2 | 2010 S ATAK U N N A N A M M AT T IK ORK E AK OU L U N OSAAMI S UUT I S ET | S ATA K UNTA UNI V ER S I T Y OF A PPL I ED S CI ENC E S N E W S
Minne menet SAMK?
A new strategy for SAMK
4
KumppanuussopimuKset, uudistuvaa yhteistyötä partnership agreements, bacKbone of cooperation
Mitä on elämysvalmennus?
Sosiaalisen median kuolema
The wind beneath my wings
Death of social media
10
12
2•10
Sisällysluettelo Index
4 SATAK U N N AN A MMAT T I K OR K EA K OUL UN O S A A MI S UUT I S ET SATAK U N TA UNI V ER S I T Y OF A PPL I ED S CI ENCES NEW S
3
Pääkirjoitus Editorial
4
Minne menet SAMK? A new strategy for SAMK
6
Kumppanuussopimukset ryhdittävät yhteistoiminnan muotoja Partnership agreements constitute the backbone for various forms of cooperation
10
Elämysvalmennus: Naisjohtajat esittelivät omat gurunsa What is the wind beneath my wings?
12
Sosiaalisen median kuolema Death of social media
14
Rauma boasts 130 years of education in maritime management Merenkulun koulutus 130 vuotta
16
Possibilities of higher education institutions in the prevention of climate change Miten korkeakoulut voivat vaikuttaa ilmastonmuutosta torjuttaessa?
18
SAMKin alumnit menestyvät maailmalla
19
Uutisia News
6
10
12
14
18
AGORA 2|2010
Sosiaalinen media on vuorovaikutusta teKsti teXt: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho
Työskentely korkeakoulun viestinnässä antaa
köisiä (puhelinluettelo)hakemistoja, meillä
näköalapaikan nuorisomarkkinointiin. Nuoriso
on nyt koko mediakentän kattava patteristo,
mainonnan kohderyhmänä on vaikeasti
jossa on varaa valita, mutta johon on myös
tavoitettava ja kriittinen. Koulutusta ei myydä
vaara hukkua.
SOcIAl medIA IS InteRActIOn The role of social media in the market-
kuten makkaraa tai muotifarkkuja, sillä nuori ei osta itselleen hetken hupia, vaan tulevaisuu-
Korkeakoulun läsnäolo sosiaalisessa me-
ing and other activities of universities of
den. Taustavaikuttajia on monia: vanhemmat,
diassa jakaantuu karkeasti kolmeen osaan.
applied sciences is constantly growing in
sukulaiset, kaverit, opinto-ohjaajat, media ja
Ollaan itse aktiivisesti toimiva tekijä ja sisäl-
importance. The presence of the university
taloussuhdanteet; perinteet, sukupuoliroolit ja
löntuottaja (mm. Facebook, YouTube, Flickr),
in social media is roughly divided into three
ennakkoluulot. Lisäksi kohderyhmä on valloi-
käytetään sosiaalista mediaa mainosvälinee-
parts: being an active player and content
tettava vuosi vuodelta uudelleen.
nä (mm. verkkolehdet, keskustelufoorumit,
provider (e.g. Facebook, YouTube, Flickr);
harrastesivustot) ja käytetään sosiaalista
using social media as a means of advertising
Näillä markkinoilla sosiaalinen media on päi-
mediaa opetuksen ja oppimisen apuvälinee-
(e.g. web journals, discussion forums, hobby
vän sana. Sosiaalisen median konsultaatiota
nä (mm. Twitter, Second Life).
webpages); and using social media as a means of teaching and learning (e.g. Twitter,
ja mainospaikkoja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut vuoden aikana huimasti. Samal-
Tässä Agorassa Marika Pöyri kirjoittaa
Second Life). Increased interaction is central
la perinteinen printtimedia on hälytystilassa.
sosiaalisen median kuolemasta: koska
to development, requiring fresh, new ways
Se rakentelee kiivaasti erilaisia verkkoso-
kaikesta mediasta tulee sosiaalista, olisi
to approach client, student and cooperation
velluksia säilyttääkseen ilmoitustulonsa.
parempi ruveta puhumaan sosiaalisen sijaan
partner.
Sähköistä mainostilaa on tarjolla myös
vuorovaikutteisesta mediasta. Vuorovaikut-
ammattilehtien uutiskirjeisiin ja kaupallisten
teisuuteen liittyy keskustelevuus, joka vaatii
radioiden nettisivuille. Kun vielä hetki sitten
monien perinteisten ajattelu- ja toimintata-
mainostajille myytiin vain Googlea ja säh-
pojen muuttamista.
toimitusKunta editors Eeva-Leena Forma Sari Kahri Anna-Maria Moisio Anna-Liisa Montonen Elina Viitanen Katri Väkiparta SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JuLKaisiJa pubLisher Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 päätoimittaJa editor in chief Hanna Isoaho
AGORA 2|2010
KäännöKset transLations Jarmo Nousiainen ja Beverley Griffiths taitto Layout Heidi Valtonen/Vida Design Kannen Kuva cover photo Futureimagebank painopaiKKa print Painorauma Oy
painos circuLation 4 000 kpl sähKöpostit emaiL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi seuraava agora iLmestyy foLLoWing agora WiLL be pubLished lokakuussa/in October 2010 www.samk.fi osoitteenmuutoKset, LehtitiLauKset, paLautteet changes of address, subscriptions, feedbacK: agora@samk.fi ISSN 1456-114X
rehtori seppo pynnä
Minne menet SAMK?
Entistä napakampi strategia ohjaa maakunnan koulutusveturia tulevaisuuden haasteisiin teKsti teXt: Hanna Isoaho Kuva photo: Veera Korhonen & Futureimagebank
SAMK on äSKettäin SAAnut vAlMiiKSi uuden StrAtegiAn, joSSA piirretään SuuntAviivAt vuoteen 2012. StrAtegiASSAAn AMMAttiKorKeAKoulu on Sitoutunut toiMiMAAn Alueen innovAtiiviSen toiMinnAn veturinA, KAnSAinväliStäjänä jA yrittäjyyden ediStäjänä.
Rehtori seppo pynnän mukaan SAMKin tehtävänä on varmistaa, että Satakunnassa on alueen tarvitsemaa työvoimaa, korkeakoulutasoista perus- ja eritysosaamista. Tämä tavoite toteutetaan rakentavassa yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. KANSAINVäLISYYS VAHVISTUU Alueen kansainvälistäjänä SAMK toimii esimerkiksi tarjoamalla englanninkielisiä
4
koulutusohjelmia kansainvälisine opiskelijaryhmineen, opiskelija- ja opettajavaihdolla, kansainvälisellä harjoittelulla sekä aihepiiriin liittyvillä opinnäytetöillä. – On hyvä muistaa, että meillä on myös kansainvälisiä kumppaneita, joiden kanssa tehdään tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä hankkeita ja monissa niistä on mukana myös alueen yrityksiä ja yhteisöjä.
VAKAITA YRITYKSIä Pynnä uskoo, että pitkälti SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnan ansiosta suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut myönteisemmäksi. Opiskeluaikainen yrittäjyys on saanut toimintamuotona paljon kiitosta ja uusia yrityksiä syntyy koko ajan parin yrityksen kuukausivauhdilla. – Kiihdyttämöprosessin kautta syntyneet yritykset ovat yleensä olleet vakaita ja pysyviä, mikä korostaa niiden merkitystä, Pynnä sanoo. AGORA 2|2010
PYSYVää LAATUA Opetusministeriö tekee vuosittain valmistuville opiskelijoille kyselyn, jossa tarkastellaan mm. opetuksen laatua. SAMK on jo vuosia ollut valtakunnan kärjessä opetuksen laadussa ja viime vuosina ykkönen. Samalla tiellä on tarkoitus jatkaa. – Vuoropuhelu työelämän kanssa ja sen tarpeiden kuuntelu ja tunnistaminen sekä toisaalta opetussuunnitelmien, pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen toivottavasti ruokkii laatua edelleen, Seppo Pynnä uskoo.
LUOVUUS KAIKESSA TOIMINNASSA Entä miten SAMK aikoo edistää luovuutta ja innovaatioita? Seppo Pynnän mukaan yksi esimerkki on Innovative Business Services -koulutusohjelma, joka paneutuu luoviin prosesseihin ja palveluihin. – Toinen esimerkki on innovaatiolaboratorio, jossa tutkitaan ja kehitetään innovaatiomalleja ja -ympäristöjä. Myös kaikessa muussa toiminnassa asiaa pidetään esillä opetussuunnitelmien laadinnasta lähtien. PAINOALAT PROFILOIVAT Omaa rooliaan ammattikorkeakoulukentässä SAMK on terävöittänyt erityisillä painoaloilla. – Pyrimme pois sekatavarakauppa-mallista. Painoalojen avulla resursseja kohdennetaan asioihin, joissa meillä on ylivertaista osaamista ja joista on hyötyä oman alueemme elinkeinoelämälle, Pynnä painottaa. – Samalla annamme opiskelijoille syyn tulla tänne opiskelemaan. Meillä on esimerkiksi hyvää energia-alan ja fysioterapian koulutusta, joihin halutaan ulkomailtakin. Kysymys on suurempiin kokonaisuuksiin panostamisesta, joka on yhtäältä valtakunnallista koulutuspolitiikkaa mutta myös sitä, että suurempi määrä ihmisiä saadaan työskentelemään samojen asioiden parissa yhden kahden asiantuntijan sijasta. osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys on yksi viidestä painoalasta. Se toteutuu innovatiivisena liiketoimintana, jossa yrittäjinä ovat opiskelijat. Tähän mennessä yli 200 opiskelijaa on jo solminut Yrityskiihdyttämön kanssa yhteistyösopimuksen. Opiskelija voi saada jopa 60 opintopistettä tutkintoonsa yrittäjyyteen liittyvistä opinnoista. – Yrityskiihdyttämön lisäksi tähän painoalueeseen kuuluu esimerkiksi hyvinvointipalveluita yritysmäisesti tarjoava sosiaali- ja terveysalan Soteekki. Pynnä muistuttaa, ettei painoala ole sama kuin koulutusohjelma. Yksi painoala voi ilmentyä monella eri koulutusalalla ja erilaisissa kehittämisprojekteissa ja aihepiireissä. Asiaa lähestytään monelta eri näkökulmalta. Esimerkiksi hyvinvointiosaamisen painoala koskee paitsi sosiaali- ja terveysalaa myös AGORA 2|2010
liiketoimintaa ja tekniikkaa ja niiden tutkimusohjelmia.
KOHTI OSAKEYHTIöMUOTOA Suomen korkeakoulut ovat parhaillaan melkoisessa käymistilassa. Sekä yliopistoja ympäristö ja energia painoalueena pohjaa että ammattikorkeakouluja SAMKin pitkiin perinteisiin yhdistetään, pieniä yksikköjä uusiutuvan energian käytön pyritään karsimaan ja saralla. Tällä hetkellä päällekkäisiä toimintoja polttopisteessä on poistamaan. Painoalojen aurinkoenergian painoaLat edustavat määrittely ja omien hyödyntäminen. osaamista, Jossa samK vahvuuksien löytämien Opetuksessa aihe on erityisen vahva Ja liittyy olennaisesti tähän kulminoituu erityisesti vaiKuttava. prosessiin. Environmental Engineering SAMK vahvistaa asemiaan -koulutusohjelmaan. muun muassa organisaationsa yhtiöittämisellä ja entistä tiiviimmällä automaation ja koneteknologian yhteistyöllä Satakunnan muiden painoalueella tärkeässä roolissa korkeakoulujen sekä Turun on konenäkö ja sen sovellukset eri ammattikorkeakoulun kanssa. teollisuudenalueilla. – Yhtiöittämisellä haemme entistä – Ehkä monipuolisin ja monitahoisin suurempaa autonomiaa, dynaamisuutta painoalueistamme on innovatiiviset palvelut ja parempaa imagoa. Näiden asioiden ja prosessit; miten tieto ja ideat jalostetaan puolesta puhuvat muun muassa muissa liiketoiminnaksi. Toisaalta innovatiivisuus ammattikorkeakouluissa tehdyt on edellytys koko tutkimus-, kehitys- ja osakeyhtiömallit sekä kansainväliset innovaatiotoiminnan saralle, Seppo Pynnä raportit. pohtii.
A new StRAteGy fOR SAmK Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has recently prepared a new strategy, illustrating the trends towards 2012. In its strategy, the university is committed to act as a driver of regional innovation and as a promoter of internationalisation and entrepreneurship. – It is the task of SAMK to ensure that the necessary workforce, university-level basic and specialized competence can be found in the region of
Satakunta. This objective is achieved through constructive cooperation with other higher education institutions and development organizations, says Seppo Pynnä, President of SAMK. Among the special fields of focus of activities are knowledge-intensive entrepreneurship during study, welfare expertise, the environment and energy, innovative services and processes, and automation and mechanical engineering.
5
teLaKKa tarvitsee monen aLan insinööriosaamista.
Lohkon nosto stX finland oy:n rauman telakalla.
KUMPPANUUSSOPIMUKSET RYhDITTäVäT YhTEISTOIMINNAN MUOTOjA teKsti teXt: Eeva-Liisa Vallin Kuvat photos: Jussi Partanen, Veera Korhonen, Pori Energia, Oras, STX Finland Oy:n Rauman telakka
6
AGORA 2|2010
SAtAKunnAn AMMAttiKorKeAKoulu on SolMinut eräiden pitKäAiKAiSten yhteiStyöKuMppAneidenSA KAnSSA KuMppAnuuSSopiMuKSiA, jotKA MerKitSevät yrityKSen jA AMMAttiKorKeAKoulun väliSen yhteiStyön SyventyMiStä jA MonipuoliStuMiStA. AMMAttiKorKeAKoulu toKi hArjoittAA täMän liSäKSi jAtKuvAA, tAvAnoMAiStA yrityS- jA KorKeAKouluyhteiStyötä, jonKA MuotojA ovAt eSiMerKiKSi eri tAvoin toteutetut vierAilut, hArjoittelut jA yritySten teettäMät opinnäytetyöt. Vararehtori, toimialajohtaja matti Lähdeniemen mukaan erikseen solmittujen kumppanuussopimusten myötä yhteistyö kuitenkin syvenee tutkimuksen ja kehittämistoiminnan alueella. – Hyödynnämme monipuolisemmin asiantuntijaosaamista sekä verkotumme entistä laajemmin. Saamme uutta tietoa ja toimintatapoja arjen toimintaan. Jatkuva vuoropuhelu tuottaa uusia ideoita, malleja ja projekteja, joista hyötyvät molemmat osapuolet. Tekniikan ja merenkulun toimiala on Lähdeniemen johdolla viime vuosina solminut useita kumppanuussopimuksia, osa koskee vielä ainoastaan tekniikan ja merenkulun toimialaa, mutta tavoitteena on laajentaa sopimukset kattamaan kaikki SAMKin toimialat. Lähdeniemi muistuttaa, että Satakunnan ammattikorkeakoululla on tärkeä aluevaikutustehtävä. – Kumppanuussopimusten solmiminen on tapa varmistaa myös satakuntalaisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa ja työvoiman saantia. On tärkeää, että yritykset voivat säilyä ja kehittyä täällä. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön kautta alueelle on perustettu noin 200 osaamisintensiivistä yritystä. Kun opiskelijat perustavat yrityksen jo opiskeluaikanaan, tukevat kumppanuussopimukset myös näitä yrittäjiä kehitystyössään. AGORA 2|2010
porin energian tiimipäällikkö eric petaja voimalaitoskierroksella.
– Toki meillä on yritysten lisäksi kumppanuussopimuksia myös esimerkiksi yliopistojen kanssa, sitä yhteistoimintaa laajennamme kaiken aikaa. YHTEISTYö MENNYT AIVAN NAPPIIN Pian parisen vuotta SAMKin yhteistyökumppanina on toiminut Pori Energia Oy. Tästä kumppanuusyhteistyöstämme on tullut runsaasti tuloksia, sanoo Lähdeniemi. – Meillä on kumppanuusopimusyrityksiemme kanssa erityinen seurantaryhmä, mikä jäntevöittää työtä vastuuttamalla ja aikatauluttamalla erilaisia suunnitelmia ja toimia. – Tätä kautta aiempi yhteistyö saa tunnistetut ja tunnustetut muodot. Samalla yhteistyön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus kasvaa, kun sopimuksella räätälöidään yhteistyön muodot ja tavoitteet kumpaakin osapuolta parhaiten palveleviksi. Porin Energian kanssa olemme solmineet laajan yhteistyösopimuksen ja toteuttaneet yhdessä esimerkiksi johtamiskoulutusta, kielikoulutusta ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Hallintojohtaja sirkka sainio Pori Energia Oy:stä kertoo yhteistyön menneen aivan nappiin. – Yhteistyön myötä olemme monin tavoin kyenneet lisäämään energia-alan tunnettavuutta. – Pitkäjänteisesti toteutettu työharjoittelu, opiskelijaprojektit ja mielekkäät opinnäytetyöt ovat hyviä keinoja perehdyttää alalle
hakeutuneita opiskelijoita yritykseen. Ne ovat myös hyvä työllistymiskanava meille päin. – Kumppanuussopimus on jämäköittänyt ja syventänyt yhteistyötämme. Olemme kyenneet verkostoitumaan aivan uudella tavalla. Opiskelijalle kaikenlainen yhteistyö kanssamme on hyvää sisäänajoa, jolloin saamme systemaattisemmin meille töihin toiminnastamme kiinnostuneita. Mielestäni oppilaitosyhteistyö on paras keino turvata työvoiman saanti tulevaisuudessa. – Yritykselle on tärkeää päästä kumppanuusyhteistyössä näkemään ja vaikuttamaan siihen, että oman alan koulutustarpeeseen kyetään vastaamaan korkeatasoisella ja asiantuntevalla otteella ja välineillä niin opetuksen sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämistyössä. Pitkäjänteinen ja kiinteä työelämäyhteistyö koetaan avainasiaksi laadukkaan ja alueellista kehitystyötä palvelevan koulutuksen toteuttamisessa.
FAKTA Pori Energia Oy tuottaa ja tarjoaa energiapalveluja. Tuotteita ovat sähkö, kaukolämpö, teollisuuden energiapalvelut sekä urakointi- ja kunnossapitopalvelut. Tytäryhtiö Pori Energia Sähköverkot Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta Porin alueella ja Yhteisyritys Dalkia AB:n kanssa, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy, vastaa energiapalveluiden tarjoamisesta teollisuusasiakkaille.
7
RAUMALAISILLA KIINTEää TELAKKAYHTEISTYöTä Rauman telakoiden nimet ja omistajat ovat vuosien saatossa vaihtuneet, mutta Satakunnan ammattikorkeakoululla on kaiken aikaa ollut merkittävää yhteistyötä telakoiden kanssa. Vuoden 2010 keväällä yhteistyön muodot kirjattiin kumppanuussopimukseksi STX Finland Oy:n Rauman telakalla. Yleisluontoisen puitesopimuksen tavoitteena on edelleen kehittää laaja-alaista yhteistoimintaa. Yhteistyöllä telakka haluaa lisäarvoa kehityshankkeisiinsa, lisää tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa sekä osaavaa henkilökuntaa tulevina vuosina. SAMKin tavoitteena on opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan ajantasaisuuden sekä korkeatasoisuuden varmistaminen. – Lisäämme keskinäistä opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteistyötä sekä pidämme yllä henkilökunnan ammatillista osaamista ja valmiuksia elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamiseen, Lähdeniemi sanoo. Tuotantojohtaja ismo saaros STX Finland Oy:stä toteaa, että Rauman telakka haluaa
satmatic’in suunnitteluosaston henkilöitä testaamassa öljynporauslautan ohjausjärjestelmää.
8
varmistaa oppimis- ja laiteteknisen toimintaympäristön ja opetuksen kehittymisen. Yhdessä pyritään luomaan opiskelijoille ympärivuotisen ohjatun harjoittelun oppimispolkuja, joissa opiskelijoiden harjoittelu etenee myös opetusjaksojen aikana ennalta määritettyjen suunnitelmien mukaisesti tehtävien vaatimustasojen noustessa. Tällainen tukee ammatillista kasvua ja mahdollistaa itsenäisen työskentelyn työelämässä heti valmistumisen jälkeen. Saaros toteaa, että yhteistyötä on toki tehty jo pitkään, mutta nyt yhteistyön sisältö on paremmin määritetty ja sen kehittämiseksi on sovittu systemaattinen toimintatapa. – Pidämme säännöllisin välein tapaamisia ja siten parhaiten tunnistamme toistemme tarpeita.
seen ja merenkulkuun liittyvä ammattitaito on laaja-alaista ja ajantasaista. Osapuolet myös käynnistävät tarvittaessa kehitysprojekteja. Nämä voivat olla joko opiskelijaprojekteja, soveltavaa tutkimusta tai tuote- ja menetelmäkehitystä tai STX Finland Oy:n Rauman telakan henkilökunnan toimesta SAMKin tiloissa ja/tai laitteilla tehtäviä kehitys- tai tutkimusprojekteja. Myös telakka ja SAMKin täydennyskoulutuskeskus pyrkivät yhteistyössä kehittämään telakan henkilökunnan koulutusta.
FAKTA STX:llä on telakat Turussa, Raumalla ja Hel-
STX Finland Oy tarvitsee monen alan insinööriosaamista. Sopimuksen mukaan SAMK ylläpitää ja kehittää riittävän laajuista kone- ja tuotantotekniikan, logistiikan, tuotantotalouden, sähkötekniikan sekä automaatiotekniikan koulutusta ja toimii siten, että näistä koulutusohjelmista valmistuvien insinöörien laivanrakentami-
singissä. Raumalla rakennetaan autolauttoja,
SATMATICIN TOIMITUSJOHTAJA TYYTYVäINEN Toimitusjohtaja simo puustelli Satmatic Oy:stä sanoo, että kumppanuussopimus antaa nopeat mahdollisuudet käynnistää erilaisia yhteistyöprojekteja. Hänen mukaansa odotuksena voisi olla säännöllinen kumppanuustapaaminen.
– Tällä hetkellä meillä on tekeillä kuitenkin neljä opinnäytetyötä: Tyyppikuvien luonti modernissa sähkökeskustekniikassa, Kevytkennokeskuksen rakennekehitys, Uusiutuvan energian mökkikeskus ja Tuotantokoneen sähköinen dokumentointi.
– Kumppanuutta tulee kehittää pitkäjänteisesti, että oikeat tekijät pääsevät keskustelemaan keskenään. Liika johtajavetoisuus pois! – Kumppanuusprojektit ohjaavat opiskelijan näkemään yritysten todellisesta arkipäivästä. Puustellin mukaan on hienoa saada nuoria aivoja miettimään tuotekehitysratkaisuja. Myös nuoret saavat tuolloin aitoa oppia. Toki tällä hetkellä lama antaa huonon kuvan, mutta jo muutaman vuoden kuluttua alkavat opiskelijaprojektitkin kiihtyä huimaan nousuun.
pienempiä risteilyaluksia ja erikoisaluksia kuten jäänmurtajia ja merivoimien aluksia. Yhtiö kuuluu kansainväliseen STX Europe -ryhmään, jonka tuotevalikoimassa ovat matkustajalaivat ja offshorealukset. Konsernilla on 15 telakkaa Brasiliassa, Norjassa, Ranskassa, Romaniassa, Suomessa ja Vietnamissa.
FAKTA Satmatic Oy on yksi Suomen johtavista sähköja automaatiotekniikan rakentajista. Se on erikoistunut sähköistys- ja automaatioprojektointiin sekä alan valmistuspalveluihin. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi automaatio- ja sähkökäyttökeskuksia, sähkökojeistoja sekä puistomuuntamoita. Palvelut kattavat asiakkaan haluaman laajuuden, esisuunnittelusta - huoltoon. Yrityksellä on toimintaa mm Ulvilassa ja Keravalla. Satmatic Oy on osa pörssiyhtiö AS Harju Elekter’iä. AGORA 2|2010
mistuttuaan jäädä yrityksen palvelukseen. Aiemminkin Oras teetti insinööriopiskelijoilla liiketoimintaansa tukevia opinnäytetöitä ja tarjosi heille kesätyöpaikkoja, mutta kumppanuussopimuksen solmimisen kautta yhteistoiminta tehostui ja laajeni. – Vaikka olemme tehneet pitkään yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoimissa, nyt solmittu kumppanuussopimus toimii silti useiden t & k projektien aktivoijana, sanoo teknologiapäällikkö Jukka Koskinen Oras Oy:stä. Opiskelijat ovat projekteissa vahvasti mukana ja samalla he kehittävät osaamispääomaansa jo opiskeluaikana.
oraksen hydra-suihkusta vesi valuu sateen lailla.
ORAKSEN KANSSA TIIVISTä YHTEISTYöTä Raumalaisen Oraksen kanssa solmitun kumppanuussopimuksen tavoitteena on niin ikään luoda opiskelijoiden ja Oraksen välille koko insinööriopiskelijoiden opiskeluajan kestävä vuorovaikutussuhde. Opiskelija voi tehdä yritykseen opinnäytetyön, suorittaa harjoittelun, olla kesätöissä sekä mahdollisesti val-
Oras haluaa kumppanuussopimuksen avulla varmistaa osaavan henkilökunnan saannin, lisätä tunnettuuttaan opiskelijoiden keskuudessa ja saada yhteistyöllä lisäarvoa kehityshankkeisiinsa Yhdessä pyritään luomaan opiskelijoille ympärivuotisen ohjatun harjoittelun oppimispolku.
valmiuksia koulutuksen jälkeen siirtyä työelämään. Ensimmäisen vuoden jälkeen ovat syntymässä käytännöt, joiden mukaan yhteistyötä rakennetaan. Tästä syystä kokemukset ovat vielä vähäisiä, mutta odotuksemme kumppanuuden suhteen ovat positiivisia. Koskisen mielestä parhaimmillaan kumppanuus toimisi silloin, kun harjoittelujaksoja edeltäisi vastaava opintokokonaisuus, eli kurssitarjonta mukautuisi kumppanuusyrityksen tarpeisiin. – Uskomme, että jatkossa rekrytointihyödyt on mahdollista saavuttaa opintojen päätösvaiheessa, esimerkiksi opinnäytetyön jälkeen. Lyhyellä tähtäimellä yrityksen hyöty kumppanuudesta on rajallinen, mutta pidemmällä aikavälillä odotamme tulosta panostuksellemme.
FAKTA Oras kehittää, valmistaa ja markkinoi Poh-
Kysymykseen onko vuoden aikana sopimuksesta ollut hyötyä, Koskinen vastaa, että lähtökohtana on ollut luoda työelämän ja koulumaailman välille yhteistyökuvio, jonka tavoitteena on parantaa opiskelijoiden
joismaiden markkinajohtajana innovatiivisia talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvia tuotteita. Oraksella on tehdasyksiköt Suomessa, Puolassa ja Norjassa sekä myyntitoimintaa lähes kaikissa Euroopan maissa.
PARtneRShIP AGReementS cOnStItute the bAcKbOne fOR vARIOuS fORmS Of cOOPeRAtIOn Satakunta University of Applied Sciences has concluded partnership agreements with a number of long-term partners, thus making the cooperation with the companies deeper and more versatile. Furthermore, SAMK takes part in continuous, conventional cooperation with companies and higher education institutions. Among other things, this cooperation takes the form of various kinds of visits, practical training and theses commissioned by companies. Vice President, Dean Matti Lähdeniemi says that the partnership agreements deepen cooperation particularly in the field of research and development. “We utilise expert knowledge more comprehensively and join networks more extensively. Continuous dialogue generates new ideas, models and projects, which benefit both parties.” AGORA 2|2010
Lähdeniemi reminds that SAMK plays an important role in regional development. “Conclusion of partnership agreements is also a way of ensuring research and development activities and availability of labour in companies in the Satakunta region. It is important that companies can stay and develop here. SAMK’s Enterprise Accelerator has created approximately 200 knowledgeintensive enterprises in the region. When students set up enterprises before graduation, the partnership agreements also support these entrepreneurs in their development activities.” Partnership agreements have been concluded with Porin Energia, STX Finland’s Rauma shipyard, Oras, Satmatic, Wipro Technologies and Sweco. Moreover, a number of agreements are in preparation.
9
teatteripedagogiikan harjoituksissa yrittäjät työstävät yhdessä elämyksellisiä yritysideoita. Kuvassa vasemmalta yrittäjät sari mäkitalo (telamurska oy), irma milan (askarteluliike vitriini) ja Johanna Lehtinen (graafinen suunnittelutoimisto Johanna Lehtinen).
Elämysvalmennus:
Naisjohtajat esittelivät omat gurunsa teKsti teXt: Eeva-Leena Forma Kuvat photos: Leila Tasku & Jari Vihervirta
MillAinen Minä olen KASvuyrittäjänä nyt jA Mihin Siipeni jAtKoSSA KAntAvAt? näihin KySyMyKSiin SAtAKuntAlAiSet nAiSjohtAjAt hAKevAt vAStAuKSiA johtAMiSvAlMennuKSeSSA, joKA toteutetAAn täySin uudellA tAvAllA pSyKoeläMäKerrAn jA drAAMApedAgogiiKAn Keinoin.
Valmennuksessa tehdään tutkimusmatka itseen ja peilataan omaa persoonaa ja johtajuutta. Tavoitteena on kehittää yrittäjän johtajuusominaisuuksia visiointitaidoista käytännön vuorovaikutustilanteisiin asti. Ohjelmaan kuuluu myös perehtyminen omien gurujen, tunnettujen kasvuyrittäjien menestyksen tekijöihin heidän elämänkertatietojensa avulla. Elämys on projektin avainsana, yhdessä tekemällä haetaan ja koetaan elämyksiä,
10
joissa yhdistyvät teatteridraaman keinot työ- ja arkielämään. Tällä rajapinnalla liikuttaessa keskeisellä sijalla ovat ryhmädynamiikka ja erilaiset sosiaaliset tilanteet, niiden syvempi ymmärtäminen ja tilannehallinta.
hittymiseen ja kannustaa myös tarttumaan uusiin haasteisiin yrityksen kasvuvaiheissa. Oman johtajuuden kehittymisen kautta luodaan mahdollisuuksia liiketoiminnan ja yritysten kehittymiselle.
Itsensä kehittäminen ja toisaalta projektin synnyttämän uuden verkoston antama tuki koetaan ryhmässä tärkeäksi. Vertaistuki vahvistaa motivaatiota yrittäjänä ke-
SUURIA IHMISIä Kurssilaisten guruiksi valikoitui karismaattisia naisia, johtajia, joista löytyi jotain erityistä, jotain tuttua ja toivottuaAGORA 2|2010
kin. Gurujen elämäkerrallisten tarinoiden ohella kurssilla johtajat näkevät oman kehittymisensä ja toinen toisissaan samojen kysymysten äärellä olevia, vahvoja, suuria ihmisiä. Jotain suuruudesta kertoo se, miten johtajuuden nähtiin kehittyvän ja muuttuvan muutosvaiheissa organisaation mukana. Yksi muutos on aina uusi rekrytointi. Kuinka usein onkaan vaarana käydä niin, että uusi ihminen opetetaan talon tavoille mahdollisimman nopeasti eikä nähdä sitä, että itse asiassa tilanne voisi olla myös toisinpäin. Uusi työntekijä tuo aina jotain uutta organisaatioon ja se tilanne pitää osata hyödyntää oppina. Uuden työntekijän tuleminen antaa työyhteisöön muutoksen tai uudistumisen mahdollisuuden. Samalla oma johtajuus muuttuu ja kehittyy – huomaa, että itse ei tarvitse yrittää osata kaikkea, vaan uusilla rekrytoinneilla voidaan todella saavuttaa uusia tuloksia ja osaamista, jota vielä ei ollut. SILMäT AVAUTUVAT OMALLE TOIMINNALLE aarni moisala on Elämys-projektissa kouluttajan ja ohjaajan roolissa. Hän oli myös vuonna 2008 perustetun Porin ylioppilasteatterin ensimmäinen taiteellinen johtaja. Ensimmäisenä produktionaan Porin ylioppilasteatteri toteutti tutkija, näytelmän käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä Aarni Moisalan johdolla yrittäjä Toivo Sukarin elämästä ja yrittäjäksi kasvusta kertovan näytelmän. Näytelmäproduktio toteutettiin tutkimuksen ja draaman yhteistyönä ja näitä kokemuksia on tuotu myös naisyrittäjien käynnissä olevaan Elämys-valmennukseen. Kurssin vetäminen liittyy Aarni Moisalalla vapaaehtoisiin tohtoriopintoihin Aalto-yliopistossa ja on osa neurodramaturgista elämyspedagogiikan kehittämistä. Päivätyössään hän on liiketoimintaosaamisen yliopettajana Haaga-Heliassa. Professori pia arenius kertoo kurssin taustalla olevan aiemmat kokemukset yrittäjyysopinnoista sekä toisaalta aiemmin toteutettu Toivo Sukari -psykoelämäkertaproduktio. Hänen opiskelijansa olivat silloin mukana draamatuotannossa Aarni Moisalan johdolla. Pia Arenius ja Aarni Moisala kuvaavat naisjohtajille suunnattua Elämys-valmenAGORA 2|2010
FAKTA ELäMYS: oman johtajuuden ja liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisten menetelmien avulla. Hanke toteutetaan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSEcore-tiimin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Syksyllä 2009 aloitettu projekti jatkuu 31.5.2011 asti.
professori pia arenius
nusta innostavaksi ja luovaksi. Tämän myös kurssilaiset toteavat yhteen ääneen. Eräässä kommentissa kuvataan kurssi-iltaa hetkeksi, jossa aika pysähtyy. Vahvan asiassa olevan intensiivisyyden aistiikin käsinkosketeltavana, kun ovesta astuu sisään. – Valmista sapluunaa ei ole voinut tähän tuoda, tärkeintä on, että tietää, mitä tekee ja uskaltaa elää tilanteessa, toteaa Moisala. Nämä naisjohtajat selvästikin uskaltavat. Ryhmästä aistii helposti saavutetun luottamuksen ilmapiirin ja rohkeuden olla minä. Elämys-hanke toteutetaan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSEcore-tiimin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Vararehtori matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta tote-
aa, että tässä hankkeessa on oivallisella tavalla tunnistettu kahden kumppanin osaamiset. SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnassa on jo pitkään toteutettu erityisesti yrityksen perustamisvaiheen valmennusta. – Yrittäjyyden ja erilaisten luovien ja innovatiivisten ratkaisujen edistäminen kuuluu keskeisenä osana tehtäväämme. Tässä hankkeessa panostetaan myös kasvuyrittäjyyteen, joka on usein ongelmakin osaamisintensiivisissä yrityksissä. Aina ne eivät ole välttämättä kasvuhaluisia. Tässä merkityksessä hanke tuottaa myös uutta kokemusta ja näkökulmaa yrittäjyyden tukemiseen ja edistämiseen Satakunnassa, pohtii Lähdeniemi.
whAt IS the wInd beneAth my wInGS? Satakunta University of Applied Sciences has concluded partnership agreements with a number of long-term partners, thus making the cooperation with the companies deeper and more versatile. Furthermore, SAMK takes part in continuous, conventional cooperation with companies and higher education institutions. Among other things, this cooperation takes the form of various kinds of visits, practical training and theses commissioned by companies.
Vice President, Dean Matti Lähdeniemi says that the partnership agreements deepen cooperation particularly in the field of research and development. “We utilise expert knowledge more comprehensively and join networks more extensively. Continuous dialogue generates new ideas, models and projects, which benefit both parties.”
11
deAth Of SOcIAl medIA – wORKInG tOwARdS A chAnGe In the cOmPRehenSIve cultuRe Of cOmmunIcAtIOn Social media is not social as such, but its users are. We are progressing towards a world where interactivity cannot be separated from the use of the media. Since all media is interactive, organisations must enable this interactivity in their communications. Therefore, organisations must start preparations for an open, cooperative and multi-perspective way of communication between the entire organisation, the customers and other stakeholders. Social media has deprived the communication departments of the right to be the authorised, official corporate voice. What we hear now are voices by those who act, experience and experiment. Social media is an entity that is integrated into present-day communication. Social media will not die; we’ll just stop paying attention to its existence.
teKsti teXt: Marika Pöyri Kuvat photos: Marika Pöyrin arkisto & Futureimagebank
SOSIAALISEN MEDIAN KUOLEMA – KOhTI KOKONAISVALTAISEN VIESTINTäKULTTUURIN MUUTOSTA oliSiKo AiKA huKAtA KoKo terMi SoSiAAlinen MediA? SoSiAAlinen MediA SAnAnA on eSiintynyt julKAiSuiSSA jA MuiSSA yhteyKSiSSä 2000-luvun AlKupuoleltA ASti. SoSiAAlinen MediA ei itSeSSään lAKKAA oleMAStA. Käy vAin niin, että KAiKeStA MediAStA tulee SoSiAAliStA, jolloin MääriteSAnAA SoSiAAlinen ei enää tArvitA. toiSin SAnoen KäytäMMe MediAA, joKA on AinA vuorovAiKutteiStA.
12
AGORA 2|2010
Jokaisen organisaation, yksityisen ja julkisen, on pakko ottaa lähitulevaisuudessa jokin kanta tai suhde sosiaaliseen mediaan. Avoin, vuorovaikutteinen ja keskusteleva ote ovat uuden ajan organisaation viestinnän peruspilareita. On esimerkiksi esitetty arvioita siitä, millä aikavälillä nykyisen kaltainen sähköpostijärjestelmämme lakkaa olemasta. Ennen pitkää siirrymme kokonaan käyttämään vuorovaikutteista sähköistä viestintää sähköisen postin lähettelyn sijaan. Siksi organisaatioiden on alettava valmistautumaan avoimeen, yhteisölliseen ja moniääniseen tapaan viestiä, jossa viestijöinä toimivat koko organisaatio, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Siirtyminen uudenlaiseen viestintään ei tule itsestään. Siksi asiaan on syytä alkaa perehtyä nyt. ORGANISAATIOIDEN SUHDE SOSIAALISEEN MEDIAAN VAROVAINEN Mediaa seuraamalla saa ehkä sen käsityksen, että suomalaiset yritykset ja julkiset organisaatiot rynnistävät tällä hetkellä sosiaaliseen mediaan: Facebookiin, Twitteriin, MySpaceen, Second Lifeen, YouTubeen ja muihin sosiaalisen median sovelluksiin, niin paljon kuin sosiaalisesta mediasta yrityskäytössä kirjoitetaan. Kuitenkin esimerkiksi VTT:n tutkijan anna viljakkalan mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä ei vielä hyödynnä sosiaalista mediaa myyntinsä tai asiakaspalvelunsa tukena. Suurimmassa osassa Suomen yrityksiä ja julkisia organisaatioita vielä pohditaan, miten sosiaaliseen mediaan pitäisi osallistua. On selvää, että hyppy tuntemattomaan pelottaa ja ahdistaa. Aivan liian monessa organisaatiossa ainoa kosketuspinta sosiaaliseen mediaan on kielto käyttää Facebookia tai YouTubea työaikana. Kiellot ja rajoitukset alkavat tuntua tässä vallitsevassa tilanteessa jo varsin kummallisilta, sillä sosiaalisen median sovellukset ovat työvälineitä siinä missä esimerkiksi sähköposti, eikä sähköpostin käyttöä työaikana kai tiettävästi kukaan ole kieltänyt. Kunnat ovat huolestuttavan vähän kiinnostuneita kehittämään vuorovaikutteisuutta kunnan ja kuntalaisten välillä, vaikka sosiaalinen media olisi suora väylä kuntalaisiin. Hyviä esimerkkejä toki on, mutta aivan liian vähän. Yhtenä voisi mainita Espoon kaupungin, joka kyseli Facebook-käyttäjiltä säästökohteita. Sosiaalinen media kuntaviestinnässä mahdollistaa AGORA 2|2010
INFO Yritysviestinnän kouluttaja, FM Marika Pöyri on kouluttanut erityisesti julkisen sektorin asiantuntijoita sosiaalisen median käytöstä markkinoinnissa ja viestinnässä. Tänä vuonna hän oli kolmannen kerran pitämässä aiheesta esitelmää valtakunnallisilla ITK-päivillä (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) Hämeenlinnassa. Myös opettajat ovat innokkaasti ottaneet Marikan opit vastaan ja käyttävät tehokkaasti sosiaalista mediaa opetuksessaan hyväksi.
avoimuuden, joka taas luo luottamusta päättäjiä ja kunnan johtoa kohtaan. Siinä missä yritykset myös julkiset organisaatiot tarvitsevat sosiaalista mediaa. Sen kautta olisi mahdollista herätellä kuntalaisia esimerkiksi vaikuttamaan. EI PELKäSTääN MARKKINOINNIN KANAVA Yritykset ja julkiset organisaatiot mieltävät sosiaalisen median markkinoinnin välineeksi ja erilaisten kampanjoiden lanseerausympäristöksi, jossa voidaan ottaa suoraan kontaktia asiakaspintaan. Yritykset ovat perustaneet tässä sosiaalisen median aallossa Facebooksivuja ja haalineet faneja suurilla ja näyttävillä fani-kampanjoillaan, kuten esimerkiksi Audi Finland on tehnyt. Kyseessä on kuitenkin paljon markkinointia suuremmasta kokonaisuudesta. Siksi sosiaalinen tai vuorovaikutteinen media ei ole pelkästään markkinointi- tai viestintäosaston asia. Sosiaalinen media on vienyt viestintäosastoilta oikeuden olla auktorisoitu, virallinen yrityksen ääni. Nyt äänessä ovat ne, jotka tekevät, kokevat ja kokeilevat. Siksi myös koko organisaatio on sitoutettava ja motivoitava toimintaan. Hyvänä esimerkkinä sosiaalisen median hyödyntämisestä muussa kuin markkinoinnissa on rekrytointi. Koska uutta sukupolvea, ns. digiajan natiiveja, ei voi lähestyä perinteisen markkinoinnin keinoin, on saman logiikan mukaan myös rekrytointi laitettava uusiksi, sillä Hesarin ilmoituksella enää saa parhaita hakijoita. Uuden sukupolven työntekijöiden hakuprosessit käynnistyvät esimerkiksi Twitterissä tai Facebookissa päivitysten kautta. SOSIAALISEN MEDIAN KäYTTö TARVITSEE STRATEGIAN Henkilöstön sitouttamista varten organisaatiot tarvitsevat sosiaalisen median
strategian. Aika myöden tällaiset strategiat nivoutuvat osaksi suurempaa kokonaisuutta, koko organisaation kattavaa viestintäsuunnitelmaa. Mutta nyt, tässä ajassa, on syytä tehdä suunnitelma sosiaalisen median käytöstä omassa organisaatiossa. Sosiaalisen median ohjeistuksen ei pidä ainoastaan rajoittaa. Tärkeää on myös kannustaa työntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa apuna työssä ja tekemään siellä asioita. Ohjeistuksessa on käytävä ilmi, mitä sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan ja miksi se on tärkeää. Ohjeistuksessa pitäisi olla myös konkreettisia neuvoja siitä, miten työntekijän toivotaan osallistuvan. Ohjeissa on myös tärkeää määritellä selkeästi työntekijän vastuut ja velvollisuudet: mistä asioista saa kommentoida ja kirjoittaa, missä kanavissa voi osallistua ja esiintyykö työnantajan edustajana. MEDIA EI OLE SOSIAALINEN VAAN SEN KäYTTäJäT Sosiaalinen media ei ole itsessään sosiaalinen vaan sen käyttäjät ovat. Koko sosiaalisen median ilmiö perustuu vuorovaikutukseen toisten käyttäjien kanssa. Olemme menossa kohti maailmaa, jossa vuorovaikutteisuutta ei voi erottaa median käytöstä. Koska kaikki media on vuorovaikutteista, organisaatioiden viestinnän on myös mahdollistettava vuorovaikutteisuus. Sosiaalinen media on kokonaisuus, joka nivoutuu osaksi tämän ajan viestintää. Siitä ei voida enää puhua erillisenä mediana tai ilmiönä. Sosiaalinen media tulee osaksi päivittäistä toimintaamme ja sitä, miten me olemme yhteydessä toisiimme. Sosiaalinen media ei kuole, me vain lakkaamme kiinnittämästä huomiota sen olemassaoloon.
13
meRenKulun KOulutuS 130 vuOttA
master mariner heikki Koivisto has acted as the director of education since 2003.
Parhaaseen purjelaiva-aikaan 1800-luvun lopulla käynnistyi Raumalla merenkulkualan koulutus. Vuonna 1880 alkanut koulutus juhlii syksyllä 130-vuotista taivaltaan. Rauman kaupungin muutamien puuhahenkilöiden ajama oppilaitos on toiminut valtaosan historiastaan valtion kouluna. Vuodesta 1995 opetus kunnallistettiin Rauman kaupungin kouluksi, ja seuraavana vuonna merikapteenikoulutus siirrettiin Satakunnan ammattikorkeakouluun. Alan toisen asteen koulutus jäi Rauman kaupungin hallintoon. Merenkulkualan koulutus on Raumalla toiminut neljäkymmentä vuotta sataman suulla Lonsinkalliolla.
WORKINg TOWARDS A CENTRE OF MARINE LOgISTICS
RAUMA bOASTS 130 YEARS OF EDUCATION IN MARITIME MANAgEMENT teKsti teXt & Kuvat photos: Kirsi Uola
in october 2010, rAuMA will boASt 130 yeArS of educAtion in MAritiMe MAnAgeMent. it tooK StrenuouS effortS to get thiS educAtion StArted At the end of the 19th century. finlAnd wAS pArt of the ruSSiAn eMpire, And neighbouring townS were enviouS: the MAritiMe School wAS AlSo ASpired by pori And uuSiKAupunKi.
14
However, the tenacious people of Rauma were successful with their plan. Education in maritime management has faced several administrative and professional trends over the decades, but a new direction has always been found and progress made. Next autumn marks the 130th anniversary of this education. When education in maritime management commenced, the first group of graduates consisted of five men. During the existence of Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) alone, some two hundred students have graduated from the degree programmes in maritime management and marine engineering since the end of the 1990s. Altogether, thousands of professionals have graduated on the campus.
heikki Koivisto, Director of Education in SAMK’s School of Maritime Management, cherishes the idea of an educational centre of marine logistics and technology organised in Rauma. The centre would comprise existing education in maritime management, logistics, mechanical engineering, international trade and administration. The schools are already located close to each other. In addition, the centre could incorporate upper secondary education in maritime management and Turku University’s Centre for Maritime Studies – both of them are situated on the same campus as SAMK’s School of Maritime Management. A partner, the Rauma Research Unit of Tampere University of Technology, also operates in the vicinity. AGORA 2|2010
DEGREES TO BE TAKEN RIGHT ON TIME Heikki Koivisto has a message concerning the education to shipping companies. “Every year, a large number of students complete their practical training on board. The shipping companies should revise their procedures for supervised training so that young people are not used as extraordinary staff. Many students stay at work, and their graduation is delayed. It would be in everyone’s interest that degrees are taken, so that the students would be degree holders when more demanding duties are available.” Higher education in maritime management in Rauma was incorporated into Satakunta University of Applied Sciences in 1996. Koivisto says the best element about this is the introduction to the practices of other fields of study. Applicant volumes have slightly decreased over the years but, on the other hand, the entrants are quite committed to the field. “Constant changes in the curricula constitute a problem. Education in maritime management is governed by the Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers (STCW) of the International Maritime Organization, which do not change that much.”
anu pietiläinen, now studying in the degree programme in maritime management, already got in touch with work at sea in her previous profession.
in the work hall were pleased when they got something practical to do instead of sitting in the classroom. When you know things in practice, you can start the practical training with a calmer mind. Every student has easily found a placement for the summer and the autumn term. This situation reflects the fact that a lack of engineers in the field of seafaring already exists and will become worse. In this respect, these young people are pursuing studies in a secure field.
GRADUATES OF MARINE ENGINEERING The degree programme in maritime management was the only programme in this field in Rauma when Satakunta University of Applied UNIVERSITY OF APPLIED Sciences started its operations, first as an exSCIENCES ATTRACTED MORE periment in 1996 and as an established entity FEMALE STUDENTS in 1997. In 1999, education was extended When Satakunta University of into energy and marine technolApplied Sciences was estabogy, in which initial studies lished, the share of female were completed in Rauma students clearly increased. and subsequent studies in Even so, the student body Pori. Education in marine engineering commenced tuhansia merenKuLun is very masculine: there are usually only a few in 2004. A significant ammattiLaisia women in each class. anu number of adult students raumaLta pietiläinen, who studies in have participated in these the Maritime Management degree programmes, based on 2 Class in the academic year so-called blended teaching. 2009–2010, thinks that gender does not play any negative role – or perhaps The first-year students of marine engiany role at all – in her future profession. neering who practise ship engine hauling AGORA 2|2010
She did not start her studies in maritime management off-hand: she had previously been working as a hairdresser on board an American cruiser for a couple of years, both in Europe and in the Caribbean. Now she also has experience of a freighter, which felt cosier – at least there was no need to think about dress codes. Pietiläinen completed a double degree – matriculation examination and qualification in hairdressing – in a vocational school and continued her studies at a university of applied sciences, but a newspaper ad about a vacancy on a cruiser changed her plans completely. “I did work with a number of captains and realised that glamour really is not part of this work. There is a lot of responsibility and pressure. Therefore, my ‘Love Boat background’ has been quite useful,” Pietiläinen laughs. Anu Pietiläinen wishes there was more cooperation and contacts between the School of Maritime Management and shipping companies. However, she says the most important thing is to maintain motivation. “When you know what you want, things will run smoothly.”
15
a rise in the sea LeveL is LiKeLy to become the big issue of this century.
risto isomäki thinks that the main tasks of the higher education institutions – education and research – are very relevant to the battle against climate change.
POSSIbILITIES OF hIghER EDUCATION INSTITUTIONS IN ThE PREVENTION OF CLIMATE ChANgE teKsti teXt: Sari Kahri Kuvat photos: Eva Persson / Tammi & Futureimagebank
16
AGORA 2|2010
Author, Science journAliSt And environMentAl ActiviSt riSto iSoMäKi gAve A Speech At the Spring Meeting of the internAtionAl AffAirS AdMiniStrAtive officiAlS of finniSh higher educAtion inStitutionS, reflecting on the poSSibilitieS of the inStitutionS in the prevention of cliMAte chAnge. There are several reasons why climate change is currently regarded as the greatest single concern in the world. For example, a large part of the world’s rice crop will be threatened if temperatures rise. Rice provides nutrition for approximately 2–3 billion people. Furthermore, the ice sheets have started to melt during the first decade of this millennium. A rise in the sea level is likely to become the big issue of this century. “According to the estimate of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), the sea level will rise less than one metre in this century, but this estimate is based on the assumption that the ice sheets will not start to melt before 2100. Now, in 2010, all three ice sheets are already losing mass,” Risto Isomäki points out.
WHAT HIGHER EDUCATION INSTITUTIONS CAN DO Isomäki says that the main tasks of the higher education institutions – education and research – are very relevant to the battle against climate change. “For the future of the world, it is very unfavourable that most people know extremely little about issues related to climate change, as well as various alternative solutions and their impact. Arguments by climate sceptics find a lot of media coverage, because reporters are not necessarily familiar with the basics of physics or chemistry and do not grasp the workings of scientific research. If, for example, they understood what heat is and what kind of influence greenhouse gases have, they would be able to take a much more critical view of the sceptical arguments.” AGORA 2|2010
are cheaper. Companies have no interest in developing overly low-priced products; therefore, research done by higher education institutions is needed in the development of inexpensive or almost free-of-charge solutions to be used in the prevention of climate change.” Can the efforts made by a single higher education institution, or even a small nation such as Finland, have any actual bearing on the battle against climate change? According to Isomäki, higher education institutions should offer more multidisciplinary courses, providing students of all fields with the basics of scientific research on climate change and various alternative solutions. “Nowadays, research and development is increasingly done by private companies, and I reckon that, for example, the budget of the Nokia Research Center is greater than that of the Finnish higher education institutions put together. I certainly think that companies play a major role in the development of improved technology needed in the prevention of climate change. However, their work needs to be complemented by research done by publicly funded higher education institutions, for which considerably greater resources should also be allocated directly from the government budgets,” Isomäki emphasises. Isomäki regards research done by higher education institutions as crucially more cost-effective, and research results are still public in many countries. The old idea of the freedom of scientific information remains very important since, at its best, it leads to maximum exchange of information and ideas, thus enabling a more rapid progress of things. Likewise, research done by companies almost always aims at the development of products that can turn into significant and financially profitable business activities. “But if we only think about the solution to the problem, i.e. prevention of climate change, it might be easiest to rapidly diffuse techniques and solutions that provide people with considerable savings i.e. that
“Significant inventions and good ideas are significant and good regardless of how big or small the nation or institution they originate from is. An idea or innovation that is sufficiently good will be diffused globally. One should not be too modest or set goals too low, because now, for the first time in history, the world is a kind of a village, thanks to the internet. Ideas will be globally diffused with an entirely new intensity and speed,” Isomäki says.
mIten KORKeAKOulut vOIvAt vAIKuttAA IlmAStOnmuutOKSen tORJuntAAn Kirjailija, tiedetoimittaja ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki puhui korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon Kevätpäivillä Porissa toukokuussa siitä kuinka korkeakoulujen perustehtävät koulutus ja tutkimus ovat hyvin olennaisia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Korkeakouluissa tarvittaisiin enemmän poikkitieteellisiä kursseja, jotka opettaisivat kaikkien eri alojen opiskelijoille tiettyjä perusasioita sekä ilmastonmuutokseen liittyvästä luonnontieteellisestä tutkimuksesta että erilaisista vaihtoehtoisista ratkaisumenetelmistä. Korkeakoulujen tekemän tutkimuksen avulla taas voitaisiin mm. kehittää sellaisia ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta keskeisiä tekniikoita ja ratkaisuja, jotka tuottaisivat merkittäviä säästöjä ihmisille ja olisivat täten haluttuja. Yritysten tekemässä kehitystyössä tähän ei välttämättä aina pyritä.
17
harri nuora ja Liisa Jokinen ovat Luukku-talon kanssa matkalla solar decathlon europe 2010 -kilpailuun madridiin kesällä 2010.
SAMKin alumnit menestyvät maailmalla Harri Nuoran opinnäytetyö sai toistamiseen valtakunnallista tunnustusta teKsti teXt: Eeva-Leena Forma Kuva photo: Yrsa Cronhjort
Harri Nuora valmistui insinööriksi (AMK) vuonna 2008 Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Opinnäytetyönsä Suljettujen putkiverkostojen mitoitusperusteiden tarkastelu hän teki tamperelaiselle Insinööritoimisto AX-LVI Oy:lle. Opinnäytetyö palkittiin viime vuonna ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökilpailussa. Tänä keväänä työ palkittiin Sisäilmastoseminaarissa 2010.
18
Aalto-yliopistossa ja suunnitteilla on diplomityön aloittaminen kesällä. Samaan aikaan Harri Nuoran kanssa SAMKin rakennustekniikasta valmistui Liisa Jokinen, hänen opinnäyteyönsä palkittiin kunniamaininnalla ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökilpailussa viime vuonna. Nyt kaksikko etenee samaa tahtia opinnoissaan Aalto-yliopistossa. Kysytäänpä, mitä heille oikein kuuluu:
kehittämään urakointia mahdollisimman pitkälle. Se, että jatkaako kumpikaan meistä vielä opiskelujen parissa pidemmälle, on avoin kysymys.
– Viime aikoina minua on opintojen lisäksi työllistänyt Solar Decathlon Europe 2010 -hanke, jossa 20 korkeakoulun opiskelijatiimit suunnittelevat ja toteuttavat omavaraisen, aurinkoenergialla toimivan asuinrakennuksen Luukku. Olemme toimineet osana talon LVI-suunnittelutiimiä. Taloa rakennetaan Otaniemessä ja se siirretään Otaniemestä Madridiin kesäkuussa pidettävää kilpailua varten.
mitä on merkinnyt se, että jatko-opintojen pohjalla on amK-tutkinto? Joissakin määrin aiemmat opinnot ovat helpottaneet opiskelua, etenkin oman pääaineen osalta, mutta toisaalta joissakin aineissa lähtötietojen puute on saattanut tuoda opiskeluun hieman haastetta. Perusasioiden osaaminen on helpottanut asioiden syvällisempää oppimista.
mikä on roolinne solar decathlon -hankkeessa Lvi-suunnittelutiimissä? Alkuperäisessä LVI-tiimissä oli mukana kuusi henkilöä. Tässä vaiheessa kilpailua tiimin henkilömäärä on vähentynyt kahteen. Hanke lähti käyntiin suunnittelulla ja siitä olemme edenneet myös urakointipuolen hoitamiseen. Yhdessä olemme pohtineet ratkaisuja ja selvittäneet ongelmia. Hankkeeseen on kuulunut vahvasti yhteistyö muiden osapuolten kanssa. Yhteistyötä on tehty arkkitehtien, sähkösuunnittelijan ja urakoitsijoiden kanssa. Meidän tehtävämme on ollut myös hoitaa yhteistyö ja tuotteet kohteeseen LVI-alan yritysten kanssa.
SAMKista valmistuttuaan Harri Nuora asetti tavoitteekseen valmistua diplomiinsinööriksi parin vuoden sisällä. Takana oli jo usean vuoden kokemus oman perheen LVI-alan yrityksessä. Tavoitteessa on pysytty. Hänen opintonsa ovat nyt loppusuoralla
entä uuden tutkinnon jälkeen? Tutkinnon jälkeen on aika siirtyä työelämään ja etsiä sieltä uusia haasteita. Todennäköisintä on, että Liisa jatkaa suunnittelupuolella ja kenties kehityshankkeissa ja Harri jatkaa urakointipuolta ja pyrkii
Kesäkuussa olemme kumpikin lähdössä Madridiin. Kilpakumppaneista meillä ei ole vielä kovin paljon tietoa, mutta ainakin saksalaisten joukkueen ratkaisu on hieno nähdä, sillä he ovat voittaneet kaksi aiempaa kilpailua ratkaisuillaan. AGORA 2|2010
uutisia news 2 | 10 VIIDES KALLIgRAFIAN SYMPOSIUM KANKAANPääSSä 18.–24.6.
TEKSTI: Katri Väkiparta Kalligrafian opiskelijat ja harrastajat sekä
VIISI jOUKKUETTA, NELjä TEhTäVää, YKSI VOITTAjA
TURUN AMKIN jA SAMKIN KIRjASTOT SYVENTäVäT YhTEISTYöTääN
TEKSTI: Jatta Salmi KUVA: Nelli Aalto Siinä missä Harkimo koulii valtakunnalTEKSTI & KUVA: Susanna Ruohomäki
joukko sitä työkseen tekeviä asiantuntijoita
lisessa Diili-kilpailussa itselleen teräksistä
kokoontuu jälleen kesäkuussa SAMKin
työntekijää, tarjosi Liiketoiminta Huittinen opis-
Kuvataide Kankaanpään kampukselle
kelijoilleen mahdollisuuden näyttää kyntensä
taidon opetus? Onko kirjastonne mukana
kansainvälisen Kalligrafian Symposiumin
omassa Huittisten Diili -kisassa maaliskuussa.
Facebookissa? Näitä ja monia muita kirjas-
merkeissä.
Opiskelijoita ei tarvinnut suuremmin houkutella
toalan ajankohtaisia teemoja pohdittiin Olki-
mukaan, kun joukkuemäärä täyttyi ja 25 opiske-
luodossa, jonne SAMKin kirjasto oli kutsunut
tänä vuonna toimivat Hazel Dolby, Jan
lijaa pukeutui mustiin kilpailupaitoihin reippaalla
Turun amkin kirjastolaiset yhteistyövierailulle.
Pickett, Dave Wood sekä jo kolmannen ker-
sekä kilpailun vaatimalla asenteella.
Päivä aloitettiin sähkön syntysijoilta Olkiluodon
Englanninkielisten työpajojen vetäjinä
ran mukana oleva Thomas Ingmire. Vuonna
Viikon aikana opiskelijat pakersivat erilais-
Miten teillä on järjestetty informaatioluku-
ydinvoimalasta, jossa tutustuttiin mm. matalaaktiivisen jätteen loppusijoitustilaan.
1942 syntynyt Thomas saapuu Suomeen
ten liiketalouden alan tehtävien parissa. ”Toi-
San Franciscosta ja hän on yksi kalligrafia-
meksiannoista puolet tehtiin suorina yritysyh-
Yhteistyötä jatkettiin seminaareissa
taidon edistäjistä Yhdysvalloissa. Sym-
teistyöprojekteina. Teemat vaihtelivat osto- ja
merenkulun kampuksella. Harri Salminen
posiumin vetäjänä toimii jälleen opettaja,
myyntitehtävistä markkinointitehtäviin.” kertoo
SAMKista esitteli sosiaalisen median sovelluksia
kalligrafi Veiko Kespersaks, jonka ansioksi
T&K-koordinaattori Mikko Lehtonen. Opis-
SAMKin kirjastossa. Kuulijat perehtyivät mm.
voidaan katsoa kalligrafian tunnettuuden
kelijat olivat innostuneita ja kilpailusta opittiin
Deliciousin, Facebookin ja Twitterin käyttöön.
leviäminen Suomessa. Symposium kuuluu
paljon. Kilpailijoiden palaute kiteytyi kahteen
Eeva-Liisa Eskola Turun amkista johdatti kirjas-
osana SAMKin tutkintoon johtavaa kuva-
sanaan: Tätä lisää!
tolaiset pohtimaan opiskelijoiden informaatio-
taiteen koulutusta, mutta siihen on voinut
Diilin johtoryhmän puheenjohtajana toimi pai-
käyttäytymistä. Alustus pohjautui Eeva-Liisan
ilmoittautua myös avoimen ammattikorkea-
kallinen liikemies Pentti ”Huittisten Hjallis” Setä-
väitöskirjaan, jossa hän selvitti lääketieteen
koulun opiskelijana.
lä (Vuoden Yrittäjä, Huittisten Hullumies). Setälä
opiskelijoiden informaatiokäyttäytymistä on-
Suomalaisten lisäksi Kankaanpäähän
oli positiivisesti yllättynyt kilpailijoiden asenteesta
gelmaperustaisessa ja perinteisessä koulutus-
saapuu kalligrafian harrastajia aina Ruotsis-
ja taidoista. Mm. myynti- ja ostotehtävät ylittivät
ohjelmassa. Tutkimuksen mukaan ongelma-
ta, Englannista ja Italiasta asti. Yli sata-
kaikki odotukset. Palaute opiskelijoille oli rohkai-
perustainen oppiminen edistää opiskelijoiden
päisen osallistujajoukon ohjelmaan kuuluu
seva. ”Te työllistytte varmasti ja hyviin hommiin.”
informaatiokäyttäytymistä. Tutkimustuloksista
kuuden työpajan lisäksi neljä kalligrafian ilta-
Setälän neuvonantajina toimivat opiskelijat
ilmeni, että motivaatiolla, uteliaisuudella ja
luentoa. Symposiumin aikana osallistujilla on
Sanna Lujalahti ja Kimmo Suoniemi.
todellisilla tiedontarpeilla on suuri merkitys in-
mahdollisuus tehdä myös tutustumismatka
Tasaisen kilpailun voittoon taisteli Virtus.
formaatiolukutaidon kehittymisessä. Tutkimus
Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon sekä käydä
Joukkueessa kilpailivat Petri Pilpola, Tuomas
on luettavissa Doria-tietokannassa osoitteessa
perinteisessä suomalaisessa saunassa. Ensi
Ruuskanen, Matti Henriksson, Tommi Ruohola, ja
https://oa.doria.fi/handle/10024/59116.
vuonna Kalligrafian Symposium järjestetään
Matti Kotka (kuvassa Pentti Setälän kanssa). He
Englannissa.
sijoittuivat jokaisessa neljässä tehtävässä kärkikak-
teellisesta kehittämisestä sekä kirjastojen
sikkoon. Vahvuutena voittajajoukkueella oli hyvä
yhteistyön lisäämisestä mm. hankintojen kil-
tiimihenki sekä äärimmäisen nerokkaat valmistau-
pailutuksessa ja sosiaalisen median palveluit-
tumistoimenpiteet ennen jokaista tehtävää.
ten käyttöönotossa. Yhteistyötä on jo vuosia
Huittisten Diili kiinnosti myös suurta yleisöä.
AGORA 2|2010
Kirjastonjohtajat keskustelivat raken-
tehty Nelli-tiedonhakuportaalin ja jatkossa
Tapahtuman Facebook-faniyhteisö keräsi yli 550
KDK-asiakasliittymän kehittämisen merkeissä.
innokasta seuraajaa ja alueen mediat tiedottivat
Päivän aikana hyvät arjen käytänteet sekä
kilpailusta aktiivisesti.
uusimmat linkkivinkit vaihtoivat omistajaa.
19
avoimen ammattiKorKeaKouLun poLKuopinnot
täydennysKouLutusKesKuKsen seminaarit syKsy 2010
Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit
SYYSKUU
opiskella tutkintotavoitteisesti opiskelemalla
Sosiaalinen media ja juridiset pelisäännöt, 10.9. Pori
polkuopintoja, jotka suunnitellaan aina
Elina Koivumäki, Asianajotoimisto Juridia Oy
henkilökohtaisen tarpeesi mukaan.
Sosiaalinen media markkinoinnissa, 16.9. Rauma
Suoritettuasi vähintään 60 opintopistettä
FM, viestintäkonsultti Marika Pöyri
valitsemaasi koulutusohjelmaan soveltuvia
NLP-työpaja, 24.9. Pori
polkuopintoja, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi
KM, NLP Trainer, työnohjaaja Arja Pakkala, Tmi Lumokas
ammattikorkeakouluun.
LOKAKUU AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT
Ajankohtaista verotuksessa, 7.10. Rauma
− antavat hakukelpoisuuden
Rekrytoinnin haasteet, 8.10. Rauma
tutkinto-opiskelijaksi (60 op) − valmentavat ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin − toteutetaan joustavasti päivällä, illalla, viikonloppuisin tai verkossa − lyhentävät opiskeluaikaa, koska opinnot voidaan sisällyttää tutkintoon
Ekonomi, yritysverotusasiantuntija Suvi Lehtonen Seija Raesola, Senior Consultant, MSc. (Econ.), Certified Business Coach MPS Finland Consulting Oy Ajankäytön hallinta, 12.10. Huittinen TkT, koulutusjohtaja, yliopettaja Anne Kleemola Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjako - tehtäväsiirrot terveydenhuollossa, 15.10. Pori Irma Pahlman, OTT, VT, MBA (UK), Hyvinvointialan tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Tuloksellisuuden arviointi, 29.10. Pori Professori, laitoksen johtaja, HT Ismo Lumijärvi, Johtamistieteiden laitos, Tampereen yliopisto
− ovat edullisia.
MARRASKUU Nyt tarjolla polkuvaihtoehtoja insinöörikoulu-
Työhyvinvointi on yhteistyötä, 3.11. Rauma
tukseen ja tradenomikoulutukseen.
YTM, sosiaalipsykologi, työnohjaaja Teija Harju Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään – yhteistyötaitoja joukkuepelaajille, 19.11. Pori
Kysy lisää avoimen AMKin täydennyskoulutus-
Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, Approved supervisor AAMFT,
sihteeri Eija Roihalta, eija.roiha@samk.fi,
Lyhytterapiainstituutti Oy:n toimitusjohtaja
puh. 044 710 3107.
Työaikojen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, 26.11. Pori Tutkija, Psykologi, TkT Tiina Kalliomäki-Levanto, Työterveyslaitos
Lisätietoja: www.samk.fi/avoinamk Lisätietoja: www.samk.fi/seminaarit
20
AGORA 2|2010