Pääkirjoitus

Konstit on monet, kun syksy ja neuvottelut työehtosopimuksista lähestyvät. Palkansaajajärjestöjä on usein työnantajapuolen suulla mediassa nimitelty ei-liikkeeksi ja syytetty härkäpäisestä tavasta olla luopumatta saavutetuista eduista. Tänä syksynä voi todeta, että kyllä se nelipyöräjarrutus sujuu hyvin työnantajapuolenkin edustajilta. Vai miten pitäisi suhtautua siihen kiihkoon, millä kiky-minuuttien säilyttämistä työehtosopimuksissa vaaditaan. Noiden minuuttien lisäksi kiky-sopimuksella siirrettiin noin miljardilla eurolla siirrettiin sosiaaliturvamaksuja työnantajilta palkansaajien maksettaviksi. Pitkän tähtäimen kilpailukyvyn parantamiseksi noita rahoja olisi ehkä pitänyt kanavoida investointeihin hiukan enemmän kuin on tehty. Kuitenkin neuvottelut työehtosopimusten optiovuosista kaatuivat juuri siihen, että Teknologiateollisuus lähti siitä, että se ei neuvottele sellaisesta palkkaratkaisusta, jossa työajanpidennystä ei ole mukana.

Suomalaisten työmarkkinoiden kankeus ja joustamattomuus on toinen teema, joka on toistuvasti esillä mediassa. Joustamattomuus loistaa kuitenkin poissaolollaan, kun lukee tuoreita uutisia Uudenkaupungin autotehtaalla alkavista YT-neuvotteluista. Samalla kun autotehdas ennustaa saavuttavansa uuden tuotantoennätyksen tänäkin vuonna, ilmoitetaan työnantajan harkitsevan noin 250 henkilötyövuoden lomautuksia tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Neuvottelut koskevat kaikkia tuotannossa ja tuotannon tukitehtävissä työskenteleviä työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Toimialan viimeaikaiset muutokset lisäävät Valmet Automotiven mukaan tarvetta autotehtaan toiminnalliseen ja tuotannolliseen joustavuuteen. Tämä tarkoittaa autotehtaan loppuvuoden 2019 tuotannon vähentämistä suunnitelmallisesti. Yhtiö arvioi tilanteen kestävän tammikuuhun 2020 asti. Tämän jälkeen tilauskannan odotetaan palaavan suunnitellulle tasolle. Vielä keväällä Valmet Automotive kertoi massiivisesta tuhannen henkilön rekrytointitarpeestaan. Tässäkin tapauksessa yrityksen tuloksensa maksimoimiseksi havittelemat joustot saadaan työntekijöiden kustannuksella.

Joustoja tarvitaan myös Postissa. Ei tunnu sielläkään Suomen työmarkkinoiden väitetty jäykkyys haittaavan työnantajan suunnitelmia. Posti on ilmoittanut siirtävänsä pakettilajittelunsa Medialiiton ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta alkaen. Työehtojen muutos koskee noin 700 Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevää ihmistä. Mikäli työskentelyalalla on työehtosopimus, sopimuksen muuttaminen ja työntekijöiden palkkojen alentaminen onnistuu työnantajalta työnantajaliittoa vaihtamalla. Aika arveluttavana voi pitää sitä, jos valtionyhtiö maksaa työntekijöilleen niin alhaisia palkkoja, että työntekijät joutuvat hakemaan asumis- ja toimeentulotukea. Postin toimitusjohtaja on sittemmin ilmoittanut osallistuvansa säästötalkoisiin luopumalla tänä vuonna kahden kuukauden palkastaan. Ele tuskin lämmittää kovin paljoa niitä työntekijöitä, jotka tulevat näiden toimien seurauksena siirretyiksi heikomman työehtosopimuksen piiriin.

Mielenkiintoista työmarkkinasyksyä kaikille.

Jari Vihervirta Päätoimittaja