Agora 1/2016 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

IN ENGLISH

1 | 2016

OPINNOT ALKAVAT SYKSYLLÄ

ELÄINFYSIOTERAPIA SAMKILAINEN KASVO

Tohtoriksi väitelleen alumnin tarina

Ilkka Ala-Luopa, mitalimies

+ AGORA IONAL INTERNAT ISSUE SPECIAL H L G IN EN IS

SOMEBODY

Kehotietoisuus auttaa nuorta arjessa

HYVINVOINTITEKNOLOGIA:

Teknologialla tuetaan toimintakykyä ja itsenäisyyttä

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

EI IHAN SATTUMANKAUPPAA Sattuma – tai näennäinen sattuma, miten

sitten? Miksi sitä tehdään? Mitä tehdään

kukin sen näkee – voi viedä uskomattomalla

parhaillaan? Mitä jo on teht y ja saatu

tavalla kohti omaa intohimoa ja elämänteh-

aikaan – ja miten siihen pääsee mukaan,

tävää. Kirjoitin lehteen jutun fysioterapian

vieläkö voi osallistua? Ja kyllä sielläkin on

alumnistamme, joka opiskeli eläinfysiote-

tietysti kasvot: kuka tekee, kenen kanssa

rapeutiksi ja väitteli alalta viime vuonna en-

ja kenen hyödyksi? SomeBody esimerkiksi

simmäisenä fysioterapeuttina Suomessa. Se

kohentaa nuorten itsetuntemusta. HYVÄKSI

on erityinen tapaus, jollaisia on hieno välillä

testaa teknologiaa, joka helpottaa muun

nostaa esiin. Heli Hyytiäinen kertoo huoman-

muassa liikuntarajoitteisten arkea. Niistäkin

neensa aikoinaan SAMKin englanninkielisen

enemmän sisäsivuilla. SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS 2016

fysioterapian haun sattumalta. SAMKista tai

IN ENGLISH

Porista hän ei tiennyt mitään, mutta haki ja

Nyt käsissäsi on iso paketti, myös laaja eng-

pääsi sisään – eikä ole katunut.

lanninkielinen numeromme. Sen teimme eri-

INTERNATIONAL

tyisesti ulkomaisia kumppaneitamme ajatelOlen taas sitä mieltä, että lehti on täyn-

len – katso, mitä uutta löydät sieltä itse. Ota

nä kiinnostavia aiheita. Rauta nousee, kun

hetki aikaa ja rentoudu lukien.

kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Ilkka Ala-Luopa avaa uuden samkilainen kas-

Lupasin Agoran uudistuvan jo tähän nume-

vo -juttusarjan. Sarjassa jututetaan SAMKin

roon. Uudistimme kuitenkin uudistusta. Ago-

opiskelijoita ja henkilökuntaa.

ra ilmestyy tänä vuonna kahdesti, seuraavan kerran lokakuussa. Ensi vuoteen panostam-

Jälleen puhutaan paljon hankkeista,

me kehittämällä nettilehteä. Ehkä teemme

k u i n k a s m u u te n. N ii s s ä o n a i n a s a m a

myös pari painettua numeroa. Kerro meille

haaste: miten puhutaan kiinnostavasti itse

mielipiteesi lukijana. Suoraan minulle tai

asiasta? Meillä on tällainen hanke – mitä

osoitteeseen agora@samk.fi.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0)2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen Hanna Valtokivi Katri Väkiparta

| AGORA 1/2016

KANNEN KUVA COVER PHOTO Katri Väkiparta PAINOPAIKKA PRINT Eura Print Oy PAINOS CIRCULATION 3 500 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

HILL lear ning wherever you are

WATER CHINA CURRICULA

Perspectives to Exchanges

TRAINING PACKAGES

Ä LIIT TEEN AGOR A IONAL INTERNAT

Students, companies and everybody gain knowledge about solar energy

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Lokakuussa 2016 / in October 2016 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

1/16

17 10

12 8 4 5

PUHEENVUORO Maailman paras korkeakoululaitos

SAMKILAINEN KASVO ”Helpottaa elämää, kun on fyysistä voimaa”

TUOTEKEHITYSPAJA Mistä on monialaiset projektit tehty?

ALUMNI & OPE Eläinfysioterapian ekspertti – opintopolku ft:stä FT:ksi

Fysioterapiaa eläimille

INNOVAATIOVERKOSTO Hyvinvointia ja elämänlaatua teknologian keinoin

12 14 15 16 17

SOMEBODY Keho ja mieli kulkevat samaa matkaa

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

LIITTEENÄ ENGLANNINKIELINEN AGORA INTERNATIONAL

PALVELUT Asiakkaan vaatimukset muuttuneet ALUMNIKOLUMNI Oman osaamisen huoltosopimus VINKKI Kodin esteettömyydestä hyötyvät kaikki KANSAINVÄLISYYS Harjoittelija tuo työhön palan omaa kulttuuriaan

AGORA 1/2016

PUHEENVUORO

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

MAAILMAN PARAS KORKEAKOULULAITOS Korkeakoulukenttä alkoi itse hakea

nykyistä pienempi määrä yliopistoja.

erikoistuvista yksiköistä koostuva,

suuntaa Tampereelta lokakuussa

Uudistus ei hänen mukaansa kuiten-

uudistumiseen k ykenevä tehokas

2014, jolloin kolme korkeakoulua il-

kaan lähde yliopistojen sisältä.

korkeakoulukokonaisuus. On selvää,

moitti aikeestaan synnyttää Tampe-

että opetus- ja kulttuuriministeriöllä

reelle uudenlainen kansainvälisesti

on oltava keskeinen rooli tämän ko-

arvostettu, monialainen yliopisto.

konaisuuden kehittymisen mahdol-

Tampere3:ksi nimetty prosessi nou-

listajana.

si valtiovallan viralliseksi hankkeeksi tämän vuoden tammikuussa, kun

Korkeakoulujen rakenteiden uudis-

opetus- ja kulttuuriministeriö päätti

tamisessa tarvitaan varmasti kor-

perustaa työryhmät valmistelemaan uutta yliopistokonsernia. Tampere3-prosessin rinnalla ja innoittamana vastaava yliopistojen ja

Fuusiot ja korkeakoulujen lukumäärä eivät saa olla ainoita ajavia voimia.

ammattikorkeakoulujen rajoja rikkova

olla ainoita ajavia voimia. Tarvitaan laadullista ja rohkeaa alueellista tarkastelua, jossa tehtäviä voidaan sokorkeakoulusektorilta toiselle. Uusia

tokaupungeissa, joista pisimmällä

Ammattikorkeakoulujen näkökulman

korkeakoulukokonaisuuksia syntyy

ollaan Lappeenrannassa. On selvää,

toi keskusteluun Ammattikorkeakou-

parhaiten työnjaon ja uudenlaisten

että kaikissa yliopistokaupungeis-

lujen rehtorineuvosto Arene, jonka

yhteistyörakenteiden tuloksina.

sa käydään vilkasta keskustelua ja

rakenteellisen kehittämisen raport-

useissa jopa valmistelua uudenlaisten

tia olin itsekin mukana laatimassa.

Tulevaisuuden korkeakoululaitos

yliopistokonsernien muodostamisek-

Raportti suosittelee korkeakoulupo-

tulee varmasti sisältämään piirtei-

si.

litiikan visioksi maailman parhaan

tä ammattikorkeakoulusta, joka on

korkeakoululaitoksen kehittämistä

järjestelmänä osoittautunut onnistu-

Prosessin edetessä vaatimukset

Suomeen. Visiossa ei siis kehitettäi-

neeksi. Ammattikorkeakoulu tuottaa

valtiovallan ohjaavien toimien pe-

si vain yksittäisiä maailmanluokan

työelämälähtöisesti ja kustannus-

rään ovat kasvaneet. Esimerkiksi

yliopistoja vaan keskityttäisiin koko

tehokkaasti alueen tarpeen mukaisia

yliopistorehtorit Jukka Mönkkönen

korkeakoulukentän tasapainoiseen

osaajia, jotka työllistyvät hyvin. Tästä

ja Jukka Kola ovat esittäneet keskit-

kehittämiseen.

lähtee myös SAMKin uuden strate-

tymistä muutaman maailmanluokan

| AGORA 1/2016

korkeakoulujen lukumäärä eivät saa

pien siirtää korkeakouluilta ja myös

prosessi on edennyt useissa yliopis-

keakoulufuusioita, mutta fuusiot ja

gian visio: Jokainen opiskelijamme

yliopiston kehittämiseen lähtökohta-

Maailman parhaan korkeakoululai-

työllistyy. Alueen tarpeiden mukaan

na korkeakoulukentän uudelleenjär-

toksen vision saavuttamiseksi kor-

profiloitu koulutus, laaja työelämäyh-

jestelyille. Vastikään kuoroon liittyi

keakoulujen työnjakoa on edelleen

teistyö ja yrittäjämäinen asenne luo-

Aalto-yliopiston hallituksen uusi pu-

selkeytettävä ja rakenteellista uudis-

vat opiskelijoille kaikki edellytykset

heenjohtaja Anne Brunila, jonka mu-

tamista jatkettava. Näin Suomeen voi

työllistyä.

kaan Suomelle riittäisi huomattavasti

syntyä alueellisesti kattava, erilaisista

INNOVAATIOVERKOSTO Teknologialla voidaan tukea toimintakykyä ja itsenäisyyttä monin tavoin, kertovat HYVÄKSI-hankkeen Niina Holappa ja Sari Merilampi.

Hyvinvointia ja elämänlaatua TEKNOLOGIAN KEINOIN TEKSTI: Mirka Leino | KUVAT: Katri Väkiparta, Pauli Valo & Saija Mustaniemi

Selvät kalenterimerkinnät, kuntouttavaa mobiilimaalausta ja uutistenlukua kehon liikkein. HYVÄKSI-verkosto virittää teknologiapilotteja arkeen.

Innovaatioverkostolla on teknologiapilotteja todella moneen tarpeeseen, eri ikäisille ja eri kykyisille. Juuri nyt kehitetään muun muassa kosketusnäytöllä toimivaa interaktiivista kalenteria henkilöille, joilla on ongelmia kommunikoinnissa. Kalenterin käyttöliittymä ja näkymät suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Sovelluksessa käytetään apuna selkeitä kuvakkeita ja puheominaisuutta. Myös tapahtumien syöttäminen kalenteriin on tehty helpoksi.

Tukee itsenäistä toimintaa Kuntoutujille teknologian kehittämisessä ensisijaisen tärkeää on teknologian sovittaminen yksilöllisen tarpeen ja toimintakyvyn mukaisesti. – Esimerkiksi moniraajahalvaantunei l le void aa n keh it tää monen la isia itsenäisy yttä ja osa l l isuutta tukevia ratkaisuja, jotka perustuvat silmän tai pään l iikkeisiin, selventää HY VÄKSIhankkeen projektipäällikkö Sari Merilampi.

AGORA 1/2016

Mobiilimaalausta, jossa huomioidaan kuntoutujan toimintakyky. Tasapainolautaan piilotettu anturointi välittää tasapainolaudan liikkeet maalaussovellukselle.

Hankkeen ensimmäinen tähän liittyvä sovel lus on uutistenlukuohjelma, joka on kehitteillä SAMKissa. Toinen mielenk iintoinen kehit yscase ku ntoutusmaailmasta on mobiilimaalaus, jossa kehon l i i k kei l lä mobi i l itek nolog iaa hyödy ntäen ”maa lataa n” sei n i i n ta i mihin tahansa projisoituja taideteoksia. Tasapainolautaan piilotettu anturointi välittää tasapainolaudan liikkeet maalaussovellukselle. – Vaikeimmin vammautuneille maalaamiseen voidaan käyttää kevyttä matkapuhelinta tai vaikkapa ohjaamiseen suunniteltua päähän kiinnitettävää ohjainta, kertoo Merilampi. Kehitteillä on myös muiden mobiilisovellusten ohjaamiseen soveltuvaa puettavaa anturiteknologiaa. Pelillisillä teknologiaratkaisuilla voidaan tukea esimerkiksi erityisryhmien ulkoilua.

| AGORA 1/2016

Vaikeimmin vammautuneille maalaamiseen voidaan käyttää kevyttä matkapuhelinta. Teknologialla voidaan tukea toimintakykyä ja itsenäisyyttä monin tavoin, myös oppia uusia tietoja ja taitoja. Esimerkiksi Porin perusturvassa on pilotoitu First Link Oy:n helppokäyttöistä tablettikioskia osana kehitysvammaisten päivätoimintaa. – Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa Stella Kotipalvelut Oy:n paikan-

tavalla turvarannekkeella voitiin mahdollistaa Antinkartanon kuntoutuskeskuksen asiakkaille itsenäistä ulkoilua ja lisätä henkilökunnan työturvallisuutta. Pieni piiri Oy:n kuvapuhelimen avulla puolestaan voitiin tukea asiakkaiden itsenäisyyttä ja toimintakykyä tukiasumisessa Porin Peräsimentiellä, toteaa Prizztech Oy:n projektipäällikkö Niina Holappa teknologioiden hyödyistä.

Yksilöllistää palvelua ja lisää turvallisuutta – Erilaiset tunnisteteknologiat auttavat erityisesti kommunikaatiovaikeuksista kärsiviä yksilöllisen palvelun saavuttamisessa. Myös potilasturvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä pystytään vähentämään, kun muun muassa allergiat ja diagnosoidut sairaudet voidaan tarkistaa mukana kulkevasta tunnisteesta matkapuhelimella muutamassa sekunnissa, havainnollistaa Merilampi.

Nopeasti kehittyvällä 3D-teknologialla on monia mahdollisuuksia terveydenhuollon ja hyvinvoinnin sovellutuksissa. SAMK tutkii kuvannetun ja tulostetun mittatarkan pään soveltuvuutta magneettihoitolaitteen kalibrointiin ja laitteen käytön opettamiseen. Case tarjoaa tieteellisessä mielessä maailman mittakaavassakin mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Kuvassa 3D-teknologiaa hyödyntämällä kuvannettu ja tulostettu mittatarkka pää pienoiskoossa ja reaalikoossa.

Myös kotihoidon toimintatapoja voidaan kehittää teknologian avustamana. – Ikäihmisten, omaisten ja kotihoidon välistä yhteydenpitoa on voitu parantaa muun muassa Suomen Kotihoitotekniikka Oy:n KOHOTE ja SE Innovations Oy:n SeniorSome-palveluilla. Ciegus Oy:n LääkeTabletilla on voitu puolestaan nopeuttaa lääketietojen tarkistamista hoitotyössä, listaa Holappa muutamia yhteistyökumppaneita. Yritysten kanssa toteutettujen pilottien lisäksi hankkeessa luodaan hyvinvointiteknologian innovaatiotoiminnan verkostoa sekä uusia tapoja verkoston osapuolten yhteistyöhön. Verkosto koostuu teknologian kehittäjistä, kehitys- ja testausympäristöistä, teknologian käyttäjistä sekä muista yhteistyötahoista. ■

HYVÄKSI-HANKE

KIINNOSTUITKO?

HYVÄKSI-hankkeessa edistetään toimintakykyä ja hyvinvointia kehittämällä hyvinvointiteknologian palveluja.

Kiinnostuitko toimimaan osana HYVÄKSI-verkostoa?

Hankkeen pidempi nimi kuvaa, mistä on kyse: Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto – satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla. Hankkeesta vastaavat SAMK ja Prizztech Oy. Hankkeessa pilotoidaan täysin uusia sovelluksia ja testataan kaupallista teknologiaa.

Ota yhteyttä: Satakunnan ammattikorkeakoulu Sari Merilampi, HYVÄKSI-projektipäällikkö sari.merilampi@samk.fi 044 710 3171 www.samk.fi/hankkeet/hyvaksi Prizztech Oy Niina Holappa niina.holappa@prizz.fi 044 710 5455 www.prizz.fi/hyvaksi

Rahoitus: Satakuntaliitto (EAKR), SAMK ja Porin seudun kunnat.

AGORA 1/2016

”Helpottaa elämää, kun on fyysistä voimaa” TEKSTI & KUVA: Hanna Valtokivi

Porin kampuksen käytävillä astelee opiskelija ja mitalimies, jonka puntti ei tutise raskaiden laitteiden ja työkalujen keskellä. Konetekniikan insinööriksi valmistuva Ilkka Ala-Luopa pitää itsensä iskussa painonnoston ja voimanoston avulla. Viime vuosi oli urheilun osalta erityisen hyvä: voimanoston SM-kultaa, EM-kultaa, kyykyn MM-pronssia, painonnoston junioreiden SM-pronssi ja sokerina pohjalla voimanoston junioreiden SM-kulta. 23-vuotias mies on ehtinyt saavuttaa paljon, varsinkin kun harrastuksen alkukipinä oli kunnon kohottaminen. – Saliharjoittelun aloitin 14-vuotiaana ja voimaharjoittelu tuli kuvioihin lukioaikana. 2012 olivat ensimmäiset voimanostokisat ja sen jälkeen armeija ja opintojen aloittaminen. Kisaaminen alkoi uudelleen vuonna 2014, Ilkka kertoo. Hän uskoo, että hyvä fyysinen kunto ja voima auttavat pärjäämään elämässä ja työssä. – Ammattilaiseksi ei Suomessa ole mahdollisuuksia. Harrastamalla pysyy pilke silmäkulmassa. Tavoitteena on, että pystyisi harrastamaan lajia mahdollisimman pitkään. Harrastus on tuonut myös luottamustoimen. Ilkka toimii tänä vuonna kotikylän seuran, Merikarvian voimailijoiden, puheenjohtajana. Pohjoismaiden mestaruuskisat ja EM-kisat ovat tähtäimessä seuraavaksi. Ensi vuonna on edessä siirtyminen 23-vuotiaista avoimeen ikäluokkaan, mikä tietää myös valintaa: päälajin muuttumista painonnostoon. Opiskelun ja harrastuksen yhdistäminen ei ole tuottanut ongelmia. Ilkka tähtää insinöörinä erityisesti kenttä- ja kunnossapitotöihin, niitä hän on tehnyt myös työharjoittelussa. – Tehdastyöt kiinnostavat, ei toimistohommat ja paikallaan istuminen. Siellä näen tulevaisuuteni, kunnossapitotöissä ja työporukan esimiehenä. Ilkka on hankkinut työkokemusta harjoittelussa ja kesätöissä. Hän on ollut mukana SAMKin opiskeluprojekteissa, joissa on tehty niin sähköautoa kuin saunavaunuakin. Käsillä tekemistä on opiskelujen aikana riittänyt.

Ilkka Ala-Luopa

SAMKILAINEN KASVO Juttusarja alkaa. Uudessa sarjassa jututetaan SAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa.

PROJEKTI

TuotekehitysPaja

– mistä on monialaiset projektit tehty? TEKSTI: Niko Kandelin, tuotantotalouden yliopettaja & Teppo Lundell, liiketoimintaosaamisen lehtori

SELFIEKOLLAASI: Niko Kandelin

SAMKin ensimmäinen TuotekehitysPaja sulauttaa yhteen opiskelijoiden osaamisen monilta eri aloilta. Pajassa ratkaistaan elävän elämän ongelmia. TuotekehitysPajassa on startannut projekte-

man monialaisen tiimin ja käsin kosketeltavaa

Toimeksiantajat suhtautuvat projekteihin

ja laidasta laitaan. Toimeksiantajina toimivat

innostusta opiskelijoissa ja toimeksiantajissa.

kannustavasti ja avoimin mielin. – Opiskelijaryhmään valikoitui meille aivan

Biolan, Enersense, Eskimo Finland, Kokemäen kaupunki, Mannerheimin lastensuo-

STARTin jälkeen alkoi runsaan kahden viikon

unelmatiimi henkilöitä, joilla on koulutusta,

jeluliitto, Muottituote Group ja Satakunnan

mittainen hakuaika projekteihin (APPLY ).

kokemusta ja ideoita toimeksiannon eri osa-

ammattikorkeakoulu.

Hakuajan ja valintojen jälkeen pidettiin KICK

alueille sekä kaikilla jo käytännön kokemusta

OFF -päivä, jonka aikana seitsemän monia-

yritysten näkökulmasta ja tarpeista. Homma

Projektien aiheet vaihtelevat esimerkiksi Bio-

laisen opiskelijatiimin tehtävänä oli tutusta

on lähtenyt vauhdilla liikkeelle ja aivan oike-

lanin ympäristöteknisen laitteen etäohjauk-

toisiinsa ja lähteä hahmottelemaan projek-

aan suuntaan, toteaa Biolanin tuotekehitys-

seen keskittyvästä teknologiakeskeisestä ja

tien toteutusta ja siihen liittyviä vastuualuei-

johtaja Hannamaija Fontell.

fyysiseen tuotteeseen liittyvästä kehityspro-

ta. Tiimit raportoivat blogeissaan joka viikko

jektista Kokemäen kaupungin markkinointi-

projektien etenemisestä. Blogeja voi seurata

konseptin kehittämiseen.

www.tuotekehityspaja.fi-verkkosivun kautta.

Matkalle kohti maaliviivaa

Projekteihin liittyy aina omia haasteitaan.

Marraskuussa oli jännittävä päivä – aina-

yleensä mahdotonta välttyä, kun eritaustai-

kin muutamalle meistä. TuotekehitysPajan

set ja mahdollisesti toisilleen entuudestaan

käynnistävään tilaisuuteen eli STARTiin oli

tuntemattomat opiskelijat lähtevät yhdessä

kutsuttu Tiedepuiston kampukselle toimek-

työstämään uutta aihetta toimeksiantajan

siantajia eri puolilta Satakuntaa esittelemään

kanssa. Hyvä motivaatio ja aktiivinen kom-

yrityksensä ja projektinsa aiheesta kiinnos-

munikaatio auttavat haasteiden selättämi-

tuneille opiskelijoille.

sessä ja antavat arvokasta ja kasvattavaa

Yhteentörmäyksiltä ja aikatauluongelmilta on

kokemusta työelämään. Muottituote Group

26.11.2015 START-tilaisuus: toimeksiantajat esittelivät projektien aiheet 15.12.2015 APPLY: Hakuaika projekteihin päättyy 4.1.2016 KICK OFF: Koulutuspäivä opiskelijatiimeille kevät 2016 MAKING: projektien toteutus 21.4.2016 GRAND FINALE: tulosten esittely ja projektien päätös

Jokainen yritys kertoi oman kehitysideansa tai

Oy:n kehitysprojektin projektipäällikkönä

-tarpeensa. Esittelyjen jälkeen yleisöllä oli mah-

toimivan Pauliina Valtosen mukaan projek-

Vuoden 2017 TuotekehitysPajan suunnittelu

dollisuus jututtaa toimeksiantajia ja verkottua.

tin toteuttaminen on lisännyt itsevarmuutta

käynnistyy keväällä 2016, jolloin haetaan taas

Ensimmäinen kohtaaminen tuotti heti muuta-

ja kehittänyt tiimityöskentelytaitoja.

uusia toimeksiantajia ja projekteja. AGORA 1/2016

ALUMNI & OPE

HELI HYYTIÄINEN ›› kotoisin Vihdistä ›› fysioterapeutti (AMK), SAMK 2000 ›› Master of Science in Veterinary Physiotherapy, Royal Veterinary College 2012 ›› Filosofian tohtori pieneläinsairauksista, HY 2015 ›› Päätyöt: Tutkija, Yliopistollinen eläinsairaala, Hevoslääkärikeskus Hippomedi

Eläinfysioterapian ekspertti – opintopolku ft:stä FT:ksi TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Sanna Hyytiäinen

SAMKin alumni Heli Hyytiäinen väitteli Suomen ensimmäiseksi tohtoriksi eläinfysioterapiasta. Heli Hy ytiäinen oli niitä tyttöjä, joille eläinlääkärin työ oli se ainoa mahdollinen ammatti. Lukiossa hän huomasi, että matematiikka ei ehkä sittenkään ollut sujunut tarpeeksi hyvin, ja alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Välivuonna osui silmiin ilmoitus SAMKin englanninkielisistä fysioterapiaopinnoista. – Onneksi pääsin. En tiennyt mitään muuta SAMKista ja Porista. 10

| AGORA 1/2016

Oma ala löytyi

Tutkijana

– Enkä enää vaihtaisi! Minusta tämä on tietysti paljon kivempaa.

Fysioterapeutin opintojen jälkeen Heli teki tietoisia valintoja oman intohimonsa suuntaan: ensin uusiin eläinfysioterapeutin erikoistumisopintoihin Lahteen, sitten maisteriopintoihin Lontooseen. Lontoo oli tuolloin ainoa mahdollinen paikka – ja välttämätön, jotta pääsisi tekemään väitöskirjaa haluamallaan tavalla. Sen aineistoa hän oli alkanut kerätä jo ennen masterskoulutusta.

Sairaita eläimiä hoidetaan aina vain eläinlääkäreiden kanssa ja muulloinkin tehdään paljon yhteistyötä. Heli kehuu Suomen eläinlääkäreitä kuntoutusmyönteisiksi ja valveutuneiksi. – En ole koskaan kohdannut skismaa. On ihan hirveän hedelmällistä, että voi tehdä työtä moniammatillisessa tiimissä, siksi toimin klinikoilla. Työpaikkani ovat eläinfysioterapeutin unelmatyöpaikkoja.

Tuore maisteri aloitti heti jatko-opinnot Helsingin yliopiston eläinlääketieteel-

Eläinfysio terapeuttoi tera-

FYSIOTERAPIAA ELÄIMILLE

nut fysi on suoritta op) ja innon (210 peutin tutk taitoaan yt ammat ti täydentän oilla rapiaopinn eläinfysiote (30 op).

TEKSTI: Hanna Tuominen, opintojen vastuuopettaja

Fysioterapia määritellään Suomen Fysioterapeutit ry:n mukaan seuraavasti: ”Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään.” Eläinfysioterapiaan määritelmä sopii täsmälleen samanlaisena, asiakas tai potilas vain on eläin. Lisähaasteen eläimen kanssa työskentelyyn luo yhteisen kielen puuttuminen. Eläinfysioterapeutin täytyykin fysioterapiamenetelmien lisäksi hallita eri eläinlajien tapa

Heli Hyytiäisellä on itsellään kaksi hollannintyöhevosta ja siperianhuskya, pieni kanala ja kissa. Keväällä on tulossa suomalaisia maatiaislehmiä: lapinlehmä ja kyyttö. Heli sai ne väitöslahjaksi.

viestiä. Jos ei ole ymmärrystä eläimen käyttäytymisestä ja sen muuttumisesta esimerkiksi erilaisissa kiputiloissa ja taitoa tulkita eläimen signaaleja, ongelman ydin jää selvittämättä. Lisäksi fysioterapeutti saattaa joutua vaaratilanteisiin (koira puree, kissa raapii, hevonen potkaisee).

lisessä tiedekunnassa. Ne huipentuivat väitökseen toukokuussa 2015, aiheena koirien polven toimintakyky ja sen testaaminen. Heli on periaatteellinen uranuurtaja. – Olisin varmaan päässyt halvemmalla ja helpommalla, jos olisin jatkokouluttautunut fysioterapiassa ja väitellyt terveystieteiden tohtoriksi. Eläinlääketieteestä väitteleminen oli kuitenkin minulle valtava periaatteellinen kysymys. Väitös oli ensimmäinen laatuaan tässä maassa, mutta eläinlääketieteellisessä väittelijää tuettiin. Euroopassa eläinfysioterapiasta väitelleitä fysioterapeutteja on nyt kaksi, koko maailmassa kuusi.

Opettajana Intohimoinen tutkija ja kliinikko jakaa osaamistaan. Eläinfysioterapeutiksi kouluttauduttuaan Heli on opettanut kaikissa SA M K in eläinf ysioterapian erikoistumisopinnoissa. Lisäksi hän opettaa Liverpoolin yliopistossa eläinfysioterapian masters-tutkintoaan opiskelevia. Luennoitsijana Hyytiäisen opetusalue on laaja, mutta kaikkein lähinnä sydäntä on biomekaniikka. Se on sitä, miten olento liikkuu: mitkä voimat siihen vaikuttavat ja miten liike käytännössä tapahtuu.

Asiakaspalvelijana

Suurin osa eläinfysioterapia-asiakkaista on

Asiakkaina ovat useimmiten hevoset ja koirat. Keskivertopieneläinpotilaita ovat halvaantuneet tai ortopedisistä sairauksista tai vammoista kärsivät kissat ja koirat. Kissoja on hoidossa erityisesti keväällä, ”kun ihmiset avaavat ikkunoita ja parvekkeita ja kissoja putoilee”. Hyytiäisen fysioterapiaasiakkaina on ollut myös kaneja ja rotta. – Olen sillä tavalla onnellisessa asemassa, että asiakaskuntani on vaihteleva. Saan tehdä töitä äärimmäisten huippu-urheilijoiden ja toisaalta erittäin sairaiden kuntoutujien kanssa.

koti- tai harrastuseläimiä eli hevosia ja koiria,

Yliopistolliseen eläinsairaalaan hoidettavat potilaat tulevat ympäri maan, myös fysioterapian potilaat. Sairas eläin tarvitsee aina eläinlääkärin lähetteen.

Suomessa eläinf ysioterapia on lyhyessä

mutta myös muut eläinlajit hyötyvät fysioterapiasta. Sairaan eläimen fysioterapiasta päättää aina eläinlääkäri, mutta ennaltaehkäisevään tai suorituskykyä tukevaan fysioterapiaan voi hakeutua myös omasta aloitteesta. Eläinfysioterapia toteutetaan usein yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Tiimiin kuuluu aina eläinfysioterapeutin lisäksi joko eläimen omistaja tai eläimen hyvinvoinnista vastuun kantava henkilö. Tilanteesta riippuen siihen kuuluvat eläinlääkäri ja eläinklinikan muu henkilökunta.

ajassa vakiintunut tärkeäksi osaksi erityisesti pieneläinten eläinlääkintähuoltoa, mikä näkyy työelämässä ammattitaitoisten eläinfysioterapeuttien lisääntyneenä tarpeena.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa työskentelee neljä eläinfysioterapeuttia, joista yksi Hyytiäisen eläinfysioterapian kurssikaveri ja kaksi hänen SAMKissa kouluttamiaan. Fysioterapeuttien määrä on maailmanlaajuisestikin erityistä. Juuri nyt Heli Hyytiäinen tutkii täyspäiväisesti varsojen liikkumisen kehittymistä. Hän haluaa tehdä monenlaista. – Tykkään työstäni. Se on niin kivaa työtä, ja itsehän mä olen kaiken tämän halunnut.

KOULUTUS ALKAA SYKSYLLÄ ›› Tällä hetkellä eläinfysioterapeutteja koulutetaan Suomessa vain SAMKissa. ›› Teorian ja käytännön opettajina eläinfysioterapeutteja, eläinlääkäreitä ja muita alan asiantuntijoita. ›› Haku ja ennakkotehtävä: www.samk.fi/koulutuspalvelut ›› Lisätiedot: Koulutussuunnittelija Anne Rouhelo, anne.rouhelo@samk.fi, p. 044 710 3554 AGORA 1/2016

SOMEBODY Porin kaupungin kuraattorit Tanja Niemelä ja Jane Pihlava, hoitotyön opiskelija Paula Oksanen sekä lastensuojelulaitos Eemelin työntekijät Kalle-Heikki Kivinen ja Samuli Niskanen tarkastelevat tuloksia siitä, miten SomeBody-ryhmätoiminta on vaikuttanut nuoriin ja heidän arkeensa.

SomeBody®

Keho ja mieli kulkevat samaa matkaa TEKSTI & KUVAT: Katri Väkiparta

Lasten ja nuorten pahoinvointia voidaan vähentää kehotietoisuutta, tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja edistämällä. Eräänä tammikuisena perjantaina SAMKin

SomeBody-menetelmään. He ovat järjestä-

eräs nuori kertoi jälkeenpäin uskaltaneensa

luokkatilaan on kokoontunut SomeBody-

neet projektissa työskentelevien tuella ryh-

pitää esitelmän jännityksestä huolimatta,

hankkeen yhteistyökumppaneita ja muutama

mätoimintaa eri ikäisille lapsille ja nuorille.

hehkuttaa Niemelä.

levitettynä erilaisia kuvakortteja. Vetäjä pyy-

WinNovan opiskelijoiden ryhmässä oli kah-

Yhteistyökumppaneiden omille ryhmilleen

tää osallistujia valitsemaan itselleen kortin,

deksan toisilleen tuntematonta nuorta, joiden

pitämät tapaamiset ovat sisältäneet liikku-

joka kuvaa parhaiten sen hetkistä tunnetilaa.

toivottiin saavan rohkeutta kohdata itselleen

mis-, hengitys-, rentoutus- ja kehonkuvahar-

vieraita ihmisiä SomeBody-ryhmätoiminnan

joituksia. Niiden jälkeen on yhdessä pohdittu

Osallistujat pyydetään takaisin paikoilleen

kautta.

kokemuksia ja samalla vahvistettu nuorten ja

ja valot himmennetään. Seuraavaksi keski-

– ”Tämmöistäkö tämä nyt sitten on”, oli kom-

lasten osallisuutta.

tytään omaan istuma-asentoon ja hengityk-

mentti ryhmästämme ensimmäisen kerran

seen sekä jännitetään ja rentoutetaan kehon

jälkeen. Silloin tuli itsellekin tunne, ettei tästä

Liikkumisharjoitus on esimerkiksi ollut ensin

eri osia. Jo tämän jälkeen usea osallistuja va-

mitään tule, kertoo WinNovan koulukuraattori

kävelyä hitaasti, sitten nopeasti ja lopuksi tö-

litsisi tunnetilalleen erilaisen kortin kuin hetki

Tanja Niemelä.

mistellen. Harjoitus on kuvattu ja siten toimin-

sosiaali- ja terveysalan opiskelija. Pöydille on

sitten. Ja päivä on vasta alussa.

nan tuloksia analysoitu – uskaltaako osallisSeuraavalla tapaamiskerralla ohjaajat heit-

tuja muokata kävelynopeuttaan ja kontaktia

Mistä on kyse?

täytyivät itsekin enemmän mukaan.

lattiaan. Harjoitusten myötä on selvästi nähty,

– Muutos oli helppo nähdä, nuoret osallistui-

miten kävelyyn tulee lisää joustavuutta, kat-

SomeBody-hankkeen yhteistyökumppa-

vat ihan eri tavalla ja rohkaistuivat tutustu-

seen suunta muuttuu ja asento ojentuu.

neita on syksystä 2015 alkaen perehdytetty

maan toisiinsa. Parasta kaikessa oli se, kun

– Tapoja vetää SomeBody-ryhmätoimintaa on

| AGORA 1/2016

Kuvakortteja ja fiilismittaria. Menetelmän kantava voima SAMKissa ovat lehtori Marjo Keckman ja tutkimusryhmän vetäjä Satu Vaininen, kuvissa oikealla ohjausryhmän jäsen, tutkija Riikka Korkiamäki.

monenlaisia. Palautteesta kuitenkin nähdään

perustavat usein valmiita mallitarinoita omas-

jo nyt, että menetelmä selkeästi lisää nuorten

ta maailmastaan käsin. On tärkeää, että nuori

ja lasten kykyä olla toisten kanssa ja esimer-

voi itse valita, mihin on osallinen, korostaa

kiksi sanoittaa tunteitaan, kertoo SAMKin tut-

Korkiamäki.

kimusryhmän vetäjä Satu Vaininen. – Mittareita, joilla menetelmän hyötyä mita-

Myönteinen tunnistaminen on Korkiamäen

taan, on tällä hetkellä käytössä monta. Niiden

mukaan tärkeää meille kaikille. Hänen mu-

joukosta valitaan hankkeen aikana ne, jotka

kaansa haluamme tulla nähdyksi muiden

siihen parhaiten sopivat. Selkeitä ja ehdot-

silmissä sellaisina kuin itsemme koemme. Jo-

tomasti hyviä tuloksia on jo kuitenkin saatu,

kainen nuori on ensisijaisesti ihminen ja oma

summaa Vaininen.

yksilönsä. – Häneen pitää ensin tutustua, sitten tunnus-

Myönteinen tunnistaminen tärkeää kaikille

taa hänet yksilönä ominaisuuksineen ja omine

SomeBody-hankkeen ohjausryhmään kuu-

hyvä minäkäsitys.

kiinnostuksen kohteineen. Tätä reittiä käyden voidaan vasta tukea identiteettiä, josta syntyy

luvan, Tampereen yliopiston tutkijan, Riikka Korkiamäen mukaan osallistamisen ja myönteisen tunnistamisen merkitystä ei aina arjessa muisteta – tai edes ymmärretä. – Hallitusohjelmaa seuraten osallisuus määrittyy siten, että yksilö käy työssä tai koulussa. Loput ovat sen määrityksen mukaan syrjäytyneitä, kärjistää Korkiamäki. Hänen mukaansa osallisuus on aina kokemuksellista. – Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä on tärkeää selvittää, mitä osallisuus hänelle itselleen tarkoittaa ja tukea juuri sitä. Aikuiset

INFO

SOMEBODY®MENETELMÄ SAMKissa kehitetyssä SomeBodymenetelmässä kehitetään vuorovaikutusja tunnetaitoja liikettä hyväksi käyttäen. Samalla opitaan hyväksyvässä ilmapiirissä itsestä ja toisista. Miten kehon toiminta vaihtelee erilaisissa tilanteissa: tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa tai uusissa ja haasteellisissa tilanteissa tai itselle vieraiden ihmisen kanssa? Kehotietoisuus vahvistaa kykyä toimia arjessa ja sosiaalisissa suhteissa. SomeBody-menetelmää pilotoidaan nyt eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena on tuottaa vuorovaikutuksellinen ohjaustyön väline ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työhön.

SomeBody-hanke, 1.1.2015–31.10.2017 somebody.samk.fi Yhteistyökumppanit: Friitalan koulu, DIAK, Kuninkaanhaan koulu, Lastensuojelulaitos Eemeli, Porin kaupungin kuraattorit (WinNova) ja Sataedu

AGORA 1/2016

PALVELUT

Asiakkaan vaatimukset muuttuneet TEKSTI: Sanna-Mari Renfors, tiimivastaava, FT

KUVA: Veera Korhonen

Asiakkaan tapa ostaa ja kuluttaa tuotteita on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana radikaalisti.

Asiakasrajapinnassa työskentely vaatii yhä enem-

asiakas tämän toiminnan laadun kokee. Esimiehet

män asiantuntijuutta sekä esimieheltä että työn-

eivät kuitenkaan usein ymmärrä asiakasta ja tämän

tekijältä. Asiakkaan kohtaamista voidaan nykyään

kokemusta riittävän syvällisesti, jotta johtamisella

luonnehtia kolmiotteluksi, jonka toisessa päässä on

tuettaisiin vuorovaikutustilanteissa tarvittavan osaa-

laatua vaativa asiakas, keskellä työntekijä ja toisessa

misen kehittämistä. Jotta työntekijät voivat hyvin ja

päässä taloudelliseen menestykseen tähtäävä yritys.

asiakaskohtaamisen laatu sekä työn tuottavuus paranevat, on löydettävä uudenlaisia tapoja johtaa ja

Asiakkaan muuttunut maailma on vaikuttanut siihen,

tehdä työtä.

että yrityksen esimiehillä, työntekijöillä ja asiakkailla on eriävät käsitykset siitä, millaista nykyään on laatu asiakaskohtaamisessa. Varsinkin teknologian kehittyminen ja mahdollisuus ostaa tuotteita ja palveluja monissa kanavissa ovat muuttaneet asiakkaan vaatimuksia kasvokkaisissa kohtaamisissa. Tämä aiheuttaa ristiriitoja ja kuormittaa työntekijää työssään. Ristiriidat käytännössä liittyvät esimerkiksi tilanteisiin, joissa työntekijä ajattelee asiakkaan haluavan, että häntä kuunnellaan ja hänen esittämiinsä kysymyksiinsä vastataan selkeästi. Asiakas puolestaan edellyttää työntekijän keskustelevan hänen kanssaan, pohtivan vaihtoehtoja ja esittävän hänelle oikeat kysymykset sopivan tuotteen löytämiseksi. Työntekijä pyrkii palvelemaan asiakkaan nopeasti, mutta asiakas haluaakin, että hänen asiaansa keskitytään henkilökohtaisesti ja kiireettömästi räätälöimällä juuri hänelle paras mahdollinen ratkaisu. Johtamiskäytännöt ovat yhteydessä siihen, miten työntekijä kohdatessaan asiakkaita toimii ja miten

| AGORA 1/2016

UUSI YLEMPI AMK SAMKissa alkaa syksyllä 2016 uusi johtamisen ja palveluliiketoiminnan ylempi AMK -koulutus. Se keskittyy asiakasosaamisen kehittämiseen. Koulutuksen painopisteenä on palveluliiketoiminnan kehittäminen ymmärtämällä ja osallistamalla asiakasta mukaan organisaation palvelujen ja tuotteiden uudistamiseen. Työn ohessa suoritettava tutkinto on suunnattu erityisesti palvelutoimialoilla työskenteleville asiantuntijoille.

ALUMNIKOLUMNI

Maaria Silvius Rehtori, tradenomi (AMK) Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

OMAN OSAAMISEN HUOLTOSOPIMUS Media tykittää uutisia siitä, miten olem-

muutokset nähdään julkisella sektorilla.

minen, luovat ongelmanratkaisutaidot,

me keskellä kaikkien aikojen mullistusta.

Kaikki tämä kehitys asettaa erittäin suuria

tiimit yöskentely taidot, innovatiivisuus

Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti,

vaatimuksia koulutukselle ja esimiestyölle.

ja sosiaaliset taidot ovat työpaikoilla jat-

globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkial-

kossa entistäkin tärkeämpiä, suorastaan

la ja kaikessa. Tulee mullistuksia, joihin ei

olennaisia työssä menestymisen kannalta.

osattu millään tavalla varautua. Pitää osa-

Näitä asioita ei välttämättä tule sparrattua

ta silti toimia, vaikka ei ole olemassa val-

seminaarissa istumalla, vaan oman asen-

miiksi testattuja malleja.

teen aktiivisen kehittämisen myötä.

Tulevaisuuden työpaikoista voidaan var-

Meidän jokaisen on syytä miettiä, mihin

muudella sanoa, että ammatteja katoaa ja työpaikkoja kuolee. Uusia tulee tilalle, mutta emme vielä tiedä millaisia. Palveluammattien luonne ja arvostus muuttuu. Ammattikunnat ja yritykset etsivät uutta tapaa määrittää merkitystään yhteiskunnalle. Eri ammattien huippuosaajille tullaan maksamaan moninkertaisesti enemmän kuin hyville.

Työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja halpatyövoiman kesken.

suuntaan omaa uraa on viemässä ja mitä taitoja sekä osaamista uraa kehittäessään tarvitsee. Kyseessä on yksinkertainen tavoitetilan asetanta ja siihen pohjautuen välietappien laadinta. Tähän pohjautuen jokaisen kannattaisi solmia itsensä kanssa oman osaamisen huoltosopimus, jossa sitoutuu pitämään osaamisestaan huolta ja osallistumaan aktiivisesti määräaikaishuoltoihin tavoitteen mukaisessa aika-

Työpaikat muuttuvat, työntekijät muuttu-

Koulutettu väestö on ollut Suomen etu.

taulussa. Tavoitetila kannattaa asettaa,

vat, koulutusvaatimukset muuttuvat. Pe-

Myllerryksessä ei kuitenkaan enää voi no-

vaikka olisi parhaillaan työssä mahtavas-

rinteinen, opiskelun kautta tapahtuva omi-

jata siihen, että plakkarissa on suoritettu

sa ammatissa, jossa pääsee käyttämään

en taitojen jalostaminen ammatiksi ei enää

tutkinto. Se on monesti suorituksena ny-

omaa osaamistaan monipuolisesti. Pa-

riitä. Keskimäärin yhteiskunnassamme

kyään vain oletusarvo kisassa työpaikois-

raskin ammattitaito vanhenee, jos huollot

koulutustason on noustava, koska suori-

ta ja uralla etenemisestä.

jäävät tekemättä.

uudelle en tietokoneiden, itsepalvelu-

Tässä r y täkässä kaikkien meidän kan-

Norman Vincent Peale on osuvasti lau-

asiakkaiden ja halpatyövoiman kesken.

nattaa keskittyä siihen, että oma osaami-

sahtanut: ”Voit saavuttaa tavoitteesi, to-

Käynnissä on jo uusien työaikamuotojen

semme on aina ajantasaista. Parasta olisi,

teuttaa parhaat unelmasi ja päästä sinne

rantautuminen ja on myös todennäköistä,

jos voisi lukea itsensä oman alan edel-

minne haluat, vain silloin, kun tiedät, mikä

että suomalaisten normaalityöaika lyhe-

läkävijöiden joukkoon. Pidä huolta siitä,

tavoitteesi on.” Mieti siis, mihin olet uralla-

nee. Työn fyysinen kuormitus vähenee ja

että itselläsi on vähintäänkin digitaalisen

si menossa ja miksi. Sitten vain tavoitteita

henkinen kuormitus kasvaa. Suurimmat

yhteiskunnan perustaidot. Uuden oppi-

kohti!

tustasovaatimukset nousevat. Työ jaetaan

AGORA 1/2016

VINKKI Kuva on SAMKin Tiilimäen kampuksella olevasta Kaikkien Kodista, jossa voi tutustua asumisen esteettömiin ratkaisuihin.

Kodin esteettömyydestä hyötyvät kaikki

TEKSTI: Mari Kujala, lehtori, Rakennustekniikka & Riikka Tupala, projektipäällikkö, esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän vetäjä | KUVAT: Riikka Tupala

Esteettömässä asuinympäristössä asukkaan ei tarvitse mukautua. Ympäristö vastaa asukkaan tarpeita ja tarvittaessa mukautuu niiden mukaan.

Kaiken A ja O on hyvä ja ennakoiva suunnit-

teettömässä kodissa kulkuväylillä ei ole

Jos et ole suunnittelemassa uutta, voit

telu sekä toteutus. Avainasemassa on toimiva

kompastumisvaaraa aiheuttavia tavaroita.

helpottaa elämistä tarkastamalla esimerkiksi

pohjaratkaisu. Esimerkiksi pientalorakentami-

Portaissa on tukevat käsijohteet ja askelmat

›› millaiset kynnykset?

sessa esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja ei

erottuvat selkeästi toisistaan. Piha-alueella

›› riittääkö valaistus?

tarvitse toteuttaa heti. Tärkeää on, että suun-

on talviaikana huolehdittava, etteivät kulku-

›› lattiat ja matot: onko liukasta? onko

nitelmiin on tehty varauksia, jolloin esimerkiksi

väylät ole liukkaat.

tavaroita, joihin kompastuu?

sisäänkäynnille on helposti lisättävissä luiska. Vaikka kodin pohjaratkaisu ei lähtökohtaisesti olisikaan toimiva, voi pienempiä asioita kuitenkin tehdä. Onko omassa kodissasi esimerkiksi valaistus säädettävissä tai jopa

ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄJÄNÄ

kauko-ohjattavissa? Riittääkö valaistus tilan

SAMK toteuttaa yhdessä Porin kaupungin kanssa ideakilpailun opiskelijoille. Kilpailussa ideoidaan esteetöntä ja kai-

käyttötarkoitukseen? Ovatko kynnykset ma-

SAMKissa on tehty esteettömyyden ja saavu-

kenikäisille sopivaa leikkipuistoa Karja-

talia tai onko niitä ollenkaan? Tai sammuuko

tettavuuden soveltavaa tutkimus- ja kehittä-

rannan asuntomessualueelle.

esimerkiksi kahvinkeittimen virta automaat-

mistyötä vuodesta 2008 lähtien.

tisesti tietyn ajan kuluttua? Kaikki nämä ovat

IDEOITA ASUNTOMESSUJEN LEIKKIPUISTOON

Parhaimmat ratkaisut esitellään ja kil-

arkea helpottavia ratkaisuja ja voidaan las-

Tällä hetkellä SAMK toimii esteettömyys-

pailun voittaja palkitaan Rakennus-

kea esteettömyyttä edistäviksi tekijöiksi.

osaamisen kouluttamisen edelläkävijänä Sa-

ja LVI-messuilla Porin Karhuhallissa

takunnan alueella sekä tekee pitkäjänteistä ja

19.–20.3.2016. Asuntomessut ovat Po-

Kodin esteettömyyttä voi parantaa myös

päämäärätietoista yhteistyötä järjestöjen, yh-

rissa vuonna 2018, ja opiskelijoiden ideat

huolehtimalla, että lattiat eivät ole liukkaat

distysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa

ovat kilpailun jälkeen messurakentajien

ja matot pysyvät tukevasti paikoillaan. Es-

valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

vapaassa käytössä.

| AGORA 1/2016

KANSAINVÄLISYYS

Kansainvälinen harjoittelija

tuo työhön palan omaa kulttuuriaan TEKSTI: Inna Saarinen

KUVAT: Inna Saarinen & Sanna Myllymäki

– Ihan kivaa, tuumii 13-vuotias Mariel Leppänen saamastaan fysioterapiasta. Hänellä on alaraajapainotteinen liikuntavamma, jonka vuoksi hän käy säännöllisesti kuntoutuksessa. Kuntoutukseen kuuluu esimerkiksi vesiharjoitteita uimahallissa, koska vartaloa on helpompi hallita vedessä. Mariel Leppäsen fysioterapeuttina toimii yrittäjä Susanna Ortiz. On toiminut jo siitä alkaen, kun tyttö oli kymmenen kuukauden ikäinen. Viime aikoina Mariel Leppäsellä on ollut kaksi muutakin ohjaajaa: fysioterapian tutkinto-opiskelija, australialainen Kyle Mulholland ja saman alan vaihto-opiskelija, espanjalainen Juan Lobos Patorniti. Ulkomaalaiset ohjaajat ovat tuoneet Mariel Leppäselle harjoitteisiin vaihtelevuutta, vaikka vieraalla kielellä kerrottuja ohjeita joutuu joskus pohtimaan. – Ymmärrän kyllä, mitä he puhuvat. Jos en ymmärrä ihan kaikkea, Susanna auttaa. Enkuntunneillakin on nykyään vähän helpompaa, Mariel Leppänen kertoo.

Haastavaa ja opettavaista Susanna Ortizilla oli viime syksynä kolme kansainvälistä opiskelijaa harjoittelussa. Hän sanookin ”erikoistuneensa” juuri kansainvälisiin harjoittelijoihin ja kannustaa muitakin heidän työllistämiseensä. Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa toimiminen on ajoittain vieraan kielen ja kulttuurierojen vuoksi haastavaa. – Toisaalta on hienoa, kun opiskelijat tuovat työskentelyyn oman kulttuurinsa, vaihto-opiskelijat myös kurkistuksen maansa

Yrittäjä Susanna Ortiz

koulutuskulttuuriin. Kansainvälisyys lisääntyy työssä, vaikka ei itse lähde minnekään, Susanna Ortiz sanoo. Hän kertoo oppineensa paljon vuosien varrella. – Joissakin kulttuureissa alkuvaiheen fysioterapian opiskelija ei koske asiakkaaseen. Yksi opiskelija ihmetteli kovasti, kun soitin jostain asiasta lääkärille sairaalaan. Hänen kulttuurissaan fysioterapeutin ei ollut tapana soittaa suoraan lääkärille.

Syvemmälle asioihin siivu kerrallaan Kyle Mulholland ja Juan Lobos Patorniti ovat suunnitelleet harjoitteiden kokonaisuuden yhdessä. He ovat parina harjoitteissa siten, että toinen näyttää liikkeen ja toinen ohjaa fyysisesti asiakasta. Sitten he vaihtavat osaa. – Fysioterapiassa tärkeää on tehtävän osiin pilkkominen. Se on vähän kuin juuston viipaloimista. Perehdytään asioihin siivu kerrallaan. Se on vaikeaa. Näillä opiskelijoilla on selkeä visio siitä, mitä harjoitteita he haluavat teettää. He ovat hyvin läsnä ja heillä on hyvä ihmiskehon tuntemus, Susanna Ortiz kehuu. Hänen missionsa on kylvää opiskelijoille innostuksen siemen lapsifysioterapiaan. Hän on itse aloittanut jo 80-luvun alkupuolella lasten parissa. Vuodesta 1985 alkaen hänellä on ollut ainoastaan lapsiasiakkaita. – Paras palaute tulee aina lapsilta. On mahtavaa antaa ja auttaa opiskelijoita antamaan lapsille sellaista apua, josta on heille hyötyä koko elämän ajan.

KATSO SAMK LUKUINA 

Juan Lobos Patorniti, Mariel Leppänen ja Kyle Mulholland Porin keskustan uimahallissa. Juan Lobos Patornitin ja Kyle Mulhollandin kokemuksista voi lukea tarkemmin tämän lehden englanninkielisestä osasta.

AGORA 1/2016

TÄRPIT

SAMK LUKUINA – OPISKELIJAT ULKOMAILTA

400 40 200

SAMKissa on noin 400 tutkinto-opiskelijaa, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen.

Nämä opiskelijat tulevat 40 eri maasta.

Vaihto-opiskelijoita on yli 200 ja he tulevat yli 20 maasta.

Jeff Salahub aloitti CoastALin toiminnanjohtajana

Tutkinto-opiskelija suorittaa korkeakoulussa koko tutkinnon. Vaihto-opiskelija suorittaa osan tutkinnosta vaihdossa toisessa

Jeff Salahub aloitti Satakunnan ja Turun am-

korkeakoulussa.

mattikorkeakoulun liittouman CoastALin toiminnanjohtajana joulukuussa. – CoastAL-yhteistyö on edistynyt tutkimusryh-

UUDET JULKAISUT – POIMINTOJA

missä ja yhteisissä opinnoissa. Joitakin ylempi AMK -koulutusohjelmia tarjotaan kokonaan yhdessä, kuvaa Salahub CoastALin nykytilaa.

LISÄÄ KELTAISTA. KANKAANPÄÄN TAIDEKOULU NYT JA TÄSSÄ Matti Velhonoja (toim.) | ISBN 978-951-633-186-0 Kuvataiteen opettajuuteen olennaisena osana kuuluu taiteilijaidentiteetti. Taidekoulu ei ole mahdollinen ilman, että siellä ammatillinen identiteetti välittyy kuvataiteen ammattilaiselta opiskelijalle. Julkaisu on osa taidekoulun 50-vuotisjuhlistusta.

Ajatuksena on rakentaa yhteisö kahden asiantuntijaorganisaation välille niin, että päivittäinen työnteko on entistä kiinnostavampaa ja mielekkäämpää – myös opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. – Minun tehtäväni on fasilitoida tätä, rakentaa siltoja – saada ihmisiä yhteen ja tekemään asi-

KIINTEISTÖJEN VESIJÄRJESTELMIEN RISKIENHALLINTA Aino Pelto-Huikko ja Tuija Kaunisto | ISBN 978-951-633-181-5

oita yhdessä. Salahub rohkaisee länsisuomalaisia yrityksiä

Tunnetko vedenkulutuksesi? Onko kiinteistössä vuodon seurantaa? Tiedätkö, missä sulkuventtiili on? Onko kylmä vesi SAMKin riittävän kylmää? Ohjeistuksen avulla julkaisut lataat asukkaat voivat vaikuttaa vesijärjesosoitteesta telmistä tuleviin riskeihin ja vähentää samk.pikakirjakauppa.fi niiden todennäköisyyttä.

olemaan yhteydessä yhteistyötä tekeviin am-

TEKNOLOGIARAPORTTI I Marko Mikkola | ISBN 978-951-633-191-4

Keskeinen tavoite on alueen kehittäminen.

Elämme voimakasta teknologisen muutoksen aikakautta, heikkoine ja vahvoine signaaleineen. Raportin tavoite on nostaa esiin asioita, jotka herättävät lukijassa ideoita ja havaintoja yritystoimintansa kehittämiseen.

mattikorkeakouluihin. – Meihin voi olla yhteydessä olipa kyse sitten käytännön kehitystyöstä, vaikkapa testauksista tai laboratorioiden käytöstä tai opiskelijoiden harjoitustehtävistä, projekteista ja pidemmistä harjoitteluista.

– Se tapahtuu parhaiten niin, että myös paikalliset yritykset ja julkisorganisaatiot puhaltavat yhteen hiileen. Jeffrey (Jeff) Salahub, KTM, on työskennellyt sekä SAMKissa että Turun AMKissa erilaisissa opetustehtävissä.

VÄLINEITÄ ESTEETTÖMYYDEN ARVIOINTIIN JA KEHITTÄMISEEN LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Riikka Tupala, Reetta-Kaisa Kuusiluoma, Kati Karinharju ym. ISBN 978-951-633-188-4 LIEKA II -hankkeen raportti esittelee muun muassa rakennushanketta suunnittelevalle suunnatun materiaalipaketin sekä kaksi sähköisesti käytettävissä olevaa arviointilomaketta. Niistä toisella arvioidaan esteettömyyttä, toisella rahoitushakemuksia.

| AGORA 1/2016

Tilaa SAMKin uutiskirje agora@samk.fi

Satakuntaan yhteinen yrityskiihdyttämö

KUUKAUDEN KUVA: THE FRYING PAN

Satakuntaan perustetaan ensimmäinen korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteinen yrityskiihdyttämö. Oppilaitokset ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen (ALL IN), joka rakentaa kokonaan uuden ja yhteisen yrityskiihdyttämön palvelemaan yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita. Samalla toteutuu yrittäjyyskasvatuksen jatkuvuus peruskoulusta ja lukiosta ammattioppilaitos- ja korkeakouluopintoihin. Tavoitteena on yrittäjyysopintojen laadun parantaminen ja yhteinen ammattimainen toteutus, jotka tuovat nostetta yrittäjyyden opiskeluun ja kanavan yrittäjyyteen niille, jotka opintojen myötä kiinnostuvat yrittäjyydestä työurana. Mentoriverkoston avulla varmistetaan yrittäjyyspolun jatkuvuus peruskoulusta ja lukiosta ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluihin. > Lisätiedot: projektipäällikkö Pia Marjanen, pia.marjanen@samk.fi 044 710 3356

KATSO AJANKOHTAISET KOULUTUKSET > samk.fi/koulutuspalvelut Henri Ijäs: The frying pan; Kumiset koiranmakkarat ja paistinpannu, 2015

Marika Räty läänintaiteilijaksi

Työskentelen lähinnä kuvanveiston keinoin,

oudompi ja epätodellisempi tunnelma. Käytän

mutta viime aikoina olen tutkinut myös äänen

ilmaisussani laajaa materiaalien skaalaa, al-

Kuvataiteilija (AMK) Marika Räty aloitti hel-

ja videon mahdollisuuksia. Painottumiseni

kaen perinteisesti kipsistä ja pronssista pää-

mikuun alussa esitystaiteen läänintaiteilijana

kuvanveistoon johtuu sen ilmaisumuotojen

tyen polyuretaaniin, teippiin, huonekaluihin tai

Satakunnassa.

laajuudesta. Työskentelyni on materiaalisel-

vaatteisiin. Taide on kommunikaation keino ja

la tasolla kokeilevaa ja uutta etsivää. Tahdon

arjesta tuttujen materiaalien käyttö auttaa säi-

Marika Räty, taiteilijanimeltään Maire Karu-

pitää teosprosessin yhtä aikaa ennalta määri-

lyttämään teoksissa helpostilähestyttävyyden

vuori, on valmistunut SAMKista ensimmäis-

teltynä ja samalla tiedostumattoman spontaa-

piirteen. The frying pan -teoksessa kohtaamme

ten esitystaiteilijoiden joukossa vuonna 2014.

nina, jotta teoksella itsellään on mahdollisuus

tutun ruoanlaittotilanteen, mutta kokattavana

Läänintaiteilijan kausi on kolmivuotinen.

muokkaantua sellaiseksi kuin tahtoo.

onkin jotain kummallista. Mistä on kyse? Katso: henriijas.blogspot.fi

Töissäni sekoittuvat intiimit ja yhteiskunnal-

Seuraa SAMK-kampuksen rakentamista

liset tasot. On tärkeää, että teokset antavat

Henri Ijäs on syntynyt Vammalassa vuonna

vastaanottajilleen ajateltavaa ja että ne muo-

1983 ja valmistuu Kankaanpään taidekoulusta

dostavat tilan jonkin erilaisen kokemiselle.

keväällä 2016.

> kampus.samk.fi

Lähestyn käsittelemiäni aiheita arkisen ja tu-

> henriijas.blogspot.fi

tun maailman kautta, jossa kuitenkin vallitsee

henri.ijas@kopteri.net AGORA 1/2016

SYVENNÄ OSAAMISTASI – OPISKELE YLEMPI AMK -TUTKINTO

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT • • • • • • • •

Hakuaika: 16.3.–6.4.2016 Lisätietoja: samk.fi/haku | Haku: opintopolku.fi

#mysamk