Faktaa ja vaikuttavuutta

FAKTAA & VAIKUTTAVUUTTA Satakunnan ammattikorkeakoulu | Vuosikertomus 2014

SISÄLTÖ

3

Rehtorin katsaus

4 SAMK paras opetuksen laadussa

5

Innovaatiokilpailu IdeaDrill

6

Teoria yhdistyy käytäntöön NGN-laboratoriossa

7

OppiVi-oppimisympäristö kouluttaa ajasta ja paikasta riippumatta

8

9

Konenäön opetuksessa keskeistä osallistava ja kokeileva oppiminen Vesi-instituutti: hygiene-tuoteperhe ja Hygtech-konsepti

10

Yli 1000 sivua ilmastointitekniikkaa

11

Poliisit ruotsin opissa

12

Polkuopintojen kautta toteuttamaan omia ammatillisia unelmia

13

Vuodessa 1200 opiskelijaa suorittaa yrittäjyysopinnot

16

Digitaalinen terveyskasvatuspeli opastaa terveeseen uuteen päivään

17 HILL-konseptilla vauhtia digitaaliseen oppimiseen sairaanhoitaja koulutuksessa 18

Learning in international joint projects – a didactic innovation

19 Opiskelu 20

Osakeyhtiö ja hallinto

24

Strategia 2013–2016

25

Tutkintokoulutuksen tarjonta

26

Tase ja tuloslaskelma

Satakunnan ammattikorkeakoulu | Sarja B, Raportit 12/2015 ISSN 1457-0696 | ISBN 978-951-633-175-4 (painettu) ISSN 2323-8356 | ISBN 978-951-633-176-1 (verkkojulkaisu) SAMK Vuosikertomus 2014 | Toimitus ja taitto: SAMK Viestintä Kannen kuvat: Nykytaidenäyttely Käsitekesä 2014; Aapo Korkeaoja, Pilvari Pirtola ja Marika Räty Kuvat: Kuvapankki Pixmac, Veera Korhonen, Harri Joensuu, Mikko Tornivuori, Inna Saarinen, Hanna Valtokivi, Tomi Glad, Harri Joensuu, Jatta Lehtonen, Eero Hammais, Katri Väkiparta, SAMK / kuva-arkisto Paino: BrandID | Painos: 1. painos 2015

REHTORIN KATSAUS Menestystarinoita vuoden varrelta

Katsoessamme vuotta 2014 taaksepäin päätimme koota yhteen vuoden ajalta nousseita menestystarinoita. Yllätyimme kuinka paljon SAMKissa oli aihetta menestystarinoihin – innovaatioita, tuotteita, merkittäviä julkaisuja, onnistuneita koulutuksia ja vaikuttavia tapahtumia. Menestystarinassa ei ole oleellista se mitä tehtiin vaan se mitä saatiin aikaan. Tässä vuosikertomuksessa on esillä SAMKin viime vuoden edustavimpia menestystarinoita.

Ammattikorkeakouluilla yhteiskunnallinen vaikuttavuus on alusta asti ollut sisään leivottuna osaksi perustehtävää. Ammattikorkeakouluna siirrämme osaamista alueen työelämän käyttöön eri muodoissa; valmistuneina opiskelijoina, työelämälähtöisenä täydennyskoulutuksena, uusina yrityksinä ja yrittäjyyden tukitoimina sekä elinkeinoelämää uudistavana TKI-toimintana. Menestystarinat toteuttavat näitä tehtäviä erityisen hyvin.

Keskeisin SAMKin menestystarinoista on ehdottomasti opetuksen laatu. SAMK on viime vuonna valmistuvilta opiskelijoiden saadun palautteen mukaan tarjonnut valtakunnan parasta ammattikorkeakouluopetusta. Opetuksen laadun ykköstila ei ole sattuma, sillä SAMK oli paras jo neljättä kertaa kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Opetuksen laatu on koulutusta antavassa organisaatiossa erittäin tärkeä, jollei tärkein, menestystekijä.

Yhteistä hyvin monelle menestystarinalle on se, että opetusta ja oppimista on voitu mielenkiintoisella tavalla toteuttaa luentosalin ulkopuolella. Kysyntä aikaan ja paikkaan sitomattomasta opiskelusta kasvaa jatkuvasti ja SAMK on eturintamassa tarjoamassa tätä mahdollisuutta. Alun perin aikuisopiskelijoiden tarpeisiin suunniteltu verkko-opetuksen HILL-järjestelmä on kovaa vauhtia leviämässä SAMKin kaiken opetuksen käyttöön. Esimerkiksi useat sairaanhoitajaopiskelijat ovat ottaneet HILL-maailman innostuneesti vastaan ja suorittavat opintojaan ryhmätöitä myöten HILL-yhteyden kautta. OppiVI on toinen hyvä esimerkki järjestelmästä, joka mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman oppimisen. OppiVI on virtuaalilaboratorio, jossa opiskelija voi omaan tahtiin ja missä tahansa suorittaa käytännön harjoitustöitä tietotekniikan alalla. Opiskelija ikään kuin rakentaa todellisuudenkaltaista toiminta- ja tietojärjestelmäympäristöä aivan kuin tekisi sitä työelämässä.

Toimintavuotta 2014 väritti valmistautuminen ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen järjestelyihin. Vuoden aikana oli muokattava ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestys, osakassopimus sekä ammattikorkeakoulun säännöt uudistetun lain edellyttämään muotoon. Lain voimaan tulon myötä ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä ja rahoitus on siirretty kokonaisuudessaan valtiolle. Strateginen päätösvalta on keskitetty osakeyhtiön hallitukselle.

Kiitän kaikkia SAMKilaisia menestystarinoihin johtaneesta työstä sekä sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme tuesta, luottamuksesta sekä erinomaisen hyvästä yhteistyöstä.

Juha Kämäri toimitusjohtaja, rehtori

3

SAMK PARAS OPETUKSEN LAADUSSA SAMK on vertailutiedon mukaan (OPALA 2014) Suomen paras ammattikorkeakoulu opetuksen laadussa. OPALA on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen valtakunnallinen opiskelijapalautteen koontijärjestelmä. Arvion ovat tehneet valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat. SAMK on viimeisen kymmenen vuoden ajan kuulunut kuuden parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon opetuksen laadussa. Se on jo kolmasti tätä ennen ollut paras. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla SAMKissa on tilastollisesti Suomen parasta ammattikorkeakouluopetusta.

Opetuksen laatu on koulutusta antavassa organisaatiossa tärkeimpiä menestystekijöitä. Siitä kysytään mielipide jokaiselta valmistuvalta opiskelijalta. Valmistuvilta kysytään myös muita laatuun liittyviä näkemyksiä, mutta tämän yhden kysymyksen arvo on nostettu valtakunnalliseen vertailuun muita tärkeämpänä.

Vastaukset syötetään valtakunnalliseen tietokantaan, johon kaikki muutkin ammattikorkeakoulut merkitsevät tietonsa ja josta ne ovat myös kaikkien saatavissa.

Opetusministeriö hyödyntää opiskelijapalautetta arvioinnissa, ammattikorkeakoulujen ja koulutusalojen välisessä vertailussa ja koulutuksen suunnittelussa. Kyselyn tulos vaikuttaa osaltaan myös ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Ammattikorkeakoulut käyttävät palautetta koulutuksen ja harjoittelun kehittämisessä.

Korkea opetuksen laatu kertoo myös siitä, että opetus on ajantasaista, opettajat asiantuntijoita ja muu henkilökunta toiminnallaan opetusta tukevaa. Se osoittaa, että opetus vastaa työelämän tarpeita, sillä valmistuva opiskelija tietää jo varsin paljon työelämän tarpeista harjoittelujaksojen ansiosta. Opetuksen suunnittelussa kuullaankin aktiivisesti työelämän tarpeita.

4

INNOVAATIOKILPAILU IDEADRILL IdeaDrill on ainutlaatuinen tapa saada opiskelijat kilpailun kautta soveltamaan oppimaansa ja luomaan uutta. Kilpailussa eri alojen opiskelijoista koostuvat joukkueet tuottavat ratkaisukonsepteja toimeksiantajan ongelmaan tai tehtävänantoon. Toimeksiantajia voi olla yksi tai useampia. Kilpailussa ovat keskeisinä asioina ongelmalähtöisen idean jalostaminen konseptiksi, joka esitellään muille kilpailijoille ja tuomaristolle myyntipuheen eli ns. pitch talkin muodossa.

Kilpailut ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulujen opintojen ja yrityselämän yhteistyötä. Jo useampana vuonna järjestetystä IdeaDrillistä on hyötyä sekä opiskelijoille että työnantajille. Se on paitsi innovaatiokilpailu, myös hyvä mahdollisuus tutustua siihen, mitä nykypäivän opiskelijat osaavat. Yrityselämän toimijat voivat hyödyntää opiskelijoiden nopeaa ja spontaania innovointikykyä.

Ideoita on mahdollista myös tuotteistaa. Ideadrillissä tuotetut ideat voivat johtaa opiskelijoiden oman yrityksen perustamiseen, kuten esimerkiksi IdeaDrill PuhdasMeri -kilpailun jälkeen on tapahtunut.

Vuonna 2014 järjestettiin kaksi IdeaDrill-kilpailua. Keväällä järjestetty PuhdasMeri keskittyi merien kuormitusta vähentävien ideoiden synnyttämiseen. Syksyllä järjestetty IdeaDrill 8-tien yrityspuisto puolestaan pyrki tuottamaan Laitilaan rakentuvaan yrityspuistoon käyttökelpoisia ideoita. IdeaDrill PuhdasMeri -kilpailussa, aiheen haastavuudesta huolimatta, kehitettiin hyvin konkreettisia ideoita. Voittajajoukkueen ideana oli rakentaa esimerkiksi matkapuhelimessa toimiva sovellus, joka ohjaa ja kannustaa kuluttajia eräpäiviä lähellä olevien elintarvikkeiden hankintaan. Samassa kilpailussa ideoitiin myös esimerkiksi julkisten tilojen vedenkierrätysjärjestelmä, jossa käsienpesualtaan vesi voitaisiin uusiokäyttää esimerkiksi wc-istuinten ja pisoaarien huuhteluun.

www.ideadrill.fi

5

TEORIA YHDISTYY KÄYTÄNTÖÖN

NGN-LABORATORIOSSA SAMKin tavoite on olla paras kouluttaja mobiiliverkoissa ja tarjota mahdollisuus yhteystyöhön muillekin tahoille. New Generation Networks -laboratorio (NGN) on oppimisympäristö, jonka SAMK on luonut yhdessä telealan toimijoiden kanssa. Laboratoriossa opiskellaan mobiili- ja IPverkkojen toimintaa. Akateeminen mobiiliverkko FIN15 on ainutlaatuinen. Järjestelmät ovat samat kuin teleoperaattoreilla, vain pienemmässä mittakaavassa.

Ympäristössä opiskelijat todentavat käytännön harjoituksissa oppimaansa teoriaa. Opiskelija saa puhelimen ja SIM-kortin, ja luo itse käyttäjän verkkoon. Jos ongelmia on, ne selvitetään. Onnistuuko autentikointi, sijainnin päivitys, puhelu, tekstiviesti tai pääsy internetin palveluihin? Näitä monitoroidaan eri työkaluin, mm. lukuisiin rajapintoihin liittyvien protokolla-analysaattorien avulla.

Ympäristö mahdollistaa näin oppimisen myös ongelmalähtöisyyden pohjalta.

NGN-verkkoon on liitetty GSM-tukiasemia Prahan ja Budapestin yliopistoista rikastuttamaan siellä annettavaa opetusta ja kiihdyttämään SAMKin ja eurooppalaisten yliopistojen opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. SAMK-verkon UMTS-tukiasema on myös Kuopiossa edistämässä savolaisten ja satakuntalaisten AMK-opiskelijoiden yhteistyötä. Liikuteltava 3G-käyttöpaikka on rakenteilla. Se voidaan viedä tarvittaessa sinne, missä milloinkin on oppimisen tarve.

Pitkäjänteinen työ jatkuu. Uudelle kampukselle tulee siirtymään entistä modernimpi laboratorio, 4G-kilkkeineen ja raskaan sarjan verkonhallinnan laitteineen.

samk.fi/ngn

6

OPPIVI-OPPIMISYMPÄRISTÖ KOULUTTAA AJASTA JA PAIKASTA RIIPPUMATTA ICT-alan osaamisvauhdin kiihtyessä ja laajentuessa on ollut tarve miettiä ja toteuttaa toimintaa tehostavia ratkaisuja ja vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä.

OppiVi on suunniteltu ja rakennettu käyttäjilleen virtuaaliseksi laboratorioksi. Palvelu tuottaa yksilölle tai ryhmälle suunnattua palvelua täysin paikka- ja aikariippumattomasti. OppiVi on myös laiteriippumaton tarjoten käyttömahdollisuutta erilaisille päätelaitteille ja eri käyttöjärjestelmille. Se tukee BYOD-mallia (Bring Your Own Device) saumattomasti. Palvelu tukee opetussuunnitelmaa ja päinvastoin. Opetuksen sisältöön saadaan helposti tuotettua alalla vaadittavaa konkreettista osaamista ja lisäarvoa.

Opiskelija ottaa OppiVi-järjestelmän käyttöönsä opiskelunsa alkaessa ja tuottaa sinne sisältöä opiskelunsa aikana. Opiskelun lopussa järjestelmään on rakentunut kattava sisältökokonaisuus.

Tämä kokonaisuus muodostaa todellisuudenkaltaisen toiminta- ja tietojärjestelmäympäristön, joka on suoraan verrattavissa yrityselämän vastaaviin toteutuksiin.

Yleensä virtuaaliset oppimisympäristöt on rakennettu palvelemaan laajasti koko korkeakoulun opetusta kuten esimerkiksi Moodle. OppiVin suunnittelussa on lähdetty suoraan yrityselämän ja toimialan tarpeista. Se on rakennettu yksityiseksi pilvipalveluksi (private cloud). Sen tekninen alusta ja ohjelmistot ovat samoja, joilla yritykset toteuttavat omia palvelujaan. Tämä madaltaa kynnystä ja nopeuttaa opiskelijan sijoittumista työelämään työharjoittelun ja projektin aikana tai valmistumisen jälkeen. Opiskelijoilta sekä opettajilta saatu palaute on ollut positiivista. Opiskelijat ovat innostuneet palvelun monipuolisuuteen. Käytännön harjoituksia voi tehdä aika- ja paikkariippumattomasti silloin, kun se parhaiten itselle sopii.

7

KONENÄÖN OPETUKSESSA KESKEISTÄ OSALLISTAVA JA KOKEILEVA OPPIMINEN SAMK otti konenäön osaksi opetustarjontaansa yhtenä ensimmäisistä ammattikorkeakouluista.

Konenäöllä tarkoitetaan tässä tapauksessa tietokoneen, kameran ja älykkään ohjelmiston yhdistelmää. Konenäkö on viime vuosina kasvattanut suosiotaan sekä opiskelijoiden että paikallisten yritysten keskuudessa. Konenäköopetuksen kehittämisen on mahdollistanut pitkäjänteinen konenäön parissa tehty TKI-työ. Erilaisissa konenäön soveltamiseen keskittyneissä TKI-projekteissa SAMKin konenäön asiantuntijoiden osaaminen on lisääntynyt merkittävästi. Konenäkötietoa siirretään vaikutusalueen yrityksille esim. erilaisissa sidosryhmätapaamisissa ja TKI-tilaisuuksissa.

Konenäön osaamisen lisääntymisen taustalla ovat myös SAMKin toteuttamat konenäön kansainvälisen teknologiatiedonsiirron projektit. Niissä on keskitytty teknologiatiedon hakuun mukana olevien yritysten tarpeiden perusteella. Tämä on antanut SAMKin asiantuntijoille mahdollisuuden osallistua erilaisiin seminaareihin, konferensseihin ja messuille Euroopassa. Näiden lisäksi tietoa on haettu kansainvälisiltä kumppanikorkeakouluilta sekä heidän verkostojensa kautta alan huippuosaajilta.

Vähitellen oman vaikutusalueen yritykset alkoivat tuntea SAMKia konenäön osaajana, ja heiltä tuli yhä enemmän kyselyitä soveltavasta tutkimuksesta. Tämä edellytti sekä soveltavan tutkimuksen toimintatapojen että markkinoinnin kehittämistä. Siksi aloitettiin demonstraatioihin perustuvien konenäön esittelytilaisuuksien suunnittelu ja toteutus. Niissä on tavoitteena konenäön sovellusosaamisen siirtäminen yritysten hyödynnettäväksi. Siihen osallistava ja kokeileva oppiminen antaa hyvät mahdollisuudet. Kokeilevalla oppimisella tarkoitetaan ohjattua tutustumista menetelmiin ja laitteisiin sekä niiden käyttöön. Luodut sisällöt ja käytetyt menetelmät toimivat pohjana myös tutkintokoulutuksen kehittämisessä.

Konenäön tutkimus, kehittäminen ja opetus kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Osallistavan ja kokeilevan oppimisen prosessissa opiskelija kytkeytyy perinteisen oppimisen lisäksi tiedon tuottamisen prosessiin. Se paitsi syventää oppimistuloksia myös avaa mahdollisuuksia uusien innovaatioiden syntymiselle.

8

TUTKIMUS LIIKETOIMINNAKSI – RATKAISUJA SISÄTILOJEN

HYGIENIAN HALLINTAAN Ihmiset viettävät valtaosan elämästään sisätiloissa, joten sisäympäristön hygienialla on vaikutusta myös ihmisten terveyteen. Sisätiloissa ihmisen terveyttä uhkaavat esimerkiksi erilaiset mikrobit. Erilaisilla tuote-, mittaus- ja hallintajärjestelmäratkaisuilla voidaan tulevaisuudessa varmistaa kiinteistöjen hygieenisyys.

SAMKin Vesi-Instituutti WANDERin HYGTECH-hankkeessa tutkittiin satakuntalaisissa täyden mittakaavan Living Lab -pilottikiinteistöissä sisäympäristöjen hygieniaa, mikrobiologisen laadun mittaustekniikkaa sekä käyttäjien tarpeita ja vaikutuksia keskittyen ilmanvaihtoon, pintoihin ja käyttöveteen. Rinnakkaishankkeilla mukana olivat Tampereen teknillisen yliopiston Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos ja Turun yliopiston Kauppakorkeakoulu.

Tutkimuksessa koottiin maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna ensimmäistä kertaa yhteen kiinteistöjen mikrobiologisen hygienian keskeiset tekijät ja kehitettiin kansainvälisesti houkutteleva liiketoimintakonsepti. HYGTECH-projektiverkosto oli merkittävässä roolissa myös uuden HYGIENE-tuotesarjan kehittämisessä. Projektiverkoston kontaktien kautta alkuperäistä tuote- ja ratkaisukokonaisuutta täydennettiin ja HYGTECH-projektiryhmä toi kokonaisuuteen uusia yrityskumppaneita, tutkimuksellista näkökulmaa mm. tuotehyväksyntään ja standardeihin liittyen sekä konseptiajattelua.

HYGTECH-tutkimuskokonaisuuden kesto oli 1.4.2012–31.10.2014 ja sitä rahoitti TEKES EAKRrahoituksella.

samk.fi/hygtech

9

YLI 1000 SIVUA ILMASTOINTITEKNIIKKAA SAMKin opettaja Esa Sandberg on toimittanut laajat korkeakouluopiskeluun tarkoitetut ilmastointitekniikan oppikirjat. Kaksiosaisen kirjasarjan tavoitteena on toimia koko ilmastointitekniikan alan perusteoksena.

Sandbergin toimittamissa teoksissa käsitellään ilmastointi kattavasti perusteista uusimpiin sovelluksiin. Ensimmäisessä osassa on yleistä tietoa kaikille rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille sekä rakentamisesta kiinnostuneille maallikoille. Toinen osa keskittyy tulevien ammattilaisten syventävään opastamiseen ilmastointilaitosten suunnittelussa, urakoinnissa, huollossa ja käytössä. Kirjojen kustantaja on Talotekniikka-Julkaisut.

Kirjat on otettu jo käyttöön monessa korkeakoulussa, ja saatu palaute on ollut myönteistä. Sandberg itse on käyttänyt kirjoja lukuvuoden aikana monilla opintojaksoilla, ja on tyytyväinen: Nyt on tiiviit paketit, mitä käyttää.

i

Kaikkiaan samkilaiset tekivät 319 julkaisua. Niistä 301 oli tekstejä tieteellisistä artikkeleista yleistajuisiin lehtijuttuihin, loput 18 olivat audiovisuaalisia julkaisuja ja taidenäyttelyitä.

10

POLIISIT RUOTSIN OPISSA Vuonna 2014 järjestettiin poliiseille tarkoitettu ruotsin kielen koulutus. Sen tavoitteena oli antaa heille valmiudet selviytyä virallisista kielitutkinnoista, valtionhallinnon kielitutkinnosta ja yleisestä kielitutkinnosta.

Koulutukseen ilmoittautuneet poliisit testattiin, minkä jälkeen osa aloitti kahden opintopisteen valmentavan kurssin. Tammikuussa 2014 alkoi varsinainen kolmen opintopisteen kurssi ja sitä järjestettiin neljä rinnakkaistoteutusta. Syksyllä 2014 tuli vielä uusi ryhmä koulutukseen ja heille pidettiin sekä valmentava että varsinainen ruotsin kurssi samoilla sisällöillä kuin aiemminkin. Poliiseja oli mukana keväällä noin 60 ja syksyllä vielä noin 20.

Opettajille koulutus oli vaihtelua normaaliin ammattikorkeakoulun kielten opettamiseen, jossa pääpaino on ammatillisessa kielessä. Poliisien kurssien sisällöt räätälöitiin erikseen vastaamaan virallisten kielikokeiden vaatimuksia. Valmentavassa opetuksessa kerrattiin ruotsin perusteet.

Varsinainen kurssi keskittyi yleisiin ja yhteiskunnallisiin aihepiireihin ja poliisin työelämäviestintään.

Kursseilla käytettiin verkko-oppimisalustaa opetuksen tukena. Sen avulla nekin, jotka eivät aina päässeet paikalle, pysyivät mukana opetuksessa. Poliisit ovat koulutuksen jälkeen käyneet kielitutkinnoissa oman aikataulunsa mukaan. Viestejä tutkintojen suorittamisesta tulee jatkuvasti palautteena annetusta koulutuksesta.

11

Tradenomi-opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki on opiskellut myös avoimen AMKin opintoja.

POLKUOPINTOJEN KAUTTA TOTEUTTAMAAN OMIA AMMATILLISIA UNELMIA SAMKin moniin koulutusohjelmiin on jo vuosia ollut ensisijaisia hakijoita moninkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna. Monet korkeakouluopintoihin halunneet ovat siksi jääneet vaille mahdollisuutta toteuttaa koulutukseen liittyviä unelmiaan. Toisaalta jotkut ovat saaneet opiskelupaikan, mutta ovat opintojen aikana havainneet olevansa oppimassa ”väärää alaa”.

Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa oppimismahdollisuuksia korkeakouluopinnoissa kaikille aiemmasta koulutuksesta, taustasta tai opintojen tavoitteista riippumatta. Työelämän vaatimusten muuttuessa esimerkiksi tutkinnon täydentäjät valitsevat avoimen ammattikorkeakoulun opinnot monien koulutusvaihtoehtojen joukosta.

Polkuopinnot ovat yksi tie ammattikorkeakouluopintoihin. Syksyllä 2014 liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmissa aloittivat ensimmäiset polkuopintoryhmään valitut opiskelijat. Mahdollisuutta polkuopintoihin tarjottiin liiketalouden tai matkailun koulutusohjelmissa opiskelupaikkaa kevään 2014 yhteishaussa vaille jääneille hakijoille. Noin 20 halusi mukaan tähän kokeiluun.

Koulutusaloittain ja korkeakouluittain edellytykset avoimen ammattikorkeakoulun polun kautta tutkinto-opiskelijaksi pääsemiseksi vaihtelevat. Liiketaloudessa ja matkailussa yhden opiskeluvuoden opintojen suorittaminen SAMKissa tuo suoraan opiskeluoikeuden tutkintoon ja opiskelija jatkaa opintoja ”toisen vuoden” opiskelijana.

Syksyllä 2014 aloittaneista polkuopiskelijoista suurin osa pääsee tavoitteeseensa eli saa tutkintooikeuden syksyksi 2015. Osa on lopettanut opinnot havaittuaan, ettei ala ole se, jota tavoitteli.

Polkuopinnot ovat siten myös oiva mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin ja koulutusalaan menettämättä ensimmäiseen korkeakoulupaikkaan mahdollisesti liittyviä etuja. SAMKissa on syksyllä 2015 tarjolla huomattavasti suurempi määrä paikkoja avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta tutkintoa tavoitteleville.

12

Vuoden 2014 Yrityskiihdyttämöyrittäjä Rapukuningas Jonas Karlsson

VUODESSA 1200 OPISKELIJAA SUORITTAA

YRITTÄJYYSOPINNOT Yrittäjyysosaaminen on SAMKissa tunnistettu alasta riippumatta kaikille opiskelijoille tärkeäksi työelämätaidoksi. Yrittäjyyden opetussuunnitelma uudistettiin vuonna 2013. Kaikissa ammattikorkeakoulututkinnoissa opitaan yrittäjyyden perusasiat ja luodaan perusta yrittäjämäiselle toiminnalle. Lähes kaikki tutkinto-opiskelijat suorittavat yrittäjyyden perusopinnot osana tutkintoaan.

Yrittäjyyden opetussuunnitelma on koko SAMKin yhteinen – tulevat restonomit, tradenomit, insinöörit, sairaanhoitajat ja sosionomit oppivat yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa sekä innostuvat yrittäjyydestä ja pohtivat yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona.

Yrittäjyysopintoja toteutetaan SAMKissa läpi lukuvuoden joustavasti monimuototeutuksena.

Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua niille koulutusalasta riippumatta, mikä antaa mahdollisuuden oppia ja jakaa osaamista oman alan tehtävistä, osaamisesta ja yrittäjyyden mahdollisuuksista alakohtaisesti.

Yrittäjyyden opettajat ovat rakentaneet yrittäjyyden oppimiseksi yhteisen materiaalin ja toimintatavan. Tehtävien sisältöä voi räätälöidä ja siten tukea joko ryhmän tai yksittäisten opiskelijoiden omia tavoitteita. Esimerkiksi hoitotyön opiskelijat ovat perehtyneet hoiva-alan yrittäjyyteen, matkailualan opiskelijat ovat olleet matkailualan sukupolvenvaihdosseminaarissa ja sosionomiopiskelijat yrityskyläohjaajina. Yrittäjän elämänkerran lukeminen ja osallistuminen yrittäjyystapahtumaan on osoittautunut mielenkiintoisimmaksi tehtäväksi. Toimintatavan myönteisen palautteen lisäksi opiskelijat ovat oivaltaneet ja oppineet itsestään arvokkaita asioita: ”Opin ajattelemaan uudella tavalla ja ymmärsin, että ehkä minäkin saan jotain vielä joskus aikaan.”

SAMKin yrityskiihdyttämö tarjoaa myös mahdollisuuden valita kaksi opintojaksoa, joissa opiskelijan oma yritystoiminta on mahdollista aloittaa jo opintojen aikana opettajamentorin avulla.

Samalla pääsee liittymään noin 200 yrityskiihdyttämöyrityksen joukkoon.

13

Harmaalla merkitty luku on vuodelta 2013.

YLEMPI AMK -TUTKINTOJA

80 82

AMK-TUTKINTOJA

906 5757 986 971

TUTKINTO-OPISKELIJOITA

1053

5650

TUTKINTOA YHTEENSÄ

OPISKELIJA-

PROJEKTEJA N.

HENKILÖKUNTAA

438

300

=

300

478

AVOIN AMK

-OPINTOPISTEITÄ

2185 1321

AVOIN AMK

-OPISKELIJOITA

KOULUTUS-

OHJELMIA

31 33

55 OPINTOPISTETTÄ

SUORITTANEITA

50,6% 41,5%

245 230

OMAVARAISUUASTE

82,1% 81,5%

LIIKEVAIHTO

38,7M€ 41,8 M€

ULKOINEN RAHOITUS

4,0M€

4,5 M€

KANSAINVÄLISIÄ

KANSAINVÄLISIÄ

VAIHTO-OPISKELIJOITA

TUTKINTO-OPISKELIJOITA

172

113 124

105

OPISKELTAVIA

KIELIÄ

10

=

10

3 5

ENGLANNIN

KIELISIÄ KOULUTUS-

OHJELMIA

KANSALLISUUKSIA

57 50

LAINAUKSIA SAMKIN

KIRJASTOSSA JULKAISUJA

319

n.

39 000 n. 45 000

215

=

9 9

UUSIA YRITYSKIIHDYTTÄMÖ-

STRATEGISIA KUMPPANUUS-

SOPIMUKSIA

SOPIMUKSIA

29 23

KANSAINVÄLISIÄ

KUMPPANIKORKEAKOULUJA

161

=

161

UUSIA YRITYKSIÄ

14 13

DIGITAALINEN TERVEYSKASVATUSPELI OPASTAA TERVEESEEN UUTEEN PÄIVÄÄN Hoitotyön opiskelijat Maiju Illikainen ja Anna-Kaisa Sihvo päättivät tehdä opinnäytetyönsä hieman tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. He toteuttivat työnsä projektimuotoisena ja laativat pelikäsikirjoituksen digitaaliseen terveyskasvatuspeliin Terve uusi päivä. Pelikäsikirjoitus suunniteltiin omien mielikuvien, kyselyn tulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta ottaen huomioon 5–6-vuotiaan lapsen kehitystaso sekä leikki-ikäisen lapsen valmiudet käyttää digitaalista materiaalia oppimiseen. Pelikäsikirjoituksen perustana käytettiin myös neljän päiväkodin kautta tehtyä kyselyä 5–6-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Projektin tavoitteena oli lasten terveyden lukutaidon vahvistuminen. Terveet elämäntavat ehkäisevät kansantautien esiintymistä, joten terveysviestinnän kehittäminen on olennainen osa terveydenhoitoa. Lapsille suunnattavan terveysviestinnän tulee olla kekseliästä ja innostavaa. Suurin osa lapsista on kiinnostuneita erilaisista digitaalisista peleistä, joten digitaalisen terveyskasvatuspelin kehittäminen koettiin vaikuttavuudeltaan hyväksi menetelmäksi. Projektin tuotoksena syntyi 11 kenttää sisältävä pelikäsikirjoitus. Pelikäsikirjoituksessa on huomioitu terveyden eri osaalueita, joita ovat ravitsemus, liikunta, hygienia, uni ja hampaiden hoito. Tavoitteena, että pelin pelaaminen on hauskuuden lisäksi opettavaista ja lapsi oppii itse tekemään terveellisiä valintoja.

Teknisen toteutuksen eli itse pelin laatii opinnäytetyönään tietojenkäsittelyn opiskelija Jarno Palenius Laurea ammattikorkeakoulusta. Hänen opinnäytetyönsä aihe on Lapsille suunnatun terveyden edistämispelin tekninen toteutus valmiin käsikirjoituksen pohjalta.

16

HILL-KONSEPTILLA VAUHTIA DIGITAALISEEN OPPIMISEEN SAIRAANHOITAJAKOULUTUKSESSA SAMKissa kehitetty HILL-konsepti on opetuksen tarpeisiin suunniteltu verkko-opetuksen järjestelmä, jonka avulla mahdollistetaan opiskelijoiden osallistuminen luennoille verkkoyhteyden kautta. Lisäksi luentoja on mahdollista tallentaa myöhempää käyttöä varten. Tekniikka koostuu älytaulusta, verkkoneuvottelu-ohjelmasta ja luokassa olevista dokumenttikamerasta, mikrofoneista, äänentoistolaitteista sekä kamerasta. Konseptiin liittyy paitsi äänen ja kuvan siirtäminen verkossa, myös opetuksen suunnittelu Moodlea ja muita mahdollisia verkkoalustoja hyväksikäyttäen niin, että opiskelija voi opiskella osan opinnoista täysin ajasta ja paikasta riippumatta opintojakson aikataulun mukaisesti.

Osa sairaanhoitajaopinnot aloittavista opiskelee joustavasti niin, että HILL-maailmaa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Järjestelmä mahdollistaa mm. suurryhmäluennot. Toteutus on saanut sekä opettajilta että opiskelijoilta innostuneen vastaanoton. Ryhmätyöt voidaan tehdä paikasta riippumatta. Pienryhmät toimivat kiinteästi ja luentoaktiivisuus on chat-mahdollisuuden vuoksi lisääntynyt. Toimintatapa on monelle ennestään tuttua sosiaalisesta mediasta ja hiljaisimmatkin pääsevät keskusteluun mukaan. HILL-järjestelmä on auttanut tunnistamaan myös oppimisvaikeudet ja poissaolot ovat käytännössä loppuneet.

17

LEARNING IN INTERNATIONAL JOINT PROJECTS – A DIDACTIC INNOVATION Team work in international student projects has proven extremely successful for developing internationalization skills that are practically impossible to develop otherwise.

The more and more global environment of business sets a high demand for developing a learning environment that encourages students to accomplish given objectives as a member of an international team. SAMK has established a joint international project in collaboration with partner universities from Germany and USA. In the project, students participate in an international process aimed to provide solutions to local business partners within the scope of Supply Chain Management. The students form teams of eight members representing 12-15 different nationalities.

The local business partners are chosen from different fields from each respective country. As the project is conducted in the winter term, it lasts for about 10 weeks and is part of the curriculum of the International Business programme. The students are evaluated according to their successful project management, their team work and communication performance and the value of the final solution to the project client.

These international joint projects develop metacognitive and didactic skills that are practically impossible to teach in an up-front class environment. Fostered skills during the project include social and collaborative skills learned in real-life international teams, project and time management in different time zones, as well as meeting deadlines and coping with stress from project planning to its execution and delivering and presentation of results. The teachers stay in the back as facilitators of the learning process creating a learning environment enabling students to absorb these important skills for international team work.

18

OPISKELU SAMKissa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon nuorten koulutuksessa, jolloin opiskelu on kokopäiväistä, tai aikuisopintoina, jolloin opinnot voi suorittaa työn ohessa ja koulutus on monimuotoista. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan voi hakea, kun työkokemusta on karttunut kolmen vuoden ajalta perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Tätä kautta voi kerätä itselleen opintopisteitä tulevia tutkinto-opintoja varten.

TUTKINTO-OPISKELIJAT OSAAMISALUEITTAIN Hyvinvointi 894 Terveys 866 Palveluliiketoiminta 1381 Logistiikka ja meriteknologia 1370 Energia ja rakentaminen 921 Informaatioteknologia 325 YHTEENSÄ 5757

TUTKINTO-OPISKELIJAT KAUPUNGEITTAIN Pori 3719 Rauma 1558 Huittinen 357 Kankaanpää 123 YHTEENSÄ 5757

19

Henkilöstöpäivässä palkittiin vuoden aloite (Eeva Yli-Laurila), paras opettaja (Marja Flinck) ja vuoden samkilainen (Kirsti Santamäki).

OSAKEYHTIÖ JA HALLINTO TILIKAUDEN TOIMINTA JA OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Ammattikorkeakoulu-uudistus on edennyt vaiheittain. Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi annettiin eduskunnalle 3.4.2014, Tasavallan presidentti vahvisti lain 14.11.2014 ja se tulee voimaan 1.1.2015. Uusi ammattikorkeakoululaki ja sen tuoma taloudellinen ja hallinnollinen autonomia vahvistaa ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä. Laki mahdollistaa ammattikorkeakoulujen päätöksenteon sujuvuuden ja perustehtävien toteuttamisen toimivissa rakenteissa.

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy on 1.1.2012 lähtien vastannut Satakunnan ammattikorkeakoulun ylläpidosta ja toimiluvasta. Tämä järjestely puretaan 1.1.2015 alkaen vuonna 2014 tehdyn valmistelun pohjalta. Yhtiön omistajien välinen osakassopimus muutettiin syksyllä 2014 siten, että se ei ole ristiriidassa uuden lain kanssa. Samoin hyväksyttiin uuden lain mukainen yhtiöjärjestys ylimääräisessä yhtiökokouksessa 30.9.2014 ja tehtiin lain mukaiset muutokset mm. hallituksen jäsenten määrään ja rakenteeseen. Uuden lain mukaiset opiskelijakunnan ja henkilöstön vaaleilla valitut edustajat yhtiön hallituksessa vahvistettiin ylimääräisen yhtiökokouksen jatkokokouksessa 19.12.2014. Myös kaikki keskeiset yhtiön hallintoon liittyvät säännöt on uudistettu siten, että ne vastaavat uutta lakia.

TOIMILUPAUUDISTUS Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy sai uuden toimiluvan 1.1.2014 alkaen haetun mukaisena.

Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat tulivat haettaviksi 30.9.2013 mennessä ja päätökset uusista toimiluvista tehtiin valtioneuvostossa 12.12.2013. Toimiluvan saamisen kriteereinä ovat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset, toiminnan vastaaminen alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen sekä riittävä koko ja koulutuksen järjestäminen opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä.

20

TALOUDEN SOPEUTTAMISTOIMET Koko ammattikorkeakoulukentän rahoitusta on pienennetty noin 120 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 lähtien osana valtiontalouden säästötoimia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ennusteen mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulun OKM:ltä saama rahoitus pienenee vuositasolla lähes 10 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasosta vuoteen 2017 mennessä, mikä tarkoittaisi pahimmillaan noin 25 %:n laskua rahoitukseen. Rahoituksen määrään voi kuitenkin vaikuttaa parantamalla rahoituksen pohjana olevia toiminnallisia indikaattoreita.

KAMPUSRATKAISUT Porin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 9.9.2013, että kampuksen hankinta on toteutettava avoimen kilpailutuksen pohjalta. Yliopistokeskusta ei päätöksen mukaan tässä vaiheessa oteta mukaan hankkeeseen, mutta SAMKin kampusalueen hankesuunnitelmassa varattiin kuitenkin mahdollisuus siihen, että yliopistokeskukselle voidaan sen halutessa tulevina vuosina rakentaa toimitilat SAMKin kampuksen yhteyteen. Kilpailutus käynnistyi marraskuussa 2013 ja SAMKin hallitus päätti hankinnasta 25.3.2014. Päätöksen mukaan kaikki SAMKin toiminta Porissa keskittyy vuonna 2017 yhdelle kampukselle, joka rakennetaan Asema-aukiolle.

SAMK allekirjoitti 16.10.2014 vuokrasopimuksen Porin uudesta kampuksesta kilpailutuksen voittaneen Citycon Oyj:n tytäryhtiön Etelä-Suomen Kauppakiinteistöt Oy:n kanssa. Kampuksen rakentamisen valmistelut alkoivat välittömästi päätöksen tultua lainvoimaiseksi joulukuussa 2014.

Rauman kaupunginhallitus on tehnyt 18.3.2013 periaatepäätöksen Rauman yhteiskampuksen toteuttamisesta. Kampustyöryhmän esityksen mukaan Rauman uusi yhteiskampus muodostuu nykyisistä Kanalin ja Merikoulun kampuksista. Kanalin ja Merikoulun kampusrakennusten välimatka on 250 metriä ja ne muodostavat täten yhden toiminnallisen kampuksen. Kampuksen suunnittelu käynnistettiin yhteisesti laaditun tilaohjelman pohjalta joulukuussa 2013. Suunnitelman perusteella laadittiin hankesuunnitelma, jonka perusteella toteutettiin Merikoulun rakennuksen peruskorjausurakan kilpailutus kevätkesällä 2014. Kanalin rakennuksen muutostöiden suunnittelu saatiin päätökseen vuoden 2014 lopussa. Kampus valmistuu Merikoulun osalta kesään 2015 mennessä.

TOIMINNALLISET TULOKSET Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskeva lainsäädäntö on muutettu ammattikorkeakoulujen osalta niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Uusi rahoitusmalli otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja sen vaikutukset näkyvät asteittain siirtymäkauden 2014–2016 aikana. Uudistuksen myötä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus tulee tulosindikaattorien perusteella siten, että ammattikorkeakoulut kilpailevat indikaattorien perusteella keskenään jaettavissa olevasta rahoituksesta. Suurin painoarvo on suoritetuilla tutkinnoilla (AMK-tutkinnot 46 % ja ylemmät AMK-tutkinnot 4 %, yhteensä 50 %), 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrällä (24 %), ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen määrällä (8 %) ja avoin AMK -opetuksessa suoritetuilla opintopisteillä (4 %). Ratkaisevaa siis on, miten opiskelija etenee opinnoissaan ja valmistuu sekä miten TKI-hankkeisiin saadaan hankittua ulkoista rahoitusta.

Toiminnallisia tunnuslukuja:

2014

Suoritetut AMK-tutkinnot yhteensä AMK-tutkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot 55 opintopistettä suorittaneet 55 opintopistettä suorittaneiden %-osuus Muu kuin OKM-perusrahoituksesta kertynyt liikevaihto (M€)

986 906 80

1 053 971 82

994 949 45

1 871

1 525

1 267

50,6 %

Avoimessa AMKissa suoritetut opintopisteet

21

2013 2012

41,5 % 33,9 %

4,0

4,5

4,8

2 185

1 321

1 898

YHTIÖN TALOUS Satakunnan ammattikorkeakoulun liikevaihto vuonna 2014 oli 38,7 miljoonaa euroa, missä on laskua 3,1 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Merkittävin osa liikevaihdon laskusta selittyy Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen pienenemisellä 2,6 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2013. Myös TKI- toiminnan volyymi laski vuoden 2013 3,5 miljoonasta eurosta 2,8 miljoonaan euroon vuonna 2014 johtuen hankekauden päättymisestä johtuvasta haettavissa olevan hankerahoituksen määrän laskusta. Muu maksullinen palvelutoiminta sen sijaan kasvoi 0,2 miljoonalla eurolla 1,2 miljoonaan euroon vuonna 2014.

Yhtiön tulosta ja taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut:

2014 2013 2012 Liikevaihto yhteensä (M€)

38,7

41,8

43,6

OKM perusrahoitus (M€ Muu liikevaihto (M€)

34,7 4,0

37,3 4,5

38,8 4,8

Tilikauden voitto/tappio (M€)

2,85

2,52

4,38

Tilikauden voitto- %

7.4 %

6,0 %

10,0 %

Oman pääoman tuotto- %

13,0 %

13,1 %

46,0 %

Omavaraisuusaste (%)

82,1 %

81,8 %

79,2 %

5,5

5,4

4,7

Quick ratio

YHTIÖN HENKILÖSTÖ Tilikauden lopussa yhtiön palveluksessa oli 439 henkilöä (478 vuonna 2013, 488 vuonna 2012).

Näistä vakinaisia oli 345 (364, 362) henkilöä ja määräaikaisia 94 (114, 126) henkilöä. Opetustehtävissä henkilöstöstä oli 259 (290, 300) henkilöä ja tutkimus- ja kehittämis- sekä muissa tehtävissä 180 (188, 188) henkilöä. Päätoimista henkilöstöä oli 415 (456, 453) ja sivutoimista 24 (22, 35).

22

Improving the Maritime Education in Namibia -hankkeen päätavoitteena on kehittää Namibian valtion merenkulun koulutusta.

YHTIÖN HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallituksessa oli tilikauden alussa 10 jäsentä, joista Harri Peltoniemi erosi 18.6.2014 tultuaan valituksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajaksi.

Yhtiön hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2014.

Yhtiön hallituksen jäsenet 2014 Anttivesa Knuuttila puheenjohtaja Kaarina Nurmi varapuheenjohtaja Evgenia Hilden-Järvenperä jäsen Jussi Hyppölä jäsen Pertti Koivumäki jäsen Outi Kontio jäsen Juho-Aleksi Lepistö jäsen Anne Liinamaa jäsen Harri Peltoniemi jäsen 18.6.2014 asti Jouko Viljamaa jäsen Yhtiön toimitusjohtajana ja rehtorina on toiminut MMT Juha Kämäri.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN JOHTORYHMÄ Juha Kämäri Rehtori, toimitusjohtaja Anne Pohjus Vararehtori, opetus Cimmo Nurmi Vararehtori, TKI Tommi Tamminen Talous- ja hallintojohtaja Jari Iisakkala Johtaja, Korkeakoulupalvelut Tuula Rouhiainen-Valo Johtaja, Hyvinvointi-osaamisalue Eeva-Liisa Moisio Johtaja, Terveys-osaamisalue Timo Mattila Johtaja, Palveluliiketoiminta-osaamisalue Jaana Vase Johtaja, Logistiikka ja meriteknologia-osaamisalue Petteri Pulkkinen Johtaja, Energia ja rakentaminen-osaamisalue Ari-Pekka Kainu Johtaja, Informaatioteknologia-osaamisalue

23

i

i

STRATEGIA 2013–2016 TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on korkeatasoinen kansainvälinen korkeakoulu, joka palvelee maakuntaa ja sen lähialueita tarjoamalla opetusta ja osaavaa työvoimaa sekä aluekehitystä tukevaa TKI-toimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

VISIO SAMK on vuonna 2020 alueellisesti ja kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu.

PROFIILI JA PAINOALUEET SAMK on alueen innovaatioverkoston keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Painoaloja ovat tulevaisuuden energiaratkaisut, terveys- ja hyvinvointiosaaminen, innovatiiviset palvelut ja meriosaaminen sekä korkeakouluyrittäjyys.

ARVOT Teemme yhdessä tulosta.

Rohkaisemme uteliaisuuteen.

Innostamme vastuullisuuteen.

Haluamme ylittää odotukset.

24

TUTKINTOKOULUTUKSEN TARJONTA AMK-tutkintoon johtavat koulutukset:

Ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus:

• Automaatiotekniikka

• Automaatioteknologia

• Energia- ja ympäristötekniikka

• Business Management and Entrepreneurship

• Fysioterapia

• Hyvinvointiteknologia

• Hoitotyö

• Kuntoutus

• International Business

• Merenkulun hallinto

• Kansainvälinen kauppa

• Sosiaaliala

• Kemiantekniikka

• Terveyden edistäminen

• Kone- ja tuotantotekniikka

• Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

• Kuntoutusohjaus ja -suunnittelu • Kuvataide • Liiketalous • Logistiikka • Matkailu • Merenkulku • Physiotherapy • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Sosiaaliala • Sähkö- ja automaatiotekniikka • Tietojenkäsittely • Tieto- ja viestintätekniikka • Tuotantotalous • Vanhustyö • Viestintä

25

TASE Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy Y-tunnus 2388924-4

31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 180 450,26 147 582,90 Aineelliset hyödykkeet 334 086,37 366 857,64 Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 11 071,50 11 071,50

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 525 608,13 525 512,04

VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 663 308,25 Lyhytaikaiset saamiset 1 724 143,54 1 983 221,58 Rahat ja pankkisaamiset 25 463 351,88 22 461 616,29

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 27 850 803,67 24 444 837,87

VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 376 411,80 24 970 349,91

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 281 000,00 1 281 000,00 Muut rahastot 12 422 100,00 12 422 100,00 Edellisten tilikausien tulos 6 734 485,59 4 218 275,46 Tilikauden tulos 2 852 771,93 2 516 210,13

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 23 290 357,52 20 437 585,59

PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 107 170,00 0,00

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 154,00 Ostovelat 705 886,52 480 565,08 Muut velat 1 004 021,40 1 520 451,60 Siirtovelat 3 268 822,36 2 531 747,64

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 978 884,28 4 532 764,32

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 376 411,80 24 970 349,91

26

TULOSLASKELMA 01.01.2014-31.12.2014 2014 2013

LIIKEVAIHTO 38 686 970,75 41 798 367,32

Liiketoiminnan muut tuotot 220 806,01 251 401,30

Materiaalit ja palvelut -1 392 065,72 -1 753 610,52 Henkilöstökulut -25 041 730,06 -26 830 160,90 Poistot ja arvonalentumiset -140 713,52 -103 775,11 Liiketoiminnan muut kulut -9 529 398,95 -10 888 862,25 Kulut yhteensä -36 103 908,25 -39 576 408,78

LIIIKEVOITTO (-TAPPIO) 2 803 868,51 2 473 359,84

Rahoitustuotot ja kulut 48 903,42 42 850,29

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 852 771,93 2 516 210,13

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 852 771,93 2 516 210,13

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 2 852 771,93 2 516 210,13

27

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU • Koulutuspaikkakunnat: 4 • Kampukset: 8 • Opiskelijoita: noin 6000 • Henkilökuntaa: noin 400 • AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 23 • Ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 8 • Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat: 3 • Tutkinnon suorittaneita vuonna 2014: 986 • Tutkinnon suorittaneita kautta aikojen: yli 16 000 • Toiminta vakinaistettu: 1997

www.samk.fi