AITO 1/2012 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

AITO

1/2012

LAMPI, LUMME ja saku OpiskelijaKUNTA SammakKon Jäsenlehti

BAARITYYPIT sivu 22

TUNNISTATKO ITSESI? TUTKIMUSRETKI KANKAANPÄÄHÄN sivu 12

sukulaissieluja etsimässä DO YOU REALLY NEED ALL THOSE page

”friends” onFacebook

RUOKACENTER

aitosisältö.

AITO LAMPI, LUMME ja saku OpiskelijaKUNTA SammakKon Jäsenlehti

Siltapuistokatu 9-15, Pori

SAMMAKKOn yhteistyökauppa! MEILLE HYVÄ RUOKAtarjoaa ON SYDÄMEN ASIA! Ruokacenter jokaisen opintotuen jälkeisen seuraavan perjantain ajan

Palvelemme Arkisin 7-21 Lauantaisin 7-18 SAMMAKKOn jäsenille ostoksista Sunnuntaisin 12-18

-10% alennusta*

Vieraita Clipvideofestivaaleille saapui niin Seinäjoelta kuin Tampereeltakin.

12 ”Me löllytään täällä, mutta samalla tehdään niin kuin taide.”

*=(EI KOSKE TARJOUKSIA, ALKOHOLITUOTTEITA, TUPAKKAA, LEHTIÄ, VEIKKAUKSEN TUOTTEITA, ÄIDINMAIDONKORVIKKEITA, PANTTEJA EIKÄ LAISSA ERIKSEEN MÄÄRÄTTYJÄ MUITA TUOTTEITA.)

1/2012 tarjolla 5 6 7 8 10 11 12 16

SE TAVALLISTA PAREMPI RUOKAKAUPPA.

Videoita ja verkostoitumista

Pääkirjoitus

SAMMAKKOn puheenjohtajan terveiset.

Elämässä mukana muutoksissa tukena Videoita ja verkostoitumista Iso räpylän heilutus uusille ja vanhoille Samkkilaisille Nicotine gum and Facebook patches Kolumni

SAMMAKKOn pääsihteerin terveiset.

Sukulaissieluja etsimässä Aito Persoona

Rauman kautta kansainvälisyyteen

Lontoolainen Porissa

Kolumni

18 19

Vihreä Kylä -gaalassa tehtiin hyvää

Improilua pikkulauantaina Opiskelijatalolla tapahtuu:

90-luvun diskobiiteistä rentoon sunnuntaihengailuun

Potilaat ottavat vaihto-opiskelijan hyvin vastaan.

Lontoolainen porissa

Mahtavaa, voiko meno enää ysärimmäksi mennä!

20 Partio on pop 22

Baarityypit

Kolumni

Tunnistatko itsesi? Mukaan voi tulla ilman maksuja, sitoumuksia tai liittymispakkoa

Rauman Kanali-kampus

Apparaatti kohtauttaa yritykset ja opiskelijat

25 Bailataan!

partio on pop

AITO 1/2012

Ota Easysti!

AITO

aitopääkirjoitus.

ALKUaina

hankalaa

LAMPI, LUMME ja saku OpiskelijaKUNTA SammakKon Jäsenlehti

julkaisija Opiskelijakunta SAMMAKKO Tekniikantie 2, 28600 Pori www.sammakko.fi päätoimittaja mIRELLA kOSKI TAITTO Kati Kantonen Aino Korpinen Veli-Matti Lahdenniemi Sesilja Lindell Lehti on toteutettu SAMKin viestinnän 2. vuosikurssin opiskelijoiden projektityönä keväällä 2012. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TOIMITUKSESTA VASTAAVA OPETTAJA maarika iijolainen

Älä laske pennosia vaan keskity täysillä opiskeluelämän viettoon! OP-Easy -opiskelijapakettiimme on liitetty kaikki tarpeelliset pankkipalvelut, jotka saat alle 26-vuotiaana maksutta käyttöösi. Poikkea Länsi-Suomen Osuuspankiin ja saat erinomaiset välineet taloutesi hoitoon: • • • • •

OP-Visa Electron- tai OP-Visa Debit -kortin OP-verkkopalvelutunnukset verkkotiliotteen Oma talous -palvelun e-laskupalvelun

Lisäetu 1: Opintolainan korkomarginaali 0,2 % Hae opintolainaa verkon kautta osoitteessa op.fi niin saat lainan ilman toimitusmaksua ja 0,2 % korkomarginaalin.

Lisäetu 2: Tee säästösopimus, voit saada luotollisen tilin

Saat meiltä 200 euron luoton käyttötiliisi, kun keskität pankkiasiasi meille ja teet jatkuvan säästösopimuksen. Minimisäästö 30 eur/kk.

Omistajajäsenen superetu: OP-Easy-vakuutus vuodeksi maksutta Easy on edullinen ja joustava vakuutuspaketti, joka täyttää nuorten tavallisimmat vakuutustarpeet. Easy-paketin voit ottaa 15-25-vuotiaana yksin tai yhdessä avo- tai aviopuolison kanssa. Easyn voit ottaa jo asuessasi vanhempien kanssa samassa taloudessa.

TEKIJÄT Henrika Bäcklund, Sini Gröhn, Sari Heikkinen, Miika Hyvärinen, Katri Isotahdon, Kati Kantonen, Aino Korpinen, Anni Kälkäinen, Veli-Matti Lahdenniemi, Sesilja Lindell, Noora Lindén, Jenna Nijmolen, Marjukka Saarinen, Outi Turunen, Eula Wessberg, Mimmi Virtanen

Toimeen tarttumisen lisäksi voi alkukankeus johtua asian uutuudesta ja ”outoudesta”. Tässä lehdessä muun muassa kerrotaan SAMMAKKOn suhteellisen nuoresta kehitysyhteistyöhankkeesta, johon on saatu apua kokeneemmilta. Kokemukseen kannattaa tarttua ja sitä kannattaa jakaa. Neuvoista voi aina poimia rivien välistä ne omat tapansa toimia ja kukapa meistä ei vastavuoroisesti haluaisi välillä päteä toisten silmissä. Jokaisella on omia rituaalejaan saada itsensä käyntiin, oli sitten kyse heräämisestä tai projektin starttaamisesta. Yksi tarvitsee kahvia, toinen ponkaisee armeijatyyliin vieterin lailla sängystä aamulenkille ennen kuin kokee olevansa hereillä. Yksi siivoaa työpöytänsä, toinen kerää evästä viereen, että voi kuvitellakaan työskentelevänsä. Dopinginsa kullakin, mutta yhtä lailla vaikeaa lienee lopettamisen aloittaminen. Pääset vauhtiin ja hupsista, onkin aamuyö. Pitäisi lopettaa, jotta jaksaa taas aloittaa. Järki seisoo, palkka juoksee, asiat makaa? Lopussa kiitos seisoo. Aurinkoisia, lämpimiä päivänaloituksia kaikille räpyläjaloille!

”Kokemukseen kannattaa tarttua ja sitä kannattaa jakaa.”

PAINOPAIKKA Eura print oy Aito ilmestyy 2 kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Lehden levikki on 2000 kpl.

Anna kuulua!

Extraetuna korkeakouluopiskelijalle: • 90 opintopisteen jälkeen voit hakea OP-Visa -korttia 1000 euron luottorajalla.

Kannen kuva: miika hyvärinen

Etua elämään OP-Pohjolasta.

Aloittamisen vaikeus on varmaan tuttua tutumpaa kenelle tahansa, mutta varsinkin monelle opiskelijalle tuskaista todellisuutta. Tentin lähestyessä jotenkin kaikki muu tuntuu mielenkiintoisemmalta ja tärkeämmältä kuin kirjan avaaminen ja luku-urakkaan tarttuminen. Tosin en saisi yleistää. Löytyneehän niitäkin opiskelijoita, jotka fiksusti pitkin jaksoa käyvät asioita itselleen läpi, eikö?

Mirella Koski

Mirella Koski, SAMMAKKOn puheenjohtaja mirella.koski@sammakko.fi AVARA LUONTO NOORA LINDÉN

Edessäsi on opiskelijakunta SAMMAKKOn jäsenlehti! Anna paukkua ja kerro meille ansaitsemmeko fanfaarit vai olisiko pajavasaralla töitä tämänkin lehden toimituksessa? Hyvät, huonot ja juttuideat otetaan myös riemulla vastaan. Anna palautetta osoitteeseen: sammakko@sammakko.fi AITO 1/2012

Elämässä mukana -

muutoksissa tukena

verkostoitumista

ideana oli saada videotuotannosta kiinnostuneet Videofestivaalit starttasivat tammikuisena peropiskelijat verkostoitumaan. jantaina leffaillan merkeissä nuorisotalo AnnikHalusimme, että kulttuurialan opiskelijat eri sella, jonne kauempaa saapuneet festivaaliviekaupungeista pystyisivät tutustumaan toisiinsa raat myös majoitettiin. Varsinainen festivaalija saisivat töitänsä näytille, kertoo tapahtuman päivä oli lauantai, jolloin SAMKin Liiketoiminta päätuottaja Tiina Laakso. ja kulttuuri Porin kampuksella katseltiin opiskeLaakso kertoo Cliplijoiden lähettämiä festivaalien sujuneen videotöitä. IDEANA OLI SAADA varsin hyvin, vaikka taPorukkaa saapui VID EOTU OTAN NO STA KII NN OS TU NE ET pahtuma olikin ensimkampukselle pikku mäinen laatuaan Suohiljaa lauantain aiOPISKELIJAT VERKOSTOITUMAAN. messa, eikä järjestäjillä kana. Viimeisissä ollut aiempaa kokenäytöksissä alkoi musta tapahtumatuotannosta. olla jo runsaasti väkeä. Kahvitauolla oli suorasOlen ylpeä siitä, että saimme festivaalit järjestaan meteliä, kun ihmiset puhuivat esitetyistä tettyä ja vedettyä kunnialla läpi, Laakso sanoo. videoteoksista ja siitä, millaisia töitä kukin on Osallistujia Clip-festivaaleilla oli lähes sata, tehnyt, iloitsee Laakso. joiden joukossa vieraita niin Seinäjoelta kuin Videofestivaaleille lähetettävien töiden tyylilajia ei rajattu mitenkään, joten festivaaleilla nähtiin niin musiikkivideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja kuin kokeellista elävää kuvaa. Lauantain aikana festivaaleilla järjestettiin yleisöäänestys parhaimmasta videotyöstä. Voittajaksi selviytyi lyhytelokuva nimeltä Comatorium, joka kertoo koomaan vaipuneesta miehestä. Lyhytelokuvan olivat toteuttaneet Seinäjoen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin mediatuotannon opiskelijat Tuukka Haapamäki, Tommi Haapaniemi ja Pia Murto.

Teksti: Outi Turunen Grafiikka: Sini GröHn

lkujaan eläkelaitoksen nimellä toiminut, nykyään kansaneläkelai- lisä vuonna 1977. Opintotuki säilyi pitkään opintolainapainotteisena, kuntoksena tunnettu, tuttavallisemmin Kela, aloitti toimintansa nes opintoraha koki korotuksen 1992. Tällöin opintoraha koki muutoksia 16.12.1937. Kela, joka rakkahasti meitä opiskelijoita palvelee, lap- ja muuttui veronalaiseksi, huoltajuuskorotus ja korkotukilainat poistuivat puja eteemme antelee, ja peräämme soittelee, palvelee meitä yhä enene- kokonaan ja opintoraha suureni huomattavasti, 107,64 eurosta 264,06 eumissä määrin tänäkin päivänä. roon. Mikäs muukaan opiskelijoiden taloutta pystyssä pitelee kuin opintotuki. Vuodet vierivät, kansatalous muuttui, ja hintavasta tuli kallista ja kalliisOpintotukeen kuuluvat niin opintoraha, asumislisä kuin opintolaina, jon- ta suolaista. Mutta opintotukeen ei tullut vuosiin muutoksia. Korkeakouka takaa valtio. Näin ei aina ole ollut. luopiskelijoiden opintorahaa jopa laskettiin 1995 ja OPINTOTUKI Elettiin vuotta 1959 ja noina päivinä, jolloin lainostettiin vasta vuonna 2008 seuraavan kerran. noja myönnettiin, tapahtui sekin vain tarkkaan Asumislisää ja opintolainan valtiontakausta koroSÄ ILY I PIT KÄÄ N harkitusti eli harkinnanvaraisesti. Päästiin vuoteen tettiin edellisen kerran 2005. OPINTOLAINAPAINOITTEISENA. 1969, jolloin tulivat käyttöön korkotukilainat ja Mitä tulee siis opintolainan historiaan, ei se itvuonna 1972 opiskelijoita ilahdutti uuden opintosessään kovin valoisia tai monimutkaisia merkkejä tuen astuminen päivänvaloon. Siitä sai alkunsa nykymuotonsa saavuttanut itsestään anna. Joskus tärkeät asiat tarvitsevat kehittyäkseen aikaa ja aikaa, opintotuki. jotta lopputulos olisi kaikkien kannalta mieleinen, ehkä sama pätee myös Korot nousivat, ja pankit jopa osittain kieltäytyivät myöntävänsä opin- tässäkin tapauksessa. tolainaa. Silloin ilmaantui monen opiskelijan iloksi opintotukeen asumis-

History of student financial aid State-guaranteed loans have been granted since 1959, and even then however, only discretionarily. Soft loans were introduced in 1969 and in 1972 a new law on financial aid came into effect. That began the current form of student financial aid. When the interest rates rose and the banks sometimes even refused to give loans to student´s a housing supplement was added to the financial aid in 1977. Financial aid for students remained loan based for a long time, until 1992 when the study grant was increased substantially.

a j a t i o Vide

Financial aid for students in higher education was increased in 1992 and deducted again in 1995. The allowance and the government guarantee were raised for the last time in 2005. AITO 1/2012

Teksti Katri Isotahdon Kuvat Miika Hyvärinen, Katri Isotahdon

AMKin viestinnän toisen vuosikurssin opiskelijat järjestivät tammikuun lopulla viikonlopun mittaiset Clip-videofestivaalit. Tapahtuma suunniteltiin ja toteutettiin osana projektinhallinnan opintojaksoa ja festivaalien

Tampereeltakin. Laakson mukaan myös vaihtoopiskelijoita osallistui yllättävän paljon festivaaleille.

Onnistunut viikonloppu

tapahtumaa, niin he voisivat mahdollisesti järjestää Clip-festivaalit omassa koulussaan, Laakso kertoo. Mikä olisikaan sen hienompaa, kuin että Clipistä tulisi vuosittainen tapahtuma.

Näytösten väliajoilla Clip-videofestivaalien osallistujat keskustelivat esitetyistä videotöistä.

Vieraita Clip-videofestivaaleille saapui niin Seinäjoelta kuin Tampereeltakin.

Clipin tulevaisuus

Clip-videofestivaalien päätuottaja Tiina Laakso luonnehti viikonlopun kestäneen festivaalin sujuneen hyvin.

Koska SAMKin viestinnän koulutusohjelman tulevaisuus on kysymysmerkkinä, ei Clip-videofestivaalinkaan jatko ole varmaa. Laakso kertoo kuitenkin varsinkin seinäjokelaisten opiskelijoiden olleen kiinnostuneita tapahtuman tulevaisuudesta. Seinäjokelaisten kanssa oli puhetta, että jos SAMKissa ei järjestetä ensi vuonna vastaavaa

Lauantain aikana Clip-videofestivaalien osallistujat saivat äänestää festivaalin parhainta videotyötä.

AITO 1/2012

aitoja.

e l l i s u u s u t u l i e h n ä e l l i s i a l i Iso räpyolil k k m a S e l ja vanh Teksti: Sini Myllykoski Kuvat: Sammakko Grafiikka: Jenna nijmolen

Olen Sini ”isin tyttö” Myllykoski ja tänä kuluvana vuonna hallituksen puheenjohtaja Opiskelijakunta SAMMAKKOssa. Sain tehtäväkseni esitellä teille tämän vuoden räpylöitsijät, eli hallituksen. Puhutaan ikäänkuin opiskelijakunnan työrukkasesta. Hallitus vastaa palveluiden ja tapahtumien järjestämisestä sekä opiskelijoiden etujen ajamisesta.

limme hallituksen kanssa ensimmäisen kerran koolla perinteensiirtoevakossa, jossa tapahtuu tutustuminen, kouluttautuminen ja tiukka ryhmäytyminen. Hykertelin jo silloin tyytyväisenä, että johan on aivan hirrrween pätevä porukka koossa. Sitä mieltä olen edelleen, sillä hommat on kivasti hanskassa, eikä hanskat edes hukassa. Minä olen siis puheenjohtaja, eli se naama, jonka te näette höpisemässä kaikissa virallisissa ja vähemmän virallisissa SAMMAKKOn tapahtumissa. Opiskelen liiketaloutta Porissa toista vuotta. Puheenjohtajana ohjaan hallituksen toimintaa ja olen lopullisessa vastuussa sen tekemisistä. Pitää siis olla suurin piirtein kaikki langat räpylöissä. Minulla on sellainen kutina, että vuodesta tulee erittäin vauhdikas, aikaansaava ja huumorintäyteinen. Varapuheenjohtajana ja vasempana jalkanani toimii kaikkien aikojen myrryttäjä Annamari ”rakkauspuhelu” Lähteenmäki. Ansku opiskelee automaatiotekniikkaa Porissa kolmatta vuotta. Varapuhiksena Ansku hoitaa kanssani SAMMAKKOn edustustehtäviä ja pitää ne langat käsissään, jotka minä välillä pudotan tai hajamielisyydessäni unohdan.

AITO 1/2012

Kysyin Anskulta, onko vastuu jo painanut hartioita? – Vastuu painaa, mutta sopivasti. Varapuhiksena on mielenkiintoista olla niin puheenjohtajan kuin koko hallituksenkin tukena kaikenlaisissa tilanteissa. Erityisesti olen räpylöimässä tuutoriasioita, jotka ovat lähellä sammakkosydäntäni. Hyvät naiset ja herrat, saanen esitellä sosiaalipolitiikan lyömättömän parivaljakon Johanna ”Jom Mustikka” Musikan ja Kata ”ooksä tehny tukalles jotain” Alastalon. Näiltä tehotytöiltä ei jää mikään asia huomaamatta, kun puhutaan opiskelijaliikunnasta ja hyvinvoinnista. Kata ja Johanna opiskelevat molemmat Porissa toista vuotta sosiaali- ja terveysalaa, Kata sosionomiksi ja Johanna terveydenhoitajaksi. Johanna vastaa enemmän liikuntaa koskevista asioista, kun taas Katan vastuualueeseen kuuluu muu opiskelijahyvinvointi. Kysyin Katalta, mikä nyppii. - Sanotaan vaikka niin, että terveydenhuoltopalvelut voisivat olla paremminkin järjestettynä. Johannalle esitin kysymyksen, mitä uutta opiskelijaliikuntarintamalta? – Ehdottomasti liikuntatuutorointi. Siitä on käynnistymässä pilo-

tointi, jonka kautta pääsemme kartoittamaan myös liikuntapalveluiden saatavuutta opiskelijoille. Kansainväliset asiat lepäävät tänä vuonna Sanna ”tuhmuuspassi” Mikolan vakailla harteilla. Sanna opiskelee matkailualaa Porissa toista vuotta. Tällä maailmaa nähneellä ilopillerillä ei mene sormi suuhun muiden kansallisuuksien kanssa toimiessa, sillä kielitaito on kohdillaan. Sanna ottaa homman hoitaakseen kun puhutaan vaihtareista, tutkintoopiskelijoista tai muista kansainvälisistä asioista. – Minulle tärkeä kv-asia on SAMMAKKOn tunnetuksi tekeminen vaihtareiden keskuudessa. Haluaisin että, muutkin kuin suomenkieliset opiskelijat tuntisivat SAMMAKKOn omakseen, kertoo Sanna. Kopoa siellä, kopoa täällä, kopoa kaikkialla! Koposta, eli koulutuspolitiikasta vastaavat tänä vuonna Jani ”ainut mies” Mäntysaari ja Mari ”mis on bileet” Pitkälä. Jani on tietojenkäsittelyn ensimmäisen vuoden opiskelija. Mari taas on niitä sotepon tehotyttöjä. Hän opiskelee sairaanhoitajaksi nyt toista vuotta. Jani on niitä ihmisiä jotka puhuvat vähän, mutta asiaa. Faktat ovat hyvässä hallussa ja ehkäpä siksi hänellä onkin hallussa kopon kovempi puoli, eli laatukäskirja ja suoritussäännöt. Mari on kopoista se äänekkäämpi versio, joka varmasti saa taottua iloisella olemuksellaan opiskelijoiden mieleen niitä aina niin puhuttuja velvollisuuskia ja oikeuksia, SoleHOPSia unohtamatta. Kysyin Janilta, mikä on lempikohtasi laatukäsikirjasta?

–Tiukat suoristussäännöt, jotka ovat lähellä opiskelijan arkea ja tuovat parhaiten esille opiskelijan oikeudet. Marin mielestä sai jokaisen opiskelijan tulisi tietää ehdottomasti kopojen sähköpostiosoitteet ja SAMMAKKOn toimiston sijainti. Sitten sitä ohjausta. Ansku jätti isot tuutorivastaavan saappaat viime vuodelta, mutta meidän ihana Ida ”yhdellä i:llä” Talvinen on täyttänyt ne paremmin kuin hyvin. Ida opiskelee automaatiotekniikkaa toista vuotta. Kysy mitä vain tuutoroinnista, niin vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Idan nakkina on järkätä tuutorikoulutus, olla oppaana tuutoreille ja suunnitella callidusta. - Tuutorivastaavan hommassa on parasta yli sata ihanaa ja innokasta tuutoria, hihkuu Ida. Viestinnästä vastaa Mirella ”Sorella Kuulapää Mirkku Sirkku” Koski. Mirella opiskelee sairaanhoitajaksi Porissa neljättä vuotta. Mirkku on opiskelija-aktiivina jo vanha konkari, mutta tänä vuonna hän vastaa kaikesta SAMMAKKOn viestinnästä, eli jos KASI kummastuttaa tai haluaisit SAMMAKKOn jonkin asian tiedottavan, on Sorella se henkilö, jolta vastauksen saat. Tässä tämä jengi pistaasipähkinän kuoressa. Tulkaa nyt ihmeessä morottamaan meitä toimistoille, kyllä me kuppi kuumaa tarjotaan huonojen läppien lisäksi.

AITO 1/2012

aitointernational.

d n a m u g e n i t Nico tches Facebook pa

AFTER RETURNING from my motherland - a month of self-destructive partying in an Australian Christmas I made two vows or ‘new year’s resolutions.’ One was to quit smoking, the other to quit Facebook. ALMOST THREE MONTHS to the day of me writing this I can happily say both have so far been a success. My lungs feel more like my age and less like a ninety year old living in an industrial factory. My finances have become a little better giving me a chance to upgrade my drinks from the cheapest beer sold in Finland to the third cheapest beer. Progress! Like my lungs, my morality feels a bit healthier after being discounted from being a product for a massive data collecting giant. STILL OFTEN WONDER do you really need all those ‘friends’ on Facebook? Do you really have 300 phone numbers on that phone of yours? If you do, do you always invite those 300 people over for a dinner, drink or conversation? Imagine how hard it would be to fit them all into a little student apartment? Even offering all 300 of them one cup of coffee would put you into more debt than what the European Union seems to be getting itself into. FACEBOOK and the Internet’s one great potential have always been its ability to connect the world together, its actions and its ideas. This promotes a more united democratic flow of free thoughts and information to earth’s people, something if uncensored is our greatest modern achievement. BUT REALLY, does anyone really use Facebook for that right now? When the primary objective of its owners is to collect trends and data to give to companies to sell things to you? Does it really encourage such things when you only have ‘like’ buttons and not even Dislike ones? It seems to be limiting and narrowing thought more than promoting it. I WILL TRY NOT go further down this rabbit hole of written vomiting this article has turned out to be, I know it is not that important to some. How you try to connect and talk to others is your own business and right. Just remember though, like absolutely anything, from chocolate to buying shoes or eating a hangover pizza some painful Thursday. You can get easily addicted if there is a need for distraction and a hole of happiness to fill. Facebook is no different. Scott Leopold Kansainvälisyys/ International affairs Opiskelijakunta SAMMAKKO

AITO 1/2012

gallup 1. How would you describe the student allowance with one or a couple of words?

Menettäminen pysäyttää

2. How should the student allowance be changed? Juhana Suominen Media and Communication 1. Barely adequate. 2. A little increase would be pleasant.

Noora Lindén Media and Communication 1. It sucks. 2. Student allowance should be bigger, no matter what kind of a situation a student lives in. There should be no cuts in the allowance.

Viivi Halinen Tourism 1. Precious, but deficient. 2. Student allowance should be raised in its entirety. Earning limits should be removed.

Ville Vettenranta Business Administration

Toimikausi 2012 tullaan muistamaan SAMMAKKOn historiassa kaikesta positiivisestä ja hauskasta huolimatta myös surullisena. SAMMAKKOn toimistosihteerinä tammikuussa 2007 aloittanut Mari Lengman menehtyi traagisesti auto-onnettomuudessa helmikuussa. Opiskelijakunnan pääsihteerille tämä surullinen uutinen merkitsi paljon. Yhdessä hetkessä opiskelijakunnan kaikki perustoiminta oli lamaantunut. Opiskelijakortit, parkkiluvat, tapahtumamyynti, kansituspalvelu ja jopa toimiston normaali aukiolo loppuivat silmänräpäyksessä. Näiden tavallisten ja maallisten asioiden lisäksi opiskelijakunnasta katosi ihminen. Ihmisen menettäminen on aina lopullista. Kaiken muun voi aina korvata, mutta ihminen on aina ainutlaatuinen. Nykyään maailmassa arvostetaan kiirettä, tehokkuutta ja vauhtia. Tämän keinotekoisen kiireen pysäyttää aina hetkeksi vain ihmisen katoaminen. Katoamisen jälkeen mietimme, miksi huomasimme tämän tärkeän ihmisen ainutkertaisuuden vasta nyt. Ehkä me ihmiset voisimme useammin muistaa toisiamme. Voisimme muistaa, että jokainen meistä on ainutkertainen. Jokaisella meillä on omat ainutkertaiset ajatuksemme, tapamme ja toiveemme. Korkeakoulun hektisessä arjessa me kaikki voisimme joskus hetkeksi pysähtyä. Pysähtyessämme ehkä ymmärtäisimme toistemme arvon. Tajuaisimme, kuinka arvokas ja ainutkertainen on sekin opettaja, joka ei muistanut antaa arvosanaa ajoissa. Voisimme myös huomata, kuinka ainutkertainen ja tärkeä lopulta on sekin kaveri, joka kerran töppäsi ryhmätyön deadlinen. Ehkä myös huomaisimme, miten kaikki me vaikutamme toisiimme. Voisimme kaikki huomata, että tärkeintä onkin se hetki, kun olemme. Ei se, mitä tavoittelemme. Mari istui kanssani samassa toimistossa viisi vuotta. Tämän viiden vuoden aikana opiskelijakunta kasvoi kaksinkertaiseksi. Kasvusta huolimatta, kiitos Marin, perusasiat eivät muuttuneet. Mari oli se henkilö, joka huolehti aina opiskelijoiden asioista. Mari arvosti jokaista opiskelijaa ja hänelle oli äärimmäisen tärkeää, että jokainen sai opiskelijakorttinsa mahdollisimman nopeasti, uuden lukuvuositarransa vaikka maailman ääriin tai tapahtumalippunsa vielä lipunmyynnin sulkeuduttua. Mari ymmärsi, mikä on opiskelijakunnan ja ihmisten välisen kanssakäymisen perimmäinen tarkoitus. Ehkä tärkein asia, mitä pääsihteeri oppi toimistosihteeriltä onkin se, että jokaisen ihmisen ongelma on aina ainutlaatuinen ja tärkeä. Oli se ongelma sitten kuinka pieni tahansa. Jos me jokainen nyt pysähtyisimme omaksumaan tämän opin ja viitsisimme auttaa toisiamme kelloa katsomatta silloin, kun apua tarvitaan, voisi koko yhteisö olla meille itsellemmekin parempi paikka. Matka on aina lopputulosta tärkeämpi. Myös opiskelussa.

1. A joke. 2. In Finland we should move to basic income system. It would allow students to properly concentrate on their studies. Temporary jobs should not risk the availability of the allowance.

Mari Legmanin muistoa kunnioittaen.

Juha Lamminen Pääsihteeri AITO 1/2012

Sukulaissieluja

etsimässä Teksti ja kuvat: Henrika Bäcklund ja Mimmi Virtanen

kaksi viestinnän opiskelijaa lähti ekskursiolle Kankaanpäähän selvittämään mahtaisiko kuvataiteen kampukselta löytyä sielunkumppaneita. Kameroin ja muistivihoin varustetut seikkailijat päättivät ottaa selvää, miten kuvataideopiskelijoiden päivittäinen meno eroaa oman kampuksen LiPon arjesta. Kuvataiteen näyttävä kampus tarjosi matkalaisille ihmeteltävää koko päiväksi, mutta eniten hämmästystä aiheutti samankaltaisuus toisen kulttuurialan opiskelijoiden kanssa.

uvataiteen kampus löytyy yllättävän kivuttomasti vain muutaman harhaan kääntymisen ja liikenneympyrässä pyörähtämisen jälkeen. Automme sopii juuri loistavasti pienelle parkkipaikalle, jossa tutut Salla Huttunen ja Jasmin Leinonen ovat meitä vastassa. Vaihdamme huvittuneita katseita, kun huomaamme viereemme pysäköidyn etäisesti autoa muistuttavan kulkuneuvon. Selvästi olemme perillä.

jän tietolähde: kirjasto. Sen yhteydessä toimii lemme kolmannen vuoden maalariopiskelijoiTaidelainaamo Taidekehä, josta kuka tahansa den kanssa Kankaanpään hyvistä ja huonoista voi lainata pienellä kuukausimaksulla taidetpuolista. Ensin ihmetyttänyt Akvaario-nimitys ta itselleen. Taidelaiosoittautuu oikein naamon opiskelijatöitä osuvaksi, kun tulem“me löllytään täällä, hämmästellessä kehkeyme valtavilla ikkunoilmutta samalla teh dää n tyy ajatus kulttuurialan la varustettuun valossa niin kuin taide.“ opiskelijoiden tiiviimkylpevään luokkaan. mästä yhteistyöstä. LiAkvaario, kuten muutpon kampuksen seinät kaipaisivat lisää väriä. kin kampuksen luokat, on täynnä kaikenlaista

9:56 Alkujutustelu kahvi

Ilmeisesti koko kampus ruokailee samaan kellonaikaan. Ruokala on onneksi niin sopivan pieni, että tunnelma on varmasti aina yhtä tiivis. Meidän vieraat kasvomme huomioidaan heti. Herkullisen herkkusienipastan jälkeen pääsemme kahville Akvaarioon, jossa keskuste-

paha

Sisälle pääsyn jälkeen meille tarjotaan pahaa kahvia, joka osoittautuu ihan hyväksi. Kuulumisten vaihdon jälkeen keskustelu kääntyy tenttaamiseksi: millaista täällä on? Mitä te yleensä teette? Paljonko löytyy opiskelijoita? Lähdettekö vaihtoon? Meille vastaillaan ja yritämme kirjoittaa ylös kaiken kuulemamme. – Me löllytään täällä, mutta samalla tehdään niin kuin taide, Salla sanoo saaden muut nauramaan. Työskentelyajoista kysyttäessä Jasmin toteaa, ettei mistään tulisi mitään, jos koululle ei pääsisi myös viikonloppuisin ja iltaisin tekemään töitä. Opiskelumiljöössä on tullut siis vietettyä useampikin yö. Kuulostaapa tutulta. Kun kahvit on nautittu, päätämme lähteä tutustumaan rakennukseen. Jo ensimmäisenä katsastettu graafisen luokka silkkipainoineen ja happoaltaineen saa tutkimusmatkaajat kaivamaan kameransa esille. Hirveesti kaikkea hienoa täällä.

11:15 Utelias keittäjätäti

jännittävää. Eniten mielenkiintoa herättää lattialla oleva kasa vanhoja pääsiäismunayllätyksiä, jotka on tietysti pakko ikuistaa. Jälkiruokakahvittelun jälkeen on kiirehdittävä auditorioon koko kampuksen yhteiseen tiedotustilaisuuteen. Hivuttaudumme takariviin ja tarkastelemme paikalle kerääntyneitä ihmisiä. Keskustelu kampuksen opettajien ja opiskelijoiden välillä on rentoa, kun puhutaan

10:41 Alastonmalli ja kokovartaloveistos Graafisen luokan sinolin käryjen jälkeen pääsemme tutustumaan kuvanveistäjien valtakuntaan. Kameran räpsyminen lakkaa kuitenkin nopeasti, kun äkkäämme lähes aution luokkahuoneen keskellä ilkosillaan olevan naisen. Katselemme hetken ympärillemme vaivaantuneena, kunnes päätämme jatkaa matkaa. Mahtaa jalat särkeä, jos viisi viikkoa seisoo samassa asennossa.

10:53 Löysimme Mac-luokan Jatkamme kampuskierrostamme, ja mitä näemmekään. Se on tuo omenalla varustettu joka medianomin paras ystävä. Luokkahuoneessa vallitsee syvä keskittyneisyys, ja hipsimme vähän äänin takaisin käytävään. Rakennuksen ytimessä sijaitsee taiteenteki-

AITO 1/2012

”Kun opiskelijat voivat hyvin, opettajatkin kukoistavat.” Salla Huttunen ja Jasmin Leinonen viimeistelevät metalligrafiikkatöitään ennen päiväkaljoittelua.

Kuvataide ja viestintä lakkautusuhan alla – vain toinen selviytyi

opiskelijahyvinvoinnista. – Kun opiskelijat voivat hyvin, opettajatkin kukoistavat, koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja sanoo ja meitä hymyilyttää. On hassua, miten etunimiä käyttämällä selvitetään, ovatko kaikki kolmoset käyneet ruotsin kurssin. Suurena yllätyksenä saamme myös tietää, että Taidelainaamossa punomamme yhteistyöideat ovat kantautuneet jo koulutusohjelmavastaavankin korviin. Suuremmassa yhteisössä samaan tiedonkulkuun voisi mennä viikko.

13:15 Hengaushetki

Kuvanveistäjien on itse rakennettava telineet, joihin muotoilevat savesta aidon kokoisen ihmisen. AITOHitsaamassa 1/2012 Toni Halonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt, että ammattikorkeakoulujen nuorille suunnattua koulutustarjontaa supistetaan vuonna 2013 noin 2200 aloituspaikalla. Eniten supistukset tulevat näkymään kulttuurialan ja viestinnän koulutusaloilla. Kaikkinensa tavoite oli leikata kulttuurialan koulutuksesta 871 aloituspaikkaa. Linjaukset perustuvat opetusministeri Jukka Gustafssonin asettaman työryhmän valmistelemaan ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamissuunnitelmaan. Syksystä asti on käyty kiivasta keskustelua ja kamppailua siitä, mitä koulutusohjelmille tulee tapahtumaan. Kankaanpäässä asiaan on suhtauduttu erityisellä vakavuudella. Opiskelijayhteisö on koko uhan olemassaolon aikana puhaltanut yhteen hiileen ja ollut aktiivisesti taistelemassa koulutusohjelman lakkauttamista vastaan. Kankaanpää on myös kuntana tukenut opiskelijoita. Koulutuksen säilymistä koskevaan nettiadressiin kirjoitti puumerkkinsä iso prosentti Kankaanpääläisistä. Taistelu tuotti tulosta. Maaliskuun lopussa Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti, että Kankaanpään kuvataideopetus jatkuu 20 aloituspaikalla.

seuraamaan opetusta, ja me päätämme rohkeasti jatkaa tutkimusmatkaamme omatoimisesti.

13:36 Performanssipatja

Itse rakennuksen arkkitehtuuri on ovela Tiedotustilaisuuden jälkeen ehdimme kosokkelo, joka saattaa eksyttää kokemattoman koustaa opiskelijajärjestö Kuvakkeen kanssa, ekskursioparin, mutta luolista huolimatta koko hioa yhteistyökuvioita ja kutsua kuvataiteilijat kampus tulvii valoa. Päädymme performanssiPoriin bileisiin. Nyt on taiteilijoiden luokkaan, aika hengähtää hetki ME tunnemme olomme joka muistuttaa enemyläkerran aulan sohvilla. män kamppailu-urheilukoto isaks i tä äll ä maal iTulimme todistaneeksi keskusta kuin perinteissen, että vaikka taiteitä opetustilaa. roiskeiden keskellä. lijoiksi opiskellaankin, Paikalla on koko SoleOps kummittelee ja aiheuttaa päänvaivaa vuosikurssi: kaksi opiskelijaa ja opettaja. Inmyös täällä. Sallan ja Jasminin on aika siirtyä toudumme keskustelemaan esitystaiteen ope-

TOP 3 tavat kuolla taidekoulussa

1. 2. 3.

Painautua prässin läpi ja ajautua sen jälkeen happoaltaaseen. Tehdä kipsimuotti itsestään, eikä päästä enää ulos. Käyttää ruskeaa lyijypigmenttiä kaakaojauheena.

tussisällöstä, viestinnän oppimispoluista ja sitä kautta kulttuurialojen lakkautuksista. Toivotamme neidit tervetulleeksi tekemään performanssia koulumme studioon. Performansseista siirrymme tarkistelemaan aulan juuri avattua uutta näyttelyä, ja siitä jatkamme puun hajun perässä kohti alakerran kuvanveistoluokkia. Sirkkeleiden, hiekkalaatikoiden ja sulatusuunien keskeltä löydämme kansaa hitsaamassa telineitä kuvanveistoa varten. Heidän kanssaan tulee juteltua vakavammistakin asioista. Samat asiat täälläkin huolestuttavat kuin meillä viestinnässä. Kyllä tämänkin iloisen yhteisön sisällä on omat murheensa.

15:17 Koulu alkaa hiljentyä Olemme vetäytyneet takaisin alkutukikohtaamme grafiikan luokan edustan sohville pohtimaan päivän kokonaissaldoa. SAMKin kahta kulttuurialaa toden totta yhdistää projektiluontoinen työskentely, päälle painavat deadlinet ja se, että koulutusta pidetään yhteiskunnan silmissä enemmän harrastukseen valmentavana. Molempien taistelu omasta olemassaolosta luo yhtenäisyyden tunteen ja syvän ymmärryksen opiskelijoiden välille. Me tunnemme olomme kotoisaksi täällä maaliroiskeiden keskellä. Luotto-oppaamme Salla ja Jasmin saavat päivän viimeiset metalligrafiikkavedokset valmiiksi. Nyt onkin juuri oikea aika lähteä päiväkaljalle. 

Looking for kindred spirits A pair of media and communication students went on an excursion to Kankaanpää Faculty of Business and Culture. With cameras and notebooks, and both their minds and senses open the adventuresses began the trip to the Kankaanpää campus, first and foremost to get to know the similarities and differences between the two cultural training programs in SAMK. The day began with not-so-bad coffee and a talk with friends and hostesses Salla Huttunen and Jasmin Leinonen. The conversation included everything from daily routines to solidarity among students, as well as the threat of abolition. The campus itself can really amaze a visitor. Light floods in from large windows, and there are pieces of art everywhere. The two explorers got to see several fascinating things like paint drops all over a classroom floor, and a real nude model. In conclusion, there are things which only culture students can have a mutual understanding on; deadlines, constant creativity, practically living on school grounds, and the feeling of inferiority to other fields of education in the eyes of the general public.

AITO 1/2012

Kuva ja teksti: Veli-Matti Lahdenniemi

aitopersoona.

Rauman kautta

kansainvälisyyteen Kansainvälinen kauppa, logistiikka, rahainformaatio – siis mitä? Porilainen Anette Kulmala, 22, opiskelee Raumalla toista vuotta kansainvälistä kauppaa ja valaisikin piinapenkissä tietämätöntä toimittajaa tästä koulutusohjelmasta. Teksti ja kuva: Anni Kälkäinen

Miksi juuri SAMK ja kansainvälinen kauppa? Sopivan lähellä asuinseuduilta ja kaveritkin olivat jo täällä valmiiksi. En myöskään halunnut lähteä etsimään asuntoa uudelta paikkakunnalta. Kansainvälisen kaupan valitsin, koska kansainvälisyys kiinnostaa. Asut Porissa, mutta opiskelet Raumalla. Miksi? En halunnut muuttaa pois Porista ja Raumalla on hankala saada asuntoa. Mitä kv-kaupassa opiskellaan tarkalleen? Kansainvälisessä kaupassa on kaksi eri suuntausta, Aasian kauppa ja logistiikka. Rahainformaatio ja kuljetukset ovat pääosissa kv-kaupassa. Itse valitsin logistiikan, koska silloin on ”helpompi” jäädä Suomeen töihin. Mitä odotat tulevaisuudesta? Koulutuksen puolesta työmahdollisuudet tulevat olemaan hyvin laajat ja siitä juuri tykkäänkin. Kansainvälisyys kiinnostaa myös ja tulevaisuudessa ulkomaat voikin olla yksi vaihtoehto – joko vaihdon tai työn puolesta.

ANETTE KULMALA Mikä pokemon olisit? –Charmander, koska se on pieni ja tulinen. minkä elokuvaroolin haluaisit? –Joku Marilyn Monroen tähdittämä elokuvarooli voisi olla kiva. mitä hajotit viimeksi? –Kameran.

AITO 1/2008 1/2012

Mitkä ovat suunnitelmasi kesäksi? Toivottavasti pääsen johonkin töihin, hakemuksia ainakin olen lähettänyt paljon. Lisäksi rentoutumista ja kesästä nauttimista. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua? Olen valmistunut SAMKista ja jossain kivassa työpaikassa. Lisäksi toivon, että olen löytänyt oman paikkani tässä maailmassa.

Lontoolainen Porissa Kelechï Okere on 21-vuotias lontoolainen sairaanhoitajaopiskelija, joka tuli SAMKiin vaihtoon kokonaiseksi vuodeksi. Opiskeluissa Kelechïllä on meneillään samalla myös viimeinen vuosi.

elechï saapui Suomeen syksyllä 2011. Suomi oli yksi vaihtoehto neljästä vaihto-opiskelumaasta Kelechïlle. Muut maat olivat Malta, Italia ja Espanja, ja koska näissä maissa

TOP 3

Incoming countries to SAMK in 2011: 1. France 2. Italy 3. Germany

hän oli jo käynyt, joten miksei hän nyt tulisi Suomeen. Yksi painava syy miksi tulla Suomeen oli myös Joulupukki. Ennen kuin lentokone oli ehtinyt laskeutua maankamaralle, Kelechï koki ensimmäisen kulttuurishokkinsa. Hän näki ikkunoista vain puiden paljouden ja luulikin koneen laskeutuvan metsään, koska kiitorataa ei näkynyt. Toinen shokki oli Porissa ihmisten vähyys. Lontoossa asuva on tottunut suureen ihmismäärään aina ja joka paikassa. Suomalaisista Kelechïllä oli normaali brittiläinen käsite, eli maa on täynnä vaaleahiuksisia, sinisilmäisiä ja hiljaisia ihmisiä. Kelechï toteaakin: ”Hiljaisuus luonteenpiirteenä oli vain legenda. Ihmiset muutenkin ovat olleet ystävällisiä ja auttavaisia. Erityisesti suomalaiset opiskelijat ovat olleet mielellään avuksi.” Kelechïn opinnot Suomessa ovat puoliksi teoriaa ja puoliksi käytäntöä. Käytäntö tulee tutuksi Satakunnan keskussairaalassa. Hän on myös tyytyväinen sairaalan toimintaan opiskelijoita kohtaan ja siihen että opiskelijoille annetaan vastuuta enemmän kuin mitä Britanniassa. Esimerkiksi opiskelijat saavat laittaa potilaalle kanyylin, mikä ei ole Britanniassa mahdollista. Vastuun antaminen opiskelijoille on Kelechïn mielestä tietenkin hyvä asia. Potilaat ottavat vaihto-opiskelijan hyvin vastaan. Tietenkin suurin ongelma on suomen kieli. Kelechï sanookin: ”Olen opetellut muutamia yleisiä termejä suomeksi ,kun työskentelen potilaiden kanssa. Esimerkiksi sanon aina ennen verenpaineen mittausta potilaalle sanan verenpaine.”

aitoja. Vihreä Kylä -gaalassa

tehtiin hyvää

Opiskelijakunta SAMMAKKO on mukana Vihreä Kylä -kehitysyhteistyöhankkeessa, yhdessä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan TUOn ja Sambialaisen Green Living Movement -järjestön kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja sambialaisten yhteistyökylien omavaraisuutta kouluttamalla kylissä asuvia ihmisiä kestävämmissä viljelytavoissa sekä markkinointitaidoissa. Opiskelijakunta SAMMAKKO järjesti hankkeen rahoittamiseksi Vihreä Kylä-gaalan 29.2.2012 Bar Kinossa. Illan aikana kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja KEPAn (ent. Kehitysyhteistyön palvelukeskus) Outi Hakkaraiselta ja Opiskelijakunta TUOn Ringa Praudalta liittyen kehitysyhteistyön nykytilanteeseen Sambiassa. Gaalassa järjestettiin myös huutokauppa, jonka tuotto ylitti opiskelijakunnan odotukset. Huutokaupattavana oli muun muassa puutarhan aloitussetti, flunssantorjuntapaketti, Reilun kaupan tuotekori, huussi Sambiaan ja koska gaala järjestettiin karkauspäivänä, pääsi yleisö huutamaan myös hamekankaasta.

Kelechï viihtyy Porissa hyvin ja rakastaa kaupunkia. Pori on pieni paikka verrattuna Lontooseen, mutta ihmiset ovat täällä mainioita. SAMKiin otetaan myös paljon vaihto-opiskelijoita ja heistä muodostuu hyvinkin tiivis kaveriryhmä, jossa on hyvä ryhmähenki. Kelechïn mielestä tämä on hieno ja tärkeä asia. Viimeiseksi asiaksi hän kertookin: ”Aina löytyy joku jonka kanssa voi viettää iltaa. Ei tarvitse ikinä jäädä yksin, jos ei tahdo niin.”

kelechï okere IKÄ: 21 minkä elokuvaroolin haluaisit? Uutisankkuri: Ron Burgundyn legenda ja roolina itse Ron Burgundy mitä hajotit viimeksi?: Ranskalaisen vaihto-opiskelijan kannettavan

Huutokaupan arvokkain kohde Esko Railon grafiikkataulu ei saanut huutoja opiskelijapainotteisesta yleisöstä, mutta uusi tilaisuus taulun huutokauppaamiseen tarjoutuu jo SAMMAKKOn vuosijuhlilla 4.5. Grafiikkataulun huutokauppaan tarjosi Porin kaupungin ympäristövirasto ja Käymäläseura Huussi ry mahdollisti puolestaan huussin Sambiaan. Gaala oli Vihreä Kylä -hankkeen ensimmäinen ja odotukset täyttyivät niin yhteistyökumppaneiden kuin yleisön osalta. SAMMAKKOn yhteistyökumppani K-Supermarket Ruokacenter tarjosi paikalle saapuneille herkullisia Santa Marian TexMex-tapaksia ja paikalle saapui myös Reilu kauppa esittelemään tuotteitaan. Gaala-illan päätti porilainen duo, Kabul, jonka musiikki huumasi yleisön taidokkuudellaan. Gaalan järjestäminen kuului osana Kehitysyhteistyöstä käytäntöä -opintojaksoon, jonka opiskelijoita saammekin kiittää gaalan onnistumisesta. Lisätietoa hankkeesta opiskelijakunnan työntekijöiltä: Marianne Honkasalo, tuutori- ja jäsenpalvelusihteeri Iida Huhtala, järjestösihteeri

AITO 1/2012

Snorkkelin ohjelmaan kuuluu kaikkea murhamysteerien ja lastenlaulujen väliltä.

Kulttuurikulman tunnelma on rennon viihtyisä myös esitysten väliajoilla

Porin opiskelijatalo Saikku on mielenkiintoinen paikka. Retrohenkisesti sisustettu vanha työterveyslaitos kasvattaa suosiotaan erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla, joita se yhteistyökumppaneineen järjestää. SAMMAKON, Pointerin, Podian ja pienempien opiskelijayhdistysten sekä Saikun oman porukan kekkerit keräävät laajan skaalan eri opinahjojen opiskelijoita viihtymään milloin missäkin merkeissä. Saikku muuntuu moneksi - jopa yhden viikonlopun aikana.

Opiskelijatalolla tapahtuu: TEKSTI ja kuvat: mimmi virtanen

Erittäin hyvä ellei täydellinen Ysäridisko Maaliskuisena perjantaina opiskelijatalolta kantautuivat tutut hitit, jotka saivat ajatukset palaamaan ala-astediskoihin ja niiden tanssilattioille. Ikkunoista näkyivät sisällä välkkyvät värivalot ja tanssilattialla joraajien profiilit: Ysäridisko oli täydessä vauhdissa. Jo alkuillasta startanneet pippalot keräsivät taas kerran Saikun täyteen opiskelijoita niin SAMKista kuin yliopistokeskukseltakin. Pukeutuminen oli totta kai teemanmukaista, ja monet olivat haalineet kirppareilta vyölaukkuja, olkatoppauksia ja farkkutakkeja. Kreppirautaakaan ei ollut säästelty. Tanssilattialla Taikapelin ja Backstreet Boyssien tahtiin bailaavan ihmismassan yläpuolella komeillut diskopallo sopi opiskelijatalolle oivallisesti. Sinisiä enkeleitä ja Asterixeja tarjoillut Saikun henkilökunta viihdytti porukkaa myös järjestämällään limbokisalla. Mahtavaa, voiko meno enää ysärimmäksi mennä!

a u l i o Imppikrkulauantaina

90-luvun ntoon diskobiiteistnägraeil uun sunnuntaihe

Teksti ja kuvat: Eula Wessberg grafiikka: Marjukka Saarinen

Jos tahdot vaihtelua opiskelijan perinteisiin keskiviikkoiltoihin, niin kannattaa poiketa ravintola Kulttuurikulmassa. Hiukan tavallisesta poikkeavaa ajanvietettä Porissa järjestävä Kulttuurikulma tarjoaa asiakkaileen kulttuuria laidasta laitaan. Varsinkin nuorempaa väkeä paikalle houkuttelee kuukausittainen keskiviikkoiltojen improvisaatiopaketti, jota tähdittää tamperelainen teatteriryhmä, improvisaatioteatteri Snorkkeli.

norkkeli naurattaa katsojiaan kaikilla osa-alueilla. Ohjelmanumero sisältää perinteisen improteatterin lisäksi myös pal-

jon laulua. Puolentoista tunnin aikana nähtiin muun muassa Kubrickin Hohto kahdessakymmenessä sekunnissa, venäjänkielinen näytelmä suomeksi dupattuna sekä kohtaus, jossa käytettiin häikeilemättömästi hyväksi tuotesijoittelua. Laulupuolella kuultiin jatko-osa Kari Tapion klassikkokappaleesta ’’Olen suomalainen’’ sekä tulkittiin lauluja erilaisten tunnetilojen vallassa. Esityksen aikana katsojat saivat vaikuttaa näytelmiin heittämällä esimerkiksi sanoja tai paikkoja, joiden pohjalta näytökset muotoutuivat. Jokaiseen esitykseen käytettiin katsojien antamia sanoja, joka teki improvisaatiosta uskottavaa ja samalla lisäsi koko illan viihdearvoa. Opiskelijan näkökulmasta tärkeä asia on, että improvisaatioillan kustannukset eivät päätä huimaa. Muutaman tunnin komedia maksaa opis-

AITO 1/2012

kelijalle kuusi euroa. Saman rahan joutuu pulittamaan elokuvavuokrasta tai tunnin jumpasta. Halutessaan kulttuurielämykseen voi yhdistää ruokailun, ostamalla etukäteen valmiin paketin, joka sisältää esityksen Kulttuurikulmassa ja kolmen ruokalajin illallisen vaikkapa tien toisella puolen sijaitsevassa ravintola Amarillossa. SEtukortin omistajat selviävät tästäkin alle kolmellakympillä. Improvisaatioteatterissa ensikertalaisena olleena voin sanoa illan ylittäneen jo valmiiksi korkeat odotukseni. Puolentoistatunnin improilun jälkeen vatsalihakset olivat todellakin koetuksella. Parhaimmissa kohdissa sain vaivoin kerättyä itseni pöydän alta. Jokainen laulu ja jokainen sketsi onnistuivat naurattamaan katsojia, joten esitysten välissä ollut kymmenen minuutin väliaika oli jopa tarpeellinen. Kokemuksen jälkeen voin kirkkain silmin suositella improvisaatioiltaa kaikille, oli sitten kiinnostunut kulttuurista tai ei.

faktalaatikko Reilun vuoden ikäinen Kulttuurikulma sijaitsee aivan torin tuntumassa suoraan ravintola Amarilloa vastapäätä. Kulttuurikulman ohjelmistoon kuuluu improvisaatioteatterin lisäksi muun muassa eri tyylisiä musiikki-iltoja sekä perinteisempää teatteria. Päivittyneen ohjelmalistan voi käydä tarkistamassa osoitteesta www.kulttuurikulma.fi.

Aivan ihana sunnuntai Brunssiklubilla Täysin toisenlaisia tunnelmia tarjoili sunnuntainen Brunssiklubi. Puolilta päivin esille katetun herkullisen brunssin suosio yllätti jopa Saikun henkilökunnan itsensä: paikalle saapui niin lapsiperheitä, ystäväporukoita kuin pariskuntiakin. Opiskelijoiden lisäksi tarjoilut houkuttivat paikalle myös muuta kansaa, eikä ihme: kasvispizzaa, luomuruisleipää, couscoussalaattia, mustikkamuffinsseja, täytekakkua… Nam. Muutenkin luomu- ja lähiruokaan satsaavan Saikun porukka oli suosiosta hyvillään ja erittäin tyytyväinen rentoon ilmapiiriin, joka opiskelijatalolla vallitsi. Maukkaan ja monipuolisen ruuan lisäksi brunssiklubi tarjosi muitakin eväitä onnistuneen sunnuntain viettoon. Neukkarin tuunausnurkassa nauru raikasi ja ompelukoneet surisivat kilpaa vanhojen musadokumenttien pyöriessä taustalla. Toinen toistaan inspiroineet tuunailijat olivat piristävä näky ja herättivät varmasti ompeluinnostuksen myös muissa brunssiklubilaisissa. Päivän aikana tilkuista ja tilpehööreistä syntyi niin kankaisia essuja kuin matonkudekorujakin. Opiskelijatalon pelihuoneesta löytyi peliä ja vehjettä joka lähtöön. Suuren suosion saavuttanut Saikun Xbox 360 Kinetic – pelikonsoli ei brunssiklubillakaan jäänyt yksin nurkkaan, vaan tukevan brunssin nauttineet opiskelijat päättivät kadottaa kertyneet kalorit hyppimällä ja pomppimalla milloin minkäkin pelin tahtiin. Myös ihmeellinen neljällä jalalla seisova taulutelevisiota muistuttanut pöytä herätti kiinnostusta. Rentoa musiikkia ja naurun kiljahduksia riitti pitkälle iltapäivään, vaikka ruokapöydästä olivat jo aikaa sitten hävinneet hätävaratkin. Mikäs siinä ystävien kanssa turistessa ja olutta hörppiessä, kun ei ole kiire minnekään. Varsinkin, kun täydellisen sunnuntain kruunasi ikkunoista sisään kurkistellut kevätaurinko.

Älä unohda, että Saikun neukkari+saunatilat ovat kaikkien opiskelijoiden varattavissa ilmaiseksi! Varauskalenteri on usein täyteen buukattu, joten jos mielit saunomaan, tee varaus ajoissa! Muista myös opiskelijatalon herkullinen lounas arkisin. Päivittäin tarjottavista ruokalajeista toinen on aina kasvisvaihtoehto ja mikä parasta, ruoka maksaa vain 2,47€! Jos on tylsää tai muuten ei viihdy kotonaan, voi Saikulle aina painella pelaamaan tai vaikkapa päiväkaljalle!

AITO 1/2012

PARTIO

ON POP

Teksti ja kuvat: Eula Wessberg

suja, sitoumuksia tai liittymispakkoa. -Jos kokee olevansa vähääkään kiinnostunut, voi mukaan tulla kokeilemaan ja katsomaan viihtyykö täällä. Sujuvimmin tiedot opiskelijapartiolaisten liikkeistä voi löytää Facebookin kautta. Jos halua ja intoa löytyy, voi Porin opiskelijapartiolaisista tykätä Facebookissa ja kävellä rohkeasti mukaan seuraavaan tapaamiseen.

IRTIOTTOJA OPISKELIJAN ARJESTA

Opiskelijatalo Saikkku on opiskelijapartiolaisten kohtaamispaikka.

HULLUUTTA, HUPIA VAI RAKKAUTTA LUONTOON? PORIN OPISKELIJAPARTILAISET OVAT TÄTÄ JA KAIKKEA VÄHÄN ENEMMÄN.

ello on 15.00 ja opiskelijatalo Saikulla on mukava määrä opiskelijoita nauttimassa keväisestä iltapäivästä kahvikuppien ja ystävien kanssa. Kahvilan perällä haastattelua odottaa joukko opiskelijoita siniset huivit kaulassaan. Yksi heistä on Eeva Louhela, 25, pitkänlinjan partiolainen ja Porin opiskelijapartiolaisten perustajahenkilö. -Idea toiminnan perustamiseen lähti oikeastaan avomieheltä, joka vinkkasi keräämään partiolaiset opiskelijoiden keskuudesta yhteen, Eeva

AITO 1/2012

kertoo opiskelijapartiolaisten perustamisesta. Eikä idea ollut huono. Tällä hetkellä reilun vuoden ikäisiin opiskelijapartiolaisiin kuuluu kymmenkunta aktiivista harrastajaa.

TULE KOKEILEMAAN Nykyisistä harrastajista jokaisella on jo entuudestaan kokemusta partioharrastuksesta. Harrastajat ovat kotoisin eri paikkakunnilta ja opiskelijapartiolaiset on tarjonnut muuttaneille

mahdollisuuden jatkaa harrastustaan myös opiskelujen aikana. Harrastajat haluavat kuitenkin korostaa, että kuka tahansa voi lähteä mukaan toimintaan, jos vähääkään kiinnostusta löytyy. -Jonkin asteista hulluutta harrastajalta kuitenkin vaaditaan, jotta pystyy tiskaamaan pakkasella astioita keskellä metsää ja vielä nauttimaan siitä. Porin opiskelijapartiotoimintaan osallistumisen kynnys on haluttu pitää matalana. Kaikki ovat tervetulleita ja mukaan voi tulla ilman mak-

Jos joku ajattelee partiotoiminnan olevan pelkkää solmujen sitomista ja sudenpennunkäsikirjaa, niin pieleen menee. Porin opiskelijapartiolaisissa tekemisen genreä ei ole rajattu. Pääasia on, että jokaisella on hauskaa ja jokainen voi saada tapahtumien kautta irtioton opiskelijan arjesta. -Tapahtumien suunnittelu alkaa siitä, että ideoimme porukalla, mitä kaikkea voitaisiin tai haluttaisiin tehdä. Niiden pohjalta sitten mietitään, mitkä ideoista voitaisiin oikeasti toteuttaa.

Erilaisia tapahtumia pyritään järjestämään ainakin kerran kuukaudessa. Opiskelijapartiolaisten toimintaan kuuluvat olennaisesti erilaiset retket ja pulkanlaskupäivät, mutta esimerkiksi viime keväänä harrastajat pääsivät kokeilemaan eksoottisempana lajina myös purjehdusta. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus järjestää purjehduksen ohella myös kanoottitai resiinaretkiä. -Tapahtumat pyritään kuitenkin pitämään ilmaisina tai ainakin edullisina, jotta opiskelijoilla olisi varaa osallistua kaikkiin tapahtumiin. Toiminnassa mukana alusta asti ollut Merja, 23, sanoo purjehdusretken olleen yksi mieleenpainuvimmista hetkistä. -Toinen ehdottomasti ikimuistoinen hetki oli viime retkellä valmistettu jättimäinen pizzapohjataikina, joka muistutti lähinnä ydinpommisientä. Lampaluodon kevätretkellä valtaviin mittasuhteisiin levinnyt taikina oli saanut alkunsa reseptin tulkintavirheestä.

TULEVAISUUTTA AJATELLEN Vasta reilun vuoden ikäisellä ryhmällä ei vielä ole virallisen yhdistyksen asemaa. Eevan mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kuitenkin yhdistyksen rekisteröinti. Tähän asti Porin opiskelijapartiolaiset ovat toimineet Käppärän partion alaisuudessa. Myös uusien harrastajien rekrytointi on yksi tärkeä tavoite. Koko ajan Poriin tulee uusia opiskelijoita, jotka ovat jättäneet partioharrastuksen kotipaikkakunnalleen. Melko varmasti myös nykyisten porilaisopiskelijoiden joukosta löytyy potentiaalisia partioharrastajia, jotka osaavat nauttia telttaöistä metsän siimeksessä. RANDOM kysymykset: 1. Minkä elokuvaroolin haluaisit näytellä? 2. Mitä hajotit viimeksi? Eeva: 1. Saapasjalkakissa Shrek-elokuvista. 2. Tiputin lautasen yrittäessäni kurottaa sitä ylähyllyltä. Merja: 1. Chicago –elokuvasta muikkeli jazzhameessa. Oliko sen nimi Zelda? 2. Kauppakassi levisi pitkin katua.

COME AND TRY SCOUTING IN PORI Student Scouts is an almost one and half year-old group consisting of scouts from various places in Finland. Of course, also the ones who haven’t tried scouting can join in the group. Especially the exchange students who are interested in Finnish forest and other outdoor activities, should come and try this hobby. The Student Scouts usually keep their meetings in the student house Saikku. The best way to see their meeting and happening times is to like ‘’Porin opiskelijapartiolaiset’’ page on Facebook. After that you can walk straight away to the next meeting. Students scouts wish all the new scouts and scout–minded very welcome.

AITO 1/2012

t i p y y t i r a a B Teksti: Outi Turunen en Grafiikka: Noora Lind

MENNINKÄISET

PÄIVÄNSÄTEET

YÖN , BILETYS. EHKÄ OLET JUHLIMINEN, CHILLAILU NÄIHIN MIELENKIINTUNTEINA TÖRMÄNNYT BAARISSA KENTIES TUNNISTAT ITSE TOISIIN PERSOONIIN TAI . SI KYSEISISTÄ KUVAUKSISTA

KRÄÄSÄÄ PÄÄLLE JA JUHLAT PYSTYYN

JOTTA YÖELÄMÄ EI MENISI KISSATAPPE LUKSI, ELÄMÄÄMME TUOVAT MIEHET, IHANINE PERSOONA ILOA SUUKSINEEN, JOISTA LLIET EHKÄ TIENNYTKÄÄN . JOKAINEN MIES OMAA JONKUN NÄISTÄ TYYPILLISIMMISTÄ BAARIPERSOONISTA.

Ammattikorkeakoululaisen elämä on tunnetusti täynnä kovaa työntekoa, hikeä ja suuria uhrauksia. Tälle on kuitenkin ylin voima luonut vastapainoksi juhlinnan jalon taidon ja siinäkös opiskelijat ovat omassa elementissään. Tavallisten bileiden piristeeksi tutorit ja juhlien järjestäjät suunnittelevat usein pukuteemoja, mutta kuinka moni tosiaan pukeutuu viimeisen päälle? Sitä kuulee valituksia, etteivät bileet toistavat itseään, mutta kun kutsuun liitetään pukuteema, vain murto-osa juhlijoista panostaa asuunsa ja myöhemmin itketään kuinka teemaillat ovat tyhmiä. Missä siis vika? Kun opiskelijalta kysytään, miksi tämä ei pukeudu teemajuhliin, syy on yleensä jokin näistä:

Korttihai ja naisten naurat-

Baarin kaunein kukkanen, hempeä, tuoksuva, vienon hymyn omaava, seinän tai kaiteen pieleen sirosti nojaileva – Seinäruusu-Siiri. Seinäruusu-Siiri ei paljoa puhua pukahda, mutta hymyilee alta kulmien sitäkin enemmän. Erehtyessään puhumaan hän tekee sen yleensä vasta kysyttäessä ja niin vienolla ja kainolla äänellä, että toinen osapuoli saa vääntää kuulolaitteeseensa volyymia, jotta kuulee vienon äänen erottuvan bilemusiikista.

AITO 1/2012

Seinäruusu-Siiri jää tummanpuhuvaan varjoon, kun Räväkkä-Ritva astuu kehiin. Suuri ego saapuu baaritiskin ylle ja baarimikko saa tehdä tosissaan työtään, jotta saa Ritvalle mieluisan drinkin. Räväkkä-Ritva ei yksinäisyydestä kärsi. Yli-itsevarmuus on Ritvan motto. Jos hänellä ei ole seuraa, hän hankkii sitä. Tanssiminen niukoissa vaatteissa, luontodokumenttimaisin liikkein tanssiseura on taattu, ainakin viimeisillä hitailla, josta hän bongaa saaliinsa raahaten sen niska-perse otteella luolaansa. Leuto–Leena, tuttu ja turvallinen baariseura, ei vie miehiäsi, eikä kopioi vaatetyyliäsi. Leenan kanssa voit jutella niitä näitä, mieluiten kuitenkin autonkorjaus ja maataloustyöt ovat lähellä hänen sydäntään. Leena on jämäkkää seuraa, mielipidevarma ja kaikkien kaveri. Ota hänet turvaksesi, jos haluat pitää pelkästään tyttöjen illan.

Mitä olisi ilta ilman megaluokan hottista? Kenen hiuslisäkkeet uivat illan mittaan martini-lasissa? Sehän on tietenkin IhquDaa–Iidis, se toiseksi kimaltelevin, heti diskopallon jälkeen. Hän joka edustaa sukupolvea nuorimmasta päästä baarikansaa. Hän, joka on koristautunut vain merkkivaatteisiin, ja jos et tiedä mikä on Luis Vuitton, olet pahan oma. IhquDaa–Iidis vie kaikkien kaksilahkeisten huomion, ja niin ilmaiset drinkit kuin aina yötä seuraavat jatkot ovat tuttua hänelle.

Ilon ja äänen iltaan tuo Kaikkien kaveri–Kale. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Kalella juttua ja huumoria piisaa, niin kauan kuin juotavaakin, ja niin kauan kuin on juotavaa, on Kalella kavereita. Kalen vauhdikkaan illan päätös on yleensä kebabin kautta yksin kotiin.

”Elämä on synkkää” -Päkään ei ilo iske. Päkän pää ei käänny naisten perään, ainut kiintopiste on oluttuoppi. Oikea jalka saattaa paukuttaa lattiaan jos kajareista raikaa Mokoma. Päkä ei turhia puhu tai pussaa, vaan keskittyy olennaiseen, ja joskus harvoin niihin naisiin. Nauraminen on myös harvinaisuus Päkän seurassa, sillä asenne pitää olla kohdillaan, nauraminen on heikoille.

taja Sluiperi-Stig on vauhdissa, kun juomaa kannetaan tai naisia kaatuu, toimii myös käänteisesti. Sti-

Pukuilu on lapsellista/noloa. Ei ole ideaa. Ei ole rahaa. Näytän tyhmältä.

gin ei itseään tarvitse esitellä, sillä kaikki hänet tuntevat, oli hän sitten VIP-puo-

Väärin! Edellä mainitut vastaväitteet on helppo kumota muutamalla niksillä:

lella tai missä vain. Hän on yleensä juuri ja juuri 20 vuotias tai elämän mammonan makuun päässyt, jo ehkä eronnutkin bisnismies, joka takoo elämän kaikilla osa-alueilla, kun rauta on vielä kuumaa, tai naiset ainakin. ”Siis ihanaa” -Björne, se naisten paras ystävä, muotitietoinen ja ulkoisesta habituksestaan ajan tasalla oleva sälli, joka inhoaa hikeä ja oikeaa työtä. Chat- juontajan hommat eivät ehkä tuo

Lapsuutesi on jo ohi, mutta lapsenmieli ei saa kadota ihmisestä koskaan. Ota huomioon, että pukubileissä kaikkien muidenkin tulee laittautua! Ideoi ystäviesi kanssa! Yhdessä saatatte keksiä vaikkapa kokonaisen pukuryhmän! Ottakaa inspiraatiota esimerkiksi lempi TV-sarjoistanne, teeman mukaan tietysti. Kierrä kirpputoreja ja omaa tai tuttujesi kaappeja! Uusiokäytöllä saat helposti aikaan puvun, jonka eteen ei tarvitse venyttää lompakkoa. Jos koet näyttäväsi tyhmältä, tee se kunnialla! Kun panostat pukuusi ajatuksella, saat toisten juhlijoiden kanssa hyvän keskustelunaiheen!

maallista mammonaa, mutRuutupaita–Riston voisi rinnastaa Seinäruusu-

ta mitä sillä väliä, kun on

Siiriin. Risto on asiallinen, sivistynyt ja monotonisen,

julkkis. Ja niin kauan kun

hieman hempeän äänen lisäksi siron ulkoasun omaava

on pinnalla, voi uida kohti

mies. Riston motto on ”Elämä on valintoja” ja ”politiik-

suurempia vesiä.

ka on kaunista”. Riston seurassa ei ole kiire baariin, sillä aukioloajan viimeinen tunti voi tuntua iäisyydeltä. Riston seurassa saat varautua sopivaan taskurahaan,

Nauttikaa näin ollen siitä, että saatte kerrankin revitellä juhlissa! Unohtakaa halloweenin kliseiset kissankorvat ja pirunsarvet ja käyttäkää opiskelijan luovuutta parhaiden pirskeiden nimissä! Noora Lindén

jos haluat pysyä hereillä, ja baarimikko on illan paras ystävä.

AITO 1/2012

aitoja.

Rauman

Kanali-kampus

KANALI-KAMPUS ON OLLUT vuoden alusta Raumalla ihmisiä kahtia jakanut puheenaihe. Alkuvuonna Uusi-Rauma julkaisi SAMK Oy:n toimistusjohtajan haastattelun aiheesta, joka herätti ihmisiä. Pari päivää myöhemmin UR julkaisi huolestuneen opiskelijan kirjoituksen, jossa oltiin huolissaan siitä, miten opintojen nyt käy. Suurimmalle opiskelijoista ja opettajista tämä ”uutinen” yhdestä kampuksesta Raumalla tuli totaalisen puskista ja toimistusjohtaja blogissaan oli sitä mieltä, että nyt on tiedotus mennyt pahasti pieleen ja ihmisten reaktiot olivat suurimmaksi osaksi negatiivisia. Muutosvastarinta on ymmärrettävää, jos ei aiheesta tiedä, tai siitä ei ole kerrottu edes niitä oleellisia asioita. MIETITÄÄNPÄ ASIAA 2500 raumalaisen korkeakouluopiskelijan näkökulmasta. Raumalla on yksi OKL:n ja neljä SAMK:n kampusta ripoteltuna ympäri kaupunkia. Kampusten sijoittelu ympäri kaupunkia ei ole mahdollistanut julkisen liikenteen palveluja meille, julkista liikennettä ei ole kannattavaa järjestää näin suurelle hajonnalle. Opiskelijoiden ollessa keskitetysti yhdessä paikassa olisi julkinen liikenne helppo ja kannattava järjestää. ENTÄPÄ KOULUTUSTARJONTA. Monille on erittäin suuri kynnys lähteä tekniikan toimipisteestä radan toiselle puolelle liiketalouden toimipisteeseen opiskelemaan esimerkiksi kieliä. Suurin ongelma on aikataulut ja käytännön järjestelyt opintojen suorittamiseksi. Kun kaikilla olisi samat aikataulut ja pelisäännöt, niin olisi helpompaa ottaa omia opintoja täydentäviä kursseja toisista koulutusohjelmista. YHTEISET PALVELUT, KUTEN kirjasto ja terveydenhoito paranisivat. Kirjaston tarjoama materiaali laajenisi, ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia etsimässä opintojakson kirjaa, kun se sattuu omalta toimipisteeltä olemaan loppu. Terveydenhoitajat olisivat maanantaista perjantaihin tavattavissa, sen kahden päivän sijaan, jonka voivat viikossa eri toimipisteissä olla. Kanali-kampus olisi siis tervetullut Raumalle. Teksti: Heini Oksman

AITO 1/2012

Teksti ja kuvat: Eula Wessberg

i Apparaattkohtauttaa yrityksetja opiskelijat Apparaatti on opiskelijoille ja vastavalmistuneille avoin kohtaamispaikka, jossa eri alojen osaajat pääsevät hyödyntämään omaa innovointikykyään ja erikoisosaamistaan. Porissa viime vuoden lopulla auennut Apparaatjen pohjalta voidaan kasata tiimejä, joilta löytyy ti on osa valtakunnallista Protomo-palvelua. tarvittavaa osaamista. Toimeksiantojen pohjalta Protomon perusidea on hyödyntää innovaatiototeutettu tiimityöskentely on hyvä tapa verkospotentiaali, jota Suomesta löytyy miljardien eutoitua ja löytää yhteistyökumppaneita. Onnisturojen edestä. Protomon kautta opiskelijat, vastaneen tiimityön tuloksena voi parhaassa tapaukvalmistuneet, työttömät ” sessa syntyä uusia metyönhakijat tai yritykset ”Apparaatissa opiskelijat Saavat nestyviä yrityksiä. Myös pääsevät käyttämään Käyttöö jo olemassaolevat yrins ä Kai ken Av un Omien erityisosaamistaan ja tykset voivat Apparaatin IDEOIDEN KEHITYKSEEN.” hyödyntämään koulukautta laajentaa omaa yhtuksesta saatuja taitoja. teistyötoimintaansa. Osaamistaan voi käyttää uusien innovaatioiden Apparaatissa opiskelijat saavat käyttöönsä kehitykseen tai oman yrityksen perustamiseen. kaiken avun omien ideoiden kehitykseen. SparSatakunnan Apparaatin toimintaidea on täysin rauksen lisäksi tarjolla on maksuttomat tilat, sama, vaikkakin alueen koko ja omanlainen toijoita voi tarvittaessa varata helposti netin kautta. mintaympäristö otetaankin huomioon. Tällä Porin Apparaatin pisteen tilat ovat nuorekkaat, hetkellä Apparaatti toimii Porissa, Raumalla, modernit ja hyvin varustellut, joissa kehtaa järHuittisissa ja Kankaanpäässä. jestää tärkeämmätkin asiakastapaamiset. TiloisApparaatti on paikka, joka kokoaa yhteen yrita löytyy jopa legopalikoita, joista on apua suutyksien toimeksiannot ja osaajat. Toimeksiantoremman innovointi-inspiraation iskiessä.

A! L I A B BAILA Opiskelija kunta SAM MAKKO jä riisi, jotte rjestää ja t huku te tkossakin nttikirjoje nauttima viihdettä si alle. Ke an yhteis kalenterää kaveri istä tapah t mukaan tumista. ja tulkaa Loikka-lii kuntapäiv ä: 5.10.20 Ystävänp 11 äivän ruse tti luistelu: 1 Suomala 4.2.2012 inen-Ruo tsalainen Agora-La -Norjalain nit: 10.3.2 en bileet: 012 28.3.2012

Apparaattiin ovat kaikki opiskelijat tervetulleita juomaan kahvia ja juttelemaan omasta osaamisestaan, ideoistaan tai toimeksiannoista. Liisankatu 8:ssa sijaitseva Apparaatti on auki arkisin 9-16 välillä. Lisätietoa Apparaatista ja Protomo-toiminnasta saat osoitteesta WWW.APPARAATTI.FI tai seuraamalla Apparaatin Facebook-sivua.

AITO 1/2012

Opiskelija,

Satakunnan Kansasta löydät kaiken tarvitsemasi.

Opiskelijatilaus!

-50%

Asunnot • Työpaikat • Tarjoukset • Viihde • Paikalliset uutiset • Maailman tapahtumat • ... ja paljon muuta hyödyllistä.

Tilaa omasi • www.SK24.fi • puh. 0800 392 292