Kuvastin by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

KUVASTIN 1/2010 | Osaamisellamme On väliä | liiketOiminta ja kulttuuri | Henkilökunnan Osaamisen keHittäminen

satakunnan ammattikOrkeakOulu | satakunta universitY OF aPPlieD sCienCes

Taiteellinen työskentely kehittää kuvataideopettajien osaamista

Ööö, it’s a nice weather today…

KUVASTIN 1/2010

ARTIKKELIT 17 Yrityskoulutuksista huimasti lisää ammattitaitoa 18 ”Calling in of an expert” – Experience of the teacher exhange 20 Kolmen päivän kielikylpy 21 Toimistolaiset oppivat englantia työn tueksi 22 Kampusgallup: Millä tavalla toimit työssäsi luovasti?

PÄÄKIRJOITUS

24 Viikko kielikurssilla tsemppasi alkuun

03 Luovuutta tässä ja nyt

28 Kampusgallup: näkemyksiä tutkivasta

27 Ideoita luovuudesta oppimisesta

KOLUMNIT

30 Mottopalkinnolla räätälöityä kielikoulutusta 32 Tutkiva oppiminen ja oppivan yhteisön luominen

10 Sosiaalinen media oppimisessa

33 Ideoita ja välineitä kielten verkko-opetukseen

26 Small Talk required training – Just like

34 Johtamisopinnoista uusia välineitä työhön

everything else! 35 Parempi Ihminen – Parempi johtaja

ARTIKKELIT 04 Sukellus slovenialaiseen korkeakoulukulttuuriin 06 Ööö, it’s a nice weather today... 08 Taiteellinen työskentely kehittää kuvataideopettajien osaamista 11 Opettaja on oppilas opettaessaan ylemmissä amk-tutkinnoissa 12 Otetaan selvää yhteisöllisyydestä 14 Lisää oppia esimieskoulutuksesta

Ideoita luovuudesta

LUOVUUTTA TÄSSÄ JA NYT L

uovuus liitetään perinteisesti luovan työn ammatteihin, kuten näyttelijään, muusikkoon, esiintyvään artistiin tai taiteilijaan. Luovuus ja sen ilmeneminen nähdään usein taiteellisena lahjakkuutena ja itseilmaisuna, joka tulee esiin ainakin äänin, kuvin tai muodoin. Kuvatun kaltainen näkemys luovuudesta täytyy olla peräisin koululaitoksemme tavasta jakaa oppiaineet erikseen taito- ja taideaineisiin sekä lukuaineisiin. Ei ole ihme, että tällaisen näkemyksen mukaan ajattelevat kiertävät luovuuskoulutukset kaukaa. Mistä luovuudessa sitten nykyään oikein on kysymys, kun kaikki siitä puhuvat? Laitoin googleen hakusanaksi ”luovuus” ja sain eteeni useita luovuuden määritelmiä, jotka ovat sovellettavissa jokaiseen asiantuntijatyöhön. Wikipedia määrittelee luovuuden seuraavasti: ”Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä, kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista.” Tähän käsitykseen ainakin minun on helppo yhtyä, sillä se vapauttaa toimimaan ja karistaa harteiltani taiteellisen luovuuden paineet. Luovuus merkitsee minulle uusien asioiden kehittämistä, outojen ideoiden esittämistä ja rohkeasti vastavirtaan kulkemista. Luovuuteni syntyy vapaasta ajattelusta, totuttujen asioiden kyseenalaistamisesta ja toisin ajattelusta. Luovuuteni lisääntyy, jos uskallan rikkoa rutiineja ja toimia toisin kuin yleensä toimin.

KUVASTIN Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Huhtikuu 2010

Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan yksi kehittämisen painopisteistä sekä viime vuonna että kuluvana vuonna on ollut luovan ajattelun ja toiminnan edistäminen. Henkilökuntaa halutaan kannustaa uudistumiseen, innovatiivisuuteen, rohkeuteen ja rakentavaan riskinottoon omassa työssään. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaista asennetta ja otetta työntekoon, jota luovan hulluuden edistämisellä on tarkoitus saavuttaa. Tällöin saamme tulevaisuuden, jossa kaikki elävät tässä päivässä ja jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä – jossa innovatiivisuus ja luovuus ovat tärkeämpiä kuin vanhat rakenteet ja joissa rajojen rakentava rikkominen on arkipäivää. Toimintatapojen muuttaminen ja asenteen uudistaminen on kovaa hommaa, johon tarvitaan varauksettomasti koko johdon tuki ja esimerkki. Yritän omalta osaltani suhtautua työhöni intohimoisesti, esittää hulluja ideoita, luopua turvallisuushakuisuudestani ja toimia normaaleista käytännöistäni poikkeavasti. Yritän olla luovasti hullu ja vielä rohkeasti ylpeä siitä. Toivottavasti saan paljon kollegoja komppaamaan! PS. Muiden näkemyksiä luovuudesta löydät sivulta 22.

Jonna Šmrha Kehittämispäällikkö

Päätoimittaja

Painopaikka

Jonna Šmrha

Kehitys, Pori

Toimituskunta

Painos

Sari Kahri Jatta Salmi Elina Viitanen

1000 kpl

Taitto Viestinnän opiskelijat: Tuukka Hakala Antti Mutta Eetu Suoranta

Sähköpostit etunimi.sukunimi@samk.fi etunimi.sukunimi@student.samk.fi

Sukellus slovenialaiseen korkeakoulukulttuuriin Teksti: Sari Kahri

Kuvat: Sari Kahri ja Elina Viitanen

Ljubljanan yliopiston kuvataiteen tilat ovat t채ynn채 tekemisen j채lki채.

KUVASTIN 1/2010

5 Päivät, viikot ja vuodet kuluvat nopeasti omaan työhön keskittyessä. Työ muuttuu rutiiniksi ja siihen saattaa syventyä niin, että ympäröivä maailma katoaa. Uutta potkua töihinsä voi saada henkilökuntavaihdosta ja samalla kohentaa ruostunutta kielitaitoaan. Vietin Liiketoiminta ja kulttuuri Porin toimistosihteeri Liisa Suomisen kanssa vuoden 2009 maalis-huhtikuun vaihteessa viikon Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa. Tutustuimme Ljubljanan yliopiston toimintaan vierailemalla kolmella sen kampuksella. Harvemmin englantia käyttävälle toimistotyöntekijälle matka oli ennen kaikkea kielikylpy. Neljän päivän perillä olo oli tosin liian lyhyt aika, koska itselläni ajatukset alkoivat vasta kolmantena päivänä tosissaan kääntyä englanniksi ja kieli soljui parhaiten kotimatkalla.

Käytä hieno mahdollisuus hyödyksi! Henkilökunta- ja opettajavaihdot ovat hienoja mahdollisuuksia kansainvälistymiselle ja kielitaidon parantamiselle. Pystymetsästä vaihtoon ei kuitenkaan kannata lähteä, vaan kannattaa miettiä tarkkaan mitkä ovat vaihdon tavoitteet: mistä asioista haluaa oppia vaihtokoulussa? Vierailukohteen henkilökuntaakin helpottaa, jos voi riittävän yksityiskohtaisesti kertoa mihin haluaa tutustua. Meille yritettiin esitellä Ljubljanan yliopiston toimintaa ja korkeakoulukulttuuria niin laajasti, että osa informaatiosta meni väkisinkin hukkaan. Varsinkin, kun olimme

sopineet heti ensimmäiselle päivälle kaikkein tiukimman ohjelman eivätkä aivot olleet vielä täysin kääntyneet englannin kielelle.

Suunnittele rauhassa Vaihtoa kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, varsinkin, jos ei ole kokenut maailmanmatkaaja. Suunnitelmissa olevaan vaihtokouluun tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä ja kartoittaa ne ihmiset ketkä haluaa tavata. Avuksi on tietenkin toimialan kv-henkilöstö, jolla on jo yleensä tiedossa yhteyshenkilö partnerikoulusta. Kesti monta kuukautta ennen kuin tavoitimme Ljubljanan yliopistosta oikean henkilön ja saimme siunauksen vierailullemme. Aikataulujen ja ohjelman yhteensovittaminen vei toiset pari kuukautta.

Jätä tilaa vapaa-ajalle Vaihdon ajaksi ei kannata sopia liian tiukkaa aikataulua, koska vieraaseen kulttuuriin on hyvä tutustua muutenkin kuin vain partnerikoulun tiloissa pyörimällä. Neuvon myös tutustumaan vaihtokohteen vuodenaikoihin huolella, jottei vapaa-aikaa tarvitse värjötellä sateenvarjon alla. Jatkuva sade haittasi meidän suunnitelmiamme tutustua kauniiseen Sloveniaan laajemminkin kuin vain hotelli-yliopisto-akselilla. Sateisesta säästä huolimatta kokemus oli antoisa ja avartava. Mihin sitä seuraavaksi hakisikaan vaihtoon?

Liisa Suominen ja Sari Kahri pulahtivat maalis-huhtikuussa 2009 kielikylpyyn Sloveniaan ja tutustuivat Ljubljanan yliopiston toimintaan.

, Ö ÖÖ

IT’S A N TODAY ICE WEA THER ...

teksti: Jatta Salmi kuva: Kuvapankki

Kuulostaako tutulta? Osa käyttää englannin kieltä päivittäin työssään, osalle kielitaidon ylläpito on pääsääntöisesti itsestä kiinni. Esimerkkitapauksena allekirjoittanut, joka ei päivittäin joudu tai pikemminkin saa käyttää työssään englantia, saattaa törmätä tilanteeseen, jossa voi keskustelun avaus joskus tuntua juuri otsikon mukaiselta. Henkilökohtaisesti akuuttia apua tilanteeseen toi SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksen erikoistumisopinnot, English for Educational Professionals. Opinnoissa saa jälleen tuntumaa englannin kielen käyttöön. Opinnot koostuvat noin kerran viikossa järjestetyistä kontaktiluennoista sekä verkko-oppimisympäristö Moodlesta löytyvistä erilaisista tehtävistä. Syksyllä 2009 alkaneet opinnot ovat jo nyt tuoneet varmuutta kielen käyttöön ja motivoinut käyttämään englantia myös vapaa-aikana esim. kirjallisuuden saralla. Kontaktiluennoilla on mm. käyty läpi kieliopillisia asioita, saatu small talk –vinkkejä, kerrattu aikamuotoja ja mikä parasta, harjoiteltu lausumista sekä ääntämistä erilaisissa keskustelutilanteissa. Syksyn aikana järjestettiin myös intensiiviviikonloppu, jolloin keskusteltiin sananmukaisesti eli intensiivisesti irlantilaisen

KUVASTIN 1/2010

opettajan, Barry Tyrrellin, johdolla. Keväällä tulossa on myös intensiiviviikko ulkomailla, jolloin on mahdollisuus harjoituttaa kielikorvaa ja kielenkantoja äidinkielenään englantia puhuvien opettajien kanssa sekä päästä tutustumaan yhteistyöoppilaitoksiin Englannissa.

Mukavassa ryhmässä on kiva opiskella Opiskelijaryhmä koostuu pääosin samkilaisista. Omalta kampukselta, Huittisista, mukana on noin kymmenkunta opettajaa ja muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Ryhmällä on suuri merkitys opiskelumotivaation kannalta. Kannustamme toinen toisiamme ja paniikin omaista esiintymiskammoakaan ei pääse syntymään. Ei tarvitse ottaa paineita, vaikka kieliopillisesti ei täydellistä englantia puhukaan. Yhteisten opintojen ansiosta englannin kieltä kuulee Liiketoiminnan kampuksella myös päivisin. Opintojen ajan pidämme myös oppimispäiväkirjaa, johon kirjataan erilaisia toimia, joita englannin opintojen edesauttamiseksi on tehty vapaa- ajalla. Ohessa otteita oppimispäiväkirjastani:

had lot and att a d e lk ta deb end we r example a ry”. k e e w : t o ni ring the d coun ions. F äkirjasta v isto. Du of conversat land is a goo i p ä O p s n i e in im Suom ferent kinds that ” F t’s eita opp t t dif ument o g y r n a a nces t Hyacinth Buckeon, a s a n s m r a a t s e Ohe in p a s ag abou xt les p Ap behalf/ ping Ushow, which tellswatch and in ne e e K . 23.11 d a English tv- few options to ups. e s s e I watch acher gave u m in small gro ir d amp o v o e t l t e had a u h e B t o h t b rue hich tells a bou ni. He life. T . It’s T a o A T . d S 0 e e t U s 1 . a s gone in u 0 m w all we disc y class Message had had C 15.9.-3rican tv-show, g in a same townthem. Story m e n m o . it o e 12. Pha phone call frosed to pass ondiscussed, how An Am an beings livin ism” between ems to be . 1 e c s m e pp ed and hu onflicts and ra rders, which ry between I receiv , that I was su next lesson w u o c t ” in e m s t g f d u a e o n s o v a t lo ab se ers mes also a d on a ten call is base a vampire. It´s hrough on the way. t y d done b nd vampire. change doing, m a I’ t n a n a hum ctio elf, wh Introduction about mys . 0 1 . 5 1 du an intro , hobbies etc. I taped ily m fa y about m lassr my ”c cfo n n o i io t t a a a resent keep a presentld be taken into mpP . 1 1 . o 5 xa y time t at shou d few e It was m told them wh ment and I ha e .I mates” good advertis ed about. a lk a in t t n e cou hw hinese ut whic about C k les, abo o o b esting Book 12.11. reading an internguage(s). I started abits, ways, la kend nsi,h ve weeteacher from Lä i s n culture e t n Irish .11. In 12.-13 Barry Tyrrel is a r Teache

English for Educational Professionals Erikoistumisopinnot on tarkoitettu koulutusorganisaatiossa työskenteleville, jotka haluavat kehittää englannin kielen suullisia ja kirjallisia valmiuksiaan ammattiinsa liittyen. Opinnot toteutetaan verkossa tuettuna monimuotoopiskeluna. Lähijaksot sijoittuvat pääosin arki-iltoihin, lisäksi kokonaisuuteen sisältyy muutama intensiiviviikonloppu kotimaassa sekä intensiiviviikko ulkomailla. Kontakti koostuu vuorovaikutteisista keskusteluista sekä aktivoivista harjoituksista. Erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä. Opinnoissa keskitytään käytännön työssä tarvittavaan englannin kielen taitoon. Kukin opiskelija tutustuu myös lähemmin oman erikoisalansa terminologiaan. Opintojen osiot: – Orientation and Evaluation – Professional Core Studies – Crosscultural Communication in Professional Context – Reviewing, Updating and Activating Professional – Development Project Language

Taiteellinen työskentely kehittää kuvataideopettajien osaamista teksti: Sari Kahri kuva: Sari Kahri ja Heli Ryhänen

Kuvanveiston lehtori Heli Ryhänen seuraa tarkasti kuvataiteen uusia tuulia, jotta pysyy opetuksessaan ajantasalla.

KUVASTIN 1/2010

9 Heli Ryhänen toteutti osana opettajavaihtoa vuoden 2009 alussa näyttelyn Hertfordshiren yliopiston yhteydessä toimivassa UH-galleriassa. Kuvassa teokset Uskottu Yhteys (vas.) ja Kotiloituminen. Molemmat teokset vuodelta 2007.

Kuvataiteen opettajien on pidettävä ammattiosaamistaan yllä siinä missä muidenkin opettajien. Kuvataiteen tekniikoista tai uusista tuulista ei kuitenkaan järjestetä koulutusta samalla tavalla kuin esimerkiksi liiketalouteen liittyvistä asioista. Kuvataiteen opettajien onkin oman taiteellisen työskentelynsä kautta pysyttävä maailman menossa mukana. Kuvanveiston lehtori Heli Ryhänen toteuttaa vuoden aikana keskimäärin 2-5 uutta teosta ja osallistuu vuosittain 2-4 näyttelyyn. − Aivan jokaiseen näyttelyyn ei uusia teoksia synny, koska käyttämäni tekniikat ovat hitaita ja teokset yleensä suuria, Heli kertoo. Vuoden 2009 alussa Heli toteutti osittain opettajavaihtona näyttelyn Hertfordshiren yliopiston yhteydessä toimivaan UH-galleriaan. Ajatus näyttelystä syntyi jo vuonna 2004, kun Heli oli ensimmäistä kertaa Hertfordshiren yliopistossa opettajavaihdossa. − Esittelin taiteellista tuotantoani yliopiston opiskelijoille ja opettajille ja opettajat ehdottivat näyttelyajan hakemista yliopiston kanssa yhteistyössä toimivasta UH Galleriasta. Puolentoista vuoden kuluttua vaihdosta sain viimein hakemuksen lähetettyä ja noin vuoden kuluttua siitä sain positiivisen vastauksen galleriasta. Näyttelyaika siirtyi muutamaan otteeseen, mutta alkuvuodesta 2009 siitä tuli totta. Näyttelyn ripustaminen kesti maanantaista perjantaihin tammikuussa 2009. Ennen avajaisia Heli järjesti yliopiston opiskelijoille keskustelutilaisuuden taiteestaan.

− Hertfordshire on iso, avoin ja aktiivinen yliopisto. Opiskelijat ja opettajat tulivat rohkeasti kyselemään ja keskustelemaan. Maaliskuussa mennessäni purkamaan näyttelyä järjestin vielä avoimen keskustelutilaisuuden auditoriossa, johon osallistui noin sata henkeä, Heli kertoo kokemuksistaan.

Alan aktiivista seuraamista Pysyäkseen ajan tasalla ja ammentaakseen uusia ideoita Heli kiertää aktiivisesti näyttelyitä, gallerioita ja museoita Suomessa ja ulkomailla. Hän on lisäksi Suomen kuvanveistäjäliiton näyttelytoimikunnan puheenjohtaja, mikä tarjoaa oivan näköalapaikan alan tuulien haisteluun. Opiskelijat arvostavat opettajan ammattiuran ylläpitämistä ja seuraavat tarkasti opettajien tekemisiä. Paljon opettavalle opettajalle oma taiteellinen työskentely ei kuitenkaan ole helppoa opetustyön rinnalla. − SAMKissa ymmärretään hyvin taiteellisen tekemisen vaatimukset. Olen saanut virkavapaata aina, kun olen sitä tarvinnut. Seuraava näyttely Helillä on huhtikuussa 2010 Helsingin taidehallissa yhdessä Matti Kalkamon sekä Villu ja Hanna Jaanisoon kanssa. Näyttelyn nimi lupaa paljon: Isä, Poika ja Pyhäjärvi. UH-Gallerian näyttely poiki myös toisen ulkomaan näyttelyn, joka Helin olisi tarkoitus järjestää Saksassa vuonna 2011. Kuvataiteen opettajat ovat toteuttamassa yhdessä suurempaa näyttelykokonaisuutta vuonna 2010, jonka yhtenä tarkoituksena on opettajien osaamisen kehittäminen.

“SAMKissa ymmärretään hyvin taiteellisen tekemisen vaatimukset”

10 Wikipedia näytti sosiaalisen median voiman hyödyllisissä palveluissa. Wikipedian idea on yksinkertainen. Tehdään tietosanakirja, jonka sisältöä kuka tahansa voi muokata. Tällä tavalla kaikki verkon käyttäjät voivat tuoda osaamistaan palvelun kehittämiseen. Sosiaalisen median palveluja voidaan hyödyntää myös oppimisessa ja opetuksessa. Nähdäkseni meidän tuleekin miettiä, miten sosiaalista mediaa hyödynnettäisiin omassa opetuksessa ja miten nämä välineet otetaan käyttöön omassa oppilaitoksessa. Sosiaalinen media on nuorille arkipäiväinen väline ja sen käyttö on heille luonnollista. Blogit ja wikit tarjoavat helpon lähtökohdan sosiaaliseen mediaan. Molemmat voivat toimia alustoina, kun tehdään esimerkiksi kurssiin liittyviä ryhmätöitä. Blogit ja wikit on helppo ottaa käyttöön ja niihin on helppo kerätä kurssilla tuotettua sisältöä. Samalla vahvistetaan oppimisprosessia. Oppiminen tehostuu, kun opiskelija joutuu konkreettisesti miettimään tekemänsä teksiä siitä näkökulmasta, että muutkin blogin tai wikin lukijat ymmärtäisivät lukemansa. Blogikommenttien kautta voidaan rakentaa vuorovaikutteisia oppimistehtäviä. Isoilla kursseilla ja massaluennoilla kannattaisi harkita esimerkiksi Twitter-palautekanavan käyttöä luento-opetuksen tukena. Kun opiskelijat voivat luennon aikana lähettää kysymyksiä tai kommentteja Twitter-kanavalle, niin opettaja saa arvokasta palautetta oppimisprosessista. Vaikka luennoija ei luennon aikana voi itse seurata kanavaa, niin luennon lopussa voidaan varata aikaa palautteen, kommenttien ja kysymysten läpikäymiseen. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä on tutkittu sosiaalisen median käyttöä viihteessä ja oppimisessa. Porissa on kehitetty MoViE, Mobile Video Experience -palvelu, jonka avulla käyttäjät voivat lähettää kännykällä kuvaamaansa videoita palveluun, ja koostaa palvelussa videotarinoita omista ja muiden kuvaamista videoleikkeistä. Videoihin liitetään automaattisesti paikkatieto, ja sen perusteella saadaan videoon liitettyä myös esimerkiksi kuvaushetken säätila. Palvelua on käytetty SAMKissa ja TTY:llä esimerkiksi niin, että opiskelijat ovat videoiden avulla havainnollistaneet käytettävyys-kurssin oppisisältöjä. Tutkimuksissa todettiin, että henkilöt, jotka lisäävät tagejä videoihin ja koostavat aktiivisesti videoita, saavat myös parempia oppimistuloksia. Voidaan sanoa, että MoViE-alusta toimii ajattelun tukena ja siis oppimisen välineenä. Sosiaalinen media kehittyykin entistä enemmän mobiiliin suuntaan. Nykyisillä miniläppäreillä, mokkuloilla ja älypuhelimilla voidaan verkon palveluja jo käyttää lähes missä tahansa. Vaikka oppiminen on aikaan ja paikkaan sidottua, niin sosiaalinen media ja mobiiliteknologia mahdollistavat opiskelun ja verkon palvelujen käyttämisen myös koulun ja kodin ulkopuolella.

Sosiaalinen media oppimisessa S

osiaalisen median sovellukset ovat tulleet tutuiksi Facebookin, YouTuben, Twitterin, Wikipedian ja blogien kautta. Monilla on jo oma ”profiili” netissä, ja omaa ”statusta” päivitetään aina tarpeen mukaan. YouTubesta haetaan viihdettä, vaikkapa hauskoja kotivideoita, ja aktiivisimmat mikrobloggaavat seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa Twitterin tai Quaikun avulla. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, mutta mitä muuta sillä voi viihteen lisäksi tehdä? Onko sosiaalisesta mediasta mitään iloa oppimisessa? Sosiaalinen media ilmiönä alkoi vuosituhannen vaihteessa. Internet oli tuolloin hyvin eri näköinen kuin tänään. Verkon sisältönä oli harvoin päivitettyjä kotisivuja, joilta saattoi lukea omistajansa harrastuksista tai esimerkiksi yrityksen toiminnasta. Vuorovaikutteisuutta verkossa oli erilaisissa keskusteluryhmissä ja chateissä. Erilaiset Internetin uudet teknologiat tekivät kuitenkin tuloaan ja niiden avulla rakennettuja verkkosivuja ryhdyttiin kutsumaan Web 2.0 -teknologiaan perustuviksi sivuiksi Ensimmäisiä Web 2.0 -sovelluksia olivat blogit ja wikit. Ne tarjosivat Internetsivujen helpon päivitettävyyden selainikkunan kautta. Käyttäjien ei enää tarvinnut osata html-kieltä tehdäkseen hienolta näyttäviä verkkosivuja. Web 2.0 -ajattelun ydin on kuitenkin sosiaalisen median käsite. Sosiaalisessa mediassa kaikki verkon käyttäjät nähdään sekä sisällön kuluttajina että tekijöinä. Blogissa saattoi kertoa omasta elämästään ja kiinnostavista asioista päivittäin. Toisten blogien lukijaksi oli helppo liittyä, ja blogimerkintöjä saattoi yhtä helposti kommentoida.

KUVASTIN 1/2010

Jari Multisilta

Professori, Tampereen teknillinen yliopisto Visiting Fellow, Nokia Research Center

Opettaja on oppilas opettaessaan ylemmissä amk-tutkinnoissa Teksti: Sari Kahri

Kuva: Juhani Härkälä

Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opettaminen on usein keskustelevaa ja vastaukset kysymyksiin saattavatkin löytyä opettajan sijaan opiskelijoilta.

Anne Vihakara on luotsannut Business Management and Entrepreneurship (BME) -opintoja koulutusohjelmavastaavan ominaisuudessa reilun vuoden. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opettaminen on avannut hänelle monia uusia näkökulmia. Englanninkielisessä ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelijoiden kirjo on suuri. Opiskelijat eroavat toisistaan niin työkokemuksensa, kotimaansa kuin aiemmin suorittamansa tutkinnon suhteen. – On haastavaa löytää tasapaino opetettavissa asioissa. Toisille jokin asia saattaa olla vanhaa asiaa ja toisille aivan uutta. Opiskelijoiden osaamisen kartoituksilla olemme pyrkineet saamaan käsityksen siitä, mihin moduuleissa kannattaa keskittyä ja mitkä ovat asioiden painotukset, Anne kertoo. – Myöskään perinteinen pedagogiikka ei toimi eri taustaisia aikuisia opetettaessa. Opettajan rooliksi muodostuu ennemminkin asiantuntija ja tutor kuin perinteinen opettaja. Saattaa myös käydä niin, että opiskelija ei saakaan vastausta kysymykseensä opettajalta vaan toiselta opiskelijalta. Tästä kaikesta oppii myös opettaja.

Opettavaa yhteistyötä BME-opintojen opettamiseen tuo lisänsä yhteistyö sekä kansainvälisten että kotimaisten partnerien kanssa. Esimerkiksi keväällä 2009 Fachhochschule Ludwigshafenista saapui jatko-opiskelijaryhmä viikoksi opiskelemaan Rau-

malle. Turun kauppakorkeakoulun kanssa BME:lla on yksi yhteinen moduuli. Koska BME:n opetussuunnitelmaa ei ole vielä kertaakaan viety kokonaisuudessaan läpi, Anne on osallistunut kaikille tähän astisille kontaktitunneille. – Haluan nähdä kuinka muut opettajat käsittelevät moduulien asiasisältöjä ja miten opetussuunnitelma käytännössä toteutuu, Anne perustelee. Anne ei itse ole ollut suunnittelemassa nykyistä ja samalla ensimmäistä opetussuunnitelmaa. Uudistamistyötä varten on tarpeen kerätä mahdollisimman paljon kokemuksia, jotta koulutusohjelmaa voidaan jatkossa kehittää enemmän opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi.

Aikansa kutakin Myös joustavuus ja akuuttien ongelmien ratkaiseminen ovat muodostuneet tärkeiksi kyvyiksi koulutusohjelman vetämisessä. Muun muassa pula opettajista on vienyt Annen opettamaan sellaisia asioita, joiden opettamisesta hänellä on vierähtänyt kauan aikaa. Anne on kuitenkin tyytyväinen uusiin haasteisiin. BME-opintojen lisäksi hänellä on vielä jonkin verran opetusta tradenomien perustutkinnossa, muun muassa opinnäytetyön ohjausta. – Aikansa kutakin. Suosittelen kaikille opettajille ylemmissä tutkinnoissa opettamista, mikäli mahdollisuutta siihen tarjotaan.

OTETAAN SELVÄÄ YHTEISÖLLISYYDESTÄ Teksti: Jonna Šmrha

Kuva: Elina Viitanen

aastattelutilanne alkaa normaalisti, vaikka jokin asetelmassa kieltämättä häiritsee. Olen tekemässä haastattelua yhteisöllisestä opettajuudesta ja pöydän toisella puolella istuu yksi opettaja. Minne minä ne muut unohdin? Annetaan koulutusohjelmavastaava Reijo Koivulan kuitenkin puhua, sillä hän on ollut keskeisessä asemassa yhteisölliseen toimintatapaan perustuvan Innovative Business Services -koulutusohjelman (IBS) suunnittelussa ja toteutuksessa. – Aivan aluksi voitaisiin unohtaa koko yhteisöllinen opettajuus käsitteenä ja puhua selkeästi tiimityöskentelystä, jollaisesta asiassa on mielestäni hyvin pitkälti kysymys, aloittaa Koivula. Yhteisöllinen opettajuus merkitsee minulle työtiimiä. Se tarkoittaa sitä, että menen yhdessä tiimin jäsenten kanssa samaa tavoitetta kohden. Hetkinen, eikö yhteisöllinen opettajuus olekaan uutuuttaan hohtavaa asiaa, vaan perinteitä uuteen pakettiin käärittynä? – Uskaltaisin väittää, että SAMKissa on aina ollut myös yhteisöllistä opettajuutta, vaikka nyt varmasti helposti kuvitellaan puhuttavan jostakin uudesta ja ihmeellisestä, itse viisi vuotta opettajana toiminut Koivula toteaa.

Tiimien muodostaminen tärkeää Nyt on pakko palata hieman taaksepäin ja hakea uudelleen ymmärrystä asiaan. Yhteisöllinen opettajuus on vellonut käsitteenä voimakkaasti ainakin Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla uusien moduulirakenteeseen perustuvien opetussuunnitelmien tulon myötä. Joitakin haasteita asiassa lienee, koska keskustelua asiasta piisaa. – Opettajat ovat tottuneet toimimaan pitkälti yksin. Tiimityö saattaa olla vierasta monelle pitkään opettajana toimineelle, tai sellaiselle opettajalle jolla ei ole opetustyön lisäksi paljon muuta työelämäkokemusta. On totuttu huolehtimaan omista kontaktitunneista ja muut työt on voitu hoitaa missä tahansa ja milloin tahansa. IBS-koulutusohjelmassa lähdemme sen sijaan siitä, että kahdeksalta tullaan töihin ja neljältä lähdetään pois. Väliaika työskennellään yhdessä toisten apuna ja tukena toimien, kuvailee Koivula. Kuulostaa hyvältä. Mutta eikö ole haastavaa työskennellä koko ajan samojen kollegoiden kanssa? – Tiimin muodostamiseen tulee keskittyä. Tiimi ei muodostu itsestään, vaan se tulee muodostaa. Omasta mielestäni tärkeintä on, että ryhmään haetaan henkilöitä,

”Tiimi ei muodostu itsestään, vaan se tulee muodostaa”

KUVASTIN 1/2010

Opettajatiimi viikottaisessa suunnittelukokouksessa. Kuvassa vasemmalta Reijo Koivula, Rami Kulmala, Aulis Kaarnio, Juha Stenfors, Tytti Reinikka-Wasen ja Jeff Salahub. Kuvasta puuttuu Outi Katajamäki.

joiden kemiat sopivat yhteen. Tiimin jäsenten tulee sopia porukkaan, maalailee Koivula. Tärkeää on myös ammattiosaaminen, vaikka sitä voikin aina hankkia myöhemmin lisää. Ja paljon helpommin kuin uuden persoonan. IBS-koulutusohjelman opettajien yhteistoimintaa helpottamaan jokaiselle on laadittu myös henkilökohtainen käyttäytymisprofiili ja se on jaettu avoimesti muille. Näin jokainen oppii sopeuttamaan käyttäytymistään tiimin muiden jäsenten persoonallisuuksiin sopivammaksi.

Haasteita ja ahaa-elämyksiä – Tottakai tiimityöskentely opettajuudessa on haastavaa. Kukaan ei voi touhuta mitään yksin tai tehdä omia juttujaan. Jokaisen on noudatettava ryhmän sopimia pelisääntöjä. Mutta tällainen työskentely myös antaa paljon enemmän. On hienoa nähdä opettajatiimissä ahaa-elämyksiä, kun huomataan, että asioita voidaankin tehdä täysin erilaisella tavalla mihin on totuttu, kertoo Koivula. IBS-pedagogiikka edellyttää vahvaa itseohjautuvuutta, sillä opintopisteitä ei jaeta kullekin opettajalle tarkas-

ti toteutusten mukaan. Jokainen opettaja vastaa pääsääntöisesti saman suuruisen opintopistemäärän toteutuksesta lukuvuoden aikana. Jokaisen tulee huolehtia itse siitä, että oma ääni ja omat tärkeät asiat tulevat huomatuksi toteutuksia mietittäessä. Samoin tarkat lukujärjestykset puuttuvat ja opettajat voivat vastata kokonaisten päivien toteutuksista yhdessä. – Näen yhtenä suurimpana esteenä yhteisöllisen opettajuuden toteutumiselle vanhanaikaisen opintopistelaskujärjestelmän opettajien työaikasuunnitelmissa. Tämä käytäntöjohtaa siihen, että opettajat pitävät yksilöllisestä suorittamisesta, koska jokainen miettii omia pisteitään. Yhteisöllinen opettajuus vaatii Reijo Koivulan mukaan tuekseen kokonaisuuden muuttamista. - Tietysti jos mietin asiaa IBS-koulutusohjelman näkökulmasta, niin koen, että tukea voi antaa muillakin tavoin. Esimerkiksi se, että opettaja saa opettaa pelkästään yhdessä koulutusohjelmassa, tukee tiimin toimintaa. Jos yksilö surffailee monessa opettajatiimissä, yhteisöllisyyden kokemus heikkenee takuuvarmasti.

Lisää oppia esimieskoulutuksesta Kysymykset 1. 2. 3.

Mikä sai sinut lähtemään esimieskoulutukseen? Millainen on mielestäsi taitava esimies? Mitä uusia valmiuksia sait itsellesi koulutuksen johdosta ja miten aiot niitä hyödyntää?

Kimmo Kallama Koulutusjohtaja Kuvataide Kankaanpää

Koin, että tarvitsin johtamistietojen ja taitojen päivittämistä sekä ennen kaikkea asioita ajatelleiden kollegoiden vertaistukea. Olen ollut aiemmin JET-koulutuksessa, työnohjauksessa sekä joissakin lyhyissä ammattikoulutuksissa SAMKissa työskentelyni aikana. Ne ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja auttaneet kovasti selviämään erilaisissa arkipäivän johtamistilanteissa. Olen pyrkinyt pitämään ammattitaitoa yllä kouluttautumalla monipuolisesti KTM-tutkinnon suorittamisen jälkeen - olen mm. pätevä taksikuski muiden ehkä hieman enemmän nykyisessä tehtävässä tarpeellisten pätevyyksien ohella…

Monenlainen esimies voi olla hyvä ja taitava. Muutamia yleisiä ominaisuuksia kuitenkin on uskoakseni jokaisella taitavana pidetyllä esimiehellä. Hyvän esimiehen ominaisuuksia ovat mielestäni oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, rehellisyys ja pyrkimys avoimeen vuorovaikutukseen. Taitava on lisäksi se, joka käyttää näitä ominaisuuksiaan saumattomasti yhdessä työtehtäviinsä ja työnantajansa alaan liittyvien tietojensa ja taitojensa kanssa. Taitava esimies luo henkilöstölleen hyvän työilmapiirin ja mahdollisimman hyvät edellytykset työtehtävien hoitamiseen.

Monessa asiassa usko sai vahvistusta ja voin suunnitella asioita samoin kuin aiemminkin. Toisaalta huomasin monia puutteita omassa osaamisessani tai osaamiseni hyödyntämisessä. Ainakin iso joukko työkaluja erilaisten haasteellisten johtamistilanteiden hallitsemiseen tarttui konkreettisesti reppuun. Välittömiksi henkilökohtaisiksi kehittymiskohteiksi tunnistan ainakin oman viestintäni selkeyttämisen sekä suunnitelmallisuuden, pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden kehittämisen.

KUVASTIN 1/2010

15 Jaana Vase Koulutusjohtaja Liiketoiminta Rauma

Esitys koulutukseen lähtemisestä tuli yhteisesti koko Likun johtotiimille, ja ilmoitin heti olevani kiinnostunut. Ohjelma näytti hyvältä, eikä koulutus ollut liian pitkäkään, vain kolme kontaktipäivää, tosin Espoossa. Ennakkoon tehtävä analyysi johtamisominaisuuksista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista kiinnosti myös. Olen toki suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon, niin kuin ilmeisesti kaikki muutkin ainakin koulutusjohtajatasolla Samkissa. Olen jonkinlainen henkinen Obelix eli tynnyri, johon minut on pienenä upotettu, on innostustynnyri. Jaksan vieläkin innostua kaikenlaisista jutuista.

Suomen kieli on siitä mukava kieli, että on vain yksi sana tarkoittamaan ”johtamista”, englannin kielessä täytyy erottaa ”management” ja ”leadership”. Itse olen sitä mieltä, että tietyt asiat täytyy hoitaa ensin aivan kuin Maslowin tarvehierarkiassa ja sitten on mahdollista keskittyä muihinkin asioihin. Taitava esimies katsoo kokonaisuuksia ja tekee sitten priorisointeja. Tätä ei kaikkien ole aina mahdollista ymmärtää. Minusta taitavan esimiehen tulisi olla vuorovaikutuskykyinen, empaattinen ja päättäväinen ja kykenevä suunnittelemaan ajankäyttönsä mahdollisimman hyvin työntekoa palvelevaksi johtamiseksi. Samalla tietenkin täytyy asiantuntijaorganisaatiossakin muistaa, että esimies on työantajan edustaja, vaikka on työkaverikin.

Olen saanut osallistua lukuisiin koulutuksiin vuosien aikana, mutta Pekka Järvisen osio tässä koulutuksessa osui ja upposi. Koulutuksessa kuvainnollisesti tipahti jäsentävä kehys kaiken tavallaan tiedetyn ylle. Toimivan työyhteisön peruspilareita havainnollistava kuva eräänlaisesta temppelirakennelmasta kertoo olennaisen. Kaiken perustana todellakin on, että jokaisella työyhteisön jäsenellä on selkeä käsitys kunkin organisaation perustehtävästä. Jos sitä ei ole, toimiva työyhteisö ei ole vankalla pohjalla. Katto pysyy paikallaan, kun olemassa on jokainen seuraavista ”pylväistä”: työntekoa tukeva organisaatio, johtajuus palvelee työntekoa, töiden järjestelyt ovat selkeät, yhteisöllä on yhteiset pelisäännöt, vuorovaikutus on avointa ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Se on siinä. Jos jokin asia mättää, pitää tarkistaa, mikä pylväistä on viallinen. Ja tietenkin johtamista pitää johtaa kaikilla tasoilla. Olen käytännössä huomannut, että esimiehellä on säiliötehtävä. Ensimmäiseen esimieheen kaadetaan kaikki epävarmuustekijät, pettymykset ja muut, vaikka asiaan ei olisi ollut osaa eikä arpaa. Asioita kuitenkin tästä huolimatta prosessoidaan keskustellen. Esimiehen on pidettävä kuitenkin huolta itsestään sen verran, että säiliössä on vähintään huohotusventtiili, ettei vallan tukahdu.

Marja-Leena Blomroos Koulutusjohtaja Liiketoiminta ja kulttuuri Pori

Pitkä taival esimiestyössä tuntui syksyllä sillä tavalla, että usein huomasin miettiväni työn mielekkyyttä. Rutinoituminen ei ole luonteeni mukaista vaan haluan kokeilla uusia asioita ja saada kokemuksia –hyviä tai huonoja – molemmanlaiset opettavat uudenlaista toimintaa. Taisin saada noihin aikoihin omalta esimieheltäni sähköpostiviestin, jossa kerrottiin Teknillisen korkeakoulun ohjelmassa olevasta Taitava esimies-valmennuksesta. Ohjelman sisältö oli pitkä lista erilaisia asioita, jotka kaikki osuivat johonkin oman työni sisältöön. Koulutuksen ajankohdatkin näyttivät sopivilta ja niin ilmoittauduin mukaan. Kiva yllätys oli huomata, että pari kollegaani oli myös tulossa mukaan samaan koulutukseen.

Taitavan esimiehen määrittelyjä on varmasti aivan yhtä paljon kuin on esimiehiä ja alaisia. Oma mielipiteeni on, että taitava esimies kunnioittaa ja arvostaa alaisiaan. Hän luo toiminnalle edellytykset. Muutama vuosi sitten eräs henkilö sanoi minulle, että hänen näkökulmastaan esimies on tehnyt työnsä hyvin, kun arkipäivän pienetkin asiat sujuvat eikä väen tarvitse ”arpoa”, miten asiat hoidetaan. Esimies toimii myös puskurina, johon ulkopuoliset ”iskut ”sattuvat ja viesti menee häneltä eteenpäin pureskeltuna ja pohdittuna. Taitava esimies ei pidä tekijöitä epävarmuudessa, hän uskaltaa keskustella myös vaikeista asioista kaikkien kanssa ja yleensäkin ongelmiin tartutaan nopeasti. Esimiehen on oltava myös joukkojensa puolesta puhuja ja viedä sovittuja asioita organisaatiossa eteenpäin. Esimiehen on luotettava alaistensa ammattitaitoon ja annettava tavoitteellista vastuuta. Taitava esimies varmistaa viestin, joko kirjallisen tai puhutun, lähetettyään, että viesti on ymmärretty oikein ja toiminta on toivotun mukaista.

Olen jo tehnyt omaa toimintaani varten kehittämissuunnitelman, joka osin perustuu kokemukseen mutta myös tämän koulutuksen yhteydessä tehtyyn kartoitukseen vahvuuksistani ja heikkouksistani. Tänä päivänä niin monen (liian monen) asian tekeminen tai valmistelutyö on riippuvaista netistä tai muista ohjelmista, olemme kahlittuja tietokoneen ääreen suurimmaksi osasta työpäivää. Olen luvannut sekä omalle esimiehelleni että itselleni, että jatkossa pyrin pitämään viikoittain ainakin yhden päivän, jolloin kone on telakassa ja minä keskityn ihmisiin. Tästä seuraa, että vaikka kone on ollut sivussa päivän, sitä ei pidä näpytellä kotona iltakausia vaan otan aikaa

KUVASTIN 1/2010

itselleni ja läheisilleni. Vahvuutenani on henkinen kunto ja sitä pyrin vahvistamaan altistamalla itseni stressaaviin tilanteisiin. Tosin en ole vielä keksinyt, millainen tällainen tilanne tai työ, olisi. Vinkkejä vastaanotan mielelläni. Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä lähipäivä, jossa ohjaajana toimi organisaatiopsykologi Pekka Järvinen, tuotti seuraavat aika yksinkertaiset ajatukset, mutta toteuttaminen vaatiikin jo enemmän pohdintaa. Johtaja johtaa, 90-luvulla keskitytty liikaa leadershippiin ja itseohjautuvuuteen. Ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat johtamista.

Yrityskoulutuksista huimasti lisää ammattitaitoa Teksti: Jonna Šmrha

Kuva: Elina Viitanen

pettaja Marja-Liisa Jullenmaa pitää haasteista. Tai sillä voi ainakin selittää sitä, että yhtenä tärkeänä kiinnostuksen kohteena opettajuudessa on aikuiskoulutuksen erilaisiin muotoihin osallistuminen. Viimeisen vuoden aikana työskentelyä on määrittänyt Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelman (HYKE) sekä Tilitoimistojen erikoistumisopintojen koulutusten toteuttamisessa mukana oleminen. – Hienointa erilaisten aikuisryhmien opettamisessa on opiskeljoiden aito motivaatio opetettavaa asiaa kohtaan. Se palkitsee opettajana aivan eri tavalla, kun huomaa, että tarjonta kohtaa kysynnän, sanoo Jullenmaa. Palkitsemisen tunteiden innoittamana Marja-Liisa on vuosien varrella osallistunut monenlaisten aikuisryhmien opetukseen. Tutuksi ovat tulleet niin täydennyskoulutuksen järjestämät erikoistumisopinnot kuin erilaisten hankkeiden kautta toteutetut koulutuspäivät. Työ on haastavaa, mutta siitä myös saa paljon itselleen. – Koen, että ammattitaitoni on kehittynyt ihan eri tavalla yritysmaailman edustajien kanssa työskennellessä, toteaa Jullenmaa.

Yritysten käytännöistä uutta oppia Suurin ero yrityskoulutusten ja tutkinto-opiskelijoiden välillä on tausta. Nuorten kanssa toimiessa käydään läpi ammatilliseen yleissivistykseen kuuluvia asioita, aikuisille tärkeintä on löytää omaan työhön konkreettisia työkaluja. Tämä vaatii myös opettajalta paljon.

–Tuntien valmisteluun ja suunnitteluun menee paljon aikaa. Esimerkiksi HYKE-hankkeen koulutuspäivien valmistelu lähti minulla siitä, että ensin piti tutustua lisää koko toimialaan, kertoo taloushallintoa hyvinvointialan yrityksille opettanut Jullenmaa. Valmistelu kannattaa, sillä onnistuneiden opetustuntien seurauksena myös opettajalle kertyy runsaasti uutta oppia. Seuloessa tietomassaa opiskelijoiden tarpeisiin soveltuvaksi, omaan reppuun tarttuu uusia oivalluksia. – Opiskelijoiden kertomista esimerkeistä saa valtavasti lisää tietoa siitä, miten teoriaa sovelletaan eri yrityksissä ja jokaisen opetuskerran jälkeen on itsekin osaavampi. Vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä osassa työelämästä tulevien aikuisten opettamisessa. Kumppanina opetustilanteessa on tasavertainen aikuinen, jolla on jo valmiiksi valtava tietovaranto muille opiskelijoille ja opettajalle jaettavaksi. – Onnistunut vuorovaikutus tuntuu olevan osallistujille tärkeää, sillä siitä saa usein kiitosta jälkikäteen, mainitsee Jullenmaa.

Oma koulutus opetuksen tukena Käytännön tukea hyvinvointialan yritysten ja muidenkin aikuisryhmien kanssa toimimiseen Marja-Liisa on saanut omasta Yritysvalmentaja -koulutuksesta, johon on liittynyt myös hyvinvointialan yrityksen sparraaminen käytännössä. – Oman koulutukseni avulla sain jatkuvasti lisää tietoa toimialasta ja osasin puhua taloushallinnon asioista paremmin kohderyhmän kielellä. Uskon, että uskottavuuteni kouluttajana on lisääntynyt huomattavasti, toteaa Jullenmaa.

”Calling in of an expert”

Experience of teacher exchange text: Marina Wikman and Jonna Šmrha pictures: Marina Wikman

KUVASTIN 1/2010

I have been on teacher exchange several times over the years, the very first time being about ten years ago. My latest exchange period was in Paris at Negocia-Advancia, which is one of our oldest partners. The very first times were very nerve-wracking: I was not sure if I would make any sense, I was convinced that the students are so high-level that I cannot teach them anything new, I was very uncertain about my English skills, and I was afraid of the students being very active and asking tough and too many questions. Well, the reality was that the students’ level was just like that of our students, and they did understand me and they were pretty silent and probably a bit reserved because of a foreign, visiting lecturer.

Why did you decide to go? Generally, I want to go to have a new challenge, to see how our partner universities teach, get new ideas for my own teaching, and get to know colleagues. To NegociaAdvancia I went because I was talking to Ms Micky Keeren during the International Week that we had earlier. She teaches Intercultural Communication as I do, and we realized that we have similar courses. She had a very interesting structure for her course: inviting colleagues from partner universities to give lectures on given topics in her intercultural communication course. She would link everything together; what the visitors had been talking about, and what she was talking about.

dents, there were students from the US, Sweden and China. The whole trip was only three days. I arrived on Sunday for a farewell dinner of the retiring head of international relations. On Sunday before the dinner I had a couple of hours time to have a look at Paris, which is a very beautiful city. On Monday morning I attended a discussion session of a student group that had spent three months in the States. They were talking about their experiences, culture shock, what they had learnt etc. I was also given a chance to talk to people in the international department about our co-operation, which has been rather dormant during the last few years. We were trying to discover ways to intensify our partnership on all levels, i.e. staff and student exchange, curricula co-operation etc. In the afternoon I had my contact session with the students. And the next morning I returned to Finland.

“The very first times were nervewracking”

Could you tell something about the key points of your stay? So, when Micky asked me to come I was more than willing, because that would be real co-operation and not just going to give a few lectures here and there. My topic was ‘Multicultural Teamwork’. I was together with the group for half-a-day, and we discussed various challenges in working together with people with different cultural backgrounds, including virtual teams, which add to the challenges in the work. It was a very international group; in addition to French stu-

Did you learn something useful during the three days?

During my exchange I discussed the contents of Micky’s course, and also learnt how she had organized the course with the visiting lecturers and how that fitted into the schedule and contents. We also had a chance to compare both the material and the methods that we are using. I think the idea of inviting colleagues to take care of assigned topics of a course, makes the course more interesting, the students get a chance to hear a visitor talk about the topics, and maybe take a slightly different approach to the issues covered. So, I came back with a lot of new ideas, and refreshing collegial discussions, which always are a boost to your own working. Personally, I feel that going on exchange and having the chance to get to know colleagues from other countries and getting ideas for your own teaching, is very inspiring, and I always embrace the possibility to develop myself. I am convinced that every exchange spices up one’s own teaching, and we can always learn new things, and get new angles to the subjects that we teach. And little bit of excitement is always good to keep us motivated.

KOLMEN PÄIVÄN KIELIKYLPY Mihin koulutukseen osallistuit? Osallistuin Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämään kielikoulutukseen ”Serving International Students and Personnel” huhtikuussa 2009. Koulutus oli Heinet-verkostoon kuuluvien korkeakoulujen henkilöstölle tarkoitettu. Koulutus kesti kolme päivää ja kouluttajana toimi kielikouluttaja Brian Joyce HAMKista.

Mitä opit koulutuksen aikana?

Miksi halusit osallistua koulutukseen? Englannin kielitaitoni on huonontunut vuosien mittaan, sillä olen joutunut sopeuttamaan kielen käyttöäni saapuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaidon tasolle. Halusin aktivoida kielitaitoani ja tavata muita samanlaisissa tehtävissä toimivia.

Koulutuksen suurin anti minulle oli ehdottomasti verkostoituminen kollegoiden kanssa eri ammattikorkeakouluista! Koulutuksen jälkeen on ollut helppo kilauttaa kaverille erilaisista työtehtäviin liittyvistä asioista. Koulutuksessa käytetty sanasto oli minulle pääasiassa tuttua, mutta teki hyvää päästä keskustelemaan omaan työhön liittyvistä asioista englanniksi kolmen päivän ajan. Koulutus antoi minulle paljon henkisesti, mutta aktivoi myös työhöni liittyvää englannin kielen käyttöä.

Laajenna maailmaasi. Hanki kokemuksia. Hae vaihtoon. NYT! KUVASTIN 1/2010

Toimistolaiset oppivat englantia työn tueksi teksti: Elina Viitanen kuva: Jatta Salmi

Tarve toimistoryhmän englanninkurssille sai alkunsa kehityskeskusteluissa esiin nousseista kouluttautumishaluista. Samantapaisissa työtehtävissä työskentelevät koottiin yhteen ryhmään. Osallistujien kielitaidon taso myös testattiin ennen kurssin alkua, jotta ryhmään valikoitui samalla tasolla olevia. Tämän avulla varmistettiin mahdollisimman tehokas oppiminen. Kurssi toteutui kahdessa osassa: kevät- ja syyslukukaudella 2009 ja kurssin järjestämisestä vastasi AAC Global Oy:n englannin opettaja Anjuska Lahtinen. Ennen kurssin alkua osallistujat vastasivat myös AAC:n tarvekartoitukseen, joten kurssin sisältö muodostui niistä tarpeista, joita osallistujilla oli. Sisältöä suunniteltiin myös yhdessä opettajan kanssa. Sisältönä kurssilla oli yleisten kielioppiasioiden lisäksi muun muassa englannin asiakaspalvelusanastoa, small talk -tilanteita, ruoka- ja matkailusanastoa sekä SAMKiin liittyviä teemoja. Kurssin aikana tehtiin paljon puheharjoituksia, kuunteluita ja harjoiteltiin tilanteita, joita hoidetaan työssä englannin kielellä. Positiivisia kokemuksia nettisivuista ruokasanastoon

Toimistosihteeri Liisa Suominen oli opiskellut englantia viimeksi vuonna 2008 SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksen Business English -kurssilla. Toimistoryhmälle järjestetty kurssi tuli tarpeeseen ennen ensimmäisen IBS-ryhmän aloitusta syksyllä 2009. Myös Lipon kasvanut vaihtoopiskelijajoukko tarvitsee palveluita englanniksi. – Kurssilla oli hyvä ryhmähenki ja muilta sai tukea omaan opiskeluun, Liisa toteaa. Liisalle kurssista jäi päällimmäisenä mieleen hyvät ryhmäharjoitukset ja SAMKin englanninkielisten nettisivujen läpikäyminen. Nettisivuilta löytyi paljon omassa työssä tarvittavaa sanastoa. – Opettaja otti aikuisryhmän tarpeet hyvin huomioon, toimistosihteeri Sari Lindroos kertoo. Sarille kurssista jäi erityisesti mieleen ruokasanasto ja Vappu Salon esitelmä ravintolakulttuurista. Kurssi antoi rohkeutta ja varmuutta käyttää vierasta kieltä. Sarin mielestä kotitehtävät tukivat hyvin kurssin etenemistä. Sari olisikin kaivannut enemmän kotitehtäviä, jotta jokainen olisi voinut kiinnostuksen mukaan harjoitella enemmän.

Englantia opiskeltiin koko vuoden ajan opettaja Anjuska Lahtisen opastamana (vasemmalla). Opiskelijoina Marjo Lehto, Liisa Suominen, Sari Lindroos (ylärivi) sekä Ritva Someri, Sirpa Ranne ja Vappu Salo.

KAMPUSGALLUP: Millä tavalla toimit työssäsi luovasti? Sirpa Nokkonen Opettaja Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Miten siis käytän luovuutta työssäni? Kovin tietoisesti en varmasti lainkaan. Tarkoitan, että harvemmin luovuuteen pyrkiminen on erityisen tietoinen juttu - opetusta ohjaa nimittäin niin monet muutkin päämäärät. Joidenkin menetelmällisten temppujen tai tietynlaisten opetuksen toteutustapojen sijaan haluaisin kiinnittää ennemminkin huomiota tärkeisiin luovan toiminnan edellytyksiin opetuksessa. Näistä luovan toiminnan lähtökohdista yritän itsekin aina itseäni välillä muistuttaa. Yhtenä tärkeimmistä asioista luovuuden kannalta näen vuorovaikutteisuuteen pyrkimisen niin opetuksessa kuin yhteistyössä kollegojenkin kanssa. Opiskelijat ja muu henkilöstö ovat tosi keskeisiä luovuuden lähteitä. Parhaimmat oivallukset ainakin minulle ovat tulleet vuoropuhelussa opiskelijoiden kanssa tai kahvipöytäkeskusteluissa työkavereiden kesken. Pitää vaan muistaa olla avoin, ennakkoluuloton ja herkkä muiden ajatuksille. Toisekseen mielestäni pitää olla rohkeutta lyödä itsensä ja persoonansa peliin ilman pelkoa virheistä tai kasvojen menettämisestä – uskallusta ottaa myös tunteet mukaan opetustyöhön. Haitaksi ei ole tietenkään taito nauraa itselleen. Kokemuksen kautta tietty kontrolli ja varmistelu ovat vähentyneet ja nykyään koenkin omaavani enemmän valmiuksia kohdata yllättäviä ja ennakoimattomia asioita ja tilanteita sekä myös tarttua teemoihin, joissa en enää tunne olevani aivan mukavuusalueella. Kolmanneksi, ilman innostuneisuutta ja motivaatiota luovuudella on aika vähän sijaa. Tällä alueella on haastetta ihan riittämiin, mutta myös joitakin työkaluja. Jos edellä oli enemmänkin kysymys asenneasioista, niin motivointi ja sitouttaminen pitävät sisällään pedagogisiakin seikkoja. Opiskelijoiden motivaatiota yritän ylläpitää ihan perinteisilläkin tavoilla, kuten esimerkiksi vaihtelevuudella kontaktiopetuksessa, vuorovaikutukseen pyrkimisellä, monipuolisilla harjoitteilla, ja runsaalla palautteenannolla. Hyvät edellytykset luovuudelle antaa myös tutkivan oppimisen pedagogiikka. Siihen nimittäin sisältyy useita luovuuteen yhdistettäviä elementtejä: kyseenalaistaminen, ongelmanratkaisu, uuden tiedon tai mallien rakentaminen, yhteisöllinen oppiminen. Summa summarum, luovuuden edistämiseksi omassa työssäni pidän tärkeänä juuri edellä esitetyistä perusedellytyksistä – runsas vuorovaikutus, uskallus heittäytyä sekä motivaation ylläpitäminen – huolehtimista. Luovuutta tukevan asenneilmapiirin merkitystä työyhteisössä ei myöskään voi väheksyä. Se takaa, että voimme löytää uusia ajattelumalleja ja keinoja yhdistää vanhaa ja uutta tietoa sekä ratkaista ongelmia luovasti myös tulevaisuudessa.

KUVASTIN 1/2010

Petteri Teppola Opettaja Liiketoiminta Rauma Omalla kohdallani luovuus on toteutunut siten, että pohdiskelen usein omaa opettajuuttani ja tarkastelen sitä kriittisesti olemalla nöyrä omaa työtä kohtaan. Tarkastelen oman opetukseni kehittämistä ja mielekkyyden lisäämistä sekä oman opetukseni että opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna, varsinkin kun nykyinen opiskelijasukupolvi poikkeaa aiemmista selkeästi. Opiskelijat ovat kriittisempiä ja he odottavat usein myös, että oppiminen olisi kivaa ja mukavaa. Vaikkei se mielestäni voi sitä koko ajan ollakaan. Kaikessa työssä, myös opiskelutyössä on omat epämiellyttävät tehtävät (tekijän mieltymyksistä riippuen) niiden mukavien rinnalla. Opetuksen suunnittelun osalta luovuus on sitä, että olen pyrkinyt avoimesti etsimään vaihtoehtoja perinteisille metodeille ja hyödyntämään uusia erilaisia oppimistilanteita ja -muotoja. Käytännön tasolla taas tämä näkyy opiskelijakeskeisinä testeinä, harjoituksina ja tehtävinä sekä työelämän projektitöinä, ja opettajakeskeisten oppimisympäristöratkaisujen vähentämisenä. Esimerkiksi puhtaita luentoja pidän nykyään vähemmän. Muuten työssäni olen useimmiten innostunut kaikesta uudesta alallani, seuraan siis mitä alallani tapahtuu. Tämän lisäksi seuraan myös opetuskentällä tapahtuvia muutoksia ja uudistuksia mm. benchmarkkaus-vierailuilla. Lähden mielelläni ja rohkeasti mukaan uusiin koulutus- ja projektihankkeisiin. Olen toiminut n. 7 vuoden ajan Täydennyskoulutuskeskuksen tarjoamien erikoistumisopintojen kouluttajana ja koulutusten suunnittelussa sekä ulkopuolisten organisaatioiden kouluttajana ja konsulttina. Ja aina nämä erilaiset koulutus- ja/ tai konsultointiprojektit ovat poikineet jotain mielenkiintoista ja uutta työtä. Ja tämä on ollut todella haastavaa, mutta myös yhtä antoisaa, opettavaista ja kivaa! Mielestäni luovuus edellyttää avoimuutta ajatella moniulotteisesti ja eri tavoin, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin selvitä haasteellisemmastakin vaatimuksista, rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin ja erityisesti halua edistää omaa osaamistaan ja kehittyä omalla alallaan. Rohkeus tarkoittaa mielestäni vielä sitä, että uskaltaa asettaa itsensä alttiiksi kritiikille eikä pelkää epäonnistumisia. Kaikille yrittävillehän niitä sattuu ja niistä pitää oppia. Lopuksi voisin vielä sanoa, ettö motivaatio ja halua kehittää ja edistää omaa osaamistaan (pyrkiä mestaritason osaamiseen, kuten Peter Block sanoo) tarkoittaa käytännössä sitä, että on myös valmis jatkuvasti tunnustamaan oma rajallisuutensa ja on valmis tekemään töitä itsensä kehittämiseksi koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että opetuskin elää ja kehittyy koko ajan. Emme tule ihmisinä valmiiksi koskaan – opettajinakaan.

Viikko kielikurssilla tsemppasi alkuun Teksti: Jonna Šmrha

Kuva: Elina Viitanen

”Veljekset kuin ilvekset.” Opettajat Rami Kulmala ja Juha Stenfors viettivät viime elokuun puolivälissä viikon Cambridgessä englannin kielen intensiivikurssilla. Parhaimmillaan 8 tuntia opiskelua päivässä takasi tehokkaasti kielitaidon aktivoitumisen uutta englanniksi toteutettavaa Innovative Business Services -koulutusohjelmaa (IBS) varten.

KUVASTIN 1/2010

Voisi kuvitella, että englannin kielellä opettamisesta on vitsit vähissä jos sanavarasto on hukassa ja ääntäminen takeltelee. Opettajat Rami Kulmala ja Juha Stenfors ovat kuitenkin osanneet suhtautua englanniksi opettamiseen huumorilla ja sen kyllä huomaa. Kun Innovative Business Services -koulutusohjelma (IBS) Kun Innovative Services -koulutusohjelma (IBS) starttasi syksylläBusiness 2009, seitsemänhenkinen opettajatiimi starttasi 2009, seitsemänhenkinen opettajatiimi oli uudensyksyllä haasteen edessä. Opetus toteutetaan kokonaan oli uuden haasteen edessä. toteutetaan englanniksi ja joukkoon liittyiOpetus myös opettajia, joillakokonaan kokeenglanniksi ja joukkoon liittyi myös opettajia, kokemusta vieraalla kielellä opettamisesta ei ollut joilla aiemmin. musta vieraalla ei ollut aiemmin. – Hirvittikielellä lähteäopettamisesta mukaan tällä englannin kielen Hirvitti lähteä mukaan taidolla, -muistelee opettaja Juha tällä englannin kielen taidolla, Stenfors hymyssä suin haastatmuistelee opettaja Juha Stentelun alussa. Juhalla kokemusta fors hymyssä suin haastattelun englanniksi opettamisesta ei ollut alussa. Juhalla engaiemmin, vaikkakokemusta yritysmaailmaslanniksi opettamisesta ei ollutollut sa työkielenä olikin taannoin aiemmin, yritysmaailmasenglanti. vaikka Opettaja Rami Kulmala sa työkielenäenglanniksi olikin taannoin oli totutellut opet-ollut englanti. Rami Kulmala tamiseen Opettaja aiemmin muutaman oli totutellut englanniksi opettakurssin verran. miseen aiemmin muutaman kurssinmuuta verran.ongelmaa ollut – Eihän siinä silloin mitään Eihän siinä silloin mitään muuta ongelmaa kuin se, -että en puhunut englantia, vitsailee Kulmala.ollut Tai kuin että en puhunut englantia, vitsailee Kulmala. Tai ehkäse, asiasta löytyy hivenen totuuttakin? ehkä asiasta löytyy hivenen totuuttakin?

Haasteita riittää

Kielikurssi antoi opetuksen alkuvaiheessa kaivattua tukea, mutta pidemmällä tähtäimellä haasteita on kuulemma riittänyt. Haastattelutilanteessa on riemukas tunnelma, kun Rami Kulmala paljastaa salaisuuden. -– En En voi voi vielä vielä väittää väittää nauttivani nauttivani englanniksi englanniksi opettaopettamisesta, mutta pakko sen on henkisesti kasvattaa. Kasvamista kaiketi tarvitaankin, sillä molempien mielestä englanniksi opettaminen on paljon haastavampaa, ja myös rasittavampaa. Jos siis sitä vertaa omalla äidinkielellä opettamiseen. Pinnistämään joutuu opetustilanteessa paljon enemmän ja haasteet alkavat siinä vaiheessa, kun sanavarasto loppuu kesken. -– Kyllä Kyllä opettaminen opettaminen englanniksi englanniksi on ihan eri sfääristä, toteaa Juha. -– Ainakaan Ainakaan minulla minulla ei ei englanniksi englanniksi ole vielä taitoa sellaiseen rentoon jutusteluun ja läpän heittoon, joten siitä syystä tilanteesta tulee paljon kankeampi. Suomeksi pystyn olemaan paljon rennompi, säestää Rami.

”Kyllä opettaminen englanniksi on ihan eri sfääristä”

Varmuutta hakemassa Varmuutta hakemassa Huumorilla höystetystä otteesta huolimatta miehet päätti-

Huumorilla höystetystä otteestasen huolimatta miehet päättivät suhtautua IBS opetukseen verran vakavasti, että vät suhtautua IBS opetukseen Cambridgessa sen verran vakavasti, että intensiivikurssin suorittaminen mahdutettiin intensiivikurssin suorittaminen Cambridgessa mahdutettiin aikatauluun ennen syyslukukauden alkua. Kurssi keskitaikatauluun ennen syyslukukauden alkua. Kurssivaikka keskittyi pitkälti erilaisten puhetilanteiden harjoituksiin, tyi pitkälti erilaisten puhetilanteiden harjoituksiin, vaikka suomalaisten inhokkia, kielioppiharjoituksia, ei kokonaan suomalaisten inhokkia, kielioppiharjoituksia, ei kokonaan unohdettukaan. unohdettukaan. – Kurssi toi ainakin minulle hetkellistä varmuutta - Kurssi Sen toi ainakin minulle varmuutta kielen käyttöön. huomasi hyvinhetkellistä seuraavalla viikolla, kielen käyttöön. Sensaapuivat, huomasi hyvin viikolla, kun IBS-opiskelijat kertaaseuraavalla Juha Stenfors. kun IBS-opiskelijat saapuivat, kertaa Juha – Yksityistunnit olivat parasta antia.Stenfors. Ja tietysti - Yksityistunnit olivat natiiveja, parasta antia. Ja tietystijoka se, että pääsi kuuntelemaan lisää Kulmala, se, ettäuusia pääsikielikursseja kuuntelemaan natiiveja, lisää Kulmala, joka toivoo itselleen. Mieluiten kuulemma toivoo kielikursseja itselleen. Mieluiten kuulemma jossakinuusia kaukana auringossa. (Tämänhän voisi pistää jossakin kaukana auringossa. (Tämänhän voisi pistää seuraavaan joulupukin toivomuslistaan ja mieluiten koko seuraavaan joulupukin toivomuslistaan ja mieluiten koko henkilökunnalle.) henkilökunnalle.)

Rennosti eteenpäin

Haastateltavien mielestä tärkeintä englanniksi opettamisessa on ehdottomasti se, että asian saa esitettyä edes suurin piirtein ymmärrettävässä muodossa opiskelijoille. Pieniin virheisiin ja empimisiin on varaa kaikille. Matka vieraalla kielellä opettamiseen on tuonut molemmille muistikuvia myös opettajuuden alkutaipaleelta. -– Kun Kun pitää pitää englanniksi englanniksi tunteja, tunteja, niin niin tulee tulee väkisinkin väkisinkin mieleen, että omat tunnit ovat olleet suomeksi samansamanlaisia laisia kymmenen naurahtaa Stenfors. kymmenen vuottavuotta sitten,sitten, naurahtaa Juha Juha Stenfors. Vaikka Vaikka englannin ymmärtämisessä ei lumiehenmiehen mukaanmukaan englannin ymmärtämisessä ei luetussa etussa muodossa ole ongelmia ollenkaan. muodossa ole ongelmia ollenkaan. -– Sujuvuus Sujuvuus on on kaiken kaiken lähtökohta, lähtökohta, kiteyttää kiteyttää Rami. Rami. Jos kertoo opiskelijoille vitsiä, sitä ei voi kertoa takellellen. Jotenkin tuntuu, että siitä menee silloin paras juju ohi. Tähän kuvitelmaan on helppo yhtyä. Odottakaas, minulla on teille hyvä vitsi. Eikun miten se menikään? Oppimisprosessi on siis kesken, mutta niinhän se on kaikilla. Opetti sitten suomeksi tai englanniksi.

Small Talk Requires Training – Just Like Everything Else!

My first realisation that Small Talk was an important element of business English language training came in the autumn of 1997 when I started work as a business English trainer in Turku. When I began teaching in Turku, one of the first things I noticed was that during virtually every course planning session, my students listed the development of their Small Talk abilities as a top priority. I was also surprised to discover that nearly every participant in my courses stated that they were “no good” at Small Talk and felt awkward and at a loss for words when they had to do business with trading partners overseas. A commonly held belief, then and now, is that Finnish people are simply not good at Small Talk; in general they like to get straight down to business. This is fine when dealing with some business partners; for example the Germans are well known for being no-nonsense “straight-talkers”. However, too direct an approach with the Italians, Spanish or Greeks, for example, gives the impression that the Finns are cold and unfriendly. Someone like me, who has lived in Finland for many years, can appreciate that Finnish people are as just nice or nicer than people from other countries, and indeed, Finns are often much more honest and dependable than people from abroad. The problem, though, is that it is very easy for foreigners to get the wrong impression about Finns. Because Finns are generally quiet and reserved, foreigners can easily suffer from the misconception that Finns are cold and unfriendly. The key issue then, is to find a way to quickly establish friendly relationships between Finns and their

KUVASTIN 1/2010

overseas business partners and to give them the (correct) impression that Finns are nice, friendly, genuine people with whom it is worth doing business. The key to doing this is to be an effective Small Talker, as this quickly opens the door to forming successful relationships. The most important question now is how do we become effective Small Talkers? Some people are naturally good at it, but during my years working for AAC Global I have learnt that we can all become better Small Talkers by learning important techniques and then putting those techniques into practice. Another crucial component of doing business internationally is cultural awareness. All of the above important elements are contained in the AAC Social English for Business training. During a recent intensive seminar with participants from SAMK we covered key issues and skills – ranging from Small Talk and Intercultural Considerations to Talking About Myself, My Family and My Interests (always a challenge!). Throughout the day the participants gained an ever greater confidence to be active Small Talkers, and left armed with boosted skills, as well as comprehensive material (a course book, a work book, and a CD), which will serve as an indispensable reference tool in the future. Basically, the key feature of the AAC course is that it gives Finns the confidence to engage in Small Talk with their foreign business partners and thereby helps them to establish deep and lasting relationships.

Darren Reed AAC Global

Cooperation between SAMK and AAC Global AAC Global is one of the language training partners of Satakunta University of Applied Sciences. Co-operation started in late 2008 and will continue until at least 2011. Another language training partner of SAMK is EF Corporate Language Center. The aim of the cooperation with AAC is to develop the language skills of SAMK employees, as degree programs in English and various projects with partner universities around the word require ever better English skills of staff members. AAC Global specializes in tailored language courses planned based on the particular needs of individual participants. Target-based content, small groups and native trainers create a rewarding learning experience for staff. Courses can be planned for virtually all the fields relevant to SAMK. So far the most common needs have been improving the communication skills needed for negotiations, small talk, presentations and offering student services. Next, the target is to organize language courses for the areas of Business and Culture, Social Services and Health Care, as well as Technology and Maritime.

For more information about AAC Global’s services, please visit www.aacglobal.com or ask the contact persons at SAMK: The Faculty of Business and Culture: Development Manager Jonna Šmrha (tel. 044 710 3804) The Faculty of Social Services and Health Care: Dean EevaLiisa Moisio (tel. 044 710 3410) Technology and Maritime: Development Manager Ari-Pekka Kainu (tel. 044 710 3179)

Ideoita luovuudesta Luovuustutkija Jussi T. Koski vieraili SAMKissa marraskuussa 2009 kertomassa näkemyksiään luovuudesta ja luovan työn merkityksestä. Tilaisuuden tarkoituksena oli avata luovuuden ja luovan työn peruskysymyksiä ja pohtia niiden tärkeyttä työyhteisössä. Pienen mutta pippurisen osallistujajoukon mieliin jäi käyttökelpoisia ajatuksia tilaisuuden tiimoilta.

n ammattitaito.”

”Intohimo on luovan ihmise

”Arki pitäisi saada sujumaan rutiinilla, että olisi aikaa ja resurssia luovuuden harjoittamiseen.” t syntyvät ”Luovuus ja parhaat innovaatio mme.” hiljaisista kuiskauksista ympärillä

”Luovuus on ajattelu-/elämäntapa. Ei kki ole ns. luovia ammatteja, vaan me kaida voimme kehittää luovuuttamme ja tuo sen osaksi jokapäiväistä arkea.” pitäisi jättää tilaa.” ”Luovuudelle ja ajattelulle asteellista, että sen Työn pitäisi olla sopivan hamyös ajattelulle.” saa tehdyksi ja aikaa jäisi

”Pitää olla aikaa havainoida ympäristö ja tarttua arjen pieniin asioihin. Lisäks ään saa unohtaa sisäistä lastaan: Työnsäi ei ottaa vakavissaan, itseään ei milloinkaapitää n.” Teksti: Jonna Šmrha

Kuva: Katri Väkiparta

KAMPUSGALLUP: Näkemyksiä tutkivasta oppimisesta Teksti ja kuva: Jatta Salmi

Liiketoiminta ja kulttuuri Porin opettajat osallistuivat laajaan tutkivan oppimisen koulutukseen Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun totettamana jo vuonna 2008. Kysyimme kahdelta opettajalta tutkivan oppimisen hyödyntämisestä omilla opintojaksoilla.

Kysymykset: 1. Kuka olet? Toimenkuvasi SAMKissa? 2. Miten määrittelisit tutkivan oppimisen? 3. Mitä tutkiva oppiminen sinulle merkitsee? 4. Miten hyödynnät tutkivan oppimisen näkökulmia työssäsi?

1. Sanna-Mari Renfors, matkailupalvelujen lehtori.

2 3

Mielestäni tutkivassa oppimisessa opiskelijat sitoutetaan omaan oppimiseensa siten, että he ovat itse enemmän osallisia ja vastuullisia oppimisprosessistaan sekä voivat vaikuttaa osittain opittavaan sisältöön. Tutkiva oppiminen motivoi opiskelijoita, koska he saavat itse olla mukana opittavan sisällön suunnittelussa. He joutuvat myös pohtimaan opittavaa sisältöä tarkemmin monista näkökulmista. Tutkiva oppiminen täydentää “perinteistä” opetusta, koska perinteisen luento-opetuksen rinnalla opiskelijat saavat itse perehtyä aiheeseen heitä kiinnostavasta näkökulmasta. Samalla he hyötyvät myös pienryhmäopetuksesta, koska opetukseen sisältyy konsultaatioita pienryhmissä.

Tutkiva oppiminen on hyvä työkalu esimerkiksi vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa tai vapaa-valintaisissa opinnoissa. Jakson toteutukseen kuuluu tällöin normaalisti luentoja jakson perussisällöistä sekä opintovierailuja, mutta näiden lisäksi tehdään oppimistehtävä tutkivan oppimisen avulla. Tutkiva oppiminen mahdollistaa tuolloin opiskelijan keskittymisen jakson perussisältöjen lisäksi häntä ammatillisesti kiinnostavaan asiaan syvemmin. Tämä palvelee hänen ammatillista suuntautumistaan varsinkin matkailussa, joka on alana hyvin monimuotoinen ja siten alan työtehtävien kirjo on laaja. Tutkiva oppiminen on hyvä työkalu myös aikuisopetuksessa, jossa opiskelijoilla on jo enemmän työelämässä kertynyttä käytännön kokemusta opetussisällöistä.

KUVASTIN 1/2010

29 Sanna-Mari Renfors ja Eila Minkkinen ovat ottaneet tutkivan oppimisen menetelmän käyttöön omilla opintojaksoillaan.

1. Eila Minkkinen, päätoiminen tuntiopettaja. Opetan tutkimusmenetelmiä, saksan kieltä, työskentelyvalmiuksia sekä ohjaan opinnäytetöitä.

Opiskelijalähtöistä, opiskelijan aikaisempaan osaamiseen rakentuvaa ja opiskelijan oppimistarpeesta lähtevää oppimista. Opettaja ei tarjoa sisältöjä vaan ohjaa opiskelijoita (tiettyjen sisällöllisten raamien puitteissa) tunnistamaan opittavat asiat ja löytämään tarvittavan tiedon. Opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutus on tärkeää oppimisprosessissa. Ryhmätyöskentelyn merkitys on keskeinen (ehkä liikaakin!).

Tuo vaihtelua opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä uusia näkökulmia oppimiseen.

Olen käyttänyt menetelmää soveltaen ja täydentävänä oppimismuotona ‘Tutkimustyö’ ja ‘Työskentelyvalmiudet’ -kursseillani. Se on sopinut niihin hyvin. Esim. Tutkimustyö-kurssilla ryhmät miettivät ensimmäisellä kontaktitunnilla, mitkä asiat ovat eniten epäselviä liittyen opinnäytetyöhön, mitä he haluaisivat oppia jne. Yleensä kaikki esille tulevat asiat liittyvät omaan opinnäytetyöprosessiimme eivätkä niinkään yleisesti tutkimusmenetelmiin. Olen valinnut jokaisen ryhmän esiin nostamista asioista yhden keskeisen asian, josta on tullut sen ryhmän aihe. Omaa valintaani perustelen sillä, että kaikille ryhmille tulisi eri aiheet. Yleensä ryhmätöiden aiheet ovatkin kattaneet koko opinnäytetyöprosessin. Ryhmien työt onnistuivat viime vuonna erittäin hyvin. Myös opiskelijapalautteiden mukaan juuri ryhmätöiden anti oli parasta koko kurssissa. Kurssi sisälsi tietysti paljon yleistä tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen tekemisestä, jotka pääasiassa käytiin läpi opettajalähtöisesti sekä tunnilla keskustellen. Ryhmätyöt kuitenkin varmistivat sen, että kaikki omaan opinnäytetyöhön liittyvät kysymykset ja epäselvyydet tulivat myös käsitellyiksi.

Mottopalkinnolla räätälöityä kielikoulutusta

Teksti: Jatta Salmi

Kuvat: Elina Viitasen matka-albumi

SAMKin osasto ja koulutusohjelmat herättivät kiinnostusta.

iestintä- ja markkinointisuunnittelija Elina Viitanen sai mottopalkinnon keväällä 2009. Hän hyödynsi henkilökohtaisen palkintonsa englanninkielen kurssilla (AAC Global), joka räätälöitiin omien toiveiden mukaan ja syksyn Liettuan messumatkaa silmällä pitäen. Englannin kurssin tavoitteena oli petrata small talk -taitoa ja hioa esiintymistilanteiden sanastoa. Kaksi päiväiseen kurssiin Helsingissä tuli valmistautua esitehtävällä. Elina valmisteli koulutusohjelmaesittelyn sekä vertasi Englannin ja Suomen korkeakoulujärjestelmiä. Lisäksi hän mietti millaisia kysymyksiä liettualaiset mahdollisesti voisivat kysyä messuilla.

Intensiivistä opetusta Kaksipäiväinen kurssi sisälsi esiintymistilanteiden harjoittelua, suullista viestintää sekä erilaisia small talk -harjoitteita, pieniä esitelmiä ja sanastoharjoituksia. – Kontaktipäivien jälkeen sain henkilökohtaisen palautteen opettajalta. Kurssiin sisältyi kolme erittäin hyvää oppikirjaa (Language of Presentations, Social English for Business: Work Book, Small Talk), joille on varmasti käyttöä jatkossakin. Intensiivinen kielikylpy valmensi hyvin tulevaa Baltian messumatkaa varten, kertoo Elina kurssin annista.

KUVASTIN 1/2010

Onnistuneet messut Vilnassa Kurssin jälkeen Elina osallistui toimialamme edustajana Education and Career 2009 -messuille Vilnassa. – Osallistuimme messuille, koska SAMK on valinnut yhdeksi kv-markkinoinnin painopisteeksi Baltian maat. Messujärjestelyt yllättivät positiivisesti. Messuilla oli järjestelyistä vastaavia opiskelijoita, jotka pitivät huolen näytteilleasettajien viihtyvyydestä, summaa Elina messukokemuksiaan. – Mielenkiintoisten koulutusohjelmien lisäksi erityisesti Suomen tarjoama maksuton koulutus kiinnosti.

Vieraana yliopistossa Messumatkaan yhdistyi myös henkilökuntavaihto. Elina tutustui Vilnius College of Higher Education yliopistoon. Vierailua isännöi oppilaitoksen kv-vastaava Liutauras Labanauskas sekä markkinointipäällikkö Giedre Radzeviciute. Elinan mielestä oli mielenkiintoista kuulla partnerikoulun viestinnästä ja huomata, että he tekevät samoja toimenpiteitä kuin me SAMKissa.

Toimialan mottopalkinto Mottopalkinto myönnetään vuosittain henkilöille, jotka toimialajohtajan mielestä ovat eläneet LIKUn moton hengessä ja edistäneet sen avulla suluissa näkyviä asioita: Ilmari Hentunen Henry Merimaa Cimmo Nurmi Heidi Varpelaide Elina Viitanen

(tietojenkäsittelyn vetovoima ja yritysyhteistyö) (viestinnän OPALA-palauteen nostaminen) (T&K-toiminnan tulokset, oma tutkimustyö) (SAMK Second Lifessä) (Erinomainen työote, yhteishaun sujuminen)

Mottopalkinnot jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Elina tutustui Vilnan matkallaan paikalliseen korkeakouluun, Vilnius College in Higher Education

Tutkiva oppiminen ja oppivan yhteisön luominen teksti ja kuvat: Jatta Salmi

Uudet ajatukset innostivat Pekka Kuismaa ja Sirpa Björkbackaa.

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK) käynnistyi vuonna 2006 työyhteisön toimintakulttuurin kehittämisohjelma, jonka oleelliseksi osaksi muodostui tutkivan oppimisen TOPAKKA-hankkeen käynnistäminen. Viime vuonna Huittisissa ja Raumalla järjestettiin pedagoginen iltapäivä, jossa yliopettaja Pekka Kalli TAOKKista kertoi missä tutkivassa oppimisessa on oikein kyse ja opettajakorkeakoulun toimintamallista.

Toimiva ajattelutapa Kallin mukaan lähtökohtana on älykkään toiminnan rakentuminen vuorovaikutuksessa. Kun ”vanhan älykkyyskäsityksen” mukaan oppija oppii toisen kertomasta ja sanomasta, niin nykyinen älykkyyskäsitys lähtee siitä, että oppiminen ja älykkyys syntyvät vuorovaikutuksessa toisen oppijan ja/tai opettajan kanssa. Haasteena onkin kehittää uudenlaisia oppimisen ja opettamisen malleja, jolloin syntyisi yhteinen vuorovaikutuskenttä oppijalle ja opettajalle. Malleissa kannatta huomioida, että kentän henkilöitä ei voi muuttaa ja kaikilla on omat, erilaiset taustavaikuttajat (elämäntilanne, työ, perhe…). Kalli muistutti, että tutkiva oppiminen ei ole vain tapa toimia ja kehittää, vaan se vaatii myös sisällöllistä muuttumista. ”Samalla kun uusia menetelmiä otetaan käyttöön, niin myös opetuksen sisältö muuttuu.” Vuorovaikutus opettajan ja oppijien välillä luentojen aikana muokkaa opetusta myös sisällöllisesti. Tämä vaikuttaa myös opettajan rooliin eli siirrytään perinteisestä roolista enemmän ohjaajan rooliin. Vastaavasti oppija vaikuttaa enemmän itse oppimiseen ja oppimisprosessiin”. Kuuntelijoiden keskuudessa oppijalähtöinen lähestyminen herätti keskustelua mm. voiko opiskelija päättää mitä asioita haluaisi oppia? Oppija ei välttämättä tiedä, mitä asioita hänen pitäisi oppia. Opettaja päättää mitä opitaan, mutta opiskelijalla mahdollisuus vaikuttaa millä tavalla.

Omaksuva, luova, osallistuva

Yliopettaja Pekka Kalli antoi kuulijoille paljon keskustelun ja ajattelun aihetta tutkivan oppimisen metodien hyödyntämisestä koulutusorganisaatiossa.

KUVASTIN 1/2010

Ihmisen motiivit ja edellytykset oppimiselle syntyvät yhteisössä. Olennaista on oppimisen konteksti, puite johon oppiminen sijoitetaan. Ihminen oppii asioita, joita pidetään arvossa yhteisössä, jonka jäsen hän on tai haluaisi olla. Motiivi voi olla sosiaalinen (esim. hyvä ryhmä), kognitiivinen (esim. pianon soiton taito) tai suorituskeskeinen (esim. tietty arvosana). Yhteisöllisessä oppimisessa oleellista on suotuisa oppimisympäristössä tapahtuva vertaisarviointi. Yhteisössä täytyy tietää tiettyjä asioita, esim. koululaiset seuraavat tiettyjä tv-sarjoja, josta koulussa keskustellaan. Jos et tiedä mitä eilisessä jaksossa on tapahtunut, et pysty osallistumaan keskusteluun. Arviointi voi olla myös opettaja- tai itsearviointia.

Ideoita ja välineitä kielten verkkoopetukseen Teksti: Jonna Šmrha

Kuva: Elina Viitanen

SAMKin sisäinen verkko-opetuksen asiantuntijakoulutus ”ePro” on saanut useana vuonna osakseen huikeaa mielenkiintoa. Koulutus on suunnattu sekä verkko-opetusta aloitteleville opettajille että verkko-opetukseen jo hyvin perehtyneille, sillä koulutuksen laajasta tarjonnasta voi koota itselleen soveltuvan kokonaisuuden. Joustava mahdollisuus houkutteli myös kieltenopettaja Satu Jyllilän mukaan perehtymään verkko-opetuksen monipuoliseen maailmaan. - Olin koulutukseen lähtiessäni täysin noviisi verkko-opetuksen suhteen, naurahtaa Satu Jyllilä. Olin hyödyntänyt Moodlea ainoastaan materiaalien jakopaikkana, mutta sitten mielenkiintoni heräsi verkkoopetuksen laajempaan hyödyntämiseen. Koulutus antoi runsaasti uusia ideoita, välineitä ja työkaluja verkko-opetuksen hyöndyntämiseksi. Koulutuksen jälkeen Sadun tavoitteena on kokeilla laajemmin ruotsin kielen verkko-opetusta aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tämä tukee myös koulutukseen kuuluvan projektityön tekemistä, joka on haastatteluhetkellä vielä suunnitteluvaiheessa.

- Pidin koulutuksessa erityisesti blogeista ja muista sosiaalisen median uusista opeista. Nyt voisin ajatella hyödyntäväni opintojakson suorituksessa esimerkiksi Twitterin käyttöä.

Mitä tapahtuu face-to-face opetukselle? Opiskelijoiden vaatiessa kieltenopetukseen yhä enemmän kontaktitunteja, joutuu opettaja punnitsemaan tarkasti verkon hyödyntämisen mahdollisuuksia. Välillä tuntuu, että verkko-opetuksesta ja Moodlesta puhutaan ihan liikaa. SAMKin kieltenopettajat ovat esittäneet toiveen, että heille järjestettäisiin räätälöityä Moodleen ja verkko-opetukseen liittyvää koulutusta. Kieltenopetuksessa on ensisijaisen tärkeää miettiä kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen suhdetta ja pohtia erilaisia vuorovaikutusta tukevia verkko-opetuksen muotoja. - ePro-koulutus oli kivasti järjestetty ja opiskelu oli helppoa työn ohessa. Samoin koulutuksen soveltaminen suoraan omaan työhön oli mahdollista, vaikka lisäpohdintoja kieltenopettajana joudunkin tekemään, toteaa Satu.

“Koulutus antoi uusia ideoita”

Johtamisopinnoista uusia välineitä työhön teksti ja kuvat: Sari Kahri

LiKun T&K-koordinaattorit Tomi Kuusimäki, Mikko Lehtonen, Teppo Lundell ja Petri Martikkala ovat osallistuneet syksystä 2009 alkaen Johtamisen erikoisammattitutkinto-opintoihin, jonka toteuttavat yhteistyössä Kankaanpään opisto ja SAMK Täydennyskoulutus. Opinnoissa käsitellään mm. henkilöstöjohtamista, talouden ja vaikuttavuuden johtamista sekä jatkuvaa kehittämistä.

T&K-koordinaattorit joutuvat usein työssään tilanteisiin, jossa johtamistaitoja tarvitaan. He toimivat projektipäälliköinä tai opiskelijaprojektien vetäjinä, jolloin on tärkeää, että niin henkilöstö- kuin taloudellisetkin resurssit pysyvät heidän otteessaan. T&K-koordinaattorit kertovat mikä opinnoissa on ollut mielenkiintoisinta ja miten he erityisesti aikovat hyödyntää oppeja työssään.

Mikko Lehtonen Suurin osa opinnoista on ollut tähän asti uutta ja mielenkiintoista. Ehkä talousasiat ovat vähiten sydäntä lähellä, mutta henkilöstöjohtaminen taas kiinnostaa kovasti. Opiskelijaryhmämme on hyvin pirstaloitunut porukka ja ihmisten erilaisuus ja erilaiset ajattelutavat tuovat varmasti uusia ja erilaisia näkökulmia asioihin. Teetimme kyselyn, jonka pohjalta laadimme oman toiminnan kehittämissuunnitelman. Tuloksista nousi esille sellaisia kehittämisajatuksia, joita ei ilman tätä koulutusta olisi ilmennyt. Opintojen yhteydessä laaditaan myös kehittämishanke omalle organisaatiolle. Oma hankkeeni liittyy Lihun aikuiskoulutuksen ja T&K:n kehittämiseen ja siitä on toivottavasti hyötyä organisaatiolle.

Petri Martikkala Tähänastisen kokemuksen perusteella kaikkein mielenkiintoisinta on ollut se, että on saanut kuulla muiden opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä eri asioista esim. johtamisesta. Projektien johtaminen ja toimiminen opiskelijoiden kanssa erilaisissa yritysyhteistyöhankkeissa vaatii tietynlaista johtajuutta. Tätä tehtävää on helpompi hoitaa, jos on saanut siihen koulutusta. Ehkä myös perheen arkirutiinit voivat saada uusia toimintamalleja :)

Tomi Kuusimäki On mielenkiintoista, että opiskeluryhmä on monipuolinen ja siinä kuulee näkemyksiä eri aloilta. Opiskelu nivoutuu niin tiiviisti Art360-hankkeeseen, että jo tähän mennessä esiin tulleita oppeja voi soveltaa siihen. Esimerkiksi opintojen Balance ScoreCard-luento selkeytti Artissa käytössä olevaa ohjaavan arvioinnin työkalua, joka on johdettu juuri BSC-strategiatyökalun pohjalta.

Teppo Lundell Mielenkiintoisinta on ollut uusien näkökulmien saaminen omaan työhön ja samalla oman työn rajojen selkiytyminen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse yrittää hoitaa. Opintojen aikana joutuu pohtimaan omaa roolia omassa organisaatiossa, omassa työyhteisössä ja arkipäivän tekemisessä. Oman toiminnan rajat selkiytyvät. Aion hyödyntää oppeja erityisesti asiakaslähtöisessä kehittämistoiminnassa.

KUVASTIN 1/2010

Parempi ihminen parempi johtaja

Kuuluin viime kesään asti siihen ihmisjoukkoon, jonka mielestä ei ole mitään syytä kouluttaa itseään ”työuran tässä vaiheessa”. Syitä tällaiseen taantumukselliseen uskomukseen on syytä miettiä, koska sillä voi olla vakavia seurauksia omalle työmarkkina-arvolle ja elämänlaadulle. Luulisin, että minun kohdallani tuon uskomuksen perusta oli osallistuminen noin 10 vuotta sitten pariin koulutukseen, jotka eivät vastanneet tarpeitani. Nämä epäonniset kokemukset muokkasivat tehokkaasti mielipiteitäni ”koulutukseen menemisestä”, mutta eivät onneksi estäneet minua suosittelemasta sitä muille vakaumuksen syvällä rintaäänellä. Oli miten oli, onnistuin innostumaan oman osaamiseni kehittämisestä uudelleen noin vuosi sitten ja päätin hankkiutua johtajuusvalmennukseen. Tässä oli sattumalla sormensa pelissä: keskustelin ystäväni kanssa niitä näitä ja kävi ilmi, että hänellä on menossa mielenkiintoinen johtajuusvalmennus. Jutut olivat sitä luokkaa kaikessa hulluudessaan, että syvällä ja pitkään uinunut mielenkiintoni heräsi. Otin hieman selvää mistä on kyse ja hyvin pian löysin itseni seuraavan aloitusryhmän osallistujalistalta. Kyseessä on Trainers´ Housen johtajille suunnattu valmennus, jossa johtajuutta lähestytään hyvin persoonallisella ja syvällisellä tavalla. Tavoitteena on kehittyä ihmisenä, josta seuraa kehittymistä johtajana. Toki johtamisen substanssiakin on listalla, mutta ainakin puolet sisällöstä on tuota ihmisenä kehittymistä. Olen osallistunut valmennukseen ”takki auki” ja suostuen ottamaan kaiken tiedon vastaan kyseenalaistamatta mitään. Kuten eräs valmentaja sanoi: ”tontin nurkalle kipataan kasa multaa, ottakaa se vastaan ja miettikään sitten paremmalla ajalla mitä sille teette”. Tällaiseen suostuminen edellyttää rohkeutta ja avointa mieltä; onneksi niitä on riittänyt koska palkkio on ollut suuri. Tämä lähestymistapa saattaa vaikuttaa aikaansa seuraavan kasvatustieteilijän mielestä antiikkiselta, mutta ainakin johtajista koostuvassa ryhmässä se on toiminut hienosti. Kunnon ravistelua siinä on tarvittu, eikä juuri kukaan ole silti menettänyt minuuttaan tai saanut valkotakkisten lisääntynyttä huomiota osakseen. Tämä objektina oleminen on nimittäin ollut hyvin tervetullutta vaihtelua johtajan työlle, johon objektina olemista harvoin liitetään. Kaiken lisäksi se on ainakin minun kohdallani taannut huikean muutoksen: elämässäni on tapahtunut tukku isoja, pysyviä muutoksia – ja saamani palautteen mukaan ne ovat olleet parempaan suuntaan. Oli jo aikakin.

Jari Iisakkala Toimialajohtaja

”Haluamme tulevaisuuden, jossa jokaiselta vaaditaan tässä päivässä elämistä ja jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisellä on väliä – jossa innovatiivisuus ja luovuus ovat tärkeämpiä kuin vanhat rakenteet ja jossa rajojen rakentava rikkominen on arkipäivää.”