Agora 3/2015 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

IN ENGLISH

3 | 2015

Hoitotyön koulutus 70 v

MUKANA MYÖS

SAMK Summit -liite

Hoitajien uudet haasteet BUZZBUSINESS:

Yhdessä ja jakaen

KUVATAID

TOHTORIKIIHDYTTÄMÖ

MITÄ VÄITÄT?

E 50 V

e Esit ystaid ravistelee

RETEE-TUTKIMUSRYHMÄ:

Vahvaa dialogia ja vaikuttavaa toimintaa

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

YMPÄRISTÖ MUUTTUU, OSAAMINEN MUUTTUU Terveydenhoitotyön ammattilaisten toimin-

Koulutuksen ja työelämän haasteet ovat

taympäristöt muuttuvat. SAMKissa se tar-

yhteiset: miten opiskelijat oppivat oikeita

koittaa tietysti hoitotyön opetuksen jatkuvaa

asioita ja miten heidät saadaan viihtymään

kehittämistä:

tarve

alalla – ja juuri meillä. Nyt näyttää siltä,

kasvaa, kun tosielämän harjoittelutilanteita

että liian moni nuori sairaanhoitaja lähtee

on aiempaa vähemmän. Lisäksi halutaan li-

ammatistaan, eikä syynä ole vain ammatin

sää uudistumiskykyisiä harjoittelupaikkoja.

rankkuus. Nuoret sairaanhoitajat haluavat

simulaatio-opetuksen

kollegiaalisuutta, kehittävää työilmapiiriä Hoitotyön koulutus SAMKissa täytti 70 vuot-

ja hyvää perehdytystä tehtäviin. Työyh-

ta. Aihepiiri on yhteiskunnallisestikin ajan-

teisöissä on ehkä haastavaa nähdä, että

kohtainen. Lehdessä on iso juttukokonaisuus

uusien työntekijöiden uudet ajatukset voi-

hoitotyön tulevaisuuden näkymistä, nykyhet-

sivat tuoda myönteisiä muutoksia ja mah-

kestä ja historiasta.

dollisuuksia.

Hoitajalla on oltava vahva tietoperusta. Myös

Vaikka hoitotyön opetussuunnitelmaa voi

eettinen osaaminen on lähtökohtaista. Siksi

moneen

jutussa ei kerrota niistä, vaan siinä korostuu

konservatiivisena, työnkuva on muuttunut

muun muassa ohjausosaamisen tärkeys. Kun

selvästi sekä pitkällä aikavälillä että viime

erikoissairaanhoidon hoitoajat lyhenevät, po-

vuosina. Koulutus tuottaa osaajia kunkin

tilaan on osattava yhtä enemmän hoitaa itse

yhteiskunnan tarpeisiin – koulutukseen siis

itseään, ammattilaisen ohjaamana. Ammat-

vaikuttaa sekin, mikä hoitotyön asema on

tilaisen pitää vastata myös google-haastee-

kussakin maassa ja terveydenhuoltojärjes-

seen, potilaathan hakevat tietoa netistä, myös

telmässä. Suomessa koulutetaan itsenäisiä

monenlaisilta keskustelupalstoilta.

asiantuntijoita.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0)2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen Hanna Valtokivi

muuhun

SAMK alan

verrattuna

KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen PAINOPAIKKA PRINT Eura Print Oy PAINOS CIRCULATION 3 500 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

pitää

TUTUSTU LIITTEESEEN JA OSALLISTU

SAMK Summit 21.8.2015 Tiedepuiston kampuksella

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Joulukuussa 2015 / in December 2015 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

| AGORA 3/2015

3/15

18 12

14 4 4 7 8 9 10 11

SOLARLEAP Harppaus kohti aurinkoenergiaa

FYSIOTERAPIA Valmiina työelämään – takataskussa loistavia ideoita

JULKAISUJA SAMKin julkaisusarjan uusimmat

UUSIUTUVA ENERGIA Aurinkovoimaa! PUHEENVUORO Vauhdikkaammin työelämään COASTAL Nyt kiihdytetään tohtoreita KOLUMNISTIVIERAS Insinööri eilen ja huomenna AJATUSHAUTOMO BuzzBusiness – Uudenlaista kehittämistä

14 16 17 18 20 21 22

HOITOTYÖ Kuka saa sairaanhoitajat Lääkärin palvelijasta itsenäiseksi asiantuntijaksi Osaavat kädet TAIDEKOULU Esitystaide on kansankulttuuria ALUMNIKOLUMNI Kaupan täti koulussa VINKKI Turvaa tietoliikenteeseen TÄRPIT Tulevaa ja menevää LIITE SAMK Summit

AGORA 3/2015

SOLARLEAP

Harppaus kohti

AURINKOENERGIAA TEKSTI: Meri Olenius & Teemu Heikkinen | KUVAT: Petri L채hde, Veera Korhonen, Eero Hammais, Marko Kukka & Teemu Heikkinen

| AGORA 3/2015

SOLARLEAPin pilottikohdekartoitukseen ilmoittautuneita kohteita. Jossain kohteissa aurinkoenergian hyödyntäminen on jo huipussaan.

Aurinkoenergia kiinnostaa yhä enemmän. Järjestelmät yleistyvät ja tietoa saa helposti, joten askel kohti omaa energiatuotantoa kevenee. Yksi merkittävä syy siihen, että kotitalouksien kiinnostus aurinkoenergiajärjestelmiä kohtaan on kasvanut, on erityisesti sähköpaneelien hintojen voimakas lasku viime vuosina. Ilmastonmuutoksesta on keskusteltu ahkerasti ja monien mielestä uusiutuvien energioiden käytön lisääminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. SOLARLEAP Satakunta -hankkeen aurinkoenergiajärjestelmien pilottikohdehakuun ilmoittautui yli 130 kotitaloutta. Kaikille näille kotitalouksille toteutetaan aurinkoenergiajärjestelmän potentiaalikartoitus ja kymmenelle kohteelle asennetaan aurinkoenergiajärjestelmä, josta kerätään ja analysoidaan seurantatietoa seuraavien viiden vuoden ajan. Tällaisen konkreettisen mittaustiedon avoin jakaminen madaltaa aurinkoenergian käyttöönoton kynnystä. Kasvavaa kiinnostusta aurinkoenergian käyttöön osoitti vahvasti myös Biolan Ekoasumisen keväällä 2015 toteuttama kysely,

johon vastasi 842 pientaloasujaa. Heistä 74 prosenttia näki aurinkoenergian hyvänä energialähteenä käyttöveden lämmittämisessä. Vuonna 2013 vastaavassa kyselyssä luku oli 48 prosenttia Asunnon lämmittämiseen aurinkoenergian koki hyväksi 68 prosenttia vastaajista (vuonna 2013 vain 26 prosenttia).

Pilottikohdehakuun ilmoittautui yli 130 kotitaloutta

Energiateollisuuden syksyllä 2014 teettämän ”Suomalaisten energia-asenteet” -tutkimuksen mukaan 89 prosenttia väestöstä lisäisi aurinkosähkötuotannon määrää. Jotta kotitalouksien kasvanut kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan saataisiin hyödynnettyä yritysten liiketoiminnaksi, on

yritysten ryhdyttävä kehittämään omia palveluitaan alalle.

Valmennusta alan liiketoimintaan Aurinkoenergia on vielä harvan yrityksen liiketoiminta-aluetta. Jotta kotimaisia markkinoita saadaan kasvatettua, tulee yritysten määrän kasvaa – laatua unohtamatta. SOLARLEAP Satakunta -hankeen henkilöstö järjesti liiketoiminta-alueella jo toimiville yrityksille tai sille haluaville valmennusta, jotta perusteet teknologioista, markkinoista ja järjestelmien suunnittelusta olisivat yrityksillä hallussa. Tavoitteena on edistää yritysten kilpailukykyä ja laadukasta sekä tehokasta toimintaprosessia. Valmennuksiin osallistui myös kuntien rakennusvalvonnan toimijoita. Laatua ja selkeyttä aurinkoenergian kansallisille markkinoille tuodaan toteuttamalla yksi selkeä koko aurinkoenergiajärjestelmän toimitusprosessin kuvaava dokumentointityökalu, ASSERi. Työkalun halutaan palvelevan kuluttajia, yrityksiä ja kuntien toimijoita. ASSERia kehitettiin sisällöllisesti aluksi yritysten ▶

AGORA 3/2015

SAMKin nykyinen aurinkosähköjärjestelmä. Uudelle Porin SAMK-kampukselle on jo suunnitteilla uusi.

kanssa, ja sen teknisestä toteutuksesta vastaa SAMKin opiskelija. Lisäksi laadukasta asennusprosessia ja järjestelmien pitkää käyttöikää tuetaan päivittämällä aurinkoenergiajärjestelmien RT-ohjeet, joissa on rakenneohjeita suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnettäväksi.

Projektioppimisella uutta osaamista Kun kehitetään tulevaisuuden teknologioita, on tärkeää huomioida myös opiskelijat ja heissä piilevät voimavarat. Opiskelijoiden integroiminen mukaan pilottikohteiden järjestelmien suunnitteluun ja asennukseen tuottaa alalle lisää päteviä ammattilaisia. SAMKin opiskelijat toteuttivat kesän 2015 aikana aurinkoenergiapotentiaalin kartoituksia piloteiksi ilmoittautuneisiin kohtei-

siin. Syksyllä 2015 opiskelijat suunnittelevat aurinkoenergiajärjestelmän valikoituihin kohteisiin ja vastaavat järjestelmän hankinnan ja asennuksen kokonaisprosessista tulevan syksyn ja kevään 2016 aikana. WinNovan opiskelijat asentavat valikoitujen kohteiden aurinkoenergiajärjestelmät. Sekä SAMKin että WinNovan opiskelijoille karttuu näin arvokasta käytännön kokemusta aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitusprosesseista. Se luo erinomaiset edellytykset järjestelmien asennusten ja suunnittelun uudelle yritystoiminnalle. ■

SOLARLEAP TEHOSTAA PROSESSEJA SOLARLEAP Satakunta on SAMKin ja WinNovan vuoden alusta startannut kaksivuotinen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on poistaa esteitä aurinkoenergia-alan kasvun tieltä. Esteitä ovat muun muassa alan yritysten vähyys, osaajien puute sekä lupa- ja sopimuskäytäntöjen kankeus. Lisäapua vaikuttamiseen antaa SOLAR-

Kirjoittajat ovat SOLARLEAP Satakunta

LEAP Varsinais-Suomi, joka toteutetaan

-hankkeen projekti-insinööri ja

Turun ammattikorkeakoulun ja Ammatti-

projektipäällikkö.

Instituutin välisenä yhteistyönä samanaikaisesti Satakunnan hankkeen kanssa.

LISÄTIETOJA www.solarforum.fi Projektipäällikkö Teemu Heikkinen, teemu.heikkinen@samk.fi

SOLARLEAP Satakunta -hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta (EAKR). Rahoituksen on myöntänyt Satakuntaliitto.

DEWILILLE TEKES-RAHOITUS DEWIL (Device Ecosystem With Infinite Limits) -hankkeessa toteutetaan RETEE-ryhmän aiemmin SolarForum- ja SmartSolar I & II -projekteissa kehittämän älykkään mittaus- ja ohjaussovelluksen liiketoiminnallistamista tukeva prosessi.

Tutkimusryhmän vetäjä Suvi Karirinne

| AGORA 3/2015

DEWIL on Internet of Things -sovellus, joka on ›› loputtomiin skaalautuva, modulaarinen vaihtoehto mittausjärjestelmille ›› suoraviivainen vaihtoehto datankäsittely- ja analysointijärjestelmille ›› edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto automaatio- ja smart home -sovelluksille ›› monikäyttöinen vaihtoehto seuranta- ja raportointityökaluille ›› rajapinta jokaiselle laitteelle, IoT-yhteensopivalle tai ei.

Listauksen mukaisesti DEWILiä voi aiheellisesti luonnehtia termillä Gateway of Things. DEWIL-IoT -sovelluksen toiminta testataan ensimmäisen kerran reaaliolosuhteissa kahdessa proof of concept -toteutuksessa sekä tehdään liiketoiminnallistamista tukevat hankehakemuksen mukaiset toimenpiteet. DEWIL-hanke toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa.

TUTKIMUSRYHMÄ

RETEE

AURINKOVOIMAA! TEKSTI: Suvi Karirinne | KUVA: Veera Korhonen

RETEE-ryhmän nimi tulee sanoista Re-

aurinkoenergia-alan TKI-ekosysteemi. So-

newable Energy Technologies and Energy

larForum kokoaa yhteen yritykset, kunnat,

Efficiency. Tutkimusryhmä toimii Energia ja

kaupungit, oppilaitokset ja suuren yleisön

rakentaminen -osaamisalueella. Sen toiminta

kehittämään sekä vauhdittamaan yhdessä

jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: 1) aurin-

aurinkoenergia-alan toimintaa.

Kuvassa vasemmalta: ›› Meri Olenius, DI-opiskelija, insinööri (AMK) ›› Sami Rantamäki, insinööri (AMK) ›› Suvi Karirinne, TkT, yliopettaja (ryhmän vetäjä) ›› Marko Kukka, insinööri (AMK) ›› Petri Lähde, insinööri (AMK) ›› Teemu Heikkinen, insinööri (AMK) Yhteyshenkilö: suvi.karirinne@samk.fi

koenergiateknologioiden integrointi rakennettuun ympäristöön ja energiainfrastruktuuriin,

SolarForumin toiminnassa kiteytyy ryhmän

kanssa. RETEE-ryhmälle myönnettiin Ulla

2) älykkäiden uusiutuvan energian hybridi-

vetäjän

korkeakouluopettajuu-

Tuomisen säätiön erikoisapuraha vuonna

järjestelmien ohjaus- ja mittausympäristöjen

desta, joka on joukkuelaji, pyrkii vahvaan

2012 hybridienergiajärjestelmien ja niiden

kehittäminen sekä HAN (Home Area Network)

dialogiin sekä näkyvään ja vaikutukselli-

mittaus- sekä ohjausjärjestelmäkehityk-

ja HEM (Home Energy Management) järjestel-

seen toimintaan ympäröivän yhteiskunnan

seen.

mäintegraatiokehitys ja 3) yritysja yhteisö-

eri rakenteiden kanssa ja perustuu avoi-

koulutukset sekä tiedonsiirtoprosessit.

meen tiedon jakamiseen sekä siirtämiseen.

Ryhmän toiminta on luonut ensimmäisen

Voit

spin-off -yrityksensä, ENE Ympäristöinsinöö-

Näillä osa-alueilla ryhmä toteuttaa ulkoises-

näkemys

seurata

toimintaamme

osoitteessa

www.solarforum.fi.

rit Oy:n, joka suunnittelee Pohjoismaiden suu-

ti rahoitettuja yhteishankkeita yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen aurinkoenergiatietotaidon nostaminen sekä uusien liiketoimintamallien

rimman aurinkosähköpuiston (10,08 GWh/a) rakentamista Suomeen vuosina 2015–2016.

RETEEsti: Tunnustettua osaamista

RETEE-ryhmä toteuttaa kehittämänsä älyk-

tunnistaminen ja aktivointi erityisesti uusiu-

RETEE-ryhmän

toiminta-

kään ohjaus- ja mittausjärjestelmäsovelluk-

tuvan energian tuotannon ja ICT-teknologian

alueellaan tunnustettua. Tästä esimerkkinä

sen, DEWILin, liiketoiminnallistamisen Te-

soveltamisen rajapinnalla.

ovat Porin uimahallin (2010–2011) ja ympä-

kesin myöntämällä rahoituksella 2015–2016.

ristöviraston (2013) aurinkoenergiaratkaisujen

Ja kyllä, RETEE on myös asenne!

osaaminen

RETEE-ryhmä on luonut ja ylläpitää Solar-

toteuttaminen yhteistyössä Porin kaupungin,

Forum-yhteisöä, joka on kokonaisvaltainen

paikallisen yrityskentän ja elinkeinoyhtiöiden AGORA 3/2015

PUHEENVUORO

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

VAUHDIKKAAMMIN TYÖELÄMÄÄN Sipilän hallituksen strateginen oh-

Useilla alueilla ammattikorkeakou-

eli juuri siitä mitä yliopistojen erityi-

jelma linjaa useita toimenpiteitä, joilla

lututkinnoilla on täysin määräävä

sesti pitäisi kehittää. Kolmivuotinen

tuetaan nopeampaa siirtymistä kor-

osuus alueen toimihenkilörakentees-

kandidaatintutkinto ei ole muiden

keakoulutuksesta työelämään. Näihin

sa. Yritykset ovat löytäneet ammat-

Euroopan maiden kokemusten valos-

kuuluvat muun muassa korkeakoulu-

tikorkeakoulut kumppaneikseen ja

sa osoittautunut yhtä toimivaksi kuin

jen valintakoemenettelyn uudistami-

yritykset pyrkivät sijoittumaan am-

3,5–4-vuotinen ammatillinen korkea-

nen ja kolmannen lukukauden käyt-

mattikorkeakoulujen läheisyyteen.

koulututkinto.

töön otto korkeakouluissa.

Ammattikorkeakoulut ovat kokonaisuutena Suomessa menestystarina,

Näistä lähtökohdista uudistuksen to-

Mullistavin toimenpide löytyy kuiten-

jonka keskeisin osa halutaan nyt siir-

teuttaminen toimivaksi ei ole helppo

kin vasta hallitusohjelman liitteestä.

tää osaksi yliopistojen koulutusta.

eikä suoraviivainen tehtävä.

Valtion

Siellä todetaan, että alemman korkea-

säästötavoite taas on helposti toteu-

koulututkinnon työelämälähtöisyyttä

tettavissa pienentämällä yliopistojen

on tarkoitus parantaa. Tavoitteena

rahoituksen perustana olevia mais-

on, että merkittävä osa opiskelijoista

teritutkintojen tutkintotavoitteita ja

siirtyisi työelämään jo kandidaatintut-

kasvattamalla kandidaatintutkintojen

kinnolla. Mitä tämä tarkoittaa?

tutkintotavoitteita. Kansallisen edun kannalta uudistuksen tavoitteita on

Toimenpide on suunnattu yliopistoille, joiden odotetaan muuttavan kandidaatintutkintojen sisältöä siten, että tutkinnot antaisivat paremmat työelämävalmiudet. Tämän taas odotetaan

Käsitteistö on napattu suoraan AMKien sanastosta.

lisäävän työelämään siirtymistä kan-

helppo perustella. Uudistuksella varmasti vauhditetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään, osittain pakolla, koska sisäänottoa maisteriohjelmiin tutkintotavoitteiden pienentyessä vähennetään.

didaattina siten, että maisterin tutkin-

| AGORA 3/2015

non suorittaminen vähenisi ainakin

Voidaan pohtia onko muutos realisti-

Tulee muistaa, että ammattikorkea-

noin 20 prosenttia. Näin toteutettuna

nen. Yliopistot ovat omissa kannan-

koulututkinnot ovat jo nykyisellään

työmarkkinoille tulisi kolmen vuoden

otoissaan

laaja-alaisia

nopea väylä työelämään. Ammatti-

opiskelun ja 180 opintopisteen suo-

yleisvalmiuksia sisältäviä kandidaa-

korkeakoulujen ylemmät tutkinnot

rittamisen jälkeen noin 3000 uutta

tintutkintoja. Sellaisina ne eivät voisi

ovat jatkuvasti kasvaneet sekä mää-

kandidaattia.

sisältää ammattikohtaisia työelämä-

rältään että merkitykseltään. Meneil-

valmiuksia eivätkä esimerkiksi harjoit-

lään olevan uudistuksen myötä ylem-

Käsitteistö uudistukselle on napattu

telua. Onko yliopistoilla sitten suurta

pien AMK-tutkintojen arvo kasvaa

suoraan ammattikorkeakoulujen sa-

intressiä rakentaa työelämäyhteyksiä

entisestään.

nastosta. Työelämälähtöisyys ja työ-

ja yrityskumppanuuksia? Muutos

elämävalmiudet ovat sanoja suoraan

veisi yliopistojen fokusta pois tieteen

ammattikorkeakoulujen strategioista.

tekemisestä ja huippututkimuksesta,

kaavailleet

COASTAL

Nyt kiihdytetään

tohtoreita TEKSTI: Cimmo Nurmi & Harri Ketamo

Suomi tarvitsee tohtoreita, jotka vievät tiedettä käytäntöön. Tohtoriopiskelija saa kiihdyttämöstä ›› mentorointia sekä tieteellisen substanssin että syntyvän uuden tiedon vaikutuksen kasvattamiseen ›› ajatusten vaihtoa, vertaistukea ja uusia verkostoja ›› yhteisiä työpajoja ja seminaareja, jotka hyväksytetään osaksi yliopiston tohtoriopintoja.

Tulevat väittelijät laitetaan aluksi pohtimaan

tely yhteistyössä kotimaisten ja ulkomais-

Tohtorikiihdyttämöön keväällä 2015 vali-

Ensimmäisenä tohtorikiihdyttämön mentori

ten partneriyliopistojen kanssa. Kiihdyttämö

tut 30 kiihdytettävää ovat tutkimustyönsä

kysyy tutkijalta: ”Mitä väität?”

kytketään tiiviisti mukaan tutkimusryhmien

suhteen hyvin eri vaiheissa: tutkimuksen

toimintaan. Jatko-opinnot rahoitetaan pää-

uutuusarvoa varmistavista kirjallisuuskat-

sääntöisesti ammattikorkeakoulujen

sauksista vuoden sisällä esitarkastukseen

Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu

ovat

käynnistäneet

CoastAL-yhteistyössä tohtorikiihdyttämön. Se tähtää korkeakouluissa syntyvän uuden käytännöllisen tiedon yhteiskunnallisen vaikutuksen kasvattamiseen sekä innovaatioiden käytön tehostamiseen ja kaupallistamiseen. Tohtorikiihdyttämö on jatko-opiskelujärjes-

TKI-hankerahoituksella ja työ to-

työnsä vaikuttavuutta yrityskentältä sovelletun itsearviointimallin mukaisesti. Tutkimustyön esittely muutamalla lauseella niin, että tutkimuksen tarve, menetelmä, ratkaisut, hyödyt, uutuusarvo sekä tutkimusverkostot saadaan kuvattua ymmärrettävästi, on haastavaa, mutta välttämätöntä.

jätettäviin töihin.

teutetaan TKI-hankkeissa.

MIKSI HALUSIT KIIHDYTTÄMÖÖN? Johanna Jalonen, hoitotyön lehtori

”Kiihdyttämössä ei ole yksin. Odotan konkreettista

Aihe: Nuoruusiällä syöpään sairastuneiden psyko-

tämiseen. Samoin odotan verkostoitumista ja yhteis-

sosiaalisen tuen tarve aktiivihoitojen päättymisen

työtä kahden ammattikorkeakoulun välillä.

tukea – ja apua myös rahoitusmahdollisuuksien löy-

jälkeen sekä terveydenhuoltohenkilöstön valmiudet vastata tuen tarpeeseen erikois- ja perusterveyden-

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjan

huollossa.

teon aikataulu on kolme vuotta. Siinä ajassa pitäisi siis tulla valmista.”

Tero Tuomi, liiketalouden lehtori

”On tavoite, mutta toisaalta on menossa kohti tuntematonta, matkalla tapahtuu niin paljon oppimista.

Aihe: Erilaisten markkinointiviestinnän keinojen rooli

Tulee koko ajan uusia asioita, jo nyt olen saanut pro-

kansainvälisessä liiketoiminnassa.

sessista ajatuksia. Odotan saavani sparrausta – ja tukea ja apua silloin, kun en itse ymmärrä jotain.

Tuomi on asiantuntija Satakunnan Yrittäjien kasvuverkostossa. Tutkimusaineisto tulee sitä kautta.

Luen koko ajan paljon. Miksen lukisi omaa alaa syventävää ja menisi asiassa tosi syvälle? Tämä on itsensä kehittämistä.” AGORA 3/2015

KOLUMNI

KOLUMNISTIVIERAS kolumnistivieras..... Anne Pohjus vararehtori, opetus

INSINÖÖRI EILEN JA HUOMENNA Ammattina insinööri on hyvin vanha ja perintei-

SAMKissa kannetaan huolta tulevaisuuden kou-

nen. Insinöörikoulutus on Suomessakin kuulunut

lutuksen sisällöstä ja laadusta työelämätarpeiden

vahvoihin koulutusaloihin jo yli sata vuotta. Tuona

tyydyttämiseksi sekä alan vetovoimasta ja markki-

aikana on meillä valmistunut yli 100 000 insinöö-

na-arvosta. Miksi ammattia valitseva nuori päätyisi

riä. Heidän työpanoksellaan on ollut ratkaisevan

opiskelemaan insinööriksi? Vastaako koulutus me-

tärkeä merkitys koko Suomen kehittymiselle, ta-

todeiltaan mielikuvaa nuoren ihmisen osaamisen

loudelliselle ja kansainväliselle menestymiselle.

kehittämisestä? Entä vastaako koulutus sisällöl-

Alkunsa koulutus sai tarpeesta, jossa ”… jotain on

tään työelämän tarpeita vielä silloinkin kun tutkinto

tehtävä niitten nuorukaisten hyväksi, jotka lyseosta

on valmis, ja pitkään sen jälkeen työuraa ajatellen?

lähteneinä eivät pyri korkeakouluihin, vaan halua-

Näihin kysymyksiin ei ole täysin oikeaa vastausta,

vat kääntyä käytännöllisille

tilannehan muuttuu ajan funk-

aloille”.

tiona. Niinpä varteenotettava ratkaisu on monipuolisuus ja

Näiden

vuosien

joustavuus, ajan mukana muut-

aikana

olemme saaneet enemmän

tuva ja askelen edellä oleva.

tai vähemmän systemaattista oppia siitä, miten Egyptin pyramidit konstruoitiin ja kuinka muinaisen Pompeijin kylpylöiden lattiat pidettiin

mukavuuslämmössä.

Tänä aikana on hyödyn-

Ilman insinöörejä emme olisi näin tehokkaita – ja kiireisiä.

netty insinöörioppeja sotakoneita ja tappovälineitä

Koulutuksen ja alan vetovoimaisuuden lutuksen

lisääminen,

sisällön

koulaadun

kehittäminen, vahvan ammatti-identiteetin luominen sekä tutkinnon joustava räätälöinti ovat tehtäviämme. Tämä kaikki perustuu ammatissa tarvitta-

rakentaen. Olemme toki myös oppineet pelasta-

van osaamisen tunnistamiseen ja tuon osaamisen

maan ihmishenkiä esimerkiksi lääketieteen tuke-

tuottamiseen. Siihen tähtää SAMKissa meneillään

na.

oleva tutkintouudistus. Osaaminen tuotteistetaan mahdollisimman loogisiksi kokonaisuuksiksi eli

Parin viimeisen vuosikymmenen merkittävimpiä

osaamisperustaisiksi tuoteperheiksi ja tuodaan jo-

muutoksia ovat olleet ihmiskunnan tulo riippuvai-

kaisen opiskelijan saataville. Tällöin hän voi koos-

seksi tietoja viestintäteknologiasta. Harva enää

taa tutkintoonsa kaiken ammatissa vaadittavan

edes muistaa, miten työskenneltiin ennen nykyisiä

osaamisen täydennettynä sellaisella osaamisella,

välineitä ja tiedonsiirtoa. Itsekin 80-luvulla insinöö-

joka tekee tutkinnosta ainutlaatuisen, kilpailuky-

riopintoja suorittaneena muistan hämärästi kynän,

kyisen ja opiskelijan taipumuksia ja toiveita kunni-

lehtiön ja mekaanisen kirjoituskoneen. Työelämäs-

oittavan. Ei se sen vaikeampaa ole.

sä tehokkuus on luultavasti kasvanut hurjasti. Sitä on vain vaikea huomata, kun juoksee mukana. Se on kuitenkin varma, että ilman insinöörejä emme olisi näin tehokkaita – ja kiireisiä.

| AGORA 3/2015

AJATUSHAUTOMO

BuzzBusiness on satakuntalainen think tank -yhteisö, joka tarjoaa liiketoiminta- ja tutkimusosaamista yritysjohdon käyttöön. SAMKin yhteyshenkilö on kuvan Mari Suvanto.

BuzzBusiness – uudenlaista kehittämistä TEKSTI: Mari Suvanto | KUVA: Senni Uusikartano

On aika oppia tekemään asioita yhdessä ja jakamaan osaamistamme. – Kun on muutosta ilmassa, on hyvä haastaa

BuzzBusiness toteuttaa gallup-kyselyitä, kes-

dän on aika oppia tekemään asioita yhdessä

vahvasti myös omaa ajattelua. BuzzBusiness

kustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista

ja jakamaan osaamistamme.

on kokeileva konsepti, jonka kautta pyritään

sekä uutiskirjeitä. Tällä hetkellä BuzzBusi-

nappaamaan kiinnostavimmat bisneksen kehit-

ness testaa TEKESin tukemana valikoitujen

Työkaluja tähän on olemassa, nyt tarvitaan

tämisen mahdollisuudet tiukkaan happotestiin

yritysten kanssa ”Learning camp” -hanketta.

vain oikeanlaista asennetta, tahtoa ja ennen

moniammatillisessa kehittäjä-tutkimusporukas-

Siinä tavoitteena on yritysten muutosproses-

kaikkea luottamusta. BuzzBusiness haluaa

sa yhdessä yritysjohtajien kanssa. Mikä voisi

sien kehittäminen vuorovaikutteiseen kehittä-

olla mukana uudenlaisen kulttuurin luomises-

olla hienompi tapa kehittyä ja oppia itse muiden

miseen ja yhteiseen tiedonluomiseen.

sa suomalaiseen työelämään.

mukana, sanoo Minna Nore Prizztech Oy:stä. Lisäksi tutkitaan millainen rooli ulkopuolisilBuzzBusiness auttaa tilanteissa, joissa nykyi-

la asiantuntijoilla on yritysten vuorovaikut-

set strategiat eivät enää toimi ja tarvitaan kor-

teisten oppimisprosessien tukemisessa ja

kealaatuista liiketoiminta- ja tutkimusosaamista

muutosjohtamisen kehittämisessä. Tutki-

tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Par-

muksellinen osuus perustuu havainnointiin ja

haimmillaan Buzzin asiantuntijat auttavat haas-

haastatteluihin ja pureutuu yhdessä oppimi-

tavissa muutostilanteissa sekä strategisissa

sen teemaan. Tutkijat ja kehittäjät toteuttavat

henkilöstöhallinnan ja johtamisen kysymyksissä.

tutkimusta tiiviissä vuorovaikutuksessa.

BuzzBusineksen tavaramerkki ovat huolellisesti

Tutkimustulokset mallinnetaan, jotta ne ovat

valmistellut sparraustilaisuudet. Niissä hyödyn-

siirrettävissä myös muiden kehittäjien ja op-

netään uudenlaista ajattelua sekä asiakkaiden

pimisyhteisöjen käyttöön. Tutkimuksen tulok-

yhteistyöstä ja ideoinnista syntyviä synergiaetu-

set hyödyttävät koko markkinan kehittymistä

ja. Tarjolla on apua myös yksittäisten yritysten

ja myös muiden suomalaisten yrityskehittäji-

liiketoiminnan kehittämiseen. Liiketoiminnan

en palvelujen kehittämistä.

kehittämisen ei tarvitse olla hampaat irvessä puurtamista. Parhaimmillaan osaavien ihmisten

Yksin tekemisen kulttuuri on ohi. Maailma on

yhteen tuominen energisoi ja luo uutta.

liian kompleksinen, mikä tarkoittaa, että mei-

YHTEYSTIEDOT Satakunnan ammattikorkeakoulu johtamisen yliopettaja Mari Suvanto 044 710 3820, mari.suvanto@samk.fi Prizztech Oy kehittämisjohtaja Minna Nore 044 710 5364, minna.nore@prizz.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö professori Ulla Hytti 040 540 9112, ulla.hytti@utu.fi www.buzzbusiness.fi AGORA 3/2015

FYSIOTERAPIA

VALMIINA TYÖELÄMÄÄN

– takataskussa loistavia ideoita! TEKSTI: Tarja Javanainen-Levonen & Toni Mujunen

KUVAT: Eero Hammais ja Tarja Javanainen-Levonen

SAMKista valmistuneella fysioterapeutilla on takataskussa upeita ideoita asiakkaiden liikunnalliseen aktivointiin – toimiipa hän terveystoimessa, kuntoutuslaitoksessa, liikuntapalveluissa tai järjestössä. Ideoita kertyy muun muassa soveltavan

Ball”. Muistettakoon kuitenkin, että laji on ke-

ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Hyvät opit siirre-

liikunnan opintojaksolta. Opintojakson to-

hitetty neliraajahalvaantuneille.

tään käytäntöön viimeistään työelämässä – tai jo opiskeluaikana projektituotoksena, harjoit-

teutus on nelivaiheinen. Johdantotunnilla opettaja ”markkinoi” aiheita opiskelijoille.

Sisällön kehittelyn ohella tuokion ohjaus vaatii

telujaksolla tai vaihto-opintojen yhteydessä.

Suunnitteluvaiheessa opiskelija tai pien-

hyvää jäsentelytaitoa, ajankäytön hallintaa, tur-

Porissa on organisoitu vaikeasti kehitysvam-

ryhmä paneutuu boccian, pyörätuolirugbyn

vallisuusmyönteistä ajattelua ja motivointitaitoa.

maisten tanssikurssi toimintakeskuksessa,

ja -tanssin, näkövammaisten maalipallon,

Homma toimii, kun adrenaliinia pumppaavasta

ja vuosi sitten opiskelijat veivät moniottelun

vammaisten moniottelun tai keilailun sovel-

soittolistasta kaikuu Iron Maidenin The Trooper!

espanjalaiseen vaikeavammaisten kuntoutus-

tamiseen. Suunnitteluvaihe sisältää didakti-

Harjoitteiden tehon voivat todistaa pyörätuoli-

laitokseen. Suunnitteilla on saman idean to-

sen pohdinnan: miten jakaa ideoita opiske-

rugbyyn osallistuneet nuoret, terveet ja fyysi-

teutus suomalaisen ja israelilaisen opiskelijan

lukavereille mahdollisimman tehokkaasti ja

sesti todella hyvässä kunnossa olevat opiske-

yhteistyönä Tel Avivissa.

monipuolisesti?

lijat, jotka puuskuttivat palautekeskustelussa

Toteutus tapahtuu käytännön ohjausharjoituk-

posket punaisina ja valittelivat, kuinka käsivar-

Vaihto-opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti

ret ovat hellinä pyörätuolilla kelaamisesta.

opintojaksolle. Kokemuksen mukaan SAMK on edelläkävijä tämän opetuksen toteutuksessa

sin. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan boccian erilaisia heitto- ja avustustyylejä, keilailua

Palautekeskustelussa ajatuksia vaihdetaan

Euroopassa. Kuten eräs heistä totesi:

pyörätuolista, sokkolasein, kahvapallolla tai

puolin ja toisin. Opettajalta saatu palaute tulee

”I discovered a New World – and that is what I

kourun kanssa.

vuosien kokemuksella, mutta ei pidä unohtaa

wanted!”

kurssikavereiden palautetta. He ovat juuri ol-

Pyörätuolirugbyn menoa ei voita mikään! Ei

leet tuokiossa asiakkaina. Opettajalle annetun

Kirjoittajat ovat hyvinvointi-osaamisalueen

ihme, sillä sen alkuperäinen nimi on ”Murder

virallisen palautteen perusteella opiskelijat

lehtori ja fysioterapian opiskelija.

| AGORA 3/2015

Historiikki kuvaa väännöt ja ilonaiheet JULKAISUJA

VUOSIKYMMENTEN MUOVAILEMA TAIDEKOULU. KUVATAIDEKOULUTUSTA KANKAANPÄÄSSÄ 1965–2015 Johanna Frigård ISBN 978-951-633-166-2 Kankaanpään taidekoulu on tänä vuonna viisikymmenvuotias – ja sen vaiheet ovat olleet moninaiset, ripeästä alusta sekä moniin taisteluihin että taiteellisiin onnistumisiin. FT Johanna Frigård tarkastelee koulun muotoutumista osana niin kuvataiteen ilmiöitä kuin Kankaanpään ja alueen politiikkaa, talouden suhdanteita ja valtakunnallista ammatillisen koulutuksen järjestäytymistä.

IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI. KEINO PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISEMMIKSI

RATKAISUJA SISÄYMPÄRISTÖJEN HYGIENIAN HALLINTAAN. HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Päivi Kankaanranta & Sari Teeri (toim.) ISBN 978-951-633-170-9 Kansalaisten osallistumisen avulla voidaan kehittää julkisen sektorin palvelujärjestelmää ja palvelujen laatua vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Julkaisu kuvaa Porin yhteistoiminta-alueella järjestetyn ensimmäisen ikäihmisten kansalaisraadin kokemuksia.

Merja Ahonen, Aki Halme, Jarkko Heinonen, Jenni Inkinen, Marko Kukka, Tanja Lepistö, Riika Mäkinen & Tiina Mäkitalo-Keinonen ISBN 978-951-633-174-7 Ihmisten liikkuvuuden lisäännyttyä infektioiden ehkäisy ja hallinta ovat merkittävä hyvinvointi- ja kustannustekijä. Tutkimus tarjoaa tietoa hygieenisten tuotteiden teknisistä ominaisuuksista ja käytettävyydestä arkielämän ympäristössä.

KULTTUURIN JA HYVINVOINNIN PALVELUMANAGEROINTI. MALLI TAIDEPALVELUJEN SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEEN

OUTDOORS FINLAND – SATAKUNNAN VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLISENA JA KANSAINVÄLISENÄ LUONTOMATKAILUKOHTEENA

Tomi Kuusimäki, Saija Mustaniemi & Liisa Oksanen ISBN 978-951-633-157-0 Palvelumanageroinnin tavoitteena on parantaa ja laajentaa taiteilijan työllistymismahdollisuuksia. Taidesisältöisen, toimivan ja muuntautuvan palvelutoiminnan mallia on kehitetty erityisesti terveys- ja hyvinvointisektorille.

Sanna-Mari Renfors (toim.) ISBN 978-951-633-164-8 Satakunnassa on monia valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti arvokkaita luontokohteita. Julkaisu taustoittaa Satakunnan luontomatkailun elinkeinomahdollisuuksia ja Satakuntaa luontomatkailukohteena.

NÄKÖKULMIA MATERIAALITEHOKKAASEEN RAKENTAMISEEN

YHDESSÄ TOIMIEN. JÄRJESTÖT PALVELUJEN TARJOAJANA JA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Mari Uusitorppa (toim.) ISBN 978-951-633-165-5 Rakentamisen materiaalitehokkuudella pyritään saamaan mahdollisimman suuri hyöty käytetyistä materiaaleista. Siihen vaikutetaan materiaalin valinnassa ja tuotannossa, käytössä sekä loppusijoituksessa. Julkaisu soveltuu käytännön tietopaketiksi.

Eila Hirvonen & Arja Markkanen (toim.) ISBN 978-951-633-155-6 Monipuolinen kuvaus kolmannen sektorin järjestöistä, yhdistyksistä sekä niiden nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Kirjoittajina SAMKin opettajat yhteistyökumppaneineen sekä SAMKin ja DIAKin ylempi AMK -opiskelijat.

SAMKIN JULKAISUSARJAN JULKAISUT NETTIKIRJAKAUPASTA: SAMK.PIKAKIRJAKAUPPA.FI Suurin osa julkaisuista on luettavissa ja ladattavissa ilmaisina e-julkaisuina.

HOITOTYÖ 70 V

Kuka saa sairaanhoitajat? TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Jussi Partanen, haastateltavien kuva-albumit, SAMK

Koulutuksen isoin haaste voi tulevaisuudessa olla siinä, miten saadaan hyviä hakijoita. Sisällöt on paketoitava mielekkäästi ja toteutuksen pitää joustaa.

Hoitotyön opiskelijoita vuodelta 2009. Sairaanhoitajan tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä, josta 75 op pakollista harjoittelua. 14

| AGORA 3/2015

Marita Koivunen

Eila Hirvonen Sari Teeri

Anne-Maria Kanerva

Kirsti Jasu-Kuusisto

– Koulutuksenkin pitää olla vetovoimaista, ei vain ammatin. Tällä hetkellä meillä ei ole ongelmaa, sanoo Kirsti Jasu-Kuusisto. Hän on hoitotyön lehtori, joka vastaa hoitotyön opetussuunnitelman uudistamisesta SAMKissa. Myös työelämässä nähdään vetovoimahaaste. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisylihoitaja, dosentti Marita Koivunen toteaa osaajien hakeutuvan työpaikkoihin, joissa he kokevat olevan hyvät työolot. – Juuri valmistuvilla on aivan eri mieli kuin yli 50-vuotiailla. Nuori sukupolvi ei sitoudu työpaikkaansa niin kuin ennen, vaan kysyy, miksi olisi tietyssä työpaikassa ja asettaa sille jopa ehtoja, sanoo Koivunen. Kirsti Jasu-Kuusisto listaa koulutukselle kolme tärkeää asiaa: opetussuunnitelman, opetusmenetelmät ja toteutustavan. Hoitotyön opetuksen on joustettava ajan ja paikan suhteen opiskelijalähtöisesti. – Me oppilaitoksena pystymme yhä vähemmän määrittämään opiskelijoiden ajankäyttöä. On pystyttävä joustamaan sisällöistä tinkimättä – ja ahotin [aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen] on oltava arkipäivää. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti se teoreettinen osa, joka voidaan toteuttaa joustavasti, toteutetaan niin.

Näyttö korostuu Opetussuunnitelmassa – koulukielellä ”opsissa” – korostetaan entistä enemmän

Juhlavuoden kunniaksi vähän historian havinaa. Kirjoittajat ja haastateltavat "eilen ja tänään".

näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat töitä tehdessään hakevat tutkittua tietoa ja toimivat sen mukaisesti. Sairaanhoitajan ammattia ja koulutusta määrittävät monet pykälät, sekä valtiollinen lainsäädäntö että Euroopan tason direktiivit. Näiden pohjalta Suomen ammattikorkeakoulut ovat sopineet yhteisesti 180 opintopisteen laajuiset opinnot, joiden on löydyttävä kaikkien opetussuunnitelmista.

Enää ei ole helppoa antaa yhtä ainoaa neuvoa. Sairaanhoitajan opetussuunnitelma on sisällöltään varsin konservatiivinen. Tietyt asiat eivät muutu nopeatempoisesti kuten vaikkapa IT-alalla. Toimintaympäristöt kuitenkin muuttuvat. – Pedagogiset menetelmät on pidettävä sellaisina, että meiltä valmistuu sairaanhoitajia, jotka pystyvät toimimaan tulevaisuuden ympäristöissä, sanoo JasuKuusisto.

On opittava riittävä määrä tietoteknistä osaamista. On osattava luontevaa vuorovaikutusta verkkoyhteyden yli. Simulaationuket ja -tilanteet lisääntyvät, sillä harjoittelutilanteita on aiempaa vähemmän. Esimerkiksi kirurgisen potilaan hoito on jo nyt muuttunut niin, että potilaat ovat vähemmän aikaa sairaalassa – potilaan on esimerkiksi todettu toipuvan kotonaan paremmin kuin sairaalassa.

Toimintaympäristöt muuttuvat Sairaanhoitajaa silti tarvitaan, ja edelleenkin hän toimii potilaan kanssa. Muutokset asettavat haasteita hoitajien ohjausosaamiselle. – Tarvitaan aikamoisia ohjausvalmiuksia, sillä sinulla ei ole hoitajana paljoa aikaa tunnistaa potilaan toimintakykyä ja tapaa vastaanottaa tieto, sanoo sairaanhoitopiirin Koivunen. – Yhä enemmän opiskelijan pitää oppia ajattelemaan itsenäisesti. Enää ei ole helppoa antaa yhtä ainoaa neuvoa, sanoo Jasu-Kuusisto. Simulaatioissa harjoitellaan päätöksentekoa. Sairaanhoitajan on seurattava potilaan vointia ja ratkaistava esimerkiksi, milloin paikalle pyydetään lääkäriä.

Harjoittelua haastetaan Poliittiset päätökset, kuten tuleva sote-uudistus, muuttavat sairaanhoitajan toimenkuvaa. Toimintaympäristöjen muutos on haaste koulutukselle. Käynnistymässä on valtakunnallinen kehittämishanke harjoitteluympäristöjen laadun varmistamiseksi. ▶ AGORA 3/2015

– Haasteena on löytää sellaisia uusia ja innovatiivisia harjoittelupaikkoja, jotka tuottavat tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja valmiutta kehittämiseen, sanoo hoitotieteestä väitellyt lehtori AnneMaria Kanerva. Kanerva on Satakunnan sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja ja järjestöaktiivi myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työelämällä ja koulutuksella on yhteinen haaste: alalla viihtyminen. Ammattikorkeakoulusta valmistuu yleissairaanhoitajaksi, mutta toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia. Työpaikan antamalta perehdytykseltä vaaditaan paljon. Opiskelijoiden ohjaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. – Opiskelijaohjauksesta vastaavia on koulutettu. Opiskelijoiden ohjauksessa hyviä yksiköitä palkitaan. Pitää nähdä opiskeli-

ja tulevana kollegana, sanoo Marita Koivunen.

Alalla pysyminen On iso haaste, että nuoret sairaanhoitajat lähtevät ammatistaan. Joka neljäs sairaanhoitaja on miettinyt ammatinvaihtoa. Lähdön syyt liittyvät työoloihin, ilmapiiriin ja perehdytykseen. Nuoret sairaanhoitajat eivät suostu kaikkeen ja hyväksy kaikkea – ammatti ei ole enää kutsumus, vaan ammatti muiden joukossa. Hoitotyön johtamiseen kohdistuu isoja paineita: sen tulisi olla osallistavaa ja kehittämis- ja koulutusmyönteistä. – Nuoret sairaanhoitajat eivät ole tyytyväisiä siihen, että he eivät voi tehdä töitä niin hyvin kuin haluaisivat tehdä, sanoo Anne-Maria Kanerva.

– Jos menetetään sellainen potentiaali, mikä valmis sairaanhoitaja on, se on tuhlausta sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta – koulutuksen saatuaan hän ei olekaan kehittämässä hoitotyötä, toteaa Kanerva. ■

Ura urkenee Sairaanhoitajat ovat innokkaita kouluttautumaan. Yhä enemmän myös eri organisaatioissa mietitään urakehitystä. Jo ammat tikorkeakouluopintojen loppuvaiheessa tuodaan esiin eri vaihtoehtoja. Aiemmin urakehitys tarkoitti esimies- tai opetustehtäviä. Etenkin horisontaalisen urakehitykseen on paljon mahdollisuuksia: halutessaan voi kehittyä erikoistuneena

Kanerva painottaa sitä, että nuoren hoitajan ajatukset nähtäisiin mahdollisuutena.

asiantuntijana ja silti pysyä potilaan vierellä – esimerkiksi diabetes- tai haavahoitajana.

Lääkärin palvelijasta

itsenäiseksi asiantuntijaksi TEKSTI: Eila Hirvonen, yliopettaja esh, TtT & Sari Teeri, yliopettaja esh, TtT

”Sairaanhoitajan tehtävänä on auttaa ihmistä, sairasta tai tervettä kaikissa niissä toiminnoissa jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen ja saavuttamiseen (tai auttaa häntä rauhalliseen kuolemaan). Nämä toiminnot ovat sellaisia, jotka hoidettava suorittaisi itse, jos hänellä olisi riittävästi voimia, tahtoa ja tietoa. Apuaan sairaanhoitaja antaa siten, että hoidettava saa mahdollisimman pian riippumattomuuden.” (Henderson 1969).

perustuvaan hoitotyöhön. Englantilaisella Florence Nightingalella (1820–1910) on ollut suuri vaikutus siinä, että sairaiden hoitaminen alkoi kehittyä ammatilliseksi ja arvostetuksi oppialaksi. Hänen teostaan Notes on Nursing (1859) pidetään yhtenä klassisena sairaanhoitotyön käsikirjana. Suomalaiset sairaanhoitajat toivat Nightingalen uudet ajatukset ja

Hoitotyö ja sen eri osa-alueet muodostavat

toissa. Tieteenä hoitotiede on nuori. Tieteen

filosofian Suomeen opiskeltuaan Nightingale

sairaanhoitajan koulutuksen ja osaamisen yti-

itsenäisen aseman hoitotiede saavutti Suo-

Training School for Nurses -koulussa. Esi-

men. Hoitotyö perustuu hoitotieteeseen ja on

messa vasta 1970-luvulla.

merkiksi vapaaherratar Sophie Mannerheim sai sairaanhoitajar-kasvatuksen Nightingalen

keskeinen hoitotieteen tutkimuskohde. Hoi-

totiede tieteenä on terveystieteiden ja lääke-

Hoitotyö on kehittynyt kokemukseen perus-

koulussa ja alkoi uudistaa suomalaista sai-

tieteen alaan kuuluva tiede ja oppiala yliopis-

tuvasta sairashoitotyöstä tutkittuun tietoon

raanhoitoa 1900-luvun alussa. Suomen sai-

| AGORA 3/2015

KOLUMNI

HOITOTYÖN HAASTEITA TEKNOLOGIA Teknologia kehittyy, mutta aina on osattava luonteva vuorovaikutus.

MONIAMMATILLISUUS Perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteys tiivistyy ja asettaa uudenlaisia haasteita. Miten pystytään näkemään ja hyödyntämään muiden osaaminen?

OSAAMINEN Voiko osaaminen olla sekä laaja-alaista että syvällistä?

OSAAVAT KÄDET Terveydenhuoltoon kohdistuu haasteita

KANSAINVÄLISYYS Päivittäin on potilaita, joiden kanssa ei selviä vain suomen kielellä.

monelta suunnalta, kuten väestön ikääntyminen suhteessa työvoimapulaan sekä kasvava tarve säästää kustannuksissa potilasturvallisuudesta tinkimättä. Samanaikai-

Huomioidaan uramahdollisuudet ulkomailla. Haasteisiin vastataan vaihtoopintomahdollisuuksilla ja kotikansainvälistymisellä (saadaan vaihto-opiskelijoita).

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Erikoissairaanhoidossakaan ei voida hoitaa vain yhtä sairautta, tarvitaan myös ikääntymiseen liittyvää osaamista.

sesti tietoja viestintätekniikka valtaa alaa terveydenhuollossa. Potilaan sängyn vierelle ei tuoda enää kiertokärryä, vaan kannettava tietokone, sillä potilasarkistot ovat siirtyneet sähköiseen muotoon helpottaen käytännön hoitotyötä ja parantaen potilasturvallisuutta. Sähköiset potilasarkistot tarvitsevat tietotekniikan hallitsevat hoitoalan asiantuntijat. Sujuvan luku- ja kirjoitustaidon lisäksi tarvitaan myös tietotekniikan luku- ja käyttötaitoa. Hoitoalalla tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan kykyä nähdä ihminen kokonaisuutena. Hoitotyön keskiössä on ihminen ja hänen yksilölliset tarpeensa. Ihmisen perustarpeet pysyvät samoina, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Arvostavaa, empaattista potilaan kohtaamista ja hoitajan kädentaitoja ei yksikään kone pysty korvaamaan. Tehtävänämme SAMKin terveysalalla on antaa valmiudet hoitoalan haasteelliseen

raanhoitajakoulutuksen kehittäjät olivatkin

opiskelijat. Sairaanhoitajakoulutus siirtyi am-

ammattiin. Tieto- ja viestintätekniset taidot

kansainvälisesti koulutettuja ja joko amerik-

mattikorkeakouluun 1990-luvulla.

tukevat näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja kädentaidot karttuvat koulun simulaatiotun-

kalaisen tai englantilaisen koulutuksen saaneita sairaanhoidon uudistajia.

Lukuisista koulutuksessa ja terveydenhuol-

neilla ja käytännön harjoittelujaksoilla.

lossa tapahtuvista muutoksista huolimatta Ensimmäinen valtakunnallinen sairaanhoi-

hoitotyön ydin on edelleen ihmisen terveyden

Tärkeää on ohjata tulevia hoitoalan ammat-

tajakoulutuksen opetussuunnitelma valmis-

ja kuntoutumisen edistäminen, sairauksien

tilaisia hyödyntämään tietotekniikkaa työs-

tui 1930. Kesti kuitenkin jonkin aikaa ennen

ehkäisy, kärsimyksen lievittäminen, sairas-

sään, unohtamatta kuitenkaan sitä tärkeintä

kuin esimerkiksi oppilaiden valintaan tai sai-

tuneen ihmisen hoitaminen ja parantaminen

työvälinettä: osaavia käsiään. Ne kädet hoi-

raanhoitajan asemaan sairaalassa alettiin

sekä kuolevan auttaminen. Virginia Hender-

tavat myös meitä ja läheisiämme tulevaisuu-

kiinnittää huomioita. Sairaanhoitajan työssä

sonin (1897–1996) määritelmä sairaanhoi-

dessa.

alettiin arvostaa yhä enemmän koulutuksen

tajan työstä sisältää vielä tänäkin päivänä

tuottamaa tietoa ja taitoa, itsenäistä asemaa

ajankohtaisen kuvauksen hoitotyön perus-

ja vahvaa ammattietiikkaa. Kutsumusluon-

tehtävästä. Asiantuntijatyönä sairaanhoitajan

teinen ja lääkäriä palveleva työ muuttui itse-

työ sisältää potilastyötä, opettamista, tut-

näiseksi ammattityöksi. Lääketieteen nopea

kimusta ja johtamistehtäviä. Hendersonin

kehittyminen vaati puolestaan sairaanhoita-

elämäntyö on vaikuttanut hoitotyön käytän-

jilta erityisosaamista ja vahvaa kliinistä osaa-

nön ja koulutuksen kehittymiseen. Hän oli

mista. Myös sairaanhoitajakoulutuksen

hoitotyön kehittäjä, joka kannusti ja opetti

opiskelijavalinta muuttui. 1960-luvulla kou-

sairaanhoitajia käyttämään toimintansa pe-

lutukseen otettiin ensimmäiset miespuoliset

rustana teoreettista tietoa (Lauri 2005).

Sini-Charlotta Kivelä & Johanna Jalonen Kirjoittajat ovat hoitotyön opettajia.

AGORA 3/2015

TAIDEKOULU 50 V

Taiteilijan kapasiteetti monipuolisesti käyttöön

Esitystaide on kansankulttuuria TEKSTI: Aapo Korkeaoja | KUVAT: Jussi Partanen, Karoliina Korvuo & Johannes Klaus Koskinen

Esitystaiteen koulutuksen haasteena on välitöntä hyötyä tavoittelevan ajattelutavan muuttamisen lisäksi kouluttaa taiteilijoita, jotka ovat itsenäisiä, vahvoja ja monitaitoisia, kirjoittaa Aapo Korkeaoja. Performanssi- ja esitystaide ovat taiteen 2000-luvun ilmiö. Merkille pantavaa oli, että alun kehitys tapahtui vahvasti ruohonjuuritasolla: taidetoimikunnat tai taiteenhallinnon mielipide eivät puoltaneet esitystaiteen kasvua, vaan se tapahtui yleisöjen tukemana ja taiteilijoiden tekemänä. Turun ammattikorkeakoulun ainoalta performanssija esitystaiteen vuosikurssilta 2003 valmistuneet taiteilijat vauhdittivat aktiivisen taiteilijakentän aikaansaamaa kumulatiivista aaltoa. Vuosikymmenessä ala on vakiinnuttanut paikkansa. Uudistunut Taiteen Edistämiskeskus perusti 2014 performanssija esitystaiteelle oman jaoksen, joka on tärkeä maamerkki lajin kehityksessä.

Salonkikelpoista performanssista tuskin koskaan tulee, sillä jokaisella ilmiöllä on kulttuurinen tilauksensa. Performanssija esitystaide vastaa välittömällä tavalla mediallistuvan, läsnäolon ja kohtaamisen puutteesta kärsivän ja rituaalinsa kadottaneen kulttuurin tarpeisiin. Performanssi- ja esitystaiteen kriittisellä tarkastelutavalla on vaikutus siihen, miten taide yhteiskunnassa nähdään: ei vain salonkien nautintona, vaan osana kansankulttuuria. Taide muokkaa yhteiskuntaa oma-aloitteisesti ja riippumattomasti. Se ei useinkaan tuota välitöntä hyötyä tekijälleen, esimerkiksi vastaa markkinatutkimusten kysyntään, minkä takia taiteen arvon määrittely on vaikeaa.

1. Miksi olet valinnut esitystaiteen alaksesi? 2. Millaista taidetta haluat tehdä?

Prototyyppiajatteluun perustuvan pioneerityön hinta on pysyä marginaalissa. Hyvä niin, sillä ilman marginaalia ei olisi kehitystä ollenkaan. Taiteellista työtä voikin verrata perustutkimukseen, joka nykyään on valitettavan ahtaalla. Ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan arviointi törmää väistämättä intressien, tulkintojen ja identiteetin kysymyksiin. Keitä me satakuntalaiset olemme, mitä arvostamme, tarvitsemme ja mikä on kehityksen suunta? On tärkeä hahmottaa myös muita merkityksiä kuin yksittäisten työnantajien tarpeita, joita maakuntakorkeakoulu täyttää. Esitystaiteen koulutuksella on maakunnallisen statuksen lisäksi sekä kansallinen että

Johannes Klaus Koskinen, 3. vuosikurssi: 1. Sisään rakennettu kutsu estradille! Lapsuuden poppistaran ja prinsessan unelmat

Karoliina Korvuo, 2. vuosikurssi:

ovat toteutettavissa esitystaiteen puitteissa,

1. Pidän suhdetta omaan ja toisten hen-

joissa ei ole rajoja tai sääntöjä. Omat esi-

kiseen ja fyysiseen läsnäoloon tärkeä-

tykseni pelaavat paljon läsnäolollani, ja sen

nä. Esitystaiteessa näiden pohdinnassa

opetteleminen on todella tärkeää koko elä-

konkreettiselle tasolle pääseminen tuntuu

män ja itsensä kehittämisen kannalta. Esi-

luonnolliselta. Pidän esitystaidetta tutki-

tystaide pystyy viemään sinut äärirajoillesi,

musmatkana jokapäiväisten asioiden ja

tekee sinut nöyräksi ja rohkaisee kuuntelemaan sisäistä ääntäsi.

ilmiöiden merkityksiin ja rehellisyyteen. 2. Teen taidetta, jolla on voimakas henkilökohtaiseen elämääni pureu-

2. Haluan koetella rajojani materiaalinkäytön suhteen ja löytää paljaan,

tuva ote. En pystyisi tekemään taidetta, jolla ei olisi jonkinlaista totuus-

arkisen ihmisen potentiaalin. Pohdin materiaalinkäyttöä ja kuluttamista

perää kokemassani elämässä. Teokseni ovat esteettisesti miellyttäviä ja

hyvin kriittisesti myös silloin, kun se tehdään taiteen nimissä.

niissä muun muassa Drag Queen -estetiikka.

| AGORA 3/2015

kansainvälinen ulottuma. Alan pienuuden vuoksi on välttämätöntä liikkua maailmalla ja toisaalta asettua jonnekin, missä on vapaus toimia. Kankaanpään taidekoulun intensiivinen ja kannustava kasvuympäristö ja Porin taidekentän raja-aidaton yhteistyö ovat vahvuuksia, joita missään muualla Suomessa ei ole. Olennaista on, kuinka tätä substanssia osataan hyödyntää myös muualla kuin taiteen alan sisällä. Esitystaiteen opetussuunnitelmaa kootessani ajatukseni on ollut muokata taiteilijuutta pois yhteiskunnan reuna-alueilta kohti keskiötä, jossa taiteilijan kapasiteetti otetaan monipuolisesti käyttöön. Taidekoulutuksen ihanteiden tarkastelu on välttämätöntä, sillä yhtä hyvin tiedot, taidot, kuin asenne rakentuvat koulutuksen aikana. Taiteilijat kuuluvat alkuperäiseen, itsensä työllistävään prekariaattiin, jolle pätkätyö ja 360 asteen työllistyminen ovat aina olleet itsestäänselvyyksiä. Työvoimapoliittiset kategoriat eivät kuitenkaan ole tunnistaneet tätä asemaa, mikä on leimannut taiteilijoista työttömiä ja tarpeettomia. Taiteilijat ovat tyytyneet puurtamaan työssään, jonka arvo usein tunnistetaan vasta postuumisti. Vallitsevana haasteena on välitöntä hyötyä tavoittelevan ajattelutavan muuttamisen lisäksi kouluttaa taiteilijoita, jotka ovat itsenäisiä, vahvoja ja monitaitoisia. Ammattilaisia, joiden ei tarvitse nojata taiteen itseisarvoisuuteen, vaan tehdä työstään niin arvokasta, ettei sen asemaa tarvitse populismilla sohia.

Kirjoittaja on Kankaanpään taidekoulun esitystaiteen koulutuksen vastaava opettaja, performanssitaiteilija, kuraattori ja maanviljelijä. AGORA 3/2015

ALUMNIKOLUMNI

Ritva Männistö myyntipäällikkö, Sokos Satakunta tradenomi, ylempi AMK -opiskelija

KAUPAN TÄTI KOULUSSA Istuin syksyllä Agorassa kahvilla ja selailin ajatuk-

Kelan tutkimusblogissa on 30.9.2014 päivätty kir-

sissani pöydällä olevaa lehteä. En kuunnellut, mut-

joitus dementian riskitekijöistä. Professori Konrad

ta kuulin viereisen pöydän keskustelun. Aiheena oli

Beyreuther on todennut, että riskitekijöihin voi vai-

syksyn uusien opiskelijoiden ikärakenne ja se, että

kuttaa ja että dementian kliiniset oireet ilmaantu-

joukossa oli joku yli viisikymppinenkin. Hetken sii-

vat sitä myöhemmin, mitä korkeammin koulutettu

nä mielessäni ihmettelin, mitä tuon ikäinen oikein

henkilö on. Elinikäinen opiskelu lisää hermosolu-

luulee opiskelusta hyötyvänsä. Sitten välähti: mi-

jen yhteyksiä ja hidastaa kognitiivisten toimintojen

nustahan siinä puhutaan. Neljän aikuisen lapsen

heikkenemistä. Tätä näkemystä vasten peilattuna

äidistä ja yhden ekaluokkalaisen isoäidistä. Tuntuu

sijoitus, joka minuun satsataan, kun voin keski-

varmasti vanhalta niistä, joiden äidit ovat minua

ikäisenä opiskella, tulee toivottavasti takaisin van-

nuorempia. Positiivista toki

huusiässä pienempinä tervey-

oli se, että puhe soljui reip-

denhoitokuluina.

paasti, vaikka istuin ihan vieressä. Tulkitsin sen niin,

Opiskelu työn ohessa on teh-

että olen kovasti nuoren nä-

ty SAMKissa helpoksi. Teh-

köinen. Älkää korjatko, jos

täviä on paljon, mutta ne ovat

olen väärässä. Mikä sitten saa myöhäisellä keski-iällä lähtemään vielä opintielle? Hain opiskelemaan

ylempää

AMK-tut-

Mitä tuon ikäinen oikein luulee opiskelusta hyötyvänsä

kintoa pitkän harkinnan jäl-

haastavia ja mielekkäitä, käytännönläheisiä. Yksin puurtajalle ryhmässä työskentely oli alkuun kauhistus, mutta yllättäen siitä tuli voimaannuttava kokemus. On hienoa huomata, kuinka viisi täysin erilaista ja eri

keen. Jäljellä olevien työvuosien määrä mietitytti,

elämäntilanteissa olevaa persoonaa yltää yhdessä

samoin ikäni vuoksi mahdollisesti kohtaamani en-

upeisiin suorituksiin.

nakkoluulot. No, ikä ei aiheuttanut ongelmia muille ja itsekin välillä unohdan, että kukkein nuoruus on

Ylempää AMK-tutkintoa suorittavat ovat eri alojen

jo takana.

ammattilaisia ja suhtautuvat opintoihinsa riittävällä

Kyynisesti ajateltuna haen opiskelulta fysiologis-

tuttu erilaisiin työympäristöihin, saatu vertaistukea

ten ja turvallisuuden tarpeiden toteutumaa. Muut-

ja opittu katsomaan asioita uudella tavalla.

vakavuudella. Ryhmässä on verkostoiduttu, tutus-

tuvassa työllisyystilanteessa minun on helpompi

| AGORA 3/2015

huolehtia laumani ruokinnasta, kun osoitan että

Minun piti elää 55 vuotta, jotta pääsin Porin sa-

pystyn edelleen oppimaan ja kehittämään itseä-

tamassa jäätävässä kevättuulessa tutustumaan

ni. Uskon, että voin itse vaikuttaa tulevaisuuteeni

saksalaiseen rahtialukseen ja merikonttien lastaa-

ja että opiskelun tuottama positiivinen stressi ja

miseen. Tällaiselle osuuskaupan tädille siinä oli

onnistumisen kokemukset vaikuttavat suotuisasti

melkein yhtä paljon hämmästeltävää kuin oppikou-

myös terveyteeni.

lun ensimmäisessä luokkaretkessä Linnanmäelle.

VINKKI

Tietoliikenteen tietoturvasta TEKSTI: Ismo Trast, lehtori

Tietoliikenteen perussuojaus on käyttäjälle suhteellisen helppoa. Hiukan aktiivisuutta se silti vaatii.

VPN-tekniikkaa on alun alkaen käytetty yhdistämään yritysten eri toimipisteiden verkkoja. Nykyään VPN:llä voidaan liittää myös yksittäinen etätyöasema osaksi yritysverkkoa. Tässä tekniikassa yleensä kaik-

Tietoturvauhkia ja suojautumista voi tarkas-

ki liikenne salataan. Lisäksi huolehditaan,

tella kahdella tasolla. Yleensä tarkastellaan

etteivät keskusteluosapuolet vaihdu (este-

tietokoneen suojaamista haittaohjelmilta ja

tään ”man-in-the-middle” hyökkäys).

viruksilta. Tähän on hyviä ja helppokäyttöisiä suojausohjelmia. Nykyiset käyttöjärjes-

VPN vaatii useasti koneeseen erillisohjel-

telmät automaattisesti varoittavat ja vaati-

miston. Käytetty ratkaisu määräytyy sen

vat esimerkiksi virusturvan olevan päällä ja

mukaan, millä tekniikalla yritysverkon osuus

tunnistetietojen olevan ajan tasalla.

on toteutettu. Käytössä VPN on äärettömän vaivaton. Mikään sovellus ei huomaamatta

Pienemmälle huomiolle jää tietoliikenteen

Kuvasta nähdään, että syötetty salasana

suojaaminen.

yli

on luettavissa tietoliikenneyhteydeltä. Eri-

käytetään

Tietoliikenneyhteyksien

esimerkiksi

jää suojaamatta.

pankkipalveluita,

tyisesti käytettäessä langattomia verkkoja

asioidaan viranomaisten kanssa ja etäkäy-

(WLAN) tilanne on ongelmallinen. Kaikki

tetään työpaikan tietojärjestelmiä. Osas-

liikenne on luettavissa mistä tahansa radio-

Perussuojauksen toteuttaminen tietoliiken-

sa palveluita suojaus on automaattisesti.

kantaman päässä olevasta laitteesta.

neyhteydellä on helppo tehdä, mutta vaatii

Osassa suojaus pitää käyttäjän itse jollain

Yhteenveto

kuitenkin loppukäyttäjältä jonkin aktiivisen

tasolla kytkeä päälle.

Suojautumisratkaisut

toimenpiteen.

Uhkatekijät

Yleensä verkossa liikkuva data pyritään

Yksinkertaisimmillaan on varmistuttava sii-

suojaamaan jollain tavalla. Yksinkertaisin

tä, että syötettäessä käyttäjätunnusta ja

Salaamaton liikenne on luettavissa suoraan

tapa on käyttää SSL/TLS-protokollaa aina-

salasanaa mihin tahansa palveluun on käy-

verkosta analysaattorilla. Kuvien esimerkki

kin kirjautumissivuilla. Tällöin data salataan

tössä suojattu https-yhteys.

näyttää suojaamattoman kirjautumisen ja

lähetysvaiheessa ja on periaatteessa vain

sen generoiman liikenteen.

vastaanottajan avattavissa. Sivusto käyttää tällaista suojausta, kun osoiterivi alkaa tunnisteella ”https://”. Https-yhteyskäytäntö salaa vain selaimen liikenteen. Myös muut sovellukset kuten sähköposti

(esimerkiksi

Thunderbird,

Outlook tai Macin Mail) ja tiedostojen siirto (esimerkiksi FileZilla) pitäisi suojata. Jos jokaista sovellusta ei haluta suojata erikseen, helpoin käytettävä ratkaisu on VPN (Virtual Private Network).

DO & DON'T ›› WLAN-yhteydellä aina WPA2 (AES) suojaus, muut ratkaisut ovat auttamattoman vanhentuneita. ›› Käyttäjätunnukset ja luottokorttitiedot selaimessa vain https-yhteyden yli. ›› Jos VPN tarjolla, sitä kannattaa käyttää. On yleensä tarjolla vain yritysverkoissa.

AGORA 3/2015

TÄRPIT

SAMK LUKUINA – KIRJASTO

123 057 52 60 47

painettua kirjaa kirjaston kokoelmissa, 118 670 verkkokirjaa

prosenttia elektronisen aineiston hankintakulut kaikesta aineistosta

Blogit Lue ajankohtaisimmat kuulumiset blogeista: ›› Toimarin loki – Juha Kämäri ›› Lentopeliä ja läpisyöttöjä – Cimmo Nurmi ›› HILL – liiketalouden aikuiskoulutus > SAMKin bloggaajat: samk.fi/blogit

euroa olivat aineistokulut opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä kohti aineistolatausta opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä kohti (yhteensä 290 000). Luvut vuodelta 2014.

Wheeleri tulossa markkinoille SAMKin Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän kehittämän Wheelerin prototyypin jatkokehitys valmiiksi tuotteeksi siirtyi Siru Innovations Oy:lle alkuvuodesta. Kesällä sitä on testattu, ja elokuussa valmis Wheeleri esitellään pohjoismaisessa soveltavan liikunnan seminaarissa Pajulahdessa. Lanseerauksen jälkeen Wheeleri siirtyy markkinoille.

raskuussa 2013 Wheelerin prototyyppi palkittiin Apuvälinemessujen Helppo liikkua

Vuosikertomus 2014 luettavissa netissä

-ideakilpailussa.

Menestystarinoita vuodelta 2014 yksiin

Wheeleri on askelmittaria ja polkupyörän matkamittaria vastaava laite pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjille, mutta siinä on huomioitu laitteiden erityisominaisuudet. Mar-

kansiin koottuna. Saatavilla SAMKista ja netistä > samk.fi/esittely

VIELÄ EHDIT

Uudistamme Agoraa. Vastaa Agoran lukijakyselyyn.

02 623 4800

Mitä mieltä Agorasta? Kerro näkemyksesi, kehitä Agoraa kanssamme – vastaa kyselyyn osoitteessa: > www.samk.fi/agora

MUISTA SAMKin tutkimuksen, kehittämisen ja yritysyhteistyön palvelunumero.

Porin SAMK-kampuksen peruskivi muurattu Porin SAMK-kampuksen peruskivi muurattiin 2.6. Peruskiven sisälle lieriöön tulivat muun muassa kampushankkeen vaiheista kertova peruskirja, päivän lehti sekä käytössä olevat kolikot. Peruskirjan on kirjoittanut SAMKista kalligrafiaan suuntautuneeksi kuvataiteilija (AMK):ksi valmistunut Tiina Salmi.

Rauman SAMK-kampuksella on käynnissä remontti, joka valmistuu syyslukukauden alkuun.

| AGORA 3/2015

KUUKAUDEN KUVAT: JUURET & KUMPPANUUS

Kati Juurikka, Juuret, betoniveistos, 2015

Heidi Piippo: Kumppanuus (2-osainen), ruostumaton teräs, 2015

Kuvataideopiskelijat Kati Juurikka ja Heidi Piippo toteuttivat Jaatsiin, Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkodin puistoon Sastamalaan, julkiset työt opinnäytetöinään. ”Oli hienoa saada toteuttaa jotakin pysyvää kotikaupunkiimme Sastamalaan, samaan maaperään, jossa kansallistaiteilijamme juuret ovat. Teosten toteutus oli yhteisöllinen projekti, jossa osallisina olivat niin satunnaiset ohikulkijat kuin paikalliset yritykset. Olen esitystaiteilija ja kuvanveistäjä, tekijä, kokija ja näkijä. Elän yhteis-

Olen kuvanveistäjä. Materiaali toimii usein töideni alkuunpa-

kunnassa, jonka ristiriitaisuus käynnistää vahvoja ajatusprosesseja ja

nevana voimana. Löydän uuden materiaalin, ihastun siihen, pun-

kokemusvirtoja. Uskon keskusteluun ja sitä kautta kasvamiseen ja op-

nitsen sen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia ja alan työstää

pimiseen. En usko raja-aitoihin, en taiteessa enkä yhteiskunnassa – ih-

ideaa teokseksi. Nautin haasteista ja päädyn ratkaisemaan vai-

misten välillä. Taide on kieli, jonka avulla puhua, kun sanat ovat sumeita.

keatkin haasteet oikeanlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Juuret-teos kasvaa maasta, joka on tarjonnut Akseli Gallen-Kallelalle

Teoksissani on paljon kerronnallisia elementtejä ja salattuja vies-

väkevän kasvualustan kuvallisen ilmaisun voimalle. On ollut merki-

tejä, jotka ovat kuitenkin löydettävissä. Kumppanuus-teoksen

tyksellistä saada olla mukana juhlistamassa AGK150-juhlavuotta.

lähtökohtana oli Akseli Gallen-Kallelan maalaus Poika ja varis.

Kati Juurikka, s. 1979, valmistuu kuvataiteilijaksi kesäkuussa.

Heidi Piippo, s. 1979, on 3. vuosikurssin opiskelija.

> juurikka.kati@gmail.com, 046 600 4671

> www.heidipiippo.blogspot.fi

Hyviä tyyppejä, kiinnostavia tarinoita? Anna juttuvinkki. agora@samk.fi

AGORA 3/2015

Katso koko opintotarjonta ja ilmoittaudu:

samk.fi/avoinamk

UUTTA VIRTAA TYÖELÄMÄÄN! Avoin AMK -tarjonta SAMKissa Kielet • Kuvataide • Liiketalous • Matkailu • Sosiaali- ja terveysala • Tekniikka Mukana myös verkko-opintoja sekä ylemmän AMK-tutkinnon opintoja.

SYKSYN YHTEISHAUSSA 8.–22.9.2015 Hoitotyö (päiväopetus) • Liiketalous (monimuoto) Business Management and Entrepreneurship (ylempi AMK)

Lisätietoja samk.fi/haku

SAMK

Yhteistyön kohtaamispaikka TUTKIMUSTA, OPETUSTA JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYTTÄ AGORA 3/2015 LIITE

SAMK SUMMIT KOKOAA ESTRADILLE SELLAISIA AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUKSEN, OPETUKSEN JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYDEN CASEJA, JOILLA ON SELKEÄÄ YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAVUUTTA.

SAMK Summit – Tervehdyssanat

ervetuloa perinteiseen SAMK Summitiin, joka järjestetään nyt jo ensimmäisen kerran. Summit kokoaa tänä vuonna estradille sellaisia ammattikorkeakoulun tutkimuksen, opetuksen ja korkeakouluyrittäjyyden caseja, joilla on selkeää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Summitissa korkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijat voivat jakaa näiden casejen synnyttämiä ajatuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on aina ollut kiinteä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tehdä erityisesti oman alueensa elinkeinoelämää tukevaa ja uudistavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt SAMKin alueen innovaatioverkoston keskeiseksi toimijaksi, kansainvälistäjäksi ja yrittäjyyden edistäjäksi. Summit on yksi niistä foorumeista, joissa voimme arvioida, kuinka hyvin SAMK on tässä tehtävässä onnistunut. SAMKin tutkintokoulutus rakentuu opetukselle, joka on nykyaikaista, monimuotoista ja oppijan vahvasti huomioivaa. SAMKin tutkimusryhmien tulokset levitetään nopeasti käytäntöön yrityksissä ja yhteisöissä. Myös akateemiseen näkyvyyteen on panostettu lisäämällä tieteellistä julkaisemista ja tutkijaksi pätevöitymistä. Esimerkkinä tänä vuonna Turun ammattikorkeakoulun kanssa perustettu Tohtorikiihdyttämö, joka tähtää korkeakouluissa syntyvän uuden käytännöllisen tiedon vaikutuksen kasvattamiseen ja tutkimustulosten sekä innovaatioiden käytön tehostamiseen ja kaupallistamiseen. Summitin esityksissä näkyy tutkimusryhmien ja opetuksen kehittämisen viimeisen kahden vuoden tulokset. SAMK Summitissa kuullaan tänä vuonna 31 mielenkiintoista esitystä. Odotamme paikalle kolmeasataa kuulijaa. Summit onnistuu, kun näemme sinut, hyvä yhteistyökumppanimme, keskustelemassa yhteisistä tulevaisuuden suunnitelmista esitysten aikana ja esitysten tauoilla. Tutustu esitysten tiivistelmiin ja aikatauluun ja poikkea paikan päälle. Nähdään SAMK Summitissa.

Cimmo Nurmi, vararehtori

MAKUPALOJA SAMK SUMMITIN ESITYKSISTÄ. KAIKKI ESITYKSET OSOITTEESSA SAMK.SUMMIT.FI

SISÄLTÖ SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaa opiskellaan kaikilla mantereilla

– voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista?

teknologian kehittämiseen pk-yrityksissä

Norjan markkinoille

Diabeteksen omahoitoa verkko-ohjauksella

Asiakkaalla enemmän valtaa kuin koskaan

offshore-koulutuksella

Taudit kulkevat sairaalan ovista

nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä

Verkossa yhdessä

Osumatarkkuutta

Lounaisrannikon meriteollisuus

13 8

Säästä rahaa ja luontoa omakotitalon rakentamisessa

Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna

Maaseutumatkailun veturina

Agora – Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset 3/2015 LIITE. ISSN-L 1456-114X, ISSN 1456-114X (painettu), ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

OPPIMINEN, MOOC

SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaa opiskellaan kaikilla mantereilla Ensimmäinen massiivikurssi tähtää lääkelaskentaan liittyvien pelkojen hälventämiseen. Opiskelija saa oppimisestaan palautetta koko ajan.

voimet maailmanlaajuiset massiivikurssit (MOOC) ovat varsin lyhyessä ajassa nousseet yhdeksi verkko-opetuksen trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkko-opetukseen on kurssin kuluessa kertyneen datan hyödyntäminen opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä ryhmäkoon skaalaus jopa satoihin tuhansiin opiskelijoihin. Näin kurssi on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä. Massiivikursseja kohtaan on esitetty kritiikkiä muun muassa yksipuolisten opetuksellisten toteutusten sekä suurten keskeyttämisprosenttien vuoksi. Kritiikkiä voisi jatkaa useilla muillakin havainnoilla. Tosin mikään ei kumoa sitä, että isossa aikajanalla olevassa datassa jokainen keskeytyskin kertoo jotain opetuksen pullonkauloista. Lisäksi, tähän asti massiivikursseilla kerätty data on maailman suurin ja kattavin oppimistuloksia ja oppimista globaalisti kuvaava data, jonka hyödyntäminen on vasta alullaan. Tällä hetkellä maailmalla onkin alkamassa useita opetuksen skaalaamiseen liittyviä hankkeita, joissa pääpaino ei niinkään ole massiivikurssi-sanalla vaan monipuolisessa opetuksen skaalauksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu aloittivat yhteistyössä sairaanhoidon massiivikurssien tuottamisen vuoden 2014 alkupuolella ja tämän vuoden huhtikuussa julkaistiin maailmanlaajuisesti ensimmäinen kurssi, Lääkelaskenta. Kurssi on tarkoitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen. Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien pelkojen ja epävarmuustekijöiden poistaminen. Keskeyttämistä pyritään ennaltaehkäisemään oman osaamisen systemaattisella arvioinnilla ja osaamistarpeiden näkyväksi tekemisellä. Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoitettu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin

matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistikuvia laskujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista. Jatkuvan itsearvioinnin avulla puolestaan opiskelijalle tarjotaan reaaliaikaista tietoa omasta etenemisestä suhteessa kurssin kokonaistavoitteeseen. Lisäksi opiskelijalle voidaan tarjota personoituja suosituksia materiaaleista, joita hänen olisi ehkä hyvä lukea optimaalisen etenemisen näkökulmasta. Kirjoitushetkellä kurssi on ollut avoinna noin kuukauden ja se on kerännyt vajaa tuhat osallistujaa 54 maasta, kaikilta asutuilta mantereilta. Kurssin osallistujamäärä ei ole vielä kovinkaan suuri, mutta yllättävää ja samalla huomionarvoista on, kuinka laajalle yleisölle suomalaista opetusta voidaan viedä globaalien kanavien välityksellä.

ASIANTUNTIJANA Harri Ketamo, tutkija, FT, KL

OPPIMINEN

Verkossa yhdessä – voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista? Verkkoluennolla toimiva tekniikka on vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yhdessä työskentelyyn.

ppiminen tapahtuu usein parhaiten keskustellen, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kokemuksia ja tietoa jakamalla. Erityisen tehokasta yhdessä oppiminen on aikuisopiskelijoilla, joilla on runsaasti elämän tuomaa tietoa ja taitoa jaettavana. Kun opetus tapahtuu verkossa, yhteisöllisyyden syntymiselle on luokkahuoneopetukseen verrattuna uusia haasteita. Ajasta ja paikasta riippumattoman verkko-opiskelun mahdollistavat monipuoliset verkko-oppimisympäristöt ja verkkoneuvottelujärjestelmät. Luennolle opiskelija voi osallistua omalta koneelta joko reaaliaikaisesti tai katsoa tallennettua luentoa itselleen sopivana aikana myöhemmin. Verkkoluennon toteuttamiseen tarvitaan opettajan ja opiskelijoiden välille toimivat verkkoluento- ja yhteydenpitovälineet. Tämä tekninen puoli on kuitenkin vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yhdessä työskentelyyn. Niiden syntyä auttavat koulutuksen ja ohjauksen lisäksi yhdessä tekemistä tukevat opetusmenetelmät. Hyvän lopputuloksen kannalta tärkeintä on järjestelmän, ratkaisujen ja tuotosten kehittäminen yhdessä koko opettaja- ja opiskelijayhteisön voimin. Opettajan tehtävä on järjestää opetus niin, että verkko-oppimisympäristö eli virtuaalinen luokkahuone on innostava ja kannustava ja ohjaa opiskelijoita jakamaan osaamistaan keskenään. Avainasemassa on tehtävien suunnittelu ja niiden ohjaaminen. Verkossa voi antaa opiskelijoille monipuolisia tehtäviä: esimerkiksi case-, keskustelu-, lasku- ja tiedonhakutehtäviä, toisten opiskelijoiden töiden arviointia ja suullisia esityksiä tai yksilöja ryhmäesseitä. Koska sekä osaamisen jakaminen että yhteisöllisyyden synnyttäminen on keskeinen tavoite opintojaksoilla, ovat opintojakson laajimmat ja vaativimmat tehtävät useimmiten ryhmätehtäviä. Opiskelijoiden verkottumiseen opiskeluaikana on käytössä sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekemi-

nen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua vielä valmistumisen jälkeenkin. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muihin oppimisympäristöihin luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen. Opettaja on päivittäin läsnä verkossa. Hän seuraa opiskelijoiden keskustelua ja ryhmätöiden edistymistä, ohjaa tarvittaessa opiskelijoita oikeaan suuntaan ja antaa vinkkejä sekä vastaa tehtäviin liittyviin kysymyksiin ja antaa palautetta. Opiskelija saa tukea ja ohjausta opettajalta, mutta vähintään yhtä tärkeää on muilta opiskelijoilta saatava vertaistuki ja yhteinen oppiminen. Yhteisö ja yhteisön tuki ovat tärkeitä. Mikään verkko-oppimisympäristö ei korvaa henkilökohtaista kontaktia opettajiin ja toisiin opiskelijoihin. Yhteisöllisiin verkko-opintoihin kuuluu aina seuraavat kolme asiaa: 1. tiedon ja osaamisen jakaminen 2. opiskelu silloin, kun se itselle sopii 3. toimivaa tekniikkaa ja ihmisiä, jotka sitä osaavat käyttää.

ASIANTUNTIJOINA Kaija Kalliolevo, toimistosihteeri, merkonomi, Simo Saarikko, tuntiopettaja, OTK, FM, Mikko Lehtonen, tuntiopettaja, KTM, Hannele Lehtinen, lehtori, KTM, Heidi Varpelaide, lehtori, KTM, Hanna Moisio, lehtori, HTM, Suvi Lehtonen, lehtori, KTM, Minna Kuohukoski, lehtori, OTK, Pekka Kuisma, lehtori, FM, Satu Korhonen, lehtori, KTM ja Seppo Anttila, lehtori, OTL

AUTOMAATIO, PK-YRITYKSET

Osumatarkkuutta

teknologian kehittämiseen pk-yrityksissä

Automaatioteknologian demonstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.

atakunnan ammattikorkeakoulun automaation tutkimusryhmä on viimeisten reilun viiden vuoden ajan panostanut erityisesti automaatioteknologioiden demonstrointiin ja pilotointiin. Pk-yrityksille tarkoitettua teknologian siirron mallia on kehitetty ja testattu yhdessä Innovaatio-tutkimusryhmän ja pk-yritysten kanssa. Malli on tarpeellinen, koska usein pk-yrityksillä ei ole isoja resursseja seurata eri teknologioita ja selvittää niiden soveltamismahdollisuuksia. Kehitetyssä mallissa teknologian siirto tapahtuu useassa vaiheessa. Aluksi kartoitetaan yrityksen kehittämisen tarvetta, oleellisia ongelmia ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia uusien teknologioiden avulla. Kun oleellinen kehittämistarve on tunnistettu ja rajattu, alkaa tiedonhaku. Löydettyä tietoa analysoidaan ja tulkataan siten, että yrityksen on helpompi ymmärtää sitä ja miettiä tiedon soveltamista omassa toiminnassaan. Ensimmäisen vaiheen tulosten ja keskustelujen perusteella tehdään tarkennettu haku. Tässä vaiheessa yritys ottaa jo aktiivisempaa roolia ja kohottaa samalla omaa valmiuttaan tiedon soveltamiseen. Tiedonhaun ja soveltamisen lisäksi teknologioita demonstroidaan ja pilotoidaan niiden soveltuvuuden varmistamiseksi. Näin syntyy myös todellista ymmärrystä siitä, mihin eri teknologiat pystyvät, kuinka helppoa tai vaikeaa käyttöönotto on ja mihin muihin kohteisiin samoja teknologioita voisi soveltaa. Demonstroimalla ja pilotoimalla varmistetaan teknologiatiedon ja -osaamisen siirtyminen yrityksiin ja opiskelijoille mahdollisimman mieleenpainuvasti. Teknologioita demonstroidaan monin tavoin. Yleisen tason demoja tehdään SAMKin laboratorio-olosuhteisiin. Niillä havainnollistetaan eri teknologioiden perusteita ja sitä, mitä teknologia vaatii ja miten se on hyödynnettävissä.

Tapauskohtaisia demonstraatioita taas tehdään esimerkiksi yritysten toiveiden mukaisesti ja niillä havainnollistetaan teknologian soveltumista määrätyn ongelman ratkaisuun. Demoja esitellään opiskelijoille päivittäisessä opetustyössä ja yrityksille seminaari- ja workshop-tilaisuuksissa sekä yrityskohtaisissa tapaamisissa. Demonstraatiot konkretisoivat teknologian hyödyntämismahdollisuudet, mutta tuovat myös esiin teknologian hyödyntämisen haasteet tai sulkevat pois epäkelvot ratkaisut. Demonstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta. Demonstraatioiden perusteella on tehty useita pilottisovelluksia, joilla määrättyä teknologiaa on pilotoitu tiettyyn teollisuuden kohteeseen. Ne tehdään pääsääntöisesti SAMKissa olemassa olevilla laitteilla ja tarvikkeilla. Näin yritys saa tietoa sovelluksen hyödyistä ja haasteista ilman, että heidän pitää vielä ostaa kalliita laitteita. Teknologian sovellusmahdollisuuksia havainnollistavat demot ja pilotit antavat yrityksille merkittävää tietoa, jota yritykset voivat käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi investointi- tai kehittämissuunnitelmissa. Vastaavasti demonstraatiot auttavat opiskelijoita sisäistämään teknologian toimintaperiaatteita ja hyödyntämismahdollisuuksia. Pilotit taas tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua todellisten sovellusten kehittämistyöhön teollisuusympäristössä jo opiskeluaikana.

ASIANTUNTIJOINA Mirka Leino, tutkijaopettaja, FM ja Kari Laine, lehtori, TkT

OFFSHORE, PK-YRITYKSET

Norjan markkinoille offshore-koulutuksella

Miten päästä Norjan markkinoille? SAMKissa on yhdistetty pk-yritysten ja insinööriopiskelijoiden tarpeita offshore-alan vientiin liittyvässä koulutuksessa.

uomalainen ja varsinkin länsisuomalainen offshore-teollisuus on perinteisesti ollut erittäin vahvaa. Muutaman veturiyrityksen vaikutuksesta alueelle on syntynyt offshore-teollisuutta palveleva pienten ja keskisuurten yritysten ekosysteemi. SAMKissa on huomattu, että pk-yrityksillä on tarve kohdennettuun offshore-viennin koulutukseen. Lisäksi opiskelijat toivovat läheisempää yhteistyötä yritysten kanssa ja enemmän tosielämän tapauksiin liittyviä harjoitustöitä. Keväällä 2015 SAMKissa pidettiin offshore-aiheinen opintojakso, johon osallistui sekä alueen yrityksiä että SAMKin tekniikan ja liiketalouden opiskelijoita. Opintojakso alkoi kahdella kahdeksantuntisella seminaaripäivällä, joiden aikana osallistujille avattiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita Norjassa toimivaan offshore-liiketoimintaan liittyy. Seminaarissa kuultiin konkreettisia esimerkkejä niistä haasteista, joita offshore-alalla kohdataan ja miten niistä päästään yli – ja mitä se edellyttää yrityksiltä. Esimerkiksi tilaajan hyväksyttyjen toimittajien listoille pääseminen edellyttää suuria ponnisteluja muun muassa laadunhallinnan suhteen, mutta vastineeksi avaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Asioita pureskeltiin aktiivisella keskustelulla: osallistujat saivat hienon mahdollisuuden hyödyntää ensikäden tietoa ja vaihtaa näkemyksiä keskenään. Yritykset saivat kootussa paketissa arvokasta tietoa toimintaansa helpottamaan sekä karkean etabloitumissuunnitelman. Opiskelijat puolestaan saivat tuntumaa yritysten aitoihin haasteisiin ja mahdollisuuden päästä työskentelemään ja kontaktoitumaan yritysten kanssa. Tekeminen ei päättynyt näihin kahteen päivään, vaan työ jatkui etenkin opiskelijoiden osalta vielä koko ke-

vään. Yritykset käynnistivät erinäisiä Norjan markkinoille pääsemiseen liittyviä caseja, joita opiskelijat pääsivät ryhmissä kevään aikana toteuttamaan. Case-aiheet olivat todellisia, perustuen aitoon tarpeeseen. Yritysten osallistumisen myötä opintojakso poikkesi tavallisesta. Sen aikana oli helppoa ja luontaista synnyttää kontakteja yritysten ja opiskelijoiden välille. Yritykset case-harjoitukset tuottivat lisäarvoa ja opiskelijat pääsivät tekemään konkreettisia ja tärkeitä harjoituksia, joiden avulla oppiminen tapahtui kiinnostavalla ja motivoivalla tavalla. Myös opettajan osalta tämä tarkoitti uuden oppimista, sillä perinteisen opettajaroolin sijaan piti pikemminkin valmentaa ja ohjata sekä toimia opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa. Se oli palkitsevaa, vaikka ei ihan helppoa. Parhaimmillaan näin toteutetulla opintojaksolla saadaan lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla. Yritykset saavat kaipaamiaan käsipareja auttamaan ponnisteluissaan ja pääsevät seuraamaan opiskelijoiden, potentiaalisten tulevien työntekijöidensä, tekemistä läheltä. Opiskelijoilla puolestaan on mahdollisuus opintopisteiden lisäksi päästä näkemään uusia toimintaympäristöjä ja tekemään todelliseen tarpeeseen täysin aitoja töitä yritysten kanssa. Tietysti opiskelijat saavat myös jalkaa yritysten ovien väliin. Alalla tarvitaan opiskelijoita, joilla on teknisen osaamisen lisäksi talouden osaamista sekä kykyä ja halua toimia oman maan rajojen ulkopuolella totutusta poikkeavassa ympäristössä ja kulttuurissa.

ASIANTUNTIJANA Teemu Santanen, lehtori, DI

HYGIENIA

Taudit kulkevat sairaalan ovista

Liukuovet liikuttavat ilmaa vähemmän kuin saranaovet. Niitä lisäämällä sairaaloiden eristystiloissa voitaisiin vaikuttaa epäpuhtauksien leviämiseen.

yöterveyslaitoksella on viime vuosina tutkittu sairaalan eristystilan oven avaamisen vaikutusta ilmavälitteisten infektioiden leviämiseen. Eristystilojen ilmanvaihtokerroin on normaalia potilashuonetta huomattavasti suurempi (noin 6–12 kertaa tunnissa), jotta potilaasta ilmaan leviävät taudinaiheuttajat saadaan laimennettua. Huoneet ovat alipaineistettuja muihin tiloihin nähden, jolloin ilma ei pääse karkaamaan huoneesta vaan virtaa rakenteiden vuotokohdissa kohti eristystilaa. Alipaine huoneiden välillä kuitenkin häviää, kun ovi avataan, jolloin ilmavälitteiset taudinaiheuttajat ovat vapaita kulkeutumaan ulos eristystilasta. Tyypillisesti sairaaloiden eristystiloissa käytetään saranaovea. Avautuessaan se toimii aluksi kuin mäntä, joka puristaa ilmaa kasaan eristystilassa ja synnyttää sinne hetkellisesti jopa ylipaineen. Oven auetessa tämä hetkellinen ylipaine purkautuu oviaukon kautta ja levittää epäpuhtauksia viereisiin tiloihin. Myös saranaoven laaja pyyhkäisyliike pistää ilmaa liikkeelle ja lisää ilman kulkeutumista oviaukosta. Lisäksi ovesta kulkeva sairaanhoitaja vaikuttaa oviaukon virtauksiin vetämällä perässään ilmamassaa ja näin lisää ilman ja mahdollisten epäpuhtauksien karkaamista ulos eristystilasta. Ilmavälitteiset infektiot voivat kulkeutua pitkälle hoitajan perään syntyneessä vanassa, jopa kymmenen metrin päähän ja näin levitä hyvinkin kauas eristystilasta. Epäpuhtauksien leviämistä voidaan rajoittaa monin eri keinoin, esimerkiksi sulkutilan (eteinen, jossa hoitaja laittaa suojaimet ylleen) käyttö vähentää merkittävästi epäpuhtauksien kulkeutumista yleisiin tiloihin kuten käytävälle. Muutkin tekijät vaikuttavat oviaukon virtauksiin, esimerkiksi oven avausnopeus, aukioloaika, lämpötilaero ja se kuinka auki ovi avataan. Erityisesti ovityypillä on suuri vaikutus oviaukon ilmavirtauksiin.

Simuloitu hoitajan kulku ovesta (1 – 4). Karannutta ilmaa havainnollistettu savulla.

Työterveyslaitoksen mittauksissa saranaovesta kuljettaessa karkaava ilmamäärä oli tyypillisesti luokkaa 1,6 m3, kun se liukuovella oli luokkaa 0,8 m3. Liukuovi ei käyttäydy kuten mäntä eikä siis aiheuta ylipainetta eristystilan puolelle avautuessaan. Lisäksi oven pyyhkäisyliike on huomattavasti pienempi ja se siis pistää vähemmän ilmaa liikkeelle kuin saranaovi. Tekniikan ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittyessä uusia mahdollisia ratkaisuja ilmestyy todennäköisesti lisää, mutta liikkeelle kannattaisi lähteä liukuovesta ja sen käytön optimoinnista.

ASIANTUNTIJOINA Petri Kalliomäki, tutkija, FM, Hannu Koskela, laboratoriopäällikkö, DI, Pekka Saarinen, tutkija, FT (Työterveyslaitos, Turku) ja Esa Sandberg, yliopettaja, TkL (SAMK)

Hankkeessa laadittu materiaalipaketti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-165-5

RAKENTAMINEN

Säästä rahaa ja luontoa omakotitalon rakentamisessa

Materiaalitehokkuus vaatii hiukan viitseliäisyyttä. Hyvä suunnittelu säästää lopulta aikaa ja vaivaa – ja samalla rahaa ja luontoa.

Teemu Heikkisen kuva-arkisto

ateriaalitehokkuus tarkoittaa mahdollisimman suurta hyötyä suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen, jolla puolestaan tarkoitetaan rakennusmateriaalista aiheutuvien kustannusten ja päästöjen lisäksi muun muassa sen kuljetuksen ja valmistuksen vaikutusta. Viime vuosina on puhuttu paljon rakennusten energiatehokkuudesta. Nyt uudeksi rakentamisen painopisteeksi on nousemassa energiatehokkuuden lisäksi materiaalitehokkuus. Se on yksi tulevaisuuden trendeistä rakennusalalla. Rakentamisen materiaalitehokkuuden parantamisen keskeiset syyt liittyvät ympäristötekijöihin, talouteen ja poliittisiin päätöksiin. Materiaalitehokkuuteen päästään vaikuttamaan parhaiten jo rakennushankkeen alussa tehtävien materiaalivalintojen kautta. Poliittiset päätökset tiukentavat rakentamisen lupaehtoja energiankulutuksen suhteen, jolloin rakennusmateriaaleja on käytettävä enemmän, jotta lämmöneristysvaatimukset täyttyvät. Näin ollen rakennusmateriaalien tehokkaan käytön merkitys korostuu entisestään. Suomessa on vuoteen 2020 mennessä suunnitteilla jäteasetus, jonka mukaan rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää vähintään 70 prosenttia muutoin kuin energiana eli polttamalla. Rakensitpa uutta tai korjasit vanhaa omakotitaloa, voit saada selkeää säästöä suunnittelemalla rakennusmateriaalien käytön tarkkaan. Vuosittainen rakennusjätekertymä on suoraan verrannollinen rakentamisen määrään. Jätemäärän painopiste on siirtynyt vahvasti korjausrakentamiseen, jonka osuus on noin puolet koko rakentamisen jätemäärästä. Puretut materiaalit päätyvät herkästi sekajätteeksi. Käyttökelpoiset materiaalit voidaan laittaa vaikkapa myyntiin internetiin. Omakotitalon materiaalitehokkuuteen vaikutetaan työmaan toimilla. Jätemäärien vähentyessä säästetään

sekä jätemaksuissa että jätteiden käsittelyyn kuluvassa työajassa. Materiaalihukan määrään voidaan vaikuttaa suunnittelussa tehtävillä valinnoilla ja mitoituksilla. Rakennusmateriaali tulee myös varastoida suojaan niin, että tavarat eivät pääse pilaantumaan, esimerkiksi kastumaan työmaalla. Sateelle ja lämpötilan muutoksille altistuminen voi aiheuttaa rakennusmateriaalien pilaantumista käyttökelvottomiksi. Rakennusalalla on alettua puhua rakentamisen kuivaketjusta, mikä tarkoittaa sitä, että hanke toteutetaan alusta loppuun säältä suojassa niin, että rakennusmateriaalit ja rakenteet eivät pääse kastumaan hankkeen missään vaiheessa. SAMKissa päättyi keväällä 2015 EU-rahoitteinen Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa MarakeS -hanke, jossa levitettiin materiaalitehokkaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa.

ASIANTUNTIJANA Mari Uusitorppa, lehtori, DI

VESI- JA MERIYHTEISTYÖ

Lounaisrannikon meriteollisuus nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä

Ruuan ja veden turvallisuus ovat laivalla ratkaisevan tärkeitä miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuuden imagolle. Selvityksen tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle.

Minna Keinänen-Toivola

atakunta ja Varsinais-Suomi eli Lounaisrannikko on suomalaisen meriteollisuuden ja merellisen liiketoiminnan tärkein keskittymä. Teollisuudenala on erittäin kilpailtu maailmanlaajuisesti, joten kilpailijoista poikkeavat teknologiset ratkaisut ovat keskeinen tekijä yritysten menestykselle. Laivoissa ja offshore-rakenteissa on useita eri vesijärjestelmiä erilaatuisine vesineen (esimerkiksi juomavesi ja prosessivesi). Vesijärjestelmissä on paljon erilaisia komponentteja ja laitteistoja, joiden kestävyyteen vesi vaikuttaa. Laivaan vesi otetaan joko satamasta tai valmistetaan merivedestä. Juomaveden ketjussa laivalle otettavasta vedestä käyttäjälle on monia vaiheita, jotka voivat vaarantaa juomaveden turvallisuuden. Ruuan ja veden turvallisuus on ratkaisevan tärkeää miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuuden imagolle. Saastunut vesi tai ruoka voi vaarantaa sekä miehistön että laivamatkustajien terveyden heikentäen samalla laivayhtiön imagoa ja erityisesti jopa merenkulun turvallisuutta ja meriympäristön suojelua. Laivalla ja offshore-järjestelmissä ihmiset ovat pakkautuneet suhteellisen pieneen tilaan, jolloin taudit, kuten norovirus leviävät helposti ihmiseltä toiselle aiheuttaen myös laivan operoinnin ongelmia miehistön sairastuessa. Laivojen vesijärjestelmien ja sisätilojen suunnitteluun, rakentamiseen, asentamiseen ja operointiin asetetaan haasteita monelta taholta. Muuttuva lainsäädäntö sekä viranomaisten ja muiden tahojen antama ohjeistus asettaa raamit toiminnalle. Lisäksi tilaaja voi vaatia käyttämään tiettyjä materiaaleja tai menetelmiä, jotka on toteutettava käytettävissä olevassa rajallisessa tilassa. Alan kirjallisuudesta, ohjeistuksesta ja vesijärjestelmien teknisestä tasosta sekä kotimaisen yrityskentän näkemyksistä tehdään SAMKin Energia ja rakentami-

nen- ja Logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueiden yhteinen selvitys, jonka tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle. Satakunnassa, erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, on laajaa osaamista ja tietämystä niin meriteollisuudesta, vedestä kuin hygieniasta. Satakuntalainen osaaminen ja teknologiset mahdollistavat alueen kehittymisen kansainväliseksi huippuosaamiskeskittymäksi.

ASIANTUNTIJOINA Merja Ahonen, erikoistutkija, FT, Minna Keinänen-Toivola, projektipäällikkö, FT ja Heikki Koivisto, hankepäällikkö, merikapteeni

TERVEYS

Verkostako tukea

diabeteksen omahoitoon Satakunnan alueella kehitetään toimintamallia diabeetikon omahoitoon. Tarvetta selvästi on.

iabetesta sairastavien määrä kasvaa ja diabeteksen kustannukset lisääntyvät. Hoitotulokset junnaavat kaukana käypä hoito -suosituksen tavoitteista, ja vain joka neljäs diabetesta sairastava on saanut hoitosuunnitelman. Omahoitoon kannustetaan yksipuolisesti ja tietoverkkojen hyödyntäminen ohjauksessa on vähäistä. Yhteensä yli puoli miljoonaa eli 10 prosenttia suomalaisista sairastaa diabetesta. Tyypin 1 diabeetikoita on noin 50 000. Tyypin 2 diabetes on todettu 250 000 henkilöllä ja lähes saman verran on tietämättään sairastavia tai diabetesriskissä olevia henkilöitä. Diabeetikoiden määrän ennustetaan lisääntyvän jopa 70 prosenttia seuraavien 15 vuoden aikana. Suomessa diabetes ja erityisesti siihen liittyvät komplikaatiot aiheuttavat vuosittain vähintään 3 miljardin euron kustannukset. Diabeteksen hoidon taloudelliset haasteet aiheuttavat merkittäviä paineita yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Nykypotilas ei välttämättä halua matkustaa sairaalaan kuulemaan ja saamaan ohjausta, vaan hän haluaa itse etsiä tietoa internetistä ja saada vertaistukea keskustelupalstoilla. Digitaaliset kanavat ja sosiaalinen media tarjoavat uuden tiedonhakuväylän ja ovat tehneet potilaista aikaisempaa valveutuneempia. Lisääntynyt tiedonhaku verkkokanavista haastaa ammattimaisen ohjauksen myös diabeteksen hoidossa. Keskustelupalstojen lisäksi verkossa tulee tarjota hoitohenkilökunnan tuottamaa tutkimusnäyttöön perustuvaa ohjaamista. Vain näyttöön pohjautuvalla tiedolla diabeetikko voi tehdä omahoitoaan tukevia ratkaisuja ja niissä ammattihenkilöstö voi häntä tukea. Olennaisen tärkeää hoidonohjauksessa on kuitenkin myös henkilöstön ja diabeetikoiden välinen vuorovaikutus, tapahtuipa se sitten kasvokkain tai sähköisten viestimien avulla.

Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella pilotoidaan syksyllä 2015 Diabetesliiton, Aivoliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeessa tuotettuja D-opiston verkkokursseja diabetesta sairastaville. Verkko-ohjauskurssien pilotointiin osallistuvat alueen diabeteshoitajat ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat. Saadut kokemukset arvioidaan ja tuotetaan malli diabeetikon verkko-ohjaamisen yhteistoteuttamisesta järjestön, terveydenhuollon organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun kesken. Tavoitteena on kehittää alueellisia diabeteshoidon palveluja ja diabetesosaamista sekä liittää verkko-ohjaus pysyväksi toiminnaksi diabeteksen hoitoketjuun. Verkko-ohjauksen toimintamallin kehittäminen liittyy SAMKin hoitotyön lehtorin työelämävaihtoon. Vaihdon tarkoituksena on verkostoituminen ja yhteistyön tiivistyminen Diabetesliiton ja sen yhdistysten, ammattikorkeakoulujen sekä alueen terveydenhuollon organisaatioiden toimijoiden välillä. Työelämävaihdon rahoittaa SAMKin ja Turun ammattikorkeakoulun liittouman (CoastAL) kolmiloikalla vaihtovirtaa -hanke. Päätavoitteena työelämäloikassa on yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen syntyminen organisaatioiden kesken.

ASIANTUNTIJANA Seija Olli, lehtori, TtT

ASIAKASPALVELU

Asiakkaalla enemmän valtaa kuin koskaan Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille kuilun siitä, miten asiakaskohtaamisessa tulisi toimia.

oko asiakaskokemus on erilainen kuin kymmenen vuotta sitten: nettikauppa ja sosiaalinen media ovat muokanneet asiakkaan tapaa ostaa ja kuluttaa. Tämän vuoksi asiakas arvostaa nyt yrityksen toiminnassa eri asioita kuin aikaisemmin. Suhtautuminen asiakkaaseen ei voi enää olla yritysja tuotelähtöistä. Yritys ei voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas kuluttaessaan palvelun saa. Asiakas tulee ymmärtää aktiiviseksi ja vuorovaikuttavaksi osapuoleksi, joka on mukana yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Siksi nykyisin puhutaan yhä laajemmin asiakaskeskeisestä liiketoimintalogiikasta. Tällöin ei yksistään palvelun, vaan myös asiakkaan aikomusten sekä näitä seuraavien toimintojen ja kokonaisvaltaisten kokemusten tulisi olla yritysten toiminnan keskiössä. Asiakaskokemusten hallinnassa yrityksen tavoitteena tulisikin olla se, että ymmärretään asiakkaan polkua ja sitä, mitä asiakas ajattelee yrityksen toiminnasta ollessaan vuorovaikutuksessa sen kanssa. Toisin sanoen yrityksen tulisi tarkastella, mitä asiakas tekee, mitä hän haluaisi tehdä sekä miten yrityksen palvelu sopii tähän asiakkaan maailmaan. Yrityksen tulisi tukea asiakkaan toimintaa sekä prosesseja. Tämän edistämiseksi tarvitaan dialogia: ongelmien ja mahdollisuuksien tarkastelua yhdessä. Asiakkaalle kokemus ei myöskään ole erillinen episodi, vaan yksi tapahtuma hänen maailmassaan. Asiakkaan kokonaisvaltainen kokemus alkaa siten kauan ennen ja loppuu kauan jälkeen yksittäisen asiakaskohtaamisen. Tämän vuoksi yrityksen tulisi nähdä asiakaskohtaaminen eri kanavien kokonaisuutena, jotka tuottavat yhdessä saumattoman asiakaskokemuksen. Kaikissa kanavissa saadut kokemukset yhdessä vaikuttavat siihen kuvaan, minkä asiakas muodostaa yrityksestä. Toiminnan kasvokkaisessa kohtaamisessa, puhelinpalvelussa sekä säh-

köisissä kanavissa tulisi olla tasalaatuista ja kanavien toiminta tarkkaan koordinoitua. Asiakas ei enää välttämättä edes erota näitä kanavia toisistaan, vaikka yritys näin tekee. Asiakkaalla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toimintaansa asiakkaan näkökulmasta sekä osallistettava asiakas mukaan kehitykseen. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa. Kysymys kuulukin: pyritäänkö yrityksissä ymmärtämään järjestelmällisesti näitä kokemuksia vai toivotaanko vain parasta?

SAMKissa alkaa syksyllä 2016 uusi, palvelutoimialoilla toimiville asiantuntijoille suunnattu ylemmän AMK-tutkinnon suuntautuminen, joka painottuu asiakasosaamiseen.

ASIANTUNTIJANA Sanna-Mari Renfors, tiimivastaava, FT

OPTIMOINTI

Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä. Miten niin?

askennallisella älykkyydellä (computational intelligence) tarkoitetaan luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä, esimerkkeinä geneettiset algoritmit, muurahaisalgoritmit ja harmoninen etsintä. Laskennallisen älykkyyden menetelmät ovat erityisen käyttökelpoisia vaativien käytännön optimointiongelmien ratkaisemisessa. Yhä useampien toiminnanohjaukseen liittyvien ongelmien manuaalinen tai Excel-pohjainen ratkaiseminen on tullut käytännössä mahdottomaksi, mikäli halutaan löytää hyviä ratkaisuja. Esimerkkejä tällaisista optimointikohteista ovat • työvoiman hallinta • tuotantolinjat • tuotantoprosessit • kuljetukset • pakkaaminen • varastonhallinta • lukujärjestykset • ammattilaisliigojen sarjaohjelmat. Jääkiekon SM-liigan sarjaohjelman optimoinnissa tehtävänä on määritellä, mikä joukkue pelaa mitäkin joukkuetta vastaan minäkin päivänä ja kumpi joukkueista pelaa kotona. Jääkiekkoa seuraavien parissa ihmetystä herättää, miksi • ei pelata vuoroin kotona ja vieraissa • kaikki eivät pelaa joka pelipäivä • toisilla on pelattuna enemmän pelejä kuin toisilla • Ässät ja Lukko eivät pelaa aina lauantaisin vastakkaisin. Jääkiekon sarjaohjelman tekeminen ei ole ihan helppo tehtävä. Liigassa on yhteensä viisitoista joukkuetta, joille voidaan tehdä tuhat miljardia miljardia miljardia (1030) erilaista single round robin (jokainen jokaista vastaan yhden kerran) -sarjaohjelmaa. Maailman tehokkaimmalla supertietokoneella menisi näistä parhaan

vaihtoehdon valitsemiseen miljoonia vuosia. Mutta – liigassa pelataankin jokainen jokaista vastaan neljä kertaa plus vielä kasa lisäpelejä, jolloin ongelman vaikeustaso nousee vielä dramaattisesti. Ässät, Lukko ja muut joukkueet tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevä sarjaohjelma saadaan tehtyä. Henkilöstövaltaisissa organisaatioissa on operatiivisen työvoiman hallintaprosessissa varsin usein puutteita, jolloin kustannustehokkuuden saavuttaminen nykyvälineillä on lähes mahdotonta. Esimerkkejä tällaisista puutteista ovat tulevaisuuden työvoimatarpeiden huono ennakointi, jatkuva yli- tai aliresursointi, riittämätön työntekijöiden toiveiden huomiointi, päivittäisen töiden järjestelyn kontrolloimattomuus ja tehottomuus sekä johdon reaaliaikaisten työvälineiden puuttuminen. Henkilöstön työvuorojen optimointi on matemaattisena ongelmana samaa vaikeustasoa kuin sarjaohjelman tekeminen. Tutkimusten mukaan työvoiman hallinnan optimoinnilla on mahdollista saavuttaa keskimäärin viiden prosentin kustannussäästöt verrattuna manuaaliseen työvoiman hallintaan. Lisäksi työntekijöiden toiveiden parempi huomioiminen ja tasapuolinen kohtelu voivat vähentää sairauspoissaoloja yhden prosenttiyksikön verran eli toimialasta riippuen jopa 25 prosenttia. Esimerkkitapauksena Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on Suomen johtavaa laskennallisen älykkyyden tutkimusta. Kerromme käytännön kokemuksistamme sarjaohjelmien ja työvuorojen parissa. ASIANTUNTIJOINA Cimmo Nurmi, vararehtori, FT ja Jari Kyngäs, yliopettaja, FT

MATKAILULIIKETOIMINTA

Satakunnan ammattikorkeakoulu

maaseutumatkailun veturina On arvioitu, että Satakunnassa on välittömiä matkailuyrityksiä vain 250. Matkailu kuitenkin kiinnostaa oletettua useampia yrittäjiä. Maaseutumatkailun uutiskirje on lähetetty yli 600 osoitteeseen.

atakunnan maaseutumatkailusta on puuttunut maaseutumatkailun kehittämisen vetäjä. Maaseutumatkailun koordinointihankkeella vastattiin siihen haasteeseen. Hankkeen aikana Satakunnan ammattikorkeakoulu otti maaseutumatkailun kehittäjän roolin maakunnassa. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke on toiminut Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelman yhtenä keskeisimpänä toteuttajana. Suunnitelma painottaa yritysyhteistyötä sekä myynnin, markkinoinnin ja osaamisen kehittämistä matkailuelinkeinon edistämiseksi maakunnassa. Näitä edistettiin maakunnassa koordinointihankkeessa. Tämän lisäksi hanke oli tiedottamisen väline matkailun valtakunnallisten strategioiden ja satakuntalaisten maaseutumatkailutoimijoiden välillä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaseutumatkailuyritysten ammattimaista tuotetarjontaa ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä. Hankkeen tilaisuuksissa oli mukana lähes 150 matkailuyrittäjää ja tuotteistamistyöpajoissa tuotettiin 21 uutta, innovatiivista Satakunnan maaseutumatkailuyrittäjien tuotepakettia. Muita maaseutumatkailun toimijoita tavoitettiin hankkeen aikana reilusti yli 50. Hankkeen toiminnasta tiedotettiin uutiskirjeellä, sähköpostitse, hankkeen nettisivujen ja facebook-sivujen kautta (”satamatkaamaalle”). Nettisivuilla ylläpidettiin myös Satakunnan matkailun tapahtumakalenteria. Hankkeen aikana lähetettiin seitsemän maaseutumatkailun uutiskirjettä, joissa maaseutumatkailun toimijat saivat tiedottaa toiminnastaan. Uutiskirje koettiin hyväksi tavaksi viestiä niin maakunnan kuin valtakunnankin kehittämistoimenpiteistä ja tulevista maaseutumatkailuun liittyvistä suunnitelmista. Hankepalautteessa saimme toiveita, että vastaa-

vaa uutiskirjettä jatkettaisiin myös tulevaisuudessa. Kirje lähtee tällä hetkellä yli 600 osoitteeseen: yrittäjille, kuntatoimijoille ja muille matkailutoimijoille. Työpajojen ja opiskelijayhteistyön tuloksena syntyi syksyn 2014 aikana yli kaksikymmentä uutta yhteistyötuotetta Satakunnan matkailumarkkinoille. Hankkeeseen osallistuneet maaseutumatkailuyrittäjät edustavat laajasti kaikkia matkailun osa-alueita: ruoka-, majoitus-, elämys- ja ohjelmapalveluita. Niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehittämisohjelmien mukaan maaseutumatkailuun liitetyt luonto-, hyvinvointi- ja ruokamatkailu kasvavat tulevaisuudessa. Nämä teemat tulisi vahvasti huomioida maaseutumatkailun kehittämisessä Satakunnassa. Satakunta on esimerkiksi yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia ja uskon, että tulevaisuudessa uutta liiketoimintaa tulee syntymään juuri ruokamatkailuun. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen aikana erilaiset verkostot ovat jo alkaneet muotoutua. Työtä pitää jatkaa. SAMKin matkailun tutkimusryhmä haluaa myös jatkossa olla kehittämässä maaseutumatkailua eteenpäin maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti sekä valtakunnallisesti. Maaseutumatkailun koordinointihanketta rahoittivat Maaseuturahasto ja Satakunnan ELY-keskus.

ASIANTUNTIJANA Soile Vahela, projektipäällikkö, restonomi (AMK)

TULE JATKAMAAN TAI ALOITTAMAAN YHTEISTYÖTÄ KANSSAMME. NÄHDÄÄN SAMK SUMMITISSA!

Koko kampus

on oppimisympäristö TEKSTI: Hanna Valtokivi

oriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus suunnitellaan kokonaisuudessaan ajanmukaiseksi oppimisympäristöksi. Myös uuden kampuksen laboratoriot suunnitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiskelijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien. Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä, mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langattomia järjestelmiä. Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii sekä aurinkosähkön että aurinkolämmön testiympäristönä. Kampus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa. Kampuksesta tehdään esteetön. Se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen – kuten riittävinä tietoina nettisivuilla – että paikan päällä. Kampukselle tulee myös uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila. Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiikki- ja urheilutapahtumia. Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuksineen.

Summit-päivän avaa rehtori Juha Kämäri kampus-alustuksella.

SAMKIN TUTKIMUSRYHMÄT Automaatio Ekologinen asuminen ja energiatehokkuus Esteettömyys ja saavutettavuus Hyvinvointia edistävä teknologia Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta Innovaatiot Kliininen hoitotyö Lasten ja nuorten hyvinvointi Logistiikka Matkailuliiketoiminta Meriliiketoiminta Mielenterveys Osallisuus ja hyvinvointi Sisäympäristö Tietoliikenneverkot ja palvelut

KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ: Nadja Eckhardt nadja.eckhardt@samk.fi puh. 044 710 3163

ILMOITTAUDU SUMMITIIN OSOITTEESSA

summit.samk.fi 15

SAMK

OHJELMA

Torstai 21.8.2015

Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedepuiston kampus, Tiedepuisto 3, Pori

8.30–9.10

KAHVIT AGORALLA

8.40–9.10

PÄIVÄN AVAUS Avaussanat – vararehtori Cimmo Nurmi SAMK-kampus Pori – toimitusjohtaja, rehtori Juha Kämäri

9.15–9.55

VIHREÄ

10.00–10.40

KELTAINEN

10.45–11.25

PUNAINEN

11.30–12.25

LOUNAS

12.30–13.10

SININEN

13.15–13.55

TURKOOSI

14.00–14.40

VALKOINEN

14.45–15.15

PÄÄTÖSKAHVIT AGORALLA

Yhteensä 31 esitystä ajankohtaisista aiheista. Esitykset on aikataulutettu kuuteen ryhmään (eriväriset sessiot), joista jokaisessa on valittavissa vähintään viisi esitystä.

Katso tarkka ohjelma ja ilmoittaudu osoitteesta

summit.samk.fi