Agora 3/2016 3 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

MORE NEWS

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

IN ENGLISH

3 | 2016

KUMPPANUUS on win–win–win

SAMKIN STRATEGIA: Olemme teollisuuskorkeakoulu

Porin kampus elää jo nyt MIKÄ VETÄÄ NAMIBIAAN?

+ YRITYS- Ö

ÄM KIIHDY TT

20 V

-juhlanum

ero

DIGIOPET MARI JA ANNIKA:

On tarjottava parasta mahdollista opetusta

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

KAMPUS KAIKKIEN HUULILLA Satakunnan ammattikorkeakoulu on pal-

Uudella kampuksella kaksi kampusta ja

jon enemmän kuin Porin SAMK-kampus,

vähintään kaksi erilaista kulttuuria kohtaa.

mutta uusi kampus on merkittävä asia koko

Kampukseen liittyy vahvasti myös omien

SAMKille. Vaikutusta sillä on koko SAMK-

laitteiden käyttö opinnoissa – siis BYOD,

yhteisöön, onhan se aivan uudenlainen opis-

bring your own device. Syksystä 2017 al-

kelu- ja työympäristö. Vaikutusta sillä on, ja

kaen kaikki SAMKn opiskelijat käy ttävät

pitää olla, myös laajasti ympärilleen.

opiskelussa omia laitteitaan. Se tuo uutta opettajillekin. Tietokoneluokat varustetaan

Rakentaminen ja rakennuksen käy tön ja

vain erityisohjelmilla – kuten kuvankäsit-

käytettävyyden suunnittelu on ollut monen

tely- ja rakennustekniikan suunnitteluoh-

samkilaisen arkea jo jonkin aikaa. Keskiau-

jelmilla, joita opiskelijat eivät voi ladata

keaman kampusjutussa on muutama nä-

netistä.

kökulma siihen, mitä kaikkea on jo tehty tai suunniteltu samkilaisin voimin.

Lehdessä on juttu myös ”digiopettajista”, digitaalisuuden tuomista erilaisista mahdol-

Kun haastat telin järjestelmäasiantuntija

lisuuksista ja haasteista. Ei ole yhtä kaavaa,

Sami Peltomäkeä, nykyaikaisten ja tule-

minkä mukainen digitaalisuutta aktiivisesti

vaisuuden tarpeita ennakoivien ratkaisu-

hyödyntävän opettajan pitäisi olla. Jokainen

jen haasteellisuus avautui kirkkaasti. Pel-

saa olla digiopenakin oma itsensä.

+ YRIT YS- Ö

ÄM KIIHDY T T

20 V

-juhlanum

ero

tomäki totesi, että kampuksen tietoverkon pitää olla yksinkertainen, nykyaikainen ja toi-

Myös itse muutto ensi toukokuussa on iso

miva. Nämä ovat niin selviä ja yksinkertaisia

asia – ihan alkaen siitä, että jokainen miet-

asioita, että maallikkokin kuulee, että – pa-

tii, mitä mahtuu kolmeen henkilökohtaiseen

Tämän numeron jälkeen Agora alkaa ilmes-

radoksaalisesti – ihan helposta hommasta ei

muuttolaatikkoon. Tarvitsetko muuten tyhjiä

tyä säännöllisesti verkkolehtenä. Myös Ago-

kysymys. Tietoverkko on vain yksi esimerkki.

mappeja? Niitä olisi meillä nyt saatavilla.

ra 2/2016 oli verkkolehti.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

Seuraava Agora ilmestyy joulukuussa verkossa Following Agora will be published online in December

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0)2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen Katri Väkiparta

| AGORA 3/2016

KANNEN KUVA COVER PHOTO Katri Väkiparta PAINOPAIKKA PRINT Eura Print Oy PAINOS CIRCULATION 3 200 kpl

www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, FEEDBACK agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/en/agora-magazine

Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

3/16

12 16

18 5 4

PUHEENVUORO Korkeakoulusta yrittäjäksi

SAMKILAINEN KASVO Vuoden samkilainen tykkää olla avuksi toisille

5 8 12 14 15 16

STRATEGIA Olemme teollisuuskorkeakoulu

18 20 21

KUMPPANUUS ”Tämä on ihan elävä yhteys”

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

TUTKIMUS Sata lasissa Namibiassa KAMPUS Porin kampus elää jo nyt OPETUS Innostunut onnistuu Digiope on oma persoonansa PALKITUT Vuoden hanketoimija palkittiin ensi kertaa

ALUMNIKOLUMNI OK, but first coffee TUTKINTOUUDISTUS Monipuolisia valmiuksia ja vankka ammattitaito

+ Erikoisnumero SAMK Yrittäjyys

AGORA 3/2016

PUHEENVUORO

PUHEENVUORO Juha Kämäri Rehtori, toimitusjohtaja

KORKEAKOULUSTA YRITTÄJÄKSI Yrittäjyys on Satakunnan ammatti-

opinnot laajennettiin koskemaan jo-

olla oma yritys, yritysosakkuus tai

korkeakoulun strategian ytimessä.

kaista SAMKin opiskelijaa, yhtä lailla

heidän tulee perustaa yritys heti opis-

Kun visiona on ”Jokainen opiskelijam-

sairaanhoitajia kuin insinöörejä. Pa-

kelun alkuvaiheessa. Yrittäjäopiskeli-

me työllistyy”, sen toteutuminen riip-

kollisella 5 op:n opintojaksolla keski-

jat voivat yrityksensä alasta riippuen

puu siitä, minkälaisen osaamisen ja

tytään sisäisen yrittäjyyden merkityk-

valita osaamista täydentäviä opintoja

asenteen onnistumme opiskelijoiden

sen ymmärtämiseen työelämätaitona

koko SAMKin opetustarjonnasta.

mieliin kylvämään. Kun tarjoamme

ja merkittävänä työllistymistä edistä-

alueen tarpeiden mukaan profiloitua

vänä tekijänä.

Toinen merkittävä uudistus koskee

Suomen parasta korkeakouluopetus-

startup-yritysten rahoitusta. Moni

ta, laajaa työelämäyhteistyötä sekä

hyvä liikeidea jää lähtötelineisiin, kun

vahvan yrit täjämäisen asenteen,

yrityksen alkuvaiheen rahoitusta ei

opiskelijoillamme on kaikki edellytyk-

ole saatavilla. SAMK on aloittanut

set työllistyä.

hyvän yhteistyön Satakunnan bisnesenkeliverkoston kanssa. Tästä hyvänä osoituksena kesän Suomi-

Yrittäjämäisen asenteen kasvatus on ollut SAMKin ohjelmassa jo aivan ammattikorkeakoulun alkutaipaleelta saakka. Nyt lokakuussa 20-vuotisjuhliaan viettävän SAMKin Yrityskiihdyttämön toiminta-ajatuksena on tuoda yrityksen alkutaival – eli liikeidean

Kiihdyttämöyrityksiä esillä Agoran juhlanumerossa Yrityskiihdyttämö 20 v

perusteet sekä yrityksen kehittämi-

| AGORA 3/2016

luola -henkiset tapahtumat. Ikään kuin Yrityskiihdyttämön 20-vuotisen taipaleen kunniaksi SAMKin hallitus on tänä syksynä päättänyt aloittaa startup-yrityksiin sijoittamisen. Osa sijoituksista suuntautuu omille yritys-

kehittäminen, yrittäjänä toimimisen

Areena-viikolla järjestetyt Leijonan

kiihdyttämöyrityksille.

nen – osaksi korkeakoulututkintoa.

Tänä vuonna yrittäjyyden tukemises-

Yrityskiihdyttämöyritykset tukeutuvat

sa SAMK tarjoaa kaksi merkittävää

Kuten Anssi Vanjoki SuomiAreenan

alueeseen ja alueen teolliseen pro-

uudistusta, loogisena jatkumona

keskustelussa totesi, eivät bisnesen-

fiiliin – Yrityskiihdyttämön toiminta ja

etenemisessä yrittäjyyskasvatuksen

kelit ole mitään enkeleitä. He odot-

SAMKin valitsema teollisuuskorkea-

eturintamassa. SAMK tarjoaa kevään

tavat saavansa sijoittamilleen rahoil-

kouluprofiili kietoutuvat näin vahvasti

yhteishaussa yrittäjänä toimimiseen

le tuottoa. Ei liioin SAMK ole tässä

yhteen ja tukevat toisiaan.

valmentavan tutkintokoulutuksen.

suhteessa mikään enkeli. SAMKille

Tradenomin tutkintoon tähtäävässä

rahallista tuottoa olennaisempaa ovat

Yrityksen perustaminen ei kosketa

yrittäjän koulutusohjelmassa opis-

kuitenkin uudet menestyvät yritykset.

jokaista SAMKin opiskelijaa, yrittäjä-

kelu kytketään opiskelijan yritystoi-

mäisen asenteen opiskelu sen sijaan

mintaan, ja tästä syystä koulutusoh-

koskettaa. Vuonna 2013 yrittäjyys-

jelmaan valittavilla opiskelijoilla tulee

STRATEGIA

Olemme teollisuuskorkeakoulu TEKSTI: Cimmo Nurmi

| KUVAT: Veera Korhonen, Katri Väkiparta, Anne Sankari & Pauli Valo

SAMK vahvistaa maakunnan yhteistä tahtotilaa profiloitumalla teollisuuskorkeakouluksi. Vuonna 1885 Suomen senaatin asetuksella perustet-

lisuus- ja vientikeskittymänä on kiistaton. Satakun-

tiin ensimmäiset teollisuuskoulut, joissa koulutettiin

ta on suhteellisesti koko maan toiseksi teollistunein

työnjohtajia ja mestareita teollisuuden ja rakennustoi-

alue teollisuuden henkilöstön, palkkasumman ja liike-

minnan palvelukseen. Teollisuuskoulut toimivat jatko-

vaihdon määrällä mitattuna. Porin ja Huittisten välillä

sodan alkuun 1941 asti.

on kansallisesti merkittävä teollisuuskäytävä. Raumalla tehdään innovatiivista kehitystyötä Lakarin ja

Vuonna 2016 päätimme profiloitua teollisuuskor-

Seaside Industry Parkin teollisuusalueilla. Pohjois-

keakouluksi. Perusteluita on monia. Satakunta on

Satakunnassa on Kirkkokallion agroekologinen teol-

teollisuusmaakunta ja sen merkitys kansallisena teol-

lisuuspuisto. ► AGORA 3/2016

Teollisuusyritysten luottamusta tulevai-

me maakunnan yhteistä tahtotilaa profiloitu-

maatio- ja robottialan keskittymä. Satakun-

suuteen kuvaa Porin ja Rauman kaupunki-

malla teollisuuskorkeakouluksi.

nan automaatioverkostossa toimii noin 100 automaatio- ja robottiyritystä. Pelkästään

seutujen tiedossa olevien ja käynnistyvien investointien määrä, joka on yhteensä noin

Teollisuuskorkeakoulu painottaa uudistu-

Ulvilan alueella on lähes neljänkymmenen

miljardi euroa. Se, että yritykset ovat haluk-

mista, vientiosaamista ja työvoiman toimin-

automaatioalan huippuyrityksen keskittymä.

kaita investoimaan ja se, että alueen kehit-

takykyä. Profiilivalintaa tukevat erityisesti

tämisohjelmat ovat teollisuuspainotteisia,

SAMKin konetekniikan, automaation, ener-

Profiiliin liittyy olennaisena osana strate-

osoittavat, että maakunnassa vallitsee sel-

giatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen

giamme mukaiset vahvuusalat: automaatio

keä yhteinen näkemys kehittämistarpeista ja

liiketoiminnan koulutukset. Teollisuuden

ja teollisuus 4.0, merenkulku ja ikääntyvien

hallitusohjelmatavoitteista sekä vahva tahto

uudistumisen tärkein yksittäinen tekijä on

palvelut. Vahvistamme alueen automaatio-

tukea teollisuuden uusiutumista. Vahvistam-

automatisointi. Satakunta on Suomen auto-

osaamista, koulutamme kansainvälisiä me-

”Tavoitteeksi voidaan asettaa, että Satakunta profiloidaan Euroopan robottimaakunnaksi.”

ROBOCOAST TÄNÄÄN – ROBOCOAST++ HUOMENNA

SIMULOINTIYMPÄRIST ULOTTUVUUKSIA TUO AUTOMATISOINTIIN

TEKSTI: Marko Mikkola

TEKSTI: Mirka Leino

Satakunta elää voimakkaasti teollisuudesta. Rakennemuutoksen haasteisiin vastaaminen on alueen elinvoimaisuudelle kohtalonkysymys.

nalla palvelusektorin automatisaatio on käynnistymässä, ja tulemme näkemään arjessamme sellaisia laitteita, että voidaan esittää kysymys: mikä on robotti? RoboCoast on satakuntalainen korke-

Satakunnan ammattikorkeakoulussa suunnitellaan ja toteutetaan pk-yritysten tarpeisiin räätälöitävä simulointiympäristö.

an osaamisen brändi, joka on saanut hyvän nosteen. RoboCoast-projektin

Hyvin suunniteltu ja toteutettu simulointiym-

Satakunnan teollisuusvisio 2020 -rapor-

tehtävä on kehittää tätä brändiä, tuo-

päristö tarjoaa uusia ulottuvuuksia ja var-

tissa nostetaan esille aiheellinen huoli

da yrityksille teknologiatietoa ja akti-

muutta yritysten tuotantoprosessien ja tuot-

”Suomen teollisuustuotanto on vajonnut

voida niitä teknologian uusiin mah-

teiden digitalisointiin ja automatisointiin.

vuoden 2009 tasolle”. Siinä raportoidus-

dollisuuksiin.

sa yrityskyselyssä kysyttiin muun muassa

ajalle on jo suunnitelmia. RoboCoastia

Laajaan käyttöön suunnitellusta simuloin-

mistä yritykset ja organisaatiot hakevat li-

viedään tulevina vuosina seuraavalle

tiympäristöstä voivat hyötyä sekä teollista

sää kasvua ja kilpailukykyä vuosina 2014–

RoboCoast++ -tasolle. Tavoitteeksi voi-

tuotantoa harjoittavat että tuotantoproses-

2020. Ylivoimaisesti suosituin vastaus oli

daan asettaa, että Satakunta profiloi-

seja suunnittelevat tai niiden osia ja laitteita

”uudet tuotteet, palvelut tai innovaatiot”.

daan Euroopan robot timaakunnaksi,

valmistavat yritykset. Ympäristöä kehitetään

jonka TKI-ympäristöä globaalit robotiikan

suunnittelemalla yleiskäyttöisiä toiminnalli-

Robottiteknologioiden hyödyntäminen

kärkitoimijat haluavat hyödyntää. Robo-

suuksia ja esimerkkisimulaatioita sekä teke-

laajenee parhaillaan uusille alueille, ku-

Coast kasvaa tulevaisuudessa kansalli-

mällä pilottisimulaatioita yritysten tuotanto-

ten autot, hyvinvointi ja terveydenhuolto,

sesta kansainväliseksi korkean osaami-

linjoista.

maatalous ja turvallisuusalat. Näiden rin-

sen brändiksi.

| AGORA 3/2016

Projek tin

jälkeiselle

renkulkijoita ja tuomme uutta osaamista

jyyden edistäjä. Haluamme lisätä rooliamme

ikääntyvien palveluihin. Strategiamme mu-

työelämäyhteistyön alueellisena kokoavana

kaisia nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja

voimana, jotta voimme vieläkin paremmin

energiateknologia, logistiikka ja matkailulii-

palvella alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Teolli-

ketoiminta. Teemme ympäristöön ja logistiik-

suuskorkeakoulu-profiili tulee suuntaamaan

kaan liittyvästä osaamisesta liiketoimintaa ja

panostuksiamme teollisuuden uudistumi-

toimimme matkailun kehittämisen kokoava-

seen ja uusiutumiseen. Profiilin mukaista

na voimana.

toimintaa tulee ohjaamaan tinkimätön kansainvälistyminen sekä koulutuksessa että

SAMK on alueen innovaatiojärjestelmän

tutkimuksessa.■

keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittä-

”Ei enää ole kyse siitä, mitä voidaan tehdä vaan siitä, mitä käyttäjä haluaa tehtävän.”

ÖLLÄ UUSIA TANNON

DEWIL YHDISTÄÄ LAITTEET VALMISTAJASTA RIIPPUMATTA TEKSTI: Meri Olenius

Simulointi on todellisuuden jäljittelyä, yksi tapa vastata digitaalisuuden ja etähallinnan tavoitteisiin. Virtuaalimaailmassa tehtävää simulointia käytetään jo esimerkiksi säätiedotusten tekemiseen tai tietokonepeleissä erilaisten toimintojen jäljittelyyn. Myös laivojen,

DEWIL, Device Ecosystem With Infinite Limits, on Internet of Things -sovellus, joka voidaan mukauttaa tarpeeseen kuin tarpeeseen.

lentokoneiden ja autojen aerodynamiikkaa ja

asti. DEWILiä voidaan hyödyntää laajasti teollisuudessa. Se voidaan vaikkapa valjastaa olemassa olevan vanhan laitteen älyksi eli suorittamaan esimerkiksi tuotetestauksien nykyiset manuaaliset mittaukset automaattisesti. DEWILiä käyttäessä ei enää ole kyse siitä, mitä voidaan

liikkeitä simuloidaan todellisuutta kopioivissa

DEWIL voidaan myös määritellä välioh-

tehdä vaan siitä, mitä käyttäjä haluaa

olosuhteissa ennen yhdenkään prototyypin

jelmistoalustaksi, johon on lisätty mitta-

tehtävän.

valmistamista, jotta niille saadaan mahdolli-

us- ja ohjausominaisuuksia. DEWIL toimii

simman toimivat muodot.

tulkkaajana eri sovelluksille ja laitteille,

SAMKissa sovellusta hyödynnetään Solar-

joita ei välttämättä aiemmin ole ollut

forum-sivustolla (solarforum.fi) muun mu-

Hanketta rahoittavat Keski-Suomen ELY-

mahdollista yhdistää niiden ”puhumien”

assa tuottamaan avoimesti saataville au-

keskus (EAKR-rahoitus) ja Satakunnan am-

eri kielten takia.

rinkoenergian tuotannon tietoja. Lisäksi

mattikorkeakoulu.

DEWIL kerää, hallinnoi ja esittää SAMKin DEWIL sopii yhtälailla pienten mittauk-

hybridienergialaboratorion mittaustieto-

sien toteuttamiseen kuin suurten koko-

ja sekä pystyy ohjaamaan laboratorion

na i s u u ks i e n o h j a a m i s e e n. ”Pi e n t ä”

toimintaa. DEWILin liiketoimintamahdol-

on esimerkiksi lämpötilan ja kosteuden

lisuuksia selvitetään TEKESin Tutkimus-

mittaaminen kasvihuoneesta ja ”suurta”

ideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -ra-

koko kasvihuoneen hallinta mittauksista

hoituksen avulla.

niiden perusteella tehtäviin ohjauksiin

AGORA 3/2016

TUTKIMUS 8

| AGORA 3/2016

Sata lasissa

NAMIBIASSA

TEKSTI: Minna Keinänen-Toivola

| KUVAT: Minna Keinänen-Toivola & Heikki Koivisto

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja sen strategisen kumppanin Namibia University of Science and Technologyn projektissa tutkitaan resurssitehokasta kaupunkikehitystä kehittyvissä maissa.

Kehittyvien maiden kaupungistuminen on koko ajan nopeutuva kansainvälinen ilmiö. Se tuo mukanaan laajoja haasteita puhtaalle vedelle, sähkön saatavuudelle ja rakentamiselle. Tiivistyvä kaupunkirakenne vaatii myös tehokasta jätevesien käsittelyä ja jätehuoltoa.

Ympäristöystävällisyys pääosassa Tutkimusprojektissa pilottikaupunkina on Namibiassa Atlantin rannikoilla

sijaitseva 60 000 asukkaan Walvis Bay. Kaupunki ”kasvaa silmissä”, sillä siellä on käynnissä 300 miljoonan US dollarin arvoinen satamalaajennus ja lähivuosille on useita muita kehittämissuunnitelmia. Kaupunki saa juomavetensä pohjavedestä, mutta se ei riitä kasvavalle väkimäärälle. Jäteveden puhdistamo on melko vanha ja kapasiteettikykynsä rajoilla. Energia saadaan pääosin fossiilisista polttoaineista. Kierrätystä ei juurikaan harrasteta. ►

AGORA 3/2016

Kalatehdaspilottina Merlus Food Processors

Projektissa tutkitaan, miten kokonaisuus saadaan hallittua kustannustehokkaasti, paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Teollisuuslaitokset kehityksen veturina Toisena tutkimuskohteena ovat teollisuuslaitosten toiminta ja kehitysmahdollisuudet resurssitehokkuudessa. Kalat ovat toiseksi merkittävin vientituote Namibialle, heti kaivostuotteiden jälkeen. Walvis Bayssä sijaitsee seitsemän isoa kalankäsittelytehdasta ja lukuisia pienempiä. Kalatehtaat

Walvis Bayn satamaa

toimivat eurooppalaisten elintarviketeollisuuden laatustandardien mukaisesti, koska päämarkkina-alue on Euroopassa. Projektin kalatehdaspilotti on Merlus Food Processors, jossa tutkitaan aurinkoenergian käyttöä, biokaasun tuottomahdollisuuksia, harmaan veden kierrättämistä ja energiaa säästäviä valoratkaisuja. Myös SAMKin aurinkoenergiahankkeen, SOLARLEAP Satakunnan, konsepti, jossa tuotetaan alalle päteviä osaajia on muokattavissa ja vietävissä kehittyville markkinoille.

– Namibiassa aurinkoisia päiviä on 300 vuodessa, joten energianlähde on varma, toteaa Älykkäät energiaratkaisut -tutkimusryhmän vetäjä Meri Olenius. Suomalaisia yrityksiä on syys-lokakuussa 2016 tutustumassa paikallisiin olosuhteisiin ja edistämässä yhteistä liiketoimintaa namibialaisten kanssa. – Projekti vauhdittaa meidän biokaasuratkaisumme kehittämistä, koska me suuntaamme erityisesti kehittyville markkinoille, kertoo Fimuskraft Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ahti Koivunen. ■

NÄKÖKULMA Minna Keinänen-Toivola

Maa, joka on kaksi ja puoli kertaa Suomen kokoinen, jossa on 2,3 miljoonaa asukasta ja sijaitsee Afrikassa. Ei kuulosta äkkiseltään kovinkaan suurelta liiketoimintamahdollisuudelta suomalaisille yrityksille. Yleensä liiketoiminnan ajatellaan etenevän polkua koulutus-tutkimustoiminta-innovaatio-liiketoiminta. Rauman seudun ja SAMKin yhteisNamibia University of Science and Technology ja Satakunnan ammattikorkeakoulu yhteistyössä: Meri Olenius, Nnenesi Kgabi, Bas Rijnen, Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola merentutkimusalus RV Mirabiliksella.

työ Namibiaan eteni poikkeuksellisesti liiketoiminnasta koulutuksen kautta tutkimukseen ja innovaatioihin. Merentutkimusalus RV Mirabiliksesta alkanut toiminta on monipuolistunut SAMKissa nopeassa tahdissa. Samalla olemme huomanneet, kuinka paljon suomalaisilla on namibialaisten kanssa toimintaa niin koulutuksessa, tutkimuksessa ja liiketoiminnassa. Kevät 2016 oli aktiivista aikaa ja työtä jatketaan SAMKissa yhä tiiviimmin syksyllä 2016 yhteistyössä muiden kanssa.

| AGORA 3/2016

Kautta aikain suurin businessdelegaatio Namibiasta

NAMURBAN Urban Resource Efficiency in Developing Countries – pilot study of Walvis Bay, Namibia ›› Tekesin ja ulkoasianministeriön yhteinen Business with Impact -tutkimusprojekti ›› Muut rahoittajat seitsemän suomalaista yritystä: Sansox Oy (puhdas vesi), Fimuskraft Oy (biokaasu), Rannan Teollisuuskone Oy (puhdas vesi), Naps Solar Systems Inc. (aurinkoenergia), GA90 Recycling Oy (kierrätys), Riffid Oy (ICT), ja SWOcean Oy (ICT) sekä SAMK ›› Tutkimustahot: SAMK ja paikallinen yliopisto Namibia University of Science and Technology ›› SAMKissa aloittanut uusi tutkimusryhmä Smart Urban Business, jossa nämä teemat ovat keskeinen osa tutkimusta Katso videot: ›› NAMURBAN Project report 2016 ›› Wastewater to be usable again, Mikael Seppälä, Sansox

Merenkulun koulutuksesta yhteistyöhön laajalla rintamalla TEKSTI: Minna Keinänen-Toivola ja Heikki Koivisto

SAMK on kouluttanut Namibian merenkulkijoita vuodesta 2012. Nyt jatketaan maan kehityksen kannalta merkittävämmille aloille: logistiikkaan, teknologiaan, hyvinvointiin ja liiketoimintaan.

projektia koordinoivan Walvis Bay Corridor Groupin kanssa tekemä AMTCCE®. Namibia on tulevaisuudessa eteläisen Afrikan liikenteen solmukohta. Sen sijainti on suotuisa ja olot ovat vakaat. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ja

2010-luvun alussa Namibian kalastusministeriö

suomalaiset yritykset ovat muodostamassa

halusi tilata merentutkimusaluksen, joka suo-

kokonaisuutta vastaamaan maan kasvaviin

riutuisi vaadituista tehtävistä itsenäisesti. Tar-

liikennetarpeisiin. Kautta aikain suurin busi-

jouskilpailun voitti Rauman STX:n telakka. RV

nessdelegaatio vieraili toukokuussa Suomessa,

Mirabiliksen ympärille syntyi SAMKin, muiden

teemoina erityisesti liikenne ja logistiikka.

yliopistojen ja yritysten osaamiskeskittymä. Koulutusyhteistyötä ollaan tiivistämässä yli Helmikuussa 2012 ministeriön tekninen johtaja

140 vuoden yhteisen historian siivittämänä.

Steven Ambabi ja aluksen rakennusvaiheen

Namibialaisten korkeakouluministerin Itah

SAMK JA NAMIBIA V. 2012–

päävalvoja Theophilus Kamperuka saapui-

Kandjii-Murangiin ja -delegaation vierailu

vat SAMKiin sopimaan Mirabiliksen henkilöstön

Suomessa huhti-toukokuussa 2016 oli myös

›› Merentutkimusalus Mirabiliksen miehistön koulutusprojekti 2012–2015 ›› Merenkulun koulutuksen kehittämisprojekti 2013–2015 ›› Yhteistyösopimus Namibia University of Science and Technologyn kanssa 5/2015 ›› NAMURBAN 10/2015– ›› Tekes BEAM ekosysteemin valmisteluhanke älykkääseen liikenteeseen ja logistiikkaan NAMHUB 2016 ›› IMO:n ja EU:n ”Maritime Technology Cooperation Centre” -haku 2016 ›› Tiivistyvää yhteistyötä koulutuksessa ›› Toiminnan laajentuminen: terveydenhuolto, palveluliiketoiminta ja ICT

koulutuksesta. Aluksen päällikön, perämiesten

onnistunut, ja he ovat laajasti kiinnostuneita

ja konepäällystön räätälöity koulutus käynnistyi

kansallisesta koulutusosaamisestamme. Tut-

huhtikuussa. Kesäkuussa 2012 Suomen ympä-

kimusryhmän vetäjä Minna Keinänen-Toi-

ristökeskuksen (SYKE) aloitti koulutusprojektin,

vola koordinoi suurlähetystön nimittämänä

jossa SAMK alihankkijana koulutti aluksen

Suomesta Namibiaan suuntautuvaa koulu-

operatiivista henkilöstöä ja SYKE tutkijoita.

tusvientidelegaation matkaa lokakuussa 2016 Namibiaan. Delegaatioon on osallistumassa

Kansainvälinen Merenkulkujärjestö IMO

parikymmentä suomalaista laajasti eri aloilta

julkaisi keväällä 2016 haun merenkulun il-

ympäri Suomen.

mansuojeluun keskittyvien keskuksien perustamiseksi Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan,

SAMKissa olemme laajentamassa toimintaa

Tyynelle valtamerelle, Aasiaan ja Karibialle.

myös muille osaamisaloillemme. Tunnistettu-

Yhtenä jatkoon menijänä Afrikan keskukselle

ja teemoja ovat vesi, energia, ICT, terveyden-

oli SAMKin ideoima ja päähakijana yhdessä

hoito- ja sosiaaliala sekä matkailu.

AGORA 3/2016

KAMPUS

PORIN KAMPUS ELÄÄ JO NYT TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Katri Väkiparta & Hanna Valtokivi

SAMK muuttaa Porissa uudelle kampukselle toukokuussa 2017. Kampus työllistää monia samkilaisia jo nyt. ”Haastavaa ja mielenkiintoista” on usein kuultu sanapari.

Tietoverkot ja sähkönjakelu Järjestelmäasiantuntija Sami Pel-

rioilla ja terveysalan erityisympäristöillä on

tomäki vastaa ATK-verkon, pal-

omat vastuuhenkilönsä.

velinsalin ja langattoman verkon suunnittelusta. Tietoverkon pitää

Uudelle kampukselle on haettu muutosta, se

olla yksinkertainen, nykyaikainen ja toimiva.

näkyy opiskelijoiden ja opettajien työtiloissa.

Langattomasta verkosta on tulossa koulumaailmassa ”poikkeuksellisen laaja ja tehokas”.

Sähkötekniikan opiskelijat suunnittelevat ja

– Kun siirrytään BYOD-malliin eli omien lait-

toteuttavat uuden kampuksen laboratorioi-

teiden käyttöön, langattoman verkon on toi-

den sähköistyksen opiskelijaprojektina, oh-

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällik-

mittava joka puolella kampusta tehokkaasti.

jaajanaan Marko Ylinen. Myös esimerkiksi

kö Jussi Koskinen hoitaa muun

Luokassa voi olla 40 henkilöä, joilla on kan-

kampuksen taloautomaatiojärjestelmiä voi-

muassa muuttoon liittyviä asioi-

nettavia, kännyköitä ja älyrannekkeita.

daan hyödyntää opetuskäytössä. – Opiskelua tuodaan esille erilaisten näyteik-

ta. Koskinen on yksi niistä, joilla on kokonaiskuva siitä, mitä tapahtuu. Todella

Peltomäen vastuulla on myös sähkönjake-

kunoiden avulla. Työstettävät projektit ovat

paljon on tehty ja tehdään – sellaista, mikä

lun suunnittelu talon käyttäjille jouhevaksi.

esillä ja niiden parissa työskentelevät opiske-

toimiessaan jää näkymättömiin. Uusia käy-

lijat näkyvillä, kertoo Teknogia-osaamisalu-

Oppimisympäristöt

een johtaja Petteri Pulkkinen.

mutta toiminnallisemmat tilat tarkoittavat uu-

Verkko-opetuksen koordinaatto-

sia toimintatapoja lähes kaikessa. Tämän voi

ri Katja Lempinen vastaa kam-

”Rakentamisen yleismies”

kokea mahdollisuutena, ei pakkona. Tämä

puksesta oppimisympäristönä

– Tiedän kaikesta vähän, Mik-

on tilaisuus, joka ei hevillä toistu.

eli siitä, miten koko kampuksen

ko Tapiola naurahtaa. Raken-

täntöjäkin pitää luoda. – Paljon on sovittavaa, uudet pienemmät

tilat palvelevat oppimista ja opettamista mahdollisimman hyvin – vain tekniikan laborato-

| AGORA 3/2016

SAMK-KAMPUS PORI ›› Avajaiset syyskuussa 2017 ›› Sijainti Asema-aukio, Satakunnankatu 25 ›› Pinta-ala 19 200 neliömetriä ›› Opiskelijoita 3 500 ›› Suomen modernein kampus

nustekniikan laboratorioinsinöörinä hän on

kija Petri Lähde ja

Vesijohtoverkostoon rakennetaan materiaa-

monessa mukana: ohjaa rakennustekniikan

opettaja Marko Ylinen.

litutkimuksiin tarkoitettuja putkikeräinkoko-

opiskelijoita lehtori Mari Kujalan kanssa, te-

naisuuksia. Lisäksi kampukselle tulee hygi-

kee arkkitehdille luonnoksia siitä, mitä kiinteitä

Ne koostuvat eri suuntiin ja asennuskulmiin

eenisen sisäympäristön tutkimukseen liittyviä

kalusteita tiloihin tulee ja mitkä niistä vaativat

laitetuista aurinkopaneeleista sekä erilaisis-

erikoisratkaisuja.

sähköä, mitkä paineilmaa tai valaistusta ylleen.

ta inverttereistä. Järjestelmät toimivat tutkimustoiminnan lisäksi opiskelijoiden oppimis-

Suljettuun vesikiertoon tarvittavat putkivedot

Tapiola vastaa kuntosalin suunnittelusta. Sen

ympäristönä. Pihaan tulee paneeliteholtaan

tehdään rakennusvaiheessa, mutta veden-

pitää palvella sekä fysioterapian opetusta

3kW:n aurinkoseuraaja, jolla jatketaan Tiede-

puhdistusjärjestelmä toteutetaan vasta kam-

että yleissalina kaikkia samkilaisia. Suunnit-

puistossa aloitettua tutkimusta.

puksen käyttöönoton jälkeen, kun todellinen vedenkulutus ja jätevedentuotanto selviävät.

telussa ovat mukana fysioterapian opiskelijat Samuli Murto ja Jaakko Lähde. Opintopro-

Sähkölaboratoriotiloihin sijoitetaan opiskeli-

Suunnittelussa ja mitoituksessa on tarkoitus

jekteja ja harjoitteluja – kesätöitä – on tehnyt

joiden suunnittelema aurinkosähköjärjestel-

käyttää apuna opiskelijoita.

myös kolme rakennus- ja LVI-tekniikan opis-

män akusto, jolla varmistetaan tilojen valais-

kelijaa, ja opinnäytetöitä on tehty useita.

tus (Aurinkosähkö UPS).

Esteettömyys

Vesi

SAMKin esteettömyyden ja saavutettavuuden

Vesi-Instituutti WANDER on suunnitellut kaikki

kokonaisvaltaisen esteettömyyden – liikku-

Aurinkoenergia

vesijärjestelmien lisäasennukset ja erikoisjär-

misen, aistiympäristön, helppokäyttöisyyden

jestelmät niin, että niitä pystytään

– ja käytettävyyden erilaisille käyttäjäryhmille.

Uudelle kampukselle tulee kymmenkun-

hyödyntämään tutkimuksen lisäksi

Kampukselle tulee myös uusi Kaikkien Koti,

ta e rilaista aurinkos ähköjärje stelmä ä ,

opetuksessa. Vastuuhenkilönä on

esteetöntä asumista esittelevä kodinomainen

yhteisteholtaan noin 30kW, kertovat tut-

erikoistutkija Riika Mäkinen.

mallitila.

– Opiskelijoille mielenkiintoa tuo työmaan koko ja monenlaiset tilat, joita ei asuinkerrostalon rakennustyömaalla ole.

tutkimusryhmä on tuonut esiin kampuksen

Tässä jutussa ei ole mainittu kaikkia niitä samkilaisia, jotka jo tekevät töitä kampuksen kanssa. Vastuuhenkilöiden rinnalla on iso joukko kollegoja. Samkilaisten lisäksi suunnittelussa ja valmistelussa on käytetty talon ulkopuolelta asiantuntijoita. Meneillään on myös muun muassa taideteoksen suunnittelukilpailu.

OPETUS Annika Valo ja Mari Linna

INNOSTUNUT ONNISTUU

Digitaalisuudesta uutta puhtia työhön TEKSTI: Jonna Seppälä

KUVA: Katri Väkiparta

Digiloikka puhuttaa. Opetus on siirtymässä entistä enemmän digitaalisten palveluiden avulla toteutettavaksi monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Opiskelijoita digitaalisuus motivoi ja opettajan työssä positiivisia haasteita riittää. Työssä tarvitaan roppakaupalla ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta sekä halua mennä eteenpäin. Maailma muuttuu ja opetus sen mukana. Mari Linnan ja Annika Valon haastattelu on hengästyttävän innostava. Työpari on palannut juuri lähes viikon mittaiselta konferenssimatkalta Tallinnasta. Sen aikana he pääsivät esittelemään SAMKin verkkopedagogiikan helmeä, HILL-verkko-opetusjärjestelmää sekä kieltenopetuksen verkkopedagogiikkaa ympäri maailmaa tulleille kollegoilleen. – HILL antaa mahdollisuudet vaikka mihin. Opiskelijoiden oppimisen mahdollistaminen ja vuorovaikutuksen tukeminen verkon avulla on asia, joka saa minut innostumaan työstäni aina uudelleen ja uudelleen, toteaa Annika Valo. 14

| AGORA 3/2016

– Verkko-opetuksesta puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että kyseessä on vain väline, ei itse tarkoitus. Tärkeintä on pohtia, mitä taitoja haluamme opiskelijoiden oppivan. Sen jälkeen, kun tiedämme tavoitteemme, voimme miettiä, millaisella digitaalisella palvelulla tai välineellä voimme tukea niiden saavuttamista, täydentävät Mari Linna ja Annika Valo.

Diginatiivien vaatimuksiin vastattava Digitaalisuus on iso osa nykyistä yhteiskuntaa. Digitaalisuus kehittyy vauhdilla ja tuo jatkuvasti lisääntyviä mahdollisuuksia myös koulutuksen järjestäjille. Nykyaikainen oppiminen ja opettajuus ovat jotain ihan muuta kuin aiemmin. – Opiskelua tai opettajuutta ei voi eristää muun yhteiskunnan ulkopuolelle. Jos haluamme pysyä kilpailussa mukana, meidän

on tarjottava parasta mahdollista opetusta, joka valmentaa meiltä valmistuvia nuoria tulevaisuuden työelämään, toteaa Linna. Sosiaalisten taitojen, ongelmanratkaisukyvyn ja päätöksentekotaitojen merkitys lisääntyy entisestään, kun maailma siirtyy vauhdilla verkkoon. Verkon avulla toteutettava opetus tukee näiden taitojen kehittymistä kuin itsestään, muun asiasisällön ohella. Digitaaliset valmiudet ovat keskeinen osa tulevaisuuden työelämää alalla kuin alalla. Digitaalisuuteen perustuva opettajuus vaatii rohkeutta, ennakkoluulotonta asennetta ja heittäytymiskykyä. Maailman muuttuminen vaatii uusien digitaitojen opettelua myös opettajilta, vaikka oma suhtautuminen olisikin varauksellista. Usko itseen tai omiin kykyihin voi horjua, kun työelämä vaatii nopeaa kehittymistä ja omalta mukavuusalueelta poistumista. Uuden oppi-

minen vaatii opettajalta innostuksen lisäksi myös paljon aikaa. Aitojen madaltaminen, kannustaminen uudenlaiseen toimintaan ja käytännön verkkovinkkien jakaminen muille kollegoille on mahdollista SAMKissa syksyllä käynnistyvässä digimentor-toiminnassa, jossa Valo ja Linna ovat mukana. Digimentoroinnin kehittäminen on osa laajaa valmennusohjelmaa, joka tähtää henkilökunnan digitaalisten valmiuksien kehittämiseen ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulun kanssa.

Kieltenopetuksen uusi aika Annika Valon ja Mari Linnan opetus rakentuu käänteiseen pedagogiikkaan (Flipped Learning) ja verkon avulla toteutettavaan pienryhmätyöskentelyyn. Ennen verkkotapaamista opiskelijat perehtyvät opiskeltavaan aiheeseen videoiden tai sähköisen materiaalin avulla. Verkkotapaamisessa jakaudutaan usein pienryhmiin suullisen kielitaidon harjaannuttamiseksi opettajan ohjatessa oppimista. Työpari on kehittänyt opetustaan yhdessä, sillä näin innostus säilyy, vaikka välillä tulisi vastaan karikoitakin. – Opiskelijoilta on tullut palautetta, että opiskelukavereihin on tullut tutustuttua jopa paremmin verkossa kuin perinteisessä luokkahuoneopetuksessa, kertoo Annika Valo. Jotakin verkko-opiskelun suosiosta kertoo myös se, että verkossa toteutettuihin englannin ja ruotsin kielen kesäopintojaksoihin oli niin runsaasti ilmoittautuneita, että kaikkia ei pystytty tänä vuonna ottamaan mukaan.

Opetustyön muuttuminen näkyy myös opettajien henkilökohtaisessa elämässä. – Teen nykyisin työtä pääsääntöisesti iltaisin ja lauantaisin eli hyvin eri tavalla kuin mitä ajattelin tullessani SAMKiin töihin, kertoo Mari Linna.

DIGIOPE ON OMA PERSOONANSA TEKSTI: Anne Sankari

– Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä

Mari Linna & Annika Valo. 2016. Esitysmateriaali. Flipped Online Language Teaching. How? Using the HILL concept.

sovi toiselle. Jos ottaa mallin suoraan

Marko Mikkola. 2016. Haastattelu digitaalisuudesta. Digitaalisen opettajuuden valmennusohjelma 2016–2017

Kun tunnis t a a omat va hvuutens a ja

toiselta, voi mennä ihan pieleen, sanoo lehtori Satu Aksovaara Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulusta.

oman tapansa opettaa ja tuntee omat oppijansa, on helpompi määritellä, mikä on oma askel kohti digitaalisuutta. – Välillä tuntuu siltä, että tietokone tulee opettajan ja opiskelijan väliin ja meistä tuleekin tekstin tuottajia ja persoona ka-

INFO Annika Valo ›› Lehtori, englanti ja saksa ›› Työskentelee pääasiassa liiketalouden aikuisopiskelijoiden parissa ›› SAMKissa vuodesta 2011 ›› Digimentori Mari Linna ›› Lehtori, ruotsi ja suomi ›› Työskentelee pääasiassa liiketalouden aikuisopiskelijoiden ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden parissa ›› SAMKissa vuodesta 2012 ›› Digimentori ›› Svenska folkskolans vänner (SFV) -yhdistyksen stipendi (2016) ansiokkaasta työstä ruotsin kielen hyväksi

toaa. Moni meistä pohtii miten luomme oppimisen ilon moninaistuvassa ympäristössä, kuvaa Aksovaara. Digitaalisuus mahdollistaa tänä päivänä paljon. – Me saamme olla omanlaisia – ja meidän pitää oppia hyödyntämään omia vahvuuksia digiympäristössä. SAMKissa Aksovaara nostaa digimentoreiden kanssa esiin opettajien onnistumisia. – Haetaan yhdessä ideapankkia opettajille, ja pohditaan myös mistä onnistumisen eväät ovat koostuneet: viestinnästä, vuorovaikutuksesta, ohjauksesta, pedagogisista menetelmistä, opiskelijoista, persoonista vai kaiken yhdistelmästä. Tunnistetaan siis onnistumisen eväitä yhdessä!

BYOD – TUO OMA LAITTEESI BYOD – bring your own device – on nopeasti yleistyvä toimintatapa niin yrityksissä kuin oppilaitoksissa. Tähän liittyen kaikilta SAMKin opiskelijoilta vaaditaan oman päätelaitteen käyttöä opetuksessa syyslukukauden 2017 alusta. Myös luokkatiloissa olevat opettajan koneet vähenevät ja opettajat käyttävät enemmän kannettavaa tietokonetta.

Miten opettaja pysyy puhumisen ammattilaisena verkossakin? Lue pidempi juttu Agoran verkkoversiosta: > samk.fi/agora-lehti

Lisätietoja osoitteesta: > samk.fi/byod

AGORA 3/2016

PALKITUT

Vuoden hanketoimija palkittiin ensi kertaa TEKSTI: Inna Saarinen

KUVA: Katri Väkiparta

SAMKin henkilöstöpäivien yhteydessä palkitaan vuosittain ansioituneita työntekijöitä. Vuoden hanketoimija palkittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

niammatillisesta yhteistyöstä, suunnitelmat

tuneeksi niin aiheesta kuin opiskelijoiden

tehdään yhdessä eri alojen opiskelijoiden

osaamisesta. ”Kylmän rauhallinen rautai-

kanssa, kertoo Soteekin vastuuhenkilö, pal-

nen ammattilainen. Päällikkö äijä”, kuului

veluohjaaja Heli Lamminen.

yksi perustelu.

Vuoden julkaisuna palkittiin tiedeartikke-

Vuoden aloitepalkinnon sai informaatikko

li Mobile Games Individualise and Motivate

Katrin Kippasto tehtyään aloitteen kirjas-

Hanketoimijapalkinnon sai projektipäällik-

Rehabilitation in Different User Group, jon-

ton antamasta kiitoskortista valmistuville

kö Minna Keinänen-Toivola. Häntä luon-

ka ovat kirjoittaneet hyvinvointia edistävän

opiskelijoille. Kortilla muistutetaan valmis-

nehditaan loistavaksi verkostoitujaksi, ovien

teknologian tutkimusryhmän Antti Koivisto,

tuvia opiskelijoita siitä, että he ovat jat-

avaajaksi ja kansainvälistäjäksi, jolla on kyky

Sari Merilampi ja Andrew Sirkka. Artikkeli

kossakin tervetulleet käyttämään SAMKin

yhdistää yritysten tarpeet hankekokonaisuuk-

on julkaistu International Journal of Game-

kirjaston palveluja ja Finna-tiedonhakupal-

siksi.

Based Learning -lehdessä. Valinnassa pai-

velua.

notettiin tieteellisyyttä: julkaisu on esimerkki Vuoden menestystarinaksi valittiin palvelu-

siitä, että ammattikorkeakouluissa tehdään

Vuoden samkilaiseksi äänestettiin henkilö-

keskus Soteekki, yrittäjyyden oppimisympä-

tieteellisesti vaikuttavaa tutkimusta.

kunnan keskuudesta opiskelijapalvelusihteeri Kaisa Harja. Hänestä voi lukea enemmän

ristö, josta on muodostunut yli kymmenen vuoden kehittämistyön aikana merkittävä

Vuoden opettajaksi ”päällikkö äijä”

viereiseltä sivulta.

– Soteekin avulla opiskelijat omaksuvat yrit-

Vuoden opettajan palkitsi opiskelijoiden

yrittäjyysviikolla. Palkinnon sai tuore yrittäjä

täjämäisen työotteen. He oppivat samalla

äänestyksen perusteella opiskelijakunta

Laura Yläkorpi, jonka haastattelu on tämän

myös asiakaspalvelua. Olemme saaneet

SAMMAKKO. Palkittua opettajaa, lehtori

lehden mukana ilmestyvässä Yrityskiihdyttä-

opiskelijoilta hyvää palautetta lisäksi mo-

Harri Heikkistä kehuttiin aidosti kiinnos-

mö 20 vuotta -juhlanumerossa.

opiskelijalähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja tuottaja.

Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjä palkittiin

Takana: Antti Koivisto, Andrew Sirkka, Harri Heikkinen ja Heli Lamminen. Edessä: Kaisa Harja, Kartin Kippasto ja Minna Keinänen-Toivola 16

| AGORA 3/2016

”Tykkään olla avuksi toisille” TEKSTI: Inna Saarinen

KUVA: Katri Väkiparta

Erittäin ystävällinen. Luo hyvää työilmapiiriä. Huippuosaaja. Uupumaton auttamaan. Tekee valtavasti töitä, jotta kaikki sujuu opiskelijoiden parhaaksi. Helposti lähestyttävä.

Henkilökunta äänestää keskuudestaan vuoden samkilaisen, joka palkitaan vuosittain henkilöstöpäivien yhteydessä. Tänä vuonna palkinnon sai opiskelijapalvelusihteeri Kaisa Harja. Palkittu ei ollut uskoa korviaan. – Kun valinnan perusteluja luettiin, ajattelin, että ovat tarkistuslaskennan jälkeen päätyneet johonkin toiseen henkilöön. En oikein viihdy parrasvaloissa, on outoa olla esillä. Mutta olihan tämä valinta kaikessa hämmentävyydessään hienoa.

Takana pitkä työhistoria Kaisa Harja on ollut SAMKissa omien sanojensa mukaan ”aikojen alusta”, yli kaksikymmentä vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat terveyden ja hyvinvoinnin alalla muun muassa uusintatentteihin ja päiväopetuksen opintorekisteriin ja valmistumiseen liittyvät asiat. – Si l loi n a loit taessa n i S A M K i s sa ol i k a i k k i aivan toisenlaista. Kirjoituskoneella kirjoitettiin puhtaaksi esimerkiksi kokeita, jotka opettajat ol ivat ensin käsin

kirjoittaneet. Jos todistuksia kirjoittaessa teki yhden virheen, niin uusiksi meni, hän muistelee.

SAMKILAINEN KASVO

Kaisa Harjasta Vuoden samkilainen

Nykyään tapahtuu muutoksia laajalti koko ajan. Perässä pysyminen on hänen mielestään joskus haasteellista. – Siinä sitten mennään joskus vähän lastuna lainehilla. Opiskelijoita Kaisa Harja kehuu vuolaasti. – Aina ovat opiskelijat olleet kivoja. Johkaantuukohan tälle alalle kaikki mukavat tyypit, hän sanoo pilke silmäkulmassa.

Nelli-koira tuo energiaa elämään Kaisa Harjan perheeseen kuuluvat mies ja kaksi poikaa, vuonna 1996 syntyneet kaksoset. Iloa Kaisa Harjan elämään tuo myös uskollinen ystävä, viisivuotias kääpiösnautseri Nelli. – Monta hienoa aamulenkkihetkeä olisi jäänyt kokematta, jos ei olisi koiraa. Koiran kanssa tutustuu kivoihin ihmisiinkin. Mutta jos joku herkkupalan tarjoaa, se kyllä hylkää minut, Harja naurahtaa. Koiraharrastuksen lisäksi Kaisa Harja käy kuntosalilla ja joogaamassa ja osallistui keväällä SAMKin henkilöstökerhon juoksukouluun. – Olen koettanut vähän muutenkin käydä juoksemassa, mutta Nelli on eri mieltä. Joku kerta se otti oikein spurtin juoksulenkkipolun ohi. Tarkoitti, että tuonne ei sitten mennä, hän nauraa.

SAMKILAINEN KASVO Juttusarjassa jututetaan SAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa.

AGORA 3/2016

KUMPPANUUS

Kumppanuudessa ihmisten tunteminen on tärkeää, silloin asiat hoituvat, muistuttaa Harjavalta Bolidenin henkilöstöpäällikkö Reijo Salonen. Kuvassa vasemmalla opiskelija Annika Salonen.

”Tämä on ihan elävä yhteys” TEKSTI & KUVAT: Katri Väkiparta

Yritysyhteistyön syventäminen kumppanuussopimuksella tuottaa win–win–win-tilanteita.

Porilainen Annika Salonen aloitti energiaja ympäristötekniikan opinnot SAMKissa syksyllä 2015. Jo seuraavana kesänä hän työskenteli Boliden Harjavallan tehtailla tiimissä, jota vetää ympäristöpäällikkö. – En olisi uskonut, että oman alan kesätöitä löytyy jo heti seuraavaksi kesäksi. Olin varautunut jatkamaan kesätyöuraani kaupan alalla. Korkeakoulun kautta tuli tieto tästä paikasta – haastattelu poiki kesätyön, joka samalla kattaa osan opintoihin kuuluvasta harjoittelusta, kertoo Annika. SAMK ja Boliden Harjavalta allekirjoittivat kumppanuussopimuksen keväällä 2014. Henkilöstöpäällikkö Reijo Salmisen mukaan kumppanuus on tuonut mukanaan paljon hyvää. – Rekrytointi yhtäkkisissä tarvetilanteissa on nopeutunut, kun tietää kehen SAMKissa ottaa yhteyttä. Annikan tulo taloon on siitä hyvä esimerkki. Ja säännöllisten kumppanuustapaamisten an-

| AGORA 3/2016

siosta kumpikin osapuoli tietää missä mennään. Koulu ja työnantaja puhuvat samaa kieltä. Boliden on SAMKille monialainen yhteistyökumppani. Metallinjalostusyritys kätkee sisäänsä oman terveysaseman, laboratorion, tietohallinto-, talous-, laatu- ja viestintäosaston. – Vanha käsitys sulattotoiminnasta, jossa tehdään töitä naama mustana, ei enää päde. Toki niitäkin päiviä voi joskus olla, hymähtää Salminen. Annika kertoo päässeensä konkreettisesti näkemään, kuinka yllättävän monenlaisia asioita pitää huomioida tehtäessä suunnitelmallista ympäristötyötä. Excel-taulukotkin ovat tulleet tutuksi. – Koen edelleen opiskelevani oikeaa alaa. Minulle on tarjottu työhön jo jatkoakin. Jatkaakseni sitä minun ei tarvitse laittaa opiskelua katkolle. SAMKista on tarjottu

Näin pitkäaikainen kumppanuus on kuin parisuhde. mahdollisuutta työn opinnollistamiseen. Tarkoitus on sekä työskennellä että samalla suorittaa opintoja.

Ensimmäinen kahdeksasta Pori Energialla on SAMKissa ykkössija, kahdeksasta kumppanista sopimus oli ensimmäinen laatuaan. Se allekirjoitettiin lokakuussa 2008. Hallintojohtaja Sirkka Sainion mukaan kumppanuus käynnistyi vauhdilla. – Kun lähdettiin liikkeelle, tehtiin toimintasuunnitelmat vuosittain ja tapaamisia oli tosi usein. Kumppannuuden syvetessä tilanne on vakiintunut, mutta ei jämähtänyt. Yhteistyökumppanit tapaavat kahden-kolmen kuukauden välein ja yhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti. – Se on ihan hedelmällistä se keskustelu. Mennään jatkuvasti eteenpäin, ei tehdä muutosta muutoksen, vaan kehittämisen vuoksi. Mekin ymmärrämme uusia tulevia työntekijöitä eri tavalla, kun tehdään tätä yhteistyötä, toteaa Sainio. – Näin pitkäaikainen kumppanuus on kuin parisuhde, uskalletaan ottaa vähän erilaisiakin asioita esille, naurahtaa Pori Energian tekniikkayksikön johtaja Jari Lappalainen.

Pori Energian tekniikkayksikön johtaja Jari Lappalainen ja hallintojohtaja Sirkka Sainio ideoivat ajatusta, että SAMKin kumppanit voisivat tavata myös keskenään.

opiskelijaa että meitä eteenpäin. Ensin aloitetaan käytännön töistä, sitten tulee esimiestyötä, suunnittelutyötä jne., kertoo Sainio. – Käytännössä se on mennyt niin, että olemme valinneet meidän kesätöihin ihmisiä ja osan kanssa kesän lopulla on tehty päätös, että jatketaan joustavaan harjoitteluun. Helmeä toki kiillotetaan vielä. Myös Pori Energiassa on tullut yhteistyökuvioihin työn opinnollistaminen. Opiskelijalle suunnitellaan yhteistyönä työtehtävien viitoittama oppimispolku ja syntyvä osaaminen tunnistetaan osaksi opintoja.

Joustava harjoittelu yksi helmistä Pori Energian kanssa yhteistyötä on kumppanuuden aikana tehty laidasta laitaan. Tämän hetken nousevana tähtenä loistaa joustava harjoittelu, josta on jo muodostunut opiskelijoille oppimisen polku aina opinnäytetyöhön asti. – Joustava harjoittelu ei ole pelkästään työsuorituksia, vaan kyllä siinä tehdään suunnitelma sitä varten, että se vie sekä

s P.S. Kolma K M in win on SA kainen visiolle: Jo mme opiskelija työllisty y.

KUMPPANUUS Kumppanuus on yleisluontoinen puitesopimus, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja monipuolisen kehitystyön. Se tuottaa etuja toiminnan kehittämiseen, uuden innovointiin ja osaavan henkilöstön rekrytointiin. Muotoja opiskelijayhteistyön lisäksi ovat mm. ›› asiantuntijavaihdot ›› yhteiset tutkimushankkeet tai osaprojektit ›› osaamiskartoitukset ja räätälöidyt koulutukset ›› verkostoitumistilaisuudet

KUMPPANIMME ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Boliden Harjavalta Oy Cimcorp Oy Oras Oy Pori Energia Oy Puustelli Group Oy Satakunnan Syöpäyhdistys Satmatic Oy Siru Innovations Oy

Meillä on mahdollisuus ottaa muutamia uusia kumppaneita. Kysy kumppanuudesta: Cimmo Nurmi, 044 710 3371

AGORA 3/2016

ALUMNIKOLUMNI

Malla Metsäpalo Restonomi (AMK)

Kirjoittaja on kahvinrakastaja, joka työskentelee Suomen Nestléllä Beverage Ambassadorina.

OK, BUT FIRST COFFEE Oletko koskaan saanut kutsua tapaamiseen, ja

merkitystä, mistä kahvi juodaan. Posliinikupista se

miettinyt jo etukäteen, että siellä juodaan var-

maistuu aina paremmalta. Yksityiskohdista koos-

maankin hyvät kahvit? Ja alkanut naputella her-

tuu kokonaisuus ja yksityiskohdat jäävät mieleen.

mostuneena pöytää, kun näin ei ole käynyt? Miksi

Esimerkiksi latte macchiato -maitokahvin kauniisti

se kahvi on sitten niin tär-

aaltoilevia kerroksia et näe kuin

keää saada? En itsekään

juomalle tarkoitetusta korkeas-

tiedä, miksi kaiken maail-

ta lasista.

man tapaamisissa juodaan aina kahvia, mutta yhtei-

Näin vieraallesi tai asiakkaal-

sestä kupillisesta on muo-

lesi tulee tunne, fiilis, että jo-

dostunut kuin kirjoittamaton sääntö, jolla laitetaan homma käyntiin. Kun kahvihammas kolottaa, niin se totisesti hei kolottaa! Hotelli- ja ravintola-alalla

Päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvarmasti joka vuosi.

ko ko ik ä n i o ll e e n a o l e n

kaista asiaa on mietitty. Vieraat istuvat aina parhaimmalla paikalla, saavat vatsansa tarvittaessa täyteen ja viihtyvät. Sanonta ”kohtele muita kuin toivot itseäsi kohdeltavan” pitää saletisti paikkansa. Muista kertoa vieraillesi myös ne tylsät

tot tunut itse siihen, et tä

pikkujutut, kuten mistä löytyvät

vieraista ja asiakkaista pidetään huolta ja heidän

veskit ja miten he pääsevät parhaiten ja helposti

olonsa tehdään mahdollisimman mukavaksi ja ko-

tapaamispaikalle. Kiitä heitä jälkikäteen ajasta ja

toisaksi. Ollaan aina kohteliaita ja huomioidaan

käynnistä. Omassa työssäni ei ole haitaksi sujaut-

toisten tarpeet sekä toiveet. Kahvi-ihmisille sitä

taa muutama kahvipussi heille mukaan vierailun

kahvia ja teen juojille teetä jopa – iiks! – muutamaa

päätteeksi.

vaihtoehtoa. Palataan kahviin. All you need is love – oh, and cofMe suomalaiset olemme tutkitusti maailman ko-

fee! Kahvia pitää saada joka aamu, sillä käynnistyy

vimpia kahvinjuojia asukasta kohti. Juomme kahvia

uusi päivä, ja usein tärkeimmät asiat sovitaan kah-

noin 4–5 kuppia päivässä. Tämä on se laji, jossa

vikupillisen ääressä. Yksi työpäivän parhaimmista

päihitämme naapurimaamme Ruotsin takuuvar-

hetkistä on, kun nautin ensimmäisen kahvin ja kat-

masti joka vuosi.

son aamun uutiset ja meilit. Päivä on vielä avoin ja jännittävä. Puhumattakaan päivän viimeisestä ku-

Työelämäs s äkin kahvi on tärkeä ä . Suomalai-

pillisesta, jolloin päivä on jo takana ja pohdit mitä

seen kokouskulttuuriin kahvi kuuluu oleellisesti.

kaikkea tänään tapahtuikaan. Tiedän, että nyt te

Asiakkaita kestitessäni varmistan aina, että heillä

kanssakahvi-ihmiset nyökyttelette siellä.

on mitä parhainta kahvia, ja että he tuntevat olonsa kotoisaksi kahvishowroomissamme. Myös sillä on

| AGORA 3/2016

Aina ensin kahvi, sitten vasta muut asiat.

TUTKINTOTODISTUS

Tutkintouudistus edennyt loppusuoralle

Monipuolisia valmiuksia ja vankka ammattitaito TEKSTI: Anne Pohjus, vararehtori (opetus)

SAMKissa ollaan tutkintouudistuksen loppusuoralla. Syksyllä 2017 aloittavat opiskelijat opiskelevat uusien opetussuunnitelmien mukaan.

KUVA: Veera Korhonen

Tällöin sekä opiskelijoiden omat että työn-

kelijat hyödyntävät opintojen aikaista har-

antajien tarpeet ja toiveet ohjaavat tutkin-

joittelua ja työelämäyhteistyötä opintojaan

non sisältöä ja rakennetta entistä parem-

suunnatessaan.

min. Se, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, on arvoitus meille kaikille. Siksi

Kaikissa tutkinnoissa yhteisinä nousevat

tutkintojen täytyy rakentua joustaviksi ja

esiin työelämän nostamat sisällöt kuten

monipuolisia valmiuksia tarjoaviksi, yksi-

työyhteisötaidot, yrittäjyys, vuorovaikutus-

löidyiksi ja samalla vankan ammattitaidon

taidot sekä projektitoiminta. Kielet, mate-

turvaaviksi.

maattiset taidot, johtaminen, markkinointi ja talous kuuluvat jatkossakin useimpiin

Tutkintouudistus tuo mukanaan kaikille

koulutuksiin joillakin painotuksilla – osassa

ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleville

tutkinnoista pakollisina, osassa valinnaisi-

yhteisiä sisältöjä, oppimisympäristöjä ja -ti-

na.

lanteita. Sen lisäksi jokainen tutkinto sisältää sille ominaisen osaamisen, esimerkiksi

Varsinaisissa ammattiopinnoissa uudistuk-

rakennusinsinöörille rakentaminen. Lisäksi

sen painopiste on tavassa toteuttaa opetus-

tarjolla on kaikille opiskelijoille soveltuvaa

ta – tai oikeammin oppimisen mahdollista-

osaamista, joka tekee kustakin tutkinnosta

mista. Digitaalisuus on vahvassa nosteessa

omanlaisen, erilaista osaamista sisältävän.

ja sitä hyödynnetään kaikessa opiskelussa. Se tuo joustavuutta monimuotoiseen opis-

Esimerkiksi rakennusinsinööriksi opiske-

kelutapaan, tarjoaa vaihtoehtoisia suoritus-

leva voi opiskella rakentamisen ohella

tapoja ja muuntaa koko opiskelukäsitteen

markkinointia, jos valmistaloliiketoimin-

nykyaikaisia menetelmiä ja teknologioita

ta kiinnostaa. Tai fysioterapiaa opis-

hyödyntäväksi. Näitä asioita ei kirjoiteta

keleva suorittaa liiketoimintaan ja

opetussuunnitelmiin tutkintouudistuksen

yrittäjy y teen liitty viä opintoja

aikana, mutta ne otetaan huomioon toteu-

valmistautuessaan oman yri-

tuksia suunniteltaessa. On mielenkiintoista

tyksen perustamiseen. Onkin

päästä syksyyn 2017 ja uuteen vaiheeseen

entistä tärkeämpää, että opis-

SAMKin opetuksen historiassa.

AGORA 3/2016

TÄRPIT

Uusia blogeja

SAMK LUKUINA Porin kampuksen muutto

10000 20 3

tonnia on jo hävitetty tietosuojapapereita

vaihtolavaa turhaksi käynyttä tavaraa viety pois (määrä kasvaa)

›› Kiinalainen juttu: kiinalainenjuttu.samk.fi ›› Alumniblogi: alumniblogi.samk.fi Kaikki SAMKin blogit: > www.samk.fi/blogit/

on muuttolaatikoiden määrä, joka kullakin henkilökunnan jäsenellä on käytettävissään

Miten mieluiten luet juttuja SAMKista ja samkilaisista? Vastaa kyselyyn: samk.fi/agora-kysely

UUDET JULKAISUT – POIMINTOJA SOMEBODY® LUKKOJEN AVAAJANA Satu Vaininen & Marjo Keckman (toim.) | ISBN 978-951-633-193-8 SomeBody-menetelmässä yhdistetään luovasti kehotietoisuuteen ja tietoisuustaitoihin liittyviä teoreettisia lähtökohtia, psykofyysisen fysioterapian menetelmiä ja psykososiaalisen vuorovaikutuksellisen ohjaustyön ja dialogisuuden menetelmiä.

Koulutuksia ja tapahtumia: Tilinpäätössuunnittelu pe 28.10. Huittinen

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA 2025 ISBN 978-951-633-199-0 Luonto ja elämykset ovat yksi Satakunnan matkailun kehittämisen ja markkinoinnin kokonaisuuksista. LuontomatkailuohSAMKin jelma määrittää kehittämisteemat ja julkaisut lataat -tavoitteet sekä ehdottaa toimenpiosoitteesta teitä – tuo esille maakunnan luontosamk.pikakirjakauppa.fi matkailun liiketoimintapotentiaalia.

POHJOIS-SATAKUNNAN YHTEISÖTAITEILIJA Toim. Saija Mustaniemi & Tomi Kuusimäki | ISBN 978-951-633-205-8 Osallistavalla yhteisötaiteella haluttiin liikuttaa taidekäsityksiä ja toimintaa kohti monimuotoisempaa ja yhteistyökykyisempää taiteilijuutta. Pohjois-Satakunnan yhteisötaiteilija oli ennen kaikkea alueen ihmisten projekti.

Hyvinvointia metsästä, Green Care -ilta ma 7.11. Harjavalta OpenSAMK ti 8.11. Rauma Green Care -toiminnan mahdollisuudet vanhustyössä ke 9.11. Kankaanpää OpenSAMK to 10.11. Pori Opetuksen ohjaushenkilöstön päivä Arvonlisäverotus pe 18.11. Huittinen > samk.fi/tapahtumat

Miesten kokemukset fibromyalgiasta? Merja Sallinen aloittaa post doc -tutkimuksen SAMKin fysioterapian lehtori, tiimivastaava Merja Salliselle on

ja Suomessa ei lainkaan. Sallinen on perehtynyt

myönnetty EU:n Marie Curie Scientia Fellows -ohjelmasta post

erityisesti kerronnalliseen tutkimukseen, ja tule-

doc -apuraha Oslon yliopistoon. Sallinen työskentelee marraskuun

vassakin ”what about men?” -tutkimuksessa tul-

alusta ensi vuoden loppuun professori Anne-Marit Mengshoelin

laan tarkastelemaan potilaiden omia kertomuksia

vetämässä ”Illness, health and recovery” -tutkimusryhmässä. Tut-

sairaudenkulusta ja toipumisesta.

kimus kohdistuu fibromyalgiaa sairastavien ja kroonisista kivuista kärsivien miesten kokemuksiin.

Keväällä Merja Sallinen valittiin kaksivuotiskaudeksi kansainvälisen psykofyysisen fysiotera-

Fibromyalgiaa pidetään lähinnä keski-ikäisiä naisia koskettavana

piaorganisaation, International Organization of

terveyshaasteena. Vain noin 5–10 % potilaista on miehiä, minkä

Physiotherapy in Mental Health (IOPTMH) toimi-

vuoksi heihin liittyvää tutkimusta on tehty maailmalla varsin vähän

kuntaan.

| AGORA 3/2016

KUUKAUDEN KUVA: HÄNEN YLHÄISYYTENSÄ Työskentelyäni voi kuvata niin, että viivyn yleensä yhden kuva-aihepiirin parissa katsellen sitä eri näkökulmista, ja kun sitä on käsitelty tarpeeksi, siirryn luonnollisesti seuraavaan. Olen nyt leijonien maalausvaiheessa. Yleensä saan virikkeen jostain hyvin pienestä, kuten halusta maalata leijonan tuuhea harja sekä käyttää vaihteeksi tulisia värejä, ja sitten tuo aihepiiri ottaa vallan ja tulen huomaamaan mitä kaikkea sieltä löytyy. Yksinkertainen kuva-aihe saa syvempiä merkityksiä. Aihetta tulee niin kauan kuin tulee. Leijona kiehtoo minua nyt monellakin tavalla. Ensinnäkin esteettisesti: olen pitkään halunnut maalata leijonan. Sekä symbolisesti: se kuvastaa voimaa ja herruutta. Sitä on käytetty myös paljon vertauskuvallisesti Raamatussa. Useammalla hahmolla voi luoda jännitteitä ja tarinallisuutta. En yleensä avaa teoksiani aivan läpikotaisin, koska pidän siitä, miten ihmiset luovat niistä itse omat tulkintansa. Kuuntelen niitä mielelläni. Työvälineinäni käytän sekä akryyli- että öljymaaleja. Nykyinen maalaustyylini on hidastunut, niin että öljymaalit ovat ajankohtaisemmat kuin akryyli, jolla aikaisemmin pikavauhdilla roiskin maisematöitä. Olen tyyliltäni varsin nopea maalari, maalaten useaa taulua yhtä aikaa, vaikka olen siirtynyt hieman pitkäjännitteisempään ja prosessinomaisempaan maalaustyöhön. Samoin olen viimeisen vuoden aikana siirtynyt maisemien maalaamisesta elollisiin olentoihin. Hanna Joronen (s. 1993 Parikkalassa) on Kankaanpään taidekoulusta keväällä 2017

Hanna Joronen: Hänen ylhäisyytensä, 74x100cm, akryyli kankaalle, 2016

valmistuva maalari. > hannajoronen.wordpress.com

SAMK isännöi opiskelijoiden kansainvälisen NIBS-kisan SAMK järjestää helmi-maaliskuun taitteessa 2017 Raumalla kansainvälisen liiketalouden opiskelijoiden vuosittaisen kilpailun NIBS Case Competition. Kilpailua on järjestetty vuodesta 2016. Kilpailuun osallistuu 16 nelihenkistä joukkuetta ympäri maailmaa. Kilpailuviikon aikana tiimit analysoivat ”bisneskeissejä” ja esittelevät ratkaisunsa ja suosituksensa tuomaristolle, joka koostuu korkeakoulujen ja yritysten edustajista.

Tilaa SAMKin uutiskirje agora@samk.fi

> nibscasecompetition.org

AGORA 3/2016

OPISKELE KIELELLÄ, JOLLA TYÖSKENTELET AMK-TUTKINTO, PÄIVÄOPETUS ENGLANNIKSI • • • • • •

Hakuaika 10.–25.1.2017

samk.fi/haku