Agora 3/2012 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SAtAkunnAn AmmAttikorkeAkoulun oSAAmiSuutiSet | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

3 | 2012 SAMK 20 vuotta KIPU osana elämäntarinaa JALO herätti vanhat valokuvausmenetelmät henkiin

YYTERI AVAUS ESTEETTÖMYYTEEN YYTERI MYÖS KORKKARIEN KÄYTTÄJILLE

AVAUS ESTEETTÖMYYTEEN

PääKIRJOITuS

hanna kirjoittaa viestintäpäällikön näkökulmasta SAMKin ajankohtaisia kuulumisia. hän on kissaihminen, joka harrastaa taiteita ja astangajoogaa.

PääTOIMITTAJA hanna Valtokivi

KOHTI OSAAMISALUEITA

2013

Kuten rehtori Seppo Pynnä ja toimitusjoh-

toiminnoista vastaavat henkilöt. Sitä ennen

Twitterissä SAMKia voi seurata käyttäjäni-

taja Juha kämäri tässä lehdessä kirjoittavat,

tapahtuu kuitenkin paljon.

mellä @Satakunnan AMK.

edessä. Ensimmäinen suuri, myös sidosryh-

Kerromme muutoksista ja tiivistämme tie-

Mikäli haluat aktiivisesti seurata SAMKin ta-

miämme koskeva, konkreettinen muutos on

dotusta yhteistyökumppaneille ja sidos-

pahtumia, lähetä sähköpostiosoitteesi minul-

organisaation uudistuminen vuoden alussa.

ryhmille. Uutiskirje-Agora alkaa ilmestyä

le tai osoitteeseen agora@samk.ﬁ. Näin saat

sähköisenä

uutisemme suoraan sähköpostiisi. Myös pa-

SAMK on lähivuosina suurten muutosten

lokakuussa.

SAMKin

netti-

Toimialojen ja Täydennyskeskuksen tilalle tu-

sivuille tulee oma osionsa nimenomaan

levat osaamisalueet. Organisaatio saa rehtorin

tästä muutoksesta infoamaan (samk.fi/

lisäksi myös kaksi vararehtoria, joista toinen

esittely). Muistathan, että SAMKin uutisista ja ta-

opetuksen, tutkimus- kehitys- ja innovaatio-

pahtumista voi lukea myös Facebookista ja

toiminnan sekä aluekehityksen kolminaisuu-

Joulukuussa ilmestyvässä Agorassa tulem-

Linkedinistä, missä olemme nimellä SAMK–

dessa. Olemme kaksikymppisiä ja toiminta-

me esittelemään uutta organisaatiota ja eri

Satakunta University of Applied Sciences.

tarmoisia. Onnea SAMK 20 vuotta!

SATAKunnAn AMMATTIKORKEAKOulun OSAAMISuuTISET SATAKunTA unIvERSITY OF APPlIED SCIEnCES nEWS

TOIMITTAJAT EDITORS Marika Elo Sari Kahri

SähKöPOSTIT EMAIl etunimi.sukunimi@samk.ﬁ firstname.surname@samk.fi

Käännökset TRAnSlATIOnS Jarmo nousiainen

SEuRAAvA AGORA IlMESTYY FOllOWInG AGORA WIll BEPuBlIShED Joulukuussa/in December 2012 www.samk.ﬁ

JulKAISIJA PuBlIShER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta university of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PääTOIMITTAJA EDITOR In ChIEF hanna valtokivi

Muutos on mahdollisuus tehdä entistä parempi ja tehokkaampi ammattikorkeakoulu

vastaa opetuksesta ja toinen TKI-toiminnasta ja yrityspalveluista.

lautteet ja vinkit ovat tervetulleita.

| AGORA 3/2012

ulKOASu & TAITTO lAYOuT linda Kuparinen / vida Design Oy KAnnEn KuvA COvER PhOTO veera Korhonen PAInOPAIKKA PRInT Euraprint PAInOS CIRCulATIOn 4 000 kpl

OSOITTEEnMuuTOKSET, lEhTITIlAuKSET, PAlAuTTEET ChAnGES OF ADDRESS, SuBSCRIPTIOnS, FEEDBACK: agora@samk.ﬁ ISSn-l 1456-114x ISSn 1456-114x (painettu) ISSn 2242-2528 (verkkolehti)

3/12

Pääkirjoitus | Editorial

VÄITÖSKIRJA Kipu osana elämäntarinaa

Sisältö | Index

| Pain as part of life history

kolumni toimitusjohtaja Juha Kämäri

OPINNÄYTETYÖ Ajattele omaa napaa

rehtorin puhe SAMK 20 vuotta

– Elintavat uuteen malliin verkossa | Thesis about

| SAMK 20 years

online lifestyle counselling

Persoona Yrittäjä Rami Kivistö on vuoden

JULKAISUT Jalo herätti vanhat valokuvausmene-

yrityskiihdyttämöyrittäjä | Rami Kivistö

telmät henkiin Suomessa | Jalo Resuscitated an old

is the entrepreneur of the year

photographic method in Finland

Jumppahäntä | Gymtail

JULKAISUT Oho, nyt tää lähti lentoon…Tekstejä

Yyteri avaus esteettömyyteen

ja kuvia kuvataideterapeuttisesta toiminnasta eri

| Yyteri Provided an opening for accessibility

ympäristöissä AGORA 3/2012

KOluMnI

TOIMITuSJOhTAJA Juha kämäri

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

KORKEALLA PROFIILILLA Sanat proﬁili ja proﬁlointi ovat tulleet jäädäk-

ﬁloituu liiketoiminnan osalta taloushallintoon,

TKI-toiminnan tuloksellisuus. Uuden rahoi-

seen ammatilliseen kielenkäyttöön monessa

innovatiivisiin yrityspalveluihin ja matkailu-

tusmallin kriteereistä meillä on eniten kehi-

merkityksessä. Proﬁili on terminä omaksuttu

liiketoimintaan sekä tekniikan osalta monia-

tettävää siinä kuinka moni opiskelija vuoden

strategiasanastossa kuvaamaan organisaa-

laiseen toisiaan tukevaan tekniikan koulu-

aikana suorittaa 55 opintopistettä sekä siinä

tion ominaispiirteitä, joilla se erottuu muista,

tukseen, sisältäen rakentamis-, energia-,

kuinka paljon ulkopuolista TKI-rahoitusta

erityisesti kilpailijoistaan. Proﬁloinnilla pyri-

sähkö- ja automaatiotekniikan sekä ICT:n.

keräämme. Kehityskohteiden perusteella oli selvää, että uuden organisaation tulee tukea

tään luomaan tavoitteita, jonka mukaisesti tuotetta tai organisaatiota kehitetään, mutta

Omaleimaisuus ja erottuminen

erityisesti opetuksen ja TKI-toiminnan prosessien kehittämistä koko organisaatiota lä-

myös ohjaamaan mielikuvia. Proﬁloimalla teemme valintaa siitä mitä tuomme esille,

Proﬁlointia on sittemmin jatkettu osana SAMKin

päisevästi. Organisaatiorakenteessa haluttiin

minkälaisen kuvan haluamme itsestämme tai

ja OKM:n välisen sopimuksen 2013–2016 ke-

tämän lisäksi oman osaamisemme kärjet ja

tuotteestamme antaa.

hittelyä. Tavoitteena on ollut oman itsemme

erityispiirteet näkyviksi.

ja osaamisemme määrittely niin että erottuiProﬁloinnilla voidaan tähdätä myös tuotteen

simme muista. Ominaispiirteitämme, joihin

SAMKin uusi organisaatio jakaantuu kuu-

suuntaamiseen ja sisällön määrittelyyn eri-

kuuluvat monialaisuus ja monipuolisuus, yrit-

teen osaamisalueeseen (hyvinvointi, terveys,

tyiselle kohdeyleisölle. Proﬁlointi voi auttaa

täjyyden edistäminen, alueen kansainvälistä-

palveluliiketoiminta, logistiikka ja meritekno-

organisaatiota saamaan jäsentynyttä tietoa

minen ja yritysten palvelu, on vaikea muotoilla

logia, energia ja rakentaminen sekä ICT) ja

nykyisistä asiakkaistaan ja sitä kautta tuot-

ammattikorkeakoulukentässä omaleimaisek-

näitä poikkileikkaaviin prosesseihin ja palve-

tamaan taustatietoa, jota voi hyödyntää tuot-

si. Proﬁilia ei tulisikaan irrottaa osaamisen

luihin (opetus, TKI- ja yrityspalvelut, korkea-

teiden ja palvelujen kehittämisessä ja markki-

painoaloista, jotka SAMKilla ovat hyvinkin

koulupalvelut sekä talous ja hallinto).

noinnissa. Voimme proﬁloida myös itseämme

omaleimaisia; opiskelijayrittäjyys, hyvinvoin-

luomalla henkilökohtaisen proﬁilin esimerkik-

tiosaaminen, tulevaisuuden energiaratkaisut,

Osaamisalueet tuovat esiin osaamisemme ja

si sosiaalisessa mediassa.

innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä me-

painoalamme – poikkileikkaavat prosessit ja

riteknologia.

palvelut korostavat toimintaamme. Poikkileikkaavan opetusprosessin tehtävänä on kehit-

Porin ja Rauman työnjako SAMK aloitti oman proﬁlointinsa vuoden

Osaamisalueet uuteen organisaatioon

palveluiden tehtävänä on hankeprosessien kehittämisen lisäksi muodostaa yhden luukun

alussa toimipaikkojen välisen työnjaon tar-

tää opetuksen tuloksellisuutta. TKI- ja yritys-

kastelusta. Osana strategista aloituspaikko-

Oman toimintamme proﬁlointi ja esille tuo-

periaatteella toimiva SAMKin palveluiden

jen vähentämiseen tähtäävää suunnittelua

minen on ollut selkeänä tavoitteena myös

myyntiä johtava ryhmä. Korkeakoulupalve-

luotiin Porin ja Rauman toiminnalle toisistaan

SAMKin organisaatiouudistuksen muotoilus-

luiden tehtävä on tarjota sekä asiantuntijoille

erottuvat proﬁilit. Raumalla toiminta keskittyy

sa. Suuret linjat uudistuksessa muotoutuivat

että opiskelijoille näiden tarvitsemat keskei-

jatkossa kansainväliseen liiketoimintaan ja

suurista tavoitteista. Vuonna 2014 voimaan

set palvelut, mahdollisimman kustannuste-

kauppaan sekä logistiikkaan, tuotantotalou-

tulevassa ammattikorkeakoulujen uudessa

hokkaasti. Sanomattakin on selvää, että rima

teen ja meriteknologiaan. Porin toiminta pro-

rahoitusmallissa korostuvat opetuksen ja

on näissä kaikissa asetettu korkealle.

| AGORA 3/2012

REhTORIn PuhE

TEKSTI TExT Seppo Pynnä & hanna valtokivi KuvAT PhOTOS veera Korhonen & hanna valtokivi

Rehtori Seppo Pynnä

Kaksikymppinen SAMK on historiansa suurimpien haasteiden edessä. Jos ammattikorkeakoulujen taival on ollut muutoksia ja uudistuksia täynnä tähänkin asti, nyt rakenteita ravistellaan perustuksiaan myöden. Aloittaessaan vuonna 1992 Satakunnan väliaikainen ammattikorkeakoulu oli maan suurin ja alueellisesti kattavin. Rehtori Seppo Pynnä loi lukuvuoden 2012–2013 avajaisissa katsauksen menneeseen ja valotti sitä, mitä nykyhetken haasteet ovat ja miten SAMK niihin vastaa.

Aluksi oli 13 oppilaitosta Satakunnan ammattikorkeakoulu aloitti ensimmäisen lukuvuotensa 1. elokuuta 1992. Oppilaitoksia kokeilulainsäädännön pohjalla aloittaneessa ammattikorkeakoulussa oli seitsemän. Vuonna 1996 kokeiluun tuli mukaan kuusi uutta oppilaitosta. Kun Satakunnan ammattikorkeakoulu sai vakinaisen toimiluvan lukuvuodesta 1997–1998 alkaen, oli sen perustana siis 13 oppilaitosta. Nämä sijaitsivat viidessä eri kaupungissa. Rakenne on kuluneina vuosina muuttunut ja ammattikorkeakoulusta on tullut toiminta-alueensa yksi merkittävimmistä kehittäjistä.

Erikoistumisopintojen nousu ja notkahdus Elinikäisen oppimisen kannalta amkjärjestelmä toi mukanaan merkittävän uudistuksen: tutkinnon jo suorittaneille suunnatutammatilliset erikoistumisopinnot. Alueen työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi erikoistumisopinnoilla on ollut suuri merkitys. Tähän toimintamuotoon panostettiin vahvasti ja muutama vuosi sitten SAMK olikin opiskelijamäärillä mitattuna Suomen toiseksi laajinta toimintaa toteuttanut ammattikorkeakoulu. Erikoistumisopinnoista on kirjoitettu kaikkiaan yli 3 300 todistusta. AGORA 3/2012

INFO 20 vuotta 13 500 tutkintoa Kahdenkymmenen vuoden aikana Satakunnan ammattikorkeakoulussa on korkeakoulututkinnon suorittanut yli 13 500 opiskelijaa. Valmistuneista yhä useampi jää Satakuntaan. Vuosina 2006–2010 valmistuneista 62 % oli sijoittunut Satakuntaan vuoden 2010 lopussa. Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat sijoittuneet myös työelämään erittäin hyvin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakoulujen rakennemuutosta. Opetusministeri Jukka Gustafsson tutustui Kankaanpään taidekoulun (SAMK Kuvataide) toimintaan alkusyksystä.

Muutokset rahoitusjärjestelmässä ovat viime vuosina vaikeuttaneet erikoistumisopintojen järjestämistä. Toiminnasta ollaankin nyt luopumassa niin Satakunnan ammattikorkeakoulussa kuin monessa muussakin ammattikorkeakoulussa. Ministeriössä on valmisteilla uusi toimintamalli erikoistumiskoulutuksille, mutta moni asia on vielä ratkaisua vailla.

Avoin AMK mahdollisuuksien tiellä Toinen uutuus, jota 90-luvun lopulla lähdettiin kokeilemaan, oli avoin ammattikorkeakoulu: mahdollisuus opiskella opintojaksoja olematta tutkinto-opiskelija. Satakunnan ammattikorkeakoulu lähti mukaan melko varhaisessa vaiheessa ja täydennyskoulutuskeskus on sittemmin vetänyt kansallista kehittämishanketta ja toimii edelleen aktiivisesti avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa. Enimmillään avoimen kautta on kertynyt lähes 3 000 opintopistettä vuodessa. Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli vaikuttaisi parantavan avoimen ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksiä.

TKI:n merkitys nousee Vuonna 2003 tuli ammattikorkeakoulujen tehtäväksi harjoittaa soveltavaa tutkimusja kehitystyötä. Lukemattomat kehittämis6

| AGORA 3/2012

projektit ja TKI-hankkeet ovat edistäneet alueen yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia menestyä. Viime vuosina SAMK on pyrkinyt fokusoimaan toimintaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusohjelma, jonka pääteemat ovat tulevaisuuden energia ja ympäristö sekä älykkyyttä teollisuuteen ja palveluihin, on tästä hyvä esimerkki.

Lait, asetukset ja toimiluvat uusiksi Kaksikymmentä vuotta on ollut jatkuvaa muutosta ammattikorkeakoulukentällä. Paljon energiaa on kulunut rakenteiden sopeuttamiseen, kun yhtä aikaa on pyritty huomioimaan valtakunnalliset linjaukset sekä alueelliset tarpeet ja toiveet. Muutosten vauhti ei ainakaan hiljene. Ammattikorkeakoululaki ja siihen liittyvä asetus uudistetaan. Laki rahoituksesta uudistetaan ja rahoitusmalli tulee muuttumaan täysin tuloksellisuuteen pohjautuvaksi. Muutokset astuvat voimaan vuoden 2014 alussa. Ammattikorkeakoulut joutuvat myös hakemaan uutta toimilupaa. Uudet toimiluvat astuisivat voimaan 1.1.2014. Toimiluvassa määrätään kullekin ammattikorkeakoululle koulutusvastuu. Tällä tarkoitetaan sitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa. Koulutusvastuu ei

ammattikorkeakoulujen määrä tulee vähenemään. siis ole ainoastaan mahdollisuus vaan myös velvollisuus. Toimilupaprosessin yhteydessä ammattikorkeakoulujen lukumäärä tulee vähenemään. Uudistuksen seuraavassa vaiheessa ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtiolle ja ammattikorkeakoulut saavat oikeushenkilöaseman. Toinen vaihe on sidoksissa valtionosuusjärjestelmän uudistukseen.

Tulospohjainen rahoitusmalli vaatii tehokkuutta Rahoitusmallin muutos täysin tulospohjaiseksi edellyttää toimintaprosessien tehokkuuden hiomista. Ammattikorkeakoulut tulevat kilpailemaan keskenään vähenevistä resursseista. Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee leikkautumaan aloituspaikkaleikkausten ja yksikköhintaleikkausten kautta keskimäärin runsaat 13 prosenttia. Koska SAMKin aloituspaikkaleikkaukset olivat suuremmat

THE FIRST DEGREES AT SAMK AWARDED 20 YEARS AGO Satakunta University of Applied Sciences has now been operating for 20 years. During this period, 13,500 students have completed a Bachelor’s or Master’s degree. The Finnish system

kuin valtakunnassa keskimäärin, on myös rahoituksen leikkaus yli 15 prosenttia. Uudessa rahoitusmalliluonnoksessa yksikköhinta muodostuu koulutuksen perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta, joka on 90 prosenttia yksikköhinnasta, sekä soveltavan tutkimuksen- ja kehitystyön rahoitusosuudesta, joka on 10 prosenttia yksikköhinnasta. Koulutuksen osuudessa ammattikorkeakoulu selviää parhaiten silloin, kun tutkintojen tuottavuus on hyvä, opintopisteiden kertymänopeus on hyvä, opiskelijapalaute on hyvä ja kun valmistuneet työllistyvät hyvin. Satakunnan ammattikorkeakoulun osalta tutkintojen tuottavuus, opiskelijapalaute sekä työllistyminen ovat hyviä. Parannettavaa on erityisesti opintopisteiden kertymänopeudessa. Myös tutkimusja kehitystyön volyymin, erityisesti ulkopuolisen rahoituksen kasvattamisessa, SAMKilla on selkeä haaste. Valtionosuuden leikkaukset edellyttävät entistä tuloksellisempaa, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa toimintaa. Uusien tulojen ohella on myös pystyttävä järkeviin säästötoimenpiteisiin. Yksi merkittävimmistä kohteista tulee olemaan kiinteistöt. Kiinteistökustannuksia tulee pystyä karsimaan, kuitenkin niin, että toiminta tapahtuu nykyistä ajanmukaisemmissa tiloissa.

Korkeakouluille uusi hakujärjestelmä

of universities of applied sciences has

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat vuonna 2014. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee tällöin uusi yhteinen hakujärjestelmä. Hakijamäärissä eri korkeakouluihin tulee mitä todennäköisimmin muutoksia.

of research and development activities

undergone major changes during its 20 years of existence, the increasing role being among the most signiﬁcant ones. However, the greatest changes are yet to come. At the opening of the academic year, SAMK’s President, Seppo Pynnä, gave

SAMKille organisaatiouudistus

an overview of the past years, but also

Ensi vuoden alussa astuu voimaan myös Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaatiouudistus. Nykyiset toimialat (sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja kulttuuri sekä tekniikka ja merenkulku) korvautuvat osaamisalueilla, jotka ovat: hyvinvointi, terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia, rakentaminen ja energia sekä ICT. Lisäksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskusta ei ole enää vuodenvaihteen jälkeen.

the future as follows: The Act on the

listed the changes and challenges of Universities of Applied Sciences and the related decrees will be amended. The system of funding will be revised and thus performance-based. The operating licences of the universities of applied sciences will change and their educational tasks revised; at the same time, the number of institutions will decrease. The application system of the universities of applied sciences and the universities will be harmonised.

Täydennyskoulutus ollaan siirtämässä uuden organisaation osaamisalueille. Vaikka tutuksi tullut täydennyskoulutuskeskus näin muuttaakin muotoaan, asiakkaille tämän on tarkoitus näkyä entistä laajempana palvelukirjona. Koko organisaatiouudistuksen tavoitteena on varmistaa Satakunnan ammattikorkeakoulun kilpailukyky taloudellisten resurssien vähentyessä. AGORA 3/2012

persoona Teksti text Hanna Valtokivi Kuvat photos Harri Joensuu

Satakunnan ammattikorkeakoulun valinta vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi on turva-alan yrittäjä Rami Kivistö, joka on porilaisen Suojax Oy:n toimitusjohtaja. Yrityskiihdyttämö on opintoihin liittyvä konsepti, jonka avulla ammattikorkeakoulu edistää yrittäjyyttä ja tukee alkavaa tai kehittyvää yritystoimintaa. Yrityskiihdyttämössä opiskelija voi suunnata opintojaan oman yritystoiminnan hyväksi ja ryhtyä yrittäjäksi jo opiskeluaikanaan. – Pienyrittäjä toimii helposti oman kuplansa sisällä. Yrityskiihdyttämössä saadusta keskustelusta ja sparrauksesta oli minulle iso hyöty. Se oli myös sysäys tuotekehitystoiminnalle, joka on opiskeluvuosien jälkeen jatkunut Prizztech Oy:n kanssa, palkittu yrittäjä Rami Kivistö kertoo. Suojax Oy on kolme henkilöä työllistävä yritys, jonka toimialaa on turvaurakointi 8

| AGORA 3/2012

eri muodoissaan: rikosilmoitin-, kameravalvonta-, kulunvalvonta- ja paloilmoitinjärjestelmät. Toiminta-alueena on pääasiassa Satakunta.

Sekä kiihdyttämö että kehittämistyöhön painottuva yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma antoivat vauhtia tuotekehitystoiminnalle, joka on jatkunut viime vuosina ja huipentuu aivan lähiaikoina.

– Toimimme sähköurakoitsijoiden alihankkijana. Toinen suurempi asiakassektori on julkishallinto: kunnat, seurakunnat ja sairaanhoitopiiri, Kivistö kertoo.

– Lanseeraamme uuden turva-alan tuotteen vuoden vaihteessa, Kivistö lupaa.

Uusi tuote kotien lukitukseen

– IDolo–Kosketuslukko tuo markkinoille täysin uudenlaisen ratkaisun mm. kotien lukitukseen.

Alun perin sähköteknikon tutkinnon suorittanut Kivistö opiskeli SAMKissa ensin tradenomin tutkinnon. Yrityskiihdyttämöön hän tutustui jatkaessaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon vuonna 2005.

– Uuden tuotteen avulla haemme uutta toimintaa ja kasvua perinteisen turvaurakoinnin rinnalle.

– Yrityskiihdyttämössä hiottiin Suojax Oy:n liiketoimintasuunnitelmaa ja luotiin pohja auditoidulle laatujärjestelmälle, joka on välttämätön vakuutusyhtiöiden hyväksymälle turva-urakointiyritykselle, Kivistö kertoo.

Yrittäjyys ja kaupallinen ala kiinnostanut aina Yrittäjyys on kiinnostanut Rami Kivistöä yläasteajoista lähtien. Teknisen pohjakoulutuksen jälkeen työkokemusta ehti karttua kymmenen vuoden ajan muun muassa teollisuuden käyt-

RAMI KIVISTÖ, ENTREPRENEUR IS THE ENTERPRISE ACCELERATOR ENTREPRENEUR OF THE YEAR

INFO SUOJAX OY › Perustettu: 1995 › Omistajat: Rami Kivistö ja Pekka Flinkman › Henkilökunta: 3 › Toimipaikka: Pripoli Pori › Toimiala: turva- ja valvontajärjestelmien maahantuonti,suunnittelu, myynti ja asennus › Liikevaihto: 360 000 euroa (v. 2011) › www.suojax.com › SAMKin yrityskiihdyttämö: www.samk.fi/yk

Rami Kivistö, Managing Director of the Pori-based security company Suojax, was elected as the Enterprise Accelerator Entrepreneur of 2012. He has completed both a Bachelor’s and Master’s degree in Business Administration at SAMK. The Enterprise Accelerator Rami Kivistö hankki koulutuksen kautta vankan pohjan yrittäjyydelle.

helped him to reﬁne his business plan and to create a basis for an audited quality management system. SAMK cooperates with Suojax e.g. in terms of theses. The Enterprise Accelerator is a studyrelated concept with which Satakunta

töönottotöissä. Sen jälkeen oli aika etsiä yrittäjyydestä uutta motivoivaa työtä. Turva-ala tuntui kiinnostavalta ja kehittyvältä alalta. Rami Kivistöstä tuli Harjavallassa 90-luvun puolivälissä perustetun Suojax Oy:n enemmistöosakas vuonna 2002. Kun yhtiökumppani ja perustaja Jarmo Ruohonen jäi eläkkeelle vuonna 2006, Rami jatkoi yritystoimintaa Pekka Flinkmanin kanssa. Tällä omistuspohjalla yritys toimii edelleen. Opintonsa Kivistö on suorittanut yrittäjyyden ohella. Vapaa-aika on miehellä jäänyt vähiin. – Yrittäjyys vaatii oikeaa luonnetta ja asennetta, mutta se motivoi suuresti, nyt odotamme innolla mitä uusi tuotteemme tuo tullessaan.

Suojax monipuolistaa alueen yrityskantaa – Yrityskiihdyttämön toimintaan kuuluvat myös yrityksen sukupolvenvaihdokseen liit-

tyvät kehitysprosessit, mitkä näkyvät myös Suojax Oy:n historiassa, sanoo SAMKin tutkimusja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi.

University of Applied Sciences fosters entrepreneurship and supports commencing or developing business operations. In the Enterprise Accelerator, the student can direct his or her studies to

– SAMKin näkökulmasta yritys edustaa tulevaisuuden alaa ja yrityskantaa ja on siten tärkeä yhteistyökumppanimme. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty mm. opinnäytetyön merkeissä.

beneﬁt his or her business operations and become an entrepreneur before graduation.

Yrityskiihdyttämö on hyvässä vauhdissa, tänä vuonna yrittäjyyteen tähtääviä sopimuksia on tehty jo 26. – Reippaan kymmenen vuoden aikana on aktivoitunut kaikkiaan 230 sopimuspohjaista yritysprosessia, joista lähes kaikki ovat johtaneet perustettuun ja toimivaan yritykseen. Työllistämisvaikutus lähentelee 400 henkilöä. Mentorointiprosessin ansioista yli 90 % yrityskiihdyttämöyrityksistä toimii vielä kolmen vuoden jälkeen. AGORA 3/2012

JUMPPAHÄNTÄ: KOIRAN VETOLELUSTA KUNTOILUVÄLINEEKSI TEKSTI TExT: hanna valtokivi KuvAT PhOTOS: harri Joensuu

Kumisen jumppanauhan katkeaminen sytytti ohjaaja Hanna-Liisa Niemen päässä lampun, joka johti jumppahännän keksimiseen. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin koiran vetolelu, jolla ei ollut kysyntää, sekä Mervi Aaltonen, joka oli kyseisen lelun punomistekniikan taitaja. Porin Sampolan päivätoimintakeskuksessa työskentelevä ja SAMKissa sosionomin tutkintoa suorittava Hanna-Liisa antoi uudenlaisen jumppanauhan testattavaksi Kati Karinharjulle, joka vetää toimintakeskuksessa jumppatunteja. Toimintakyvyn tukemisen lehtorina Kati huomasi heti keksinnön mahdollisuudet ja otti sen välittömästi omaan ohjelmistoonsa. Jumppahäntä punoutuu erinomaisesti SAMKin tavoitteisiin: tuote edistää hyvinvointia, tukee kestävän kehityksen periaatteita ja mikä parasta, se valmistetaan alueyhteistyönä! Nyt jumppahäntää lanseerataan jumppatuotteeksi, joka tulee käyttöohjeineen kaiken kansan saataville. Sitä käytetään jo nyt toimintavälineenä työhyvinvointiin ja kuntoutukseen liittyvissä aktiviteeteissa. Muun muassa Skanskan rakennusmiehet ovat kesän ajan jumpanneet hännän kanssa lähes viikoittain. Jumppahäntää hyödynnetään myös fysioterapian opinnoissa. Tällä hetkellä fysioterapian opiskelijat Noora Hannula ja Noora Tommila tekevät siitä toiminnallista, jumppaohjeisiin painottuvaa opinnäytetyötään. Ennen pitkää jumppahäntävideot, liikepankki ja pelikehittelyt ovat kaikkien nähtävillä tuotteen omilla nettisivuille sekä muun muassa You Tubessa. 10

| AGORA 3/2012

Yhteistyötä SAMKin kanssa SAMK tilaa jumppahännät Sampolan päivätoimintakeskuksesta, jossa häntien päätekijä on Mervi Aaltonen. Kun vetolelusta alkanut tuotanto lasketaan mukaan, Mervi on tehnyt jo satoja kappaleita. Aiemmasta poiketen valmistuvat tuotteet ovat nyt määrätyn pituisia ja niissä näkyy SAMKin turkoosi tunnusväri. Mervi Aaltonen kertoo, että työ on mukavaa, mutta tarkkaa. Näpeissä pitää olla juuri oikea ote. Liian löysää tai tiukkaa ei saa tulla. Mervi pitää monet eri langanpäät järjestyksessä niin näppärästi, että sivusta katsojaa ihmetyttää. – Olen käsityöihminen, Mervi hymyilee. – Kaikenlaiset käsityöt innostavat ja pidän vaihtelusta. Kutominen ja poppanat kiinnostavat erityisesti.

Sampolan päivätoimintakeskus järjestää päivätoimintaa kehitysvammaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville. Toiminta räätälöidään kunkin asiakkaan omien valmiuksien pohjalta. Sampolassa toimii kutomo, puutyöryhmä, luovan toiminnan ryhmä, kaksi kädentaitoryhmää sekä virikkeellinen hoitoryhmä. Kädentaitojen harjoittaminen on tärkeää olemassa olevien taitojen ylläpitämiseksi ja uusien asioiden oppimiseksi.

GYMTAIL: A DOG’S PULL TOY BECAME A FITNESS TOOL Hanna-Liisa Niemi invented a new kind of an exercise tool by accident, in a manner of speaking. She works as an instructor at

Mervi käy päivätoimintakeskuksessa säännöllisesti ja haaveilee suurempien töiden kuten ponchojen valmistamisesta.

the Sampola Day Activities Centre and pursues studies in Social Services at SAMK. Her idea was to combine a rubber gym band and a dog’s pull toy, which both had

Hanna-Liisa Niemi kertoo, että suuritöisiä käsitöitä valmistetaan harvemmin, koska työt menevät myyntiin ja materiaalikulut pitää saada talolle takaisin. Pienimuotoiset tuotteet menevät paremmin kaupaksi.

already earlier been produced at the Day Activities Centre. Hanna-Liisa gave a gym band of a new kind for testing purposes to Kati Karinharju, Senior Lecturer in social and health care, who became enthusiastic about it. The product was named Gymtail

– Pidämme myyjäisiä muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tuotteita saa ostaa täältä myymälästämme. Mervi Aaltonen on myös itse kokeillut jumpata jumppahännällä. – Tekee hyvää lihaksille ja poistaa särkyä ja kolotusta, Mervi todistaa.

and it promotes perfectly SAMKS’ ideology: it increases well being, supports the idea of sustainable development and is locally handmade. SAMK intends to launch it, with instructions, as a gym product to the general public. The Gymtails are produced at the Sampola Day Activities Centre.

1 Sampolan päivätoimintakeskus valmistaa SAMKille jumppahäntiä opetus- ja asiakaskäyttöön. Ohjaaja Hanna-Liisa Niemi ja tekijä Mervi Aaltonen esittelevät yhteistyön tuloksia. 2 Punonta on tarkkuutta vaativaa työtä. 3 Työ etenee järjestelmällisesti. 4 Jumppahäntä on myös Skanskan raksamiesten suosiossa. Aamuvetreytys sujuu reippaaseen tahtiin Kati Karinharjun vetämänä.

1 2

tekSti teXt: hanna Valtokivi kuVAt PhotoS: Veera korhonen

YYTERI

AVAUS ESTEETTÖMYYTEEN MYÖS KORKKARIEN KÄYTTÄJILLE Viime keväänä Espanjan Barcelonasta kantautui tieto, että Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämä Kaikkien Yyteri -hanke oli voittanut kansainvälisen Design For All -kilpailun omassa sarjassaan. Se oli merkittävä saavutus, sillä kilpailuun osallistui 64 projektia ja 17 maata. Kilpailun järjestävä säätiö palkitsee vuosittain toimijoita, jotka edistävät tasa-arvoista osallistumista ja elämää. Yyterin hankkeessa on keskitytty esteettömien luontoliikunta- ja virkistyspalvelujen kehittämiseen. Näitä ovat olleet muun muassa liikuntarajoitteisille sopivat purjelautailu, purjehdus ja melonta. Palkintoa pokkaamassa ollut toimintakyvyn tukemisen lehtori Kati Karinharju korostaa kuitenkin, että laajemmassa mielessä esteettömyys kuuluu kaikille, vaikka monesti se mielletään vain liikuntarajoitteisten jutuksi. 12

| AGORA 3/2012

Onnistumisen elämys innostaa Kati Karinharju huomasi jo ennen liikuntatieteen opintojaan, että hänellä on halua ja taitoa saada eritysryhmiin kuuluvat lapset liikkumaan. – Minulta kysytään usein, onko lähipiirissä liikuntarajoitteisia tai kehitysvammaisia, kun olen innostunut näistä asioista. – Ei ole. Onnistumisen elämys, jonka voi toisille antaa, on ollut itsellekin riemu ja kipinä viedä näitä asioita eteenpäin, Kati kertoo. Kati erikoistui erityisryhmien liikuntaan ja opiskeli sen jälkeen alan maisteritutkinnon Belgiassa. Sijaisuudesta lähtenyt pesti SAMKissa on nyt jatkunut jo kymmenen vuotta. Kati on syntyisin Satakunnasta, mutta silti lähelle on joskus pitkä matka. Yyteri tuli kuvioihin mukaan Australian kautta.

– Vuonna 2007 Suomesta lähetettiin kymmenen erityisliikunnan asiantuntijaa Australiaan tutkimaan, miten kaikille avoimia liikuntamahdollisuuksia toteutettiin sillä suunnalla. Kun siellä esiteltiin surﬀausta ja rantojen esteettömyyttä tajusin, että meillä on aivan samanlaiset mahdollisuudet kotona Yyterissä. Kati lähti Australiaan uudelleen kolmeksi kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön Disable Surfi ng Associationin palvelukseen ja työskenteli muun muassa kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien parissa paikallisessa surfkeskuksessa.

Pienet teot, mutta suuret arvot – Näiden kokemusten perusteella järjestettiin ensimmäinen surfkurssi Yyterissä kesällä 2009, jonka jälkeen aloimme kehitellä toimintavälineitä ja varusteita soveltavaan purjelautailuun. Alan ammattilaisten, opiskelijoiden ja käyttäjien yhteistyön tuloksena syntyivät purjelautaan kiinnitettävä tuoli, rikin korotin sekä purjeeseen puominmadal-

lin, joita päästiin testaamaan käyttäjillä jo heti seuraavana kesänä. – Pienimuotoisella omalla hankkeella lähdettiin liikkeelle ja sitten päästiin mukaan Sataesteetön-hankkeeseen, mistä kaikki lähti rullaamaan eteenpäin. Yyterin kylpylähotelli, Yyteri Golf Links, purjehdusseura BSF ja muut yhteistyökumppanit ovat tulleet mukaan vähitellen. – Pienet teot, mutta suuret arvot. Niillä on menty eteenpäin, Kati summaa. – Uskon, että mukaan tulleet toimijat ovat oikeasti menettäneet palan sydäntään tälle asialle. On huomattu, että pienilläkin teoilla saadaan oikeasti paljon iloa, hymyä ja onnellisuutta aikaan, tasavertaisuuden periaatetta unohtamatta. Tutkimukselliset ja teoreettiset asiat ovat pikkuhiljaa seuranneet kokeiluja. SAMKin opiskelijat ovat mukana ohjaamassa, avustamassa ja tekemässä esteettömyyskartoi-

INFO ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN › Esteetön Yyteri oli osa Sataesteetön-hanketta. Voitto kansainvälisessä Design For All -kilpailussa vuonna 2012. › Esteettömyyden tutkimus ja kehittäminen jatkuu SAMKissa: koulutuspaketit, esteettömyyskartoitukset, seminaarit, tapahtumat, yleinen esteettömyyden edistäminen. › Rahoitusta on saatu mm. Euroopan aluekehitysrahastolta ja Satakuntaliitolta.

AGORA 3/2012

tuksia, josta voi mainita esimerkkinä Pori Folkille tehty esteettömyyskartoitus.

Esteettömyys kuuluu kaikille Kati Karinharju korostaa, että esteettömyys kuuluu kaikille, ei pelkästään erityisryhmille. Ja se ajatus on myös Design for All -kilpailun hengen mukainen. Esteettömyydestä hyötyvät kaikki, oli kyseessä sitten esimerkiksi lastenvaunujen, apuvälineen tai vaikkapa korkokenkien käyttäjä.

– Itse sanon aina, että haluan kulkea korkkareilla kaikkialla, Yyterissäkin. Olkoon se minun perusteeni esteettömyydelle, Kati nauraa. Eräskin professori kysyi erityisliikunnan konferenssissa Irlannissa, onko Kati oikeasti liikunnan opettaja, kun hän kulkee aina vain korkokengissä. Tekeekö hän mitään ilman korkokenkiä? –Eipä juuri. Korkokengillä voi purjelautaillakin, siitä on todistusaineistoa.

YYTERI PROVIDED AN OPENING FOR ACCESSIBILITY – also for high heel users The Yyteri for All project, run by SAMK,

– Porin alueella esteettömyys on alettu huomioida yhä laajemmin ja sen myötä asiassa on menty paljon eteenpäin. Esteettömyyden saralla on vielä paljon kehitettävää, mutta vähitellen tietoisuuden kasvaessa myös saavutettavuus ja tasavertaisuus paranevat, sanoo kati karinharju.

won the international Design For All competition in its category in Barcelona last spring. The project focuses on accessibility, equal participation and activities for all, like adapted windsurﬁng, sailing and kayaking.

Kati Karinharju, Senior Lec-

turer in social and health care, specialises in supporting functional capabilities and adapted physical activities. She gains experiences of success when she creates more opportunities for people with special needs and sees their happiness through smiley faces. The idea of Yyteri for All was born when Kati was in Australia, studying local opportunities for accessibility and activities for all, such as surﬁng. Kati emphasises that accessibility is not restricted to special needs groups. Accessibility is for everyone: for example those who uses baby carriage, adaptive devices or even for the ones wearing high heels! She loves to walks with heels, even in Yyteri.

| AGORA 3/2012

väitöskirja Tutkija on myös runoilija, joka haaveilee toisen runokokoelman julkaisemisesta.

Teksti TEXT: Hanna Valtokivi Kuvat PHOTOS: Veera Korhonen

Krooninen kipu ja siihen liittyvät muut oireet muuttavat ihmisen elämän: normaali elämänrytmi vaihtuu sairauslomiksi, työ työkyvyttömyydeksi tai osa-aikatyöksi. Potilaan elämäntarina muuttuu, mutta tarinoissa voi olla erilaisia juonia. Terveystieteiden tohtori, fysioterapian lehtori Merja Sallinen tutki asiaa haastatte-

lemalla fibromyalgiasta kärsiviä potilaita. ”Naisten elämäntarinallisia kokemuksia elämäntapahtumista, toimintakyvystä ja fibromyalgiasta” -väitöskirja julkaistiin viime keväänä. Fibromyalgia on sairas, jota vielä joitakin aikoja sitten pidettiin luulotautina ja kuvitteluna. Nykyisin tämä krooninen kipuoireyhtymä on tunnistettu ja se on monen

työikäisen työkyvyn ja elämänlaadun heikentäjä. Jatkuvan kivun lisäksi potilasta koettelevat esimerkiksi unihäiriöt ja väsymys. Sairaus on oikukas, oireet vaihtelevat päivästä toiseen ennakoimattomasti. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, särkylääkkeetkin tehoavat huonosti. Fibromyalgia näyttäytyy enemmän naisten kuin miesten sairautena. Taudin diagnoAGORA 3/2012

soinnin kriteereihin liittyvä kipupisteiden määrä liittyy paremmin naisten kokemuksiin. Jos taudin muutkin oireet otettaisiin virallisessa diagnoosissa paremmin huomioon, miesten määrä luultavasti kasvaisi. – Omassa tutkimuksessani miehet oli jätettävä kokonaan pois, sillä heitä oli aineistossa määrällisesti liian vähän. Sama juttu on monissa kansainvälisissä tutkimuksissa, Sallinen harmittelee.

Mistä tarina alkaa? – Kun ihminen sairastaa pitkään, hän alkaa tehdä tulkintaa siitä, mikä pahentaa ja mikä ei pahenna, mihin tämä liittyy ja mihin ei liity. Ihminen yrittää saada asiaan tolkkua, selitystä, miksi juuri minä. Miksi juuri tämä sairaus, Merja Sallinen kertoo. Sallinen tutki fibromyalgiaa pitkään sairastaneiden naisten elämäntarinoita ja sairauden osuutta niissä. Tutkimus tehtiin kerronnallisen tutkimuksen keinoin eli haastateltavat saivat itse puhua elämäntarinansa tutkijalle. – Suuri merkitys on sillä, miten itse suhtautuu sairauteen ja miten suuri osa se on identiteettiä. Väitöskirjassa potilaiden kokemuksia lähestyttiin työkyvyn, väsymyksen ja vertaistuen näkökulmasta. – Esimerkiksi väsymys on hyvin monimuotoista ja vaihtelee työkyvyn ja täyden uupumuksen välillä. Jotkut kokevat niin suurta sosiaalista väsymystä, etteivät jaksa olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Tällöin herää kysymys, onko ryhmäkuntoutus tai terapia mielekästä tällaiselle henkilölle. – Toisaalta taas ryhmässä saatava vertaistuki voi auttaa joitakin potilaita selviytymään ja kestämään sairautensa kanssa paremmin. Elämäntarinoissa vertaistuki oli monesti helpottava kokemus.

Tavallista, kasaantuvaa ja traagista Elämäntarinoista Merja Sallinen löysi kolme juonta ja niille vastakertomuksen, joka 16

| AGORA 3/2012

oli tervehtyminen. Eräs tervehtynyt oli jopa unohtanut saaneensa sairausdiagnoosin. Tavallisen elämän tarinaa kertoneiden potilaiden mielestä heidän elämässään ei ollut mitään erikoista. – Sairaus vain tulee, saat diagnoosin ja kuntoutuksen, ja elämä jatkuu tavallisena. Oireiden kanssa pärjätään suhteellisen hyvin. Kasaantuvien huolien tarina on jo synkempi. – Yksi jos toinen asia mättää, huolet ja harmit kertyvät ja potilas huomaa olevansa uupunut ja kykenemätön. Työhistoria on rikkonaista, on pitkiä sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkettä. Rikotun elämän tarinan kertojilla oli hyvinkin rajuja elämänkokemuksia, paljon perheväkivaltaa ja turvattomuutta. Nämä tarinat saivat tutkijan itsensäkin hämmennyksiin. – Kun varhaisin lapsuusmuisto on se, että isä yrittää kännipäissään kuristaa äidin ja sama on jatkunut koko varhaislapsuuden, tulee vaan mieleen, että jos noilla kokemuksilla ei sairastuisi tähän tautiin niin johonkin muuhun. Eikä tämä esimerkki ollut niitä pahimpia.

Parantumisen mahdollisuus? Koskettavien elämäntarinoiden jälkeen herää kysymys, voiko tästä sairaudesta koskaan parantua, vaikka lääkkeet eivät tepsi ja parannuskeinoa ei ole keksitty? – Tutkijat ovat asiasta eri mieltä. Sairauden luonteeseen kuuluu aaltoilu. Kun oireet ovat pitkään poissa, potilas voi kokea itsensä terveeksi. Mutta se ei takaa, että oireet eivät joskus palaisi. – Kysymyshän on siitä, että keskushermoston tapa aistia kipua on häiriintynyt. Migreeni kuuluu samaan sarjaan, samoin levottomat jalat ja krooninen väsymysoireyhtymä. Aivot reagoivat ärsykkeisiin liian voimakkaasti.

Miesaineisto houkuttaa Merja Sallinen jatkaa SAMKissa opettamista, tosin hankkeet ja projektit vievät yhä suuremman osan työajasta. Opinnäytetöiden ohjaaminen on erityisen mieluisa osa työtä. Yksi asia häntä jäi kuitenkin kismittämään.

Monet tarinat saivat minutkin hämmennyksiin.

– Alun perin oli tarkoitus, että tutkimustulosten perusteella panostetaan kuntoutuksen kehittämiseen, mutta tutkimusta rahoittaneen Reumasäätiön konkurssin myötä tästä oli luovuttava. Samalla myös fibromyalgiaa sairastavien miesten kokemusten esilletuonti ja haastattelut ovat jääneet toteutumatta. – Miesaineistoa olisi voinut kerätä miehille erikseen järjestettävän kuntoutuskurssin kautta. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla, miten miehet tulkitsevat oireitaan. Kivun kokemus on miehillä ja naisilla erilaista.

Tutkija runoilee ja hakkaa halkoja Merja Sallisen vapaa-aika menee väitöskirjaharrastuksen jälkeen perheen kanssa. Mökillä tehdään raskasta fyysistä töitä linjalla akka ja kirves. – Illat pimenevät ja puikot ovat taas alkaneet heilua ahkerasti. Etupäässä neulon, mutta olen verhoillut tuoleja ja ommellut vaatteita, ja kyllä hiomakone, pora ja pensselikin pysyvät kädessä! Naisen pitkäaikainen harrastus, runojen kirjoittaminen, elää omaa elämäänsä, joka pulpahtaa pinnalle aina silloin tällöin. Ehkä niistä jonain päivänä syntyy vielä toinen kokoelma, ensimmäisen kokoelman julkaisusta kun on jo toistakymmentä vuotta. – Runoissa palaan helposti lapsuuden tunnelmiin, muistoihin ja mielikuviin. Toinen teema liittyy keski-ikäisyyden kriisiin miettein: miten aika rientääkään.

PAIN AS PART OF LIFE HISTORY PhD Merja Sallinen, Senior Lecturer of Physiotherapy, studied patients suffering from fibromyalgia in her doctoral dissertation “Women's Narratives on Fibromyalgia, Functioning and Life Events”. Earlier, this disease was regarded as hypochondria and fictitious, but is, in fact, a chronic pain syndrome that deprives many people of working age of their working capacity and impairs their quality of life. Sallinen studied the life histories of women who had suffered from fibromyalgia for a long time, and the role of the disease in their life histories. The study was conducted using methods of narrative research: the interviewees were free to tell their life story to the researcher. “It is of great importance how the person him or herself views the disease and how great its significance for his or her identity is,” Sallinen says. She found three different storylines in the life histories, related to the underlying issues behind the disease: narrative of mundane life, narrative of cumulative life and narrative of broken life. She also found a counter-narrative: the illness-recovery process. “When the symptoms are absent, the patient may Haloo kuuleeko kukaan! Fibromyalgiapotilaat tuntevat usein, ettei heidän kipujaan ja oireitaan oteta vakavasti, tai heitä ei kuunnella, kertoo Merja Sallinen.

feel healthy, but there is no guarantee to prevent their relapse,” Sallinen clariﬁes.

AGORA 3/2012

TEKSTI TExT Marika Elo KuvAT PhOTOS: harri Joensuu

Omasta terveydestä huolehtiminen on kaiken a ja o. Kiireisessä maailmassa itsensä ajattelu välillä unohtuu ja tuntuu hankalalta. Ajasta ja paikasta riippumaton Oma Napa verkkoalusta (VerkkoPuntari) tuo joustoa ja helppoutta parempien elintapojen opetteluun, elämänhallintaan. Jyväskylästä terveystieteiden maisteriksi valmistunut Sari Ketola suuntasi valmistumisen jälkeen kotiseudulle Poriin etsimään töitä ja samalla haki myös fysioterapeutin koulutukseen SAMKiin. – Fysioterapian koulutus on käytännönläheinen ja toi käytännön hyötyä ja ymmärrystä aiempaan tutkintooni. Opinnäytetyövaiheessa halusin hyödyntää molemmat koulutukset, Sari kertoo.

Omalla navalla Satakunnan Sydänpiiriltä tulleessa opinnäytetyöaiheessa toivottiin välinettä, jonka avulla voidaan ihmisiä ohjata verkossa. Sari päätti ottaa haasteen vastaan mielenkiintoisesta aiheesta. Ideasta syntyi Oma Napa. – Oma Napa on verkkoalusta, jossa terveyttä edistäviin elämäntapoihin perehdytään verkkomateriaalin, henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmätuen avulla omalla suljetulla ve rkkoalu stall a . Ve r k k o p a i n o n hallintaryhmä on vaihtoehto perin18

| AGORA 3/2012

teisille ryhmätapaamisille käyttäen sosiaalisen median mahdollisuuksia, Sari sanoo. Netistä löytyy hyvää terveystietoa, mutta ihmiset eivät välttämättä erota oikeaa tietoa väärästä. Alustaan on yritetty kerätä luotettavaa ja tutkittua tietoa. Lähestymistapana kaikkeen on otettu positiivinen asenne ja materiaalit on koetettu kirjoittaa ja kuvittaa ihmisläheisiksi. – Ihan kuka vain ei alustalle pääse, vaan pitää kuulua ryhmään tai olla ohjaaja. Ryhmä voi olla työporukka tai terveyskeskuksen asiakaskunta. Ohjaajan täytyy olla terveydenhuollon ammattilainen ja VerkkoPuntari -ohjaajakoulutuksen käynyt, Sari kuvailee toimintaa.

Painoa tuijotetaan liikaa Ryhmät alkavat aina omien tavoitteiden määrittämisellä sekä nykyisten elintapojen kartoituksella, painoa ja liikuntamääriä voi ryhmän aikana seurata halutessaan. – Aloituksessa autetaan käyttämään verkkoalustaa. Ryhmäläisten hankinnassa muistutellaan kuitenkin, että ATK-kurssista ei ole kyse, vaan painonhallintaryhmästä verkossa. Ryhmä toimii verkkokeskustelujen avulla, myös ryhmätapaamisia on järjestetty verkon ulkopuolelle, resurssien mukaan. – Elintavat ovat tässä toimintamallissa keskipisteessä. Pelkkä painon tuijottaminen on turhaa, sillä se ei kerro kehon koostumuksen muutoksista välttämättä mitään.

PElKKä PAInOn TuIJOTTAMInEn On TuRhAA, SE EI välTTäMäTTä KERRO KEhOn KOOSTuMuKSEn MuuTOKSISTA

Ajasta ja paikasta riippumatta Ryhmiltä kerätään aina kirjalliset ja suulliset palautteet ryhmän ja alustan toimivuudesta. Käyttäjien ja ohjaajien palautteet ovat olleet kullanarvoisia. – Ajasta ja paikasta riippumattomuutta on kiitelty sekä ryhmään osallistuneiden että ohjaajien puolesta. Vuorotyöläiset ja pitkällä asuvat varsinkin, Sari muistelee annettuja palautteita. Kasvokkain kokoontuviin ryhmiin on hankala saada nykyään osallistujia, eikä ryhmien ohjaajiakaan iltaryhmät välttämättä houkuttele. Myös nuoremman porukan mukaan saaminen edellyttää joustavuutta, johon verkko on hyvä. – Uusia mielenkiintoisia juttuja on tulossa, ainakin nuorille on suunnitteilla oma alusta. Näihin ovat toiveet tulleet kentältä ja jatkohanketta on jo mietitty. SAMKin opiskelijoita on saatu kehittämistyöhön mukaan ja uusia opinnäytetöitä ollaan tekemässä. Opinnäytetyö kannattaa ehdottomasti tehdä oman kiinnostuksen mukaan ja ajatellen tulevaa, omalla opinnäytetyöllään itsensä työllistänyt, Sari muistuttaa.

OPInnäYTETYö

INFO: Sarin opinnäytetyö on palkittu Sosiaali- ja terveysalan Osaaja 2010 -palkinnolla. Oma Napa -toimintamalli palkittiin valtakunnallisella vuoden 2011 painonhallintaohjausteko -palkinnolla toukokuussa 2012.

THESIS ABOUT ONLINE LIFESTYLE COUNSELLING MHC Sari Ketola returned to Pori, her home region, searching for a job and also applied for the degree programme in Physiotherapy at SAMK. Besides its practical approach, this education provided an interesting job through the thesis process. The Heart Association of VerkkoPuntari-hankeen projektikoordinaattori Sari Ketola on innoissaan hankkeesta ja aidosti tsemppaa ihmisiä mukaan parempiin elintapoihin. Kuvauspäivä oli Sarin viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaa.

the Satakunta region had submitted a topic for thesis: a tool that enables online counselling. In her thesis, Sari Ketola created an operational model that was later used as a tool in the VerkkoPuntari project designed to train health care professionals in the counselling of weight-control groups.

AGORA 3/2012

TEKSTI TExT hanna valtokivi KuvAT PhOTOS: hanna valtokivi & Jalo Porkkala

JALO HERÄTTI VANHAT VAlOKUVAUSMenetelMät HENKIIN SUOMESSA Jalo Porkkala työskenteli Satakunnan museon valokuvaajana, kun hän kiinnostui vanhoista valokuvausmenetelmistä. Aloitettuaan valokuvauksen opettajana kankaanpään taidekoulussa (SAmk kuvataide), hän alkoi ujuttaa ideaa opiskelijoille.

– Taiteilijat ovat siitä ihmeellistä porukkaa, että he ottavat riemulla vastaan tällaiset ihmeelliset metkut. Niistä tuli suosittuja. Nyt Jalo Porkkalalta on ilmestynyt SAMKin julkaisemana kirja ”Köyhä dagerrotyyppi. Vaihtoehtoisia valokuvamenetelmiä”. Siinä on summattu ja esitelty Vedos-tutkimushankeen neljän vuoden tulokset. Teos on ensimmäinen suomenkielinen vaihtoehtoisia vedostusmenetelmiä käsitteleviä kirja ja samalla ensimmäinen aihetta 20

| AGORA 3/2012

käsittelevä tutkimus Suomessa. Vanhojen valokuvien menetelmät eivät nimittäin ole suomalaisia kiinnostaneet. Jalokin hankki tietonsa ja yhteytensä ulkomailta. – 1970-luvulla oli ilmestynyt teos ”Keepers of light”, jossa viriteltiin henkiin vanhoja vedostusmenetelmiä. Se oli ensimmäinen lähdeteos, jonka mukaan rupesin tekemään kokeiluja museossa ja siitä kaikki lähti, Jalo kertoo. – Varsinkin jenkkilässä oli alan harrastusta ja kokeilijoita. Koska noihin aikoihin kaupalliset

paperit olivat tylsiä ja samanlaisia, monet alkoivat tehdä vedostuspapereitaan itse. Vielä nytkin vanhojen vedostusmenetelmien harrastus on Suomessa vähäistä toisin kuin ulkomailla.

Tutkimus taiteellista ilmaisua tärkeämpää Jalo kertoo keskittyneensä selkeästi menetelmien tutkimukseen. Oma taiteellinen työ on ollut toissijaista. Kokeilun kautta

JulKAISuT

VINKKI KOKEILE VANHAA MENETELMÄÄ

OlEn YRITTänYT SElvITTää MIKä TOIMII JA MIKä EI.

Valitse digikuvatiedosto ja muunna se negatiiviksi. Tulosta kalvolle. Käsittele paperi jollakin herkisteellä esimerkiksi pensselillä sivelemällä ja anna kuivua. Purista kalvo paperia vasten lasilevyllä ja valota lasilevyn läpi. Yksinkertaisimmillaan valotus tapahtuu auringonvalossa. Mutta mikä tahansa uv-lamppuja sisältävä valotuslaite käy. Lopputulos riippuu siitä, mitä kemikaaleja on käytetty. Linkkejä: http://vedos.samk.fi www.porkkala.zenfolio.com

syntyneitä töitä on ollut esillä lähinnä alan kansainvälisissä konferensseissa. Ensimmäinen varsinainen näyttely on tulossa joulukuussa Jyväskylään, Luovan valokuvauksen keskuksen uuteen Galleria Ratamoon. Hän arvelee, että nykytaidetta suosivat näyttelyjen järjestäjät eivät pidä aihetta kiinnostavana. – Toisaalta, nykytaiteilijat kyllä käyttävät näitäkin menetelmiä hyväkseen vielä rajummin, mitä itse olen tehnyt. Jalo pyrkii pysymään uskollisena alkuperäiselle kuvalle.

– Katson, että vedostustekniikka ja kuvan sisältö ovat keskenään harmoniassa. Tämä on enemmän testailua ja kokeilua kuin taiteellisuutta. Olen yrittänyt selvittää mikä toimii ja mikä ei.

Tilaa kirja verkkokaupasta: http://samk.pikakirjakauppa.fi

– Valokuvauksen alkuvaiheessa menetelmät vaihtuivat nopeasti, kun kehitettiin jälleen uutta. Vanhempi tekniikka jäi ikään kuin kesken, sitä ei viety loppuun saakka. Itse olen yrittänyt tutkia sitä, miten niistä päästäisiin eteenpäin nykyajan välineillä ja materiaaleilla. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on paljon.

Jatkoa seuraa Aihe on imaissut Jalon kokonaan. AGORA 3/2012

JALO RESUSCITATED AN OLD PHOTOGRAPHIC METHOD IN FINLAND Jalo Porkkala became interested in old photographic methods in the 1970s, when he was working as a photographer at the Satakunta Museum. When he had Jalo huuhtelee kollodium-märkälevytekniikalla tehtyä valokuvaa.

started as a teacher of photography at SAMK, he imposed the idea on the students. Later, Jalo has taken the idea forward in the VEDOS project and has been involved in international cooperation. Now, he has ﬁnished and published

– Sitä ajattelee, että kokeilenpa tuota nyt tässä vähän. Ja sitten rupeaa etsimään lisää tietoa ja pian homma paisuu ja paisuu. Tähän asti Jalo on tehnyt kokeilujaan muun työnsä ohessa. Suomen Kulttuurisäätiön Satakunnan rahastolta saatu apuraha tulee kuitenkin muuttamaan tilannetta. – Apuraha koskee nimenomaan dagerrotypian menetelmällä metallilaatalle valotettavaa kuvaa. Se on vaikeaa, mutta hauskaa. Sopiva haaste. – Ei ole odotettavissa, että ensimmäiset työt ovat täydellisiä, vaan niitä pitää hinkata ja 22

| AGORA 3/2012

hinkata, siitä pidän ja se työtapa sopii minulle.

a book entitled “Poor Daguerrotype. Alternative Photographic Methods” which is the ﬁrst of its kind in Finland.

Miksi kaikki vaiva, kun Photoshop ja muu kuvankäsittely on keksitty? Myös vanhaa jäljittelevää painopaperia saa kaupasta.

Harmony between the prooﬁng technique and the image content is important to Jalo. He has also retained his desire

– Kyllä, mutta ainutkertaisuus ja tekijän kädenjälki ovat se juttu näissä vanhoissa menetelmissä. Sitä ei voi monistaa. Jokainen teos on omansa. Parhaimmillaan taiteilijan ajattelu ja kädenjälki näkyvät lopputuloksesta.

for knowledge on this topic. In future, he will be able to continue with daguerrotypy full-time as he has received a scholarship for this purpose. The exposure of an image on a metal plate with daguerrotypy is difﬁcult but fun. Each work is

– On myös jännittävää nähdä, mitä nykypäivän aiheista tulee historiallisin menetelmin käsiteltynä. Siinä voi syntyä jotain uutta.

individual, which is why Jalo is not interested in Photoshop and other modern image processing techniques.

Oho, nyt tää lähti lentoon… Teksti text & kuvat photos: Sari Kahri

Lastentarhanopettaja Annemaria Silvola on iloinen kuvataideterapian opinnoistaan saamistaan työvälineistä.

Tekstejä ja kuvia kuvataideterapeuttisesta toiminnasta eri ympäristöissä.

– Kuvataideterapian avulla voin tarjota lapsille työkalun käsitellä omia tunteitaan, Silvola kertoo.

Julkaisu on SAMKin täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän Kuvataideterapia erityisopetuksen menetelmänä (60 op).

– Tunteitaan voi oppia purkamaan taiteen tekemisen kautta ja näin välttyä esimerkiksi ilkivallan tekemiseltä teini-ikäisenä, hän jatkaa.

Koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien voimanponnistus jakaa kokemuksiaan kuvataideterapiamenetelmän käytöstä. Kirjoittajajoukko koostuu kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan osaajista. Kuvataideterapia ja sen sovellukset on pyritty tuomaan teoksessa läpinäkyviksi, mahdollisuuksiksi koskettaa monia ja monenikäisiä asiakkaita toivoa antavina kasvun paikkoina.

Kuvataideterapiassa Silvolaa kiehtoo lisäksi se, että itse tekeminen on pääasia, ei niinkään lopputulos.

– Idea kirjasta syntyi aivan opintojen alkumetreillä. Opiskelijoiden aloitteesta päätettiin, että opinnot tähtäisivät opintosuunnitelman mukaisien tavoitteiden lisäksi myös vahvan dokumentaation tuottamiseen, opettaja ja kuvataideterapeutti Päivi-Maria Hautala kertoo. – Teoksen lähtökohtana on tuoda esiin ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia näkökulmia kuvataideterapiatyön sovelluksiin. Tavoitteena on ollut avata selkokielisesti kuvataideterapeuttisia prosesseja eri toimintaympäristöissä. Yksi julkaisuun kirjoittaneista on kuvataidepäiväkodin lastentarhanopettaja Annemaria Silvola, joka halusi kuvataideterapian opinnoista uutta lähestymistapaa työhönsä.

Annemaria Silvola on kirjoittanut yhdessä neljän muun varhaiskasvatuksen ammattilaisen kanssa julkaisuun artikkelin ”Oho, nyt tää lähti lentoon!” – kuvataideterapeuttinen toiminta varhaiskasvatuksessa. Kirjoittajien kokemuksien kuvaukset keskittyvät lasten, nuorten ja aikuisten kasvuympäristöihin ja terapiatilanteissa kuvataideterapiamenetelmän avulla tukemiseen. Toiminta on kirjoittajien kokemusten mukaan vahvistanut asiakkaiden tulemista nähdyiksi ja kuulluiksi sekä selviytymistä arjessa ennaltaehkäisten heidän putoamistaan yhteiskunnan marginaaliin. Opiskelijoiden opinnäytetöinään tekemien kehittämistehtävien mukaan kuvataideterapeuttinen toiminta on antanut asiakkaille merkittäviä oppimis- sekä onnistumisen ja itsetunnon kohoamisen kokemuksia.

INFO Satakunnan ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi julkaisu: Kuva kantaa – Kuvataideterapiakasvatuksen, opetuksen, hoidon ja kuntoutuksen tukena. Julkaisun ovat toimittaneet FT, kuvataideterapeutti Päivi-Maria Hautala sekä FT, yliopettaja Eija Honkanen. Kirja on myynnissä verkkokirjakaupassa: http://samk.pikakirjakauppa.fi

AGORA 3/2012

Saku tuominen, ktm, Zodiak televisionin CCo (chief creative ofﬁcer) 16.11.2012 klo 12–16 | 80 € | Pori

Saku tuomisen Perjantain huiput -luento perustuu vuoden mittaiseen 925-tutkimukseen, jota varten on haastateltu yli tuhatta toimistotyön tekijää sekä Suomessa että maailmalla.  www.samk.fi/sakutuominen

Nykytyötämme leimaa pirstaleisuus, sekavuus ja jatkuva kiireen tunne. Yhä useammat kokevat väsyvänsä ja samaan aikaan kärsivät siitä, etteivät saa mitään aikaan. Entä jos se ei johdu siitä, että ihmiset tekisivät liikaa työtä vaan siitä, että he tekevät liian vähän merkityksellistä työtä. Olisiko mahdollista auttaa ihmisiä samalla kertaa väsymään vähemmän, mutta saamaan aikaan enemmän?