Nyt se toteutuu – elintarvikeinsinöörin koulutus

Teksti: Riitta Tempakka Kuva: SAMK SÄÄNNÖLLISIN VÄLIAJOIN meille on viestitetty, että Satakunnassa tarvitaan elintarvikealan AMK-tason koulutusta. Asia on aina ohitettu eikä siihen ole tartuttu. SAMK otti haasteen vastaan syksyllä 2022 ja päätti käynnistää elintarviketuotantoon suuntautuvan insinöörikoulutuksen suunnittelun laajassa yritys- ja sidosryhmäyhteistyössä.

Ruoka-alan merkitys Suomelle ja Satakunnalle on huomattava. Elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa. Toimialan työpaikoista seitsemän prosenttia sijaitsee Satakunnassa, kun koko ala työllistää 40 000 suomalaista. Yksi työpaikka elintarvikealalla tuottaa yli kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.

Aina ei tule ajatelleeksi, miten monipuolinen ja merkittävä elintarvikemaakunta Satakunta on. Tänne sijoittuu useita alan valtakunnallisia kärkiyrityksiä. Lisäksi maakunnassa on pitkät perinteet sopimustuotannosta, jolla turvataan tuotannon taloudellinen, ekologinen ja eettinen kestävyys. Emme saa myöskään unohtaa huoltovarmuutta. Satakunnan ruuantuotanto on oleellinen osa kansallista huoltovarmuutta.

Kun sanoimme ääneen kyllä elintarvikeinsinöörin koulutukselle, useita sidosryhmiä ilmoittautui heti mukaan suunnitteluun. Asia lähti vauhdilla rullaamaan. Aluksi toteutimme alan yritysten, Pyhäjärviinstituutin ja Rauman kauppakamarin kanssa kaksi työpajaa, joissa hiottiin koulutuksen sisältöjä vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Työn tuloksista syntyi kuva, joka kiteyttää tämän päivän elintarvikeinsinöörin tehtäväkentän kattavasti.

Lisäksi yrityksiltä saatiin viestiä siitä, millaisia yhteistyömuotoja voidaan toteuttaa koulutuksen aikana esimerkiksi osana opintojaksosisältöjä. Ideoita tuli paljon, ja koemme olevamme hyvän yhteisen polun alkupäässä. Koulutus tullaan toteuttamaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten ja sidosryhmien kanssa.

Elintarviketuotantoon suuntautuva insinöörikoulutus alkaa syksyllä 2023. Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina, joten opintojen ohessa voi työskennellä.

Riitta Tempakka on logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueen johtaja Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Lue lisää uudesta koulutuksesta ja yhteistyömuodoista: satakuntasyyta.meillaontoita.fi.

SAMK vastaa työvoimapulaan – satoja kansainvälisiä osaajia tulossa työelämään

SAMKissa on systemaattisesti lisätty kansainvälisten tutkintojen määrää vuodesta 2017 alkaen. Tällä hetkellä opiskelijoita on 80:sta eri kansalaisuudesta.

Inna Saarinen Kuva: Junyi Wang

SAMKin strategisiksi tavoitteiksi on muun muassa asetettu, että yli 20 prosenttia aloituspaikoista on kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa, ja koulutusviennin volyymi on yli puoli miljoonaa euroa. Koulutusvientiä on myös lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden saapuminen Suomeen.

Koulutusvientitiimi perustettiin muutama vuosi sitten vastaamaan muun muassa strategisiin tavoitteisiin.

– Ensin tiimin toiminnan pääpaino oli siinä, että pohdittiin englanninkielisiä tutkintoohjelmia ja sitä, miten saamme tänne kansainvälisiä opiskelijoita, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu.

Tiimi asetti tavoitteen saada vuoteen 2024 mennessä SAMKiin 500 kansainvälistä tutkintoopiskelijaa. Tavoite ylitettiin kirkkaasti, kun jo vuonna 2022 SAMKiin saapui 650 kansainvälistä opiskelijaa eri tutkinto-ohjelmiin.

– Olemme myös aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämisryhmissä, joissa on käyty hyvää vuoropuhelua opiskelijan kehityskaareen liittyen, Kainu kertoo.

KANSAINVÄLISET OSAAJAT AVAAVAT

YRITYKSILLE AIVAN UUDENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA

Yhteiskunnan palveluja on muokattu työperäisen maahanmuuton näkökulmasta, mutta koulutusperäisen maahanmuuton osalta tilanne ei ole vielä niin hyvä.

– Olemme käyneet paljon keskustelua eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta palveluista saataisiin yhä kansainvälisempiä, Kainu pohtii.

Tällä hetkellä suurimmat paineet liittyvät opiskelijoiden valmistumisajankohtaan.

– On ensiarvoisen tärkeää saada opiskelijat harjoitteluihin, tutustumaan työelämään ja myöhemmin töihin. Seuraavaksi alamme seuraamaan työllistymistä.

Kainu muistuttaa, että lähitulevaisuudessa maassamme on sellainen työvoimapula, että suomalaisia tekijöitä ei enää löydy tarpeeksi. Hän toivoo, että yrityksissä uskallettaisiin rohkeammin ottaa ensimmäinen askel ja palkata kansainvälinen osaaja, esimerkiksi johonkin opiskelijaprojektiin.

– Kansainväliset osaajat avaavat yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös Satakunnan ja Suomenkin ulkopuolelle, hän sanoo.

Ykkössija kansainvälisyydessä

Valmistumisvaiheessa olevat AMK-opiskelijat nostivat SAMKin ykkössijalle valtakunnallisen AVOP-kyselyn teemassa Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot. Teemaa arvioitiin monikulttuurisessa työympäristössä toimimisen valmiuksiin, kieliopintoihin, vieraskieliseen opetukseen ja kansainväliseen harjoitteluun liittyen.