FAKTAA ja vaikuttavuutta
Satakunnan ammattikorkeakoulu Vuosikertomus 2017 1
SISÄLTÖ
3
Rehtorin katsaus
5 ALL IN 7 Foorumix – hyvinvointia ja tuottavuutta työhön 9 Matkailun mikroyritykset yhteistyössä 11 NIBS – kansainvälinen businesskilpailu 13 Uusi kampus tekniikan reality-oppimisympäristönä 15 SEAHORSE – ratkaisuja merenkulun turvallisuuteen 17 TuotekehitysPaja – rohkeasti kohti tuntematonta 18 Tutkintokoulutus 19 #samk2022 20 Osakeyhtiö 26 Tase ja tuloslaskelma
2
Rehtorin katsaus – positiivisesti
uusiin rakenteisiin
Vuodesta 2017 jää muistiin ylitse muun kaksi isoa positiivista muutosta. Porin uusi kampus valmistui ja luovutettiin SAMKille toukokuussa, jonka jälkeen muutto uudelle kampukselle toteutettiin onnistuneesti uuden lukuvuoden alkuun mennessä. Vuoden aikana Lounais-Suomen päälle puhalsivat positiivisen rakennemuutoksen tuulet. Kampusmuutto sisälsi paljon muutakin kuin kahden suuren kampuksen tyhjentämistä ja massiivista tavaroiden siirtoa uudelle kampukselle. Uuden kampuksen käyttöönottoon sisältyi paljon oman henkilökunnan voimin toteutettua suunnittelua ja rakentamista. Esimerkiksi kampuksen tietoverkon ja turvallisuusjärjestelmän on suunnitellut, rakentanut ja testannut oma ICT-palveluiden henkilökunta. Lisäksi ohjattuna opiskelijatyönä yli sadan tekniikan opiskelijan joukko toteutti kampuksen laboratorion sähköistämisen suunnittelun ja rakentamisen. Kampusmuutto on jäljempänä nostettu yhdeksi vuoden menestystarinoista. Lounais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä alueen kasvu on vahvistunut ja työvoiman tarve lisääntynyt. Osaavan työvoiman saatavuus teollisuuden tarpeisiin on rakennemuutoksen myötä vaikeutunut. Esko Ahon laatiman selvityksen pohjalta SAMK oli mukana laatimassa siltasopimusta valtion ja Lounais-Suomen maakuntien välille.
Ensimmäisenä osaajapulaa helpottavana toimenpiteenä SAMK käynnisti syksyllä 2017 työvoimakoulutuksena insinöörien muuntokoulutuksen, jossa kohderyhmä suorittaa noin kahdessa vuodessa räätälöidyn sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin (AMK) tutkinnon. Kohderyhmään kuuluivat työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt sekä alan vaihtajat. Tuloksellisesti vuosi 2017 oli jälleen menestyksekäs. Vuoteen 2018 tultaessa suoriteperustainen rahoitus kasvoi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä saavutti jälleen hyvinkin tarkasti ministeriön kanssa sovitut tutkintotavoitteet. Osa toiminnallisista tunnusluvuista heikkeni ennätyksellisestä edellisvuodesta. Opetuksen laatu säilyi kuitenkin korkealla tasolla myös vuoden 2017 valmistuvien opiskelijoiden kyselyssä (AVOP), vaikka tulokset edellisvuodesta tippuivatkin. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettu opintopistekertymä oli toista vuotta peräkkäin yli 10 000 opintopistettä. Kiitän lämpimästi kaikkia SAMKilaisia erittäin hyvään tulokseen johtaneesta työstä sekä sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme arvokkaasta panoksesta satakuntalaisen korkeakoulutuksen hyväksi. Juha Kämäri Rehtori, toimitusjohtaja 3
4
ALL IN ALL IN on Satakunnan ammatilliselle toiselle asteelle ja korkea-asteelle luotu yhteinen koko maakunnan kattava yrityskiihdyttämö. Se tarjoaa SAMKin alkuperäisen yrityskiihdyttämömallin pohjalta työkaluja opiskelijoiden mentorointiin. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat yhteiset tapahtumat, joilla herätetään kiinnostus yrittäjysopintoihin, opiskelijoille suunnatut kyselyt, joilla tunnistetaan mentorointiprosessista kiinnostuneet opiskelijat sekä itse mentorointiprosessi. ALL IN on luonut uutta yritystoimintaa ja innostanut entistä useamman nuoren miettimään yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Hankkeen tuloksena Satakuntaan on syntynyt
yrittäjyyskasvatusverkosto, joka toimii yhteisen tulevaisuuden eteen. ALL IN -yrityskiihdyttämön kehittämistyö käynnistyi vuonna 2015 Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. ESR-rahoitteiseen kehittämishankkeeseen ovat osallistuneet SAMKin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Satakunnan molemmat ammatillisest oppilaitokset, Sataedu ja WinNova, sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimintaan osallistuneet organisaatiot ovat kukin kasvattaneet omia yrittäjyysverkostojaan. ALL IN palkittiin Suomen Yrittäjien yrittäjyysopetuksien hyvien käytänteiden kilpailussa kunniamaininnalla vuonna 2017. 5
6
Foorumix – hyvinvointia ja tuottavuutta työhön SAMKin Foorumix-hankkeessa (1.2.2015–31.1.2018) kehitettiin esimiesten vertaisryhmiä eli vertaisfoorumeja. Keskeisenä ideana on kokemusten jakaminen. Esimiesten jaksamisen ja osaamisen parantaminen edistää koko työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta. Vertaisryhmät voivat olla työyhteisöjen sisäisiä tai yritysten välisiä. Foorumien aiheina ovat esimerkiksi työkyky-, henkilöstö- tai kehittämisasiat. Foorumix-ohjaajakoulutuksen myötä toiminta leviää työpaikoille eri puolille Suomea. Hanke on pilotoinut esimiesten vertaisfoorumeita satakuntalaisten pk-yritysten kanssa. Innolink Recearch Oy:n tekemässä ulkoisessa arvioinnissa tulokset olivat hyviä:
95 % vastanneista esimiehistä on jo suositellut tai voisi suositella esimiesten vertaisryhmiä muille. Hankkeessa syntyi kaksi julkaisua. Valokeilassa Foorumix -kirjassa (2017) kuvataan yritysten välisten ja työpaikkojen sisäisten ryhmien toimintaa sekä ohjaajille kehitettyjen Kymppikorttien käyttökokemuksia. Foorumix Encore -kirja (2018) kertoo mallin juurtumisesta osaksi työterveyshuoltojen palveluja. Ohjaajia on jo neljässä työterveyshuollossa. Keskeiset hankkeen tiedot ja aineistot on koottu foorumix.fi-sivustolle. Foorumixin pohjalta on vuonna 2017 käynnistynyt Työpeli-hanke, jossa kehitetään yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien toimintaa. 7
8
Matkailun mikroyritykset yhteistyössä Matkailun mikroyritykset ovat saaneet voimaa ja osaamista ryhmähankkeista, joita yritykset ovat toteuttaneet yhdessä SAMKin matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän kanssa. Kahdeksassa yritysryhmässä on mukana 34 mikroyritystä. Näiden yhteisbudjetti on yli 600 000 €, josta yritysten omarahoitusosuus on yhteensä 125 000 €. Hankkeissa tehdään myös ylimaakunnallista yhteistyötä.
misen kivijalka. SAMKin matkailun tutkimusryhmä on toiminut yritysryhmien maakunnallisena kokoavana tekijänä ja mahdollistajana. Toiminnan tuloksena yritykset ovat aktivoituneet kehittämään erityisesti markkinointia, myyntiä ja kansainvälistymistä. Yritysryhmät ovat synnyttäneet uusia hankkeita siinä määrin, että SAMKin mallia on esitelty esimerkkinä valtakunnallisissa tilaisuuksissa.
Yrittäjien välinen tavoitteellinen yhteistyö on alueellisen ja kansainvälisen matkailuliiketoiminnan kehitty9
10
NIBS
– kansainvälinen businesskilpailu NIBS Worldwide Case Competition on liiketalouden opiskelijoille järjestettävä kansainvälinen kilpailu, joka järjestettiin vuonna 2017 Rauman kampuksella. Kilpailussa testataan osallistuvien korkeakoulujen opiskelijaryhmien ongelmanratkaisukykyä, liiketoiminnan ymmärrystä, kulttuurista tietämystä, viestintätaitoja sekä yhteistyötä. Rauman tapahtuma oli täysi viikko aidosti kansainvälistä pöhinää, kun 16 joukkuetta eri puolilta maailmaa ratkoi liiketoimintaan kuuluvia ongelmia. NIBS Case -kisa on vahvasti roolipeliä ja edellyttää heittäytymistä ryhmäksi konsultteja. Ensin tapauk-
sista analysoidaan ongelman luonne ja syyt, joihin ratkaisussa tulee pureutua – on siis ymmärrettävä kyseistä bisnestä ja tunnistettava sille olennaiset asiat. Tehtävän päätteeksi ongelman ratkaisu tulee myydä yrityksen johdolle eli kilpailun tuomaristolle. Kisa etenee runkosarjan ja pudotuspelien kautta semifinaaliin ja finaaliin. Vaikka SAMKin oma joukkue ei pudotuspeleihin päässytkään, maailmanlaajuisesti arvostetun kilpailun järjestäminen oli palkitseva kokemus. Kilpailun myöntäminen SAMKin järjestettäväksi oli konkreettinen osoitus SAMKin saavuttamasta arvostuksesta kansainvälisessä koulutus- ja businesskilpailuyhteisössä. 11
12
Uusi kampus tekniikan reality-oppimisympäristönä Tekniikan opiskelijat osallistuivat aktiivisesti Porin uuden kampuksen suunnitteluun ja rakentamiseen ja toteuttivat näin itselleen uutta modernia oppimisympäristöä. Eri toteutusvaiheisiin osallistui yli sata opiskelijaa. Projektit kerryttivät opiskelijoille opintopisteitä, mutta suurin anti oli kuitenkin reaalimaailman haasteiden kohtaaminen osana opintoja. Opettaja Marko Ylinen keräsi ympärilleen opiskelijaryhmän, joka suunnitteli ja toteutti noin 1000 neliön modernin laboratoriotilan sähköistyksen. Aurinkoenergiatutkija Petri Lähde ohjasi saman ryhmän toteuttaman kymmenien aurinkokennojen asennuksen kampuksen katolle.
Aurinkokennojen tuottama energia ohjataan edelleen opiskelijoiden asentamien latausasemien kautta yhteiskäyttöisille sähköautoille. Opiskelijat suunnittelivat yhteiskäyttöön myös sähköiset kaupunkipyörät. Porin kaupungin kanssa solmittua ilmastokumppanuutta varten lehtori Riitta Dersten ohjasi energia- ja ympäristötekniikan opiskelijatyönä toteutetun selvitystyön. Siihen on kirjattu SAMKin keskeiset ilmastotavoitteet ja toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Rehtori Juha Kämäri ja kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen allekirjoittivat ilmastositoumuksen kampuksen vihkiäisten yhteydessä 8. syyskuuta 2017. 13
14
SEAHORSE – ratkaisuja merenkulun turvallisuuteen SEAHORSE-projektin (Safety Enhancement in transport by Achieving Human Oriented Resilient Shipping Environment) päätavoitteena oli löytää ratkaisuja merenkulun turvallisuuden parantamiseen.
tus- ja täydennyskoulutustoimintaan. Luotsi-, linjaluotsi- ja erivapausajojen simulaattoriosuudessa kerättiin tärkeää tietoa suoraan alusten päälliköiltä. Opiskelijat osallistuivat checklistojen testaamiseen ja kaksi opinnäytetyötäkin valmistui. Lisäksi syntyi julkaisuja ja kansainvälisten konferenssien esityksiä.
Yhteistyössä ilmailualan kanssa pyrittiin löytämään keinoja inhimillisistä tekijöistä johtuvien onnettomuuksien vähentämiseen. Projektin työryhmälle myönnettiin vuoden 2016 kansainvälinen meSAMK oli ainoa pohjoiseuroopparenkulun turvallisuuspalkinto Lonlainen taho projektissa ja toi siten toossa 27.4.2017. Palkinnon jakoivat pohjoisen merenkulun näkökulman kansainvälinen laivarakennussuuntähän seitsemännen puiteohjelnittelijoiden yhdistys RINA (Royal man projektiin, jonka vetäjänä toimi Institution of Naval Architects) ja Strathclyden yliopisto. Yhteistyöluokituslaitos LR (Lloyd’s Regiskumppaneita oli varustamoelinkeiter). Palkinnon vastaanotti projektin nosta, merenkulkualan koulutukSAMKin koordinaattori hankepäälsesta ja ilmailualalta. SEAHORSE likkö, merikapteeni Heikki Koivisto. yhdistettiin luontevalla tavalla ope15
16
TuotekehitysPaja – rohkeasti kohti tuntematonta TuotekehitysPaja on lukukauden pituinen opintojakso, jossa etsitään ratkaisua toimeksiantajan ongelmaan tai kehityshankkeeseen. Sen tavoitteena on konkreettisen demon, pienoismallin tai konseptin luominen monialaisissa tiimeissä. Työelämän tarpeista lähtevillä projekteilla mahdollistetaan uudenlaisen osaamisen tuottaminen siten, että opiskelijat ovat valmistuessaan valmiimpia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Yhteistyön tuloksena syntyvä uusi tieto saadaan siirrettyä ja sovellettua yritysten arkipäivän tarpeisiin nopeasti. Lopputuloksena on usein myös harjoittelupaikan, kesätyöpaikan tai varsinaisen työpaikan aukeaminen opiskelijalle.
TuotekehitysPajan suunnittelutyö lähti tarpeesta luoda sellainen toimintamalli, joka yhdistää paitsi yritysten kehittämistarpeet myös eri alojen opiskelijat. Tämän lisäksi haluttiin luoda toteutus, joka kehittää opiskelijoiden ongelmanratkaisukykyä monimutkaisissa tilanteissa. Opiskelijat työskentelevät monialaisissa ryhmissä, joissa jokainen opiskelija voi hyödyntää omaa osaamistaan ja jakaa olemassa olevaa osaamistaan muille. Innovatiiviset oppimis- ja opetusmenetelmät kehittävät opiskelijoiden innovaatiovalmiuksia.
17
Tutkintokoulutus AMK, suomenkieliset
International Business
Energia- ja ympäristötekniikka
International Tourism Development
Fysioterapia
Logistics
Hoitotyö
Nursing
Konetekniikka
Physiotherapy
Kuntoutuksen ohjaus
Sea Captain
Kuvataide Liiketalous (taloushallinto tai luova markkinointi) Liiketalous (kansainvälinen kauppa)
YLEMPI AMK (Master), suomenkieliset Johtaminen ja palveluliiketoiminta
Liiketalous (yrittäjä)
Insinööri
Logistiikka
Kuntoutus
Matkailu
Kuvataide
Merenkulku (insinööri)
Sosiaaliala
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Terveyden edistäminen
Sosiaaliala
Vanhustyö
Sähkö- ja automaatiotekniikka Tietojenkäsittely Tuotantotalous ja -tekniikka Vanhustyö
YLEMPI AMK (Master), englanninkieliset
Business Management and Entrepreneurship Maritime Management Rehabilitation
AMK, englanninkieliset Industrial Management 18
Welfare Technology
#samk2022 VISIO
Jokainen opiskelijamme työllistyy Alueen tarpeiden mukaan profiloitu koulutus, laaja työelämäyhteistyö ja yrittäjämäinen asenne luovat opiskelijoille kaikki edellytykset työllistyä.
TEHTÄVÄ
Alueen osaajien tekijä, kehittäjä, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä.
PROFIILI
Profiloidumme teollisuuskorkeakouluksi painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. • Vahvuusalat: automaatio ja teollisuus 4.0, merenkulku ja ikääntyvien palvelut. • Nousevat alat: älykäs vesi‐ ja energiateknologia, logistiikka ja matkailuliiketoiminta.
STRATEGISET TAVOITTEET • • • • • •
Koulutus ja tutkimus ovat kansainvälistä. SAMK on työelämäyhteistyön alueellinen kokoava voima. Opiskelijat arvostavat oppimisympäristöjämme. SAMK on osaava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. SAMKin tuloksellisesta toiminnasta syntyy liikkumavaraa. SAMK on Asenne. 19
Osakeyhtiö
Heli Ryhänen: Pistokas Heli Ryhänen: 2017 Pistokas 20
Heli Ryhänen: Pistokas (2017)
YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVAVUUS SAMK pyrkii kaikessa toiminnassaan ottamaan huomioon vaikutukset yhteiskuntaan ja eri sidosryhmiin. Yhteiskuntavastuuta kehitetään tavoitteellisesti johtamis‐, toiminnanohjaus‐ ja laadunvarmistusjärjestelmien avulla. Teemme visiomme mukaisesti kaikkemme sen eteen, että jokainen opiskelijamme työllistyy. Alueen tarpeiden mukaan profiloitu koulutus, laaja työelämäyhteistyö ja yrittäjämäinen asenne luovat opiskelijoille kaikki edellytykset työllistyä. Uusien opetussuunnitelmien kantavia teemoja ovat työn opinnollistaminen, työelämässä suoritettujen opintojen lisääminen ja työelämäyhteistyön monimuotoisuuden kasvattaminen. Kampusten ympärille rakentuu koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskeskittymiä. SAMK on vetämässä useita innovaatioympäristöjä ja kehittämisverkostoja sekä kansainvälisiä strategisia osaamiskeskittymiä. SAMKin tuloksellisen toiminnan perustana on opintojen eteneminen ja opiskelijoiden valmistuminen aikataulussa. Tuloksellista toimintaa tukee menestyminen kansallisissa ja kansainvälisissä täydentävän rahoituksen hauissa. SAMK on sitoutunut toimimaan alueen innovaatioekosysteemin kehittämisen veturina, kansainvälistäjänä ja yrittäjyyden edistäjänä. Porin ja Rauman kampuksen ympärille voidaan jo nyt todeta syntyneen ja syntyvän uutta liiketoimintaa ja uusia julkisia palveluita. SAMK on käytännössä mukana kaikissa merkittävimmissä strategia‐ ja kehittämistoimissa maakunnassa. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta SAMK mittaa seuraavilla indikaattoreilla:
Valmistuneet ja työllistyneet: –Tutkintoja suoritettiin vuonna 2017 988 (vuonna 2016 1036) – Vuoden sisällä valmistumisesta työllistyneitä oli 83,3 % (viimeisin tilasto vuodelta 2015) – Konkreettista yhteistyötä tehtiin vuonna 2017 yli 530 yrityksen ja yhteisön kanssa – Yrityskiihdyttämössä on perustettu yhteensä 296 yritystä, joista 9 vuonna 2017 – Yrityskiihdyttämösopimuksia on tehty yhteensä 536, joista 27 vuonna 2017. Kansainvälisyys: – Kansainvälisiä kumppanikorkeakouluja on yli 190 kpl – Ulkomaalaisia opiskelijoita on vuonna 2017 ollut yli 50 kansallisuudesta, vaihto‐opiskelijat mukaan lukien yli 60 kansallisuudesta. Julkaisut: – Julkaisuja tuotettiin vuonna 2017 248 kpl (306 vuonna 2016, 310 vuonna 2015, 304 vuonna 2014, 215 vuonna 2013). KAMPUSRATKAISUT Selvitykset korkeakoulutoiminnan keskittämisestä käynnistyivät vuonna 2011. Peruskorjattu Rauman kampus otettiin käyttöön elokuussa 2015. Porin kampuksen rakentaminen eteni aikataulussaan ja muutto tapahtui toukokuussa 2017. Porin kampuksen aulaan toteutettiin kuvanveistäjä Heli Ryhäsen teos Pistokas. Toteutettu teos valittiin taidekilpailun tuloksena kolmen palkitun työn joukosta. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Hanketoiminnassa tapahtui merkittävä kasvu sekä kotimaisten että kansainvälisten hankkeitten 21
volyymissa. Vuoden 2017 aikana käynnistyi 7 kansainvälistä ja 36 kotimaista uutta hanketta. Kansainvälisessä TKI‐toiminnassa voimakkaimmin lisääntyi korkeakoulujen Erasmus‐yhteistyö, näissä SAMK sai yhteensä peräti 27 uutta kansainvälistä kumppanuutta. Vuoden aikana käynnissä olleiden hankkeiden yhteenlaskettu ulkoinen rahoitus oli 2,8 M€. Yhteistyö Kiinassa ja Namibiassa eteni monin tavoin: – Changzhoun kaupungin Wuzinin alueelle vuoden 2015 aikana perustettu toimisto kiihdyttää suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä. Yhtenä tuloksena toiminnasta hyvinvointi ja terveys ‐osaamisalue on lokakuussa 2016 allekirjoittanut kaksoistutkinto (Double Degree) ‐yhteistyösopimuksen Changzhoun yliopiston hoitotyön tiedekunnan kanssa. Tavoitteena on, että Changzhoun yliopiston opiskelijat suorittavat SAMKissa maksullisena koulutuksena suomalaisen EU‐ direktiivit täyttävän sairaanhoitajakoulutuksen. Kaksoistutkintosopimuksen mukaan osa tutkintoon hyväksytyistä opinnoista on suoritettu Kiinassa, joten ensimmäisiä tulijoita odotetaan syksylle 2018. – Uutena yhteistyösopimustahona Kiinassa on Shanghai University of Finance and Economics. – Namibiassa uusia yhteistyökumppaneita ovat University of Namibia, Welwetchia ja The International University of Management. Yhteistyömuodot käsittävät niin koulutus‐, liikkuvuus- kuin tutkimusyhteistyönkin. Strategiassa merkittävässä roolissa on englanninkielisten tutkintokoulutusten lisääminen koulutustarjontaan. Tätä toteutettiin etupainotteisesti jo syksyllä 2017 alkavien koulutusten osalta, kun haettavana olivat Industrial Management, Logistics, Nursing sekä Sea Captain. Keväällä 2018 alkavat Business Management and Entrepreneur22
ship ja Maritime Management -master‐ohjelmat. Syksyllä 2018 alkavat lisäksi Tourism ja master‐ohjelmina Rehabilition ja Welfare Technology. SAMK otti lain velvoitteiden mukaisesti vuonna 2017 käyttöön lukuvuosimaksut EU/ETA‐alueen ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Maksut koskivat englanninkielisessä tutkintokoulutuksessa syksyllä 2017 aloittavia uusia opiskelijoita. Lukuvuosimaksu on 7000 euroa (Bachelor) tai 8000 euroa (Master). Samaan aikaan SAMKissa otettiin käyttöön apurahamenettely, joka kytketään opinnoissa menestymiseen, erityisesti 55 opintopisteen saavuttamiseen lukuvuoden aikana. Lukukausimaksuvelvollisia opiskelijoita aloitti 7, minkä lisäksi 3 opiskelee tilauskoulutuksessa. LAATU SAMKilla on käytössään ISO 9001:2008 standardin mukainen laatujärjestelmä. Maaliskuussa 2017 tehtiin DNV:n toimesta auditointi, jossa ei todettu poikkeamia. Laatujärjestelmää on uudistettu vastaamaan ISO 9001:2015 standardia. Vuoden 2015 lopulla tehdyssä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin auditoinnissa saatu laatuleima on voimassa 29.2.2022 asti. Karvin mukaan laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. TOIMINNALLISET TULOKSET Opetus‐ ja kulttuuritoimen rahoitusta koskeva lainsäädäntö on muutettu ammattikorkeakoulujen osalta siten, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon
ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Uudistuksen myötä opetus‐ ja kulttuuriministeriön rahoitus tulee tulosindikaattorien perusteella siten, että ammattikorkeakoulut kilpailevat indikaattorien perusteella keskenään jaettavissa olevasta rahoituksesta. Vuodesta 2017 lähtien suurin painoarvo on suoritetuilla tutkinnoilla (AMK-tutkinnot 40 % ja ylemmät AMK‐tutkinnot 4 %, yhteensä 44 %), 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrällä (23 %), ulkopuolisen TKI‐toiminnan rahoituksen määrällä (8 %) ja avoimessa AMK-opetuksessa suoritetuilla opintopisteillä (5 %). Ratkaisevaa siis on, miten opiskelija etenee opinnoissaan ja valmistuu sekä miten TKI‐hankkeisiin saadaan hankittua ulkoista rahoitusta. Rahoitusmallia on uudistettu vuonna 2016 siten, että vuoden 2017 rahoitus on jo määräytynyt uudistetun rahoitusmallin mukaisesti. OKM:n päätös SAMKin mittarirahoituksen kokonaismäärästä osoittaa positiivisen kehityksen jatkumista suhteellisessa osuudessa. Opiskelijoiden kokemus opetuksen laadusta laski saadun opiskelijapalautteen perusteella. Vertailutiedon mukaan (AVOP 2017) SAMK oli opetuksen asiantuntemuksessa edelleen keskimääräistä parempi. Arvion ovat tehneet valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat. TALOUS Liikevaihto vuonna 2017 oli 32,8 milj. euroa, missä on vuoteen 2016 verrattuna kasvua 1,3 milj. euroa. Merkittävin osa liikevaihdon muutoksesta selittyy opetus‐ ja kulttuuriministeriön rahoituksen kasvulla, noin 0,9 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2016. Vuonna 2017 SAMK sai rahoitusta OKM:ltä
29,2 miljoonaa euroa (28,3), mikä sisältää perusrahoitusta 27,6 miljoonaa euroa, perusrahoituksen osana saatavaa strategiarahoitusta 1,2 miljoonaa euroa sekä 0,4 miljoonaa euroa vuosittaista lisäpaikkarahoitusta, jolla katetaan 61 lisäaloituspaikan rahoitus seuraavan kolmen vuoden ajan. TKI‐toiminnan volyymi vuonna 2017 nousi 2,4 miljoonaan euroon (2,1). Myös muu maksullinen palvelutoiminta nousi edellisvuoden tasolta ja oli 0,9 (0,8) miljoonaa euroa. Yhtiön taloudellinen tulos oli olosuhteisiin nähden kohtuullinen. Maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät erittäin hyvällä tasolla. Suomen hallitusohjelma ja siihen kirjattu säästövelvoite ammattikorkeakouluille aiheuttavat kuitenkin edelleen paineita yhtiön talouteen. Sopeuttamistoimet ja toiminnan tehostaminen on saatu toteutettua pääosin etupainotteisesti. Tilikauden toiminnallinen tulos oli 0,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Tätä saatiin kompensoitua sijoitustoiminnan noin 0,8 miljoonan euron nettotuotoilla. Tilikauden voitto oli lähes 0,5 miljoonaa euroa. YHTIÖN HENKILÖSTÖ Tilikauden lopussa yhtiön palveluksessa oli 371 henkilöä (398 vuonna 2016). Näistä vakinaisia oli 307 (312) ja määräaikaisia 64 (86) henkilöä. Opetustehtävissä oli 208 (223) henkilöä ja tutkimus‐ ja kehittämis‐ sekä muissa tehtävissä 163 (175) henkilöä. Päätoimista henkilöstöä oli 353 (371) ja sivutoimista 18 (27). Henkilötyövuosina laskettuna henkilökunnan kokonaistyöpanos oli 379 (362) henkilötyövuotta, joista opetukseen kohdentui 221 (217), tutkimus‐ ja kehittämis‐ sekä muihin tehtäviin 158 (145) henkilötyövuotta.
23
SAMK on sitoutunut strategiansa mukaisesti panostamaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehitämiseen. Vuonna 2017 henkilöstön kehittäminen liittyi kolmeen strategiseen tavoitteeseen: – Kansainvälinen koulutus ja tutkimus – Osaava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö – Asenne. Toimenpiteitä toteutettiin osana Osaavan ja hyvinvoivan korkeakouluyhteisön toimintasuunnitelmaa. Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö (ParTy) -työhyvinvointikyselyn tuloksia tarkasteltiin toimintayksikkökohtaisissa tilaisuuksissa, joiden perusteella koostettiin tiimi‐ ja toimintayksikkökohtaiset sekä koko SAMKia koskevat kehittämistoimenpiteet toimenpideohjelmaksi. OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKAAT Yhtiön osakepääoma on 1 281 000,00 euroa. Se jakautuu 1 281 osakkeeseen, joilla kaikilla on samanlaiset oikeudet yhtiön äänivaltaan ja varoihin. Yhtiöllä on 16 osakasta. Omistajat ovat Porin kaupunki, (50,04 %), Rauman kaupunki (23,42 %), Huittisten kaupunki (5,46 %) ja Kankaanpään kaupunki (2,34 %). Muut osakkaat Eurajoen kunta, Euran kunta, Harjavallan kaupunki, Kokemäen kaupunki, Laitilan kaupunki, Nakkilan kunta, Säkylä kunta, Ulvilan kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry omistavat 1,56 % kukin. YHTIÖN HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA 1.1.2015 voimaan tulleen ammattikorkeakoululain mukaan hallituksen jäsenmäärä on 7–9 jäsentä, joista kaksi kuuluu ammattikorkeakouluyhteisöön 24
(opiskelijakunnan ja henkilöstön edustaja). Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaat ovat osakassopimuksessa sopineet, että yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu 9 jäsentä. Näistä 2 jäsentä on ammattikorkeakoululain mukaisesti ammattikorkeakouluyhteisöstä. Porin ja Rauman kaupungit nimeävät kumpikin erikseen 2 jäsentä ja Huittisten ja Kankaanpään kaupungit kumpikin erikseen yhden jäsenen sekä elinkeinoelämä yhteisesti 1 jäsenen. Yhtiön hallitus kokoontui vuonna 2017 kymmenen kertaa. Yhtiön hallituksen jäsenet Anttivesa Knuuttila, puheenjohtaja Erja Starck, varapuheenjohtaja Jaana Halme, jäsen 3.5.2017 alkaen Markus Helminen, jäsen 3.5.2017 alkaen Jussi Hyppölä, jäsen Pertti Koivumäki, jäsen Outi Kontio, jäsen Anne Liinamaa, jäsen Ritva Toivonen, jäsen 3.5.2017 alkaen Ilkka Heikinniemi, jäsen 3.5.2017 asti Ismo Trast, jäsen 3.5.2017 asti Anu Vartiainen, jäsen 3.5.2017 asti Yhtiön toimitusjohtaja, rehtorina on toiminut MMT Juha Kämäri. Johtoryhmä 2017 Juha Kämäri rehtori, toimitusjohtaja Anne Pohjus vararehtori, opetus, 31.7.2017 asti Cimmo Nurmi vararehtori Jyrki Palojärvi talous‐ ja hallintojohtaja Tiina Savola johtaja, Hyvinvointi‐osaamisalue Timo Mattila johtaja, Palveluliiketoiminta‐osaamisalue
Jaana Vase johtaja, Logistiikka ja meriteknologia ‐osaamisalue Petteri Pulkkinen johtaja, Energia ja rakentaminen -osaamisalue TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Vieraskielisten koulutusten osalta yhteishaku päättyi tammikuun lopulla 2018 ja erillishaut jatkuivat maaliskuun loppuun. Yhteishaun osalta oli vähäistä kasvua, mutta valtaosa paikoista on erillishakujen piirissä. Toimitusjohtaja, rehtori Juha Kämäri ilmoitti tammikuussa jättävänsä tehtävänsä syyskuun lopussa 2018. Yhteistyön syventämistä koskeva selvitys on päätetty käynnistää Tampere3‐toimijoiden kanssa SAMKin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteisenä työnä. Selvityksen käynnistämisestä päättää Tampereen (uuden) yliopiston siirtymäkauden hallitus. Selvityksen on alustavan suunnitelman mukaan määrä valmistua 31.5.2018 mennessä. SAMK on vaihtanut työnantajayhdistystä vuoden 2018 alusta Sivistystyönantajat ry:n piiriin. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ SAMKin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampere3‐toimijoiden kanssa toteutettava selvitys yhteistyön syventämisestä tarkastelee organisaatiotason vaihtoehtoja, joihin kuuluvat sekä sopimuspohjaiset liittoumaratkaisut että rakenteelliset omistusjärjestelyt. Selvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja, korkeakoulujen profilointimahdollisuuksia (koulutus‐, tutkimus‐ ja osaamiskeskittymät) sekä synergiaetuja tukipalvelujen
järjestämisessä. Toteutuessaan kyseiset ratkaisut voivat merkitä suuriakin uudistuksia toimintarakenteissa. Opetus‐ ja kulttuuriministeriö (OKM) toteutti viime vuoden aikana Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -valmisteluprosessin, jonka tuloksena syntynyt visio julkistettiin 24.10.2017. Vision toimeenpanemiseksi laaditaan sidosryhmäyhteistyönä tiekartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat. Valmisteluryhmiä on kaikkiaan viisi, joista yksi käsittelee rahoitusmallin uudistamista ja korkeakoulujen ohjausta (Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet -ryhmä). Työskentelyaikataulu on ripeä ja painottuu alkuvuoteen 2018; uuden rahoitusmallin on tarkoitus olla käytössä 2021 alkavalla sopimuskaudella. Mikäli rahoitusmalliin tehdään suuria muutoksia, voivat vaikutukset olla huomattavia yksittäisille korkeakouluille. Jos oletettavasti rahoitus edelleen perustuisi pääsääntöisesti kolmen vuoden keskiarvoihin, kyse olisi vuoden 2021 rahoituksessa vuosien 2017–2019 tuloksista niissä (uusissa) mittareissa, jotka täsmentyvät arviolta vuoden 2019 alkupuolella, viimeistään kesään 2020 mennessä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö ei näillä näkymin ole purkamassa duaalijärjestelmää, mutta käytännössä useiden ammattikorkeakoulujen siirtyminen osaksi yliopistokonserneja tulee yhdentämään korkeakouluja monelta osin. On oletettavaa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sääntelyn yhdenmukaistamista jatketaan mm. rahoitusmallissa ja raportoinnissa. (Lyhennelmä yhtiön toimintakertomuksesta 2017).
25
TASE (EUROA)
31.12.2017
31.12.2016
423 096,99 423 096,99
73 696,33 73 696,33
Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1 245 359,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 245 359,97
1 907 325,19 647 081,51 2 554 406,70
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä
15 110 012,62 15 110 012,62
13 491 138,79 13 491 138,79
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
16 778 469,58
16 119 241,82
1 015 571,72 1 015 571,72
1 385 154,61 1 385 154,61
416 467,48 10 149 029,13 757 303,58 1 431 914,69 12 754 714,88
209 945,74 9 577 530,11 113 623,26 1 275 853,38 11 176 952,49
276 161,14
1 755 671,92
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
14 046 447,74
14 317 779,02
VASTAAVAA YHTEENSÄ
30 824 917,32
30 437 020,84
VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset
26
TASE (EUROA)
31.12.2017
31.12.2016
OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 281 000,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 14 390 100,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 10 725 809,26 Tilikauden voitto (tappio) 484 879,32 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 881 788,58
1 281 000,00 14 390 100,00 10 896 043,34 ‐170 234,08 26 396 909,26
VASTATTAVAA
PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ
52 117,00 52 117,00
107 170,00 107 170,00
VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 544,12 Ostovelat 705 983,88 Velat saman konsernin yrityksille 60 545,99 Muut velat 897 552,08 Siirtovelat 2 226 385,67 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 891 011,74
0,00 863 250,82 237 432,70 955 684,34 1 876 573,72 3 932 941,58
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
3 891 011,74
3 932 941,58
30 824 917,32
30 437 020,84
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
27
TULOSLASKELMA (EUROA)
2017
LIIKEVAIHTO
32 807 255,06
Toiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä
‐727 063,67 -1 154 316,67 ‐1 881 380,34
‐564 781,09 ‐893 404,87 ‐1 458 185,96
‐17 439 150,64
‐17 610 749,66
‐3 803 743,84 ‐746 907,99 ‐21 989 802,47
‐3 918 818,12 ‐1 051 184,10 ‐22 580 751,88
‐424 680,09 ‐424 680,09
‐314 933,98 ‐314 933,98
‐8 944 291,50
‐7 770 122,94
‐276 417,07
‐447 629,37
796 146,02 ‐38 195,87
490 885,18 ‐205 561,74
‐2 269,81 755 680,34 10 085,26 ‐4 469,21 484 879,32
‐2 850,92 282 472,52 0,00 ‐5 077,23 ‐170 234,08
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Toiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (‐TAPPIO)
Rahoitustuotot ja ‐kulut Muut korko‐ ja rahoitustuotot Muilta Arvonalentumiset rahoitusarvopapereista Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Tilinpäätössiirrot Verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
28
31 499 832,28 176 533,11
2016
156 482,27
YHTIÖN TULOSTA JA TALOUDELLISTA ASEMAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
2017
2016
2015
2014
2013
Liikevaihto yhteensä (M€) OKM perusrahoitus Muu liikevaihto
32,8 29,2 3,6
31,5 28,3 3,2
34,2 30,4 3,8
38,7 34,7 4,0
41,8 37,3 4,5
Tilikauden voitto / tappio Tilikauden voitto‐%
0,5 1,5 %
‐0,2 ‐0,5 %
1,3 3,8 %
2,9 7,4 %
2,5 6,0 %
Oman pääoman tuotto‐% 1,8 % Sijoitetun pääoman tuotto‐% 1,8 %
‐0,6 % ‐0,6 %
5,3 % 5,3 %
13,0 % 13,1 %
13,1 % 13,1 %
Omavaraisuusaste (%)
87,3 %
86,7 %
87,5 %
82,1 %
81,8 %
3,3
3,3
7,7
5,5
5,4
Quick ratio
Vuosien 2014 ja 2013 liikevaihto ja OKM:n perusrahoitus eivät ole vertailukelpoisia sen jälkeisiin vuosiin, koska perusrahoitus piti aiemmin siällään arvonlisäverokompensaation, joka kirjattiin ennen vuotta 2015 liikevaihtoon.
29
Satakunnan ammattikorkeakoulun vuosikertomus 2017 Toimitus ja taitto: Viestintäpalvelut/Hanna Valtokivi Kansikuvat: Tomi Glad Kuvat: SAMKin hankkeet, Veera Korhonen, Hanna Valtokivi Paino: Brand ID 2018
30
SAMK 2017 • Kampukset: Pori, Rauma, Huittinen, Kankaanpää • Tutkinto-opiskelijoita: 5927 • Avoimen AMK:n opiskelijoita: 1193 • Henkilökuntaa: 371 • Suomenkielisiä koulutuksia: 25 • Englanninkielisiä koulutuksia: 11 • Tutkintoja: 988 • Valmistuneista vuoden sisällä työllistyneitä: 83,5 % • Uusia kotimaisia hankkeita: 36 • Uusia kansainvälisiä hankkeita: 7 • Hankkeiden ulkoinen rahoitus yht: 2,8 M€ • Yhteistyöyrityksiä/yhteisöjä: 538 • Kansainvälisiä kumppanikorkeakouluja: yli 190 • Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita: 225 • Kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita: 135 • Kansallisuuksia kampuksilla: yli 60 • Julkaisuja: 248 • Tutkimusryhmät: Automaatio, Esteettömyys ja saavutettavuus, Hyvinvointia edistävä teknologia, Ikääntyvien palvelut, Logistiikka, Matkailuliiketoiminta, Mielenterveys, Sisäympäristö, Työvoiman toimintakyvyn edistäminen, Älykkäät energiaratkaisut, Älykkäät kaupunkialueet.
31
www.samk.fi 32