FAKTAA & VAIKUTTAVUUTTA Satakunnan ammattikorkeakoulu | Vuosikertomus 2013
SISÄLTÖ
3
Rehtorin katsaus
4
Uusi strategia
5
Strategiakartta
7 Koulutustoiminta ja opiskelu
8 Informaatioteknologia – insinööreille ja tradenomeille yhteiset perusopinnot
9
Julkaisut tapetilla
10
Palkittu Wheeleri motivoi liikkumaan
11
Äly ohjaa aurinkoenergian käyttöä
12
Matkailun uusi tuleminen – Green Care ja Sata matkaa maalle
13
Vesi-instituutti osaksi SAMKia
13
Rakennusmessut – massiivinen opiskelijaprojekti
16
Mussukat maailmalla
17
Sähköauto SuomiAreenan tähtenä
18
Työelämää oppimassa
19
Satakorkea avasi uudet sivut
21
Osakeyhtiö ja hallinto
26 Tase 27 Tuloslaskelma
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Sarja B, Raportit 6/2014 ISSN 1457-0696 (painettu) | ISBN 978-951-633-122-8 ISSN 2323-8356 (verkkojulkaisu) | ISBN 978-951-633-123-5 SAMK Vuosikertomus 2013 | Toimitus ja taitto: SAMK Viestintä Kuvat: Kuvapankki Pixmac, Vida Studio / Veera Korhonen, Harri Joensuu, Mikko Tornivuori, Marika Virtanen, Hanna Valtokivi, Tomi Glad, Harri Joensuu, SAMK / kuva-arkisto Paino: BrandID | Painos: 1. painos 2014
REHTORIN KATSAUS Suunnitelmat tuleville vuosille Vuosi 2013 oli Satakunnan ammattikorkeakoululle strategisen suunnittelun vuosi. Lista vuoden varrella valmistelluista ja päätetyistä suunnitteluasioista on hengästyttävä: SAMKin strategia on uudistettu, talouden sopeuttamissuunnitelmat on laadittu, toimilupa on saatu hakemuksen mukaisesti, kampusten hankesuunnitelmat on laadittu, Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma on perustettu, Rauman merenkulun koulutuksen yhdistämissopimus WInnovan kanssa on laadittu, Porin seudun kasvusopimus on allekirjoitettu, TKI-toiminnan puitesopimus on solmittu sekä Vesi-Instituutti Wander on siirtynyt SAMKille. Vuoden aikana loimme varsin pitkälle menevät suunnitelmat siitä miten kohdennamme toimintaamme tulevaisuudessa oikeisiin asioihin. Ilahduttavinta toiminnan kannalta on se, että SAMK on valmistautuessaan tulevaisuuteen kyennyt samalla parantamaan tuloksellisuuttaan ja vaikuttavuuttaan. Alueellinen vaikuttavuutemme toteutuu pääosin osaamisen siirtämisenä alueen elinkeinoelämän käyttöön. SAMKista siirtyvään osaamiseen kuuluvat toiminta-alueelle sijoittuvat valmistuneet opiskelijat, työelämälähtöinen täydennyskoulutus, yrittäjyyden tukitoimet sekä aktiivinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Tässä vuosikatsauksessa esitellään tarkemmin eräitä hyviä esimerkkejä vaikuttavuudestamme. SAMKista valmistuneiden määrät jatkoivat vuonna 2014 kasvuaan saavuttaen ennätyslukeman 1053 valmistunutta tutkintoa. Opintojen etenemistä kuvaava mittari, 55 opintopisteen kertymä, kasvoi sekin uuteen ennätykseen, jonka mukaan 41,5 % tutkinto-opiskelijoista saavutti 55 opintopisteen rajan. Kirittävää vielä riittää, sillä valtakunnan keskiarvo oli 46,5 %. Valmistuville ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatussa valtakunnallisessa Opala-kyselyssä SAMK saavutti erittäin kunnioitettavan kolmannen sijan. Opala kyselyllä selvitetään muun muassa valmistuvien opiskelijoiden käsitystä omassa ammattikorkeakoulussa annetun opetuksen laadusta. SAMKin henkilökunta julkaisi ennätysmäärän tekstejä ja muita julkaisuja, yhteensä 215 kappaletta. Lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli yli 100 julkaisua. Työelämän palvelu korostuu SAMKin toiminnassa monissa kohdin. Opiskelijoiden työelämälähtöisiä projekteja pyritään entisestään lisäämään. SAMK on tullut vahvasti mukaan maakunnallisen matkailuelinkeinon kehittämiseen, erityisesti alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kehittämisessä. ”Työtä meille Nyt ja Heti!” nuorten työnhakuvalmiuksia lisäävä SAMKin hanke palkittiin vaikuttavuudestaan ESR-hankkeiden hankehelmi-tunnustuksella. Kiitän kaikkia SAMKilaisia erinomaisesta tuloksesta sekä sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. On ollut arvokasta todeta miten tärkeäksi SAMKin panos työelämän omana korkeakouluna koetaan. Juha Kämäri toimitusjohtaja, rehtori
3
UUSI STRATEGIA TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on korkeatasoinen kansainvälinen korkeakoulu, joka palvelee maakuntaa ja sen lähialueita tarjoamalla opetusta ja osaavaa työvoimaa sekä aluekehitystä tukevaa TKI-toimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin.
VISIO SAMK on vuonna 2020 alueellisesti ja kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu.
PROFIILI JA PAINOALUEET SAMK on alueen innovaatioverkoston keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Painoaloja ovat tulevaisuuden energiaratkaisut, terveys- ja hyvinvointiosaaminen, innovatiiviset palvelut ja meriosaaminen sekä korkeakouluyrittäjyys.
ARVOT Teemme yhdessä tulosta. Rohkaisemme uteliaisuuteen. Innostamme vastuullisuuteen. Haluamme ylittää odotukset.
4
STRATEGIAKARTTA VISIO 2020
Asiakkaiden ja kumppanien näkökulma
SAMK on haluttu ja arvostettu OPISKELUPAIKKA.
SAMK on haluttu ja arvostettu YHTEISTYÖKUMPPANI.
Koulutamme kansainvälistä työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Vahvistamme aluekehitystyötämme ja lisäämme maakunnallista läsnäoloamme ja toimintaamme.
Meillä on erottuva, vetovoimainen profiili.
Sisäisten prosessien näkökulma
SAMKissa on laaja ja monipuolinen KANSAINVÄLINEN HANKETOIMINTA.
Varmistamme koulutuksen ja työvoimatarpeen alueellisen kohtaamisen.
Meillä on vakiintunut kansainvälinen korkeakoulukumppanuusverkosto, jonka kanssa kehitämme yhteistyötä erityisesti painoalueillamme.
Kehitämme tulevaisuuden oppimisympäristöjä. Kehitämme ja uudistamme jatkuvasti osaamistamme ja työhyvinvointiamme. Pystymme ennakoimaan ja reagoimaan muutoksiin ja koulutustarpeisiin. Olemme haluttu ja arvostettu työnantaja.
Kasvun ja oppimisen näkökulma
Meillä on tehokkaat, uudistuvat ja mukautuvat toimintaprosessit. Käytämme henkilökunnan vahvuuksia työmme kehittämiseen ja tuloksellisuuteen.
Talouden näkökulma
Meillä on vakaa talous ja liikkumavaraa muutoksiin.
TEEMME YHDESSÄ TULOSTA
INNOSTAMME VASTUULLISUUTEEN
ROHKAISEMME UTELIAISUUTEEN
5
HALUAMME YLITTÄÄ ODOTUKSET
TUTKINTOKOULUTUKSEN TARJONTA AMK-tutkintoon johtavat koulutukset: • Automaatiotekniikka • Environmental Engineering • Fysioterapia • Hoitotyö • Innovative Business Services • International Business and Marketing Logistics • Kansainvälinen kauppa • Kemiantekniikka • Kone- ja tuotantotekniikka • Kuntoutusohjaus ja -suunnittelu • Kuvataide • Liiketalous • Logistiikka • Matkailu • Merenkulku • Physiotherapy • Rakennustekniikka • Sosiaaliala • Sähkötekniikka • Tekniikan alan muuntokoulutus • Tietojenkäsittely • Tietotekniikka • Tuotantotalous • Vanhustyö • Viestintä
Ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus: • Automaatioteknologia • Business Management and Entrepreneurship • Hyvinvointiteknologia • Kuntoutus • Merenkulun hallinto • Sosiaaliala • Terveyden edistäminen • Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
6
KOULUTUSTOIMINTA JA OPISKELU SAMKissa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon nuorten koulutuksessa, jolloin opiskelu on kokopäiväistä, tai aikuisopintoina työn ohessa, jolloin koulutus on monimuotoista. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan voi hakea, kun työkokemusta on karttunut kolmen vuoden ajalta perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Tätä kautta voi kerätä itselleen opintopisteitä tulevia tutkinto-opintoja varten tai täydentää osaamistaan. Kevään 2013 valtakunnallisessa yhteishaussa haussa oli 942 aloituspaikkaa. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli 3083, kaikkiaan hakijoita oli yli 8000. Nuorten koulutuksessa vetovoima nousi 3,11 ensisijaiseen hakijaan aloituspaikkaa kohti. Vastaava luku edellisvuonna oli 2,34. Suosituimmat hakukohteet olivat fysioterapia ja sosiaaliala. Aikuiskoulutuksena suoritettaviin AMK-tutkintoihin oli 680 ensisijaista hakijaa. Vetovoima aloituspaikkaa kohden nousi 4,33:een (edellisvuonna 3,74). Suosituimmat koulutukset olivat sosiaaliala, rakennustekniikka ja liiketalous. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen haki ensisijaisesti 134 henkeä. Aloituspaikkoja ylemmissä tutkinnoissa oli 56. Vetovoima kasvoi hieman (1,75 -> 2,39). Ylemmistä AMK-tutkinnoista kiinnostivat eniten terveyden edistämisen sekä yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen.
TUTKINTO-OPISKELIJAT OSAAMISALUEITTAIN Hyvinvointi 830 Terveys 842 Palveluliiketoiminta 1476 Logistiikka ja meriteknologia 1289 Energia ja rakentaminen 909 Informaatioteknologia 304 YHTEENSÄ 5650
TUTKINTO-OPISKELIJAT KAUPUNGEITTAIN Pori 3632 Rauma 1541 Huittinen 351 Kankaanpää 126 YHTEENSÄ 5650
7
Opettajat vas. Ilmari Hentunen, Hans Nieminen ja Juha Aromaa.
INFORMAATIOTEKNOLOGIA – insinööreille ja tradenomeille yhteiset perusopinnot Mitä eroa on tietotekniikalla ja tietojenkäsittelyllä? Tietotekniikan insinööri opiskelee luonnontieteitä ja matematiikkaa 30 opintopistettä, tietojenkäsittelyn tradenomi ei. Tradenomi sijoittuu esimerkiksi järjestelmähallinnan tai ohjelmoinnin tehtäviin, insinööri ohjelmointi- tai tietoverkkotehtäviin. Jossain tapauksessa he voivat kilpailla samoistakin työpaikoista. SAMKissa molempia koulutuksia toteutetaan informaatioteknologian osaamisalueella. Erojen sijasta SAMKissa ryhdyttiin etsimään yhdistäviä tekijöitä ja sitä kautta synergiaa, joka toisi sekä koulutuksellisia että taloudellisia hyötyjä. Uutta yhdistettyä opetussuunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuoden 2013 syksyllä. Muutos oli ammattikorkeakoulun historiassa ainutlaatuinen ja monessa suhteessa erittäin haasteellinen, sillä vastaavan suuntaista kehitystä oli yritetty aiemmin laihoin tuloksin. Tällä kertaa toteutuksessa ei jääty jahkailemaan, koska vaihtoehtona olisi voinut olla tietotekniikan koulutusohjelman lakkauttaminen. Kyseessä oli näytön paikka, kertoo tiimivastaava, lehtori Ilmari Hentunen, jonka veti uudistuksen yhdessä tietojenkäsittelyn lehtori Hans Niemisen ja tietotekniikan lehtori Juha Aromaan kanssa. Uudistus kulminoitui yhteisiin perusopintoihin, joita molempien tutkintojen uudet opiskelijat suorittavat yhden lukuvuoden ajan: kieliä, ohjelmointitaitojen perusteita, tietokantoja ja tuotannollisia menetelmiä. Vasta toisena opintovuonna alkaa suuntaavien valintojen tekeminen. Suuremmat ryhmäkoot tuovat säästöjä, mutta myös haasteita. Opiskelijoiden ja tulevien työnantajien kannalta katsottuna etuna on se, että kutakin opintojaksoa opettaa nyt se opettaja, jolla on paras kokemus ja osaaminen alueeseen. Talon paras opetus on tarjolla. Toinen selkeä hyöty on vaihtoehtojen säilyminen: sekä tietojenkäsittely että tietotekniikka tarjoaa edelleen osaavaa työvoimaa satakuntalaisille yrityksille ja panosta alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Ilmari Hentunen arvelee, että perusopintoihin panostaminen vauhdittaa myös opintojen edistymistä ja valmistumista. Sitä kautta vastataan yhteiskunnan SAMKille asettamiin opintopiste- ja valmistumistavoitteisiin. Jatkossa on mietittävä tuotteistamista eli mihin suuntaan koulutusta kehitetään. Haaste konkretisoituu syksyllä 2015 käynnistyvään, ensimmäistä kertaa toteutettavaan englanninkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka on Information Technology.
8
JULKAISUT TAPETILLA Julkaisutoiminnan edistämiseksi vuonna 2013 tehty työ tuotti tulosta ja SAMKin henkilökunta julkaisi ennätysmäärän artikkeleita ja muita julkaisuja, yhteensä 215 (edellisvuonna 111). SAMK julkaisee sekä ilmaista että maksullista julkaisumateriaalia. Ne ovat luettavissa ja ostettavissa osoitteessa: http://samk.pikakirjakauppa.fi
Tutkimukset-sarjassa ilmestyi Sanna-Mari Renforsin ja Vappu Salon toimittama ”Onnistunut asiakaskohtaaminen matkailu- ja ravintolaalalla”. Teos tarkastelee asiakaskohtaamisia erilaisissa toimintaympäristöissä ja kanavissa. Kasvokkain tapahtuvan palvelun lisäksi tarkastellaan muun muassa sähköistä vuorovaikutusta ja asiakaspalvelukanavien toimintaa kokonaisuutena.
TE-toimistot kohti sosiaalista mediaa – case Työkkärin Tytti on esimerkki SAMKin koordinoimassa hankkeessa syntyneestä julkaisusta. Satakunnan ELY-keskuksen rahoittaman Työtä Meille Nyt ja Heti! -hankkeen avustamana toteutettiin sosiaalisen median palvelu Työkkärin Tytti. Yleishyödyllisessä oppaassa seurataan miten sosiaalinen media sulautetaan osaksi julkisorganisaation palvelutoimintaa. Työtä meille Nyt ja Heti! -hankkeen tavoitteena oli lisätä nuorten työnhakuvalmiuksia, tuottaa työvoimaviranomaisille hyviä sosiaalisen median käytänteitä sekä opastaa yrityksiä sosiaalisen median avulla tapahtuvaan rekrytointiin. Hanke sai kunnian vastaanottaa länsisuomalaisten ESR-rahoitettujen hankkeiden hankehelmi-tunnustuksen vuoden 2014 alussa.
9
PALKITTU WHEELERI MOTIVOI LIIKKUMAAN Wheeleri on SAMKin ja Siru Innovations Oy:n yhteistyössä toteuttama liikuntaan kannustava laite, joka palkittiin ideakilpailussa Apuväline-messuilla marraskuussa 2013. Wheeleri on helppokäyttöinen matkamittari pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjälle. Se mittaa matkaa, nopeutta ja aikaa, ja sopii esimerkiksi motivoimaan pyörätuolia käyttäviä aktiiviliikkujia ja rollaattoria käyttäviä senioreita sekä apuvälineeksi ja mittariksi kuntoutujille ja kuntoutuksen ammattilaisille. Wheeleri liittyy hyvinvointiosaamiseen ja esteettömyyden edistämiseen. SAMK on Satakunnassa esteettömyyteen liittyvän kouluttamisen edelläkävijä, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja päämäärätietoista tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä valtakunnallisten ja kansainvälisten järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
10
ÄLY OHJAA AURINKOENERGIAN KÄYTTÖÄ SAMKissa on jo vuosien ajan tutkittu aurinkoenergiaa. Porin Tiedepuiston kampukselle on valmistunut uusi aurinkolaboratorio, joka vie aurinkoenergian tutkimuksen ja sen hyödyntämismahdollisuudet uudelle älykkäälle tasolle. Laboratorioon kuuluu monipuolinen uusiutuvan energian tutkimuslaitteisto, jolla tutkitaan lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuottamista ja varastoimista, sekä tuetaan mittaus- ja ohjausjärjestelmän kehitystä. SAMKin tutkijat ovat vakuuttuneita, että suomalaisten kannattaa keskittyä älykkäiden, elektroniikkaa ja informaatioteknogiaa yhdistävien järjestelmien kehittämiseen. Jos ilmastonmuutoksen myötä suuri osa maailman elintarviketuotannosta siirtyy kasvihuoneisiin, aurinkoenergialla voidaan ratkaista monta ongelmaa, muun muassa jäähdyttäminen.
11
Projekti-insinööri Meri Olenius
SAMKin laboratorio toimii myös käytännön demoympäristönä, jossa kerätään tietoa esimerkiksi kotitalouksien kustannustehokkaasta energiankäytöstä ja aurinkoenergian osuudesta siinä. SAMKissa on laboratorion lisäksi Tiedepuiston kampuksen katolla 18 aurinkopaneelia. Niiden avulla tutkitaan muun muassa sitä, miten paneelien asennuskulma vaikuttaa sähkön tuotantoon eri vuorokaudenaikoina.
MATKAILUN UUSI TULEMINEN – Green Care ja Sata matkaa maalle Suomessa ja Satakunnassa panostetaan yhä enemmän matkailuun, jonka tärkeys työllistävänä elinkeinona sekä yhteiskunnallisesti merkittävänä ja kasvavana alana on ymmärretty. On jopa väläytetty matkailun tuovan helpotusta maakunnan työllisyyteen teollisuuden vähenevien työpaikkojen myötä. Vuonna 2013 maakunnassa jalkautettiin käytäntöön uutta matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmaa, otettiin askelia maakunnallisen matkailuyrittäjäyhdistyksen perustamiseksi ja yhteistyötä matkailun hanketoimijoiden kesken tiivistettiin entisestään. SAMK on vahvasti mukana maakunnallisen matkailuelinkeinon kehittämisessä. Matkailuun liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä painopiste on matkailuelinkeinon liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden kehittämisessä. Tärkeitä kehittämistyön osa-alueita ovat matkailutoimijoiden maakunnallisen verkoston koordinointi, matkailupalvelujen tuotteistaminen, yritysten kannattavuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä erilaisten uusien yrittäjyyden muotojen edistäminen. SAMKin palveluliiketoiminnan osaamisalueella käynnistyi vuonna 2013 kaksi hanketta: Maaseutumatkailun koordinointihanke sekä Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke. Alueelliset tarpeet antoivat sysäyksen molemmille hankkeille, joita rahoittaa Satakunnan ELY-keskus.
Lehtori Sanna-Mari Renfors
Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeen tavoitteena on kehittää Satakunnan maaseutumatkailuyritysten yhteistyötä, tiedonvälitystä, ammattimaista tuotetarjontaa ja kannattavuutta. Green Care -hanke selvittää puolestaan Green Care -yritystoiminnan mahdollisuuksia Satakunnassa. Hankkeiden tarkoituksena on vahvistaa Satakunnan asemaa houkuttelevana matkakohteena ja lisätä alueen matkailuyritysten kilpailukykyä.
12
VESI-INSTITUUTTI OSAKSI SAMKIA Prizztech Oy:n tutkimus- ja kehittämisyksikkö Vesi-Instituutti WANDER siirtyi syyskuun 2013 alusta osaksi SAMKia. Siirron taustalla oli Prizztech Oy:n ja SAMKin tiivistynyt yhteistyö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Raumalla toimivan Vesi-Instituutin alaa ovat vesi ja veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut. Toiminnan olennaisena osana on tieteellinen tutkimus. Vesi-Instituutti täydentää SAMKin Energia ja rakentaminen -osaamisalueen kokonaisosaamista ja TKI-hanketoimintaa.
RAKENNUSMESSUT – massiivinen opiskelijaprojekti SAMKista valmistuvat rakennusinsinöörit järjestivät jokavuotiset Porin rakennus- ja LVI-messut Karhuhallissa jo 40. kerran. Messut järjestetään täysin opiskelijavetoisesti ja se on yksi Suomen suurimmista opiskelijaprojekteista. Messut tarjoavat tietoa niin rakentamisesta, remontoinnista kuin sisustamisestakin. Laadukkaasti järjestetyn tapahtuman tarkoituksena on tarjota kattavasti tietoa nykypäivän rakentamisesta.
13
YLEMPI AMK -TUTKINTOJA
82 AMK-TUTKINTOJA
971 5650 1053 TUTKINTO-OPISKELIJOITA
TUTKINTOA YHTEENSÄ
OPISKELIJA-
PROJEKTEJA N.
HENKILÖKUNTAA
478
300 AVOIN AMK
-OPINTOPISTEITÄ
1321 AVOIN AMK
-OPISKELIJOITA
KOULUTUS-
OHJELMIA
33
55 OPINTOPISTETTÄ
SUORITTANEITA
41,5%
230 OMAVARAISUUASTE
81,5% LIIKEVAIHTO
41,8M€ ULKOINEN RAHOITUS
4,5M€
KANSAINVÄLISIÄ
KANSAINVÄLISIÄ
VAIHTO-OPISKELIJOITA
TUTKINTO-OPISKELIJOITA
105
124
OPISKELTAVIA
KIELIÄ
10
5
ENGLANNIN
KIELISIÄ KOULUTUS-
OHJELMIA
KANSALLISUUKSIA
50
LAINAUKSIA SAMKIN
KIRJASTOSSA JULKAISUJA
215
9
45 355 UUSIA YRITYSKIIHDYTTÄMÖ-
STRATEGISIA KUMPPANUUS-
SOPIMUKSIA
SOPIMUKSIA
23
KANSAINVÄLISIÄ
KUMPPANIKORKEAKOULUJA
161
UUSIA YRITYKSIÄ
13
Yrittäjä Kati Lukkari
MUSSUKAT MAAILMALLA SAMKin vuoden 2013 yrityskiidyttämöyrittäjäksi valittu Kati Lukkari on ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut tradenomi. Vuonna 2007 perustettu Katin Mussukat aloitti lastenvaate ja -tarvikealan verkkokaupalla ja keskittyy nyt lasten ja aikuisten vaatteiden, lastentarvikkeiden ja lahjatavaran jälleenmyyntiin, maahantuontiin ja valmistukseen. ”Olin aiemmin tehnyt verkkosivuja ja lapsieni syntymän jälkeen sain kipinän omaan verkkokauppaan. Selailin paljon nettisivuja ja tiesin heti haluavani erottua. Lähdin liikkeelle pienestä; nimikoitavista tuotteista. Yritys on laajentunut kivijalkamyymälän lisäksi monin tavoin opiskelun aikana. Minulla on oma Mussukat-vaatemallisto, jonka jälleenmyyjiä on yli 30 ympäri maailmaa muun muassa Saksassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Lisäksi asiakkaiden toiveista olen laajentanut myös kangasmyyntiin. Niitä menee pisimmillään USA:han ja Japaniin asti”, yrittäjä kertoo toiminnastaan.
i
SAMKin yrityskiihdyttämössä opintoja voi suunnata oman yritystoiminnan hyväksi. Lisäksi alkavalla yrittäjällä on SAMKin mentoreiden tuki ja apu käytettävissään. Yli kymmenen vuotta toimineessa yrityskiihdyttämössä on tehty yli 300 kiihdyttämösopimusta, joista valtaosa on johtanut perustettuun ja toimivaan yritykseen. Vuonna 2013 sopimuksia tehtiin 23.
16
SÄHKÖAUTO SUOMIAREENAN TÄHTENÄ Eri alojen opiskelijoiden, varsinkin tulevien insinöörien, yhteistyönä vanha hippiajan saksalainen Kleinbus-auto koki jälleensyntymisen sähköautoksi. SuomiAreenalla ja MTV3-yhteistyössä suurta innostusta ja kiinnostusta herättänyt menopeli nähtiin kesän aikana myös erilaisissa opiskelijariennoissa. Volkkaritapahtumassa se valittiin tapahtuman yleisön suosikkiautoksi. Syksyllä auto sai viestinnän opiskelijoiden suunnittelemat uudet teippaukset ja auton ura jatkui opiskelijamarkkinoinnin maskottina.
17
TYÖELÄMÄÄ OPPIMASSA Opiskelijoiden työelämälähtöiset projektit toteutetaan SAMKissa pääasiassa kahta eri väylää. Apparaatti on yritysten ja opiskelijoiden kohtauspaikka erilaisten yhteistyöhankkeiden toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijoita työelämään tutustuttaa Soteekki, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja opiskelijatyönä opettajan ohjauksessa. Apparaatti tarjoaa yrityksille väylän päästä kiinni opiskelijoiden ja oppilaitosten osaamiseen. Opiskelijoille Apparaatti on paikka toteuttaa aitoja yritysyhteistyöprojekteja sekä kokeilla yritysideansa kantavuutta. Oppilaitosten henkilökunnalle se on yhteinen vuorovaikutuksen solmukohta. Vuoden 2013 aikana Apparaatin kautta toteutettiin yli 70 yritysprojektia. Yritystoiminnan kehittämisestä tehtiin sopimus 23 opiskelijan kanssa ja 13 opiskelijaa perusti yrityksen. Esimerkkejä Apparaatin yritysprojekteista: • Hallaworks Oy: asiakastyytyväisyyskysely • Aslemetals Oy: vienti ja kuljetusmuotoselvitys Venäjälle • Venäjän kauppa -seminaari Kaakkois-Satakunnan teollisuusyrityksille • Puualan yhteisyrityksen perustaminen; perustusasiakirjat ja osakassopimus • Makea Mobile Oy: käyttäjäselvitys ja käytettävyyskartoitus uudelle mobiilituotteelle • Siipisulka: lastensuojelun vaikuttavuuden mittariston kehittäminen • Porin Linjat Oy: kaluston valokuvaus ja markkinointimateriaalin uudistaminen Soteekissa kehitetään ja tuotetaan ohjattuna opiskelijatyönä hyvinvointia tukevia ja edistäviä palveluja yhdessä Satakunnan alueen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Opintojaan Soteekissa suorittavat sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeuttiopiskelijat sekä kansainväliset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat. Vuoden 2013 aikana tehtiin 213 Soteekki-sopimusta. Oppimisympäristössä tavoitteena on opiskelijoiden palvelu- ja yrittäjyysosaamisen kehittyminen ja vahvistuminen. Tämä luo pohjaa myös uusien sosiaali- ja terveysalan yritysten syntymiselle. Suosittua Soteekki-toimintaa ovat olleet esimerkiksi lasten TerveSynttäri-kutsut. Länsi-Suomen Osuuspankki antoi vuonna 2013 alueen vanhainkodeille ja palvelutaloille joululahjan: viriketoimintaa ja piristystä, jonka Soteekin opiskelijat toteuttivat käytännössä.
18
SATAKORKEA AVASI UUDET SIVUT SATAKORKEA.FI esittelee entistä näkyvämmin Satakunnan korkeakoulujen monipuolista koulutustarjontaa, tutkimustoimintaa ja yhteistyötä. Opiskelijoille ja henkilökunnalle uudet sivut tarjoavat kätevän väylän tutustua muun muassa yhteiseen opetustarjontaan. Yrityksille ja yhteisöille tarjotaan mahdollisuutta ilmoittaa opinnäytetyöaiheista, työ- ja harjoittelupaikoista kaikkien maakunnan korkeakoulujen opiskelijoille yhden luukun periaatteella.
Satakorkean muodostavat Satakunnassa toimivat korkeakoulut: DIAK, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin yliopistokeskuksessa toimivat yliopistoyksiköt ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos Rauman yksikkö. Satakorkean strategian (2011– 2015) mukaiset yhteistyöalueet ovat koulutus; opetus; tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä markkinointi ja viestintä sekä näihin liittyen kirjasto- ja informaatiopalvelut, opiskelijoiden, henkilökunnan ja työelämäyhteistyön kansainvälistyminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut.
Satakorkea Satakunnan korkeakoulut
19
i
OSAKEYHTIÖ JA HALLINTO Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy on 1.1.2012 lähtien vastannut Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ylläpidosta ja toimiluvasta. Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy sai uuden toimiluvan 1.1.2014 alkaen. Toimiluvan saamisen kriteereinä ovat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset, toiminnan vastaaminen alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen sekä riittävä koko ja koulutuksen järjestäminen opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä. Vuoden 2013 aikana uudistettiin yhtiön toiminta-ajatus, arvot ja strategia sekä selvitettiin yhteistyön syventämistä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi valmisteltiin merkittäviä toiminnan ja talouden sopeuttamistoimia käynnistämällä YT-neuvottelut kesäkuussa 2013. Yhtiön hallitus teki linjaukset mittavista yhteensä 6,5 miljoonan euron talouden sopeuttamistoimista vuosille 2014–2017.
ORGANISAATIOUUDISTUS Satakunnan ammattikorkeakoulun organisaatiouudistus toteutettiin suunnitelmien mukaisesti siten, että uusi matriisiorganisaatio aloitti 1.1.2013.
SAMKin organisaatio 1.1.2013 alkaen.
Rehtori Seppo Pynnän jäätyä eläkkeelle vuoden 2012 lopussa yhtiön toimitusjohtaja Juha Kämäri valittiin 1.1.2013 alkaen myös rehtoriksi. Uusi talous- ja hallintojohtaja Tommi Tamminen aloitti 11.2.2013.
LOUNAIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULULIITTOUMA Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen välisen strategisen yhteistyön kehittämistä selvittänyt selvitysmiehen loppuraportti valmistui 31.3.2013. Selvitysmies on päätynyt ehdottamaan muutamien muiden ammattikorkeakoululiittoutumien kaltaista strategista liittoumaa, jota kutsutaan Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittoumaksi. Osapuolten kesken on laadittu liittoumasopimus, joka hyväksyttiin Turun ammattikorkeakoulun hallituksessa 11.9.2013 ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.9.2013. Liittoumalle on laadittu toimintasuunnitelma vuosille 2014–2015. Liittouman toiminnan yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi vuoden 2013 lopulla ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi strategisen yhteistyön käynnistämistä varten 500 000 euron avustuksen vuodelle 2014.
21
TOIMINNALLISET TULOKSET Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskeva lainsäädäntö on muutettu ammattikorkeakoulujen osalta niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Suurin painoarvo on suoritetuilla tutkinnoilla (50 %), 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrällä (24 %) ja ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen määrällä (8 %). Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä nousi vuonna 2013 edellisestä vuodesta. Lisäksi aiempaa suurempi osuus opiskelijoista suoritti vuoden aikana 55 opintopistettä. Valmistuneiden kokemus opetuksen laadusta säilyi edelleen hyvänä.
Toiminnallisia tunnuslukuja: Suoritetut tutkinnot yhteensä • AMK-tutkinnot • Ylemmät AMK -tutkinnot 55 opintopistettä suorittaneiden %-osuus
2013 2012 2011 1 053 994 956 971 949 905 82 45 51 41,5 %
33,9 %
35,1 %
4,5
4,8
4,7
Muu kuin OKM-perusrahoituksesta kertynyt liikevaihto (M€)
Vuoden 2011 toteumat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun toteumia ennen ylläpidon siirtoa osakeyhtiölle.
22
SAMK ja MTV3 allekirjoittivat marraskuussa 2013 vuoteen 2017 asti ulottuvan sopimuksen SuomiAreena-yhteistyöstä.
YHTIÖN TALOUS Satakunnan ammattikorkeakoulun liikevaihto vuonna 2013 oli 41,8 milj. euroa, missä on laskua 1,8 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Merkittävin osa liikevaihdon laskusta selittyy opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen pienenemisellä 1,5 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2012. Yhtiön tulosta ja taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut: 2013 2012 2011 Liikevaihto yhteensä (M€) 41,8 43,6 0 OKM perusrahoitus (M€) 37,3 38,8 0 Muu liikevaihto (M€) 4,5 4,8 Tilikauden voitto/tappio (M€)
2,5
4,4
Tilikauden voitto-%
6,0
10,0
-0,2
Oman pääoman tuotto-%
13,1
46,0
-13,2
Omavaraisuusaste (%)
81,8
79,2
98,9
Vuosien 2012 ja 2011 luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska yhtiön varsinainen toiminta käynnistyi vasta vuoden 2012 alusta Satakunnan ammattikorkeakoulun ylläpidon ja toimintaluvan siirryttyä yhtiölle.
YHTIÖN HENKILÖSTÖ Tilikauden lopussa yhtiön palveluksessa oli 478 henkilöä (488 vuonna 2012). Näistä vakinaisia oli 364 (362) ja määräaikaisia 114 (126). Opetustehtävissä henkilöstöstä oli 290 (300) henkilöä ja tutkimus- ja kehittämis- sekä muissa tehtävissä 188 (188) henkilöä. Päätoimista henkilöstöä oli 456 (453) ja sivutoimista 22 (35).
23
i
YHTIÖN HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallituksessa on tilikaudella ollut 10 jäsentä, joista 6 vaihtui 16.5.2013 yhtiökokouksessa. Anttivesa Knuuttila Kaarina Nurmi Pertti Koivumäki Harri Peltoniemi Evgenia Hilden-Järvenperä Jussi Hyppölä Outi Kontio Juho-Aleksi Lepistö Anne Liinamaa Jouko Viljamaa Sari Hellman Pirjo Mäki Jyrki Santala Jorma Sieviläinen Eila Törmä Erno Välimäki
puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen 16.5.2013 alkaen jäsen 16.5.2013 alkaen jäsen 16.5.2013 alkaen jäsen 16.5.2013 alkaen jäsen 16.5.2013 alkaen jäsen 16.5.2013 alkaen jäsen 16.5.2013 asti jäsen 16.5.2013 asti jäsen 16.5.2013 asti jäsen 16.5.2013 asti jäsen 16.5.2013 asti jäsen 16.5.2013 asti
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut MMT Juha Kämäri.
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN JOHTORYHMÄ Juha Kämäri Rehtori, toimitusjohtaja Anne Pohjus Vararehtori, opetus Cimmo Nurmi Vararehtori, TKI- ja yrityspalvelut Tommi Tamminen Johtaja, talous ja hallinto Jari Iisakkala Johtaja, korkeakoulupalvelut Tuula Rouhiainen-Valo Johtaja, hyvinvointi-osaamisalue Eeva-Liisa Moisio Johtaja, terveys-osaamisalue Timo Mattila Johtaja, palveluliiketoiminta-osaamisalue Jaana Vase Johtaja, logistiikka ja meriteknologia -osaamisalue Petteri Pulkkinen Johtaja, energia ja rakentaminen -osaamisalue Ari-Pekka Kainu Johtaja, informaatioteknologia-osaamisalue
24
SISÄINEN HALLITUS Ammattikorkeakoululain mukaisesti sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori. Hallitukseen kuuluu enintään 11 jäsentä. Hallituksessa ovat edustettuina muun johdon, päätoimisten opettajien, muun päätoimisen henkilöstön, päätoimisten opiskelijoiden sekä elinkeinoelämän ja muun työelämän edustajat. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2013 rehtori Juha Kämäri. Johdon edustajat: Opetuksen vararehtori Anne Pohjus Varajäsen osaamisalueen johtaja Eeva-Liisa Moisio Korkeakoulupalvelujen johtaja Jari Iisakkala Varajäsen vararehtori Cimmo Nurmi Opettajakunnan edustaja: Lehtori Marja-Liisa Jullenmaa Varajäsen lehtori Ilkka Kulmala Muun henkilökunnan edustaja: Koulutuspäällikkö Jari Lahti T&K-suunnittelija Marjo Lehto Opiskelijaedustajat: Opiskelija Ida Talvinen Varajäsen opiskelija Sampsa Pajarinen Opiskelija Jani Mäntysaari Varajäsen opiskelija Annamari Lähteenmäki Työelämän edustajat: Henkilöstöjohtaja Sakari Toivonen, Oras Oy Varajäsen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Tapio Tolsa, Technip Oy Hallintoylihoitaja Paula Asikainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Varajäsen vanhuspalvelujen johtaja Tarja Ujula, Rauman kaupunki Varapuheenjohtaja Veli-Matti Paulasaari, Satakunnan Yrittäjät ry
25
TASE
31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 147 582,90 139 872,10 Aineelliset hyödykkeet 366 857,64 286 776,45 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 11 071,50 11 071,50 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 525 512,04 437 720,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset 1 983 221,58 3 551 462,76 Rahat ja pankkisaamiset 22 461 616,29 18 627 027,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 24 444 837,87 22 178 490,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ 24 970 349,91 22 616 210,47 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 281 000,00 1 281 000,00 Muut rahastot 12 422 100,00 12 422 100,00 Edellisten tilikausien tulos 4 218 275,46 -159 204,27 Tilikauden tulos 2 516 210,13 4 377 479,73 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 437 585,59 17 921 375,46 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 480 565,08 1 113 140,73 Muut velat 1 520 451,60 1 236 469,37 Siirtovelat 2 531 747,64 2 345 224,91 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 532 764,32 4 694 835,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24 970 349,91 22 616 210,47
26
TULOSLASKELMA 01.01.2013–31.12.2013 2013 2012 LIIKEVAIHTO 41 798 367,32 43 614 088,46 Liiketoiminnan muut tuotot 251 401,30 224 858,59 Materiaalit ja palvelut -1 753 610,52 -3 331 221,10 Henkilöstökulut -26 830 160,90 -26 201 241,96 Poistot ja arvonalentumiset -103 775,11 -25 900,72 Liiketoiminnan muut kulut -10 888 862,25 -9 947 154,44 Kulut yhteensä -39 576 408,78 -39 505 518,22 LIIIKEVOITTO (-TAPPIO) 2 473 359,84 4 333 428,83 Rahoitustuotot ja kulut 42 850,29 44 050,90 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 516 210,13 4 377 479,73 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 516 210,13 4 377 479,73 TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO) 2 516 210,13 4 377 479,73
27
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU • Koulutuspaikkakunnat: 4 • Kampukset: 8 • Opiskelijat: n. 6000 • Henkilökunta: n. 450 • AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 25 • Ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 8 • Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat: 5 • Tutkinnon suorittaneet: 1053 • Tutkinnon suorittaneet kautta aikojen: yli 14 000
www.samk.fi