Kuvastin 2011 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

KUVASTIN 2011 | OSAAMISELLAMME ON VÄLIÄ | LIIKETOIMINTA JA KULTTUURI | HENKILÖKUNNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

VERKKO-OPETUKSEN KEHITYSTYÖ HUITTISISSA JATKUU S. 13

VUOROTYÖSTÄ VOIMAA TAITEELLISEEN TYÖSKENTELYYN S. 18

TOMMI TURVAA KAMPUKSEN S. 21

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

KUVASTIN 2011

PÄÄKIRJOITUS 3 ...... Oi näitä aikoja

KOLUMNIT 9 ...... Coachingin avulla henkilökohtaiseen kasvuun 12 ...... Opettajan työaika ja verkko-opetus 20 ...... Terveys ja hyvinvointi, elämänmittaista oppimista 22 ...... Osaamisen kehittäminen – sehän on elämää 26 ...... Insights Discovery -profiloinnit kehittämisen

välineenä

ARTIKKELIT 4 ...... Ilo irti oppimisesta Cambridgen kielikoulutuksessa 6 ...... Ennakointi kuuluu kaikille 8 ...... GALLUP: Miten toteutat toimialamme mottoa joka-

päiväisessä työssäsi?

10 ...... AMK-opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö 13 ...... Verkko-opetuksen kehitystyö Huittisissa jatkuu 16 ...... Koulutuksesta lisäpontta hallitustyöskentelyyn 18 ...... Vuorotyöstä voimaa taiteelliseen työskentelyyn

21 ...... Tommi turvaa kampuksen 23 ...... Tiedottamista ajan hermoilla 24 ...... Studying English in London

PÄÄKIRJOITUS

Jonna Seppälä

Oi näitä aikoja Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala on panostanut vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen jo yli kahden vuoden ajan. Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistumiseen ja omaehtoiseen itsensä kehittämiseen on kannustettu ja jokaiselle työntekijälle on luotu henkilökohtaisia tavoitteita kehittymisen kivijalaksi. Tavoitteena on ollut (ja on edelleen) luoda liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalle uudistuva, innovatiivinen ja luova tulevaisuus. Kädessäsi on toinen numero toimialan henkilöstön osaamisen kehittymisestä kertovasta lehdestä. Sen esiin nostamat esimerkit ovat erinomaisia osoituksia kehittämisen monimuotoisuudesta ja inspiroivuudesta ja siitä, miten tulevaisuuden tulemiseen on varauduttu. Mainittakoon näistä yhteisesti muutamia. Kielikoulutukset ovat toimineet kehittämistyön punaisena lankana koko kahden vuoden ajan. Uskon, että toteutetut koulutukset omilla kampuksilla ja osallistumiset intensiivijaksoille ovat tuoneet onnistumisen ja ylpeyden hetkiä useille työntekijöille. Maininnan arvoista on myös omaan opetus-/työalaan liittyvien tietojen ja taitojen päivitys, joka on ollut äärimmäisen runsasta ja monipuolista erilaisine vaihtoehtoineen. Loistavina esimerkkeinä kehittämistyöhön panostamisesta toimivat myös Liiketoiminta Huittisten ja Kuvataide Kankaanpään lähes koko henkilökuntaan koskeneet kehittämishankkeet. Nämä ovat vaatineet valtavaa henkilökohtaista panostamista jokaiselta hankkeisiin osallistuneilta. Lopussa kiitos seisoo, sillä panostamisen seurauksena Kankaanpäässä ollaan yhtä yhteisnäyttelyä rikkaampia ja Huittisissa nautitaan uudistuneesta verkko-opetusosaamisesta. Kehittämisen seurauksena myös tulevaisuudessa tarvittava yhteisöllisyys on saanut uusia siemeniä. Tulevaisuus on täällä jo huomenna. Sitä ennen nautitaan tästä hetkestä ja vedetään hetki henkeä.

Päätoimittaja on Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kehittämispäällikkö.

Lukuiloa!

KUVASTIN 2011 Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri

Päätoimittaja Jonna Seppälä

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Huhtikuu 2011

Toimituskunta Marika Elo Jari Holma Jatta Lehtonen Elina Valkama

Taitto Jatta Lehtonen Painopaikka Euraprint, Eura

Leena Vuokon ryhmä Cambridgen kielikoulutuksessa.

Ilo irti

oppimisesta Cambridgen kielikoulutuksessa

Liiketoiminta ja kulttuuri Porin markkinoinnin lehtori Leena Vuokko vietti syksyllä 2010 viikon Englannin Cambridgessä kielikoulutuksessa. Leena innostui välittömästi muutamalle tarjotusta mahdollisuudesta lähteä kielikoulutukseen. Mikä olisikaan parempi tapa oppia englantia ja hioa omaa kielitaitoaan kuin lähteä ulkomaille opiskelemaan?

TEKSTI

Marika Elo

KUVAT

Marika Elo, Leena Vuokko

Lehtori Leena Vuokko opiskeli kieltä kansainvälisessä ryhmässä.

Englannin kieli on työyhteisöissä nousevassa asemassa ja lehtorina toimiva Leena tarvitsee kielitaitoaan lähes joka päivä. Englanniksi kirjoittaminen, puhuminen sekä opettaminen on haastavaa puuhaa ja kaipaa preppausta. Hyvä vaihtoehto kerryttää taitojaan ja kokemuksia oli lähteä Cambridgeen kielikoulutukseen. RYHMÄOPISKELU AUTTOI OPPIMAAN Cambridgessä opiskelua toteutettiin erilaisin metodein. Tarjolla oli ”one to one” –opetusta ja pienryhmiä. Kielikoulutukseen tulevat testattiin etukäteen ja jaettiin sen perusteella heidät tasoisiinsa ryhmiin. – Ryhmäni koostui eri kansalaisuuksista ja ryhmähenkemme oli tosi hyvä, Leena kertoo. Leenan lisäksi heidän viiden hengen ryhmäänsä kuului venäläinen, ruotsalainen, venetsialainen sekä argentiinalainen. Vapaa-aika vietettiin myös yhdessä. Opiskelun alkaessa jokainen ryhmän jäsen listasi harjoitusta vaativat asiat.

Tällä tavalla päästiin opiskelemaan ryhmän jäsenille tarpeellisia ja puutteellisia asioita. Tärkeimmiksi asioiksi esiin nousivat kielioppi, puhuminen, lausuminen ja fonetiikka. – Neuvottelutilanne ja lausuminen olivat tärkeimmät. Neuvottelutilanteesta Leenalle jäi mieleen, miten tilannetta argumentoidaan ja minkälaisia asioita voi sanoa ääneen ja mitä ei. Pienessä ryhmässä lausumisesta sai välittömästi palautetta, joka kehitti oppimista. TODISTUS TASKUUN JA TULEVAISUUTTA SUUNNITTELEMAAN Ryhmäläiset saivat oppimisestaan todistuksen ja yksilöllisen palautteen. Eripituisten opintojaksojen loppuessa ei ollut erikseen yhteisiä kokeita. Leenan kielikoulutus kesti vain viikon ja hän harmittelikin ajan olevan hieman liian lyhyt. Tästä viikonkin mittaisesta kielikoulutuksesta Cambridgessä tulee Leenalle olemaan tulevaisuudessa hyötyä.

– Olen suunnitellut lähteväni vaihtoon ja siellä tulen tarvitsemaan oppimaani. MAHTAVA MAHDOLLISUUS Kokemuksena Leena pitää kielikoulutusta aivan mahtavana. Cambridgessä asuttiin perheiden luona, mikä Leenan mielestä toi lisäarvoa reissulle. Lisäksi kielikoulutuksessa tapasi eri ikäisiä ja eri ammatteja omaavia ihmisiä aivan erilaisista kulttuureista. Koulutukseen tultiin yritysten kautta sekä omaaloitteisesti. – Hieno kokemus ja aivan loistava mahdollisuus, ottaa vain ”maassa maan tavalla” -tyylin ja pitää avoimen mielen. Cambridgen kielikoulutus oli kaiken kaikkiaan onnistunut kokemus, josta Leena kehottaa olla kieltäytymättä. Kielikoulutusta Leena suosittelee kaikille omilla ehdoilla matkustaneille, ennakkoluulottomille, avoimin mielin oleville uusien kokemusten metsästäjille.

Ennakointi kuuluu kaikille

Miten pystymme opetussuunnitelmillamme vastaamaan työelämän tarpeeseen kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin? Kristallipallosta tuskin kukaan osaa ennustaa, mutta ennakoida voimme.

Futureimagebank KUVA | Elina Valkama TEKSTI

– Opetussuunnitelmiin tulisi jättää väljyyttä, jotta tarvittaessa voidaan reagoida työelämän muuttuviin tarpeisiin. Nykyään puhutaankin ns. ketterästä OPSista. Suhdanneherkillä aloilla voi tapahtua hyvinkin nopeasti muutoksia. Meidän pitää olla valmiina reagoimaan työelämästä nouseviin heikkoihin signaaleihin, kertovat suunnittelijat EevaKaisa Kopra ja Erja Kuurila SAMKista. Opetussuunnitelmien tekijöiden tulee olla tietoisia työelämän tarpeista. Ryhmän vetäjä pystyy jalkauttamaan ennakointiajattelun koko opetussuunnitelmatyötä tekevälle porukalle. Ennakoinnin pitäisikin olla koko suunnittelun lähtökohtana ja suunnittelu tulisi lähteä kysymyksistä miltä tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan olemme menossa. Koulutusohjelmavastaavilla on siis iso vastuu asiassa. Ennakointiin liittyy vahvasti vuoropuhelu yritysten kanssa eli heikkojen signaalien tunnistaminen työelämästä. Myös opiskelijoilta ja valmistuneilta pitää saada tietoa esimerkiksi osaamisvajeesta ja työelämään siirtymisen haasteista. SAMKissa 3 vuoden välein tehtävä seurantatutkimus onkin tähän tarkoitukseen yksi hyvä mittari, mutta vuoropuhelua pitää käydä koko ajan. UUDEN SUKUPOLVEN TARPEET Yhtenä hyvänä esimerkkinä ennakoinnin tarpeellisuudesta on uusi sukupolvi, joka on ala-asteelta asti käyttänyt sosiaalista mediaa ja muita uusia sovelluksia. Tämä lisää haasteita uusia opetusmenetelmiä ja -suunnitelmia kohtaan.

Uusista menetelmistä puhuttaessa ei kuitenkaan sovi unohtaa tärkeitä yleisiä taitoja kuten yhteistyötaidot, keskustelu- ja neuvottelutaidot, johtamistaidot sekä erityisesti sosiaaliset taidot. Tietoyhteiskunta ei ole vain tietotekniikkaa. ENNAKOINNISTA SISÄLTÖÄ OPETUKSEEN Emme voi päättää otammeko ennakoinnin käyttöön vai emme. Opetustyössä mukana oleville kaikki suuntautuu tulevaisuuteen, joten ennakointi kuuluu kaikille. Se ei ole irrallinen uusi asia, se ei korvaa mitään aikaisempaa tai se ei ole mitään ylimääräistä. Ennakointi on sisältöä ja sen pitää olla kaiken perusta tehtäessä opetussuunnitelmatyötä. – Ennakointiin liittyvissä asioissa ei olla huonolla tasolla SAMKissa. Jotkut SAMKilaiset ovat jo vuosia toimineet valtakunnallisissa ennakointihankkeissa ja verkostoissa. Haasteena kuitenkin on, että vielä löytyy jopa opetushenkilöstöä, jotka eivät näe ennakoinnin merkitystä omalle työlleen, sanovat Kopra ja Kuurila yhdessä. Ennakointiin liittyvät koulutukset ovat kaikille avoimia eli keneltäkään ei edellytetä aikaisempaa osaamista aiheesta. Rohkeasti siis mukaan viemään opetussuunnitelmia 2020-luvun tarpeisiin!

TUTUSTU LINKKILISTAAN MOODLESSA

ENNAKOINTI =

SAMKin henkilökunnan Moodlesta löytyy ennakointi-pohja, jonne on kerätty

Monialaista toimintaa joka suuntaa

kattavasti linkkejä erilaisiin tulevaisuutta määritteleviin strategioihin, selvityksiin ja

tulevaisuuteen. Menetelmiltään eroaa

kehittämisohjelmiin. Linkkilistalla on sekä valtakunnan että maakunnan kattavaa

vain hiuksen hienosti tulevaisuuden

aineistoa. Henkilökunnan Moodle >> Muut >> SAMK Ennakointi.

tutkimisesta.

Gallup

Miten toteutat toimialamme mottoa jokapäiväisessä työssäsi? Pekka Kuisma Matematiikan lehtori Liiketoiminta Huittinen Yrittämällä luoda uusia toteutustapoja opetuksessa, verkko-opetuksessa ja oppimisessa, tekemällä asioita ei-perinteisesti tai ainakin vähintään eri tavoin kuin aina ennen, antamalla opiskelijoille mahdollisuuksia käyttää luovaa ajattelua ja antaa heille uusia haasteita, hakea erilaisia vaihtoehtoja ja uudenlaista tapaa toimia oppimisympäristössä sekä miettimällä sitä, miten me voitaisiin yhteistyössä jakaa osaamista toinen toisillemme. Matti Velhonoja Koulutusohjelmavastaava Kuvataide Kankaanpää Innovatiivisen ja luovan ympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on jokapäiväistä työtä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan motivaation ja vireen ylläpitäminen vaatii positiivista kannustusta, ja luottamusta kunkin omiin kykyihin. Joka päivä joudun torjumaan rutinoitumisen, virkavaltaisuuden ja hallintoahdistuksen aiheuttamia uhkia.

Ammattikorkeakoulun opettajana joutuu rikkomaan rajoja koko ajan. Ei ole enää perinteistä kielen opetusta vaan kielen ja aineen yhdistämistä. Pakko lukea alan aiheita, juttuja ja artikkeleja koko ajan pysyäkseen mukana. Erityisesti valinnaisissa jaksoissa yritän opettaa siten, että opiskelijat tuntevat oppimisen mieluisaksi. Talo, jossa on monta koulutusohjelmaa laittaa rikkomaan myös omia rajojaan. Uutta tekniikkaa pitää ottaa koko ajan mukaan esim. netissä voi pitää palavereita ulkomaalaisten kanssa. Rohkeasti uusi teknologia ja sosiaalinen media käyttöön. Luovuus on mahdollista jos vain haluaa hyödyntää sitä.

KUVAT Marika Elo, Jatta Lehtonen, Veera Korhonen, Futureimagebank

Henna Tiittanen Kielten lehtori Liiketoiminta Pori

KOLUMNI

Jonna Seppälä

Coachingin avulla henkilökohtaiseen kasvuun Coaching on ratkaisukeskeinen työskentelymuoto, jonka avulla valmennettava saa mahdollisuuden oman ajattelun fokusoimiseen sekä uudenlaisten käyttäytymis- ja ajattelumallien käyttöönottoon. Coachingilla tähdätään valmennettavan oman potentiaalin kasvattamiseen joko työ- tai henkilökohtaiseen elämään liittyen. Coachingilla on tarkoitus saada aikaan näkyviä muutoksia valmennettavan ajattelussa ja käyttäytymisessä. Coaching-prosessi koostuu ammattitaitoisen ja koulutetun coachin sparraamista istunnoista, joiden aikana käsitellään valmennettavan itse valitsemia teemoja. Tärkeintä on, että prosessin aluksi muotoillaan valmennettavalle 2-3 päätavoitetta, joiden saavuttamiseksi tehdään määrätietoista Kirjoittaja työskentelee Liityötä. Tapaamisissa keskitytään tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen ketoiminnan ja kulttuurin nykyhetkeä peilaten. Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta sekä ajattelun ja toimialalla kehittämispäälkäyttäytymisen muutoksista on valmennettavalla itsellään. Coachin roolilikkönä ja on pätevöitynyt na on huolehtia prosessin etenemisestä, selkeyttää valmennettavan ajatukCertified Business Coach. sia sekä haastaa valmennettavaa uusiin pohdintoihin. Coaching-prosessin aikana on luottamuksellisia tapaamisia yhteensä 6-10. Coaching on yksi henkilöstöammattilaisten käyttämä kehittämisen muoto. Se sopii kenelle tahansa itsensä kehittämisestä ja omien tavoitteiden saavuttamisesta kiinnostuneille. Maailmalla coachingia käytetään yleisimmin johdon kehittämisen välineenä. Coach-pätevyyden saavuttamiseksi tulee suorittaa kansainvälisen Coaching yhdistyksen standardien mukainen koulutus, jota järjestää Suomessa muutama taho. Satakunnan ammattikorkeakoulun kahdeksan hengen Coach-kouluksesta keväällä 2010 vastasi Business Coaching Center. Coaching antaa mahdollisuuden saavuttaa omia henkilökohtaisia työhön, oman ammattitaitoon tai henkiseen kasvuun liittyviä tavoitteita koulutetun sparraajan johdolla. Satakunnan TYYPILLISIÄ TAVOITTEITA ammattikorkeakoulun henkilöstöstä coaching-prosessiin on • Ajanhallinnan parantaminen osallistunut kuluneen vuoden aikana jo yli 20 henkeä. Oletko • Oman toiminnan muuttaminen erilaisissa sinä seuraava?

työn mukanaan tuomissa tilanteissa

•

Elämänhallinnan kehittäminen

•

Henkilökohtaisen tehokkuuden parantaminen

•

Oman työn hallinnan parantaminen

•

Työroolin selkiyttäminen

•

Oman kehittämistyön tukeminen

AMK-opinnäytetyö on

toiminnallinen opinnäytetyö

Liiketoiminta Raumassa markkinointia opettavalla lehtori Nea Saarisella on hyllyssään jo viitisenkymmentä ohjattua opinnäytetyötä. Ohjauksessa tällä hetkellä on noin viisitoista työtä. TEKSTIT

Jatta Lehtonen, Katja Lempinen

KUVA

Jatta Lehtonen

MILLAINEN ON AMK-OPINNÄYTETYÖ AMK-opinnäytetyön tunnistaminen on tärkeää. Se on sisällöllisesti hyvin erilainen kuin yliopistojen gradut. - Hanna Vilkka on mielestäni kiteyttänyt määritelmän hyvin kuvainnollisesti kolmeen sanaan ”ammatillinen arjen työ”, tiivistää Nea ja suositteleekin lukemaan Vilkan teoksia. - Kannattaa suhtautua kriittisesti teorian määrään. Laaja teoriaosuus ei tee työstä vielä AMK-opinnäytetyötä. Panoksia kannattaa satsata itse prosessin kuvaamiseen ja arviointiin. Nea toimii myös SAMKin opinnäytetyöryhmän vetäjänä. Ohjaajan sekä ryhmän vetäjän roolissa hän törmääkin erilaisiin ohjausprosessin haasteisiin ja kehittämiskohteitakin löytyy. - Yksi suuri haaste on se, että iso osa töistä tehdään yritysten toimeksiantoina, joita tulee pitkin vuotta, jolloin opiskelijoiden kanssa ollaan koko ajan eri vaiheessa prosessia, mikä taas vaikeuttaa luontevan ryhmäohjauksen järjestämistä ja opiskelijalta puuttuu ryhmätuki. OPPONOINNIN ARVIOINTI Yksi kehittämiskohde löytyy opponoinnista. Sitä ei tällä hetkellä arvioida mitenkään. Ohjaajat ovat todenneet, että tästä syystä harva opiskelija siihen

panostaa. Kommentit ovat lähinnä kirjoitusvirheisiin puuttumista. - Vaikka opiskelijoita ohjeistaisi opponointiin arviointityökalun avulla, ovat harvassa ne opiskelijat, jotka tosissaan perehtyvät opponoitavaan työhön. Tätä pitäisi lähteä kehittämään ihan kampustasolla. OHJAAJIEN VERTAISTUKI Nea sai mahdollisuuden osallistua SAMKin mentorointiprojektiin muutama vuosi sitten. Hänen mentorinaan toimi yliopettaja Heli Reinilä. - Koin projektin mielettömän hyvänä. Vuoden aikana tapasimme Helin kanssa noin seitsemän kertaa. Minä, eli mentoroitava, sain ehdottaa eri aiheita, joita käytiin läpi. Esimerkiksi ongelmakohtiin sai ohjeita. ”Konkari-ohjaajan” hyvät vinkit auttoivat kehittämään myös omaa ohjausprosessia. Tätä toimintatapaa kannattaisi herätellä uudestaan eloon, ideoi Nea ja lupaa kehittämisryhmän vetäjänä nostaa asian esille. Omassa ohjausprosessissaan Nea käyttää paljon energiaa ja aikaa projektin määrittämiseen. - Tapaan mielelläni opiskelijan kanssa toimeksiantajan. Tapaaminen toimii rajanvetotilaisuutena, jolloin kaikki ymmärtävät samalla tavalla, mitä tehdään.

YHTENÄISET TYÖKALUT Toimialojen moninaisuudesta ja erilaisuudesta huolimatta prosessia yhtenäistäviä työkaluja löytyy avuksi. - Arviointityökalu on hyvä. Lisäksi Moodlea voisi hyödyntää laajemminkin, jotta jokainen ohjaaja löytäisi yhteiset työkalut yhdestä paikasta, esim. opinnäytetyöpassi voisi siirtyä sähköiseksi Moodleen. Seminaarit kuitenkin tulisi pitää livenä. - Itse seminaarit ja opiskelijoiden esitykset tulee mielestäni jatkossakin pitää joko paikan päällä luokassa tai verkon välityksellä, esim. Skypellä, jota maailmalla olevat opiskelijat osaavat kyllä käyttää. Seminaarit ovat myös opiskelijalle tärkeitä oppimistilanteita, jolloin tulee löytää omasta työstä olennaiset asiat ja osata esittää ne. OHJAAJAT, HYÖDYNTÄKÄÄ KOULUTUKSET Nea on iloinen, että SAMKissa on panostettu ohjaajien koulutukseen. Hän näkee opinnäytetyöprosessin ja yhteisten käytäntöjen kehittämisen SAMKissa hyvin tärkeänä. - Ohjaajat ja asiasta kiinnostuneet: käykää SAMKin ja ulkopuolisten järjestämissä koulutuksissa, kannustaa Nea.

Informaatikko Katja Lempisen vetämä Opinnäytetyön työvälineet tutuksi -projekti käynnistyi elokuun alussa 2010. Projektin tarkoituksena on tiedottaa SAMKissa käytössä olevista ohjauksen apuvälineistä ja opastaa tarvittaessa niiden käytössä. Lisäksi tarjolla on erilaisia koulutuksia opinnäytetyön ohjauksen aihepiiristä. Projektin tiedotus toimii pääasiassa Katjan ylläpitämän blogin (http://ohjauksentyovalineita.

OPINNÄYTETYÖN TYÖVÄLINEET TUTUKSI -PROJEKTI JATKUU

blogspot.com/) välityksellä, mutta myös sähköpostin sekä uusimpana Yammerin kautta. Syksyn aikana projektissa järjestettiin viitisentoista tapahtumaa kampuksilla: mm. Opinnäytetyöohjeet ja Opinnäytetyön arviointityökalu tutuksi -tilaisuuksia sekä tiedonhankintapäiviä henkilökunnalle. Lisäksi on myös pidetty opinnäytetyöiltapäivä yhteistyössä OPS2013 projektin kanssa. Ohjaukseen liittyviä linkkejä sekä SAMKin sisältä että ulkopuolelta on koottu omalle sivustolleen osoitteessa http://www.samk.fi/ kirjasto/tyovalineita_ohjaajalle. Maaliskuun puolessa välissä käynnistyi Connect Pron kautta opinnäytetyön ohjaajille suunnattu keskusteluryhmä, jossa on tarkoituksena keskustella opinnäytetyöhön liittyvistä asioista ja jakaa ajatuksia opinnäytetyön aihepiiristä. Projekti jatkuu vielä tänäkin vuonna. Jos sinulla on ideoita siitä, millaisia tapahtumia tai koulutuksia haluaisit syksyllä järjestettävän, ota yhteyttä Katja Lempiseen p. 044 710 3323, katja.lempinen@samk.fi.

11 11

KOLUMNI

Kirsti Jasu-Kuusisto

Opettajan työaika ja verkko-opetus

Kirjoittaja työskentelee SAMKin verkko-opetuksen koordinaattorina.

Usein keskustelun aiheena on se, että aika ei riitä verkko-opetuksessa ja siihen vedoten verkko-opetusta myös kartetaan. Suunnitelleessaan opiskelijan opintojaksolla käyttämää aikaa, opettajan tulee suunnitella myös omaa ajankäyttöään. Jos käytössä on N tuntia, niin sen sisällä on tarkoitus pysyä. Yritän tässä kolumnissa löytää joitain keinoja rajallisen ajan hallitsemiseen. Tekninen osaaminen kuntoon, käytä hieman aikaa siihen, että opettelet ohjelmien joustavan käytön. Hallitessasi perusrutiinit hyvin, vapautuu aikaa ja energiaa muuhun. Kaiken perusta on hyvin suunniteltu oppimisprosessi ja sitä tukevat verkkotehtävät. Merkkaa kalenteriisi mahdolliset lähitunnit, varaa aika myös palautteenannolle. Arviointitavan ja palautteen antamisen etukäteissuunnittelu on tärkeintä. 30 opiskelijan viisi -sivuisen työn arviointi on aika urakka:150 sivua! Mieti, onko kaikkien tehtävien oltava yksilötehtäviä? Edellä mainittu tehtävä tuottaa parityönäkin tehtynä luettavaa vielä 75 sivua. Voisiko tehtävän tuotos ollakin maksimissaan 3 sivua? Olisiko mahdollista tehdä osasta tehtäviä sellaisia, että opiskelijat lukevat ja arvioivat toistensa töitä? Vertaisarviointi helpottaa opiskelijoiden oppimista ja siinä samalla opettajan työtä. Voisivatko jotkut tehtävistä olla vain osa opiskelijan oppimisprosessia, joista ei anneta palautetta ja joita ei arvioida? Aiheesta voidaan keskustella luokassa tai Moodlen keskustelualueella. Tehtäviä voi työstää myös niin, että ne palautetaan ennen lähituntia ja kontaktin aikana käsitellään asiaa. Nämä tehtävät toimivat asiaan perehtymistehtävinä ja arvokkaat lähitunnit voidaan käyttää keskusteluun ja asian syventämiseen. Ja muista: varaa osa ajastasi myöhästyneiden töiden käsittelyyn! Hyvässä oppimistehtävässä arviointiin ja palautteeseen liittyvät asiat on kirjoitettu auki opiskelijalle ennakkoon. Näin opiskelija osaa asettaa odotuksensa oikealle tasolle. Tyydy joskus hyvään, älä aina pyri täydellisyyteen. Usein käy niin, että kukaan ei edes huomaa, että tehtävä on mielettömän hiottu, uskalla lopettaa viimeistely. Antakaamme siis yhä enemmän vastuuta ja oppimisen iloa opiskelijoille ja siirrytään opettajina oppimisprosessin ohjaajan rooliin.

Verkko-opetuksen kehitystyö Huittisissa jatkuu

ETEENPÄIN MENEMISEN MEININKIÄ

TEKSTI

Jatta Lehtonen

KUVA

Jatta Lehtonen, Futureimagebank

Liiketoiminta Huittisten kampuksen oven avaavat tulevaisuudessa tiedonjanoiset aikuisopiskelijat, kun SAMKin liiketalouden aikuiskoulutus keskitetään Huittisiin. Kampuksen aikuiskoulutuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella vaikkapa työn ohessa. Hyvien hakijalukujen myötä suunta näyttääkin oikealta. Huittisissa ei kuitenkaan tuudittauduta menneeseen menestykseen, vaan vauhti kiihtyy ja rimaa nostetaan taas pykälää korkeammalle. Valmiuksia riman ylitykseen antaa omalle henkilökunnalle ja erityisesti 13 opettajille suunnattu ePro-verkkokoulutus.

VERKKO-OPETUS ON .... ajanmukaisempaa ja opettavaisempaa kuin vanhalla rutiinilla vedetyt kontaktiluennot. Sen etuihin kuuluu joustavuus ja tekniikan tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet .... monipuolista ja haastavaa. Opetuksen sisältö on pääasia ja sen lisäksi on hallittava ja kehityttävä myös verkkotyökalujen käytössä.

PAINOPISTEENÄ ERITYISESTI VERKKOPEDAGOGIIKKA

täsmentää Mattila ja korostaa myös yhdessä tekemisen tärkeyttä. – Koulutuksen avulla kehitämme yhdessä verkkokoulutusmallia, jaamme osaamista sekä annamme käytännön vinkkejä toisillemme. Näin myös ns. hiljainen tieto-taito kampuksellamme leviää, lisää Mattila.

Koulutusjohtaja Timo Mattila kiittää toimialaa sekä SAMKin verkko-opetuksen koordinaattori Kirsti JasuKuusistoa toimivan koulutuspaketin suunnittelusta ja toteutuksesta. – Kun toimialamme antoi tukensa ja keskitti liiketalouden aikuiskouluYHDESSÄ ETEENPÄIN tuksen tänne Huittisiin, tarkoitti se verkko-opetusmallin vakiintumista ai- Koulutus alkoi syksyllä 2010 ja konkuiskoulutuksessa. Näin ollen jokainen taktia on ollut muutamina perjantaikampuksemme opettaja ja henkilökun- päivinä. nan jäsen pääsee mukaan kehittämään – Osaaminen on tullut nyt jo paljon toimintaamme, nimenomaan joustaläpinäkyvämmäksi. Olemme oppineet van, asiakaslähtöisen aikuiskoulutukantamaan ja vastaanottamaan hyviä sen näkökulmasta, kertoo Mattila. vinkkejä käytänteistä, jotka kehittä– EPro-koulutuksen perusajatuksena vät ja helpottavat omaa tekemistä, on antaa vinkkejä summaa Mattila koulutuksen ja päivitystä erityiantia. Hän kokee, että hen” Myös hiljainen sesti verkkopedakilökunta on jo nyt ottanut tieto-taito leviää gogiikkaan, mutta suuren harppauksen sekä kampuksellamme.” myös teknisiin verkkopedagogiikassa että välineisiin. Koulutekniikan hallinnassa. Esimietus mahdollistaa henkilökunnan oman hen näkökulmasta Mattila onkin hyvin ammatillisen osaamisen kehittymisen, vaikuttunut kuinka hienoja asioita ja

hyviä toteutuksia talon sisältä jo löytyy. – Toivon jatkossakin samanlaista yhdessä eteenpäin menemisen meininkiä, Mattila kiteyttää. ROHKEUTTA MONIPUOLISTAA OMAA OPETUSTA EPro-koulutukseen osallistuivat myös juridiikan lehtori Minna Kuohukoski, kirjaston tietopalvelusihteeri ja tuntiopettaja Elina Laineenoja, julkishallinnon tuntiopettaja Hanna Moisio ja taloushallinnon tuntiopettaja Suvi Tanhuanpää. Nelikko on yhtä mieltä koulutuksen tarpeellisuudesta. Se on antanut rohkeutta hyödyntää verkossa itselle uusia välineitä sekä konkretisoinut verkossa toimimisen käytänteitä ja mahdollisuuksia entisestään. Erityisesti kiitosta saa osallistujien kesken jaettu tieto, mikä antaa lisäideoita oman opetuksen suunnitteluun. Asioiden tekeminen käytännössä, osaamisen jakaminen sekä oppiminen toisilta on ollut erityisen onnistunutta.

VERKKO-OPETTAJANA MINÄ .... olen enemmän mukana tässä hetkessä ja suhtaudun kriittisemmin tekemiini

materiaaleihin ... haluan tarjota opiskelijoille monipuolisia vaihtoehtoja oppia uutta .... tarjoan aineistoja ja opastusta, tukea ja kuuntelua. VUOROVAIKUTTEISUUS VERKKO-OPETUKSESSA .... on oleellinen. Opiskelijan on tunnettava opettajan läsnäolo myös verkossa. Haastavinta tämä on suurissa, noin 50 opiskelijan, ryhmissä, jolloin henkilökohtaisen palautteen antamiseen ei resurssit riitä.

Välineet… Moodle on tietysti aktiivisessa käytössä ja yritän jatkuvasti oppia käyttämään sitä monipuolisemmin. Koulutuksen myötä olen ottanut käyttöön mm. tenttityökalun ja vertaisarvioinnin. Lisäksi olen pitänyt opinnäytetyöseminaareja AC:n kautta. Camtasian käyttöä on tullut myös harjoiteltua ja tulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä Camtasia-luentoja Moodleen.

HANNA moisio

Välineet… Moodle, joka mielestäni tarjoaa monipuolisia toteutusmahdollisuuksia. Tehtävä-toimintojen lisäksi olen hyödyntänyt oppimistehtävissä keskustelualueita sekä tenttityökalua. Uutena verkkotyökaluna olen ottanut käyttöön AC-neuvottelujärjestelmän ja kevään aikana tarkoitus olisi tehdä Camtasia-luentoja. Myös Prezi-esitystekniikka kiinnostaa.

MINNA kuohukoski

Verkko-opintojakson suunnittelu… Suunnittelussa tulisi huomioida erityisesti vuorovaikutteisuus ja opettajan läsnäolo, jotta Moodle ei jää vain materiaalinjakopohjaksi. Opiskelijalla ei saa olla olo, että suorittaa opintojaksoa tietokoneen kanssa. Opettajan tulee myös ohjata opiskelijaa hakemaan ja löytämään tietoa itse.

Verkko-opintojakson suunnittelu… Suunnittelussa on hyvä huomioida opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opettaja ei verkossa välttämättä huomaa eroja. Verkkoopintojaksolta tulisikin löytyä oppimisen kannalta mielekästä tekemistä. Jossakin tehtävässä voi hyödyntää tutkivan oppimisen periaatteita ja jossakin toisessa taas jaettua oppimista esim. ryhmätöiden kautta.

SUVI tanhuanpää

Välineet… Verkko-opetuksessa olen käyttänyt Moodlen lisäksi mm. wikiä, blogeja sekä videoita.

kilistoihin. Verkko-opintojaksopohjan pitäisi olla myös visuaalisesti innostava.

Verkko-opintojakson suunnittelu… Suunnittelussa huomiota tulisi kiinnittää mm. materiaalin suunnitteluun, opettajan tulee työstää materiaalia (mm. esityksiä, videoita) myös itse, eikä tukeutua pelkästään esim. link-

Suvi suosittelee osallistumaan johonkin ulkopuolisen järjestämään, verkossa toteutettavaan koulutukseen, jotta ymmärtäisi opiskelijan roolin ja sen millaista verkossa on opiskella.

ELINA laineenoja

Välineet… Verkko-opetuksen saloihin tutustuin aikanaan Virtualian merkeissä, ja nyt Moodlen. Kontaktin tukena ohjauksessa on Skype ja AC. Kirjasto on varsin sähköinen maailma kaikkine tietokantoineen joten verkossa tavallaan elämme koko ajan.

Koulutuksen anti… Yhteisöllisyys ja vertaisohjaus on ollut ihan huippua. SAMKin verkko-opetuksen kehittämistyöryhmäläisen näkökulmasta ajatellen eProkoulutus kaiken kaikkiaan on onnistunut tehtävässään verkko-opetuksen kehittämisessä ja ohjauksessa.

Koulutuksesta

lisäpontta TEKSTI

Jari Holma

KUVA

Jatta Lehtonen

hallitustyöskentelyyn

– Pk-yritysten hallituksiin tarvitaan lisää asiantuntijoita, tietää yritysjuridiikan lehtori Riitta Numminen kertoa. Hän osallistui viime vuonna Rauman kauppakamarin järjestämälle Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssille ja suoritti siihen liittyvän HHJ-tutkinnon. Kurssille osallistuneista koulutetaan hallitustyöskentelyn ammattilaisia pk-yrityksiä silmällä pitäen, sillä tarve ulkopuolisille asiantuntijoille on kauppakamarien selvitysten mukaan suuri. Numminen osallistui kurssille ensisijaisesti opettajan roolissa. – Halusin päivittää tietojani sekä selvittää minkälaisia asioita kurssilla käsitellään. Jonkin verran uutta tietoa tulikin, esimerkiksi yritysten talouden seurantaan liittyen. Näitä tietoja olen voinut hyödyntää erityisesti Henkilös-

tön johtaminen -moduulin opetuksessa. Tiivis kurssi koostui neljästä lähiopetuspäivästä sekä käytännönläheisestä ryhmätyöstä, jossa käsiteltiin paikallisen pk-yrityksen hallitustyöskentelyä. Tutkintoa varten tuli lisäksi tehdä kaksi etätehtävää, joita Numminen luonnehtii haastaviksi, mutta mielenkiintoisiksi. HALLITUSTYÖTÄ ELÄKEVUOSINAKIN Numminen on toiminut useissa säätiöissä ja hallituksissa. Hän on ollut jäsenenä mm. Taskukirja LOISTO Oy:n hallituksessa usean vuoden ajan. Siten hänellä oli myös henkilökohtaisia intressejä koulutusta kohtaan. Hän

myös uskoo hyötyvänsä tutkinnosta tulevaisuudessa, sillä HHJ-tutkinnon suorittaneet voivat halutessaan antaa tietonsa rekisteriin hallitusjäseniä kaipaavien pk-yritysten ulottuville. – Tämä on viimeinen vuoteni opettajana, sillä jään eläkkeelle kesällä. Kenties voisin eläkevuosinani antaa aikaani ja asiantuntemustani jollekin pk-yritykselle. Saamani koulutus tuki opetustyötä ja antoi hyvät eväät tulevaa varten, Numminen summaa.

uop o k e ul v ntir u a t T n ” asia uri.” e l l i u lis on s e l l joi

YLLÄ Koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja avasi näyttelyn Seinäjoen Taidehallissa. Taustalla Petri Rummukaisen teokset vas. Colourscape 1, 2 ja 3, akryyli ja pigmentti kankaalle, 2010. VAS. Taiteilijat ehtivät avajaismatkan yhteydessä myös ostoksille. Kuvassa Petri Rummukainen, Jalo Porkkala, Pirkko Holm, Ulla Karsikas, Matti Velhonoja ja Heli Ryhänen.

Vuorotyöstä voimaa taiteelliseen työskentelyyn

”Välillä on aika kortilla” 18

Taiteilijan työ on yksinäistä ja palautetta tulee harvoin. Kuvataiteen opettajien kolmas yhteisnäyttely, Vuorotyö, antoi taiteilijoille mahdollisuuden kehittää omaa taiteellista työskentelyään ulkopuolisten mentoreiden tukemana. Tämä mahdollisti ammatillisen vuorovaikutuksen usean taiteilijan kesken, joka toi rikkautta opettajien taiteelliseen työskentelyyn.

KUVAT Esko Railo, Futureimagebank | Jonna Seppälä TEKSTI

Opettajien yhteisnäyttelyllä on Kankaanpäässä pitkät perinteet. Ensimmäinen yhteisvoimin toteutettu näyttely ripustettiin näytille jo vuonna 2000 (Tosi Taidetta) ja tämä uusittiin vuonna 2005 (Dialogi). Vuorotyö-näyttelylle uutta suuntaa haettiin ulkopuolisten mentorien voimin. Mukana työskentelyssä olivat taiteilijat Päivi Takala ja Minna Mäkelä, sekä Helsingin Sanomien kuvataidekriitikkona tunnettu Veikko Halmetoja. – Mentorilta sain kuulla arvokkaita kommentteja työskentelystäni. Päivi analysoi tekemisiäni ja se selkeytti maalaamiseni lähtökohtia, toteaa Petri Rummukainen jälkikäteen. Taiteilijoiden lisäksi tilanne oli myös mentoreille uusi, sillä kukaan heistä ei ollut aiemmin osallistunut

vastaavaan työskentelyyn. Mentorit kokivat osallistumisen mielenkiintoisena, sillä se antoi mahdollisuuksia uudenlaisiin, syvältä luotaaviin keskusteluihin. Näiden toivotaan myös jatkossa kannustavan taiteilijoita ammatilliseen vuorovaikutukseen kollegoiden kanssa. VUOROTYÖTÄ VAI TYÖTÄ VUOROTTA? Näyttelyn tavoitteena oli myös saada opettajat miettimään taiteellisen työskentelyn ja oman opettamisen suhdetta. Tähän viittaa myös näyttelyn nimi Vuorotyö. Vuoden kestäneen työskentelyn aikana keskustelun kohteena usein olikin se, miten aikaa riittää opetuksen lisäksi myös omaan taiteelliseen työskentelyyn.

PETRI RUMMUKAINEN, RIITTÄÄKÖ SE? – Välillä riittää ja välillä ei. Taiteilijan työskentely on riippuvainen monista asioista, kuten apurahoista. Harva työllistyy pelkällä taiteen tekemisellä. – Opetustyö on tosin siitä kivaa, että kesällä aikaa on enemmän. Silloin itsekin maalaan enemmän, kertoo Rummukainen pohdiskellen. Näyttelyn suunnittelu ja toteutus olivat osa henkilöstön osaamisen kehittämisen hanketta. Näyttelyn avajaisia vietettiin kahdesti, ensin Kuvataide Kankaanpään galleriassa ja myöhemmin myös Seinäjoen taidehallissa.

KOLUMNI

Tuukka Nieminen

Terveys ja hyvinvointi, elämänmittaista oppimista

Kirjoittaja työskentelee toimitusjohtajana Motivire-työhyvinvointipalvelua tuottavassa yrityksessä, Motivaatioverkko Oy:ssä.

Oma terveys ja kunto ovat meille työikäiselle usein vakavia asioita, jotka tuovat mieleen totisena sormea heristävän terveydenhoitajan. Ja vakavilla asioillahan ei saa leikkiä - vai saako? Terveyteen ja työhyvinvointiin suhtaudutaan usein ryppyotsaisesti tai suorastaan mustavalkoisesti. Hyvä olo ja siitä huolehtiminen hukkuvat mitä moninaisempien syiden – todellisten tai keksittyjen – jalkoihin. Oma rapakunto harmittaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, jota joka tuutista tulviva terveysvalistus ei ainakaan kevennä. Geenejään ei voi valita eikä nälkää vastaan voi loputtomasti taistella – niinpä monelle on työikäiselle on jo selvinnyt, että vastuu omasta hyvinvoinnista on otettava itse. Oikotietä onneen tai tässä tapauksessa terveyteen ei ole, vaan pysyvä muutos parempaan päin tapahtuu tässäkin pelissä vain palkitsevan oppimisen kautta. Kuten runoilija Tabermann asian osuvasti ilmaisi: ”ihminen oppii vain kahdella tapaa - ahaa ja Ha Haa” Pienetkin asiat muuttavat pelin kulkua aina merkittävästi. Leikitään siis, että sinua oikeasti kiinnostaisi parantaa kuntoasi ja terveyttäsi. Leikitään, että sinulla olisi joka aamu ja ilta aikaa virkistävälle 10 minuutin reippailulle. Tuo 20 minuuttia päivässä on yli 120 tuntia liikkumista vuodessa ja se on vakavasti sanottuna jo melkoisesti. Oman terveytesi pelissäkin voi siis edetä paljon, vaikka jokaisen heiton jälkeen noppa näyttäisi vain ykköstä! Se, mikä voi tuntua hetkellisesti liian vähältä, on usealle meille pitkällä aikajänteellä riittävästi. Terveyden kannalta vaikkapa ne ensimmäiset pudotetut rasvakilot ovat ne tärkeämmät kuin ne seuraavat, mutta aika harva tuntee kuitenkaan muutaman nopan heiton jälkeen vielä peliä voittaneensa. Oman terveyden pelilaudalla pienikin eteneminen aiheuttaa paljon positiivista. On siis hyvä suunnitella oma pelistrategia noudattaen seuraavia tärkeitä pelisääntöjä. Liikkumisen tulee olla hauskaa, ruuan pitää olla hyvää, elämään pitää mahtua nautintoja ja rentoutumista sekä vakavilla asioilla saa leikkiä!

Pelkkä näkyvillä oleminen tuo turvallisuuden tunnetta, vahtimestari Tommi Harju kertoo.

TEKSTI

Jari Holma

KUVA Jussi Partanen

Tommi turvaa kampuksen Vahtimestari Tommi Harju on tuttu hahmo Liiketoiminta ja kulttuuri Porin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Asemapaikallaan pääovien yhteydessä hän on yli kahden vuoden ajan opastanut eksyneitä ja auttanut kampuksen väkeä eri tilanteissa. Vaikka Harjun laaja vastuualue kattaakin kaikkea mahdollista aina kulunvalvontajärjestelmän hallinnasta postinjakeluun, lienee juuri turvallisuuden tunnetta luova näkyvillä oleminen yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään. Kampuksella voidaan jatkossakin oleilla turvallisin mielin, sillä Harju on viime syksystä alkaen opiskellut työnsä lomassa turvallisuusalaa. – Koin turvallisuusvalvojan koulutuksen varsin osuvaksi työhöni liittyen. Se käsittelee alaa hyvin laajasti: yritys-

ja toimitilaturvallisuutta tarkastellaan monelta eri näkökantilta. Tavoitteenani on kehittyä työssäni ja ottaa eri turvallisuusnäkökohtia paremmin huomioon, Harju perustelee opiskeluun lähtöään. TURVALLISUUSAJATTELU NOSTEESSA Kaksi vuotta kestävän tutkinnon Harju suorittaa WinNovan aikuiskoulutuspuolella. Koska pääosa opinnoista on verkko-opiskelua, ei työ kampuksella kärsi. Opiskelu ja työ pikemminkin tukevat toisiaan, sovellettavien tehtävien muodossa. – Tällä hetkellä teen toimipisteessämme riskikartoitusta osana yritysturvallisuuden opintoja. Tutkin, mitä

riskejä työympäristössämme on sekä pohdin eri toimintatapoja, miten riskejä ja niiden seurauksia saisi vähennettyä. Harju on tyytyväinen siihen, kuinka nykyään turvallisuusasioihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Hän uskoo, että niin koulumaailmassa kuin muuallakin on herätty turvallisuuskulttuurin nostattamiseen, ja suuntaus näyttäisi tulevaisuuden suhteen hyvältä. – Emme ole koskaan absoluuttisen turvallisessa ympäristössä, aina on riskit olemassa. Mutta ydinasia onkin se, miten me tunnistamme riskit ja miten osaamme toimenpiteillä korjata niiden vakavuutta matalammaksi. Tämä koulutus on yksi keino, mitä kautta opin ajattelemaan asioista laajemmin.

21 21

KOLUMNI

Anne Kleemola

Osaamisen kehittäminen – sehän on elämää

Kirjoittaja toimii Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan toimialajohtajana.

Osaamisen kehittäminen ymmärretään helposti ja varsin yleisesti kouluttautumiseksi. Se on osallistumista kursseille ja seminaareihin. Se on myös jatkotutkintojen suorittamista. Juuri nyt en muista milloin olisin osallistunut johonkin koulutukseen. Seminaareissa olen luonnollisesti käynyt, yleensä johonkin opettamaani aihealueeseen liittyen. Jatkotutkintoni on sen verran tuore, että se on toki muistissa vielä. Olen pitkän tien kautta tutkintoni suorittanut eli opistotasolta tohtoriksi kahden vuosikymmenen aikana. Siitä huolimatta oma käsitykseni todellisesta osaamisen kehittämisestä on ihan toisenlainen. Mielestäni osaamisen kehittäminen on normaalia aktiivista elämää, jossa omasta osaamisesta huolehtiminen on jokaisen velvollisuus. Koska ei ole enää olemassa työnantajia, jotka voisivat turvata elantomme koko työuran ajan, on ainoa keino turvata voi leivälle pitämällä osaaminen päivitettynä ja kilpailukykyisenä koko ajan. No, selvää on, ettemme voi jatkuvasti juosta koulutuksissa. Siksi osaamisen tulee kehittyä arjen työtehtävissä. Sitähän tapahtuu, kun tehtävät ovat riittävän haastavia. Me opettajat olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että se jopa kuuluu meillä toimenkuvaan. Omat kokemukseni osaamisen kehittymisestä ovat usein varsin vaativienkin uusien koulutusten suunnittelu- ja toteutustilanteita. Kun edessä on koulutus, jonka aihepiiri osuu oman substanssin reuna-alueille, jää ainoaksi keinoksi ottaa aihe ja sen ympäristö haltuun niin, että pystyy esittämään sen kuulijoille vakuuttavasti, ja – mikä pahempaa – vastaamaan kysymyksiin, joita takuulla esitetään. Koska omat opetustilanteeni ovat jo pitkään olleet työelämässä olevien aikuisten ihmisten, asiantuntijoiden koulutuksia, olen saanut todella soveltaa edellä kuvattua menetelmää. Olen kokenut sen erittäin haastavaksi ja oppinut sinä aikana paljon enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Se on vaatinut joskus hulluakin rohkeutta ja tietysti ongelmia ei-sanan kanssa, mutta se on ollut palkitsevaa, koska jokaiseen tilaisuuteen liittyy tiettyä itsensä voittamisen tunnetta. Rajojen kokeilua. Mutta sitähän osaamisen laajentaminen onkin, eikö? Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla ollaan muodollisen osaamisen kehittämisessä pitkällä. Voisimmeko nyt nähdä sitä myös vähemmän muodollisena arjen ammattiosaamisen kehittymisenä?

TIEDOTTAMISTA

| Jari Holma

– Juuri hetki sitten olin mukana seuraamassa Pirjo Vuokon esitystä, joka oli todella mielenkiintoinen. Hänen asiantuntevuudestaan kertonee sekin, että hänen markkinointiviestintää käsitteleviä teoksiaan käytetään säännöllisesti ohjaamissani opinnäytetöissä. Olenkin mukana myös benchmarking-mielessä, eli seuraan miten he kouluttavat. Tiiviissä 16 hengen opiskeluryhmässä vallitsee erittäin hyvä ryhmähenki. Mukana on eri-ikäisiä osallistujia nimekkäistäkin yrityksistä ja järjestöistä. – Tunnelma ryhmässämme on rento ja avoin. Koen erityisen hienoksi sen, kuinka kykenemme keskustelemaan luottamuksellisesti eri asioista ilman pelkoa, että tieto leviää ulkopuolelle. – Koulutusohjelman luennot niihin liittyvine keskusteluineen ovat olleet tähän mennessä hyvin hedelmällisiä, ja olen tyytyväinen, että lähdin mukaan, Niskanen kiteyttää.

TEKSTI

Tiedottaminen, kuten kaikki muukin viestintäalan työ, edellyttää osaajaltaan jatkuvaa ajan tasalla pysymistä. Tästä syystä myös yritysviestinnän lehtori Harry Niskanen lähti viime marraskuussa mukaan Inforin järjestämään Tiedottamisen koulutusohjelmaan. – Opettajana minulle on tärkeää tietää, mitkä ovat alan vallitsevat trendit tällä hetkellä. Koulumaailmassa jää helposti ikään kuin paikoilleen, mutta koulutuksien avulla tiedän, mitä ajassa liikkuu, Niskanen kertoo. Kesäkuulle jatkuva koulutusohjelma koostuu kuudesta kontaktikerrasta Inforin toimitiloissa Helsingissä sekä kertojen välissä annettavista kotitehtävistä. Luennoilla Elisa Juholinin ja Pirjo Vuokon kaltaiset viestinnän kärkinimet tarjoavat osallistujille läpileikkauksen alan polttavista aiheista, kuten sosiaalisen median kasvusta sekä kriisiviestinnän paineista.

KUVAT Marika Elo, Futureimagebank

ajan hermoilla

IN LON Studying English

IN LONDON

NDON TEKSTI

Jatta Lehtonen

KUVAT Jatta Lehtonen, Kaija Jokela, Futureimagebank

ENGLISH FOR EDUCATIONAL PROFESSIONALS

�e course included a five-day stay at London. �e schedule was rather tight; we visited several universities such as the Middlesex university, Oxford, UCL. At the Middlesex university we had a couple of lessons. �e trip culminated in a visit to Sheila’s (our teacher Marina Wikman’s friend). She had invited a few of her friends to have a little small talk in English with us. On Monday evening, we went to see a musical (some went to see Queen and others Oliver Twist). I think during this intensive week, we got into close touch with the English culture and language.

nments; One of our assig the hotel. finding a way to

The first colour-printed book in Oxford University Press.

was very Although the schedule e to visit the tim e som tight, we had :) ces pla ee st-s mu

Piccad

illy Ci rcus

On Wednesday we visited Middlesex.

On Tuesday we got a tour of the UCL campus area.

Yummy. ub food. delicious p y er v e m o S

KOLUMNI

Jari Iisakkala

Insights Discovery -profiloinnit kehittämisen välineenä KYSY MIKSI...

Kirjoittaja toimii valmentajana Life Consulting Finland Oy:ssä.

KIINNOSTUITKO? Ota yhteyttä kehittämispäällikkö Jonna Seppälään, s-posti: jonna.seppala@samk.fi tai soita, 044 710 3804.

•

huippuosaajista koostuva tiimimme ei menesty?

•

palaverit ovat usein ajan haaskausta?

•

jotkut suhtautuvat lähes kaikkeen kielteisesti?

•

sille yhdelle tuli burnout?

•

se yksi puhuu aina päälle?

•

se toinen puhuu niin hitaasti?

•

työpaikkani ilmapiiri on huono?

•

esimieheni ei hyväksy järkeviä perustelujani?

•

jotkut henkilöt vastustavat lähes kaikkia uudistuksia?

•

osa asiakkaistamme on kadonnut?

•

esimieheni ei tunnu arvostavan minua?

•

en saa muita innostumaan ideoistani?

Mutta hätä ei ole tämännäköinen: ota avuksi Insights Discovery –vuorovaikutusvalmennus ja tartu härkää sarvista! Insights workshopeissa työstetään työyhteisön keskeisiä kommunikointi- ja vuorovaikutushaasteita rennossa ja luottamusta herättävässä ilmapiirissä. Insights Discovery on maailmanlaajuinen, C.G. Jungin psykologiaan perustuva oppimisjärjestelmä, jota ovat käyttäneet monet maailman johtavista yrityksistä. Käytännössä homma menee niin, että henkilö saa sähköpostilla linkin verkossa täytettävään tehtävään, jossa hän määrittelee suhtautumistaan erilaisiin persoonallisuuden ominaisuuksiin. Tämä vaihe kestää noin 1520 minuuttia, jonka jälkeen hän jatkolähettää tulokset Insights-palveluntarjoalle, joka puolestaan tuottaa vastauksista korkeatasoisen, kansitetun raportin. Henkilö osallistuu sitten yhdessä muiden kanssa (nämä ovat useimmiten ryhmävalmennuksia) 1-3 päivän workshoppiin, jossa opetellaan Insightsin perusasiat, tehdään harjoitustehtäviä sekä tutustustaan omaan ja työkaverien persoonallisuusprofiileihin. Saamieni kokemusten mukaan workshopit ovat erittäin pidettyjä tilaisuuksia: osallistujilta kerätyn palautteen keskiarvo on noin 4,3 viiden asteikolla. Syynä tähän on varmasti se, että Insights on erittäin ymmärrettävä ja konkreettinen oppimisjärjestelmä: jokainen osallistuja saa jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja työkaluja. Toisaalta workshopeissa on aina myös hauskaa: se vaikuttaa varmasti myönteisesti kokemukseen. Jo noin 100 SAMKilaista on osallistunut Insights-workshoppeihin. Lähde mukaan rohkeasti!

“Haluamme tulevaisuuden, jossa jokaiselta vaaditaan tässä päivässä elämistä, ja jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä – jossa innovatiivisuus ja luovuus ovat tärkeämpiä kuin vanhat rakenteet ja joissa rajojen rakentava rikkominen on arkipäivää.”