriitatilanteisiin. – Työyhteisössä ei pidä jumiutua näkemään vain hankalia persoonia ristiriidan osapuolina, vaan asioita kannattaa usein lähestyä työn tekemisen näkökulmasta. Henkilöidenkin välisiin riitatilanteisiin ratkaisu löytyy usein esimerkiksi huonosti organisoidusta työstä, mihin esimiehen on mahdollista vaikuttaa. – Koulutus antoi lisäksi käytännön vinkkejä siihen, miten vaikeita asioita voi ottaa puheeksi rakentavasti. Sain muun mu-

assa malleja keskustelun johdattamiseksi onnistuneisiin asioihin – pois epäonnistumisten vatvomisesta. Koulutuksessa myös vahvistui ajatus, että huoli tulisi ottaa puheeksi mahdollisimman pian. Kun huolesta on kerran puhuttu, on sen puheeksi ottaminen uudelleen aina helpompaa. Tällöin konfliktit eivät pääse kasvamaan liian isoiksi ja ne ovat paremmin ratkaistavissa. Yhteenvetona Leila toteaa, että koulutuksen myötä hän osaa esimiehenä kiinnittää huomiota entistä enemmän hyvinvointia edistäviin seikkoihin, kuten työnjaon selvyyteen, tiedonkulkuun, työpaikan pelisääntöihin ja johtamistapaan.

AGORA 2|2011

Esimiehen työkalut ja arjen johtaminen Valmennusohjelman lähtökohtana on esimiehen fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja ammatillisen kuntoisuuden kehittäminen. Koulutus antaa esimiehelle työelämälähtöisiä ja konkreettisia työkaluja esimiestyönsä tueksi. Lähestymistapa on valmentava, herättelevä ja ratkaisukeskeinen.

Esimiesvalmennus syyskuusta 2011 toukokuuhun 2012. Mukaan voit ilmoittautua jo nyt. www.samk.fi/esimiehen_tyokalut

Henkilöstöasianhoitaja Sari Lahtinen RTK-Palvelu Oy:stä on ollut mukana esimiestyön valmennusohjelmassa.

Koulutuksen ja kuntoilun kautta arjen esimiestyöhön Puolen vuoden pituinen esimiestyön valmennus muodostuu lähipäivistä, oppimistehtävistä, työfysioterapeutin tekemästä henkilökohtaisesta kuntotestistä ja tavoitteellisesta kunto-ohjelmasta. Yksi valmennusryhmään kuuluvista on ollut RTK-Palvelu Oy:n henkilöstöasiainhoitaja Sari Lahtinen. Hän työskentelee tällä hetkellä palkkaryhmän esimiestehtävissä. Sari oli juuri koulutuksen kuluessa siirtymässä yrityksen sisällä nykyisiin tehtäviinsä, joten esimiesvalmennus tuli juuri oikeaan aikaan. Konkreettisimpana arjen esimiestyöhön hyödynnettävänä työkaluna Sari mainitsee osallistujille tehdyn DiSC-analyysin. – Suurin oivallus valmennusohjelman aikana tuli ihmisten erilaisuuden ymmärtäAGORA 2|2011

misestä ja erilaisten ihmistyyppien huomioonottamisesta myös työpaikalla. Myös se ajatus kirkastui, että esimiehen tulee olla asemassaan enemmänkin valmentaja, kuin vanhanaikainen auktoritäärinen hahmo kaiken yläpuolella, toteaa Sari. Valmennusohjelman parasta antia oli Sarin mielestä teorian yhdistyminen käytäntöön ryhmän jäsenten kokemusten kautta. Erilaisten ongelmatilanteiden ratkominen ryhmissä toi esiin uusia näkökulmia ja monia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sari kiitteleekin valmennusohjelman kouluttajia positiivisen ja avoimen ilmapiirin luomisesta ryhmän keskuuteen. – Myös valmennusohjelman aikana jaetut materiaalit ovat edelleen työpaikalla kovassa käytössä, ja niihin tulee aika ajoin palattua, kertoo Sari.

TOOLS FOR SUPERIORS SAMK’s Continuing Education Centre arranges superior training sessions of varying extents. In addition to long-term specialisation studies, it offers tailored training events focusing on the intricate situations of managerial work. The training, entitled “A Superior’s Role in the Resolution of Conflicts”, is centred on different conflict situations, their manifestation and a superior’s tasks in conflict situations. The training also provides an insight into various methods and practices to dissolve conflicts. The preparatory programme “Superior’s Tools and Everyday Management” is based on the development of the superior’s physical, mental, social and professional capability. It provides the superior with concrete tools based on the needs of working life to support the managerial work. The topics are treated during the training with a preparatory, stimulating and solutionfocused approach. The module consists of direct contact teaching, work-related learning exercises, a personal fitness test and fitness programme.

VOIMAA

Koulutusjohtajat Liisa Karinen (vas.) ja Tiina Pennanen

työyhteisön ulkopuolelta TEKSTI TEXT: Tuukka Hakala KUVA PHOTO: Veera Korhonen

Liisa Karinen ja Tiina Pennanen ovat molemmat siirtyneet opettajan tehtävästä koulutusjohtajaksi tänä vuonna. Molemmat työskentelevät Raumalla, Liisa tekniikan ja merenkulun toimialalla ja Tiina sosiaalija terveysalalla. Molemmilta kyseltiin, mikä mahtaisi olla vapaa-ajan merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle?

– Työssä jaksamista edesauttaa merkittävästi tasapainoinen ja aktiivinen vapaa-aika, kiireisen työn lukitsemat ajatukset vapautuvat toisentyyppisellä toiminnalla, kuvailee Liisa Karinen. Tiina Pennasen mielestä olisi tärkeää löytää itseä kiinnostavaa ja motivoivaa toimintaa. Silloin sille löytää aikaakin, oli kyseessä sitten tanssi, lukeminen, puutarhanhoito tai lasten harrastukset. Elämän kiireellisyydestä huoli-

matta ajanpuutetta ei tulisi käyttää tekosyynä paikalle jäämiseen. Työntekijän oma vastuu Mahdollisuuksia on siis aina tarjolla. Työnantajatkin tukevat usein työntekijöidensä vapaa-ajan toimintaa erilaisin keinoin, mutta niiden hyödyntäminen on jokaisen oma päätös. – Liikuntaseteleiden lisäksi osalla SAMKin kampuksista tarjotaan työpäivän päätteekAGORA 2|2011

– Tanssi on intohimoni, se näkyy työpaikallakin, kun lähetän erilaisia tanssileiriviestejä työyhteisön jäsenille, Tiina naurahtaa. – Luen paljon, myös perhe ja ystävät ovat todella tärkeitä.

si uinti- ja kuntosaliaikojakin, Tiina kertoo. Työ- ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen on mahdollista, sillä opettaja voi työskennellä kotonakin ja nykyajan laitteet tarjoavat töille mahdollisuuden seurata tekijäänsä minne tahansa. Harvemmin meistä kukaan on täysin tavoittamattomissa. Tällaisissa tilanteissa oma vastuu ja rajanveto työ- ja vapaa-ajan käytöstä korostuvat entisestään. – Esimerkiksi sähköpostit ovat omiaan luomaan kierteen ”roikkua” työasioissa illat pitkät , Liisa toteaa. – Olisikin tärkeää, että työntekijä yksinkertaisesti lähtisi välillä johonkin joka todella irrottaa ajatukset työnteosta, lisää Tiina. Vapaa-ajan toiminta ja harrastukset eivät välttämättä yksinään pelasta ketään varsinaiselta työpahoinvoinnilta, mutta niiden tärkeyttä työhyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa ei kuitenkaan voi kiistää. Harrastukset auttavat myös ennaltaehkäisemään uupumusta työyhteisön puolella. Tarvittaessa työntekijän tulisi tuoda rohkeasti esimiehen tietoon kokemuksensa työkuor-

masta ja työssä jaksamisesta. Esimiehen voi olla todella vaikea havaita työssä jaksamista uhkaavia ensimerkkejä. – Eihän kukaan voi mennä toisen ajatuksiin tai tunnelmiin, omasta tilasta tulisi viestiä itse, Tiina tiivistää.

Himoharrastajaksi itseään kuvaileva Liisa myöntää toisinaan nauttivansa myös täydellisestä rauhoittumisesta. – Kaikenlaista on tullut harrastettua, tällä hetkellä käydään myös mottimetsässä. Välillä tekee kyllä hyvää vain istua nojatuoliin ja lukea tai kuunnella musiikkia, itse tarvitsen sellaistakin.

Myös Liisa näkee tilanteessa yksilön oman vastuun, mutta huomauttaa, että nähdessään uupumisen oireita on esimiehen vastuu puuttua tilanteeseen.

Tiina: Yritä löytää

Tanssifriikki ja himoharrastaja Energisellä kaksikolla on itsellään monenlaista vapaa-ajan harrastusta, mutta kumpikin muistaa myös läheisten ihmisten merkityksen ja rauhoittumisen tärkeyden.

Liisa: Kyllä, on nimenomaan tärkeää

sellaista tekemistä, mistä itse nautit. Se tuottaa mielihyvää, mikä taas parantaa yleistä fiilistä. tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä mukavalta vaikka se naapurista kuulostaisikin idioottimaiselta.

STRENGTH FROM OUTSIDE THE WORK COMMUNITY Liisa Karinen and Tiina Pennanen have both transferred from a teacher’s duties to the position of a Director of Education this year. They both work in Rauma – Liisa in the Faculty of Technology and Maritime Management and Tiina in the Faculty of Social Services and Health Care. We asked them about the significance of leisure time for occupational well-being and coping at work. “Coping is notably furthered by a well-balanced and active leisure time; thoughts locked by work pressures are released by activities of a different kind,” Liisa describes. Tiina thinks it is important to find activities that are personally interesting and motivating to you, then you will also find the required time. Lack of time should not be used as a pretext since opportunities are always available. AGORA 2|2011

Every employee can make a personal decision whether to use the opportunities provided by the employer or not. “Besides vouchers entitling the use of exercise and fitness services, employees can also use swimming pools and gyms at some campuses of SAMK after office hours,” Tiina says. The distinction between working hours and leisure time may become blurred since a teacher can work at home too. In such cases, the personal responsibility and the boundary between working hours and leisure time become even more important. “For example, email messages may easily lead to the habit of clinging to work matters until late in the evening,” Liisa says.

“Therefore, it is important that the employee, quite simply, every now and then leaves for something that truly disconnects his or her thoughts from work,” Tiina adds. What about their own leisure time hobbies? “Dancing is my passion but I also read a lot, and my family and friends really mean a lot to me,” Tiina describes. Liisa says she is active with several hobbies but also enjoys moments when she can quiet down completely. “I have tried many kinds of hobbies; currently, I even spend some of my leisure time felling firewood. Sometimes it is good to simply sit in an armchair and read or listen to music, which is also something I need.”

Nikkelisulfaatti on vihreä jauhe, jota käytetään raaka-aineena mm. nikkelimetallin valmistuksessa. Kuvassa projektin parissa Rob Van Laethem, Nick Van Houcke, Matthias Windels, Don Simola ja Tuula Vanha-aho, joka kiittää opiskelijoiden innovatiivista ja oma-aloitteista otetta työhön. – Näkee, että heillä laboratoriotöiden osuus opiskelussa on suuri. Työmoraali on myös hyvä, pohtii Tuula Vanha-aho.

Kemiat kohtaavat SAMKissa: Belgialaiset vaihto-opiskelijat tutkivat opinnäytetyössään nikkelisuolan valmistusta TEKSTI TEXT: Eeva–Leena Forma KUVA PHOTOs: Harri Joensuu

Suomalaisella kemian alan osaamisella on hyvä maine Belgiassa. Se ja halu kokea uutta houkuttelivat belgialaiset kemian opiskelijat Nick Van Houcken, Don Simolan ja Rob Van Laethemin Suomeen. Kaikki kolme ovat nyt ensimmäisessä ulkomaanvaihdossaan ja ovat valmiita suosittelemaan tätä kokemusta muillekin. Heillä on tavoitteenaan valmistua tänä keväänä opinahjostaan Katholieke Hogeschool Brugge–Oostende (KHBO), joka on Ostendissa sijaitseva 3800 opiskelijan monialainen korkeakoulu. Opinnäytetyönsä aiheen Nick ja Rob saivat insinööritoimisto Chematur Ecoplannin-

gista. SAMKissa heidän opinnäytetyötään valvoo yliopettaja Tuula Vanha-aho. Chematur Ecoplanningissa yhteyshenkilö on prosessi-insinööri, DI Don Simola. Matthias Windelsin opinnäytetyötä SAMKissa valvoo koulutusjohtaja Timo Hannelius. Kulttuurieroihinkin on sopeuduttu Kemiantekniikka ei Belgiassa ole kovin vetovoimainen ala, minkä opiskelijat kääntävät voitokseen, sillä pienet ryhmät turvaavat mahdollisuuden hyvään yhteistyöhön opettajien ja opiskelijoiden välillä. Opetuksen tasoa he kuvaavat Belgiassa ja Suomessa hyvin samankaltaiseksi. Myös yhteistyö SAMKilaisten kanssa sujuu hyvin.

Kokemuksiaan opiskelijat kuvaavat: – Suomalaiset ovat täsmällisiä, arvostavat työtään eivätkä aina edes huomaa, milloin työpäivä on aika päättää. Ilmapiiri on rento ja stressiäkin siedetään paremmin. Suomessa opettajia voidaan puhutella etunimellä, Belgiassa ei niin tehdä–ainakaan oppilaitosympäristössä. Käsitys siitä, että suomalaiset olisivat etäisiä, ei ainakaan tässä oppilaitoksessa pidä paikkaansa. – Kaikki ovat ystävällisiä ja haluavat, että tunnemme viihtyvämme täällä. Suomalaisessa aikakulttuurissa kaikki tuntuu alkavan vähintään tunnin aikaisemmin kuin Belgiassa. Töihin tullaan aamulla aikaisin ja työt on saatu myös tehtyä aiemmin, kaupat aukeavat aikaisemmin ja iltakin alkaa ja päättyy aikaisemmin. Syömäänkin on pitänyt tottua aikaisemmin. AGORA 2|2011

Yliopettaja Tuula Vanha-aho: Olen yrittänyt noudattaa entisen kollegani Tuokko Pavelan ohjetta: kemistillä pitää olla hyvä fysiikka! Fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on työssä jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Parhaat opetustyöhön liittyvät ideatkin ovat ehkä syntyneet pitkillä hiihtolenkeillä!

Tulevaisuuden energiatalous herätti keskustelua Raumalla pidetyssä logistiikkatapahtumassa, vas. Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikka ja merenkulku Rauman opettaja Heikki Leino (vas.), tilaisuudessa esitelmöinyt professori Esko Valtaoja ja juontaja, logistiikan opiskelija Joonas Eklund.

Professori Esko Valtaoja Raumalla:

Maailman energiatalous ei hoidu näpertelyllä TEKSTI TEXT Kirsi Uola KUVAt PHOTOs: Juho Hermikoski

Opinnäytetyössä kehitetään nikkelisuolan valmistusprosessia Työssä tutkitaan nikkelisulfaatin kiteytystä rikkihappoisesta liuoksesta. Don Simola kertoo tämän opinnäytetyön olevan osa kehitystyötä, jolla yrityksen suunnittelema ja toimittama teknologia on tavoite saada toimimaan tuotannossa vielä aiempaa tehokkaammin. Yritys on toimittanut kyseisiä laitoksia eri puolille maailmaa. Erityisiä haasteita asettaa kiteytettävän nikkelisulfaatin kidekoon kasvattaminen väkevöidyssä rikkihapossa. Tavoitteena on saada rikkihappo uudelleen käyttöön prosessin jälkeen. – Laboratoriossa nikkelisulfaatin kiteytys tehdään väkevöimällä liuosta alipaineessa n. 120 C:n lämpötilassa. Liuos sisältää epäpuhtautena mm. alumiinia, kuparia, sinkkiä, rautaa ja kromia, joiden vaikutusta saatuun nikkelisulfaattituotteeseen tutkitaan. Tiettyjen epäpuhtausmetallien arvellaan vaikuttavan kiteytyvän nikkelisulfaatin kidekokoon, suodatettavuuteen ja kosteuspitoisuuteen. Tuotteesta analysoidaan hiukkaskokojakauma ja epäpuhtausmetallien määrät, kuvaa Tuula Vanha-aho. AGORA 2|2011

Maailman energiatarpeen kasvua ei ole mahdollista pysäyttää. Energiaa on tuotettava lisää tehokkaasti ja mahdollisimman saasteettomasti. Maailma ei pelastu ideologisella näpertelyllä. Nämä olivat tähtitieteen professori Esko Valtaojan viestit Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikka ja merenkulku Rauman Logistiikkasymposiumissa, jossa keskeisenä teemana oli hiilijalanjäljen pienentäminen. Valtaojan tarjoamat keinot tuottaa tehokkaasti energiaa ja säästää ympäristöä olivat ydinvoiman kehittäminen uuden sukupol-

ven reaktorien avulla sekä fuusiovoimaloiden perustaminen. Erilaisia bioperäisiä energianlähteitä pitää myös etsiä ja käyttää, mutta niiden tuottamat määrät ovat pieniä tarpeeseen nähden. Logistiikkasymposium on ensimmäisen vuoden logistiikkaopiskelijoiden vuosittainen voimannäyte, jossa on aina jokin ajankohtainen teema. Energiatalouden yleisten näkymien lisäksi tällä kertaa puhuttiin myös jäteöljyn kierrätyksestä, sähköautoista ja biodieselin valmistuksesta.

BELGIAN EXCHANGE STUDENTS PREPARE THEIR THESIS ON CHEMISTRY AT SAMK Belgian exchange students Rob Van Laethem, Nick Van Houcke and Matthias Windels are preparing their thesis on chemical engineering at SAMK. The thesis, prepared for the engineering office Chematur Ecoplanning, deals with the crystallisation of nickel sulphate out of a solution containing sulphuric acid. It is part of the development work intended to make the technology planned and

supplied by the company to act in production even more efficiently than before. Finnish expertise in chemistry enjoys a good reputation in Belgium, which made Finland an attractive destination for student exchange. All three students are participating in international exchanges for the first time now and are willing to recommend this experience to other students too.

Anssi Pajala ja Milka Nousiainen toimivat päätoimisina tuntiopettajina Raumalla.

Kaiken takana motivaatio:

”Jostain täytyy luopua, jotta jotain pystyy saavuttamaan” TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAt PHOTOs: Veera Korhonen

JOKAISEN LIIKKUMAAN LÄHTEVÄN JA TERVEELLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN NOUDATTAJAN ON MIETITTÄVÄ ITSELLEEN SOPIVA MOTIVAATION LÄHDE ONNISTUAKSEEN HAASTAVASSA TEHTÄVÄSSÄ. ONKO MOTIVAATION LÄHDE VAATTEET, KENGÄT, LASILLINEN PUNAVIINIÄ VAI KENTIES MATKA ULKOMAILLE? VASTAUS RIIPPUU IHMISESTÄ JA PERSOONASTA, OMIEN MIELIHALUJEN MUKAAN. Kesäkuussa 2009 perustetun Motivaatioverkko Oy:n tiedostamaton suunnittelu lähti liikkeelle vuotta aiemmin nykyisen toimitusjohtajan Tuukka Niemisen kokemasta kolauksesta jalkapallokentän reunalla. Valmentaessaan poikansa jalkapallojoukkuetta, hän pyysi poikaansa vaihtoon. Tuolloin 103 kiloa painanut isä huomautti pojalleen aktiivisuuden olevan kentällä tärkeää. Kuin pistoksen

saaneena Tuukka alkoikin miettimään omaa kuntoaan ja lupasi pojalleen juosta seuraavana kesänä 90 minuutin futispelin. – Pojalle silmä silmästä lupaus oli tärkein motivaation lähde, Tuukka kertoo. Tästä motivaatiosta lähti liikkeelle jotakin suurempaa; liikeidea, joka toi markkinoille Motivaatioverkon sekä sen tuotteen Moti-

viren. Motiviren tarkoitus on pienellä leikkimielisellä kisailulla saada ihmiset ajattelemaan hyvinvointiaan. MOTIVAATIOTA MIETTIMÄÄN Hyvinvoinnin parantamisen ensimmäinen vaihe on tietenkin startata toiminta käyntiin. Lyhyet dieetit tai painonpudotukset ovat useimmiten huonoimpia kunnolle sekä AGORA 2|2011

keholle, joten tavoitteet on asetettava konkreettisiksi, mutta ei täydellisiksi. – Ihmisen tarvitsee oppia itse, mikä saa hänet liikkeelle, syömään säännöllisesti sekä etsimään itselle sopivinta ruokavaliota. Ihmisten passiivinen suhtautuminen omaan hyvinvointiinsa ei useinkaan ole kiinni tiedonpuutteesta, vaan motivaatiosta ja sen ylläpitämisestä. Mitään tärkeää maailmassa ei tehdä yksin – lausahdus osuu kuin neula napin reikään tässä tilanteessa. Liikkumisen tulee olla kivaa, eikä siihen saa liittyä minkäänlaisia pakkoja. Hyvän ystävän ottaminen mukaan apuun tavoitteiden saavuttamiseksi helpottaa kankeaa alkua. – Miettikää kaverinne kanssa ensin omat tavoitteenne ja motivaationne. Istutte yhdessä alas ja kirjaatte ne vaikka siihen epäterveellisen tupakka-askin kanteen. Näin tavoitteet on jaettu, kirjattu sekä hankittu sosiaalinen paine. Pelkästään tämä auttaa jo alkuun. Kun yksinään liikkuminen ei riitä, vaan pitää yhdistää monta eri asiaa, niin on hyvä tasaisin välein muistuttaa itseään noista sovituista tavoitteista ja motivaation lähteistä. Tuukan pojalleen tekemä lupaus on pitänyt ja mies on huippuvireessä. Liiketoiminta ja kulttuuri mukana Motiviressä Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala on ollut mukana Motiviren haasteessa tammikuusta 2011 alkaen. Kampukset kisaavat siitä, mikä joukkueista on ensimmäisenä ehtinyt maailman ympäri – tietysti kävellen. Liiketoiminta Rauman henkilökunta on ottanut Motiviren haasteen tosissaan, mutta ei totisena. Leikkimielinen kilpailu on lisännyt henkilökunnan liikkumista sekä yhteishenkeä. Milka Nousiainen, Anssi Pajala sekä Juhani Härkälä kuuluvat Rauman kilpailuhenkiseen joukkueeseen. – Motiviren myötä olen kävellyt lisälenkkejä saavuttaakseni tavoitteeni. Olemme haastaneet myös pieniin lisäkisoihin kollegoita, kertoo Juhani. Askelmittarien tultua ja pienen kilpailuhengen lisäännyttyä huomataan jo konkreettisia muutoksia. Tulevaisuutta ajatellen ekologisuus parantuu ja hiilijalanjälki pienenee, AGORA 2|2011

mikä vaikuttaa tulevien sukupolvien hyvinvointiin. – Monia Motivire on kannustanut liikkumaan enemmän. Suuri osa on alkanut kulkemaan työmatkansa pyörällä tai kävellen. Huomaa, että autojen määrä parkkipaikalla on huomattavasti vähentynyt, Milka kertoo. – Tilanteessa, jossa pitää valita ottaako jäässä olevan ja skrapaamista tarvitsevan auton vai meneekö kävellen, valitsee mieluummin kävelyn, Anssi kertoo. Motiviren myötä Anssi on alkanut kävellä työmatkansa, Juhani on tehnyt extra-lenkkejä koiransa kanssa ja Milka on keskittynyt vedenjuomiseen sekä herkkupalojen vähentämiseen.

Tuukka Nieminen innostaa liikkumaan omalla hyvätuulisuudellaan ja vireydellään.

WELL-BEING IS BORN OUT OF MOTIVATION Motivaatioverkko Ltd has introduced Motivire, which is designed to enhance the wellbeing of work communities. This small playful competition aims at making the company staff think about their well-being and ways of improving it. Well-being is born almost entirely out of motivation. Without motivation, it is

difficult to attain the objectives. Whether you want to lose five kilos or feel more healthy and lively, you must find the motivation to do it. Your motivation can take the form of a desire to fit in certain trousers by the summer, or you can reward yourself upon reaching intermediate goals. However, it takes certain sacrifices to attain these goals.

Tuukka: – Mieti motivaation lähde. – Tärkeää muistaa liikkuminen, säännöllinen ruokailu ja monipuolinen ravinto sekä riittävä lepo. – Kirjaa oma viereystilasi asteikolla 1–10 ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen. Vireystilasi ollessa matalampi ruokailun jälkeen, olet todennäköisesti syönyt liikaa tai vääränlaista ruokaa. Liiketoiminta Rauma: – Kampuksen käytävillä hypitään jopa hyppynaruilla, kokeile sinäkin. – Valitse kaapista housut, joihin aiot mahtua esim. puolen vuoden päästä. – Valitse työmatkan kulkuun mieluummin kävely tai pyöräily auton sijasta. – Hanki sellainen liikuntaharrastus, joka on mielestäsi kivaa. Lajeja on monia. – Liikkua voi yksin musiikin kera tai mennä mukaan ryhmäpeleihin.

haa. Sambiassa teiden huono kunto vaikeuttaa sadon kuljettamista. Entistä haasteellisemmaksi tehtävä tulee, kun yleisin kulkuneuvo on polkupyörä. Siksi viljelijöiden on useimmiten pakko myydä tuotteensa kyliin tuleville ostajille, joilta he eivät yleensä saa kunnon hintaa. Vihreä kylä -hankkeessa tuetaan sambialaisten maaseutukylien toimeentuloa ja osallistetaan ihmisiä toimimaan asemansa parantamiseksi. Keskeisiä keinoja ovat maanviljelijöille järjestettävät koulutukset ja työpajat. Ryhmissä viljelijät pohtivat elinkeinonsa haasteita, iloitsevat onnistumisista ja kehittävät työkaluja luodakseen omavaraisen kyläyhteisön. Viljelijät opetetaan viljelemään ilman äärimmäisen kalliita lannoitteita, markkinoimaan tuotteitaan ja yhdistymään hintatakuun turvaamiseksi. Mehiläistenhoitoon kouluttaminen tuo puolestaan lisätuloja huonojen satojen varalle.

Vihreän kylän farmarikaveri – ikkuna erilaiseen arkeen TEKSTI TEXT: Arja Liikala KUVA PHOTO: Terhi Hyvönen

Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKO on lähtenyt mukaan kehitysyhteistyöhankkeeseen Sambiassa. Vihreä kylä-projekti tarjoaa monia mahdollisuuksia auttaa sambialaisten pikkukylien maanviljelijöitä. Vihreä kylä on kehitysyhteistyöprojekti sambialaisen Green Living Movement (GLM)-kansalaisjärjestön kanssa. Hanke on aloitettu vuonna 2008, ja Ulkoministeriö myönsi sille kolmen vuoden jatkorahoituksen 2011–2013. Hankkeessa on mukana myös Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO, joka aloitti yhteistyön GLM:n kanssa jo vuonna 2008. Koulutukset kannustavat omavaraisuuteen Sambiassa maanviljely on pääsääntöisesti hyvin pienimuotoista ja sitä harjoitetaan lähinnä omaan tarpeeseen. Viljelykasveja ovat mm. maissi, bataatti, maapähkinät,

hirssi, durra, erilaiset pavut ja maniokki. Kylvökausi on marraskuusta huhtikuuhun. Apunaan viljelijällä on useimmiten vain kuokka, karjaa on ani harvalla. Teknisiä kastelujärjestelmiä ei ole – sateet hoitavat kastelun. Kemialliset lannoitteet ovat hyvin kalliita, eikä köyhillä viljelijöillä ole niihin varaa.

Farmarikaverin kautta apua koko kyläyhteisölle Farmarikaverius on kummitoiminnan moderni muoto. Farmarikaverille annettu tuki käytetään koko yhteisön hyväksi, ei yksittäiselle viljelijälle. Kuka tahansa voi hankkia itselleen farmarikaverin Vihreä kylä-hankkeen kautta. Avustussumman voi päättää itse – se voi olla 10 euroa kuukaudessa, 100 euroa vuodessa tai jotain muuta. Varat ohjautuvat oikeaan kohteeseen GLM-järjestön kautta ja varojen käyttöä kohdekylissä seurataan säännöllisesti. Hanketta toteutetaan projektisuunnitelman mukaisesti vuoteen 2013 asti. Päätavoite on, että projektin päättyessä maanviljelijät ovat saaneet riittävän hyvät eväät jatkamaan yksin ja yhdessä kestävän maanviljelyn tiellä. SAMMAKKO kerää projektille varoja Vihreä kylä -klubitapahtumilla Porissa, Huittisissa ja Raumalla. Näiden tapahtumien pääsytulot ohjataan suoraan hankkeelle. Tämän vuoden lopulla järjestetään Vihreä kylä -gaala, johon kutsutaan paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä. Hanke tarjoaa myös suomalaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja niin Suomessa kuin Sambiassa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Sambiassa. Peltometsäviljely säästää ympäristöä ja tarjoaa vaihtoehdon maaperää kuluttavalle kaskeamiselle. Pelloilla kasvat puut tarjoavat suojaa paahtavalta auringolta, sitovat vettä ja Vihreä kylä -hanke on ainutlaatuinen opiskelion yksi yleisempiä viljelykasveja Sambiassa. jakuntakentällä, sillä TUO ja nyt myös SAMravinteita maaperään ja tarjoavat hyvän lisän Maissi päivittäiseen ruokavalioon. Ylijäänyt sato MAKKO ovat ainoat suomalaiset opiskelijamyydään ja sitä kautta saadaan käteistä ra- kunnat, joilla on oma kehitysyhteistyöhanke. AGORA 2|2011

Ravitsemuksesta ja liikunnasta janotaan tietoa TEKSTI TEXT: Sari Kahri KUVA PHOTO: Veera Korhonen

Toimintakyvyn tukemisen lehtori Kati Karinharju on kuuden vuoden ajan vetänyt vapaavalintaista Ravitsemus ja liikunta -verkkokurssia SAMKin sosiaalija terveysalan opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Opintojaksolle voidaan ottaa 25 opiskelijaa, mutta tulijoita riittäisi aina jopa kaksinkertainen määrä myös oman oppilaitoksen ulkopuolelta. Miksi ravitsemus ja liikunta kiinnostaa niin monia? – Ravitsemus ja liikunta koskettavat kaikkia. Kaikki syövät ja kaikkien tulisi liikkua. Opintojakso koetaan henkilökohtaisesti kiinnostavaksi, Kati kertoo. Hyvinvointi on viime vuosina noussut tärkeäksi asiaksi. Sen lisäksi, että aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti, se kiinnostaa sosiaalija terveysalan opiskelijoita ammatillisesta näkökulmasta ja nykyään myös esimerkiksi liiketalouden opiskelijoita yrittäjyyden ja hyvinvointipalveluiden näkökulmasta. Harhaluuloja terveellisestä ruokavaliosta Usein opintojakson aikana opiskelijat yllättyvät siitä, että luuloistaan huolimatta he eivät syökään riittävän terveellisesti. Ruokavalio saattaa olla liian yksipuolinen ja ruokailurytmi pielessä. – Jokainen pitää opintojakson alussa sekä ruoka- että liikuntapäiväkirjaa ja selvittää sitten eri lähteiden avulla ruokavalionsa terveellisyyden sekä vertaavat energiansaannin suhdetta energiankulutukseen, Kati kertoo. Myös arkiliikunnan merkitystä energiankulutukselle usein aliarvioidaan. Kati Karinharju kehottaakin kaikkia liikunnan käsitteen laajentamiseen. – Ei saa väheksyä sitä, jos itselle mieluisin tapa liikkua on lenkkeily koiran kanssa tai metsässä samoilu. Tärkeintä olisi oppia sellainen tapa toimia, josta itse tykkää. Liikuntaa ei pidä arvottaa, hän toteaa. AGORA 2|2011

Varaa arjestasi aikaa asioille, jotka

SAMKin toimintakyvyn tukemisen lehtori Kati Karinharju kehottaa kaikkia liikunnan käsitteen laajentamiseen. Hänen mielestään liikuntaa ei pidä arvottaa, vaan kaikki tekeminen on yhtä tärkeää.

antavat sinulle energiaa ja hyvää oloa!

Koululiikunnasta on voinut toisille jäädä mieleen negatiivisia kokemuksia, jotka vaikuttavat nykyiseenkin liikunnalliseen minäkuvaan. – Kannattaa pitää mielessä, että voidaanko oikeasti määrittää kuka on liikunnallinen ja kuka ei. Koululiikuntakin kuitenkin usein on vain yksi näkemys asiasta, Kati kannustaa.

NUTRITION AND EXERCISE IS A POPULAR COURSE

Ruoka varastoituu, mutta liikunta ei Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, ei oikotietä onneen painonhallinnon ja terveyden suhteen edelleenkään ole. – Ihmisen elimistö vaatii fyysistä ponnistelua. Helppoa ja vaivatonta keinoa esimerkiksi painonhallintaan ei ole, Kati toteaa.

Students take great interest in the course Nutrition and Exercise offered by SAMK’s Faculty of Social Services and Health Care. The number of students registering for the course has often been double the number which can be accepted. The course interests students because it is regarded as personally significant.

Ikävä kyllä emme voi varastoida liikuntaa, vaan sitä on harrastettava säännöllisesti. Syömämme ruoka sen sijaan varastoituu ja siksi kannattaakin syödä säännöllisesti ja perusruokaa, jolloin energiaa riittää tasaisesti niin arkiaskareisiin kuin liikkumiseenkin. Tasainen ateriarytmi pitää myös herkuttelun kurissa.

Nutrition and Exercise is a course with an extent of 3 ECTS credits, implemented entirely on-line, usually once during a semester. During the course, the students pay attention to their dietary and physical exercise habits. The students find it surprising that, contrary to their beliefs, their diets are not very healthy after all, and their meal rhythms may be inappropriate.