Agora 1/2014 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1 | 2014 MIS EN R AKENTA U M E R O! TE E M A N

MATERIAALITEHOKKUUS

puu vai betoni? KESÄTYÖT

rekrytoi tulevaa työvoimaa GREEN CARE

hyvinvointimatkailua

Vauhdittaisitko uraasi ylempi AMK -tutkinnolla?

Veljekset samalla alalla

Kappas, teitähän onkin kolme

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

Anne tekee töitä SAMKin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit. Vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

TUNNETKO AMK-MAISTERIN? ”Työnantajille kertoisin terveisiä, että opis-

mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavak-

keluun sijoitetut resurssit tulevat varmasti

si”, kertoi Heino Saarinen, insinööri (ylempi

korkojen kera takaisin. Omaehtoinen opis-

AMK). Tätä on oppiminen.

kelu ei ole pakkopullaa, vaan se kantaa hedelmää.” Sitaatti on SAMKista valmistuneen

Myös pyytämättä saadut kehut lämmittävät:

Katri Kariniemen haastattelusta. Haastattelin

”Opiskeluaikanani SAMK kyllä ehti olla mo-

Katria ja kuutta muuta SAMKin ylempi AMK

nessa mukana, niin kansallisesti kuin kan-

-koulutusohjelmista valmistunutta, siis am-

sainvälisesti. Se siis vaikuttaa dynaamiselta

mattikorkeakoulusta maisteritasolle koulut-

ja aikaansa hyvin seuraavalta, jonka kautta

tautunutta, sekä heidän opettajiaan Agoran

on mahdollista edetä mihin vain. Sellaiset

juttua varten.

koulut, jotka mahdollistavat kyvykkäiden

Haasteeksi jutussa nousi tietysti se, että kaik-

opiskelijoiden etenemisen joustavasti, nosta-

Luonnossa oleminen parantaa mielialaa.

vat profiiliaan ilman keinotekoista hypetystä.”

Sivu 16

ki tarinat pääsisivät hengittämään ahtaissa sivuraameissa. Valmistuneet, joita haastattelin,

Totta kai tämä sisältää SAMKille haasteen

olivat selvästi saaneet koulutuksesta jotakin

kehittyä – täysin oppineita emme suinkaan

tärkeää. Intoa, tietoa, oivalluksia, varmuutta,

ole. Samalla se on haaste kertoa ulospäin

taitoa oppia ja löytää uutta, verkostoja, mah-

kaikesta siitä, mitä täällä tehdään ja mitä

dollisuuden uuteen työhön. ”Ohjaajani esitti

meidän kanssamme voi tehdä. Ihan ilman

’tajunnan laajentamista’ – se toki teki asian

ylisanoja.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030

KANNEN KUVA COVER PHOTO Harri Joensuu PAINOPAIKKA PRINT Euraprint PAINOS CIRCULATION 3 500 kpl

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari

SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

TOIMITTAJA EDITOR Jenna Hietavirta Sari Kahri

AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora

| AGORA 1/2014

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Kesäkuussa 2014 / in June 2014 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

1/14

10 AGORA IN ENGLISH IS ONLINE www.samk.fi/agora

4 14

10 4 7

OPINNOT Kolmen kopla – isän pojat rakennusalalla

18 13 14

ALUMNIKOLUMNI Kehityksen rattaissa

ENERGIA Aurinkoenergian integroiminen rakennukseen ja rakentamiseen

MATKAILU Green Care – matkailuliiketoiminnan mahdollisuus

SÄÄSTÖÄ Materiaalitehokkuus on rakennusalan uusin trendi

YLEMPI AMK Uusille urille ylempi AMK:sta

PUHEENVUORO Opiskelupaikat hakusessa

18 22

ESTEETTÖMYYS Määräysten mukainen ja esteetön?

REKRYTOINTI Toimiva käytäntö lomien sijaistamiseen

TÄRPIT Kiinni arjessa

AGORA 1/2014

Johannes, Julius ja Joonas eiv채t kilpaile opiskelussa, mutta vapaa-aika onkin eri juttu. 4

| AGORA 1/2014

OPINNOT

KOLMEN KOPLA – isän pojat rakennusalalla TEKSTI: Jenna Hietavirta | KUVAT: Harri Joensuu

Kankaanpäästä kotoisin olevat veljekset Julius (22), Joonas (26) ja Johannes (33) Myllykoski opiskelevat kaikki rakennusalan insinööreiksi SAMKissa. Samaan paikkaan päätyminen oli monista sattumista kiinni.

Johannes päätyi opiskelemaan vasta vuosia työskenneltyään. Työkokemus tarjosi hyvää pohjaa opinnoille. – Olin jo 15 vuotta ollut timpurin hommissa, kirvesmiehenä. Lähdin vähän vanhemmalla iällä opiskelemaan insinööriksi, ja olen sattunut sitten samaan aikaan kun nämä kaksi muuta, sanoo Johannes. Sama opinahjo ei ollut suunniteltu juttu. Joonas oli kerinnyt olla jo Rovaniemellä opiskelemassa vuoden samaa alaa, ennen kuin palasi Satakuntaan mielitietyn saadessa töitä maakunnasta. Juliuskin oli hakenut muualle, mutta jäi samoista syistä Satakuntaan. Julius ja Joonas päätyivätkin samalle vuosikurssille, vain vuotta Johannesta myöhemmin. Samalle alalla päätyminen ei sinänsä ole ihme. – Tuskin kenellekään, kuka on meidät pidemmän aikaa tuntenut, tulee tämä mitenkään yllätyksenä, kertoo Joonas.

Opiskeluista puhutaan vapaa-ajalla pakostakin.

Syyksi yhteiseen alaan veljekset epäilevät vahvasti reissuja isän kanssa työmaalle. Timpuri-isä otti lapset välillä mukaan töihin. – Työmailla on ollut ja nähnyt, ja siitä sitten ehkä kiinnostunut, sanoo Julius. – Ei se varmaan ihan alussa niin kiinnostavaa ollut, mutta kyllä se siitä lähti, muistelee Johannes.

Toisin kävi opettajien kanssa. Vaikka veljekset eivät ole suhdettaan piilotelleet, olivat he opiskelleet jo usean vuoden ennen kuin heidän englannin opettajansa huomasi, että he ovat veljeksiä. – Hän oli katsonut nimilistoja ja todennut että kappas, teitähän onkin kolme, naurahtaa Johannes.

Kokemus ja muistot isän kanssa rakennushommissa vietetyistä kesistä ovat lämpimät. Vaikka rakennustyömaalla oli rankkojakin päiviä, vain hyviä asioita on jäänyt mieleen. Äitikään ei vastustanut, kun isä vei lapset työmaalle. – Äiti teki meille kaikille eväät aamulla, välillä toi ne meille keskellä päivääkin. Kyllä koko perhe on ollut tässä mukana, sanoo Johannes.

Koko perhe menossa mukana

Opintoja ilman kilpailua

Veljekset eivät kuitenkaan ole SAMKin ainoat samasta perheestä olevat Myllykosket. Isosisko on valmistunut SAMKista sosionomi (AMK):ksi, ja nuorempi opiskelee tällä hetkellä liiketoimintaa. Nuorin sisko valmistuu lukiosta keväällä, mutta suunta siitä eteenpäin ei ole vielä selvä.

– SAMKissa on ollut kaikin puolin mukavaa opiskella. Opetus on hyvää ja motivoivaa. Tottakai myös opiskelijakaverit ovat mukavia ja koulun kautta onkin tutustunut hyvin uusiin ihmisiin ja luonut kontakteja jopa yli Suomen rajojen, kertoo Joonas opiskelukokemuksistaan.

Mielekkäänä projektina Joonas ja Julius kertovat kahden viikon intensiivikurssista Irlantiin Dundalk Institute of Technologyyn. Mukana oli myös koulu Itävallasta ja aiheena kestävä kehitys. – Siellä ei pääpaino ollut rakennusalalla, vaan opiskelijoita oli SAMKistakin eri tekniikan puolilta. Se oli mukava reissu, kertoo Joonas. Joonas ja Julius ovat opintojensa kolmannella vuodella. Johannes on jo kaikki opintonsa opinnäytetyötä lukuun ottamatta suorittanut. Tarkoituksena on valmistua viimeistään huhtikuussa. – Opinnäytetyön aiheena on geotekniikka ja pohjarakennus. Geotekniikasta on tarjolla vain yksi kurssi ja halusin syventää sitä, kun olen itse aiheesta kiinnostunut, sanoo Johannes. Poikien välille ei ole syntynyt kilpailua opintojen aikana. Enemmänkin he ovat toimineet tarvittaessa toistensa apuna. – Jokainen tekee omaa juttua ja tekee parhaansa, kertoo Julius. – Olen yrittänyt neuvoa joissain jutuissa, mitä materiaalia kannattaa hankkia jotain kurssia varten, ettei jää viimetippaan. Jotain tuollaisia pieniä neuvoja olen antanut, lisää Johannes.

Arki, työ ja vapaa-aika – Opiskeluista puhutaan vapaa-ajalla pakostakin, mutta tietysti on muutakin elämää, sanoo Joonas. Joonas kertoo kokeilevansa ja harrastavan hiukan sitä sun tätä. Uusimpina harrastuksina hän mainitsee crossfitin ja painonnoston. – Tandemlaskuvarjohyppykin tuli tehtyä. ▶ AGORA 1/2014

Johannes (keskellä) auttaa veljiään Joonasta ja Juliusta aina silloin tällöin opiskelussa.

Se oli yllätyslahja vaimolta. Porukalla veljekset ovat kokeilleet esimerkiksi paintballia. Johannes hiihtää talvisin, mutta ei päässyt tänä talvena ollenkaan lumille. Historiasta kertovien tietokirjojen lukeminen ja lenkkeily vaimon kanssa eivät ole jääneet. – Lisäksi vaimon kanssa ollaan otettu tavaksi kotimaan kulttuurimatkailu. Käydään museoissa ja nähtävyyksillä eri puolilla Suomea. Julius taas käy punttisalilla ympäri vuoden ja harrastaa kaudesta riippuen myös jääkiekkoa ja tennistä. Moottoripyörät kiinnostavat, ja tietokoneellakin tulee pelattua. SimCityä, kaupunkien rakentamista simuloivaa peliä, hän on kokeillut, mutta vapaaajalla maittavat paljon paremmin räiskintäja toimintapelit. Rakennusasioita on kuitenkin vaikea vain sulkea mielestään. Ammattitautina on rakennusten toteutuksen seuraaminen ja vahva kiinnostus markettienkin rakenteisiin. – Viimeksi kun kävin Kankaanpään HalpaHallissa, katsoin liimapuupalkkeja, että miten ne on kiinnitetty. Tuollaisia asioita tulee katsottua paljon, sanoo Johannes. 6

| AGORA 1/2014

Katse jää hyvin herkästi kauppareissuillakin kattoon ja sen rakenteisiin. – Varsinkin kauppahalleissa näkee tällaiset hyvin, kertoo Joonas. – Vaimokin sanoi, että joko sää taas kattelet, naureskelee Johannes.

Joonas ja Julius eivät ole vielä varmoja tulevasta. He etenevät kesä kerrallaan. – Ei sitä kauheasti ole tullut suunniteltua. Jos pääsisi johonkin suunnittelutoimistoon kesäksi. Noita haalarihommia on tullut jo tehtyä, sanoo Julius, veljeksistä nuorin. Joonaksella onkin jo kesätyöpaikka tiedossa. ■

Suunnitteilla tulevaisuus Valmistumisen lähestyessä Johannes haaveilee omasta suunnittelutoimistosta, joka tuottaisi palveluita esimerkiksi pientalojen ja työ- ja hallirakennuksien suunnitteluun. – Sellainen voisi olla ihan realistinen, kertoo Johannes. Nuorempia veljiään hän oli yrittänyt houkutella eri alalle yrityksensä tueksi. – Vähän kyllä yritin suositella, että jompikumpi voisi vaikka ottaa tuon LVIpuolen. Yhdellä olisi rakennesuunnittelu, ja yhdellä osaamista LVI-puolesta. Mutta ei ne sitten olleet kiinnostuneita, kertoo Johannes. Veljesten kiinnostus on täysin keskittynyt rakennussuunnitteluun, vaikka LVI-ala työllistää hyvin. – Tekniikka lisääntyy taloissakin, niitä suunnitellaan siis enemmän, kertoo Julius.

INFO Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa voi painottaa opintoja joko talonrakennukseen tai LVI-talotekniikkaan. Molemmista saa kokonaiskuvan ja laajat tiedot rakennusten ja niiden taloteknisten järjestelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Talonrakennuksesta voi myöhemmin opinnoissa valita joko tuotannon tai suunnittelun. Lisätietoa saat hakuoppaasta osoitteesta www.samk.fi/haku

ESTEETTÖMYYS

Määräysten mukainen ja esteetön? TEKSTI & KUVA: Riikka Tupala

Jokainen meistä haluaa valita asuinympäristönsä, harrastuksensa tai esimerkiksi opiskelupaikkansa omien mieltymystensä ja haaveidensa mukaan. Miltä tuntuisi, jos unelmat romuttuisivat vain siksi, että rakennukset tai ympäristö eivät ole esteettömiä? Esteetön rakennus, ympäristö, tapahtuma tai

materiaalivalintoihin ja kontrasteihin tai sii-

esimerkiksi tuote on sellainen, joka palvelee

hen, miten eri tilat toimivat keskenään ja ko-

erilaisia käyttäjiä, on turvallinen ja toimiva. Li-

konaisuutena. Määräykset asettavat edelleen

säksi sitä koskeva tieto on saavutettavaa ja

liian väljät puitteet. Lisäksi niissä on tulkin-

ymmärrettävää. Laajemmin ajateltuna se on

nanvaraa ja kiertomahdollisuuksia, jolloin on

tasavertaisuutta ja osallistumisen mahdol-

mahdollista suunnitella ja rakentaa julkistakin

lisuuksia. Esteettömyys voidaan määrittää

ympäristöä vain tietyille ryhmille, ei kaikille.

monella eri tavalla ja ”oikeasta” termistä keskustellaan. Hyvä on muistaa, ettei pääpaino ole termillä, vaan sillä miten esteettömäksi tai saavutettavaksi kuvattu asia on toteutettu.

Tieto ei lisää tuskaa

ESTEETTÖMYYSKARTOITTAJAKSI? Esteettömyyskartoittajan peruskurssi 11.4.–15.8.2014 SAMKissa Esteettömyyskartoittajan koulutus soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille, muun muassa sosiaali-, terveys- ja rakennusalan ammattilaisille, arkkitehdeille, palveluntuottajille tai suunnittelijoille. Lisätiedot: www.samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista tai Hanna Hannukainen hanna.hannukainen@samk.fi p. 044 710 3109

Koulutetun esteettömyyskartoittajan tekemästä esteettömyyskartoituksesta saa tietoa

Paperilla hyvä, käytännössä ei

julkisen rakennuksen ja ympäristön esteet-

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta on edis-

ehdotukset parhaimman mahdollisen

tetty Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Siitä

lopputuloksen saavuttamiseksi. Kar-

huolimatta esteettömyyden kannalta heikosti

toitus on ajankohtainen erityisesti

toteutettuja asioita löytyy uusistakin raken-

peruskorjausta ja uudisrakennusta

nuksista. Esteetön rakentaminen perustuu

suunniteltaessa. Invalidiliiton ke-

maankäyttö- ja rakennuslakiin, rakennusase-

hittämä ESKEH-menetelmä on

tukseen sekä rakentamismääräysten tasoisiin

laaja ja yksityiskohtainen koko-

säännöksiin. Nämä ohjeet luovat hyvän poh-

naisuus, jossa verrataan tulok-

jan suunnittelulle, mutta niiden noudattami-

sia vallitseviin esteettömyys-

nen ei kuitenkaan yksinään riitä.

suosituksiin ja -määräyksiin.

tömyyden nykytilasta sekä toimenpide-

Satakunnassa esteettömyysPaperilla

hyvältä

vaikuttava,

määräysten

kartoittajaksi voi kouluttautua

mukainen suunnitelma ei välttämättä toimi

Satakunnan ammattikorkea-

käytännössä. Tämä liittyy usein esimerkiksi

koulussa.

Kirjoittaja työskentelee SAMKissa projektityöntekijänä esteettömyyttä edistävissä hankkeissa.

AGORA 1/2014

Aurinkoenergian

TEKSTI: Meri Olenius, Petri Lähde ja Suvi Karirinne | KUVAT: Petri Lähde ja Anne Sankari

Sähkön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 70 prosenttia. Jos kehitys kohti yhteisiä sähkömarkkinoita Keski-Euroopan kanssa jatkuu, sähkön hinta nousee seuraavan vuosikymmenen aikana entistä roimemmin.

Nykyiselläkin hintojen nousutahdilla hyvin toteutettu aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä takaisin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen luvassa on vielä vähintään 20 vuotta ilmaista sähköä. Esimerkkinä voisi miettiä saksalaisilla laatukomponenteilla toteutettua 5 kilowatin järjestelmää, joka soveltuu suureen omakotitaloon. Järjestelmän saa kiinnitystelineineen reilulla 7000 eurolla. Hyvällä paikalla järjestelmä voi tuottaa jopa 4400 kilowattituntia vuodessa. Jopa varovaisesti arvioiden, 5 prosentin vuotuisella sähkön hinnan nousulla, tämän tyyppisellä järjestelmällä takaisinmaksuaika saadaan hyvinkin jäämään kymmeneen vuoteen.

Mikä vaikuttaa hintaan ja tuottoon? Aurinkojärjestelmän rakennukseen integroinnin kokonaiskustannuksiin vaikuttavat järjestelmän ja asennuksen hinnan lisäksi suunnitteluun ja lupaprosessiin kuluva aika. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa myös se, kuinka helpoksi aurinkoenergiajärjestelmän ostaminen on tehty eli kuinka kattavasti aurinkoenergiajärjestelmien toimituskokonaisuudet on vakioitu ja räätälöity.

PANEELI JA KERÄIN Aurinkopaneeli muuntaa auringon säteilyn tasasähköksi, jota voi käyttää kaikissa sähkölaitteissa, myös sähkölämmitykseen. Aurinkokeräin muuntaa auringon säteilyn lämpöenergiaksi, jonka voi siirtää esimerkiksi lämminvesivaraajaan. Keräimellä ei tuoteta sähköä.

| AGORA 1/2014

Viimeisenä rahanmenoon vaikuttaa koko rakennusprosessin sekä verkkoon kytkennän suoraviivaisuus. Näitä suurempi merkitys on kuitenkin sähkön hinnoitteluperiaatteella. Tällä hetkellä sähköyhtiö arvottaa ostamansa sähkön halvemmaksi kuin myymänsä sähkön. Tuotto-odotus riippuu suurelta osin valituista aurinkopaneeleista ja -keräimistä – niiden hyötysuhteesta – sekä järjestelmän muista komponenteista. Suuri merkitys on myös kaavoituksella ja siinä kiinteistöille asetetuilla vaatimuksilla. Kiinteistöjen sijoittamisella, kattokulmalla sekä paneelien ja keräimien sallituilla asennuskulmalla on suuri merkitys energiatuotolle. Kiinteistöt tulisi sijoittaa siten, että etelään osoittavaa kattolapetta on käytössä riittävästi. Jos kattokulma on tarpeeksi suuri, ei asennustelineitä useinkaan tarvita lainkaan, vaan paneelit ja keräimet on mahdollista asentaa suoraan katolle. Näin saadaan yksi menoerä järjestelmän kokonaiskustannuksista pois, ja

ENERGIA

integroiminen rakennukseen ja rakentamiseen

niissäkin kohteissa, joissa asennustelineitä tarvitaan, niiden asettelu ja kulmat ovat maltillisempia, jolloin kokonaisuuden arkkitehtuuri kestää silmää – ja käyttöä – seuraavat kolmekymmentä vuotta.

Pienennä riskejä Energiajärjestelmien rakennukseen integrointiin liittyy aina riski, jolla on tietty rahallinen arvo. Aurinkoenergiajärjestelmissä riskiä voidaan alentaa valitsemalla järjestelmä, jonka tekninen toimivuus on testattu todellisissa olosuhteissa ja jonka asennuksen tekee vastaavia järjestelmiä asentanut alan ammattilainen. Edelleen

riskiä voidaan alentaa huolehtimalla, että katon kantavuus kestää aurinkopaneeleiden ja -keräinten kattoneliötä kohden aiheuttaman lisäkuorman. Aurinkosähköpaneeleiden kanssa erityisesti on ehkäistävä paneelin kuumenemisesta aiheutuva palovaara paneeleiden oikealla asennuksella. Aurinkosähköjärjestelmissä tulee huomioida rakennuksen jatkuva energiankulutus eli peruskuorma, ja suunnitella järjestelmän muodostavien laitteistojen kytkennät sen mukaan. Näin mahdollistetaan aurinkosähkön maksimaalinen hyötykäyttö. Lisäksi, jos järjestelmä tuottaa enemmän kuin rakennuksessa kulutetaan, on varastoinnin lisäksi mahdollista syöttää tuotettu energia verkkoon. Kustannuksia ja tuotto-odotuksia voidaan käsitellä loputtomasti, mutta tärkeintä on ryhtyä toimiin uusiutuvan energian käyttöönoton vauhdittamiseksi – myös yksityisten henkilöiden. Uusiutuvat

energiateknologiat tulevat – olemmeko valmiita ottamaan kopin?

LISÄÄ TIETOA Aurinkoenergiakoulutuspäivät 26.–27.3.2014 Ensimmäisenä päivänä perehdytään aurinkosähköön, toisena päivänä aurinkolämpöön: teoriaperusteita ja käytännön esimerkkejä. Koulutus on ilmainen. Ilmoittautuminen ja ohjelma: www.solarforum.fi/events Lisätietoja SAMKin aurinkoenergian tutkimustoiminnasta: www.solarforum.fi

Kirjoittajat Petri Lähde, Meri Olenius ja Suvi Karirinne ovat työskennelleet usean vuoden ajan Satakunnan ammattikorkeakoulussa aurinkoenergiatutkimuksen parissa.

AGORA 1/2014

SÄÄSTÖÄ

Materiaalitehokkuus – rakennusalan uusin trendi TEKSTI: Mari Uusitorppa ja Mikko Tapiola

| KUVAT: Harri Joensuu

Viime vuosina on puhuttu paljon rakennusten energiatehokkuudesta. Nyt uudeksi rakentamisen painopisteeksi on nousemassa myös materiaalitehokkuus.

Hallitusohjelman tavoitteena on rakennusmateriaalien huomioiminen rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa. Rakennus- ja kiinteistöalan materiaalitehokkuutta pohtinut työryhmä on juuri tehnyt ehdotuksensa materiaalitehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Tavoitteet liittyvät sekä rakentamisen ohjaukseen että rakennusjätteen synnyn vähentämiseen. Keskeiset syyt rakentamisen materiaalitehokkuuden parantamisen nousulle liittyvät ympäristötekijöihin, talouteen ja poliittisiin päätöksiin. Poliittiset päätökset tiukentavat rakentamisen lupaehtoja energiankulutuksen suhteen: rakennusmateriaaleja on käytettävä enemmän, jotta lämmöneristysvaatimukset täyttyvät. Rakennusmateriaalien tehokkaan käytön merkitys korostuu entisestään.

| AGORA 1/2014

Käytännön vinkit rakentamiseen

ei olisi turhia tiloja. On syytä miettiä myös tarvittavien tilojen tehokasta käyttöä.

Elinkaariajattelu on hyvä lähtökohta materiaalitehokkaalle rakennussuunnittelulle, sillä sen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman laadukkaita ja pitkäikäisiä rakennuksia. Esimerkiksi rakennuksen muuntojoustavuus on tärkeää rakennuksen käyttötarpeen muuttuessa. Mitä vähemmän korjausrakentamista joudutaan tekemään, kun käyttötarve muuttuu, sitä vähemmän uusia materiaaleja joudutaan käyttämään ja vanhoja materiaaleja poistamaan.

Rakentamisvaiheen materiaalitehokkuuteen vaikutetaan työmaan toimilla. Työmaiden jätemäärien vähentyessä säästetään sekä jätemaksuissa että jätteiden käsittelyyn kuluvissa työtunneissa. Syntyvän materiaalihukan määrään päästään vaikuttamaan jo suunnittelussa tehtävillä valinnoilla ja mitoituksilla. Materiaalitehokkuutta on suunnitella rakennus niin, että siihen sopisivat standardimitoitetut tuotteet.

Parhaiten rakentamisen materiaalitehokkuuteen päästään vaikuttamaan hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ensimmäiseksi on miettivä rakennushankkeen laajuutta eli sitä, kuinka paljon tiloja tarvitaan. Tärkeää olisi suunnitella rakennus siten, että siinä

Myös varastointi on olennaista: materiaalit on suojattava. Sateelle ja lämpötilan muutoksille altistuminen voi pilata rakennusmateriaalit käyttökelvottomiksi. Rakennusalalla onkin alettu puhua rakentamisen kuivaketjusta. Se tarkoittaa sitä, että hanke

Materiaalitehokkaan muistilista 1 paljonko tilaa 2 tilat tehokkaasti käyttöön 3 tilat joustavat eri tarkoituksiin ja elämätilanteisiin 4 vähemmän jätettä 5 suojaa materiaalit 6 käytä uudestaan ja kierrätä

PILOTOINNIT SATAKUNNASSA Satakunnan ammattikorkeakoulussa on käynnissä tämän vuoden loppuun asti EU-rahoitteinen hanke Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa. Päätavoitteena on levittää materiaalitehokkaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa. Hankkeessa selvitetään materiaalitehokkuutta pilottikohteiden kautta:

Porin korkeakoulukampushanke toteutetaan alusta loppuun säältä suojassa, kuivissa olosuhteissa – käytännössä esimerkiksi sääsuojan alla.

Pilotti tarkastelee sitä, miten ison rakennusprojektin hankesuunnittelussa voidaan vaikuttaa materiaalitehokkuuteen, esimerkkinä Porin korkeakoulukampushanke. Mitkä ratkaisut kampuksen hankesuunnitelmassa ovat materiaalitehokkaita? Millä hankesuunnitelman vaatimuksilla raken-

Rakennuksen elinkaari päättyy, kun rakennus puretaan. Jätteiden käsittelyllä vaikutetaan vahvasti rakennuksen materiaalitehokkuuteen. Mitä enemmän rakentamiseen käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista voidaan käyttää sellaisenaan uudestaan, sitä parempi materiaalitehokkuus saavutetaan. Samoin kierrätys ja energiana hyödyntäminen tulee ottaa huomioon ja vasta viimeisenä turvaudutaan kaatopaikkasijoitukseen.

Puu vai betoni? Usein pohditaan, kumpi on materiaalitehokkaampi rakennusmateriaali, puu vai betoni? Yhtä oikeaa vastausta tähän on vaikea esittää. Vastaus riippuu siitä, millä tavalla asiaa tarkastelee. Puun katsotaan usein olevan ympäristöystävällisin ratkaisu, sillä sen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi betonilla. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys edistää puurakentamista.

nusprojektista saataisiin materiaalitehokkaampi?

Kullaan metsäopiston asuntola Kiinteistö Oy Porin Ammattiopisto rakennuttaa Kullaalle betonirunkoista pienkerrostaloa. Pilotissa lasketaan kerrostalon kasvihuonekaasupäästöt rakennuksen hiilijalanjäljen kautta. Laskennan jälkeen tutkitaan vertailevasti sitä, miten eri materiaalivalinnoilla saataisiin pienennettyä rakennuksen kasvihuonekaasupäästöjä.

Uusia pilotteja tulossa Kesän 2014 aikana käynnistetään vielä kaksi uutta pilottitarkastelua: talopakettifirman tuotannossa oleva omakotitalo sekä korjausrakentamishanke.

Betonirakentaminen taas on ekologista, kun ajatellaan betonituotteiden elinkaarta tuotantovaiheen jälkeen. Betonirakenteiden käyttöikä on pitkä ja purkuvaiheessa miltei kaikki betonijätteet ovat kierrätettävissä. Massiivisena rakenteena betoni toimii hyvin myös energiatehokkuuden näkökulmasta. Syyt betonin suurille kasvihuonekaasupäästöille johtuvat sementin valmistuksesta. Mari Uusitorppa, DI, on rakennustekniikan tuntiopettaja ja MarakeS-hankkeen projektipäällikkö. Mikko Tapiola, insinööri (AMK) työskentelee projekti-insinöörinä ja on mukana hankkeessa tutkijana. Heidät on kuvattu opiskelijoilla työn alla olevassa asuntovaunusaunassa. AGORA 1/2014

PUHEENVUORO

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

OPISKELUPAIKAT HAKUSESSA Kevään yhteishaku ammattikorkea-

Hakijasuman suuruudesta ei ole täs-

suuntaaminen ensisijaisesti tai ko-

kouluihin on meneillään, viimeistä

mällistä tietoa. Suma on kuitenkin

konaan ensimmäistä korkeakoulu-

kertaa tässä muodossa. Ensi syksynä

kasvanut vähitellen viimeisen viiden

paikkaa hakeville näyttäisi siis toteu-

käytössä on ensimmäistä kertaa yli-

vuoden aikana. Tilastokeskuksen mu-

tuvan. Sen sijaan valintauudistuksen

opistojen ja ammattikorkeakoulujen

kaan ilman opiskelupaikkaa jäi vuon-

toisen vaiheen tavoite, siis se että

yhteinen valtakunnallinen yhteis-

na 2007 noin 56 % saman vuoden

yhteishaun aloituspaikat varattaisiin

haku, johon kukin hakija saa nimetä

ylioppilaista kun vuonna 2012 osuus

kokonaan ensimmäistä tutkintoon

kuusi vaihtoehtoista hakukohdetta

oli jo 62,5 %.

johtavaa

priorisoidussa järjestyksessä. KorHakijasuman perussyy on hyvin yk-

Eduskunnan

lisuus varata opiskelupaikkoja en-

sinkertainen, aloituspaikoista kilpai-

simmäistä korkeakoulupaikkaansa

lee jatkuvasti suurempi joukko hakijoi-

vaiheen käsittelyssä todennut, et-

hakeville. Harva korkeakoulu tulee

ta. Hakijasuman taustalla on vapaus

tei korkeakoulun opiskelupaikan

sitä tekemään, emme mekään.

valita, vaihtaa ja hakea rajoittamatto-

jo vastaanottaneiden asema saa

man monta kertaa. Kun hakemista ei

muodostua kohtuuttomasti heikom-

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen

millään alalla ole mitenkään rajoitettu,

maksi kuin ensimmäistä opiskelu-

uudistaminen on kirjattu pääminis-

suosituimmille aloille pyritään lukuisia

paikkaa hakevien. Johtopäätöksenä

teri Kataisen hallitusohjelmaan. Uu-

kertoja. Kun opiskelupaikka vihdoin

valiokunta toteaa, että toisen kor-

distuksen tarkoituksena on pidentää

avautuu, niin mahdollisesti jo aloitetut

keakoulututkinnon suorittamisen ja

työuria alkupäästä sujuvoittamalla

opinnot kylmästi keskeytetään. Juuri

opiskelualan vaihtamisen tulee olla

korkeakouluopintoihin pääsyä.

tähän kehitykseen hallitus on halun-

jatkossakin mahdollista. Todennä-

nut opiskelijavalintauudistuksella vai-

köistä on siis, että kaikkien opiskelu-

kuttaa.

paikkojen sijaan vain tietty osa edel-

räinen ratkaisu hallitusohjelman tavoit-

perustuslakivaliokun-

uudistuksen

ensimmäisen

lytetään varattavaksi ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville.

teeseen käsitti kolme toimenpidettä: i)

Hakijasuman purkamiseksi opetusja

hakujärjestelmä muutetaan siten, että

kulttuuriministeriö on esittänyt halli-

yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin

tuksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Nyt näyttää siis siltä, että opiskelija-

haetaan samanaikaisesti ja vain yhden

toimenpiteen, jonka mukaisesti li-

valintauudistus jää torsoksi. Sen li-

paikan voi vastaanottaa, ii) kertynyt

sätään määräaikaisesti sisäänottoja

säksi, ettei uudistus toimi halutulla ta-

hakijasuma puhdistetaan lisäämällä

aloilla, jotka katsotaan työelämän

valla, hakijoille muodostuu merkillinen

määräaikaisesti aloituspaikkoja, ja iii)

kannalta erityisen tärkeiksi. Määrä-

dilemma. He joutuvat miettimään ot-

lakia muutetaan siten, että yhteishaun

aikainen sisäänotto on ehdotuksen

taako vastaan tarjottu opiskelupaikka

opiskelupaikat varataan kokonaan en-

mukaan 3000 aloituspaikkaa, joista

heikentynein

simmäistä tutkintoon johtavaa opiske-

pääosa kohdentuu yliopistosektorille.

vai jatkaako yrittämistä. Heikentyneet

lupaikkaa hakeville. Toimenpiteistä en-

Aloituspaikkalisäys on suunnattu en-

vaihtomahdollisuudet saattavat jopa

simmäinen on siis toteutumassa tänä

sisijaisesti ensimmäistä korkeakoulu-

toimia kannustimena välivuoden pi-

syksynä, toinen sisältyy toimenpiteenä

paikkaa hakeville.

tämiseen. Opiskelijavalintauudistusta

hallituksen rakennepoliittiseen ohjel-

| AGORA 1/2014

ha-

keakouluilla puolestaan on mahdol-

Opetus- ja kulttuuriministeriön alkupe-

opiskelupaikkaansa

keville, on kohdannut vastustusta.

vaihtomahdollisuuksin

kannattaisi vakavasti harkita kokonai-

maan, kolmas toimenpide sen sijaan

Tässä määräaikaisessa aloituspaik-

suutena ennen kuin toiseen vaihee-

on auki ja vastatuulessa.

kojen lisäyksessä aloituspaikkojen

seen mennään.

Harriet Haavisto työvalmentaja, kouluttaja, fysioterapeutti ylempi AMK

ALUMNIKOLUMNI

KEHITYKSEN RATTAISSA Sopiva koulutus, riittävä työkokemus, oikeanlainen persoona ja vielä ”hyvä tyyppi”, joka joustaa ja mukautuu tilanteiden vaihtuessa. Lauseessa on kuvattu työelämään etsittävältä henkilöltä vaadittavia ominaisuuksia. Ominaisuudet ovat pilkottavissa vielä erityisempiin ja yksityiskohtaisempiin

vaatimuksiin

työpaikkakohtaisesti.

Työelämän vaatimukset ovat kovia. Ne ovat kovia yksilöille sekä koulutusta tuottaville yksiköille. Työelämä on muuttunut hektisemmäksi ja on

MITEN KOULUTUSTARJONTA PYSYY KEHITYKSEN KYYDISSÄ?

koko ajan muuttuvan myllerryksen vallassa. Pitkäaikainen ennustettavuus on mahdotonta. Työ-

vaatimuksiin. Haasteellista on, miten koulutus-

paikat ovat epävarmoja ja määräaikaisuus on

tarjonta pysyy jatkuvan kehityksen kyydissä ja

tullut jäädäkseen. Useat työtehtävät ovat muut-

pystyy vastaamaan muuttuvan työelämän haas-

tuneet, osa ammateista on kadonnut, ja teknolo-

teisiin? Miten kouluttaa oikeanlaisia persoonia ja

gian kehittymisen myötä robotit ovat korvanneet

”hyvä tyyppejä”? Tämä vaatii koulutuksen ja työ-

työtehtäviä ja työvaiheita. Tammikuun alussa

elämän välistä tiivistä ja jatkuvaa vuoropuhelua.

julkaistun Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen

Työn ja oppimisen pitää nivoutua joustavammin

ETLA:n tulevaisuudenennusteen mukaan tieto-

yhteen. Johtamisen pitää uudistua ja vastata

tekniikan kehittyminen uhkaa tulevaisuudessa

tulevaisuuden vaatimuksiin. Työelämä haastaa

useiden kymmenien ammattien olemassaoloa.

sekä esimies- että alaistaidot.

Uhka tuntuu monesta pelottavalta, kenties oman uran lopulta.

Muutoksessa kehityksen kyydissä pysyminen edellyttää kaikilta tahoilta jatkuvaa mukautu-

Ammatit ovat muuttuneet ja hävinneet ennenkin.

mis- ja sopeutumiskykyä. Nopea kehitys haastaa

Muutos kuuluu kehitykseen, mutta kehityksen

ennen kaikkea ajattelumme ja asenteemme. Yh-

vauhti on nykyisin melkoista.

teiskuntaa pitää kehittää niin, että se luo kaikille soveltuvia reittejä työelämään ja työelämässä.

Muutos haastaa yhteiskuntamme: koulutusmaa-

Tarvitsemme erilaisia väyliä kouluttautua ammat-

ilman ja työelämän sekä poliittisen päätöksen-

teihin ja ammateissa, myös tulevaisuuden tuo-

teon. Päättäjillämme pitää olla kykyä lukea tule-

missa. Tarvitsemme omaksumisen ja oppimisen

vaisuutta pysyäksemme kehityksessä mukana.

asenteen. Oppimisen tulee olla jatkumo oivalta-

Tulevaisuudenlukutaidon lisäksi tarvitsemme

mista, luovuutta, soveltamista ja vastuuta. Elin-

konkreettisia toimia. Kouluttamista on työelämän

ikäinen oppiminen on tullut jäädäkseen.

muutosten vuoksi uudistettava, ja koulutuksen tarjoajien pitää vastata tulevaisuuden työelämän AGORA 1/2014

REKRYTOINTI Heidi Sirén työllistyi harjoittelujaksonsa jälkeen KuntaPro Oy:lle. Hän työskentelee KuntaPron keskitetyssä asiakaspalvelussa, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluu asiakkaiden avustaminen palkkahallinnon sekä osto- ja matkalaskujärjestelmien kanssa.

Toimiva käytäntö

lomien sijaistamiseen TEKSTI & KUVA: Sari Kahri

KuntaPro Oy on rekrytoinut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita harjoittelijoiksi vuodesta 2007 alkaen. – Yhteistyö SAMKin kanssa on joustavaa ja se syvenee koko ajan, KuntaPron markkinointivastaava Johanna Teinilä kertoo. KuntaPro rekrytoi harjoittelijoita kerran vuodessa, syksyllä. Työt alkavat yleensä keväällä. – Ensin kartoitamme yrityksen sisällä minkä verran harjoittelijoita tarvitsemme. Sen jälkeen ilmoitamme hausta SAMKin sähköisellä ilmoitustaululla. Paikkoja haetaan

| AGORA 1/2014

sähköisellä lomakkeella. Rekrytointiprosessi etenee sitten kuten normaalisti yrityksissä. KuntaPro on kuntasektoria palveleva, ulkoistus- ja järjestelmäpalveluja tarjoava yritys. Se tarjoaa muun muassa talous- ja henkilöstöpalveluja sekä hankinta- ja kilpailutuspalveluja.

Oppia ja elävyyttä Pääasiassa harjoittelijoita rekrytoidaan tuuraamaan vakituisten työntekijöiden kesälomia.

– Ensin harjoittelijalla on pari kuukautta aikaa perehtyä tehtäväänsä ja kesälomien alkaessa hän osaa hoitaa tehtävänsä itsenäisesti. Paikalla on kuitenkin aina kokeneempaa henkilökuntaa, jolta voi tarvittaessa pyytää apua. Miten muuten yritys sitten voi hyötyä ammattikorkeakouluopiskelijoiden rekrytoimisesta kuin saamalla kesälomien tuuraajia? – Koko työyhteisö oppii harjoittelijoilta. He pitävät tiimien toimintakulttuurit elävinä. Opiskelijat ovat myös usein halukkaita lähtemään uusiin juttuihin mukaan.

Löydä osaaja SAMKista!

HARJOITTELU ›› Noin 3500 SAMKin opiskelijaa on harjoittelussa vuosittain.

Satakunnan ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluiden kautta yritys tavoittaa SAMKin opiskelijat ja vastavalmistuneet.

›› Opiskelijat suorittavat harjoittelussa vuosittain noin 35 000 opintopistettä – yli 90 000 tuntia töitä!

Ura- ja rekrytointipalveluissa yritys voi ›› ilmoittaa avoimista työ- ja harjoittelupaikoista tai projekteista ›› jättää opinnäytetyötoimeksiantoja ›› palkata SAMKissa opiskelevan ulkomaalaisen tutkinto- tai vaihto-opiskelijan, mikäli yritys haluaa kehittää kansainvälisyysosaamistaan ›› pyytää apua sopivan harjoittelijan tai työntekijän rekrytoimisessa ›› tehdä yritystä tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa vierailemalla SAMKissa.

›› T avoitteena: perehdyttää opiskelija ohjatusti keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä ›› H arjoittelupaikkoja: pankit, kaupan ala, teollisuuslaitokset, myyntiorganisaatiot, sairaalat ja hoitolaitokset, julkishallinnon organisaatiot, kolmas sektori, suunnittelutoimistot jne.

Ota yhteyttä: Sanna Kaitale sanna.kaitale@samk.fi

›› K ansainvälistä näkökulmaa yrityksen toimintaan? Myös SAMKin ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa harjoittelunsa Satakunnan alueella.

p. 044 710 3477 www.samk.fi/rekry

Opiskelijoiden harjoitteluissa yli 90 000 tuntia töitä vuodessa.

Heidi Sirén aloitti huhtikuussa 2013 KuntaPron harjoittelijana vastuunaan palkkajärjestelmien käyttäjätunnusten hallinta ja puhelinneuvonta sekä muu tekninen avustaminen. – Perehdytys työhön oli hyvä. Ensin käytiin läpi perehdytyskansio. Sitten istuin muutaman päivän työparini vieressä koneella ja katsoin kuinka tehdään. Teen työparini kanssa muutenkin paljon yhteistyötä, Heidi kertoo. – Mielestäni KuntaProssa on tajuttu hyvin, että harjoittelijoiltakin oppii uutta, ei vain päinvastoin.

Osaavaa henkilökuntaa tulevaisuudessakin

Myös kansainvälistä näkökulmaa yrityksen toimintaan.

nomiopiskelijoita. Hyvin usein harjoittelu jatkuu määräaikaisella työsuhteella: opiskelijat jatkavat töitä esimerkiksi opintojensa ohessa. Näin kävi myös Heidin tapauksessa. – Mielestäni yritysten kannattaisi rekrytoida ammattikorkeakouluopiskelijoita kesätöihin ja harjoitteluun. Niin he takaavat itselleen ammattitaitoiset työntekijät, joilla on jo alalta työkokemusta, Heidi sanoo. Erityisesti taloushallinnon alalla osaavista työntekijöistä on pulaa. Opiskelijoita palkkaamalla yritys voi varmistaa osaajien saamisen omille palkkalistoilleen.

Kesälomien alkaessa harjoittelija osaa hoitaa tehtävänsä itsenäisesti.

KuntaProhon rekrytoidaan pääasiassa taloushallintoon suuntautuneita trade-

AGORA 1/2014

Green Caren kolme peruselementtiä ovat luonto, yhteisö ja toiminta.

Green Care – matkailuliiketoiminnan mahdollisuus

TEKSTI: Maarika Iijolainen | KUVAT: Shutterstock ja Maarika Iijolainen

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Suomen luonto ja maaseutu on vielä pitkälti hyödyntämätön liiketoiminnan lähde.

| AGORA 1/2014

MATKAILU

INFO Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke Satakunnassa ›› Tavoitteena kerätä ja levittää tietoa Green Care -toiminnasta ja saada matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjät kiinnostumaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista. ›› Lisäksi selvitetään, mitä lisäarvoa Green Care -toiminta voisi tuoda erityisesti matkailuelinkeinolle Satakunnan maaseudulla. ›› Hanketta koordinoi SAMK ja se jatkuu 30.10.2014 saakka. ›› Lisäinfoa osoitteesta www.satamatkaamaalle.fi

Green Caren kolme peruselementtiä ovat luonto, yhteisö ja toiminta. Näitä eri elementtejä eri tavoin painottamalla ja yhdistämällä syntyvät toiminnan hyvinvointivaikutukset. Green Care on sateenvarjokäsite, sen alle mahtuvat esimerkiksi niin työhyvinvointimatkailu, eläinavusteinen toiminta kuin puutarhaterapiakin. Green Care -yritystoiminta voidaan jakaa kahdeksi eri osa-alueeksi, joita ovat ”vihreä voima ja virkistys” ja ”vihreä hoiva”. Yritystoiminta voi siis olla luonteeltaan ihmisten virkistykseen ja voimaantumiseen tähtäävää toimintaa tai luontolähtöisyyttä hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita, kertoo Green Care -esiselvitys- ja tiedotushankkeen projektipäällikkö Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulusta. – Satakunnassa eri matkailutoimijoilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa Green Care -toimintaan esimerkiksi matkailun hiljaisina kuukausina. Green Care -periaatteiden mukaan voidaan kehittää muun muassa maaseutuun ja luontoon pohjautuvia luonto- ja elämyspalveluja sekä tyky-toimintaan ja työhyvinvointimatkailuun liittyviä palveluita, sanoo Ruoho.

Luonnon parantavat vaikutukset

Hyödyntämättömät mahdollisuudet käyttöön

Luonnossa oleminen parantaa mielialaa ja itsetuntemusta, helpottaa mielen ja tunne-elämän häiriöitä ja ennaltaehkäisee fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Tutkija Anja Yli-Viikari Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksesta kertoo, että elimistön vastustuskyky on järjestelmä, joka tarvitsee jatkuvaa toimintaa, harjoittelua. – Ihmisen fyysisellä puolella tutkimuksen perusteella tiedetään aika paljon, esimerkiksi se, että luonnon monimuotoisuus heijastuu ihmisen limakalvoilla olevaan mikrobistoon. Sen sijaan mielen puolella ollaan vielä vasta-alkajia. Tutkimustieto luonnon vaikutuksista kasvaa koko ajan. Sirpaleista näyttöä on todella paljon, mutta täsmähoidon reseptiä ei ole, sanoo Yli-Viikari.

Tuoteasiantuntija Liisa Renfors Matkailun edistämiskeskuksesta huomauttaa, että hyvinvointimatkailu on siirtymässä fyysisen puolen hyvinvoinnista henkisen puolen hyvinvointiin. Kohderyhmänä ovat myös ulkomaalaiset matkailijat. – Suomalaisessa hyvinvointimatkailussa pitäisi nostaa esiin suomalaisia perinteitä, kulttuuria ja suomalaisen luonnon erityisominaisuuksia kuten suomalainen sauna ja saunomisperinteet, hiljaisuus ja avaruus, Renfors ehdottaa.

Luonnossa liikkumisen ja yleisesti Green Care -toiminnan tavoitteena on antaa ihmisille onnistumisen kokemuksia. Green Care -ajattelun mukaisesti luontolähtöisessä toiminnassa on tavoite, joka on sovittu yhdessä asiakkaan kanssa.

Markkinoinnilla tulisi tuoda esiin myös Suomen puhdasta ilmaa ja vettä, metsän antimia ja metsässä mahdollisia aktiviteetteja. Yksi erityinen tuote on hyvinvointimökkiloma. – Me suomalaiset rentoudumme mökkiolosuhteissa. Voimme jakaa tämän kokemuksen myös ulkomaalaisille, kun tuotteistetaan hyvinvointimökkiloma Green Care -tuotteeksi, sanoo Renfors.

Kirjoittaja on viestinnän lehtori, joka työskentelee Green Care -hankkeessa. ◄ Eläinavusteinen toiminta on yksi Green Care -toiminnan osa-alue. Projektipäällikkö Jaana Ruoho tutustumassa terapiaeläimenä toimivaan alpakkaan. Myös puutarhaterapia on vihreää hoivaa.

Anja Yli-Viikari ja Liisa Renfors valottivat Green Care -toiminnan mahdollisuuksia matkailualan liiketoiminnassa SAMKissa 4.2.2014 järjestetyssä seminaarissa.

AGORA 1/2014

YLEMPI AMK

Uusille urille ylempi AMK:sta

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Harri Joensuu, haastateltavien albumit

Viime vuonna SAMKista valmistui 82 ylempi AMK -tutkinnon suorittanutta – ennätysmäärä. Ensimmäiset "YAMKit" valmistuivat vuonna 2005, ja kaikkiaan valmistuneita on 309. Mitä valmistuneet ja opettajat ajattelevat koulutuksesta?

– Monialaisessa koulutuksessa kaikkein herkullisinta on alojen välinen vuoropuhelu, sanoo hyvinvointiteknologian opettaja Andrew Sirkka. Koulutusohjelma on rakennettu niin, että opintojaksoissa on sekä sosiaali- ja terveysalan että tekniikan ydinasiaa. – Monipuolisen ryhmän keskusteluista on saatu valtavan paljon hyvää palautetta. Opiskelijat ovat kokeneet, että oma ammatillinen näkemys syvenee, kun asiantuntemusta joudutaan peilaamaan toisen alan kautta. Kun menet ulkomaille, näet oman kulttuurisi piirteet. Tässä tapahtuu vähän vastaavaa, kertoo Sirkka. – Pidin ehdottoman hienona juttuna, että ryhmämme tuli niin monenlaisista ammateista. Saimme varmasti jokainen uudenlaisen näkymän toistemme työnkuviin ja filosofiaan. Tutut asiat näyttäytyvät uusissa kulmissa, kun terminologia vaihtuu, vahvistaa koulutusohjelmasta valmistunut Heino Saarinen.

Kaikki oppivat toisiltaan ”Yksialaisissakin” koulutusohjelmissa opiskelijat tulevat monista ammateista ja tehtävistä, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. 18

| AGORA 1/2014

Valmistuneet sanovat sen olleen yksi parhaista asioista. – Monesta asiasta on ollut hyötyä. Silti kaikkein eniten arvostan sitä, että sama ryhmä kulkee opintojen läpi. On verkosto, tuki, ja saa näkemystä eri alueilta ja keskustelut syvenevät. Kokeneet opettajat osasivat antaa päärooliin välillä myös opiskelijoille, ja saatiin oppia asioita myös sitä kautta, kuvaa kuntoutuksen koulutusohjelmassa opiskellut Anu Mitikka. – Moniammatillisessa ryhmässä opiskelijat oppivat toisiltaan, prosessoivat keskenään ja kyseenalaistavat. Se on hyvä. Myös minä opettajana opin heiltä. Sanonkin heti alkuun, että älkää uskoko kaikkea, mitä minä puhun – ei se, mitä minä tarjoan, ole välttämättä ainoa totuus, kuvaa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa opettava Eila Hirvonen. Opiskelijoilla on jo työkokemusta ja tietoa. Opettajan haasteena on tukea keskustelua ja ruokkia osaamisen jakamista. – Annetaan tietysti uusinta teoreettista tietoa, mutta ennen kaikkea sitä, miten tietoa jalostetaan ja otetaan käyttöön, kertoo yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman Mari Suvanto.

– Opiskelijoilla on tarttumapintaa. He osaavat reflektoida, kyseenalaistaa kriittisesti ja jalostaa tietoa eteenpäin. Heistä tulee kehittäjiä, jotka osaavat katsoa työtään siltä kantilta: asioiden perusteita, työtapoja, organisoimista, sanoo kuntoutuksen koulutusohjelman Merja Sallinen. Koulutus tuo varmuutta. Se näkyy lisääntyneenä ennakkoluulottomuutena ja avoimuutena. – Se, että opiskelijat saavat työkaluja havainnoida ja katsoa uudella tavalla, on äärimmäisen iso juttu, kuvaa Mari Suvanto. Monet harjoitustyöt tehdään omaan organisaatioon. – Pystyin soveltamaan lähes kaikki harjoitustehtävät omaan työympäristööni. Työnantajani suhtautui opiskeluun positiivisesti alusta asti, mikä osaltaan motivoi jatkamaan nopeassa tahdissa, sanoo Suvannon ohjauksessa ollut Katri Kariniemi.

Uusia näköaloja tarvitaan – Meidän täytyisi ehdottomasti saada kansainvälistä näkymää kaikkien koulutusohjelmien sisälle. Se on selkeä tarve. Nykyaikana työelämä väkisinkin kansainvälistyy, ei välttämättä vain niin, että firmat mene-

Kuvassa terveyden edistämisen koulutusohjelmasta vastaava Eila Hirvonen (toinen vasemmalta) ja opintonsa syksyllä 2013 aloittaneet Minna Heino, Tanja Kuusisto ja Silja Lehtisalo.

vät ulkomaille, vaan ulkomaalaisia tulee Suomeen, kuvaa Andrew Sirkka. – Esimerkiksi Sataedussa on koulutettu Espanjasta tulleita sairaanhoitajia ja parhaillaan on meneillään filippiiniläisten sairaanhoitajien koulutus, kertoo Krista Toivonen, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK). Monet aiheet ovat toisaalta tuttuja ja arkipäiväisiä, mutta toisaalta uusia ja isoja. – On äärimmäisen hedelmällistä heittää jokin asia ilmaan ja saada aikaan keskustelua. Miten esimerkiksi niin kliseinen asiaa kuin verkostoituminen saa uusia ulottuvuuksia, kun avataan sitä, kuinka laajoja verkostot voivat olla ja miten ne toimivat, sanoo Mari Suvanto. Opiskelijat painottavat myös johtamisopintoja. Ne auttavat ymmärtämään omaa työtä

ja organisaation toimintaa silloinkin, kun ei ole astumassa johtotehtäviin.

Paljon töitä, mutta kiinnostavaa Haasteena on myös opiskelijoiden innostuksen säilyminen työn ohessa opiskellessa. – Itsenäistä työskentelyä ja tiedonhakua oli paljon. Mutta se oli myös todella kiinnostavaa. Ylempää AMKia voin suositella niille, joilla on mahdollisuus työn ohessa käyttää aikaa opiskelutehtävien tekemiseen. Usein se vaatii luopumista jostain, esimerkiksi harrastuksista, opiskelujen ajaksi, sanoo Eila Hirvosen ohjauksessa ollut Eija Lepistö. – Oma panos oli opiskeluaikana erittäin merkittävä. Sitä paremmin sisäisti, mitä enemmän itse panosti, sanoo hyvinvointiteknologiasta valmistunut Elias Viitakoski. ▶

Suositteletko? – Ehdottomasti! Työ ja opiskelu onnistuvat samanaikaisesti, jos vaan motivaatiota löytyy. Organisointikykyä tämä kyllä vaatii. Katri Kariniemi, tradenomi (ylempi AMK)

AMK-MAISTERIT KOKO AJAN TUNNETUMPIA – Aina uusi juttu vie oman aikansa. Tunnettuus paranee, kun valmistuneet ja opiskelijat kertovat omalla työpaikallaan tutkinnosta ja hakevat työpaikkoihin, joissa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Valmistuneet ovat parhaimpia markkinoijia, sanoo Krista Toivonen, jonka työpaikalla ylempi AMK -tutkintoon suhtaudutaan samoin kuin yliopiston maisteritutkintoon. – Työnantajan edustajana voi sanoa, että ylempää AMK -tutkintoa ei tunneta ennen kuin joku opiskelija tai valmistunut vie tietoa työpaikalleen – minkä tason koulutus, mihin voidaan rinnastaa, vahvistaa Elias Viitakoski.

Sosionomi (ylempi AMK), insinööri (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK)… Virallinen englanninkielinen käännös on ”master”, mutta suomenkielistä maisterititteliä opetusja kulttuuriministeriöltä ei heru. Tutkinto antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin tiedekorkeakoulunkin ylempi korkeakoulututkinto. – Ylempi AMK:n etu on se, että tutkinnon lisäksi opiskelijalla on takuuvarmasti jo työkokemustakin hankittuna, sanoo Katri Kariniemi.

AGORA 1/2014

YLEMPI AMK

Maistereita SAMKin ollaan kaikki! KRISTA TOIVONEN

HEINO SAARINEN

Kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK), kuntoutus sosiaali- ja terveysalan lehtori, Sataedu

insinööri (ylempi AMK), hyvinvointiteknologia lehtori, sähköala, Tredu

Ylempi AMK johti uusiin työhaasteisiin ja opintoihin: pedagogisiin opintoihin ja näyttötutkintomestaritutkintoon ja -virkaan. Työssä on paljon ryhmänohjausta ja työssäoppimisen ohjausta, jotka erityisesti koen omiksi jutuikseni. Opiskelijat ovat monenlaisia: maahanmuuttajia, työvoimapoliittisia ryhmiä ja oppisopimusopiskelijoita. Opiskeluun haku ja pääsy tapahtui "yllättäen". Olin hoitovapaalla, ilman selviä ura- tai työtavoitteita. Ikuinen opiskelija kaipasi uutta haastetta. Odotukset olivat korkealla uuden tiedon ja kehittymisen suhteen, mutta realiteetit oli otettava huomioon: kotona oli 2,5- ja 1-vuotiaat lapset. Oli onneksi rohkeutta hakeutua uusiin töihin, aluksi hanketöihin. On mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, vaikka miettiikin, että uskallanko ja osaanko.

Opiskelu on ollut aina osa elämääni. Olen kouluttautunut pitkää linjaa kansakoulusta sähköasentajaksi, apumekaanikoksi, kojeistoasentajaksi, teknikoksi, insinööriksi ja insinööri (AMK):ksi, lisäksi opettajaksi ja erityisopettajaksi. Viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt erityisopettajan töitä. Lähtökohtani ylempi AMK:n suorittamiseen oli palkankorotus. Päätin pitää sapattivuoden. Opinnäytetyö liittyi oman työni kehittämiseen. Se käsitteli toisen asteen koulutuksen ammattiopintojen esteettömyyttä. Psyykkisen, sosiaalisen, taloudellisen ja pedagogisen esteettömyyden parantaminen auttaa opiskelussa ja elämässä eteenpäin.

EIJA LEPISTÖ

ANU MITIKKA

sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveyden edistäminen projektivastaava, Työllistävät Järjestöt ry

fysioterapeutti (ylempi AMK), kuntoutus fysioterapiaosaston osastonhoitaja ja KanTa-vastaava, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Opintojen alkaessa työskentelin toimistopäällikkönä yksityistä koulua ja päiväkotia ylläpitävässä yhdistyksessä. Halusin kehittyä ammatillisesti ja saada eväitä esimiestyöhön. Vuoden opiskeltuani vaihdoin työpaikkaa. Opinnäytetyössäni arvioin Zemppi Työllistämispalvelu -projektia. Työn avulla on levitetty ja juurrutettu projektin hyviä käytäntöjä, muun muassa työnantajan palkkatukiohjausta. Olen projektivastaavana Työinto-projektissa, jossa työllistetään pitkään työttöminä olleita yhdistyksiin, 40–50 henkilöä vuodessa. Tässä voi hyödyntää kaikkea opittua. Opinnosta sai valmiuksia kehittämiseen ja muutoksen läpiviemiseen. Koulutuksessa parasta oli se, että tehtävät tehtiin työelämän tarpeisiin. Erityisesti mieleeni jäi Satakunnan Syöpäyhdistykselle tekemäni selvitys. Se tarjosi mahdollisuuden verkostoitua.

Tutkintojen kirjoa oli Tampereen ympäristössä tarjolla, mutta ainoa oikeasti kiinnostava tutkinto oli hyvinvointiteknologia. Se on poikkitieteellinen osaamisalue, jossa on joka päivä opittavaa monenlaisilta ammattialoilta. Tulin siis hyvin avoimin mielin katsomaan, mitä tarjolla on. Ounastelin alan myös olevan lähitulevaisuudessa yleisesti kiinnostavan, koska kansalaisemme ikääntyvät ja omatoimisuuden tulisi säilyä pitkään. Jos olisin nuori, voisin kuvitella löytäväni alasta leivänlähteen.

| AGORA 1/2014

Aloitin ensimmäisessä ryhmässä. Heti kun näin, että koulutus on tarjolla, tiesin että tätä olen odottanut koko ajan. Läksin hakemaan vastausta siihen, mitä voisin isona tehdä, mitä opintojen kautta voisi avautua. Opinnäytetyöni tein fysioterapiaosaston kehittämisestä. Alkuun minulla oli toinen aihe, jonka kanssa opin kaiken sen, mitä projektissa ei pidä tehdä. Osastonhoitajuus liittyi täysin opintoihin. Ilman koulutusta en olisi lähtenyt tähän pestiin edes hakeutumaan. Koulutus antoi varmuuden. Vastaan kansallisen terveysarkiston (KanTa) palvelujen, esimerkiksi sähköisen reseptin ja potilastiedon arkiston käyttöönotosta. Sähköinen resepti on jo otettu käyttöön ja arkistoon liitymme syksyllä.

ELIAS VIITAKOSKI

KATRI KARINIEMI

insinööri (ylempi AMK), hyvinvointiteknologia aluepäällikkö, Maintpartner Oy

tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Myynti / johdon assistentti, FP Finnprofiles Oy

Kannattaa päivittää tutkinto, kannattaa suorittaa ylempi AMK. Se voi antaa piristysruiskeen uralle. Vaikka työ ei vaihtuisi, se voi tuoda uusia ulottuvuuksia omaan työhön. Opinnoiltani odotin yleissivistystä ja osaamisen laajentamista uudella ja vieraalla, omaa teknologisen osaamisen hyödyntämistä eri ympäristössä. Parasta olivat palvelumuotoilu ja bisnesideointi sekä innovaatio-osuudet ja rohkaisu uuden keksimiseen ja kehittämiseen. Ne pätevät monelle alalle, siihenkin, mitä teen nykyisin päätyökseni. Enemmän olisin kaivannut käytännön tutustumista itselle vieraaseen alaan. Olen vastuussa prosessiteollisuuden kunnossapidosta LounaisSuomen alueella, nostureiden kunnossapidon osalta toimintakenttäni on koko Suomi. Tehtävät laajenivat ja vastuu kasvoi koulutukseni ansiosta. Työpaikkani onneksi on sellainen, että oli mahdollisuuksia muuttaa työtehtäviä. Olen taustaltani tietoliikennetekniikan insinööri, ja edelleen toimin myös sen alan yrittäjänä. Pyrin sitä kautta tekemään hyvinvointiteknologiaan liittyviä töitä.

Olin työskennellyt saman yrityksen palveluksessa pitkään ja kaipasin päivitystä osaamiseeni. Halusin tuoda uusia ideoita työnantajayritykseni toimintaan. Opiskelun myötä työnkuvaani on lisätty enemmän liiketoimintaa tukevia ja laskentatoimeen liittyviä työtehtäviä, jotka koen omaksi alakseni. Noin puolet työajastani kuluu myyntitehtävissä ja toinen puolikas liiketoiminnan tukitehtävissä. Tuotan johdolle tietoa päätöksenteon tueksi, kehitän ja ylläpidän suorituskykymittaristoja sekä olen mukana useissa kehitysprojekteissa. Opinnäytetyöstäni sain konkreettista apua omaan työhöni. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen yrityksessä aloitettiin ISO 9001 standardin mukaisen toiminnanohjausjärjestelmän työstäminen. Järjestelmässä hyödynnettiin opinnäytetyössä laadittuja mittareita ja periaatteita. YAMK tuntui tilanteeseeni sopivimmalta, koska KTM-opintojen sovittaminen täysipäiväiseen työhön vaikutti hankalalta. Joustoa oli puolin ja toisin. Valmistuminenkin onnistui normaalia nopeammassa aikataulussa.

SILJA-MARIA PUKARALAMMI sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveyden edistäminen sairaanhoitaja, Kankaanpään terveysaseman vuodeosasto Ajattelin hakiessani, että tästä koulutuksesta on mahdollisuuksia jatkaa. Haaveenani ovat opettajan pedagogiset opinnot. Olen ollut päihdetyössä, terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana. Koulutuksen alkaessa poikani oli kahden kuukauden ikäinen. Päivisin sain tehtyä opintoja, vaikka öisin valvottiinkin. Palasin tammikuussa töihin, ja odotan toista lasta. Omaan työuraan ylempi AMK ei siis ole vielä vaikuttanut. Opinnäytetyöni tein SAMKin HYGTECH-hankkeessa. Tarkastelin kankaanpääläisen päiväkoti Petäjäisen käyttäjien kokemuksia ja toiveita pilotoiduista hygieenisistä ratkaisuista eli esimerkiksi kupari- ja messinkituotteista ja kosketusvapaista hanoista. Aluksi uusi ja erilainen hirvitti, mutta projekti eteni kivasti ja oli hyvä juttu. Totta kai oli eri tilanteissa puolin ja toisin mietittävä, miten asiat tulevat ymmärretyiksi, kun eri aloilla puhutaan ”eri kieltä”.

Aika hakea on juuri nyt! Haku ylempi AMK -koulutukseen 3.3.–1.4.2014 ›› Hyvinvointiteknologia (sosiaali- ja terveysala) 90 op ›› Hyvinvointiteknologia (tekniikka) 60 op ›› Kuntoutus 90 op ›› Sosiaaliala 90 op ›› Terveyden edistäminen 90 op ›› Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 90 op Katso: www.samk.fi/haku

AGORA 1/2014

TÄRPIT

Rakennus- ja LVI-messut Porissa 22.–23.3.2014 Uutuutena messuilla paneelikeskustelut, aiheina puurakentaminen ja Porin asuntomessut 2018. Lisäksi asiaa muun muassa korjausrakentamisesta, kodinsisustamisesta, esteettömyydestä – työnäytöksiä, luentoja, näytteilleasettajia. Messut järjestää perinteisesti Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry eli SAMKin rakennustekniikan opiskelijoiden neljäs vuosikurssi.

SAMK LUKUINA

Yrittäjä, tervetuloa: Suomi vie – Team Finland auttaa

883 693

hakua tekivät asiakkaat SAMKin kirjaston sähköisistä aineistoista vuonna 2013. Eniten hakuja tehtiin MOT-sanakirjastoon, seuraavaksi eniten terveysalan aineistoihin. SAMKin kirjaston kokoelmaluetteloon hausta kohdistui 246 720.

215 614

kertaa ladattiin sähköistä aineistoa. Lehdistä käytetyimmät palvelut ovat ePress- ja Ebscon- tietokannat,

kirjoista Ebrary ja SanomaPron verkkokirjat, muista aineistoista Terveysportti.

45 355

lainaa kirjaston lainatiskeiltä vuonna 2013. Lisäksi uusintoja tiskiltä 33 783 ja netissä 197 423.

Avaimia työkykyjohtamiseen -koulutussarja 20.3. alkaen Haluatko SAMKin uutiskirjeen? Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

SAMK Tiilimäen kampus Maamiehenkatu 10, Pori Aiheina muun muassa työkyvyn muutoksen tunnistaminen, esimiehen vastuut ja varhainen puuttuminen. Järjestäjä: Työsuojelurahaston rahoittama Jengoilleen-hanke. > Lisätietoja: www.tyomieli.fi

SAMKin kanssa Saksaan SAMKin kanssa Saksaan on projekti, jossa liiketalouden ja matkailun opiskelijaryhmä opiskelee markkinointia ja saksan kieltä Eila Minkkisen ja Yki Myntin ohjauksessa. Syksyllä lanseerattiin vampulalaisen FP Kotajan kanssa ruusunterälehtihilloa maailman suurimmilla elintarvikemessuilla Saksassa. ”Koko porukan tuoman hyvän yhteishengen ja tekemisen meiningin ansiosta yritys sai luotua messuilla selvästi enemmän kontakteja kuin odotimme”, kertoo opiskelija Kati Kannisto. Seuraava projektiyritys on köyliöläinen JPT Jaskari, joka valmistaa kalustoa teiden kunnossapitoon. Opiskelijat hankkivat yritykselle tietoa ja kontakteja Saksan teiden huollosta ja toimijoista. Yhdessä mennään myös Müncheniin messuille tapaamaan yhteistyökumppaneita. > Lisätietoja: Eila Minkkinen, p. 044 710 3391

| AGORA 1/2014

9.4.2014 klo 12.30–17.30 SAMK Tiedepuisto A, Pori Kansainvälistymistä harkitseville tai jo kansainvälisesti toimiville pk-yrityksille: hae tietoa ja kontakteja kansainvälistymisen eri vaiheisiin ja tarpeisiin. Puheenvuoroja ja paneelikeskustelu – edustajia valtionhallinnosta ja satakuntalaisyrityksistä. > Lisätietoja ja ilmoittautuminen maksuttomaan tilaisuuteen: www.kivinet.fi Team Finland järjestää Kivinet-tilaisuuden yhdessä SAMKin opiskelijoiden kanssa. Kivinet on verkosto, joka rohkaisee suomalaisia pkyrityksiä hyödyntämään vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä palveluita.

KUUKAUDEN KUVA: TAITEILIJA

KEVÄÄN ENSI-ILTA PORIN YLIOPPILASTEATTERISSA Max Frischin Tuhopolttajat-näytelmän ensi-ilta Porin ylioppilasteatterissa tiistaina 8.4.2014 kello 19. Ohjaus on Peter-Sebastian Lehtosen. > Katso esitysajat: www.porinylioppilasteatteri.fi

Yrittäjän ja yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelu Veroasiantuntija, kauppatieteiden lisensiaatti Risto Walden, Bilanssi Oy ›› kirjanpidon ja verosuunnittelun sidonnaisuudet ›› verotusmenettelyn rajaukset: peitelty osinko, veronkierto ›› varojen jakamisen verotus ›› tavoitetuloksen määrittely > Lisätiedot: www.samk.fi/taydennyskoulutus/ ajankohtaista

Merilii Simonen: Taiteilija, serigrafia seitsemälle vedosarkille, n. 0,5 m x 4,9 m, 2013

Opiskele keväällä tai kesällä avoimessa AMKissa Aloittaisitko opinnot keväällä? Paljon opintoja käynnistyy maaliskuussa ja toukokuussa, Porissa muun muassa työyhteisön sisäisestä viestinnästä, Huittisissa työhyvinvoinnista ja palkitsemisesta, projektien hallinnasta sekä oikeuden eri aloilta. Katso koko tarjonta: samk.fi/avoinamk

”Tämän hetken teokset syntyvät elämän luon-

säni. En tahdo liiaksi rajata taidettani omiin

teesta ja epätoivoisista yrityksistä hallita sitä.

lähtökohtiini, vaan tahdon sen lopulta olevan

Pyrin yksinkertaistamaan monisäikeiset aja-

juuri sitä, mitä kukin siinä näkee.

tukset ja tunteet visuaalisuudeksi. Grafiikan tekniikoista olen löytänyt sydämen Yhä uudelleen ja uudelleen huomaan palaa-

valitukseni serigrafian. Sen lisäksi hyödynnän

vani luontoon – maan, ilman, tulen ja veden

vaihtelevasti muitakin menetelmiä, kuten va-

maisemiin. Sieltä saan kuvallisen ilmaisuni

lokuvaa ja akryylimaalausta.”

perustan. Tietyt, luonnosta tutut elementit ovat viime aikoina toistuneet töissäni sym-

Merilii Simonen on syntynyt vuonna 1991 Po-

boloiden muun muassa muutosta ja pysy-

rissa, ja opiskelee viimeistä vuottaan taide-

vyyttä.

grafiikkaa kuvataiteen koulutusohjelmassa.

Mahdollisuuden vierittäminen katsojalle on

> merilii.simonen@gmail.com

kuitenkin yksi kantavista voimista tekemises-

p. 040 508 2285 AGORA 1/2014

LÖYDÄ OMA TIESI. HAE SAMKIIN!

AMK-TUTKINTO, NUORET • • • • • • • • • • • • • • • •

Hakuaika 3.3.–1.4.2014 • Lisätietoja: samk.fi/haku