Agora 1/2015 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1 | 2015

Luovaa hulluutta ja tanssia käytävillä GERONOMIT NAUTTIVAT TYÖSTÄÄN

UU DE T ET K AMPUKS nä ä tuovat pöri n ympärillee

KUVATAIDE JUHLII JA UUSIUTUU

Haluamme huomiota yhteisöllisen taiteen tekemiseen ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT: Automaatio & Meriosaaminen

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

TAKKUAVIA TUOTTEITA, YLIMIELISELLÄ ASENTEELLA? Finlandia-palkinnon voittanut He eivät tiedä

palvelun osaajia. Vaikka monenlainen kette-

mitä tekevät on hieno kuvaus länsimaisista

ryys – se on sana, joka juuri nyt on huulilla – on

yhteiskunnista juuri nyt. Siinä iAm-niminen

kuluttajalaitteissakin nähtävillä, silti isoillekin

laite toimii ajatusten voimin, ja etsii käyttä-

asiakkaille yhä myydään myös käsittämättö-

jänsä verkkokalvoille tietoa, informaatiota ja

män kankeita eilispäivän sovelluksia ja tökeröä

viihdettä ilman, että hänen tarvitsee sitä enää

asiakaspalvelua. Asiakas tulee ne ostaneeksi,

erikseen hakea. Jopa ilman, että hän olisi vie-

kun myyntihenkilö kertoo ja näyttää, miten

lä tiennyt asiaa ajatelleensa. Se räätälöi tietoa

sovellus taipuu kaikkeen. Pahimmillaan han-

”mielesi mukaan” sitä enemmän, mitä enem-

kaluudet alkavat pian sen jälkeen, kun kaupat

män sitä käytät.

on tehty, ja työaikaa, jonka voisi ja joka pitäisi käyttää oikeaan toimintaan ja toiminnan kehit-

Kirja tuli mieleeni, kun haastattelin lehden jut-

tämiseen, menee valtavasti järjestelmien kans-

tuun informaatio- ja viestintäteknologian, tut-

sa takkuamiseen. Tätä on oikein tutkittukin.

tavallisemmin IT-alan, muutoksista ja osaamistarpeista. Romaanin kuvaama todellisuus

Onneksi kokemusta on myös notkeista so-

on täällä jo muutoin, teknologiakin varmasti

velluksista, joita on helppo käyttää ja mah-

hyvin pian. Se on ketterä, jouheva, mukava,

dollista muokata, ja erinomaisesta, käyttäjän

viihdyttävä, huomaamaton, osa ”minua” ja

tarpeita herkällä korvalla kuuntelevasta pal-

minun identiteettiäni. Mietin omaa suhdettani

velusta ja asioiden ratkaisemisesta yhteis-

siihen. Totta kai minua manipuloidaan koko

työllä. On ollut hienoa huomata, että meiltä

ajan jo nyt, mutta haluaisinko anturit päähäni?

on valmistunut osaajia, jotka ovat työssään

n Kuvataitee

50-VUOTIS OSI JUHL AVaU a Ju h a ni alk Juttusarja . astattelulla a h Tarnan

kouliutuneet todella ammattilaisiksi. Kaiken kaikkiaan informaatioteknologia on kiinnostava alue. Osaajia tarvitaan: ohjelmoin-

Oppimaan oppiminen ja ongelmanratkaisu-

nin osaajia, käytettävyyden osaajia ja asiakas-

taitojen kehittäminen korostuvat.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0)2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen Hanna Valtokivi

KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen PAINOPAIKKA PRINT Eura Print Oy PAINOS CIRCULATION 3 250 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Kesäkuussa 2015 / in June 2015 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

| AGORA 1/2015

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE www.samk.fi/agora

1/15

4 12

4 7

GERONOMIT Iloa ikäihmisten kanssa

VANHUSTYÖN YLEMPI AMK Suomen ensimmäinen ja ainoa

KUVATAIDE Kuvataiteilijoille uusi ylempi korkeakoulututkinto

YHTEISTYÖ Ikäihmisten kansalaisraati ja muita oppimiskokemuksia

INFORMAATIOTEKNOLOGIA IT-ala tarvitsee oppimaan oppineita

SOTE-UUDISTUS Asiakasvastaavasta terveyskeskuksen uusi toimija

MERIOSAAMINEN Osaaminen moninaistuu offshore- ja merialalla AUTOMAATIO ”En mä näkis täs mitään ongelmaa”

10 11

PUHEENVUORO Kampuksesta kasvua

TAIDEKOULU 50 VUOTTA ”Rahaa ei ollut pennin pyörylää”

19 20 21 22

KAMPUKSET SAMK-kampukset työn alla Porissa ja Raumalla

ALUMNIKOLUMNI Tahto–taito–tieto KOLUMNISTIVIERAS Muokatkaa koneistoa TÄRPIT Tulevaa ja menevää

AGORA 1/2015

GERONOMIT Geronomiksi opiskelevan Tanja Hakulisen tulevaisuuteen liittyy vahvasti vapaaehtoistyรถ.

| AGORA 1/2015

Iloa ikäihmisten kanssa

Taina Vehmasen mielestä geronomiopintojen ehdoton rikkaus olivat opiskelutoverit.

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Tomi Glad & Inna Saarinen

Vanhustyön osaajaksi on monta tietä. Geronomeja yhdistää halu auttaa ja into olla tekemässä tulevaisuutta.

– Olen luova tyyppi. Minulla on paljon mahdollisia ja mahdottomiakin ideoita sosiaaliseen ja kulttuurisen toimintaan. Mopo lähtee helposti käsistä. Olen ideoinut esimerkiksi yhteisöllistä asumista, kyläpiiriin vanhusten rivitaloja. Sitten alan pohtia, mitä kaikkea siihen yhteyteen ja pihapiiriin saisi, kertoo geronomiksi opiskeleva Tanja Hakulinen. Hän on päätynyt monen mutkan kautta vanhustyön lähihoitajaksi ja hakeutui geronomiopintojen pariin selkäsairauden vuoksi. Hakulinen on kouluttautunut myös paikalliskehittäjäksi ja toimii Länsi-Euran alueen kyläyhdistyksen sihteerinä ja kyläaktiivina. Geronomin työssä hän voi yhdistää vanhustyön ja paikalliskehittämisen. Perinteen säilyttäminen on Hakuliselle tärkeää. – Täytyy pitää huolta siitä, että vanhat arvokkaat asiat ja taidot eivät unohdu. Vanhusten muistia voi tukea vaikka muistelupiirillä. Tanja Hakulinen järjestää työssään viriketoimintaa. Vanhuksille on tehty näytelmiä.

– Koska osastollamme olevat vanhukset ovat aika huonokuntoisia, näytelmien tulee olla visuaalisesti selkeitä. Mukana on hyvä olla mimiikkaa, musiikkia ja liikettä. Kesällä veimme sänkyjä ulos niin paljon kuin verannalle mahtui ja lennätimme jättiläissaippuakuplia. Tärkeitä työssä ovat myös kahdenkeskiset keskustelut. Ja musiikki. Laulua ja soittoa, niitä on helppo toteuttaa.

Enirolla muun muassa palvelupäällikkönä. Kun yritys muutti pois Porista, hän oli ison kysymyksen edessä. Muuttaako työn perässä vai vaihtaa alaa? – Olin jo harkinnut paluuta sosiaalialalle, jolle olin alun perin kouluttautunut. Olin ollut aiemmin töissä päiväkodissa ja kriisitukiasemalla.

Hän arvelee, että nykyisen sirpaloituneen mallin sijaan vanhustenhoidon toimintoja yhdistetään tulevaisuudessa. – Geronomi tuntee monesta näkökulmasta ikäihmisen asiat.

Vehmanen lähti opiskelemaan geronomiksi. Ensimmäisen syksyn hän myöntää olleen vaikea. Kaikilla muilla opiskelutovereilla oli alalta kokemusta, osalla jopa vuosikymmeniä. – Joskus mietin, että mitäköhän kieltä nuo puhuvat, hän naurahtaa.

Hakulisen tulevaisuuteen liittyy vahvasti vapaaehtoistyö. Hän muistuttaa kolmannen sektorin olevan käyttämätön voimavara. Opinnäytetyön aihe löytyi ikäihmisten parissa toimivien yhdistysten kartoittamisesta Raumalla.

Nyt jo geronomiksi valmistunut Taina Vehmanen ei koe, että aiemman alakohtaisen työkokemuksen puutteesta olisi kuitenkaan ollut haittaa. Oikeastaan päinvastoin. – Oli kiinnostavaa katsoa asioita ihan eri silmin.

Kiinnostavaa katsoa asioita eri silmin

Ehdoton rikkaus opinnoissa olivat hänen mukaansa opiskelutoverit. – Jokainen tulee opiskelemaan omanlaisensa repun kanssa. Siellä on oma elämän- ja työkokemus jaettavaksi muiden kanssa. ▶

Taina Vehmasen työura on geronomille poikkeuksellinen. Hän oli noin 15 vuotta

AGORA 1/2015

Koimme yhdessä murhetta ja iloa. Ryhmähenki hitsautui todella hyväksi.

ohimennen tanssia pienen pätkän käytävälläkin, hän nauraa.

Vehmanen aloitti työnsä geronomina Säkylän kunnassa jo opintojensa aikana. Hän iloitsee, että toimi perustettiin ikäihmisten kansalaisraadin aloitteesta. Hän on suurelta osin itse saanut luoda oman työnkuvansa, sillä kunnasta tarjottiin opinnäytetyön aiheeksi uuden toimenkuvan kehittämistä.

Geronomiopintojen opinnäytetyössään ”Esimiesten kokemuksia ikääntyneen työntekijän työkyvyn tukemisen keinoista ja ikäjohtamisesta” Tarja Kotiranta kartoitti, mitä esimiehet ymmärtävät ikäjohtamisella. Tulos vahvisti käsitystä siitä, että esimiehet tunnistavat mitä ikä tuo tullessaan. Varhaisen puuttumisen malli on yksi keino ikäjohtamiseen. Sitä hän käyttää myös omassa työssään.

Asiat hoituvat kasvokkain Tarja Kotiranta toimii esimiehenä Turun kaupungin vanhuspalveluissa. Hän opiskeli SAMKissa geronomiksi, mitä seurasi into opiskella lisää. Hakemus terveyden edistämisen ylempään tutkintoon lähti viime syksynä 15 minuuttia ennen hakuajan päättymistä.

Geronomiksi Tarja Kotiranta opiskeli kokonaan työn ohessa. – Kun aloitimme, ryhmässämme oli vain kaksi opiskelijaa, jotka eivät olleet kokopäiväisesti työssä. Kun opinnot oli saatu päätökseen, meitä oli enää kaksi sellaista, jotka olivat.

Vaikka esimiestyö on varsin hallinnollista, hän pitää tärkeimpänä vuorovaikutusta. Myös luottamus työntekijöiden kanssa on tärkeää. – Ja vanhukset ovat ihania. Koetan olla aina heidän tavattavissaan, hoitaa asiat kasvokkain. Huomioin ja taputtelen heitä. Voinpa

Tällä kertaa hän valitsi opiskella aikuiskoulutustuella. – Annoin itselleni vähän helpotusta ja halusin tehdä opiskelun mukavammaksi. – Nyt olen ajatellut, että en tämän jälkeen enää opiskele, hän kertoo ja nauraa hersyvästi. ■

Vanhuspalvelulaki painottaa henkilöstön monipuolista asiantuntemusta ja osaamista. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Pirjo Rehula, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden johtaja

Terveyden edistämisen ylemmän tutkinnon opiskelu on avartanut geronomi (AMK) Tarja Kotirannan katsantokantaa. 6

| AGORA 1/2015

Ikääntyvä Suomi tarvitsee oikeaaikaiset, oikein kohdennetut ja laadukkaat hoito- ja kuntoutuspalvelut säilyttääkseen toimintakykynsä. Tieto lisääntyy, jatkokoulutusta ei saa unohtaa. Markus Halminen LT, geriatrian erikoislääkäri Länsi-Suomen Diakonialaitos / Kuntoutuskoti Diavire

Kirjoittajat Sari Teeri, TtT ja Päivi Kankaanranta, TtM ovat vanhustyön opettajia.

VANHUSTYÖN YLEMPI AMK: SUOMEN ENSIMMÄINEN JA AINOA TEKSTI: Sari Teeri | KUVA: Tomi Glad

Tulevaisuuden visiot ennakoivat kolmea

Ikääntyneet ovat sosiaali- ja terveyspal-

ylempi AMK -koulutusohjelma. Koulu-

vanhuspalvelujen tärkeää asiakastyyp-

veluiden suurin käyttäjäryhmä, joten vä-

tus vastaa sekä tämän hetken että tu-

piä: ”villi ja vapaa”, ”yksinäinen ja huo-

estön ikääntyminen lisää merkittävästi

levaisuuden ikääntyvän yhteiskunnan

nokuntoinen” ja ”omaishoidon asiakas”.

ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman

haasteeseen kouluttamalla vanhustyön

Iän karttuminen ei tee ihmisistä saman-

tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

asiantuntijoita, innovoivia kehittäjiä ja

laisia vaan korostaa ihmisen yksilölli-

Valtakunnallisena tavoitteena on, että

johtajia.

syyttä.

riittävän ajoissa turvataan yksilölliset, oikea-aikaiset ja monipuoliseen tarpeen

Tulevaisuuden vanhustyön osaamistar-

Tulevien vanhusten elämä on hyvin eri-

arviointiin perustuvat palvelut, joiden

peiksi on arvioitu eri skenaarioiden poh-

laista kuin aikaisempien ikäluokkien.

avulla ikääntynyt voi asua kotona mah-

jalta asiakaskeskeisyys, laatuajattelu,

Vanhustyön haasteet tulevat muuttu-

dollisimman pitkään.

poikkitieteellisyys ja moniammatillisuus, innovaatio-osaaminen, eettinen vas-

maan fyysisen kunnon ongelmista mielen ongelmiin. Muistisairauksien määrä

Vanhuspalvelulain tavoite on, että lai-

tuullisuus, monikulttuurisuus ja yhteis-

kasvaa, yksinäisyys ja turvattomuus

toshoitoa vähennetään ja kotiin annet-

kuntaosaaminen. Vanhustyön asiantun-

lisääntyvät, samoin ikäihmisten päihde-

tavia palveluja lisätään. Koska rakenteet

tijalta edellytetään vanhustyön sisällön

ongelmat.

muuttuvat, myös palveluja ja kehittä-

osaamista ja kehittämistä, mutta myös

mistä on uudistettava innovatiivisesti.

kustannustehokasta mukautumista ul-

Vanhuspalvelujen lähtökohtana onkin

Tutkimusten mukaan erityisesti vanhus-

koapäin tuleviin määräyksiin ja ohjeisiin.

oltava ymmärrys tasapainosta ihmisen

työn osaaminen, osaamisen oikea koh-

Hänellä on myös vastuu siitä, että van-

toimintakyvyn, hänen tavoitteidensa ja

dentaminen ja osaava johtaminen ovat

hustyö on eettisesti kestävällä pohjalla.

sosiaalisen sekä fyysisen ympäristön

yhteydessä palvelujen laatuun ja vaikut-

välillä. Palvelujen rakenteiden ja sisäl-

tavuuteen. Kirjoittaja työskentelee yliopettajana ja

töjen innovatiivinen uudistaminen on välttämätöntä asiakkaiden tarpeiden

Satakunnan ammattikorkeakoulussa

ylempi AMK -opetussuunnitelmavastaa-

muuttuessa.

alkaa syksyllä 2015 uusi Vanhustyön

vana.

Lue myös: Ikäihmisten kansalaisraati ja muita oppimiskokemuksia

▶▶ AGORA 1/2015

Ikäihmisten kansalaisraati

ja muita oppimiskokemuksia TEKSTI: Päivi Kankaanranta

Ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää toimimista aidoissa työelämän ympäristöissä, ei vain koulun penkillä istumista. Myös teoriaa tarvitaan. Vanhustyön AMK- ja ylempi AMK -koulutuksen teoriaperusta pohjautuu gerontologiaan ja vanhustyötä tukeviin muihin tieteenaloihin. Tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa toimia kokonaisvaltaisen vanhustyön osaajana, joka toiminnallaan kehittää tulevaisuuden vanhustyötä ja mahdollistaa iäkkään ihmisen mielekkään elämän, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen. Tiedon soveltaminen on tärkeää. Vanhustyötä kehittävillä ammattilaisilla on oltava teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon lisäksi kykyä toiminnan kriittiseen arviointiin. Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää tietomuotojen yhdistämistä. Tämä tapahtuu parhaiten luomalla oppimisympäristöjä, joissa opettajat, opiskelijat ja työelämä ovat tiiviissä yhteistyössä. Kun suunnitellaan ja toteutetaan harjoittelua ja työelämälähtöisiä pedagogisia ratkaisuja, luodaan välineitä, jotka mahdollistavat myös uuden tiedon luomisen. Viime syksynä geronomi (AMK) -opiskelijat ja kaksi opettajaa olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Porin Perusturvan, Satakunnan Vanhustuki ry:n, Porin vanhusneuvoston ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa ikäihmisten ensimmäistä kansalaisraatia Porissa. Kokemus oli uusi myös opiskelijoille. Kansalaisraadissa he oppivat uudenlaisen foorumin, jolla iäkkäät voivat osallistua aktiivisesti palveluiden sisällön suunnitteluun. Ikäihmisten aktiivinen osallistuminen kansalaisraatiin teki opiskelijoihin vaikutuksen. Raadin jälkeen oppimistaan arvioidessaan opiskelijat totesivat, että ikäihmisen omien kokemusten ymmärtäminen on tärkeää. Samoin yhteissuunnittelu työelämän toimijoiden kanssa vahvisti opiskelijoiden omaa vanhustyön ammatillisuutta. Yhdessä tekemisen kautta voidaan löytää uudenlaisia mahdollisuuksia oppia toinen toisilta. Onnistunut työelämäyhteistyö on vastavuoroista ja kaikkia osapuolia aidosti hyödyttävää. Sitä tehdään SAMKissa monella tavalla. Muistisairaan ihmisen hoidon kehittäminen ja kotona selviytymisen tukeminen on maakunnassa keskeinen haaste. Tähän liittyen geronomiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat neuvonta- ja ohjaustilanteita muistisairaiden ja omaishoitajien ryhmille eri kunnissa. Osa opiskelijoista raportoi opinnäytetyönsä työelämäympäristössä, ja kuulijoina voivat olla työntekijät ja ikäihmiset. Myös työelämän edustajien ja opiskelijoiden yhteiset koulutuspäivät ovat olleet antoisia.

Kirjoittaja työskentelee lehtorina ja opetussuunnitelmavastaavana geronomikoulutuksessa.

| AGORA 1/2015

Satakunnan Vanhustuki -yhdistyksessä on ollut paljon opiskelijoita. He ovat tehneet myös lukuisia opinnäytetöitä. Yhteistyö työelämän ja järjestöjen kanssa on hyvin tärkeää ja antoisaa molemmin puolin. Irma Roininen, hum.kand., eläkkeellä Porin kaupungin sosiaalitoimesta mm. Satakunnan Vanhustuki ry:n puheenjohtaja

SOTE-UUDISTUS

Asiakasvastaavasta terveyskeskuksen uusi toimija TEKSTI: Tiina Pennanen ja Margit Nieminen | KUVA: Veera Korhonen

Sosiaali- ja terveysalan palveluja ollaan kehittämässä paljon puhutulla sote-uudistuksella.

KOULUTUS

Sote-uudistuksessa ollaan luomassa kan-

Asiakasvastaava toimii paljon palveluja tar-

sallisesti viisi sosiaali- ja terveysaluetta,

vitsevien ja käyttävien asiakkaiden tukena ja

joiden tehtävänä on järjestää kaikki sosi-

koordinoi moniammatillista kokonaishoitoa.

aali- ja terveydenhuollon palvelut vuoden

Hän toimii kiinteässä yhteistyössä lääkärin

2016 alusta alkaen. Tavoitteena on, että

kanssa, ja työn tukena on eri alojen asian-

ihmiset saavat laadukkaat, yhdenvertaiset

tuntijoista koostuva tiimi, mutta yhteistyötä

ja asiakaslähtöiset esteettömät palvelut.

tehdään myös monien ulkopuolisten toimi-

Tärkeä osa sote-uudistusta on perustervey-

joiden kanssa asiakkaan kokonaistilanteen

denhuollon kehittäminen, jota tukee Toimiva

vaatimalla tavalla.

terveyskeskus

-toimenpideohjelma.

Siinä

›› Asiakasvastaavakoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, kestää vuoden ›› Aiempi koulutus: sairaanhoitajan tutkinto (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, ensihoitaja) ja pääosin perusterveydenhuollossa hankittua monipuolista työkokemusta. ›› Koulutus toteutetaan neljän ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyönä. Lisätietoja: samk.fi/tapahtumat Tiina Pennanen, p. 044 710 3550

keskeinen osa on pitkäaikaissairauksien hoi-

Koordinoidulla toiminnalla varmistetaan tar-

don ja ehkäisyn kehittäminen terveyshyöty-

koituksenmukainen palvelu ja hoitoketjun

mallin mukaisesti. Mallilla tavoitellaan sitä,

sujuvuus. Asiakasvastaavan ja asiakkaan

että asiakkaan palvelut järjestetään entistä

vuorovaikutuksessa

suunnitelmallisemmin

yksilöllisemmin.

tavuoroisuus ja rinnalla kulkeminen sekä

Mallin periaatteita ovat asiakas- ja yhteisö-

asiakkaan omahoidon ja voimaantumisen

lähtöisyys, hoidon jatkuvuus ja toiminnan

tukeminen. Asiakkaalla on vastuu omasta

vaikuttavuus.

terveydestään ja elintavoistaan.

Terveyskeskuksissa vastaanottotoimintaa

Työn haasteellisuuden vuoksi asiantuntijat,

kehitetään asiakasvastaavatoiminnalla. Se

joilla on vahva osaaminen perusterveyden-

tarkoittaa sitä, että terveyskeskuksen avo-

huollosta, tarvitsevat koulutusta asiakkuus-

sairaanhoidon vastaanotossa monisairailla

osaamisen, yhteistyö- ja verkosto-osaami-

Kirjoittajat työskentelevät SAMKin terveys-

ja paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla

sen, kliinisen osaamisen sekä eettisen ja

osaamisalueella ja ovat mukana ammattikor-

on vastuuhenkilö, jolla on laaja toimintaval-

yhteiskunnallisen osaamisen tueksi. Erityis-

keakoulujen muodostamassa verkostossa ke-

tuus. Toimintamallissa asiakasta ei lähestytä

osaaminen varmistetaan ammattikorkeakou-

hittämässä asiakasvastaavakoulutusta.

sairaus kerrallaan, vaan kun asiakas kohda-

lun järjestämällä koulutuksella, jonka valta-

taan, huomioidaan koko ihminen erilaisine

kunnalliset perusteet on määritelty sosiaali- ja

Kuvassa hoitotyön aikuisopiskelijoita keväällä

tarpeineen ja ongelmineen.

terveysministeriön työryhmässä vuonna 2011.

2015.

olennaista

vas-

AGORA 1/2015

PUHEENVUORO

PUHEENVUORO Juha Kämäri Rehtori, toimitusjohtaja

KAMPUKSESTA KASVUA SAMKin Porin tuleva kampus sijoit-

asiantuntijoita ja tapahtumiin osal-

tapahtumien järjestämismahdolli-

tuu keskusta-alueelle, ydinkeskustan

listuvia vieraita. Porin kaupunki on

suus. Tulevat vieraat näkevät kehitty-

välittömään tuntumaan. Porin kes-

sitoutunut rakentamaan kampuksen

vän alueen koko potentiaalin.

kusta-alue on aikojen kuluessa kehit-

viereen matkakeskuksen, joka joh-

tynyt joen suuntaan ja aseman seutu

dattaa kaupunkiin muualta tulevat

SAMKin toimintaa voisi muutoinkin

on kehityksessä jäänyt taantuvan alu-

työntekijät ja vierailijat suoraan kam-

suunnata MALPE-kehittämistä tuke-

een asemaan. Kampusta ympäröivä

puksen viereen, kehittyvän alueen yti-

vaksi. Kampuksen välittömästä lähei-

alue, aseman seutu sekä radan ym-

meen. Jokainen Poriin tuleva vierailija

syydestä vapautuu SAMKin nykyinen

päristö, on potentiaalisesti kuitenkin

tulee näkemään SAMKin toiminnan

Tiilimäen kampus, josta on mahdol-

niin merkityksellistä keskustan tontti-

niin yleisenä pörinänä kuin sähköisten

lista kehittää kampukseen tukeutuva

maata, että alue on keskeisesti esillä

mainostaulujen ja laajojen näyteikku-

yrityskeskittymä. Kampuksen yritys-

valtion ja Porin kaupunkiseudun vä-

noiden tarjontana.

talo voisi toimia monimuotoisesti, ly-

lisessä kasvusopimuksessa. Kasvu-

hytaikaisesta toimistohotellista aina

sopimuksilla pyritään vahvistamaan

monivuotisiin vuokrasuhteisiin saak-

suurten kaupunkiseutujen kansain-

ka. SAMK voisi yhdessä opiskelijoi-

välistä kilpailukykyä ja roolia talouden

den kanssa luoda yrityskeskittymää

vetureina.

ylläpitävän ja kehittävän organisaation, jossa eri vaiheissa olevat yritykset

Kasvusopimuksessa valtion sektoriviranomaiset sitoutuvat kehittämään Porin Porttaalia eli aseman ja radan varren aluetta kokonaisvaltaiseksi

Kampus käynnistää kehityksen.

voisivat yhteisöllisesti tukea toisiaan. Yritystoiminnalle on alueella runsaasti laajentumismahdollisuuksia.

maankäytön, asumisen, liikenteen,

SAMK ja Porin kaupunki ovat vahvas-

palveluiden ja elinkeinojen (MALPE)

ti aloittaneet oman osuutensa Porin

kehittämiskohteeksi. Tavoitteena

kaupunkiseudun

kasvusopimuksen

on vahvistaa alueen myönteisiä kas-

SAMKin kampuksen toiminta tukee

toteuttamisessa. Myös valtion tulee

vusykäyksiä vetovoimaisena edellä-

aktiivisesti alueen kehittämistä. Kam-

osoittaa olevansa mukana.

kävijäalueena kaupunkirakenteessa.

puksen alakerrokseen sisäänkäyntien

Kampus on alueen ensimmäinen

viereen ja näyteikkunoiden yhteyteen

kasvusykäys ja myös tulevan jatkuvan

keskitetään yrittäjyyteen sekä opis-

kasvuodotuksen moottori.

kelijoiden yrityksille ja yhteisöille tarjoamiin palveluihin liittyvä toiminta.

| AGORA 1/2015

Miten kampusalueesta tehdään me-

Alakerroksessa on myös noin 1300

nestyksellinen MALPE-kohde? Ke-

henkilöä vetävä monitoimisali, joka

hittäminen vaatii kaikkien osapuolien

mahdollistaa monenlaisten kansal-

tinkimätöntä sitoutumista. SAMKin

listen ja kansainvälisten tapahtumien

Porin kaupunkiseudun kasvusopimus

kampus tulee käynnistämään kehi-

järjestämisen. Porista on kokonaan

osoitteessa: www.tem.fi/files/39275/

tyksen tuomalla alueelle opiskelijoita,

puuttunut tätä kokoluokkaa olevien

Pori.pdf

SAMK-KAMPUKSET TYÖN ALLA PORISSA JA RAUMALLA TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Arkkitehti Oy Asmala ja Arkkitehtitoimisto ARCCI

Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitilat

koulun rakennuksia. Valmistuttuaan uusi

uudistuvat sekä Porissa että Raumalla. Po-

kampus tulee tarjoamaan opiskelupaikan

rissa rakennetaan uutta kampusta. Raumalla

kaikille SAMKin Rauman opiskelijoille. Otan

on käynnissä peruskorjaukset. Molemmissa

ja Steniuksen toimipisteet jäävät pois käy-

kaupungeissa SAMK keskittyy yhdelle alueel-

töstä.

SEURAA KAMPUSTEN RAKENTAMISTA: kampus.samk.fi

le ja toimipisteiden määrä vähenee. Uusitut tilat otetaan käyttöön syksyllä 2015, Poriin nousee Asema-aukiolle rautatien tuntu-

jolloin yhteiskampuksella on noin 1200 opis-

maan noin 3600 opiskelijan kampus. Se kor-

kelijaa. Rauman SAMK-kampus keskittyy lii-

vaa nykyiset Tiedepuiston ja Tiilimäen kam-

ketalouden, konetekniikan ja logistiikan sekä

pukset. Kaikki Porin opiskelijat siirtyvät uusiin

merenkulun opetukseen ja siellä on laaja eng-

tiloihin ja kampuksella tullaan opiskelemaan

lanninkielinen koulutustarjonta.

monipuolisesti sosiaali- ja terveysalaa, tekniikan alaa ja liiketalouden alaa. Opetus uudella

Merenkulun osalta SAMK tekee tiivistä yhteis-

SAMK-kampuksella alkaa syksyllä 2017.

työtä samoissa tiloissa toimivan WinNovan kanssa. Yhteiskäyttöön tulevat muun muassa

Kampuksen rakentaja on Citycon. SAMK

hankinnassa olevat huippumodernit meren-

vuokraa toimitilat rakentajalta.

kulun simulaattorit.

Raumalla peruskorjataan sataman tuntu-

Raumalla muutostöiden rakennuttaja on Rau-

massa olevia Kanalikampuksen ja Meri-

man kaupunki.

SAMK-KAMPUS PORI Sijainti: Asema-aukio Pori Valmistuu: keväällä 2017 Opetus alkaa: syksyllä 2017 SAMKin käyttöön (vuokralle): 19 200 neliömetriä Koko kiinteistö: 23 000 neliötä, josta uutta 14 000 ja peruskorjattavaa 9 000 neliömetriä Rakennuttaja: Citycon-konserniin kuuluva KOy Porin Asema-Aukio

Havainnekuvia uusista kampuksista. Ylhäällä Porin kampuksen pääsisäänkäynti ja näkymä rautatieaseman suunnasta. Sisäkuvissa vasemmalla Rauman Merikoulun luokka, oikealla Kanalikampuksen tiloja.

AGORA 1/2015

KUVATAIDE 50 V

TAIDEKOULULLA ABSTRAKTIT JUURET JA VAATIMATON ALKU

”Rahaa ei ollut pennin pyörylää” TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Veera Korhonen

| AGORA 1/2015

Taiteilija Juhani Tarna valoisassa ateljeessaan.

Kankaanpään taidekoulun perustaja, taidemaalari Juhani Tarna luki nuorena miehenä vuonna 1955 Mitä Missä Milloin -teoksesta abstraktista taiteesta ja oli myyty. Seuraavana vuonna hän suuntasi taideoppiin Helsinkiin ottamaan asiasta selvää. – No, oli minulla sarjakuvavaihe siinä alussa, mutta kun en saanut niitä julkaistua, innostuin tästä. Siitä lähtien olen ollut konstruktiivinen taiteilija ja urbaaniin näkemykseen kallellaan, Tarna kertoo. Abstrakti konstruktiivinen taide oli tullut 50-luvun alussa Ranskasta Skandinavian kautta Suomeen. Tarna haki oppinsa Ateneumista ja Vapaasta taidekoulusta sekä stipendiaattina Ranskasta.

Uuden tyylin julistaja – Tuntui niin suurelta vapaudelta se, mitä väri, muoto ja tila yhdessä muodostavat. Sen jälkeen tilalliset jännitteet, värien väliset suhteet, ruudut ja raidat ovat merkinneet minulle paljon. Olen strukturalisti. Olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuurista,

tilan ja värin keskinäisestä toiminnasta. Lisäksi olen halunnut maalata länsimaista nykyaikaa ja nykyhetkeä, en esimerkiksi renessanssia tai Intiaa. Tarna alkoi hyvin pian julistaa abstraktin taiteen ilosanomaa myös muille. – Muutama vuosi meni paasatessa, sitten muutkin alkoivat innostua. Kankaanpäästä tuli keskus vähitellen. Helsingin ulkopuolella tällaista toimintaa oli vähän. – Ranskassa opiskellessani sain nähdä, miten vaatimattomissa tiloissa työskenneltiin. Opetuksen sisältö ja innostaminen olivat tärkeintä. Vuonna 1960 Tarna piti ensimmäisen modernin abstraktin taiteen kurssin Satakunnassa. Sitä seurasivat kurssit Porissa ja Kankaanpäässä yhdessä kuvanveistäjä Kauko Räikkeen kanssa. Pian alkoi Kankaanpään

kansalaisopistossa ensimmäinen jatkuva modernin taiteen kurssi. – Palasin Kankaanpäähän maalaamaan ensimmäistä omaa Helsingin näyttelyäni ajatuksella palata Helsinkiin, mutta jäinkin tänne.

Taide sai lämmittää – Meillä synkkasi Räikkeen kanssa hyvin, joten ajateltiin ryhtyä toimeen kokopäiväisen koulun saamiseksi Kankaanpäähän. Ehdotimme sitä Poriinkin, mutta sieltä ei saatu vastakaikua. Miehet päättivät perustaa taideyhdistyksen koulun taustavoimaksi. Asiaa koskeva lehtiilmoitus julkaistiin tammikuussa 1965. Koulu aloitti toimintansa seuraavana syksynä. Hyviä hakijoita oli paljon. Tarkoitus oli ottaa sisään kymmenen oppilasta. ▶ AGORA 1/2015

Tarna on viime vuosikymmeninä maalannut ”läpinäkyviä maailmoja”, värikenttiä, joista syntyy tilallinen vaikutelma. Taiteilijan värien käyttö perustuu intuitioon.

– Ahneuksissamme valitsimme 26 oppilasta. Saimme viime tingassa vuokrattua opetustilat. Rahaa ei ollut pennin pyörylää. Pian koulun alkamisen jälkeen lähdimme ministeriöön Helsinkiin ja sieltä saatiin vähän tukea. Myös lukukausimaksut auttoivat käynnistymisessä. – Paikka oli vaatimaton, Kankaanpään vanha työväentalo. Siellä oli kylmä, hankimme öljykamiinat nurkkiin paahtamaan. Eniten taisi lämmittää taiteen teko. Juhani Tarna muistelee, että ankeista oloista huolimatta oppilaat olivat innostuneita, lahjakkaita ja monet pääsivät urallaan pitkälle. – Oltiin kiinni todellisuudessa ja ajan hengessä. Oppilaat pääsivät valtakunnallisiin näyttelyihin, opettamaan ja myivätkin töitään. Useita kymmeniä hyviä taiteilijoita lähti maailmalle ja toisiin kouluihin, Ranskaankin, jossa ihmeteltiin missä te olette opiskelleet, kun olette niin hyviä.

| AGORA 1/2015

Strukturalismin tärkein juttu Juhani Tarna sanoo, että strukturalismi perustuu täsmällisyyteen. Hänen teoksissaan värejä on paljon ja niiden tulee pelata keskenään, jotta saadaan aikaan toivottu kokonaisuus. Yksi keskeinen teema ovat viime vuosikymmeninä olleet ”läpinäkyvät maailmat”, värikenttämaalaus, josta syntyy tilallinen vaikutelma. – Tämä on tavallaan myös elementarismia. Kuin kolmiulotteinen elementtitalo. Elementit asetellaan omille paikoilleen. Ensimmäiset luonnokset teen värikynillä paperille, isosta työstä teen monta luonnosta. Tutkin asiaa sillä tavalla etukäteen. Tarnan värien käyttö perustuu intuitioon. – Huomasin jo nuorena hyvän keinon sekoittaa värit valmiiksi paperikuppeihin. Niistä on hyvä ottaa miettien mikä väri sopii mihinkin kohtaan. Tämä vei omaa väriajatteluani eteenpäin ja samaa systeemiä noudatan vieläkin.

Katsojaa kiinnostaa, onko taiteilijalla lempivärejä, jotka toistuvat taiteessa. – Ei oikeastaan. Päävärejä käytän aika paljon, mutta murran niitä. 1970- ja 80-luvun vaihteessa töihini tuli monikerroksellisuuden idea, monta kerrosta ja väriä. Esimerkiksi teos ”Tähtitarhat” on vähän sama kuin Vincent van Goghin ”Tähtikirkas yö” muunnettuna tämän ajan henkeen. Ajattelen intuitiivisesti mihin tulee mitäkin väriä ja mikä on kokonaisuus.

Puhtaaksi todettu Juhani Tarna tuli 1960-luvulla tehneeksi myös yhden Suomen harvoista täysin abstrakteista julkisista, suurista seinämaalauksista. Tämä kilpailun kautta toteutettu ”Savuja”-teos paljastettiin vuonna 1966 Porin teknillisen oppilaitoksen, nykyisin Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiedepuiston kampuksen, aulassa. – Asuin yhden kesän oppilaitoksen juhlasalissa ja nukuin painimattojen päällä, Juhani Tarna muistelee työrupeamaansa.

Kuvataiteilijoille uusi ylempi korkeakoulututkinto TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVA: Veera Korhonen

SAMKissa käynnistyy ensi syksynä ensimmäistä kertaa kuvataiteilijan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus.

Teos sai olla ”rauhassa” paikallaan parikymmentä vuotta, kunnes Helsingin yliopiston tutkija kiinnostui siitä. Tarna kertoo, että ajankohdan vastaavissa teoksissa on yleensä ihmishahmoja mukana. – Tutkija totesi, että Savuja on abstraktisin muodoin tehty kineettinen maalaus. Teos on tyylin kannalta puhtaaksi todettu, taiteilija myhäilee. ■

KANKAANPÄÄN TAIDEKOULU ›› ›› ›› ››

Perustettu vuonna 1965 Osaksi SAMKia vuonna 1996 Korkeakoulututkinto: Kuvataiteilija (AMK) Ammattiopintoja: maalaus, taidegrafiikka, kuvanveisto, esitystaide ›› Valmistuneet (SAMK): n. 300 ›› Vuodesta 2015 lähtien mahdollisuus suorittaa maisteritasoinen kuvataiteen ylempi AMK-tutkinto

Kankaanpään taidekoulun lehtori Mat-

sien edistäminen ja siihen liittyen tutustumi-

ti Velhonoja (kuvassa) uskoo koulutuksen

nen kulttuurialan kehittäjäorganisaatioihin ja

vastaavan tämän päivän tarpeisiin. Kuvatai-

yhdistyksiin. Tutkinto parantaa mahdollisuuk-

teilijoita on valmistunut Kankaanpäästä AMK-

sia soveltaa luovaa osaamista kulttuuri- ja

tutkintoon jo satoja ja moni heistä tähyilee

hyvinvointialojen tehtävissä. Opinnot avaavat

jatkokoulutuspaikkaa. Hakukelpoisia ovat

ovia myös kuvataiteen opetustehtäviin.

kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistossa taidealan tutkinnon suoritta-

Velhonoja muistuttaa, että SAMKissa on erin-

neet.

omaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyöprojekteja ja hankkeita yhteisöjen kanssa, luoda

– Taiteilijan työ on jatkuvaa omaan teke-

kontakteja työelämään ja edistää uraa.

miseen liittyvää tutkimista. Nyt haluamme kiinnittää huomiota erityisesti yhteisöllisen

Ylempi AMK -tutkinto on ylempi korkeakou-

taiteen tekemisen muotoihin. Taiteilija tar-

lututkinto ja rinnasteinen myös kansainvälisiin

vitsee itsenäisessä ja monesti yksinäisessä

Master-tutkintoihin. Tämä avaa jatko-opinto-

työssään tukea, motivointia ja osaamisensa

mahdollisuudet kotimaisiin ja ulkomaisiin yli-

päivittämistä, Velhonoja kertoo.

opistoihin.

Opintojen kuluessa syvennetään omaa taiteellista osaamista ja selkiytetään taideteoreettisia lähtökohtia. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan valmiuksia edistetään. Opinnoissa keskeistä on opinnäytetyö, jossa pääpaino on opiskelijan omassa taiteellisessa tuotannossa ja sen rinnalla toteutetussa kir-

KUVATAITEEN YLEMPI AMK -TUTKINTO ›› Haku kevään yhteishaussa ›› Opinnot alkavat syksyllä 2015 ›› Aloituspaikkoja 16

jallisessa raportissa. – Tärkeä tavoite on työllistymismahdollisuuk-

Lisätiedot: samk.fi/haku

AGORA 1/2015

IT-ALA

IT-ala tarvitsee

oppimaan oppineita TEKSTI: Anne Sankari | KUVA: Veera Korhonen

Informaatioteknologian ylempi AMK -koulutusohjelma on suunniteltu tiukasti työelämän tarpeisiin. Keskeisin tarve on kyky oppia koko ajan uutta. Maallikkokin on nähnyt kuluttajalaitteiden

sykleissä, asiakas otetaan aikaisemmin

mullistumisen. Teknologia, sisällöt, ohjel-

mukaan ja pilotoidaan virheet pois, selven-

mointikielet ja toimintatavat ovat muut-

tää Nelimarkka.

tuneet. Mitä oikeastaan on tapahtunut ja tapahtumassa?

Käytettävyys on tärkeää. Asiakasyritykset ovat tulleet myös hintatietoisemmiksi. Ne

– Toimintamallit IT-puolella ovat muut-

optimoivat ja kilpailuttavat rajusti. Markki-

tuneet ketterämpään ja nope-

nat ovat avoimet, joten hintatason pitäisi

ampaan suuntaan, kertovat

suomalaisilla yrityksillä olla sama ja laadun

Digitaalinen Satakunta

mielellään kovempi kuin kilpailijoilla.

-hankkeen asiantun-

– Peter Drucker sanoi jo 90-luvulla, että

tijat Marko Mik-

1900-luvulla työtehomme 50-kertaistuu,

kola ja Teemu

ja että tämän vuosisadan tehtävä on teh-

Nelimarkka

dä sama tietotyölle, mainitsee Mikkola.

SAMKista.

Drucker oli tietotyön johtamisen keskei-

– Kehittä-

simpiä analysoijia.

mistä tehdään lyhyissä

Muutokset voivat olla äkillisiä – Työelämästä on tullut vaateita, koulutus sopii aikaan, sanoo Ari-Pekka Kainu yksiselitteisesti. Kainu on Nokiasta SAMKiin tullut kasvatustieteen maisteri, joka johtaa Informaatioteknologian osaamisaluetta. Tietotekniikan insinööri- ja tietojenkäsittelyn tradenomikoulutukseen otettiin parhaimman IT-buumin aikaan paljon opiskelijoita. Se tarkoittaa suurta määrää valmistuneita, joilla on tarve jatkokoulutukseen. IT-alan buumin laskettua moni jäi työttömäksi. Monelle alan ihmiselle lopputili on kuitenkin tuonut tilaisuuden mennä eteenpäin. Mikkola ja Nelimarkka vertaavat alalla menestyvää kameleonttiin. – Yht’äkkiä voi olla tuhat kaveria, joilla ei

Tärkeää on ajattelutapa, filosofia, työn tekemisen ja opiskelun tapa, sanoo Janne Jansson Modultek Oy:stä. 16

| AGORA 1/2015

ole osaamista, kun ohjelmointikieli tai -ympäristö muuttuvat.

KOULUTUSLABORATORIO VAILLA VERTAA New Generation Networks -laboratorio on laitetoimittajien ja teleoperaattorien kanssa kehitetty ympäristö, jossa opiskellaan mobiiliverkkojen ja IP-pohjaisten televerkkojen toimintaa. Akateemisena verkkona NGN-laboratorio on ainutlaatuinen maailmassa. Järjestelmä vastaa teleoperaattoreiden verkkoja, joten kokonaiKun perusteet ovat hallussa, pystyy siirty-

Ongelmien ratkaisussa on kaivettava tietoa

suuden hankkiminen rahalla olisi ollut hyvin

mään hyvin uuteen, sanoo Nelimarkka.

monin tavoin.

vaikeaa. Laboratorion rakentaminen on ollut

– Mitä enemmän etsit tietoa, sitä enemmän

mahdollista, koska olemme olleet uskottava

Kehittyminen kuuluu ammattilaisuuteen

joudut avaamaan itseäsi, antamaan ja saa-

yhteistyökumppani muun muassa verkko-Noki-

maan, kuvailee Teemu Nelimarkka.

alle, Ericssonille ja DNA:lle.

Kaikki korostavat uuden oppimista.

Marko Mikkola listaakin tärkeiksi myös sosiaa-

Olemme näyttäneet, että pystymme hyödyn-

– SAMKin pitää luoda jatkuvan oppimisen edel-

liset taidot, esiintymis- ja johtamistaidot. Yksi

tämään heiltä saamaamme tekniikkaa, ja he

lytykset. On opittava kehittymään, se kuuluu

keskeinen osa Information Technology -koulu-

näkevät, että tässä tehdään töitä suomalaisen

ammattilaisuuteen tällä alalla, sanoo Modultekin

tusohjelmaa ovat johtamisopinnot. Verkostoi-

insinöörikoulutuksen hyväksi. On syntynyt lu-

liiketoimintajohtaja ja osakas Janne Jansson.

tuminen on ylempi AMK -opinnoissa sisäänra-

mipalloefekti. Laitteita ei ole saatu vain ”vuonna

kennettua – eikä sen tärkeys ole vähenemässä.

nolla”, vaan jatkuvasti. Teleyritykset tukevat mei-

Tuotetiedon hallintaan keskittyneen yrityksen

tä ja saavat hyviä tekijöitä. Hyvä ruokkii hyvää.

päätoimipaikka on Porissa. Myös Vantaalla

Asiakkaan toimialaa on tunnettava, ja toi-

Olennaista on, että ihmiset tuntevat toisensa –

on ja Hollantiin on juuri perustettu tytäryhtiö

minnan kokonaisuutta on ymmärrettävä.

kasvottomat organisaatiot eivät yhteistyötä tee.

konttoreineen.

Kokonaisymmärrys on tärkeää, kun tehdään investointeja ja kehitetään nykyaikaista bis-

Laboratoriossa viihtyvät SAMKin opiskelijat,

Modultek on teettänyt kymmeniä insinöörien

neslogiikkaa.

mutta se on yhä enemmän myös kansainväli-

ja tradenomien opinnäytetöitä. Jansson pitää

– Peruspohja luodaan koulutuksessa, mutta

nen oppimisympäristö. Viimeisimpänä esimerk-

”AMK-tyylistä”.

fakta on, että työ tekijäänsä opettaa, muis-

kinä ovat harjoittelijat Budapestista ja Prahas-

– Ollaan konkreettisten asioiden äärellä, on

tuttaa Jansson.

ta, joihin on rakennettu etäyhteydet verkkoon.

hyvät edellytykset käytännölliseen tekemi-

Oman laboratorion rakentaminen on kallista, Hän pitää tutkintoa pääsylippuna ensimmäi-

mutta SAMKin laboratoriota voi näin hyödyntää

seen työhön. Sen jälkeen tutkinto-opinnoilla

etäältä. Opiskelijat oppivat uutta ja kansainväli-

Jansson on yksi yrityselämän edustajista

kehittää erityisesti omaa osaamista, itseä ja

nen opiskelijaliikkuvuus lisääntyy.

SAMKin tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn

itseluottamusta.

seen, kuvaa Jansson.

neuvottelukunnassa. Se antaa palautetta uu-

Työ on vaatinut aikaa, systemaattisuutta ja yh-

sista ja päivitettävistä opetussuunnitelmista.

teistä ponnistelua yritysten kanssa. Tarina alkoi

– Ei pidä olla liian muodikas. On tärkeää, että

aikoinaan Porin Pripolista, jonne perustettiin

ollaan ajassa mukana ja kehitetään, mutta ei

älyverkkolaboratorio 1990-luvulla. Arto Mus-

pidä suunnitella täsmäkoulutusta johonkin

tosen johdolla pantiin pystyyn lankapuhelin-

tiettyyn juttuun, nyt vaikka pelien suunnitte-

keskus ja internettekniikkaa. Syntyi ajatus, että

luun, sanoo Jansson. Kun nyt naureskellaan parin vuosikymmenen takaisia laitteita ja toimintatapoja, nykyhetkellä on tulevaisuudessa sama kohtalo. Esimerkiksi nykyisen tiedonhaun hakukoneilla ennustetaan olevan pian mennyttä.

Monenlaista osaamista alalla Informaatioteknologian ala tarvitsee muitakin kuin ohjelmoijia.

INFORMATION TECHNOLOGY MASTER’S DEGREE ›› Uusi englanninkielinen ylempi AMK -koulutusohjelma ›› Laajuus pohjakoulutuksen mukaan (AMKperustutkinnon kanssa yhteensä 300 op) ›› tradenomi (ylempi AMK) 90 op ›› insinööri (ylempi AMK) 60 op

Porissa voisi olla korkean tason televerkkokoulutusta. Mukana olivat muun muassa SAMK, Hewlett-Packard, Nokia ja Cisco. Siitä se on laajentunut mobiiliverkkojen suuntaan. Kansainväliset korkeakoulukumppanit on löydetty opettajavaihtojen kautta. Koti-Suomessa Savonia-ammattikorkeakouluun Kuopioon on kiikutettu 3G-tukiasema. CoastAL-yhteistyössä TurkuAMKin kanssa kehitetään 4G-ratkaisuja. Emme ole koskaan täysin tyytyväisiä. Koko ajan on päästävä eteenpäin, mieluummin etukenossa.

– Ammatteja on eri tyyppisiä, ei vain ohjelmistokehittäjiä. Ollaan tuotemarkkinoinnissa, ollaan asiakastuessa, kuvaa Jansson.

Lisätietoja: samk.fi/haku Kari Nummelin, p. 044 710 3213

Kirjoittaja Juha Aromaa on mobiilitekniikkaa opettava lehtori. AGORA 1/2015

TUTKIMUSRYHMÄT

OSAAMINEN MONINAISTUU OFFSHORE- JA MERIALALLA TEKSTI: Teemu Santanen | KUVA: Mikael Leppäniemi

MERIOSAAMINEN Kuvassa vasemmalta: ›› ›› ›› ›› ››

Teemu Santanen, DI (ryhmän vetäjä) Marika Seppälä, MBA/tradenomi Kari Laine, TkT Anssi Pajala, KM Heikki Koivisto, merikapteeni

Toimintaympäristömme on jo kansainvälinen

offshoreteollisuuden laatu-, jäljitettävyys- ja

ja nopeatempoinen, ja yhä enemmän se sel-

dokumentointivaatimukset ovat pk-yrityksille

laiseksi muuttuu. Offshore-kentällä sekä me-

haasteellisia niiden hakiessa uusia mahdol-

renkulussa tarvitaan uutta osaamista, dynaa-

lisuuksia ja laajentaessa toimintaansa koti-

misuutta ja ketteryyttä.

markkinoiden ulkopuolelle.

Suomessa, varsinkin länsirannikolla, on vahvaa

Ryhmä pk-yritysten tukena

mintaedellytyksiä. Esimerkkinä: tammikuus-

suuden ja merenkulun osaamista. Ympäristö,

Meriosaaminen-tutkimusryhmän jäsenten

päiväiseen koulutukseen, jonka tavoitteena

joissa yritykset toimivat, on voimakkaan muu-

osaaminen ja taustat ovat kaikkea muuta

oli vahvistaa ymmärrystä siitä, millä tavoin

toksen alla: tekninen laatu tai edes ylivertaisuus

kuin yhdestä ja samasta muotista. Yhteen

liiketoiminnan käynnistäminen Norjan offsho-

ei enää riitä. Toiminta kansainvälistyy, projektin-

ynnättynä ryhmällä on kattavaa kokemusta

remarkkinoille onnistuu. Koulutuksessa oli

hallinnan osaaminen korostuu jatkuvasti ja alu-

laadunhallinnasta, hankerahoituksista, kan-

mukana myös SAMKin opiskelijoita, jotka

eellisten suurten yritysten rooli veturiyrityksenä

sainvälisestä liiketoiminnasta, öljy- ja kaasu-

toteuttavat kevään aikana liiketoiminnan ke-

pienenee. Kaikki tämä asettaa uusia vaatimuk-

teollisuudesta, valmistavasta meriteollisuu-

hittämiseen liittyviä harjoituksia koulutukseen

sia offshore-teollisuuden ekosysteemille.

desta, merenkulusta, projektitoiminnasta ja

osallistuneille yrityksille.

meriteknologian, valmistavan offshoreteolli-

Ota yhteyttä: sukunimi.etunimi@samk.fi samk.fi/tutkimus_ja_kehittäminen

sa joukko yhteistyöyrityksiä osallistui kaksi-

liiketoiminnan kehittämisestä. Sen jäsenet Pk-yritysten pitää kyetä astumaan alueelle,

ovat matkanneet työtehtävissä yli 50 maassa

joka on aiemmin kuulunut isoille veturiyri-

ja osa asunutkin ulkomailla kymmeniä vuo-

tyksille. Projektinhallintataitoja, kykyä toimia

sia. Tällä kirjavalla, mutta seulotulla joukolla

globaalisti, kielitaitoa ja kulttuuriosaamista

ryhmä pystyy toimimaan moninaistuvassa

ja laadun- ja dokumentinhallintaan liittyvää

ympäristössä.

osaamista tarvitsevat yhä pienemmät toimijat. Ryhmän tavoitteena on aktiivisesti kehittää

Teknologisen osaamisen ja korkean jalostus-

ja tutkia Länsi-Suomen alueen pk-yritysten

asteen tuotteiden kansainvälinen vienti sekä

muodostaman offshore-ekosysteemin toi-

| AGORA 1/2015

Juttusarjassa SAMKin tutkimusryhmät esittelevät itsensä. Agora 2/2014: Tietoliikenneverkot ja -palvelut -tutkimusryhmä; 3/2014: Innovaatiot- sekä Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmä; 4/2014: Sisäympäristö- sekä Osallisuus ja hyvinvointi -tutkimusryhmä.

”EN MÄ NÄKIS TÄS MITÄÄN ONGELMAA” TEKSTI: Mirka Leino | KUVA: Veera Korhonen

Automaation tutkimusryhmässä tutkitaan ja

la sekä sinnikkyyttä tutkia monia vaihtoehtoi-

kehitetään uusia automaation sovelluksia,

sia teknologioita tai menetelmiä ja löytää niis-

joilla yritykset voivat tehostaa tuotantoaan,

tä tapauskohtaisesti toimivin ratkaisu.

pienentää energian ja materiaalien kulutustaan sekä kehittää logistiikkaansa.

Tutkimusryhmän toiminta perustuu yhtäältä soveltavan tutkimuksen ja aluekehitystyön

Tutkimusryhmän ydinosaamista ovat kone-

pitkään kokemukseen ja toisaalta merkit-

näkö, mallinnus ja simulointi, 3D-tulostus,

tävien automaatioteknologioiden hallitse-

sulautetut järjestelmät ja teknologiatiedon-

miseen. Jatkuvalla sovelluskehittämisellä ja

siirto. Konenäköön kuuluvat perinteiset kone-

uusien teknologioiden haltuunotoilla sekä

näköjärjestelmät, älykamerajärjestelmät, 3D-

nopeilla kokeiluilla varmistetaan ryhmän

kuvaus, infrapuna- ja spektraalikuvaus sekä

osaaminen ja dynaaminen ote tulevaisuu-

valaistustekniikat. Täydentäviä osaamisalu-

dessakin.

AUTOMAATIO Kuvassa vasemmalta: ›› ›› ›› ›› ›› ››

Pauli Valo, insinööri (AMK) Mirka Leino, FM (vetäjä) Janika Tommiska, insinööri (AMK) Hannu Asmala, TkL Tommi Lehtinen, insinööri (AMK) Joonas Kortelainen, insinööri (AMK)

Kuvasta puuttuvat Kari Laine, TkT, Timo Suvela, DI, Sari Merilampi, TkT. Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@samk.fi automaatio.samk.fi

Uusin tutkimustieto opiskelijoiden voimavaraksi Tärkeä osa automaation tutkimusryhmän toimintaa on tutkimustiedon siirtäminen ope-

eita ovat tunnisteteknologiat (RFID ja NFC), anturointi-, mittaus- ja ohjausjärjestelmät,

Ryhmä tekee erilaisia automaation teknolo-

tukseen. Tutkimusta tehdään myös ohjattuina

robotiikka sekä langattomat järjestelmät.

giaratkaisujen e siselvit yksiä . Esimerkik-

opiskelijatöinä, ja uudet tulokset integroidaan

si konenäön hyödyntämismahdollisuuksia

heti soveltuviin sähkö- ja automaatiotekniikan

Demonstrointia ja pilotointia yritysten tarpeisiin

tutkitaan testaamalla eri teknologioita to-

oppimateriaaleihin ja sitä kautta opiskelijoi-

dellisilla tuotteilla – vaikkapa elintarvi-

den osaamiseksi. Näin varmistetaan valmis-

keteollisuudessa. Uutta teknologiatietoa

tuvien opiskelijoiden ajantasainen ja korkea-

Ryhmän vahvuus on hyvät yhteydet alueen

havainnollistetaan yritysten edustajille ja

tasoinen automaatio-osaaminen.

teollisuuteen ja kansallisesti muiden ammat-

opiskelijoille, ja uusia teknologioita sovel-

tikorkeakoulujen automaation tutkimus- ja

letaan yritysten tuotteisiin ja tuotantopro-

Ryhmä ottaa mielellään vastaan haastaviakin

kehittämisryhmiin. Meillä on monipuolista ko-

sesseihin erilaisin pilottisovelluksin. Ke-

teknologian kehittämistehtäviä. Sen leikki-

kemusta erilaisista sovelluksista, ketteryyttä

hitystyön keskiössä on aina teknologian ja

mielinen motto onkin: ”En mä näkis täs mi-

tarttua uusiin tehtäviin nopeallakin aikataulul-

osaamisen todellinen tarve.

tään ongelmaa”. AGORA 1/2015

ALUMNIKOLUMNI

Kirjoittaja koordinoi Työelämä 2020 -hankkeen viestintää työja elinkeinoministeriössä. Hän suorittaa SAMKissa tradenomi (ylempi amk) -tutkintoa.

Kirsi Sjöholm hankekoordinaattori, työ- ja elinkeinoministeriö yritysviestinnän tradenomi

TAHTO–TAITO–TIETO Elastinen on jo pitkään ollut yksi suosikkiartis-

sellä ei kuitenkaan vielä tehdä riittävästi. Viime

teistani erityisesti hänen positiivisen asenteensa

aikoina useat viestinnän ammattilaiset ovat ju-

vuoksi. Räjähtävällä energialla uusiin haastei-

listaneet, että tilanne on muuttumassa. Tiedon

siin tarttuen hän on rakentanut uran, josta moni

liikkuminen työyhteisössä ja sen verkostoissa on

uneksii. Elastisen elämänohje rakentuukin kol-

lisääntymässä, ja perinteiset sisäisen ja ulkoisen

mesta tärkeästä ”teestä”: tahto, taito ja tieto.

viestinnän rajat ovat häviämässä. Pelkät tietotekniset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä. Meidän on

Tahtoa tarvitaan nyt myös jokaisella suomalai-

opittava jakamaan tietoa. Esimerkiksi sosiaalisen

sella työpaikalla. Työelämä on murroksessa ja

median ratkaisuja ei vielä hyödynnetä riittävästi

viimeistään nyt olisi havahduttava kehittämään

keskusteltaessa asiakkaiden kanssa.

omia toimintatapoja, tuotte i t a j a p a l ve l u j a . Tä ll ä

Työ- ja elinkeinoministeriön

hetkellä Suomessa kes-

hallinnoima Työelämä 2020

kitytään usein esimerkiksi

-hanke

o r g a n i s a a t i o r a ke n te i d e n

rakentamaan Suomeen Eu-

uudistamiseen. Sen sijaan

roopan parhaan työelämän

pitäisi kehittää työkulttuu-

vuoteen 2020 mennessä.

ria. Tarvitsemme työyhteisöjä, joissa kaikki kokevat työn mielekkääksi ja uskaltavat rohkeasti innovoida. Innostus uudistumiseen ja

Pitäisi keskittyä työkulttuurin kehittämiseen.

kannustaa

meitä

Tämä rakennustyö lähtee liikkeelle aina työyhteisön omista lähtökohdista ja tarpeista eikä siihen välttämät tä tar vita ulkopuo lista apua . Mate ria alit ja työkalut uuden rakentami-

kehittämiseen lähtee aina yksilöstä. On oltava tahtoa luoda vanhan rinnal-

seen voivat löytyä omasta työyhteisöstä, kun

le myös uutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että

sen jäsenille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa.

kaikki työyhteisössä ovat muutokselle avoimia ja

Niissä tilanteissa, kun ulkopuolista apua tarvi-

yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä toimii.

taan, on käytettävissä suuri joukko suomalaisia

Uusien ideoiden toteuttaminen vaatii sitoutumis-

työelämän kehittämisen ammattilaisia. Esimer-

ta läpi työyhteisön.

kiksi Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostot osaavat tarjota parhaan mahdollisen avun oman

Tahdon lisäksi uudistuminen vaatii myös taitoa.

alueensa työpaikoille. Heidän avullaan löytyvät

Roolit työelämässä ovat muuttumassa ja jaetun

oikeat työkalut, rahoitusvaihtoehdot ja asian-

johtajuuden merkitys kasvaa. Tämä vaatii sekä

tuntijat.

työntekijöiltä että esimiehiltä uudenlaisia taitoja. Työntekijät ja tiimit työskentelevät itseohjautu-

Elämänohjeessaan Elastinen korostaa etenkin

vasti kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.

tahdon merkitystä. ”Tahto tulee aina ensimmäisenä.” Mielestäni tämä on hyvä ohjenuora meille

| AGORA 1/2015

Suomalaiset on maailman huippua digitaalisten

kaikille. Muutoksen edessä meiltä kaikilta vaadi-

tietoverkkojen ja viestintävälineiden käytössä.

taan tahtoa. Tahtoa ravistautua irti vanhasta ja

Yhteistyötä ja verkostoitumista niiden välityk-

tutusta. Tahtoa sanoa muutokselle kyllä.

VIERASKOLUMNI

Rami Kurki Maajohtaja, Narmapinnoitus Oy

Kolumni pohjautuu työelämän tervehdyspuheeseen SAMKista valmistuvien opiskelijoiden publiikissa 18.12.2014.

MUOKATKAA KONEISTOA Elämme pimeää aikaa – emme kuitenkaan

sön edun vuoksi olette avoimia muille mie-

pimeässä maailmassa. Elämme aikaa, jos-

lipiteille, keskustelevia ja aidosti kehittäviä.

sa markkinakoneisto on jätetty liian pitkäksi aikaa öljyämättä. Talven jälkeen tulee aina

Motivoidessanne itsenne näin, tuotte ai-

kevät. Profeetoista meillä ei ole puutetta:

dosti positiivista kriittisyyttä työyhteisöön-

Poliitikot, asiantuntijat ja edunsaajajärjestö-

ne – sellaista alkuvoimaa, joka kehittää ja

jen johtajat ovat kilvan kertomassa, millaisin metatason liikkein valtiot pelastuvat ahdingosta. Toinen toisensa kumoavia teesejä heitellään vapaasti ja media mässäilee niillä vastuuntunnottomasti.

Teillä on oikeus saada tyydyttävä vastaus miksi-kysymykseen.

kasvattaa teitä, työyhteisöänne ja yritystä, jonka palveluksessa olette. Alaisina arvostatte esimiehiä kumartelematta. Osaatte vaatia oikeita asioita: ei lisää etuuksia, mukavuuksia ja muita ulkoisia motivaattoreita, vaan haastavia, teille sopivia työtehtäviä,

Näen aidon ratkaisun kuitenkin tänään

oikeanlaista joustavuutta ja kehitysmahdol-

edessäni. Olette siirtymässä työelämään

lisuuksia. Esimiehinä arvostatte alaisianne.

aikana jolloin mikä tahansa on mahdollista.

Uskallatte luottaa heihin ja antaa heille ti-

Olette saaneet Satakunnan ammattikorke-

laa ja mahdollisuuden loistaa. Ymmärrätte

asta loistavat eväät matkallenne. Mahdol-

”MIKSI” on se kysymys, johon teidänkin on

ihmistä ”työntekijän” takana ja samalla ym-

lisuudet tiedon siirtämiseen ja jakamiseen

vastattava. Se vastaus saa teidät innostu-

märrätte myös ihmistä ”asiakkuuden” taka-

ovat rajoittamattomat. Globaali liikkuminen

maan yhä uudestaan ja uudestaan, aamu

na – ja yhteisönne menestys on taattu.

on helppoa. Koko maailma on markkinanne.

toisensa jälkeen, vuosi vuodelta. Se on ydin, joka ohjaa valintojanne oikeaan suun-

Elämme johtamisen uutta renessanssia,

Älkää sulautuko muottiin, älkää koskaan

taan. Se on ydin, jonka ansiosta olette vuo-

jossa vanhat byrokraattiset rakenteet tör-

lakatko oppimasta ja opettelemasta. Tar-

sien kuluttuakin työssä, jonka mielekkyyttä

määvät uuteen avoimuuteen ja aitoon

kastelkaa kriittisesti koneistoa, jonka osak-

ei tarvitse edes pohtia ja jota teette aidosta

leadershipiin. Olkaa sen renessanssin airui-

si olette tulossa. Muokatkaa sitä, öljytkää

halusta – ette vain palkan vuoksi. Ohjaan

ta, tuokaa lisää valoa, tarvittaessa vaikka

ruosteet pois omalla tekemisellänne – yksi-

teitä välttämään työn tekoa: tehkää sitä

purkakaa vanhat koneistot ja rakentakaa

kään ”profeetta” ei sitä tule tekemään. Ot-

mistä nautitte. Silloin teette sitä niin hyvin,

uudet uljaammat tilalle. Vaikka ”valmistut-

takaa paikkanne hammasrattaana, mutta

että joku maksaa siitä myös mielellään palk-

te”, valmiiksi ette tule koskaan. Muistakaa

älkää jääkö voiman siirtäjäksi, vaan tuokaa

kaa – avokätisestikin.

aika-ajoin opiskella uutta.

koneistoon oma momenttinne. Rajoittakaa itsekkyytenne siihen, että teillä Simon Sinek sanoo, että kaikissa menesty-

on oikeus saada tyydyttävä vastaus MIKSI-

jissä, yksilöissä ja yrityksissä on yksi yhtei-

kysymykseen. Muutoin laittakaa aina yhtei-

nen piirre. Menestyjät ajattelevat, kommu-

sön etu oman etunne edelle. Kehittäessän-

nikoivat ja toimivat lähtien kysymyksestä

ne ja kyseenalaistaessanne oman egonne

”MIKSI?” ja siirtyvät siitä kysymykseen ”MI-

vuoksi aiheutatte vain eripuraa ja päämää-

TEN” ja viimeisenä kysymykseen ”MITÄ”.

rättömyyttä. On aivan eri asia, ehdotatte-

Jokainen maapallolla tietää MITÄ on teke-

ko muutosta toimintatapaan itsekkäästä

mässä. Jotkut ymmärtävät MITEN he sen

”Tämä on minun ideani” vai yhteisöllisestä

tekevät, mutta aivan liian harvat kysyvät

”Tämä saattaisi parantaa työmme laatua”

”MIKSI” minä teen mitä teen.

-lähtökohdasta. Tehdessänne asian yhteiAGORA 1/2015

TÄRPIT

SAMK LUKUINA

12 20 54 22

kansainvälistä hanketta haussa juuri nyt

UUDET KOULUTUSOHJELMAT HAUSSA Syksyllä 2015 SAMKissa käynnistyy

ulkomaista korkeakoulua näissä kumppanina kansainvälisiä kumppaneita näissä yhteensä – yrityksiä, kolmatta sektoria, kuntia, kehittäjäorganisaatioita eri maasta, joista kahdeksan (8) EU:n ulkopuolelta

Rakennus- ja LVI-messut 21.–22.3. – iso opiskelijaprojekti

kolme uutta ylempi AMK -koulutusohjelmaa: ›› kuvataide ›› vanhustyö ›› Information Technology. Uusiin koulutusohjelmiin haetaan kevään yhteishaussa: samk.fi/haku

Aurinkoenergia aktiivikäyttöön! SolarLeapSatakunta-hanke hakee aurinkoenergian pilottikohteita Satakunnasta. Kotita-

Porin rakennus- ja LVI-messujen teema on tänä vuonna energian ja ympäristön

louden, yrityksen, maatilan tai kunnan edus-

säästäminen. Paneelikeskustelussa poliitikot ja eri energiamuotojen tuotannon

taja, ilmoita kiinteistösi mukaan ilmaiseen

asiantuntijat väittelevät energiantuotannosta. Lisäksi messuilla on työnäytöksiä,

mahdollisuuksien kartoitukseen. Kymmenelle

luentoja ja viidettä.

valitulle kotitalouskohteelle hanke tarjoaa myös suunnittelu- ja asennuspalvelun.

Sisustuskorttelia on laajennettu ja sen rinnalle nousee uusi pihan ja puutarhan kunnostamiseen liittyvä osasto. Messut järjestää Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry, joka koostuu rakennustekniikan neljännen vuoden opiskelijoista.

SAMKin oma messuosasto on insinööriopiskelijoiden rakentaman saunavaunun yhteydessä.

> Lisätietoja: solarforum.fi/solarleap

Rakennatko omakotitaloa? Porissa 31.3. järjestettävä seminaari esittelee rakentamisen materiaalitehokkuutta esimerkkikohteiden ja hankkeessa toteutettujen pilottien kautta. > Lisätietoja: samk.fi/marakes

Täydennä osaamistasi kokous- ja kongressipalveluista Vastaatko työpaikkasi tai yhdistyksesi kokousjärjestelyistä? Kiinnostaako sinua koko-

Päivätoteutus vai monimuoto?

uspalvelujen myyntityö? Kokous- ja kongressipalvelut -opintojaksol-

Aiemmin käytetyt termit nuorten ja ai-

lukelpoisuus. Monimuotoon valittavalta

la (5 op) perehdytään erilaisiin kokousmuo-

kuisten tutkintoon johtava koulutus on

opiskelijalta voidaan vaatia ammatillista

toihin, kokouspaikkojen ja -tilojen valintaan

päivitetty muotoon päivätoteutus ja moni-

pohjakoulutusta, mutta ei enää kahden

sekä kokous- ja kongressipalvelujen osto- ja

muotototeutus. Termien muutos liittyy val-

vuoden työkokemusta.

myyntiprosesseihin. Tehtävät ovat käytännönläheisiä, ja verkkototeutus mahdollistaa

takunnalliseen yhteishaku-uudistukseen. – Aiemmat termit johtivat hakijaa harhaan.

Monimuotototeutuksissa yhdistetään eri

yksilöllisen aikataulutuksen. Opetus alkaa

Koulutuksiin voi hakeutua kuka tahansa

opiskelumuotoja. Usein opintoihin liittyy

12.5.2015 ja voit suorittaa opinnot verkon

iästä riippumatta, kertoo SAMKin opiske-

lähiopetusta, verkko-opiskelua ja itse-

kautta joustavasti. Hinta 50 euroa.

lijapalveluiden päällikkö Janne Santala.

näistä opiskelua. Lähiopetus on usein iltaja viikonloppupainotteista.

Päivätoteutuksiin riittää pohjakoulutukseksi lakisääteinen ammattikorkeakou22

| AGORA 1/2015

Avoimessa AMKissa on tarjolla yli 50 muutakin opintojaksoa. > Lisätietoja: samk.fi/avoinamk

KUUKAUDEN KUVA: PLANEETAT

Anni Karvinen: Stillkuva videoteoksesta ”Planeetat”, 2014

”Katsoin kaukoputkella taivaalle ja näin rai-

vangittu. Viimeisimmän vuoden aikana olen

jonkin asian katsomisesta ulkopuolelta: tiedät

dallisen Jupiterin ja neljä sen kuista. Se, että

tehnyt myös videoita. Siirtyessäni liikkuvan

vain sen minkä aistit, et ikinä koko tarinaa.”

maailmankaikkeus on täynnä leijuvia pallo-

kuvan pariin huomasin, että hetkellisyys kieh-

ja, on mielestäni käsittämätön fakta. Se saa

toi minua siinäkin. Ajattelumalli lienee peräisin

Anni Karvinen on syntynyt Helsingissä vuon-

minut pohtimaan monia ihmisyyteen liittyviä

tottumuksistani maalata ja oppimastani tavas-

na 1987, ja opiskelee Kankaanpäässä viimeis-

asioita, rituaaleja, murheita ja pelkoja.

ta katsoa maailmaa. Olen huomannut erilais-

tä vuotta. Valmistuvien opiskelijoiden loppu-

ten tekniikoiden vaikuttavan tapaani nähdä.

työnäyttely on huhti–toukokuussa Vaasan

Maalaaminen on ollut pitkään tärkein itseil-

Veistäminen (jota harvemmin teen) saa minut

Taidehallissa 25.4.–31.5.2015.

maisuni väline. Minua kiinnostaa kaksiulottei-

näkemään maiseman kolmiulotteisemmin.

nen ja pysähtynyt kuva, joka jää ikuisesti siihen

Videoissani on liikettä, mutta ei juonen etene-

> www.annikarvinen.com, myös Planeetat-

hetkeen ja tunnelmaan, mikä on tekohetkellä

mistä, vaan jatkuvana liikkuva hetki. Kyse on

video kokonaisuudessaan nettisivuilla

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1 | 2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

2 | 2014 SEN RAKENTAMI UMERO! TEEMAN

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

3 | 2014

"Massiivikurssit eivät ole säästövälineitä"

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

4 | 2014

RAUMAN N JA POnjohRItajat kaupungi puhuvat ta korkeakouluis

Vuoden 2014

PARAS OPETTAJA data haluaa koh opiskelijat

MATERIAALITEHOKKUUS

HYÖDYNNÄ

KESÄTYÖT

ESITTELYSSÄ

puu vai betoni?

7 TUTKINNON PERHE

SAMKin uusia tutkimusryhmiä Tietoliikenneverkot ja palvelut

rekrytoi tulevaa työvoimaa GREEN CARE

YSTIIMI: YRITTÄJY N OTA MEIHI ! YHTEY TTÄ

ANTTIVESA KNUUTTILA:

AMK-tutkinto huomattiin työmarkkinoilla ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT:

Innovaatiot Hyvinvointia edistävä teknologia

Vastaa Agoran lukijakyselyyn

hyvinvointimatkailua

Veljekset samalla alalla

Vauhdittaisitko uraasi ylempi AMK -tutkinnolla?

Viime vuodet olleet raakaa kyytiä

FYSIOTERAPIAOPETUKSEN JUHLAVUOSI:

Fysioterapia on SAMKin halutuin

SAMK ja Turun AMK

Palkittu Rapukuningas

Kappas, teitähän Rannikkonaapurit Ihan omasta intohimosta onkin kolme voimiaan hommaa kohtaan Mitä mieltä Agorasta? Kerroyhdistävät näkemyksesi, kehitä Agoraa tätä kanssamme

– vastaa kyselyyn osoitteessa: samk.fi/agora

KEKSINTÖ

Opiskelija kehitti paremman insuliinikynän

Hyviä tyyppejä, Kuinka tietoista on OPISKELIJOIDEN kiinnostavia URASUUNNITTELU tarinoita? Ylempi AMK -opiskelija Marita Miikkulainen: Hyvältä maistuu taas

Anna juttuvinkki. agora@samk.fi AGORA 1/2015

LÖYDÄ OMA TIESI. HAE SAMKIIN!

Henkilökohtainen opetussuunnitelma palvelee hyvin aikuisopiskelijaa ja mahdollistaa opintojen yksilöllisen etenemisen. Opiskelu on ollut sopivan haastavaa ja erittäin antoisaa. Tutoropettajat ovat taanneet laadukkaan opetuksen ja tuen koko koulutuksen aikana. Lisäksi ryhmähenki on ollut mahtava. Sonja Paavola, Vanhustyö

AMK-TUTKINTO, PÄIVÄOPETUS •

Energia- ja ympäristötekniikka | Pori

•

Fysioterapia | Pori

•

Hoitotyö | Pori

•

Kone- ja tuotantotekniikka | Pori ja Rauma

•

Kuvataide | Kankaanpää

•

Liiketalous Taloushallinto / myynti ja markkinointi / yritysviestintä | Pori

AMK-TUTKINTO, MONIMUOTO • • •

• •

Kansainvälinen kauppa | Rauma •

Logistiikka | Rauma

•

Matkailu | Pori

•

Merenkulku insinööri / merikapteeni | Rauma

•

Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysala / tekniikka | Pori

•

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka | Pori

•

Information Technology engineering / business information

•

Sosiaaliala | Pori

•

Sähkö- ja automaatiotekniikka | Pori

•

Kuntoutus | Pori

•

Terveydenhoitotyö | Pori

•

Kuvataide | Kankaanpää

•

Tieto- ja viestintätekniikka | Pori

•

Terveyden edistäminen | Pori

•

Tietojenkäsittely | Pori

•

Vanhustyö | Pori

•

Tuotantotalous | Rauma

•

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen | Pori

Hakuaika 17.3.–9.4.2015 Lisätietoja: samk.fi/haku | Haku: opintopolku.fi

YLEMPI AMK -TUTKINTO

systems | Pori