SAMK
Yhteistyön kohtaamispaikka TUTKIMUSTA, OPETUSTA JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYTTÄ AGORA 3/2015 LIITE
SAMK SUMMIT KOKOAA ESTRADILLE SELLAISIA AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUKSEN, OPETUKSEN JA KORKEAKOULUYRITTÄJYYDEN CASEJA, JOILLA ON SELKEÄÄ YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAVUUTTA.
SAMK Summit – Tervehdyssanat
T
ervetuloa perinteiseen SAMK Summitiin, joka järjestetään nyt jo ensimmäisen kerran. Summit kokoaa tänä vuonna estradille sellaisia ammattikorkeakoulun tutkimuksen, opetuksen ja korkeakouluyrittäjyyden caseja, joilla on selkeää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Summitissa korkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijat voivat jakaa näiden casejen synnyttämiä ajatuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on aina ollut kiinteä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tehdä erityisesti oman alueensa elinkeinoelämää tukevaa ja uudistavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt SAMKin alueen innovaatioverkoston keskeiseksi toimijaksi, kansainvälistäjäksi ja yrittäjyyden edistäjäksi. Summit on yksi niistä foorumeista, joissa voimme arvioida, kuinka hyvin SAMK on tässä tehtävässä onnistunut. SAMKin tutkintokoulutus rakentuu opetukselle, joka on nykyaikaista, monimuotoista ja oppijan vahvasti huomioivaa. SAMKin tutkimusryhmien tulokset levitetään nopeasti käytäntöön yrityksissä ja yhteisöissä. Myös akateemiseen näkyvyyteen on panostettu lisäämällä tieteellistä julkaisemista ja tutkijaksi pätevöitymistä. Esimerkkinä tänä vuonna Turun ammattikorkeakoulun kanssa perustettu Tohtorikiihdyttämö, joka tähtää korkeakouluissa syntyvän uuden käytännöllisen tiedon vaikutuksen kasvattamiseen ja tutkimustulosten sekä innovaatioiden käytön tehostamiseen ja kaupallistamiseen. Summitin esityksissä näkyy tutkimusryhmien ja opetuksen kehittämisen viimeisen kahden vuoden tulokset. SAMK Summitissa kuullaan tänä vuonna 31 mielenkiintoista esitystä. Odotamme paikalle kolmeasataa kuulijaa. Summit onnistuu, kun näemme sinut, hyvä yhteistyökumppanimme, keskustelemassa yhteisistä tulevaisuuden suunnitelmista esitysten aikana ja esitysten tauoilla. Tutustu esitysten tiivistelmiin ja aikatauluun ja poikkea paikan päälle. Nähdään SAMK Summitissa.
Cimmo Nurmi, vararehtori
2
MAKUPALOJA SAMK SUMMITIN ESITYKSISTÄ. KAIKKI ESITYKSET OSOITTEESSA SAMK.SUMMIT.FI
SISÄLTÖ SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaa opiskellaan kaikilla mantereilla
5
– voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista?
teknologian kehittämiseen pk-yrityksissä
6
Norjan markkinoille
10
11
Diabeteksen omahoitoa verkko-ohjauksella
Asiakkaalla enemmän valtaa kuin koskaan
offshore-koulutuksella
Taudit kulkevat sairaalan ovista
9
nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä
Verkossa yhdessä
Osumatarkkuutta
7
4
Lounaisrannikon meriteollisuus
13 8
Säästä rahaa ja luontoa omakotitalon rakentamisessa
12
Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna
Maaseutumatkailun veturina
14
Agora – Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset 3/2015 LIITE. ISSN-L 1456-114X, ISSN 1456-114X (painettu), ISSN 2242-2528 (verkkolehti)
3
OPPIMINEN, MOOC
SAMKin ja Metropolian lääkelaskentaa opiskellaan kaikilla mantereilla Ensimmäinen massiivikurssi tähtää lääkelaskentaan liittyvien pelkojen hälventämiseen. Opiskelija saa oppimisestaan palautetta koko ajan.
A
voimet maailmanlaajuiset massiivikurssit (MOOC) ovat varsin lyhyessä ajassa nousseet yhdeksi verkko-opetuksen trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkko-opetukseen on kurssin kuluessa kertyneen datan hyödyntäminen opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä ryhmäkoon skaalaus jopa satoihin tuhansiin opiskelijoihin. Näin kurssi on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä. Massiivikursseja kohtaan on esitetty kritiikkiä muun muassa yksipuolisten opetuksellisten toteutusten sekä suurten keskeyttämisprosenttien vuoksi. Kritiikkiä voisi jatkaa useilla muillakin havainnoilla. Tosin mikään ei kumoa sitä, että isossa aikajanalla olevassa datassa jokainen keskeytyskin kertoo jotain opetuksen pullonkauloista. Lisäksi, tähän asti massiivikursseilla kerätty data on maailman suurin ja kattavin oppimistuloksia ja oppimista globaalisti kuvaava data, jonka hyödyntäminen on vasta alullaan. Tällä hetkellä maailmalla onkin alkamassa useita opetuksen skaalaamiseen liittyviä hankkeita, joissa pääpaino ei niinkään ole massiivikurssi-sanalla vaan monipuolisessa opetuksen skaalauksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu aloittivat yhteistyössä sairaanhoidon massiivikurssien tuottamisen vuoden 2014 alkupuolella ja tämän vuoden huhtikuussa julkaistiin maailmanlaajuisesti ensimmäinen kurssi, Lääkelaskenta. Kurssi on tarkoitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen. Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien pelkojen ja epävarmuustekijöiden poistaminen. Keskeyttämistä pyritään ennaltaehkäisemään oman osaamisen systemaattisella arvioinnilla ja osaamistarpeiden näkyväksi tekemisellä. Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoitettu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin
4
matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistikuvia laskujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista. Jatkuvan itsearvioinnin avulla puolestaan opiskelijalle tarjotaan reaaliaikaista tietoa omasta etenemisestä suhteessa kurssin kokonaistavoitteeseen. Lisäksi opiskelijalle voidaan tarjota personoituja suosituksia materiaaleista, joita hänen olisi ehkä hyvä lukea optimaalisen etenemisen näkökulmasta. Kirjoitushetkellä kurssi on ollut avoinna noin kuukauden ja se on kerännyt vajaa tuhat osallistujaa 54 maasta, kaikilta asutuilta mantereilta. Kurssin osallistujamäärä ei ole vielä kovinkaan suuri, mutta yllättävää ja samalla huomionarvoista on, kuinka laajalle yleisölle suomalaista opetusta voidaan viedä globaalien kanavien välityksellä.
ASIANTUNTIJANA Harri Ketamo, tutkija, FT, KL
OPPIMINEN
Verkossa yhdessä – voiko oppiminen verkossa olla kollektiivista? Verkkoluennolla toimiva tekniikka on vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yhdessä työskentelyyn.
O
ppiminen tapahtuu usein parhaiten keskustellen, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kokemuksia ja tietoa jakamalla. Erityisen tehokasta yhdessä oppiminen on aikuisopiskelijoilla, joilla on runsaasti elämän tuomaa tietoa ja taitoa jaettavana. Kun opetus tapahtuu verkossa, yhteisöllisyyden syntymiselle on luokkahuoneopetukseen verrattuna uusia haasteita. Ajasta ja paikasta riippumattoman verkko-opiskelun mahdollistavat monipuoliset verkko-oppimisympäristöt ja verkkoneuvottelujärjestelmät. Luennolle opiskelija voi osallistua omalta koneelta joko reaaliaikaisesti tai katsoa tallennettua luentoa itselleen sopivana aikana myöhemmin. Verkkoluennon toteuttamiseen tarvitaan opettajan ja opiskelijoiden välille toimivat verkkoluento- ja yhteydenpitovälineet. Tämä tekninen puoli on kuitenkin vasta alkua. Osallisilla tulee olla myös henkiset valmiudet yhdessä työskentelyyn. Niiden syntyä auttavat koulutuksen ja ohjauksen lisäksi yhdessä tekemistä tukevat opetusmenetelmät. Hyvän lopputuloksen kannalta tärkeintä on järjestelmän, ratkaisujen ja tuotosten kehittäminen yhdessä koko opettaja- ja opiskelijayhteisön voimin. Opettajan tehtävä on järjestää opetus niin, että verkko-oppimisympäristö eli virtuaalinen luokkahuone on innostava ja kannustava ja ohjaa opiskelijoita jakamaan osaamistaan keskenään. Avainasemassa on tehtävien suunnittelu ja niiden ohjaaminen. Verkossa voi antaa opiskelijoille monipuolisia tehtäviä: esimerkiksi case-, keskustelu-, lasku- ja tiedonhakutehtäviä, toisten opiskelijoiden töiden arviointia ja suullisia esityksiä tai yksilöja ryhmäesseitä. Koska sekä osaamisen jakaminen että yhteisöllisyyden synnyttäminen on keskeinen tavoite opintojaksoilla, ovat opintojakson laajimmat ja vaativimmat tehtävät useimmiten ryhmätehtäviä. Opiskelijoiden verkottumiseen opiskeluaikana on käytössä sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekemi-
nen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua vielä valmistumisen jälkeenkin. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muihin oppimisympäristöihin luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen. Opettaja on päivittäin läsnä verkossa. Hän seuraa opiskelijoiden keskustelua ja ryhmätöiden edistymistä, ohjaa tarvittaessa opiskelijoita oikeaan suuntaan ja antaa vinkkejä sekä vastaa tehtäviin liittyviin kysymyksiin ja antaa palautetta. Opiskelija saa tukea ja ohjausta opettajalta, mutta vähintään yhtä tärkeää on muilta opiskelijoilta saatava vertaistuki ja yhteinen oppiminen. Yhteisö ja yhteisön tuki ovat tärkeitä. Mikään verkko-oppimisympäristö ei korvaa henkilökohtaista kontaktia opettajiin ja toisiin opiskelijoihin. Yhteisöllisiin verkko-opintoihin kuuluu aina seuraavat kolme asiaa: 1. tiedon ja osaamisen jakaminen 2. opiskelu silloin, kun se itselle sopii 3. toimivaa tekniikkaa ja ihmisiä, jotka sitä osaavat käyttää.
ASIANTUNTIJOINA Kaija Kalliolevo, toimistosihteeri, merkonomi, Simo Saarikko, tuntiopettaja, OTK, FM, Mikko Lehtonen, tuntiopettaja, KTM, Hannele Lehtinen, lehtori, KTM, Heidi Varpelaide, lehtori, KTM, Hanna Moisio, lehtori, HTM, Suvi Lehtonen, lehtori, KTM, Minna Kuohukoski, lehtori, OTK, Pekka Kuisma, lehtori, FM, Satu Korhonen, lehtori, KTM ja Seppo Anttila, lehtori, OTL
5
AUTOMAATIO, PK-YRITYKSET
Osumatarkkuutta
teknologian kehittämiseen pk-yrityksissä
Automaatioteknologian demonstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta.
S
atakunnan ammattikorkeakoulun automaation tutkimusryhmä on viimeisten reilun viiden vuoden ajan panostanut erityisesti automaatioteknologioiden demonstrointiin ja pilotointiin. Pk-yrityksille tarkoitettua teknologian siirron mallia on kehitetty ja testattu yhdessä Innovaatio-tutkimusryhmän ja pk-yritysten kanssa. Malli on tarpeellinen, koska usein pk-yrityksillä ei ole isoja resursseja seurata eri teknologioita ja selvittää niiden soveltamismahdollisuuksia. Kehitetyssä mallissa teknologian siirto tapahtuu useassa vaiheessa. Aluksi kartoitetaan yrityksen kehittämisen tarvetta, oleellisia ongelmia ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia uusien teknologioiden avulla. Kun oleellinen kehittämistarve on tunnistettu ja rajattu, alkaa tiedonhaku. Löydettyä tietoa analysoidaan ja tulkataan siten, että yrityksen on helpompi ymmärtää sitä ja miettiä tiedon soveltamista omassa toiminnassaan. Ensimmäisen vaiheen tulosten ja keskustelujen perusteella tehdään tarkennettu haku. Tässä vaiheessa yritys ottaa jo aktiivisempaa roolia ja kohottaa samalla omaa valmiuttaan tiedon soveltamiseen. Tiedonhaun ja soveltamisen lisäksi teknologioita demonstroidaan ja pilotoidaan niiden soveltuvuuden varmistamiseksi. Näin syntyy myös todellista ymmärrystä siitä, mihin eri teknologiat pystyvät, kuinka helppoa tai vaikeaa käyttöönotto on ja mihin muihin kohteisiin samoja teknologioita voisi soveltaa. Demonstroimalla ja pilotoimalla varmistetaan teknologiatiedon ja -osaamisen siirtyminen yrityksiin ja opiskelijoille mahdollisimman mieleenpainuvasti. Teknologioita demonstroidaan monin tavoin. Yleisen tason demoja tehdään SAMKin laboratorio-olosuhteisiin. Niillä havainnollistetaan eri teknologioiden perusteita ja sitä, mitä teknologia vaatii ja miten se on hyödynnettävissä.
6
Tapauskohtaisia demonstraatioita taas tehdään esimerkiksi yritysten toiveiden mukaisesti ja niillä havainnollistetaan teknologian soveltumista määrätyn ongelman ratkaisuun. Demoja esitellään opiskelijoille päivittäisessä opetustyössä ja yrityksille seminaari- ja workshop-tilaisuuksissa sekä yrityskohtaisissa tapaamisissa. Demonstraatiot konkretisoivat teknologian hyödyntämismahdollisuudet, mutta tuovat myös esiin teknologian hyödyntämisen haasteet tai sulkevat pois epäkelvot ratkaisut. Demonstraatioista on saatu erittäin hyvää palautetta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta. Demonstraatioiden perusteella on tehty useita pilottisovelluksia, joilla määrättyä teknologiaa on pilotoitu tiettyyn teollisuuden kohteeseen. Ne tehdään pääsääntöisesti SAMKissa olemassa olevilla laitteilla ja tarvikkeilla. Näin yritys saa tietoa sovelluksen hyödyistä ja haasteista ilman, että heidän pitää vielä ostaa kalliita laitteita. Teknologian sovellusmahdollisuuksia havainnollistavat demot ja pilotit antavat yrityksille merkittävää tietoa, jota yritykset voivat käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi investointi- tai kehittämissuunnitelmissa. Vastaavasti demonstraatiot auttavat opiskelijoita sisäistämään teknologian toimintaperiaatteita ja hyödyntämismahdollisuuksia. Pilotit taas tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua todellisten sovellusten kehittämistyöhön teollisuusympäristössä jo opiskeluaikana.
ASIANTUNTIJOINA Mirka Leino, tutkijaopettaja, FM ja Kari Laine, lehtori, TkT
OFFSHORE, PK-YRITYKSET
Norjan markkinoille offshore-koulutuksella
Miten päästä Norjan markkinoille? SAMKissa on yhdistetty pk-yritysten ja insinööriopiskelijoiden tarpeita offshore-alan vientiin liittyvässä koulutuksessa.
S
uomalainen ja varsinkin länsisuomalainen offshore-teollisuus on perinteisesti ollut erittäin vahvaa. Muutaman veturiyrityksen vaikutuksesta alueelle on syntynyt offshore-teollisuutta palveleva pienten ja keskisuurten yritysten ekosysteemi. SAMKissa on huomattu, että pk-yrityksillä on tarve kohdennettuun offshore-viennin koulutukseen. Lisäksi opiskelijat toivovat läheisempää yhteistyötä yritysten kanssa ja enemmän tosielämän tapauksiin liittyviä harjoitustöitä. Keväällä 2015 SAMKissa pidettiin offshore-aiheinen opintojakso, johon osallistui sekä alueen yrityksiä että SAMKin tekniikan ja liiketalouden opiskelijoita. Opintojakso alkoi kahdella kahdeksantuntisella seminaaripäivällä, joiden aikana osallistujille avattiin mahdollisuuksia ja haasteita, joita Norjassa toimivaan offshore-liiketoimintaan liittyy. Seminaarissa kuultiin konkreettisia esimerkkejä niistä haasteista, joita offshore-alalla kohdataan ja miten niistä päästään yli – ja mitä se edellyttää yrityksiltä. Esimerkiksi tilaajan hyväksyttyjen toimittajien listoille pääseminen edellyttää suuria ponnisteluja muun muassa laadunhallinnan suhteen, mutta vastineeksi avaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Asioita pureskeltiin aktiivisella keskustelulla: osallistujat saivat hienon mahdollisuuden hyödyntää ensikäden tietoa ja vaihtaa näkemyksiä keskenään. Yritykset saivat kootussa paketissa arvokasta tietoa toimintaansa helpottamaan sekä karkean etabloitumissuunnitelman. Opiskelijat puolestaan saivat tuntumaa yritysten aitoihin haasteisiin ja mahdollisuuden päästä työskentelemään ja kontaktoitumaan yritysten kanssa. Tekeminen ei päättynyt näihin kahteen päivään, vaan työ jatkui etenkin opiskelijoiden osalta vielä koko ke-
vään. Yritykset käynnistivät erinäisiä Norjan markkinoille pääsemiseen liittyviä caseja, joita opiskelijat pääsivät ryhmissä kevään aikana toteuttamaan. Case-aiheet olivat todellisia, perustuen aitoon tarpeeseen. Yritysten osallistumisen myötä opintojakso poikkesi tavallisesta. Sen aikana oli helppoa ja luontaista synnyttää kontakteja yritysten ja opiskelijoiden välille. Yritykset case-harjoitukset tuottivat lisäarvoa ja opiskelijat pääsivät tekemään konkreettisia ja tärkeitä harjoituksia, joiden avulla oppiminen tapahtui kiinnostavalla ja motivoivalla tavalla. Myös opettajan osalta tämä tarkoitti uuden oppimista, sillä perinteisen opettajaroolin sijaan piti pikemminkin valmentaa ja ohjata sekä toimia opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa. Se oli palkitsevaa, vaikka ei ihan helppoa. Parhaimmillaan näin toteutetulla opintojaksolla saadaan lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla. Yritykset saavat kaipaamiaan käsipareja auttamaan ponnisteluissaan ja pääsevät seuraamaan opiskelijoiden, potentiaalisten tulevien työntekijöidensä, tekemistä läheltä. Opiskelijoilla puolestaan on mahdollisuus opintopisteiden lisäksi päästä näkemään uusia toimintaympäristöjä ja tekemään todelliseen tarpeeseen täysin aitoja töitä yritysten kanssa. Tietysti opiskelijat saavat myös jalkaa yritysten ovien väliin. Alalla tarvitaan opiskelijoita, joilla on teknisen osaamisen lisäksi talouden osaamista sekä kykyä ja halua toimia oman maan rajojen ulkopuolella totutusta poikkeavassa ympäristössä ja kulttuurissa.
ASIANTUNTIJANA Teemu Santanen, lehtori, DI
7
HYGIENIA
Taudit kulkevat sairaalan ovista
Liukuovet liikuttavat ilmaa vähemmän kuin saranaovet. Niitä lisäämällä sairaaloiden eristystiloissa voitaisiin vaikuttaa epäpuhtauksien leviämiseen.
T
yöterveyslaitoksella on viime vuosina tutkittu sairaalan eristystilan oven avaamisen vaikutusta ilmavälitteisten infektioiden leviämiseen. Eristystilojen ilmanvaihtokerroin on normaalia potilashuonetta huomattavasti suurempi (noin 6–12 kertaa tunnissa), jotta potilaasta ilmaan leviävät taudinaiheuttajat saadaan laimennettua. Huoneet ovat alipaineistettuja muihin tiloihin nähden, jolloin ilma ei pääse karkaamaan huoneesta vaan virtaa rakenteiden vuotokohdissa kohti eristystilaa. Alipaine huoneiden välillä kuitenkin häviää, kun ovi avataan, jolloin ilmavälitteiset taudinaiheuttajat ovat vapaita kulkeutumaan ulos eristystilasta. Tyypillisesti sairaaloiden eristystiloissa käytetään saranaovea. Avautuessaan se toimii aluksi kuin mäntä, joka puristaa ilmaa kasaan eristystilassa ja synnyttää sinne hetkellisesti jopa ylipaineen. Oven auetessa tämä hetkellinen ylipaine purkautuu oviaukon kautta ja levittää epäpuhtauksia viereisiin tiloihin. Myös saranaoven laaja pyyhkäisyliike pistää ilmaa liikkeelle ja lisää ilman kulkeutumista oviaukosta. Lisäksi ovesta kulkeva sairaanhoitaja vaikuttaa oviaukon virtauksiin vetämällä perässään ilmamassaa ja näin lisää ilman ja mahdollisten epäpuhtauksien karkaamista ulos eristystilasta. Ilmavälitteiset infektiot voivat kulkeutua pitkälle hoitajan perään syntyneessä vanassa, jopa kymmenen metrin päähän ja näin levitä hyvinkin kauas eristystilasta. Epäpuhtauksien leviämistä voidaan rajoittaa monin eri keinoin, esimerkiksi sulkutilan (eteinen, jossa hoitaja laittaa suojaimet ylleen) käyttö vähentää merkittävästi epäpuhtauksien kulkeutumista yleisiin tiloihin kuten käytävälle. Muutkin tekijät vaikuttavat oviaukon virtauksiin, esimerkiksi oven avausnopeus, aukioloaika, lämpötilaero ja se kuinka auki ovi avataan. Erityisesti ovityypillä on suuri vaikutus oviaukon ilmavirtauksiin.
8
Simuloitu hoitajan kulku ovesta (1 – 4). Karannutta ilmaa havainnollistettu savulla.
Työterveyslaitoksen mittauksissa saranaovesta kuljettaessa karkaava ilmamäärä oli tyypillisesti luokkaa 1,6 m3, kun se liukuovella oli luokkaa 0,8 m3. Liukuovi ei käyttäydy kuten mäntä eikä siis aiheuta ylipainetta eristystilan puolelle avautuessaan. Lisäksi oven pyyhkäisyliike on huomattavasti pienempi ja se siis pistää vähemmän ilmaa liikkeelle kuin saranaovi. Tekniikan ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittyessä uusia mahdollisia ratkaisuja ilmestyy todennäköisesti lisää, mutta liikkeelle kannattaisi lähteä liukuovesta ja sen käytön optimoinnista.
ASIANTUNTIJOINA Petri Kalliomäki, tutkija, FM, Hannu Koskela, laboratoriopäällikkö, DI, Pekka Saarinen, tutkija, FT (Työterveyslaitos, Turku) ja Esa Sandberg, yliopettaja, TkL (SAMK)
Hankkeessa laadittu materiaalipaketti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-165-5
RAKENTAMINEN
Säästä rahaa ja luontoa omakotitalon rakentamisessa
Materiaalitehokkuus vaatii hiukan viitseliäisyyttä. Hyvä suunnittelu säästää lopulta aikaa ja vaivaa – ja samalla rahaa ja luontoa.
Teemu Heikkisen kuva-arkisto
M
ateriaalitehokkuus tarkoittaa mahdollisimman suurta hyötyä suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen, jolla puolestaan tarkoitetaan rakennusmateriaalista aiheutuvien kustannusten ja päästöjen lisäksi muun muassa sen kuljetuksen ja valmistuksen vaikutusta. Viime vuosina on puhuttu paljon rakennusten energiatehokkuudesta. Nyt uudeksi rakentamisen painopisteeksi on nousemassa energiatehokkuuden lisäksi materiaalitehokkuus. Se on yksi tulevaisuuden trendeistä rakennusalalla. Rakentamisen materiaalitehokkuuden parantamisen keskeiset syyt liittyvät ympäristötekijöihin, talouteen ja poliittisiin päätöksiin. Materiaalitehokkuuteen päästään vaikuttamaan parhaiten jo rakennushankkeen alussa tehtävien materiaalivalintojen kautta. Poliittiset päätökset tiukentavat rakentamisen lupaehtoja energiankulutuksen suhteen, jolloin rakennusmateriaaleja on käytettävä enemmän, jotta lämmöneristysvaatimukset täyttyvät. Näin ollen rakennusmateriaalien tehokkaan käytön merkitys korostuu entisestään. Suomessa on vuoteen 2020 mennessä suunnitteilla jäteasetus, jonka mukaan rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää vähintään 70 prosenttia muutoin kuin energiana eli polttamalla. Rakensitpa uutta tai korjasit vanhaa omakotitaloa, voit saada selkeää säästöä suunnittelemalla rakennusmateriaalien käytön tarkkaan. Vuosittainen rakennusjätekertymä on suoraan verrannollinen rakentamisen määrään. Jätemäärän painopiste on siirtynyt vahvasti korjausrakentamiseen, jonka osuus on noin puolet koko rakentamisen jätemäärästä. Puretut materiaalit päätyvät herkästi sekajätteeksi. Käyttökelpoiset materiaalit voidaan laittaa vaikkapa myyntiin internetiin. Omakotitalon materiaalitehokkuuteen vaikutetaan työmaan toimilla. Jätemäärien vähentyessä säästetään
sekä jätemaksuissa että jätteiden käsittelyyn kuluvassa työajassa. Materiaalihukan määrään voidaan vaikuttaa suunnittelussa tehtävillä valinnoilla ja mitoituksilla. Rakennusmateriaali tulee myös varastoida suojaan niin, että tavarat eivät pääse pilaantumaan, esimerkiksi kastumaan työmaalla. Sateelle ja lämpötilan muutoksille altistuminen voi aiheuttaa rakennusmateriaalien pilaantumista käyttökelvottomiksi. Rakennusalalla on alettua puhua rakentamisen kuivaketjusta, mikä tarkoittaa sitä, että hanke toteutetaan alusta loppuun säältä suojassa niin, että rakennusmateriaalit ja rakenteet eivät pääse kastumaan hankkeen missään vaiheessa. SAMKissa päättyi keväällä 2015 EU-rahoitteinen Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa MarakeS -hanke, jossa levitettiin materiaalitehokkaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa.
ASIANTUNTIJANA Mari Uusitorppa, lehtori, DI
9
VESI- JA MERIYHTEISTYÖ
Lounaisrannikon meriteollisuus nousuun vesijärjestelmien kehitystyöllä
Ruuan ja veden turvallisuus ovat laivalla ratkaisevan tärkeitä miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuuden imagolle. Selvityksen tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle.
10
Minna Keinänen-Toivola
S
atakunta ja Varsinais-Suomi eli Lounaisrannikko on suomalaisen meriteollisuuden ja merellisen liiketoiminnan tärkein keskittymä. Teollisuudenala on erittäin kilpailtu maailmanlaajuisesti, joten kilpailijoista poikkeavat teknologiset ratkaisut ovat keskeinen tekijä yritysten menestykselle. Laivoissa ja offshore-rakenteissa on useita eri vesijärjestelmiä erilaatuisine vesineen (esimerkiksi juomavesi ja prosessivesi). Vesijärjestelmissä on paljon erilaisia komponentteja ja laitteistoja, joiden kestävyyteen vesi vaikuttaa. Laivaan vesi otetaan joko satamasta tai valmistetaan merivedestä. Juomaveden ketjussa laivalle otettavasta vedestä käyttäjälle on monia vaiheita, jotka voivat vaarantaa juomaveden turvallisuuden. Ruuan ja veden turvallisuus on ratkaisevan tärkeää miehistön ja matkustajien terveydelle ja laivateollisuuden imagolle. Saastunut vesi tai ruoka voi vaarantaa sekä miehistön että laivamatkustajien terveyden heikentäen samalla laivayhtiön imagoa ja erityisesti jopa merenkulun turvallisuutta ja meriympäristön suojelua. Laivalla ja offshore-järjestelmissä ihmiset ovat pakkautuneet suhteellisen pieneen tilaan, jolloin taudit, kuten norovirus leviävät helposti ihmiseltä toiselle aiheuttaen myös laivan operoinnin ongelmia miehistön sairastuessa. Laivojen vesijärjestelmien ja sisätilojen suunnitteluun, rakentamiseen, asentamiseen ja operointiin asetetaan haasteita monelta taholta. Muuttuva lainsäädäntö sekä viranomaisten ja muiden tahojen antama ohjeistus asettaa raamit toiminnalle. Lisäksi tilaaja voi vaatia käyttämään tiettyjä materiaaleja tai menetelmiä, jotka on toteutettava käytettävissä olevassa rajallisessa tilassa. Alan kirjallisuudesta, ohjeistuksesta ja vesijärjestelmien teknisestä tasosta sekä kotimaisen yrityskentän näkemyksistä tehdään SAMKin Energia ja rakentami-
nen- ja Logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueiden yhteinen selvitys, jonka tulokset tuovat kilpailuetua Lounaisrannikon meriteollisuudelle. Satakunnassa, erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, on laajaa osaamista ja tietämystä niin meriteollisuudesta, vedestä kuin hygieniasta. Satakuntalainen osaaminen ja teknologiset mahdollistavat alueen kehittymisen kansainväliseksi huippuosaamiskeskittymäksi.
ASIANTUNTIJOINA Merja Ahonen, erikoistutkija, FT, Minna Keinänen-Toivola, projektipäällikkö, FT ja Heikki Koivisto, hankepäällikkö, merikapteeni
TERVEYS
Verkostako tukea
diabeteksen omahoitoon Satakunnan alueella kehitetään toimintamallia diabeetikon omahoitoon. Tarvetta selvästi on.
D
iabetesta sairastavien määrä kasvaa ja diabeteksen kustannukset lisääntyvät. Hoitotulokset junnaavat kaukana käypä hoito -suosituksen tavoitteista, ja vain joka neljäs diabetesta sairastava on saanut hoitosuunnitelman. Omahoitoon kannustetaan yksipuolisesti ja tietoverkkojen hyödyntäminen ohjauksessa on vähäistä. Yhteensä yli puoli miljoonaa eli 10 prosenttia suomalaisista sairastaa diabetesta. Tyypin 1 diabeetikoita on noin 50 000. Tyypin 2 diabetes on todettu 250 000 henkilöllä ja lähes saman verran on tietämättään sairastavia tai diabetesriskissä olevia henkilöitä. Diabeetikoiden määrän ennustetaan lisääntyvän jopa 70 prosenttia seuraavien 15 vuoden aikana. Suomessa diabetes ja erityisesti siihen liittyvät komplikaatiot aiheuttavat vuosittain vähintään 3 miljardin euron kustannukset. Diabeteksen hoidon taloudelliset haasteet aiheuttavat merkittäviä paineita yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Nykypotilas ei välttämättä halua matkustaa sairaalaan kuulemaan ja saamaan ohjausta, vaan hän haluaa itse etsiä tietoa internetistä ja saada vertaistukea keskustelupalstoilla. Digitaaliset kanavat ja sosiaalinen media tarjoavat uuden tiedonhakuväylän ja ovat tehneet potilaista aikaisempaa valveutuneempia. Lisääntynyt tiedonhaku verkkokanavista haastaa ammattimaisen ohjauksen myös diabeteksen hoidossa. Keskustelupalstojen lisäksi verkossa tulee tarjota hoitohenkilökunnan tuottamaa tutkimusnäyttöön perustuvaa ohjaamista. Vain näyttöön pohjautuvalla tiedolla diabeetikko voi tehdä omahoitoaan tukevia ratkaisuja ja niissä ammattihenkilöstö voi häntä tukea. Olennaisen tärkeää hoidonohjauksessa on kuitenkin myös henkilöstön ja diabeetikoiden välinen vuorovaikutus, tapahtuipa se sitten kasvokkain tai sähköisten viestimien avulla.
Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella pilotoidaan syksyllä 2015 Diabetesliiton, Aivoliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeessa tuotettuja D-opiston verkkokursseja diabetesta sairastaville. Verkko-ohjauskurssien pilotointiin osallistuvat alueen diabeteshoitajat ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat. Saadut kokemukset arvioidaan ja tuotetaan malli diabeetikon verkko-ohjaamisen yhteistoteuttamisesta järjestön, terveydenhuollon organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun kesken. Tavoitteena on kehittää alueellisia diabeteshoidon palveluja ja diabetesosaamista sekä liittää verkko-ohjaus pysyväksi toiminnaksi diabeteksen hoitoketjuun. Verkko-ohjauksen toimintamallin kehittäminen liittyy SAMKin hoitotyön lehtorin työelämävaihtoon. Vaihdon tarkoituksena on verkostoituminen ja yhteistyön tiivistyminen Diabetesliiton ja sen yhdistysten, ammattikorkeakoulujen sekä alueen terveydenhuollon organisaatioiden toimijoiden välillä. Työelämävaihdon rahoittaa SAMKin ja Turun ammattikorkeakoulun liittouman (CoastAL) kolmiloikalla vaihtovirtaa -hanke. Päätavoitteena työelämäloikassa on yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen syntyminen organisaatioiden kesken.
ASIANTUNTIJANA Seija Olli, lehtori, TtT
11
ASIAKASPALVELU
Asiakkaalla enemmän valtaa kuin koskaan Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille kuilun siitä, miten asiakaskohtaamisessa tulisi toimia.
K
oko asiakaskokemus on erilainen kuin kymmenen vuotta sitten: nettikauppa ja sosiaalinen media ovat muokanneet asiakkaan tapaa ostaa ja kuluttaa. Tämän vuoksi asiakas arvostaa nyt yrityksen toiminnassa eri asioita kuin aikaisemmin. Suhtautuminen asiakkaaseen ei voi enää olla yritysja tuotelähtöistä. Yritys ei voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas kuluttaessaan palvelun saa. Asiakas tulee ymmärtää aktiiviseksi ja vuorovaikuttavaksi osapuoleksi, joka on mukana yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Siksi nykyisin puhutaan yhä laajemmin asiakaskeskeisestä liiketoimintalogiikasta. Tällöin ei yksistään palvelun, vaan myös asiakkaan aikomusten sekä näitä seuraavien toimintojen ja kokonaisvaltaisten kokemusten tulisi olla yritysten toiminnan keskiössä. Asiakaskokemusten hallinnassa yrityksen tavoitteena tulisikin olla se, että ymmärretään asiakkaan polkua ja sitä, mitä asiakas ajattelee yrityksen toiminnasta ollessaan vuorovaikutuksessa sen kanssa. Toisin sanoen yrityksen tulisi tarkastella, mitä asiakas tekee, mitä hän haluaisi tehdä sekä miten yrityksen palvelu sopii tähän asiakkaan maailmaan. Yrityksen tulisi tukea asiakkaan toimintaa sekä prosesseja. Tämän edistämiseksi tarvitaan dialogia: ongelmien ja mahdollisuuksien tarkastelua yhdessä. Asiakkaalle kokemus ei myöskään ole erillinen episodi, vaan yksi tapahtuma hänen maailmassaan. Asiakkaan kokonaisvaltainen kokemus alkaa siten kauan ennen ja loppuu kauan jälkeen yksittäisen asiakaskohtaamisen. Tämän vuoksi yrityksen tulisi nähdä asiakaskohtaaminen eri kanavien kokonaisuutena, jotka tuottavat yhdessä saumattoman asiakaskokemuksen. Kaikissa kanavissa saadut kokemukset yhdessä vaikuttavat siihen kuvaan, minkä asiakas muodostaa yrityksestä. Toiminnan kasvokkaisessa kohtaamisessa, puhelinpalvelussa sekä säh-
12
köisissä kanavissa tulisi olla tasalaatuista ja kanavien toiminta tarkkaan koordinoitua. Asiakas ei enää välttämättä edes erota näitä kanavia toisistaan, vaikka yritys näin tekee. Asiakkaalla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toimintaansa asiakkaan näkökulmasta sekä osallistettava asiakas mukaan kehitykseen. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa. Kysymys kuulukin: pyritäänkö yrityksissä ymmärtämään järjestelmällisesti näitä kokemuksia vai toivotaanko vain parasta?
SAMKissa alkaa syksyllä 2016 uusi, palvelutoimialoilla toimiville asiantuntijoille suunnattu ylemmän AMK-tutkinnon suuntautuminen, joka painottuu asiakasosaamiseen.
ASIANTUNTIJANA Sanna-Mari Renfors, tiimivastaava, FT
OPTIMOINTI
Laskennallinen älykkyys Ässien, Lukon ja bussikuskien apuna Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä. Miten niin?
L
askennallisella älykkyydellä (computational intelligence) tarkoitetaan luonnosta inspiraationsa saaneita laskennallisia menetelmiä, esimerkkeinä geneettiset algoritmit, muurahaisalgoritmit ja harmoninen etsintä. Laskennallisen älykkyyden menetelmät ovat erityisen käyttökelpoisia vaativien käytännön optimointiongelmien ratkaisemisessa. Yhä useampien toiminnanohjaukseen liittyvien ongelmien manuaalinen tai Excel-pohjainen ratkaiseminen on tullut käytännössä mahdottomaksi, mikäli halutaan löytää hyviä ratkaisuja. Esimerkkejä tällaisista optimointikohteista ovat • työvoiman hallinta • tuotantolinjat • tuotantoprosessit • kuljetukset • pakkaaminen • varastonhallinta • lukujärjestykset • ammattilaisliigojen sarjaohjelmat. Jääkiekon SM-liigan sarjaohjelman optimoinnissa tehtävänä on määritellä, mikä joukkue pelaa mitäkin joukkuetta vastaan minäkin päivänä ja kumpi joukkueista pelaa kotona. Jääkiekkoa seuraavien parissa ihmetystä herättää, miksi • ei pelata vuoroin kotona ja vieraissa • kaikki eivät pelaa joka pelipäivä • toisilla on pelattuna enemmän pelejä kuin toisilla • Ässät ja Lukko eivät pelaa aina lauantaisin vastakkaisin. Jääkiekon sarjaohjelman tekeminen ei ole ihan helppo tehtävä. Liigassa on yhteensä viisitoista joukkuetta, joille voidaan tehdä tuhat miljardia miljardia miljardia (1030) erilaista single round robin (jokainen jokaista vastaan yhden kerran) -sarjaohjelmaa. Maailman tehokkaimmalla supertietokoneella menisi näistä parhaan
vaihtoehdon valitsemiseen miljoonia vuosia. Mutta – liigassa pelataankin jokainen jokaista vastaan neljä kertaa plus vielä kasa lisäpelejä, jolloin ongelman vaikeustaso nousee vielä dramaattisesti. Ässät, Lukko ja muut joukkueet tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevä sarjaohjelma saadaan tehtyä. Henkilöstövaltaisissa organisaatioissa on operatiivisen työvoiman hallintaprosessissa varsin usein puutteita, jolloin kustannustehokkuuden saavuttaminen nykyvälineillä on lähes mahdotonta. Esimerkkejä tällaisista puutteista ovat tulevaisuuden työvoimatarpeiden huono ennakointi, jatkuva yli- tai aliresursointi, riittämätön työntekijöiden toiveiden huomiointi, päivittäisen töiden järjestelyn kontrolloimattomuus ja tehottomuus sekä johdon reaaliaikaisten työvälineiden puuttuminen. Henkilöstön työvuorojen optimointi on matemaattisena ongelmana samaa vaikeustasoa kuin sarjaohjelman tekeminen. Tutkimusten mukaan työvoiman hallinnan optimoinnilla on mahdollista saavuttaa keskimäärin viiden prosentin kustannussäästöt verrattuna manuaaliseen työvoiman hallintaan. Lisäksi työntekijöiden toiveiden parempi huomioiminen ja tasapuolinen kohtelu voivat vähentää sairauspoissaoloja yhden prosenttiyksikön verran eli toimialasta riippuen jopa 25 prosenttia. Esimerkkitapauksena Helsingin bussikuskit tarvitsevat apuun laskennallista älykkyyttä, jotta järkevät työvuorot saadaan tehtyä. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on Suomen johtavaa laskennallisen älykkyyden tutkimusta. Kerromme käytännön kokemuksistamme sarjaohjelmien ja työvuorojen parissa. ASIANTUNTIJOINA Cimmo Nurmi, vararehtori, FT ja Jari Kyngäs, yliopettaja, FT
13
MATKAILULIIKETOIMINTA
Satakunnan ammattikorkeakoulu
maaseutumatkailun veturina On arvioitu, että Satakunnassa on välittömiä matkailuyrityksiä vain 250. Matkailu kuitenkin kiinnostaa oletettua useampia yrittäjiä. Maaseutumatkailun uutiskirje on lähetetty yli 600 osoitteeseen.
S
atakunnan maaseutumatkailusta on puuttunut maaseutumatkailun kehittämisen vetäjä. Maaseutumatkailun koordinointihankkeella vastattiin siihen haasteeseen. Hankkeen aikana Satakunnan ammattikorkeakoulu otti maaseutumatkailun kehittäjän roolin maakunnassa. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke on toiminut Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelman yhtenä keskeisimpänä toteuttajana. Suunnitelma painottaa yritysyhteistyötä sekä myynnin, markkinoinnin ja osaamisen kehittämistä matkailuelinkeinon edistämiseksi maakunnassa. Näitä edistettiin maakunnassa koordinointihankkeessa. Tämän lisäksi hanke oli tiedottamisen väline matkailun valtakunnallisten strategioiden ja satakuntalaisten maaseutumatkailutoimijoiden välillä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaseutumatkailuyritysten ammattimaista tuotetarjontaa ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä. Hankkeen tilaisuuksissa oli mukana lähes 150 matkailuyrittäjää ja tuotteistamistyöpajoissa tuotettiin 21 uutta, innovatiivista Satakunnan maaseutumatkailuyrittäjien tuotepakettia. Muita maaseutumatkailun toimijoita tavoitettiin hankkeen aikana reilusti yli 50. Hankkeen toiminnasta tiedotettiin uutiskirjeellä, sähköpostitse, hankkeen nettisivujen ja facebook-sivujen kautta (”satamatkaamaalle”). Nettisivuilla ylläpidettiin myös Satakunnan matkailun tapahtumakalenteria. Hankkeen aikana lähetettiin seitsemän maaseutumatkailun uutiskirjettä, joissa maaseutumatkailun toimijat saivat tiedottaa toiminnastaan. Uutiskirje koettiin hyväksi tavaksi viestiä niin maakunnan kuin valtakunnankin kehittämistoimenpiteistä ja tulevista maaseutumatkailuun liittyvistä suunnitelmista. Hankepalautteessa saimme toiveita, että vastaa-
14
vaa uutiskirjettä jatkettaisiin myös tulevaisuudessa. Kirje lähtee tällä hetkellä yli 600 osoitteeseen: yrittäjille, kuntatoimijoille ja muille matkailutoimijoille. Työpajojen ja opiskelijayhteistyön tuloksena syntyi syksyn 2014 aikana yli kaksikymmentä uutta yhteistyötuotetta Satakunnan matkailumarkkinoille. Hankkeeseen osallistuneet maaseutumatkailuyrittäjät edustavat laajasti kaikkia matkailun osa-alueita: ruoka-, majoitus-, elämys- ja ohjelmapalveluita. Niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehittämisohjelmien mukaan maaseutumatkailuun liitetyt luonto-, hyvinvointi- ja ruokamatkailu kasvavat tulevaisuudessa. Nämä teemat tulisi vahvasti huomioida maaseutumatkailun kehittämisessä Satakunnassa. Satakunta on esimerkiksi yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia ja uskon, että tulevaisuudessa uutta liiketoimintaa tulee syntymään juuri ruokamatkailuun. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen aikana erilaiset verkostot ovat jo alkaneet muotoutua. Työtä pitää jatkaa. SAMKin matkailun tutkimusryhmä haluaa myös jatkossa olla kehittämässä maaseutumatkailua eteenpäin maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti sekä valtakunnallisesti. Maaseutumatkailun koordinointihanketta rahoittivat Maaseuturahasto ja Satakunnan ELY-keskus.
ASIANTUNTIJANA Soile Vahela, projektipäällikkö, restonomi (AMK)
TULE JATKAMAAN TAI ALOITTAMAAN YHTEISTYÖTÄ KANSSAMME. NÄHDÄÄN SAMK SUMMITISSA!
Koko kampus
on oppimisympäristö TEKSTI: Hanna Valtokivi
P
oriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus suunnitellaan kokonaisuudessaan ajanmukaiseksi oppimisympäristöksi. Myös uuden kampuksen laboratoriot suunnitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiskelijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien. Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä, mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langattomia järjestelmiä. Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii sekä aurinkosähkön että aurinkolämmön testiympäristönä. Kampus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa. Kampuksesta tehdään esteetön. Se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen – kuten riittävinä tietoina nettisivuilla – että paikan päällä. Kampukselle tulee myös uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila. Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiikki- ja urheilutapahtumia. Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuksineen.
Summit-päivän avaa rehtori Juha Kämäri kampus-alustuksella.
SAMKIN TUTKIMUSRYHMÄT Automaatio Ekologinen asuminen ja energiatehokkuus Esteettömyys ja saavutettavuus Hyvinvointia edistävä teknologia Hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikunta Innovaatiot Kliininen hoitotyö Lasten ja nuorten hyvinvointi Logistiikka Matkailuliiketoiminta Meriliiketoiminta Mielenterveys Osallisuus ja hyvinvointi Sisäympäristö Tietoliikenneverkot ja palvelut
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ: Nadja Eckhardt nadja.eckhardt@samk.fi puh. 044 710 3163
ILMOITTAUDU SUMMITIIN OSOITTEESSA
summit.samk.fi 15
SAMK
OHJELMA
Torstai 21.8.2015
Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedepuiston kampus, Tiedepuisto 3, Pori
8.30–9.10
KAHVIT AGORALLA
8.40–9.10
PÄIVÄN AVAUS Avaussanat – vararehtori Cimmo Nurmi SAMK-kampus Pori – toimitusjohtaja, rehtori Juha Kämäri
9.15–9.55
VIHREÄ
10.00–10.40
KELTAINEN
10.45–11.25
PUNAINEN
11.30–12.25
LOUNAS
12.30–13.10
SININEN
13.15–13.55
TURKOOSI
14.00–14.40
VALKOINEN
14.45–15.15
PÄÄTÖSKAHVIT AGORALLA
Yhteensä 31 esitystä ajankohtaisista aiheista. Esitykset on aikataulutettu kuuteen ryhmään (eriväriset sessiot), joista jokaisessa on valittavissa vähintään viisi esitystä.
Katso tarkka ohjelma ja ilmoittaudu osoitteesta
summit.samk.fi