Sauna-lehti 2 / 2019 by Sauna-lehti

Vuodesta 1937

sauna Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 2/2019

SUOMI

SAUNOO

Pentti Tuohimaalle Löylynhenki-palkinto s. 22 Koko Suomi saunaan 27.7. s. 48

Polkupyörällä 700 kilometrin saunalenkki s. 44

MIHIN IKINÄ AUTOA K-Caarasta saat sen mitä autoiluun tarvitset. Osta, myy, vuokraa, liisaa tai huolla.

k-caara.fi

TARVITSETKAAN

MehevĂ¤ ja mahtava.

Sauna-lehti sisältö 2/19

11 .......Saunamaailma Kalevan Kisoissa 13........ Uutiset 16 .......”Koesauna” uudistui täydellisesti 18 .......Saunaseuran kevätkokous pienellä porukalla 20 .......Uudet ohjeet jäsenten saunomisoikeuksiin ja vierailukäytäntöihin 22 .......Löylynhenki-palkinto Pentti Tuohimaalle 26 .......Saunavuoro-kirja: “Sauna ei ole soppi vaan ikkuna” 32 .......Yhteisiin löylyihin naapurien kera Kerrostalojen saunakulttuuri elää ajassa Ilmanvaihto asukassaunan ylläpidon a ja o Taloyhtiön sauna lisää yhteisöllisyyttä 40 ......Saunasta tuli sometähti 44 ......Saunakonkelilla löylystä toiseen 48 ......Koko Suomen Saunapäivä 27.7. 50 ......Perheen sauna-aarre Tapiolan kätkössä 54 ......Puukiukaiden pienhiukkaspäästöissä suuria eroja 58 .......Uusi menetelmä kiuaskivien kestävyyden tutkimiseen 62 .......Savusauna Puulaveden rannalla 66 .......Ruokailussa tärkeintä yhteinen aika 69 .......SM-tason kokkausta saunojille Rovaniemellä 72 .......Rakkaalle rantasaunalle seuraavakin vuosisata 76 .......Pyrähdä Pietariin 78 .......Savutuvat ovat tutkimuksen ja säilyttämisen arvoisia 81 .......Vaellussauna talkoilla 84 ......Saunan siivous: Välineet kasaan ja hommiin! 87 .......Pirkko Roosin saunaruno 88 .......Kansainvälisen Saunaliiton kuulumisia Leena Niskanen 90 ......Saunoin täällä 97 .......Tuoteuutuuksia 98 .......Leena Niskasen Saunablogi

26 32

sauna I2I 2019

6 36 3 36

PELAA MALTILLA

MITÄ SINÄ TEKISIT?

Päätoimittaja

Saunaan, saunaan suomalaiset!

Teksti: Ville Blåfield, Suomen Saunaseuran jäsen Kuvat: Heli Blåfield, Suomen Saunaseuran jäsen

”SAUNA ei ole soppi vaan ikkuna ” Kirja- ja kuvareportaasiprojekti vei valokuvaaja Heli Blåfieldin ja kirjoittaja Ville Blåfieldin löylyihin ympäri Suomen. Nyt, kun Saunavuoro-kirja on julkaistu, Ville Blåfield kertoo, mitä löylykiertue opetti suomalaisesta nykysaunasta.

esäkuun ensimmäinen lauantai on Suomalaisen saunan päivä, joka on vakiintunut liputuspäivä – toivottavasti siitä saadaan pian virallinenkin. Liput siis salkoon ja saunat lämpiämään.

Tästä lehdestä saamme lukea, miten Helsingin uudet yleiset saunat ovat lunastaneet paikkansa myös matkailun vetureina. Toisaalla SUOMI SAUNOO kerrotaan talkoovoimilla pystytettävästä vaellussaunasta. Ne kuvaavat hyvin, miten lavea ja rikas saunakulttuurimme onkaan. Yle satsaa tänä kesänä sauna-aiheisiin ohjelmiin niin tv:ssä, radiossa kuin sosiaalisessa mediassa. Saunapäivä-kampanjassa on koko Suomen kansalle heitetty haaste: kaikki saunomaan heinäkuun viimeisenä lauantaina ja avataan saunojemme ovia myös löylyvieraille. Samalla näytämme taas kerran toteen, että saunominen on todella elävää kulttuuriperintöä ja ansaitsisi paikkansa Unescon listalla. Hakemus on lähetetty ja vastaus saadaan joulukuussa 2020. Saunotaan vaikka sitä odotellessa! Halusimme kuvata ja kirjata, miltä hyvä suomalainen arkisauna näyttää nyt.

Tuula ja Esan rantasaunassa Pohjois-Karjalan Polvijärvellä.

sauna I2I 2019

Saunaseuran jäsenten valokuvaaja Heli Blåfieldin ja kirjoittaja Ville Blåfieldin (sisar ja veli) kirja Saunavuoro on otettu ihastuneena vastaan. Sivuilla 26–30 Ville Blåfield kertoo, mitä löylykiertue opetti suomalaisesta nykysaunasta.

LEENA-KAISA SIMOLA Päätoimittaja

Sauna-lehti 73. vuosikerta I www.sauna.fi I ISSN0357-6566 Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola Leka-Viestintä Oy lehti@sauna.fi gsm 0500 801 040

Visuaalisuus ja taitto Klippi Design Management Oy AD Yrjö Klippi ja Suvi Klippi

Painatus Forssa Print Painos 10 000 kpl

SAUNA-LEHTI Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki Tj Katariina Styrman (äityislomalla) Vt toiminnanjohtaja JMari Paavola puh. 050 371 8178

Toimitusneuvosto Hannu Saintula, pj Jouni Ahonen Ben Grass Tiina Kaskiaro Jarmo Lehtola Lasse Viinikka

Sauna-lehti 3/2019 Ilmestyy 3.10.

Osoitteenmuutokset: Ensisijaisesti verkossa www.sauna.fi/jasensivut/ Kiitos

Ilmoitukset Kristian Miettinen gsm 0400 225 855 aurinia@kolumbus.fi

Osoitteen muutokset ja jäsentietojen päivitykset: www.sauna.fi

Kannen kuva Saunakonkelin reissun varrelle osui yli satavuotiaita saunoja – lue koko juttu s. 44–47. Elina Manninen kuvasi Annaja Satu Schaumanin VaskiniKaikki toimituksellinen aineisto tulee Saunaseuran käyttöön kaikilla oikeuksilla, emme vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista

Toimituksellinen aineisto 10.8. Ilmoitusvaraukset 17.9. ja aineistot 12.9. menessä

sauna I2I 2019

kuva: Tmi Aija Saukkonen, hulmuhaukku.blogspot.ﬁ

Hyvää ja huoletonta kesää! Nauti kesästä ja rentoudu. Jos tarvitset asuntoosi vuokralaisen, hoidamme asian mielellämme. Jos on tullut aika myydä asunto, se hoituu yhtä lailla. Lomaile sinä rauhassa – me hoidamme asiasi kuntoon!

puh. 010 2327 300

Vuokraturva Oy LKV [A], Ilmalankuja 2, 00240 Helsinki, p. 010 2327 300, asiakaspalvelu@vuokraturva.ﬁ, www.vuokraturva.ﬁ Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Lahti – Oulu

Lappeenranta yhdistää kaksi elämystä

1.–4.8.

Kunnon löylyt Kalevan Kisoissa Elokuun alussa on kaksi kovaa syytä mennä Lappeenrantaan:

Kalevan Kisat ja kisojen yhteyteen tuleva saunamaailma.

appeenrannan Urheilu-Miehet ry (LUM) järjestää Lappeenrannan Kimpisellä vuoden suurimman ja historiallisimman yleisurheilutapahtuman – Kalevan Kisat. Katsojia odotetaan yli 20 000 yli ikärajojen. Ensimmäistä kertaa Kalevan Kisojen historiassa oheistapahtumana onkin ”Saunamaailma”. – Haluamme, että sauna on myös vahvasti esillä tällaisessa koko kansan tapahtumassa. Suomalaiset ovat tunnetusti saunakansaa ja kaikilla on jonkinlainen suhde saunaan. Kalevan Kisat tuo myös ulkomaisia katsojia paikalle, joten suomalainen saunakulttuuri saavuttaa uusia ystäviä, toteaa Saunamaailman puuhamies, Saunamestari Kilta ry:n puheenjohtaja Pekka Paasonen.

Mitalisadetta ja löylyn lumoa Tiukat paikat katsomossa ja kuumat lauteilla! Kalevan Kisojen saunamaailmaan on helppo tulla. Se sijaitsee vain noin sadan metrin päässä stadionilta, samalla aidatulla ja vireällä tapahtuma-alueella. Paikalla on puulämmitteisiä liikuteltavia saunoja, joiden löylystä vastaavat ammattitaitoiset lämmittäjät. Saunat lämpiävät jokaisena kisapäivänä ja aitoja löylyjä pääsee kokeilemaan pientä maksua vastaan. Kisalauantaina 3.8.taistellaan löylynheiton ja vastanheiton tarkkuuskisoissa. Vihdanteon maailmamestari Pentti Hakala antaa omat vinkkinsä vihdan tekoon.

Tehdään yhdessä ennätyksiä Kalevan Kisoilla on 111-vuotinen historia – korkea aika saada mukaan sauna ja saunojat! Siis Suomen yleis- ja penkkiurheileva saunakansa: suunta Lappeenrantaan Kalevan Kisoihin sekä Saunamaailmaan ja tekemään ennätyksiä myös saunatapahtumien kävijämääriin.

Jos haluat tuoda oman saunasi tai yrityksesi mukaan kisojen Saunamaailmaan, ota pikaisesti yhteys saunamestari Pekka Paasonen, 045 888 0101, pontto013@gmail.com www.kalevankisat.fi www.lum.fi www.saunaseurat.fi

sauna I2I 2019

MAKKAROISTAAN LIHANTAITAJA TUNNETAAN

UUDET MAISTUVAT MAAKARIT

HK.fi/maakarit

Â®

Saunoissa kuultua

Kesäsauna ja -kahvila 8.–26.7. l Viime vuonna kesäsauna ja -kahvila otettiin ilolla vastaan ja tänä kesänä saamme nauttia niistä taas heinäkuussa. Tänä vuonna on käytössä Saunaseuran oma liikuteltava sauna, joka on seuran ”hoviarkkitehdin” Juhani Kataisen suunnittelema ja Salvos Oy:n toteuttama. Pukeutumistiloina toimivat teltat viime kesän tapaan, mutta tänä vuonna voidaan mennä Saunatalon sisälle suihkuihin, koska pesuhuoneessa ei tehdä korjaustöitä. Pesijämme Jaana Pietilä laittaa taas iloksemme pystyyn myös kesäkahvilansa, jonka herkkuja voidaan nauttia terassilla.

Jäsenten määrä ennallaan l Saunaseuralla oli 31.12.2018 jäseniä 4 515, joka on yksi enemmän kuin vuosi sitten. Johtokunta onkin tehnyt linjauksen, että uusi jäseniä otetaan vain poistuman verran. Saunapäiviä oli 262 viime ja edellisenä vuonna, mutta saunojien määrä oli kasvanut: vuonna 2018 kirjattiin saunakertoja 45 236, mikä on noin 1 400 enemmän kuin vuonna 2017 ja lähes 5 000 enemmän kuin vuonna 2016. Jäsenten tuomien vieraiden määrä oli noin 15% saunojista. Saunaseuralla on 14 kunniajäsentä, jotka ovat Martti Ahtisaari, Ben Grass, Jenni Haukio, Seppo Jokipii, Jaakko Joutsenlahti, Sinikka Korvo, Pekka Laaksonen, Milos Matej, Lisa Mäkelä, Sauli Niinistö, Seppo Pukkila, Raili Vihavainen ja Lasse Viinikka.

Tunnustuksia hyville saunateoille l Menneen kevään aikana Saunaseura on Merikarhuilla on omistuksessaan tai myöntänyt kolme Hyvä Saunateko -tunnus- muuten hallinnassaan 29 jäsenille tarkoitettusta. tua retkisatamaa pääosin etelä- ja lounaissaaristossa. Niissä on yhteensä 35 puulämNe on annettu Maire Alangolle, Martti mitteistä saunaa, joista yksi on savusauna. Helanderille ja Merikarhut ry:lle. Siten Merikarhut lienee saunojen luMaire Alanko on 20 vuotta vetänyt Saunasiskot-nimistä kerhoa kumäärällä laskettuna maailman vapaaehtoisesti ja järjestänyt suurin saunaseura. sinä aikana kerholle noin Satamia ja niiden fasiliteettejä kuten saunoja yllä250 yhteistä saunatapahtumaa. Alangon järjestämät pidetään pääosin talkootyöllä, jonka yhteydessä saunatapahtumat ovat myös opastetaan oikeaan hyvä osoitus saunomisen saunakulttuuriin. sosiaalisesta ulottuvuudesta ja tapahtumien myötä on Saunaseuran johtokunta myös ylläpidetty ja kehitetty myöntämä Hyvä Saunateko -tunnustus on julkinen suomalaista saunakulttuuria. kiitos suomalaisen saunaMartti Helander on kunnostanut Kotiharjun saunan kulttuurin hyväksi tehdystä ikonisen, punaisen saunakyltin työstä, joka on tuonut iloa, ennalleen taloyhtiön julkisivure- Tunnustus kukkakimpun hyötyä ja hyvää mieltä saukera ojennettiin Maire montin yhteydessä. Saunaseuran Alangolle huhtikuussa nan ystäville. johtokunnan mielestä Kallion Tunnustuksen myöntää Käpylässä Park Hotellin saunoissa, jotka moni kaupunginosan maisemaa jo seuran johtokunta harkinmuistaa vielä ”kauppatansa mukaan sille läheteainakin 35 vuotta koristaneen neuvos Paukun” saunoina tyistä ehdotuksista. kyltin entisöiminen on arvokas tv-ohjelmasta Hyvät herteko suomalaisen kaupunkisaurat. Paikalla oli peräti 40 saunasiskoa. nakulttuurin puolesta. sauna I2I 2019

Saunoissa kuultua

Kahvilassa

uutta tarjontaa syksyllä

l Saunatalon kesätauko on ovella, mutta kahvilapäällikkö Mervi Iivosen katse on jo syksyssä. – Kahvilan tarjontaan tulee pieniä muutoksia, koska aika ajoin valikoimaa on syytä päivittää ja freesata, Mervi toteaa. Osin pienet muutokset voivat tuoda keittiöhenkilökunnan työmäärään suuren muutoksen, jota kahvilan asiakkaat eivät edes huomaa. Esimerkiksi nyt kahtena päivänä tarjolla olevan levypiirakan valmistus on erittäin työlästä suhteessa sen kysyntään, joten siitä luovutaan. Kysymys on myös työajan käytön järkeistämisestä. – Uskaltakaa pyytää vegaanisia tuotteita. Teemme niitä mielellämme kulloinkin käytettävissä olevista aineista. Asiakkaita vartenhan me kahvilassa olemme, Mervi sanoo. Olettehan huomanneet, että kahviossa voi nauttia arjen juhlaan Lehtikuohua. – Miehet ehkä noutavat useimmin juomia kylmäkaapista ja ovat näin löytäneet Lehtikuohun naisia paremmin – ainakin sitä juodaan miesten vuoroilla enemmän, Mervi kertoo.

sauna I2I 2019

Saunatalon kesätauko 21.6.–4.8. – paljon on taas tehtävää

● Saunatalon kesätauko on taas tarpeen saunatalon huolto- ja korjaustöiden vuoksi. Tänäkin kesänä tehtävää on paljon. Kuutossaunan lauteet ja lauteiden runko uusitaan sekä kiukaan suojakivet vaihdetaan. Nelosessa ja viitosessa uusitaan kiukaat ja kakkosessa suojakivet. Kaikkien saunojen panelointia uusitaan tarpeen mukaan ja kiukaiden kannet vaihdetaan. Laiturin lämpöelementit vaihdetaan. Ulkokalusteet kunnostetaan. Huomattava ja tarpeellinen työ tulee olemaan saunatuvan kunnostaminen henkilökunnan taukoja pukeutumistilaksi. – Saunatupa on ollut lähes täysin tyhjällä käytöllä ja toisaalta henkilökunnalla ei ole ollut tähän asti saunatalolla omia tiloja. Näin saadaan saunatupa hyötykäyttöön ja parannetaan henkilökunnan viihtyisyyttä. Tietysti tilaa voidaan tarvittaessa käyttää lyhytaikaisesti muuhunkin tarkoitukseen, kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja Risto Pitkänen toteaa. Kesän aikana kunnostetaan myös hierojien työhuoneiden seinät, lattiat ja valaistus. Saunatalo ja varsinkin sen vesi- ja viemärijohdot ovat tulleet siihen ikään, että putkistosaneeraus tulee väistämättä eteen. Tulevana kesänä tullaan tekemään pohjaviemäreiden lämpökuvaus ja vesijohtojen röntgenpistekartoitus. – Niiden tulokset antavat viitteitä siitä, miten huonossa kunnossa putkisto ja viemärit ovat ja millä aikataululla hankesuunnittelussa tulee edetä, Risto Pitkänen sanoo. Saunatalon korjaustoimet ovat nykyisin niin laajoja ja monipuolisia, että isommissa hankkeissa käytetään tänä kesänä ulkopuolisena valvojana Sitowise Oy:n Marko Lohikoskea. Näin saamme ajantasaiset raportit työnkulusta ja laskutuksesta. Myös Saunaseuran tilintarkastajat korostivat tilinpäätöksen yhteydessä ulkopuolisen valvonnan merkitystä, Risto Pitkänen kertoo.

Pyyhkeitä ja lauteisia taas tarjolla ● Saunaseuran juhlavuotena myyntiin tulleet Jokipiin Pellavan valmistamat saunapyyhkeet ja lauteiset pääsivät välillä loppumaan, mutta nyt niitä on taas myynnissä Saunatalon kahviossa. Pyyhkeen koko on 80x145 cm ja lauteisen 45x55 cm.

Puheenjohtajapuheenjohtaja Puheenkohtaja Toimitusneuvoston

Saunaseuralta muistutus Koivusaaren kierrätyskentästä ● Koivusaaren alueelle suunniteltu kierrätyskenttä eli puhekielessä ”läjitys” on herättänyt keskustelua ja huolta Lauttasaarelaisten keskuudessa. Suomen Saunaseuran johtokunta laati varapuheenjohtaja Tiina Kaskiaron aloitteesta ja vetämänä aiheesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle muistutuksen, jossa Helsingin kaupungin ympäristölupahakemusta pyydetään hylättäväksi. Keskeisinä argumentteina ovat kierrätyskentän yleis- ja asemakaavan vastaisuus, ympäristön pilaantuminen, ympäristön virkistyskäytön vähentyminen sekä se, että selvitykset pölyn ja melun leviämisestä ympäristöön ovat olleet riittämättömiä. Seuraamme tilannetta ja kerromme asian edistymisestä.

Tuotteisiin on painettu Erkki Tantun aikoinaan Saunaseuralle tekemä piirros. Tuotteet on pakattu lahjapakkauksiin ja ne ovat 100 %:sti kotimaista työtä. Pyyhkeen hinta on 49 euroa ja kahden lauteisen setti maksaa 29 euroa.

Jäsenten hyvinvointi on menestyvän seuran perusta

yylikkäästi seniori-ikään varttunut seuramme on kokenut vuosien varrella monia hienoja hetkiä, mutta eteen on tullut myös haasteita ja muutoksia toiminnassa. Vahva halu kunnioittaa perinteitä, mutta samalla näkemys kehittää toimintaolosuhteita ja -edellytyksiä, on ohjannut toimintaa näinä päivinä ja menneinä vuosina. Yhtenä tärkeänä osana seuramme toimintaa voidaan mainita Helsingin kaupungin kanssa neuvoteltu pitkäaikainen vuokrasopimus, joka takaa Vaskiniemen saunatalon vakaan tulevaisuuden sekä miellyttävät ja laadukkaat saunakokemukset vuosiksi eteenpäin. Seura on kasvanut merkittävästi viimevuosien aikana. Jäseniä seurassa on nyt noin 4 500 ja saunatalon tiloja on laajennettu ja muokattu jäsenistön tarpeisiin sopiviksi kunnioittaen kuitenkin historiaa sekä arkkitehtuuria. Alamme kuitenkin olla tilojen puitteissa jäsenmäärän äärirajoilla eli miten kehitämme seuran toimintaa jatkossa? Mitä päätetäänkään tehdä, seuran toimintaa on kehitettävä määrätietoisesti ottaen huomioon jäsensaunojen laadukkaan toiminnan edellytykset sekä seuran arvot ja säännöt. Lisäksi on myös erittäin tärkeää vaalia yhteisöllisyyden tunnetta: ensin me, eikä aina minä! Yhteisön hyvinvoinnin ratkaiseva perusta luodaan arvostamalla ja kuuntelemalla jäsenistöä ”herkällä korvalla” – yhteisöllisyyden tunne syntyy jäsenistöstä. Yhteisöllisyyden kehittymisessä yksilöiden tunteet ja kokemukset ovat tärkeässä asemassa. Yksilölle on tärkeää tuntea, että hänet huomioidaan ja hän tuntee itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. Seuramme kehitykselle jäsenistön aktiivisuus on tärkeä voimavara. Monet jäsenemme vaikuttavat omalla henkilökohtaisella panoksellaan seuran aktiivisesti toimivissa toimikunnissa. Eri toimikuntien merkitys on nyt ja jatkossa merkittävää, kun haluamme luoda parempia olosuhteita – jäsenistön viestit toimikuntien jäsenille ovat arvokkaita. Toimikunnat päivittävät ja valmistelevat materiaalia muun muassa johtokunnan kokouksiin. Tällä hetkellä seurassa arvokasta työtään seuran ja jäsenistön yhteiseksi hyväksi tekevät Kunnossapitotoimikunta, Sauna-lehden toimitusneuvosto, Taloustoimikunta, Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta, Viestintätoimikunta ja Tietojärjestelmäryhmä (jäsen- ja kassajärjestelmien uusinta). Menestyvän seuran mittareita on hieman vaikea määrittää, koska ne ovat varsinkin saunomiskokemuksessa hyvin yksilöllisiä. Joku pitää kuumasta ja kuivasta löylystä, toinen taas miedosta ja kosteasta. Saunaseuran monipuolinen tarjonta takaa jokaiselle hienoja fiiliksiä ja nautinnollisia hetkiä rauhoittua Vaskiniemen upeissa maisemissa, hyvässä seurassa ja eri saunojen lauteilla. Menestyvän seuran takana ovat aina aktiiviset ja motivoituneet jäsenet. Siksi jäsenten hyvinvointi tulee olla keskiössä nyt ja tulevaisuudessa. HANNU SAINTULA Johtokunnan jäsen, toimitusneuvoston ja viestintätoimikunnan puheenjohtaja

P.S.

Lauantaina 8.6. vietetään Suomalaisen saunan päivää, josta on jo tullut vakiintunut liputuspäivä. Lisäksi lauantaina 27.7. Saunapäivä-tempaus kutsuu kaikki suomalaiset saunomaan. Asiasta lisää toisaalla lehdessämme. sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Yrjö Klippi, Marko Lohikoski ja Leena-Kaisa Simola

”KOESAUNA” uudistui täydellisesti

Saunan ja pesuhuoneen ja löylyhuoneen rakenteita purettiin aika perusteellisesti. Kulku remontoitavaan tilaan oli pölyeristetty.

Moni on jo ehkä ehtinyt käydä uusitussa koesaunassa, jonka peruskorjaus valmistui toukokuun puolessa välissä. Vaalea ja tyylikäs saunaosasto saa nyt varmaan uusia käyttäjiä.

-P

eruskorjaus olikin jo tarpeen, toteaa suunnittelusta vastannut kunnossapitotoimikunnan jäsen, arkkitehti Gina Sundgrén.

Saunan seinäpaneelit olivat jo vanhat ja virttyneet, koska edellisessä korjauksessa niitä ei oltu vaihdettu. – Saunan lauteet oli edellisessä korjauksessa suunniteltu erityisesti soveltumaan vihtomispalveluun. Tämä käyttö oli jäänyt hyvin vähäiseksi, joten lauteet haluttiin palauttaa normaaliin käyttöön, Sundgrén toteaa. – Pesuhuone oli teknisesti vielä toimiva, mutta käytössä kulunut ja kaipasi freesausta yli 20 vuotta sitten tehdyn korjauksen jälkeen. Koska pukuhuone on osa kokonaisuutta, haluttiin sekin korjata samalla. Pesuhuoneen ja saunan ovia on levennetty ja pesuhuoneen suihkuissa on kiinteät suihkuistuimet. Pesu- ja pukuhuone on tarkoitettu huonommin liikkuville saunojille. Samoin löylyhuoneessa nousut lauteille on 200 mm eli lauteille on helppo kivuta. Kestävää ja rauhallista

Koesaunan uusi ilme alkaa jo näkyä. Hieno syvän sininen sävy on tunnusomainen Saunatalolle.

sauna I2I 2019

Gina Sundgrénin mukaan koesaunan peruskorjauksen tavoitteena oli ajaton, kestävä ja yleisilmeeltään rauhallinen saunaosasto, joka sopii tyylillisesti saunatalon henkeen. – Saunan seinäpaneelit ja kaikki kattopaneelit ovat oksatonta haapaa, joka on perinteinen saunassa käytetty puumateriaali. Lauteiden materiaali on lämpökäsiteltyä mäntyä, jota olemme käyttäneet jo usean vuoden ajan muissa saunoissa eli se on hyväksi testattu. Lauteiden puutavara on muista saunoista poiketen vähän leveämpää,

140 mm lankkua. Lauteet ovat ajatonta tyyliä ilman pystysäleikköjä, aaltoilevia selkänojia tai muita muotivirtauksia. – Pesuhuoneen seinälaatan valitsin, koska siinä on mielestäni 1950-luvun tunnelmaa. Gina Sundgrén sanoo, että hän halusi tehdä sähkösaunasta vaalean ja raikkaan kontrastina saunatalon tummille savusaunoille. – Syvemmän sinisen eri sävyä saunatalossa on isossa pesuhuonees-

Lauteet ovat ajatonta tyyliä ilman pystysäleikköjä, aaltoilevia selkänojia tai muita muotivirtauksia.

sa ja ulkoterassilla. Nyt tämä linja sai jatkoa, kun pukuhuoneen lasitiiliseinä purettiin ja uusi seinä pukuhuoneen puolella laatoitettiin kotimaisella syvänsinisellä laatalla. Samaa laattaa on käytetty myös saunassa kiukaan takana. Pesuhuoneen vaaleanharmaa ruudullinen laatta on neutraali väritykseltään, mutta ei tylsä. – Ehkäpä värityksessä on taustaajatuksena ollut myös pilkahdus isänmaallisuutta sinivakoisuudessaan. Kiukaana on Harvian Sentio-kiuas.

Remontti sujui keväälläkin

Peruskorjaus tehtiin poikkeuksellisesti Saunatalon normaalin aukiolon aikana, koska viime vuoden kesätauon aikaan ei saatu varteenotettavia urakkatarjouksia. Nyt urakasta vastasi JokaRak Oy rakennusmestari Josu Schaumannin johdolla. Pukukaapit sisääntuloaulassa hieman hämmensivät aluksi, mutta kaiken kaikkiaan rakennustyömaan sovittaminen saunatalon muuhun arkeen sujui ilman suurempia ongelmia.

Lämpökäsitellystä männystä tehdyt lauteet ovat tilavat ja niille on helppo nousta.

Ja nyt voimme nauttia uudistetusta saunaosastosta. – Toivon, että koesaunan vakiokäyttäjien lisäksi muutkin seuralaiset löytävät sinne tiensä. Pesuhuoneen ruuhkahuippuina koesaunan pesuhuone toimii rauhallisena lisätilana. – Harras toivomukseni on, että saunojat varoisivat nokeamasta saunahatuillaan vaaleita seinäpaneeleja. Olisikohan sittenkin pitänyt suunnitella musta sauna.... ❖

Valoisan suihkutilan seinään on asennettu myös istuin, jos saunojan on hankala seistä suihkussa.

sauna I2I 2019

Saunaseuran kevätkokous

Saunaseuran kevätkokoukseen Espoon Hanasaareen kirjautui sisään 36 seuran jäsentä. Tosin kevätkokoukset vetävät aina vähemmän väkeä kuin syyskokoukset, jonka asialistalla ovat henkilövalinnat ja talousarvio.

Saunaseuran kevätkokous pienellä porukalla Toukokuussa seuran sääntömääräiseen kevätkokoukseen osallistui alle 40 seuran jäsentä, vaikka esityslistalla oli tärkeitä asioita kuten tilinpäätös, nimitysvaliokunta ja tietojärjestelmän uudistaminen.

okous oli toukokuun ensimmäisenä maanantaina eli kenenkään ei olisi tarvinnut jättää ainakaan Vaskiniemen saunaa väliin kokouksen vuoksi. – Vuosikokous on oikeasti kaikille yhdistyksille tärkeä, kun voimme yhdessä käydä läpi niin isoja kuin pieniä asioita. Vuosikokoushan on jäsenistön yhteinen foorumi ja vuosikokouksen yhtenä tehtävänä on valvoa seuran puheenjohtajan ja johtokunnan työskentelyä, puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtonen muistutti. Tietojärjestelmä uusiksi

Kokouksen puheenjohtajana toimi jo tuttuun tapaan Ritva-Liisa Luomaranta. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antti Lavonen ja Kalevi Matilainen,

sauna I2I 2019

samoin heille annettiin ääntenlaskijoiden tehtävät ja niitä myös kokouksen aikana tuli. Tilinpäätös näytti viime vuoden talouden toteutuneen paljon arvioita paremmin: talousarvioon oli kirjattu seuran tulokseksi noin 45 000 euroa miinusta, mutta toteuma oli 115 000 euroa plussaa. Suurin yksittäinen syy oli se, että koesaunan peruskorjaus siirrettiin tämän vuoden puolelle. Vuosikorjauksiin oli budjetoitu 212 000 euroa, mutta vain puolet siitä käytettiin. Saunatalon tietojärjestelmän kanssa ollaan kuljettu jo kauan kriittisellä polulla eli sen uusiminen ei tule yhtään liian aikaisin. Uudistamisen myötä saadaan muun muassa kahvilan kassajärjestelmä, saunamaksujen kirjaus, jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus teknisesti nykyaikaiselle ja turvalliselle tasolle. Uudistamista ei oltu kuitenkaan otettu huomioon tämän vuoden budjetissa, joten kevätkokous asiaa käsiteltyään hyväksyi uudistamiseen tarvittavan noin 70 000 euron menoerän tälle vuodelle ja seuraavien vuosien käyttö- ja ylläpitokulut lisätään

tuleviin budjetteihin normaalisti. Nykyisten suunnitelmien mukaan uusi järjestelmä olisi käytössä tulevan syksyn aikana. Nimitysvaliokunta jatkaa

Kevätkokouksen tulee päättää nimitysvaliokunnan jäsenten määrästä sekä jäsenistä. Valiokunta valitsee itse keskuudestaan puheenjohtajan. Nykyisessä valiokunnassa on viisi jäsentä: Nanny Granfeldt, Ben Grass, Olli Haltia, Tuulikki Terho ja Lasse Viinikka. Lasse Viinikka toimi viime vuonna valiokunnan puheenjohtajana ja kun häneltä kysyttiin kannanottoa valiokunnan jäsenten määrään, hän totesi viiden jäsenen kokoonpanon toimineen hyvin. Kokous päätti, että viidellä jäsenellä jatketaan. Kaikki edelliset jäsenet olivat ilmoittaneet olevansa käytettävissä edelleen. Seuran jäsen Pertti Willberg ehdotti uusiksi jäseniksi Matti Kivistä ja Kai Lännenpäätä, jotka olivat suostuvaisia ja saivat kannatusta. Näin ollen seitsemästä ehdokkaasta piti äänestää ja viisi eniten ääniä

Saunaseuran puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtonen ja kevätkokouksen puheenjohtajana toiminut Ritva-Liisa Luomaranta.

saanutta valittiin sillä tuloksella, että nimitysvaliokunta jatkaa entisten jäsenten voimin. Eroon kenkäsulkeisista

Kevätkokoukselle ei ollut tullut varsinaisia jäsenaloitteita, mutta keskustelua toki virisi niin kuin pitääkin.

Nimitysvaliokunnan kokoonpanosta äänestettiin ja viime vuonna toiminut valiokunta valittiin uudelleen. Ääniä laskemassa vt toiminnanjohtaja Mari Paavola, johtokunnan jäsen Antti Lavonen ja jäsen Kalevi Matilainen.

Esiin nousi muun muassa ulkokenkien käyttökielto sisätiloissa. Eteisessä on usein nyt aikamoinen kenkien sekamelska ja merkille on pantu, että joillakin saunojilla ulkokengät muuttuvat kynnyksellä sisäkengiksi. Kenkien sinisiä muovisuojuksia pidetään epämukavina ja jopa vaarallisina.

Kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja Risto Pitkänen totesi, että asiaan on kiinnitetty myös johtokunnassa huomiota. Käynnissä on jo alustava suunnitelma eteisen laajentamiseksi nykyisen terassin paikalle, jonka myötä saadaan lisää tilaa myös kengille. L-KS

Saunaseuran keväällä myöntämät avustukset Saunaseura on myöntänyt kevään aikana avustuksia erilaisiin saunakulttuuriin liittyviin projekteihin ja tutkimuksiin lähes 9 000 euron edestä. Alkuvuodesta Saunaseuralle saapui hakuajan puitteissa yhteensä 20 avustushakemusta. Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta teki johtokunnalle esityksen avustusten saajista ja johtokunta päätti jakaa avustukset Tukun esityksen mukaisesti. Avustukset myönnettiin seuraavasti: ● Arja Ahlqvist: 2 000 euroa tutkimusapurahaa tutkimukseen otsikolla Sauna Keski-Venäjän suomensukuisten muinaiskansojen asuinsijoilla ● Kalevalatalosäätiö, Árpád Sailo: 1 000 euron avustus vaellussaunan rakentamiseen Suomalaismetsiin Ruotsin ja Norjan rajalle ● Fiskarsin kyläsauna ry: 1 000 euroa Kieloniemen saunahistoriikki -projektiin ● Henna Yletyinen: 1 000 euron avustus pro gradu -tutkielmaan työnimellä The meaning of sauna experience to international tourists visiting Finland ● Lassi A. Liikkanen: 354 euroa suomessa käytettävien kiuaskivien kestävyystutkimuksen loppuun saattamiseen ● Petri Guilland: 2 500 euroa saunapalvelukonseptiin, joka edistää suomalaisen saunomisen tunnetuksi tekemistä ulkomailla – apuraha edellyttää, että konseptiin liittyvä liikuteltava sauna on esittelyssä Saunaseuralla noin kuukauden ajan ● Polarin Saunakerho, Pekka Paasonen: 500 euroa Saunamaailman järjestämiseksi ja kasaamiseksi Kalevan kisojen kisa-alueella Lappeenrantaan ● Sari Laine: 600 euroa opinnäytetyöhön liittyen Kouvolassa hotelli Sommelon saunaosaston uudistuksen suunnitteluun Avustuksia yhteensä 8 954 euroa. Seuraavan kerran Saunaseura myöntää avustuksia ensi syksynä. Tuon hakukierroksen aikataulu tarkentuu myöhemmin.

sauna I2I 2019

Selkeät ja kattavat ohjeet kaikkien etu

Uudet ohjeet jäsenten saunomisoikeuksiin ja vierailukäytäntöihin Saunaseuran sääntöjen mukaisesti johtokunta päättää eri jäsenten saunomisoikeuksista ja -maksuista. Erilaiset saunomisoikeudet ja vierailijakäytännöt on nyt koottu kattavasti yhteen ohjesääntöön, joka astuu voimaan kesätauon jälkeen.

-E

rilaisten, aiemmin tehtyjen johtokunnan päätösten ja linjausten vuoksi saunatalolle oli syntynyt kirjava joukko erilaisia saunomis- ja vierailijakäytäntöjä. Yhtenäiset ohjeet ovat sekä saunantaloa käyttävien jäsenten että henkilökunnan etu. Toisaalta jäsenmäärän ja saunatalon suosion kasvaessa saunatalolla käy huomattavasti enemmän jäseniä vieraineen kuin ehkä kymmenisen vuotta sitten. On selvää, että sääntöjen on oltava samat kaikille, toteaa johtokunnan jäsen Antti Säiläkivi. – Aiempien johtokuntien käytäntöjä yhteen kerätessä ja saunatalon toimijoita haastatellessa tuli valitettavasti ilmi myös suoranaisia väärinkäytöksiä saunatalossa käyntien ja erilaisten maksujen kanssa. Toivottavasti tämä ohjesääntö nyt tarjoaa riittävän tehokkaat keinot puuttua myös niihin. Ensisijaisesti johtokunta toki toivoo, että jäsenet noudattavat niin tätä ohjesääntöä kuin saunarauhan ja viihtyisyyden saunatalolla takaavia suosituksia, Säiläkivi lisää.

Kaikki jäsenet yhdenvertaisia Johtokunta päätti alkuvuodesta ohjesäännön laatimisesta. Antti Säiläkivi otti johtokunnassa vetovastuun tästä ohjeiden valmistelusta. – Kävin läpi jäsenten ja vieraiden kävijäkäytäntöjä yhdessä toiminnanjohtajan ja kahvilapäällikön kanssa ja koostimme kaikki erilaiset käytännöt yhteen. Ne kirjattiin ohjesäännön luonnokseen, jota käsiteltiin kahdessa johtokunnan kokouksessa ja huhtikuun kokouksessa ne viimeisteltiin ja hyväksyttiin, Säiläkivi kertoo. Hänen mukaansa ohjesäännöt sisältävät kaikki olennaiset, aiemmin Saunatalolla käytössä olleet saunomis- ja vierailijakäytännöt. Muutamiin niistä johtokunta päätti kuitenkin tehdä muutoksia ja tarkennuksia. Uusilla ohjeilla halutaan varmistaa jäsenten yhdenmukainen kohtelu, Saunaseuran eri maksuista huolehtiminen, jäsenten henkilöllisyyden ja saunomisoikeuden todentaminen, kahvion henkilökunnan työn tehostaminen ja sisään- sekä uloskirjautumisten sujuvoittaminen sekä jäsenten mukana saunatalolla vierailevien alaikäisten lasten turvallisuus.

sauna I2I 2019

Väärinkäytöksiin ja erääntyneisiin maksuihin joudutaan valitettavasti puuttumaan hieman aiempaa ankarammin.

Uusilla ohjeilla halutaan varmistaa muun muassa jäsenten yhdenmukainen kohtelu.

Kaksi vierasta ja isäntä maksaa

Ohjesäännöt tutuiksi ajoissa!

Yksi keskeisimmistä uusista ohjeista on se, että jäsen maksaa aina vieraansa tai vieraidensa saunomis- ja kahviomaksut kassalle. Mikäli jäsen haluaa periä nämä vieraaltaan, tähän ei luonnollisesti ole estettä, mutta suhteessa seuraan vieraiden maksuista vastaa aina isäntänä toimiva seuran jäsen. Jäsenellä on oikeus tuoda mukanaan saunaan kaksi vierasta kerrallaan. – Tämä sääntöhän on ollut voimassa tähänkin asti, mutta jäsenet ovat kuitenkin saattaneet tuoda mukanaan isommankin porukan. Näin ei kuitenkaan ole ikinä ollut tarkoitus, sillä saunatalo on pääasiallisesti jäsenten käyttöön tehty, eikä kapasiteettimme tai viihtyisä saunominen mahdollista esimerkiksi laajemman lenkkiporukan isännöintiä – niin mukavia kuin tällaiset sosiaaliset aktiviteetit ovatkin, Antti Säiläkivi toteaa. Poikkeuksen vierailijakäytännöstä muodostaa edelleen perjantai, joka on rauhoitettu vain jäsenten saunomiseen. Silloin Saunataloon ei voi tuoda vieraita.

Antti Säiläkivi toivoo, että jokainen seuran jäsen tutustuu ohjesääntöön huolella ennen elokuun alkua, jolloin ohjesääntö otetaan käyttöön. – Näin varmistetaan se, ettei Vaskiniemeen kesätauon jälkeen palattaessa ensimmäisillä saunakerroilla synny harmillisia yllätyksiä. Ohjesääntö on annettu jäsenistön eduksi, pelisääntöjen selkeyttämiseksi ja niiden noudattamiseksi sekä saunatalon viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Mitään ihmeellisiä kiristyksiä tai U-käännöksiä ei ole Saunatalolla käynteihin tehty, Antti Säiläkivi toteaa. Ohjesääntöihin voit tutustua

• seuran verkkosivuilla sauna.fi • ohjesääntöjen kopioita on monistettu useampia luettavaksi Saunatalolla kahviossa, eteisessä ja pukuhuoneissa

Lapset tervetulleita vanhempien valvonnassa Ohjesäännössä on nyt selkeästi mainittu jo aiemminkin voimassa ollut, mutta käytännössä laveasti noudatettu käytäntö lasten saunomisesta. Jäsenellä on oikeus tuoda saunaan mukanaan alaikäiset lapsensa ja samassa taloudessa mahdollisesti asuvat muut alaikäiset lapset. Yli 18-vuotiaat lapsensa jäsen voi tuoda saunaan normaalina vieraana. – Alaikäisten lasten osalta johtokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että ikänsä puolesta valvontaa ja opastusta tarvitsevien pienimpien saunojien on oltava vanhempansa välittömässä valvonnassa koko vierailun ajan. Pieniä lapsia ei voi esimerkiksi jättää takkahuoneeseen yksin leikkimään saunomisen ajaksi. Lasten valvonta on turvallisuuskysymys, mutta tähän liittyy vahvasti myös ajatus siitä, että lasten kanssa Saunataloon tultaessa heidän kanssaan saunotaan, rentoudutaan ja vietetään aikaa yhdessä. Saunatalon kännykkä- ja älylaitekielto koskee niin aikuisia kuin lapsiakin, Antti Säiläkivi muistuttaa. Väärinkäytöksiin ja erääntyneisiin maksuihin joudutaan valitettavasti puuttumaan hieman aiempaa ankarammin. – Tästedes nämä johtavat saunomisoikeuden menettämiseen joko määräajaksi tai toistaiseksi. Tällä sinänsä valitettavalla keinolla halutaan turvata jäsenten yhdenvertainen kohtelu ja saunarauha Vaskiniemessä.

sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Pentti Tuohimaan arkistot

Löylynhenki-palkinto professori (emer.) Pentti Tuohimaalle

Ollaan ylpeitä

”

elävästä saunakulttuuristamme” Pentti Tuohimaa on ollut vuosikymmenten ajan yksi aktiivisimmista vanhan suomalaisen saunaperinteen vaalijoista. – Mutta sauna ja saunominen saavat myös kehittyä, Tuohimaa muistuttaa. Hän onkin tutkinut mahdollisuuksia kehittää savusaunojen kiukaista vähäpäästöisempiä.

Pentti Tuohimaan lapsuuden lähes 100-vuotias sauna Mäntän Kuorevedellä.

sauna I2I 2019

entti Tuohimaa on tehnyt pääasiallisen työuransa Tampereen yliopiston anatomian professorina. Vapaa-aikanaan hän on kolmen vuosikymmenen ajan ”harrastanut saunaa lähes työkseen”. – Pääsin ensimmäistä kertaa savusaunaan noin seitsemän vuoden ikäisenä. Se oli hieno ja myrskyisä kokemus. Jo silloin päätin, että joskus minulla on oma savusauna, Pentti Tuohimaa kertoo. Vakavissaan hän ryhtyi laittamaan tätä unelmaansa toteen 1990-luvulla. – Aloin hakea neuvoja oikein hyvän savusaunan tekemiseen. Samoihin aikoihin Tampereella perustettiin Kansainvälinen savusaunaklubi, joten liityin siihen. Kun esitin ongelmani, kovat saunatuntijat Eero Välikangas, Alpo Reinikainen ja Gunnar Graeffe veivät minut savusaunoistaan kuuluisalle Pälkäneelle saunomaan. Siitä se lähti, Pentti Tuohimaa muistelee. Päästöjä voidaan vähentää

Tuohimailla on Ristiinassa saari, johon Pentti Tuohimaa suunnitteli ja rakensi ensimmäisen savusaunansa. – Siinä saunassa suurin idea oli sen esteettisyydessä. Kiuas oli sijoitettu lattiatason alapuolelle siten, että kivet olivat lattiatasossa. Mielestäni löylyt olivat hyvät. Kansainvälinen savusaunaklubi antoi saunastani niin tyrmää-

vät lausunnot, että melkein loukkaannuin, Pentti Tuohimaa hymyilee. Ei hän kuitenkaan niin tehnyt, vaan päinvastoin: hän toimi klubin puheenjohtajana vuosina 2003–2009, jonka jälkeen hänet valittiin kunniapuheenjohtajaksi. Tuohimaa vastaa klubin kansainvälisistä yhteyksistä. – Ensimmäisen saunani myötä innostuin kiukaiden kehittämiseen tiedostaen saunojen pienhiukkaspäästöihin liittyvät ongelmat ja sen myötä saunan tulevaisuuteen Euroopassa. Pentti Tuohimaa sanoo tutkivansa ja kehittävänsä kiukaita, koska haluaa olla varautunut puolustamaan tarvittaessa saunomista. Puunpolton tulevaisuus on hänen mukaansa suomalaisen saunakulttuurin suurin uhka. – Saunominen on oleellinen osa suomalaisuutta. Vähäpäästöisillä kiukailla saadaan kaikkien hyväksyntä tällekin kulttuurimuodolle eikä maailman tulevaisuus ole riippuvainen muutamasta lauantaisaunasta. Pentti Tuohimaa on tehnyt monissa saunoissaan tarkkoja mittauksia ja tullut siihen lopputulokseen, että savusaunan kiuas on saatavissa pienellä puumäärällä lämpiäväksi ja vähäpäästöiseksi erityisesti hapetusta kehittämällä. – On syytä seurata, kuinka kauan saunasta tupruttaa savua. Jos savu häviää minuutissa, puut ovat kuivia ja

Pentti Tuohimaa saunoo ensimmäistä kertaa Juokslahden Savusaunakylässä omassa Rasinkankaan kummisaunassaan. – Yksityisillä henkilöillä, yhtiöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus tukea saunakylän pelastusoperaatiota Suomen Saunakulttuuri ry:n kautta esimerkiksi varaamalla kummisaunan. Hanke etenee hyvin, mutta rahalahjoituksia toivotaan lisää, Pentti Tuohimaa sanoo.

sauna I2I 2019

Pentti Tuohimaa perheineen käyttää pääasiassa Yöveden Kaijatsaaressa sijaitsevaa, pyhitettyä savusaunaa. Kiukaiden kehittäminen on Pentti Tuohimaalle tärkeä harrastus. Kuvassa viimeisin eli kolmas versio nopealämmitteisestä (30–45 min) ja vähäpäästöisestä kiukaasta. Tärkein idea on korkea, yli metrin palopesä, kaareva reikäinen kartiotulitiilistä muurattu kannatus. Palopesään tulee hapetus kolmelta tasolta (primaari, sekundaari ja tertiaari). Tertiaarihapetuksen aukot näkyvät etupuolella. Pohjalle ladotaan 2–3 kerrosta Kerkes-kiviä ja niiden päälle peittävä määrä kauniimpia pyöristettyjä oliviini-diabaasi-kiviä. Mitä vähemmän kiviä sitä lyhyempi lämmitysaika ja pienempi saastutus.

palaminen puhdasta. Palamattomia kaasuja ja näin ollen myös vaarallisia pienhiukkasia tulee vähän. Tuohimaa toteaa, että mustaa nokea on vaikea mitata. – Vaikeasti mitattava musta noki jää savusaunassa suurelta osin löylyhuoneen sisään, josta se imuroidaan pois eikä noki pääse luontoon. Kerta- tai jatkuvalämmitteinen kiuas on tässä suhteessa noen kannalta pahempi kuin savusauna – tai ainakin haluan nähdä asian niin. Savusaunakylän uusi elämä

Muuramen upeaa ja mittaamattoman arvokasta savusaunakylää on muutaman viime vuoden aikana siirretty Jämsän Juokslahteen. – Risto Vuolle-Apialan uskomatonta työtä savusaunakylän kokoamiseksi voi verrata Elias Lönnrotin saavu-

sauna I2I 2019

Professori Pentti tuohimaa ● syntynyt 15.7.1943, nykyinen kotipaikka Tampere ● LKT 1970, anatomian professori 1973–2006, emeritus 2006– ● Kansainvälisen savusaunaklubin kunniapuheenjohtaja ● suunnitteli ja toteutti useita vuosittaisia savusaunakongresseja 1999–2013 ● rakentanut erityisen aktiivisesti saunayhteyksiä suomalaisiin sukulais kansoihin ja pohjoismaisiin saunajärjestöihin ● Suomen Saunakulttuuri Ry:n hallituksen jäsen ● tutkinut kiuaspäästöjä ja kehittänyt vähäpäästöisempiä kiukaita ● kehittänyt puhtaasti palavan savusaunan kiuastyypin ● mukana Savusauna RT -kortin laadintaryhmässä ● lukuisia sauna-aiheisia esitelmiä ja artikkeleita (myös Sauna-lehdessä) ● Tampere Sauna Capital -suunnitteluryhmän jäsen

Tuohimaan pitäessä omaa puheenvuoroaan ministeri Mauri Pekkarinen valmistautuu saunarauhan julistukseen Muuramen saunakylässä 13.6. 2009. Samassa yhteydessä pidettiin savusaunakongressi.

Vähäpäästöisillä kiukailla saadaan kaikkien hyväksyntä tällekin kulttuurimuodolle eikä maailman tulevaisuus ole riippuvainen muutamasta lauantaisaunasta.

tuksiin Kalevalan keruussa. Onneksi Juokslahdessa löytyi paikallista innostusta ja kylä saatiin pelastettua, Pentti Tuohimaa sanoo. Hanketta varten perustettiin Suomen Saunakulttuuri ry, jonka hallituksen jäsen Pentti Tuohimaa on. – Vihdoin on saatu kylän suurimmat ongelmat ratkaistua. Lupa-asiat ovat kunnossa ja alueelle on vedetty sekä sähkö- että vesijohdot. Kaava alkaa valmistua eli kohta aletaan siirtää saunoja lopullisille paikoilleen. – Infraa on rakennettu EU:n tuella, mutta tuen lunastaminen on vaatinut hankkeen kustannuksiin puolet omaa rahoitusta. Onneksi maanrakentamisesta ja saunojen siirrosta vastanneilla yrityksillä on ollut pitkämielisyyttä laskutuksen kanssa. – On ilo huomata, miten monet saunayhdistykset ovat lähteneet mukaan tukemaan kylän toimintaa. Kummisaunoja on tähän mennessä lunastettu 16, mutta monta on vielä vapaanakin. Pentti Tuohimaa on lunastanut itselleen oman kummisaunan ja Suomen Saunaseura on lunastanut kaksi. Juokslahden Savusaunakylän voikin sanoa nyt olevan ensimmäisen ison kesänsä kynnyksellä. – Voimme nyt olla jo varmoja siitä, että kylän toiminta alkaa oikeasti. Silti vetoan suomalaisen saunakulttuurin kanssa tekemisissä oleviin yrityksiin ja yksityisiin henkilöihin: kaikki tuki on edelleen kylälle tärkeää ja nyt kaikki saadut varat menevät jo suoraan toimin-

nan pyörittämiseen. Läheisen Himoksen tukikin tuli hyvään tarpeeseen. Monipuolinen saunamies

Löylynhenki-palkinnon perusteissa todetaan Pentti Tuohimaan toimivan monipuolisesti saunan hyväksi ja hänellä on hyvin laaja näkökulma saunakulttuuriin. Käytännön kysymysten lisäksi Tuohimaa on kiinnostunut henkisistä kysymyksistä kuten saunan pyhyydestä ja pyhittämisestä. Hän on myös jakanut saunatietouttaan aktiivisesti lukuisin esitelmin ja kirjoituksin. Pentti Tuohimaa ottaa itse käytännöllisemmän näkökulman. – Parhaimmillaan minulla on ollut 13 erilaista saunaa. Nyt on seitsemän omaa ja kummisauna Juokslahdessa. Saunon lähes joka päivä ja elimistöni kaipaa saunaa, jos en esimerkiksi matkoilla pääse saunaan. Olo on nihkeä, kun iho on oppinut erittämään hikeä löylyissä päivittäin. – Hulluuttahan tämä on, mutta minkäs tälle voi… Pentti Tuohimaa korostaa, että Suomen nykyinen saunakulttuuri on kerrassaan upea. – Se on säilynyt elävänä jopa viisituhatta vuotta, joten meidän on syytä olla ylpeitä saunakulttuuristamme. Pentti Tuohimaa oli myös innokkaasti tekemässä Tampereesta Suomen saunapääkaupunkia Tampere Sauna Capital -suunnitteluryhmän jäsenenä. – Enpä osannut kuvitella sellaista onnellista sattumaa elämääni osumaan, että asuisin joskus saunapää-

kaupungissa. Vielä kun saisimme savusaunan lähelle Tampereen keskustaa. Keskustelemme Pentti Tuohimaan kanssa Tampereen yleisessä Kuumasaunassa, joka avattiin viime vuonna. – Tästä on tullut yksi lempipaikoistani Tampereella. Vaikka rakastan perinteistä saunaa, pidän myös moderneimmistakin. Kyllä saunankin sopii kehittyä. ❖

Löylynhenki-palkinto ● Suomen Saunaseura myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä henkilölle tai yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 1988. Seuran johtokunta valitsee palkinnon saajan seuran jäseniltä tulleiden ehdokkaiden joukosta. Vuoden 2019 palkinnon sai professori Pentti Tuohimaa tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta ja aktiivisesta työstä suomalaisen saunaperinteen vaalijana ja edistäjänä. Viime vuonna palkinnon sai dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari ansioistaan puunpolton päästöjen tutkimuksessa. Edellisinä vuosina palkinnon ovat saaneet Suomen Saunakulttuuri ry, Helsinki Sauna Day ja saunayrittäjä Kimmo Helistö. Kaikki palkinnon saajat: www.sauna. fi/saunaseura/loylynhenki-palkinto/ sauna I2I 2019

Teksti: Ville Blåfield, Suomen Saunaseuran jäsen Kuvat: Heli Blåfield, Suomen Saunaseuran jäsen

sauna I2I 2019

SUOMI

SAUNOO Halusimme kuvata ja kirjata, miltä hyvä suomalainen arkisauna näyttää nyt.

Tuula ja Esa rantasaunassa Pohjois-Karjalan Polvijärvellä.

sauna I2I 2019

Sauna on tapa olla yhdessä yksin.

Porin prikaatin huoltokomppanian varusmiehet Säkylän varuskunnan urheilutalon saunassa.

aunavuoro-kirjan (Teos, 2019) julkaisujuhlat Uunisaaren saunoilla maaliskuun lopussa olivat meille –valokuvaajalle ja kirjoittajalle, siskolle ja veljelle – kaksivuotisen kiertueen viimeinen etappi. Lähdimme matkaan toukokuussa 2017 Etelä-Karjalasta, Lappeenrannan Myllysaaren saunan naistenvuorolta. Matkaa kertyi yhteensä 12 908 kilometriä, josta 10 390 kilometriä autolla, 2 200 kilometriä lentokoneella ja 318 kilometriä autolautalla. Lähes orjallisesti – vain vähän aikatauluista lipsuen – noudatimme itse itsellemme asettamaamme suunnitelmaa: joka kuukausi uusi maakunta, joka maakunnassa löylyt jonkun tuntemattoman suomalaisen saunalla. Koko projekti onnistui Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin. Päädyimme divarifutisjoukkueen saunailtaan kuplahallin saunaosastolle

sauna I2I 2019

Seinäjoelle, Porin prikaatin varusmiesten aamusaunaan Säkylään, Jyväskylän Kortepohjan opiskelijatalon joka perjantaiselle unisex-saunavuorolle Ftalon vintille, kylpyhuoneen nurkkaan itse remontoituun uusperheen saunaan Keminmaalle, niin ikään itse takapihalle rakennettuun tynnyrisaunaan Kokkolaan. Ja niin edelleen; 21 erilaista saunaa 19 maakunnassa. Toistasataa uutta saunakaveria, ja jollain kummallisella tavalla aina samat löylyt. Sillä kaikessa monimuotoisuudessaan häkellyttävää suomalaisessa saunassa on kuitenkin sen ytimen muuttumattomuus ja rituaalin tuttuus, joka sitoo meidät suomalaiset yhteen huomaamattomalla, lujalla, kauniilla tavalla. Halusimme kuvata ja kirjata, miltä hyvä suomalainen arkisauna näyttää nyt. Emme halunneet taltioida rustiikkista saunaromantiikkaa tai maakuntien oudoimpia saunoja (niitä olisikin reportaasien aiheiksi löytynyt

Sauna on arjen solmukohta.

Jonna poikansa Joonan kanssa taloyhtiön saunassa Turussa.

Hanna-Mari, Paula ja Sirkkis ystävänsä Katin mökillä Kouvolassa.

helposti), vaan dokumentoida arkista nykypäivän saunakulttuuria. Niin päädyimme juuri näille taloyhtiöiden saunavuoroille, työporukoiden ja perheiden saunailtoihin. Näimme paljon lakattua paneelia, saunacrocseja ja muovimattoja. Ja siinä samalla näimme myös paljon muuta – Suomea. Sillä sauna on arjen solmukohta. Sinne tuodaan uudet ystävät, treenikamat, sydänsurut. Ja sieltä lähdetään taas uusia kohti, pokeriturnaukseen, Vaasan yöhön tai yläkerran makuuhuoneeseen. Sauna ei olekaan pelkästään pimeä soppi, se on myös ikkuna. Ja suuri yhdistäjä. Ajaessamme pihaan jossain päin Suomea saattoi kahvihetki ensin olla hieman jännittynyt – puheet ja kodit kertoivat useinkin, että siinä katseltiin Suomea eri näkökulmista. Mutta sitten riisuttiin vaatteet. Kun suomalaiset ripustavat farkkunsa pukuhuoneen naulaan ja könyävät ihot toisiaan hipoen hikoilemaan yh-

Mahdi avantosaunalla Vaasan Hietasaaressa.

Tuuli, Hasse ja isä Jarmo (vas.) taloyhtiön saunalla Riihimäellä.

dessä pieneen koppiin, tapahtuu jotain pikkuisen maagista. Jännite, joka vain hieman aiemmin on saattanut väreillä kahvikuppien ympärillä, on tiessään. Löylyssä juttu luistaa, sillä tämän keskustelun me kaikki osaamme. Sauna on suomalaisen small talkin safe zone, sillä siellä riisutaan vaatteiden lisäksi tittelit, kuten Savonlinnan keskussairaalan saunalla sanottiin. Lisäksi puhe pysyy turvallisena, koska meille on jo polvenkorkuisina opetettu, ettei saunassa riidellä. Aukominen kuuluu kentälle ja pukukoppiin, mutta saunaan se ei kuulu, sanoivat seinäjokelaiset jalkapalloilijat. Jos ei muusta, saunassa voi aina jutella – saunasta. Niistä puupaneeleista (lämpökäsiteltyä haapaa vai tervaleppää?), kiukaan kivistä, maisemasta, löylystä. Tämän nimenomaisen kiukaan lämmittämisestä, saunaan tehdyistä korjauksista, saunamuistoista. Ulkomaalaisten, eläinten, lasten saunottamisesta. Laudepuusta, sauna-

hatuista, lapsenlapsen koulun puutyötunnilla askartelemasta löylymittarista, joka pysyvästi näyttää 20 astetta alakanttiin. Viime vuosina on ollut helppo kokea ahdistusta suomalaisen keskustelukulttuurin raaistumisesta ja jonkinlaisesta hankalasti hahmotettavasta jakautumisesta, joka tuntuu voimistuvan. Ihan kuin saman maan sisällä elettäisiin ihan eri todellisuuksissa. Tunnetta voimistaa muisto tai harha yhtenäisestä talvisodan tai 1980-luvun Suomesta, jossa koko kansa jakoi samat arvot ja samanlaisen arjen. Saunakiertueemme toi toivoa tähän ahdistukseen. Tarvittiin vain yhteinen rituaali, ja taas tuntui, että olemme sittenkin samalla asialla. Samassa arjessa ja samaa maata, vaikka sitten sen maan ja arjen eri nurkilta. Tuntui, että siinä kuuman puun ja märän pellavan tuoksussa loksahti aina kohdilleen jotain muutakin kuin vain yhteistä tapakulttuuria. Rituaali tarkoittaa, sauna I1I 2019

Suomalaisessa saunassa on sen kaikessa monimuotoisuudessaan kuitenkin häkellyttävää sen ytimen muuttumattomuus ja rituaalin tuttuus.

Oiva ja Timo Kaupinojan avantosaunalla Tampereella.

tavoittaa ja saa aikaan jotain syvempää kuin pelkkää käyttäytymistä. Voi olla, että sauna vetoaa juuri suomalaiseen mielenlaatuun myös siksi, että rituaalin sosiaalisuus on valinnaista. Sauna on tapa olla yhdessä yksin. Yhdessäolonkin muotona saunassa sallitaan vetäytyminen ja hiljaa oleminen. Meitä viehättää tämä tilanne, jossa ollaan ihmisten ilmoilla ja yhteydessä toisiin, mutta samaan aikaan henkilökohtaisen riitin äärellä. Saunarauha tarkoittaa myös tätä: saa olla rauhassa. Lauteilla saa sulkea silmät, eikä keskusteluun tarvitse osallistua. Ehkä suomalaiselle arjen taivas on hetki, jossa muut hölisevät ja heittävät löylyä, ja itse lauteiden nurkassa nojaa varovasti seinään, vetää polvet leukaan ja hetkeksi katoaa tilanteesta. Kohtaamamme ja kirjaan kuvatut suomalaiset kuvaavat monet tätä tutusti. Keminmaalainen perheenäiti Erika

sauna I2I 2019

käy välillä pesemässä pojat ja palaa sitten yksin löylyihin nauttimaan hiljaisuudesta. Riihimäkeläinen Jarmo saunottaa ensin muun perheen ja ottaa lopuksi yksin omat hiljaiset “kiukkulöylyt”. Polvijärveläiset Esa ja Tuula makaavat lauteilla päät vastakkain, jalat seinällä, mitään sanomatta. Toisinaan siihen nukahtaa. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluva lupa yksinoloon pistää muualta tulevalla silmään. Iranilainen Mahdi, jonka tapasimme löylyissä Vaasassa, muotoilee asian näin: ”Jos sanoisin Iranissa siskolleni, että tänään haluaisin olla itsekseni, hän pitäisi minua hulluna. Mutta täällä niin voi sanoa jopa puolisolleen.” Ketään ei kytätä eikä kenenkään tarvitse olla olevinaan. Kokkolalainen Tanja sanoo sen kauniisti: ”Saunassa ei tarvitse, eikä voi, esittää mitään. Jokainen on vain – sinä.” ❖

Saunavuoro-kirja ● Heli Blåfieldin ja Ville Blåfieldin kirja Saunavuoro ilmestyi kustannusosakeyhtiö Teoksen julkaisemana 29.3.2019 ● Kirjoitus pohjautuu kirjan teksteihin. Kuvat ovat kirjan kuvitusta. ● Ennen kirjaa kuvareportaasit julkaistiin Rapport-verkkojulkaisussa ● Kirjan ulkoasun suunnitteli Dog Design ● Projektin mahdollisti Suomen Kulttuurirahasto ● Blåfieldit ovat molemmat Suomen Saunaseuran jäseniä

Espoo Oulu Tampere Turku Vantaa

Tavaratalomme palvelevat ma - pe 7 - 21, la 9 - 18, su 10 - 18.

Rusthollarinkatu 6, Espoo Kaakkurinkulma 2, Oulu Palmrothintie 4, Pirkkala Kuloistentie 1, Raisio Tammiston kauppatie 19, Vantaa

(09) 5841 1400 (08) 886 8600 (03) 381 0500 (02) 211 1300 (09) 5841 1200

info.espoo@bauhaus.fi info.oulu@bauhaus.fi info.tampere@bauhaus.fi info.turku@bauhaus.fi info.vantaa@bauhaus.fi

elu

r ku

u vo

nta

Tehdään yhdessä Sinun saunasi, tule ja tutustu!

itt

Palvelu

Myös me Bauhausissa haluamme vaalia kulttuuriperintöämme ja tarjota jokaiselle koti- ja mökkisaunojalle miellyttävän kokemuksen sellaisissa löylyissä ja sellaisessa ympäristössä, jossa parhaiten viihdytään ja nautitaan.

A sennu

Meiltä löydät kiukaat, lauteet ja paneelit, saunatarvikkeet sekä tyylikkäät valaistusratkaisut, joilla rakennat varmasti toimivan sauna- ja kylpyhuonekokonaisuuden – vieläpä edullisesti. Kaiken saat myös halutessasi asennettuna, vaikkapa Avaimet käteen -toimituksena.

Suomalaiseen kesään ja juhannukseen yhdistetään mitä yleisimmin mökkielämä ja saunominen, sauna ja etenkin mökkisauna on meille lähes pyhä paikka. Saunominen ei tarkoita pelkästään peseytymistä, vaan myös rentoutumista, rauhoittumista sekä kiireiden poispesemistä harteilta.

Kesä, sauna ja suomalaisuus!

L u ov u t u s

Avaimet käteen -remontit luotettavasti ja edullisesti BAUHAUSista!

Verkkokauppa 24 h www.bauhaus.fi

SUOMI

SAUNOO

sauna I2I 2019

YHTEISIIN LÖYLYIHIN

naapurien kera

aunakulttuuri on vahvassa nousussa ja Suomi kaupungistuu vauhdilla, mutta silti saunojen rakentaminen kaupungeissa vähenee. Kuinkas tässä näin käy? Selitys on selvä: saunomistavat ja tarpeet muuttuvat vuosikymmenten myötä. Vielä sata vuotta sitten saunominen oli kaupungeissakin ainut tapa peseytyä. Yleensä saunottiin oman korttelin tai kaupunginosan yleisessä saunassa kerran viikossa. Toisen maailmansodan jälkeen rakennetuissa asunnoissa oli jo oma vessa, jossa juokseva vesi ja pesuallas. Uusien kerrostalojen kellareihin alettiin tehdä saunoja asiakkaiden yhteiseen käyttöön. Oman perheen saunavuoro oli monelle lähes pyhä asia ja yleisten saunojen käyttö vähentyi dramaattisesti. 1990-luvulla rakennettiin lähes kaikkiin asuntoihin oma sauna - halusipa asukkaat sen tai ei. Näin ollen moni saunaksi tarkoitettu tila muuttui vaatehuoneeksi tai varastoksi. Taas eletään yhtä murrosta. Asuntokohtaisia saunoja rakennetaan vain hyvin harkitusti, mutta asukassaunat ovat nousseet pois pimeistä kellareista uusien kerrostalojen ylimpiin kerroksiin. Enää ei puhuta vain saunasta, vaan saunaosastosta terasseineen ja oleskelutiloineen. Saunavuoroistakin on tullut entistä yhteisöllisimpiä – nyt saunotaan myös naapurien ja muiden ystävien kanssa sekä löylytellään lenkkisaunassa. Samalla yleisten saunojen suosio on vahvassa kasvussa ja niihin löytävät tiensä niin kotimaiset saunojat kuin turistitkin. Yhteisöllisyys valtaa alaa saunomisessakin.

sauna I2I 2019

? 33

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: YIT

SUOMI

SAUNOO

KERROSTALOJEN saunakulttuuri elää ajassa

? Ei niin kauankaan sitten saunan sisällyttäminen pienehköönkin kerrostaloasuntoon oli useimpien suomalaisten toive. Nykyisessä trendissä korostuu se, ettei saunaan saisi uhrata neliöitä, jos hintana on ahtauden tuntu itse asunnossa.

sauna I2I 2019

uurten ikäluokkien aikuistumisen aikaan kerrostalosauna oli yhteinen. Kahdeksankymmenluvulla lähes jokaisessa uudessa huoneistossa oli suotavaa olla oma sauna. Tällä vuosituhannella ensimmäiseen omaan kerrostalokotiinsa muuttaville saunominen kotona tai edes kotitalossa ei ole enää ainoa oikea tapa pitää yllä saunomisperinnettä. – Mitä urbaanimpi alue on kyseessä, sitä vähemmän tärkeältä näyttää,

että huoneistossa on oma sauna. Totta kai tämä on ikäkausikysymys. Yleensä nuoret parit ja sinkut saunovat mieluummin muualla kuin kotona verrattuna edelliseen sukupolveen. Nämä seikat on otettava huomioon asuntotuotannossa, sanoo kehitysjohtaja Marko Oinas YIT Suomi Oy:stä. Oinas viittaa myös kerrostaloasuntojen koossa tapahtuneeseen muutokseen. Suurimmissa kaupungeissa yksinasuvien määrä on kasvanut, minkä

Nuoret ensikodin ostajat arvostavat yhä enemmän saunomista erityisenä toimituksena, jonka toteuttamisessa ei ole oleellista, onko sauna oma vai ei. Uusissa kerrostaloissa yhteisten saunatilojen suosio on taas kasvanut ja vastaavasti asuntokohtaisia saunoja rakennetaan entistä vähemmän.

seurauksena asuntojen keskikoko on entistä pienempi. – Yksiöön tai kaksioon on luonnollisesti vaikeampi mahduttaa asiallisen kokoista saunaa verrattuna kolmen tai neljän huoneen asuntoon. Kun lisäksi on havaittavissa, että huoneistokohtaisten saunojen käyttötarkoitusta on moni muuttanut omatoimisesti, niiden sisällyttämistä uusiin kerrostaloasuntoihin tulee harkinneeksi entistä tarkemmin, Oinas pohtii. Sauna toiveiden mukaan

– Mitä urbaanimpi alue on kyseessä, sitä vähemmän huoneiston omalla saunalla on arvoa. Nuoret parit ja sinkut saunovat mieluummin muualla kuin kotona verrattuna edelliseen sukupolveen, sanoo kehitysjohtaja Marko Oinas YIT Suomi Oy:stä.

Huoneistokohtaisten saunojen rakentaminen uusiin kerrostaloihin oli suosituimmillaan 1980-luvulla. Saunojen rakentamisinto kääntyi jälkikäteen tarkasteltuna itseään vastaan; läheskään kaikki asukkaat eivät pitäneet muutaman neliön saunaa oikeana saunana. Tämä on näkynyt siinä, että saunoiksi rakennettujen tilojen käyttötarkoitus on monesti muuttunut täysin toiseksi, jopa vaatteiden säilytystilaksi, jolloin kiuas pitäisi ehdottomasti kytkeä turvallisuussyistä sähköttömäksi. – Tämä kehitys totta kai vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja asuntotuottajina teemme. Yleisiä trendejä ei pidä kuitenkaan soveltaa kaavamaisesti, vaan kukin asuinkohde tulee suunnitella ja rakentaa asukkaiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Kun hanke on alussa, on analysoitava, millainen tulee olemaan valmistuvan talon todennäköinen asukasjakauma ja tehtävä perusratkaisut sen tietämyksen nojalla, Marko Oinas toteaa. Monipuolisten saunomistapojen ystäväksi tunnustautuva Oinas kertoo huomanneensa, että varsinkin nuoret ensikodin ostajat arvostavat yhä enemmän saunomista erityisenä toimituksena, jonka toteuttamisessa ei ole oleellista, onko sauna oma vai ei. Tämä on muokannut kehitystä niin, että uusissa kerrostaloissa yhteisten saunatilojen suosio on taas

kasvanut. Niitä ei kuitenkaan enää juurikaan rakenneta kellaritiloihin, kuten lähiörakentamisen kiivaimpina maaltamuuttovuosikymmeninä. – Kerrostaloissa taloyhtiösauna sijoitetaan usein maantasokerrokseen tai kellariin, jos sellainen ylipäätään rakennetaan. Toisinaan saunatilat sijoitetaan ylimpään kerrokseen tai katolle, avarien maisemien äärelle, Oinas sanoo. Esimerkiksi Keski-Pasilaan valmistuvan Tripla-jättihankkeen asuintalojen yläkerroksiin on tulossa saunoja vilvoitteluterasseineen. Myös esimerkiksi Vantaan Kaskelanrinteeseen on hiljattain valmistunut kolmen kerrostaloyhtiön asuinkohde, jossa saunatilaratkaisu poikkeaa aiemmin tyypillisestä. Vantaan Vadelman, Vantaan Mansikan ja Vantaan Karpalon asukkaiden yhteinen sauna sijaitsee erillisessä piharakennuksessa, jossa on väljälti tilaa vaikkapa lenkkiporukoille. Suomalainen saunakulttuuri leviää

Marko Oinas kertoo seuranneensa ammattirakentajan ominaisuudessa suomalaisen saunakulttuurin vastaanottoa myös ulkomailla. YIT:n asuntorakentamisessa Baltiassa, Puolassa, Tshekin tasavallassa ja Slovakiassa hän on pannut merkille kiinnostuksen suomalaista ja skandinaavista elämäntapaa kohtaan. Varsinkin Tshekissä ja Slovakiassa suomalaisuus on nyt suosiossa. Se näkyy esimerkiksi uusien asuinalueiden paikannimissä: on Alvar Aallon aukio ja Tove Janssonin puisto sekä Vantaa, Tampere ja Ranua. Saunominen ei silti vielä ole muuttunut oleelliseksi osaksi ihmisten arkea, eikä saunan sisällyttäminen asuntoihin tai edes yhteissaunan rakentaminen ole tämän vuoksi vielä yleinen ratkaisu. – Saunominen ei ole tshekeillä ja slovakeilla vielä niin sanotusti DNA:ssa, kuten meillä suomalaisilla, Oinas kiteyttää. ❖ sauna I2I 2019

Helsinki ei hyväksy uusia kellarisaunoja ■ Taloyhtiöiden kattosaunat ovat yleistyneet Helsingissä viime vuosina. Pääasiallinen selitys tähän löytyy kaupungin laatimasta yhteistilaohjeesta ja asemakaavamääräyksistä: jos helsinkiläiseen uuteen taloyhtiöön rakennetaan yhteinen talosauna, se on sijoitettava katolle tai ainakin maan tasoon. Kellarisaunoja ei enää hyväksytä. Saunojen rakentamiseen ja myös saunakulttuuriin laajemmin perehtynyt, Huviloita ja saunoja -kirjan kirjoittanut tekniikan tohtori Harri Hautajärvi näkee asuintalojen saunoja koskevat muutokset hitaana jatkumona, joka heijastelee suomalaisen yhteiskunnan ja ihmisten arvomaailmojen muutoksia. Ennen 1940-lukua kerrostaloihin ei rakennettu yhteisiä saunoja. Tätä varten olivat yleiset saunat, joita oli siihen aikaan riittämiin. 1940-luvun lopulta lähtien yleistyivät kerrostalot, joiden kellarikerroksissa on asukkaiden yhteinen sauna. Seuraava sukupolvi halusi – tai ainakin sen kuviteltiin haluavan – asuntokohtaisia saunoja. Ne yleistyivät 1970-luvulta lähtien, ja

vielä viime vuosikymmenellä löylyhuoneita rakennettiin miltei jokaiseen uuteen asuntoon. Hautajärven mukaan nyt ollaan taas palaamassa siihen yhteisölliseen saunomiseen, joka 1980-luvulla katosi asuntojen, jopa yksiöiden pikkuisiin saunakoppeihin. – Nyttemmin asuntokohtaisten saunojen suosio on hiipunut, koska riittävän moni on havahtunut niiden alhaisen käyttöasteeseen ja sitä kautta siihen, että kalliista neliöistä tulee maksettua aivan turhaan. Hautajärvi pitää pelkästään myönteisenä kehityksenä sitä, että nyt saunat suunnitellaan ja rakennetaan isompina, viihtyisämpinä ja valoisampina, riittävät löyly-, pesu-, puku- ja vilvoittelutilat sisältävinä kokonaisuuksina. – Tätä ajatellen tapa rakentaa saunakokonaisuus terasseineen nimenomaan katolle on luontevin ratkaisu. Uudistuotannon suhteen tässä ei juuri ole kaupunkikuvallisia rajoituksiakaan. Vanhojen arvotalojen suhteen tilanne voi olla toinen.

Kiukaan avoin putkirakenne kierrättää ilmaa, joka nopeuttaa saunan lämmitysaikaa.

Hiotusta rst-putkesta tehty ulkokuori haastaa tyylikkyydellään perinteiset laitoskiukaat.

IKI Pro sähkökiukaita on saatavana 14-35 kW:n tehoisina. Kiukaat valmistetaan käsityönä Suomessa. Lue lisää: ikikiuas.fi/iki-pro-laitoskiukaat

sauna I2I 2019

Teksti: Vesa Tompuri Kuva: SKH Isännöinti Oy

SUOMI

SAUNOO

ILMANVAIHTO asukassaunan ylläpidon A ja O

Oikein rakennetut kerrostalosaunat pysyvät kunnossa, kunhan niiden ilmanvaihto on aina saunomisen jälkeen riittävä. Kiuaskivien, lauteiden ja paneloinnin uusiminen sopivin välein on puolestaan oleellinen keskipitkän aikavälin toimenpide.

li kerrostalon sauna sitten yhteinen tai huoneistokohtainen, sen oikea huolto ja kunnossapito koostuu sekä säännöllisistä rutiininomaisista ylläpitotehtävistä että oikein ajoitetuista kunnostustoimista. Kun sauna on asukkaille yhteinen, vastuu näistä toimenpiteistä on taloyhtiön. Huoneistokohtaisten saunojen pitäminen kunnossa on puolestaan asunnon omistajan vastuulla. – Sen enempää taloyhtiön kuin isännöitsijänkään ei tarvitse ottaa kantaa asuntokohtaisiin saunoihin, kunhan niiden käyttö on turvallista, toteaa päävastuullinen isännöitsijä Markku Kulomäki SKH Isännöinti Oy:stä. Turvallisuusriskit ovat vähäisiä, jos saunaa käytetään vain saunana tai jos kiuas on aina pois päältä. Viime mainittu tilanne vallitsee silloin, kun asukkaat ovat muuttaneet löylyhuoneen vaikkapa vaatteiden säilytystilaksi. Tällainen käyttötarkoituksen omatoiminen muutos on Kulomäen mukaan nykyisin varsin tavallista, mikä on laskenut huoneistokohtaisten saunojen keskimääräistä käyttöastetta. Tämä taas on johtanut siihen, että uusiin kerrostaloihin rakennetaan aiempaa vähemmän saunoja asuntojen yhteyteen. – Nyt ollaan taas lähestymässä maaltamuuton huippuvuosikymmenten tilannetta. Silloin kylvettiin lähiötalojen yhteisissä saunoissa, jollainen tottumus on palaamassa. Se tarkoittaa

sitä, että kiinteistöhuollon ammattilaisten tehtävät kasvavat saunojen kunnossapidossa, Kulomäki toteaa.

Käytettävyydessä parantamisen varaa

Kun suomalaiset muuttivat 1960–70-luvuilla maalta kaupunkiin, sauna oli oltava – tuohon aikaan usein kerrostalon kellarissa. Taso oli vaati-

Nyrkkisääntö taloyhtiöiden saunoissa: uudet kiuaskivet 1–2 vuoden, lauteiden vaihto viiden ja paneloinnin uusiminen kymmenen vuoden välein.

– Saunaremontit kannattaa ajoittaa taloyhtiön putkiremonttien yhteyteen, siinä voi tulla merkittäviä säästöjä, Markku Kulomäki pohtii.

maton, mutta saunat kestivät, kunhan muisti vaihtaa kiuaskivet ja uusia lauteet ja paneloinnit. – Nyrkkisääntö on nykyään sama: uudet kiuaskivet 1–2 vuoden välein sekä lauteiden vaihto viiden ja paneloinnin uusiminen kymmenen vuoden välein. Se ero nykyisissä ja parin sukupolven takaisissa asukassaunoissa on, että nykyiset yhteiset asukassaunat ovat oleskelutiloineen aiempaan verrattuna paremmin varustetut, Markku Kulomäki sanoo 35 vuoden isännöintikokemuksella. Kokemus karttui aluksi sivutoimisesta isännöinnistä, joka muuttui päätoimiseksi 1980-luvulla. Ennen sitä isännöinti oli yleensäkin vain poikkeuksellisesti päätoimista; sivutoimiset isännöitsijät olivat tehneet päivisin muuta työtä. – Korjausrakentamisen ja erityisesti putkiremonttien määrän kasvettua jyrkästi, tuli tarvetta yhä ammattimaisemmalle isännöinnille. Juuri putkiremonttien yhteyteen kannattaa myös saunaremontit pyrkiä ajoittamaan – siinä voi tulla merkittäviä säästöjä, Kulomäki pohtii. Vanhoja saunoja harvoin uusitaan luksustasoisiksi isojenkaan remonttityömaiden yhteydessä; löylyhuoneen ja pesuhuoneen peruskunnostus yleensä riittää. Uusissa kerrostaloissa saunat sen sijaan ovat hyvin varustettuja ja jopa hulppeita. – Saunojen korkeaan tasoon nähden on ristiriitaa siinä, miten vähän saunojen käytettävyyteen on satsattu. Jos kerrostaloasukas haluaa spontaanisti viedä vieraansa saunomaan, se ei yleensä onnistu. Tämän pulman poistamiseen on kyllä tekniset edellytykset olemassa. On erittäin toivottavaa, että modernit varausjärjestelmät otettaisiin täyteen käyttöön – niin, että saunanvuoron voisi varata yhtä helposti kuin vaikkapa konserttilipun, Markku Kulomäki sanoo. ❖

sauna I2I 2019

Teksti Maija-Riitta Riuttamäki Kuvat Hannu Hyvärinen

SUOMI

SAUNOO

Saunomaan halutaan päästä myös kerrostalossa, sehän on selvä. Yhteisöllisyydestä on tullut yhä suositumpaa ja mikä sen paremmin sitä lisäisi kuin yhdessä saunominen. Hyvä asuntosuunnittelija voi edesauttaa yhteisöllisyyttä tekemällä yhteisistä tiloista mahdollisimman viihtyisiä.

elsingin Arabianrantaan nousi vuonna 2008 arkkitehti Pia Ilosen suunnittelema Suomen ensimmäinen niin sanottu uusio-loft-talo. Siinä asukkaille myytiin valmiiden asuntojen sijaan tyhjää tilaa, jonka he saivat omatoimisesti rakentaa mieleisekseen. Suurempiin asuntoihin oli mahdollista rakentaa oma sauna, mutta vain neljään huoneistoon 39:stä sellainen tehtiin. Ilonen suunnitteli taloyhtiön yhteisen saunaosaston talon ylimpään kerrokseen. – Arabianrannan rakentamistapaohjeissa tämä oli suositus. Paikka on haastava, sillä kaikenlaiset saunomisesta aiheutuvat äänet häiritsevät todennäköisesti alakerran asukkaita. Tässä loft-talossa sauna sijoitettiin alakerran porrashuoneen päälle, jolloin äänistä ei tullut ongelmaa. Sijainti oli muutenkin hyvä, sillä saunan ikkunasta avautuva maisema meren takaisille Viikin pelloille on hieno, Ilonen kertoo.

sauna I2I 2019

TALOYHTIÖN SAUNA lisää yhteisöllisyyttä

Löylyhuoneen seinät, katto sekä lauteet ovat lämpökäsiteltyä haapaa, lattia mustaa laattaa.

Saunatilan yhteydessä on tilava kerhohuone asukkaiden käyttöön sekä kattoterassi saunan jälkeiseen vilvoitteluun ja grillaamiseen. Kerhotilaa käytetään asukkaiden yhteisiin tilaisuuksiin ja sen voi varata myös omiin tapahtumiin. Materiaalit tiloihin valittiin yhdessä asukkaiden kanssa. Tumma saunatila luo perinteisen hämyistä tunnelmaa, mutta on turvallinen lapsiperheidenkin käytössä. Myös valaistus suunniteltiin hämärän tunnelmaa ajatellen. Saunavuoro silloin, kun haluaa

Upea maisema näkyy lauteille asti.

Vihreä linoleumlattia on raikas puupintojen kanssa ja laadukkaat kalusteet lisäävät viihtyvyyttä. Tuolit ja pöytä ovat tanskalaisen Hay:n mallistoa, puiset pyyhenupit Muuton.

Ei tarvita enää ennalta määrättyjä kiinteitä saunavuoroja ja lasku tulee käyntien mukaan.

Asukkaat varaavat saunan haluamalleen ajalle taloyhtiön sisäisen intran kautta. Sauna lämpiääkin lähes joka ilta. Ensimmäisen vuoron haltija käy napsauttamassa saunan päälle. Ei tarvita enää ennalta määrättyjä kiinteitä saunavuoroja ja lasku tulee käyntien mukaan. Asukkaiden välinen yhteisöllisyys kehittyi jo alkuvaiheessa omatoimirakentamisen myötä. Asukkaat järjestävät aika ajoin yhteisiä saunailtoja tai lenkkisaunoja. Pia Ilosen mukaan tänä päivänä rakennuttajat haluavat yhä enemmän yhteissaunoja huoneistosaunojen tilalle. Esimerkiksi hänen suunnittelemaansa Jätkäsaaren palkittuun Vihreistä Vihrein -kortteli tulee kattosaunat, joiden vilvoittelun suunnitellaan tapahtuvan ”metsäisillä terasseilla”. ❖

Sähköistä suorituskykyä. Cayenne-mallisto alkaen 102 585,45* Poikkeuksellisen tyylikkäät ja ehdottoman urheilulliset Cayenne-mallit tarjoavat päivittäistä käytännöllisyyttä ja tulevaisuuden tehoa. Cayenne E-Hybridin hybriditeknologian avulla mahdollistetaan 462 hevosvoiman yhteisteho ja matalat CO2-päästöt, sillä meidän maailmassamme optimoitu suorituskyky ja ekologisuus eivät sulje toisiaan pois. Lue lisää: porsche.fi *Cayenne E-Hybrid alkaen 102 585,45 € sis. arvonlisäveron ja arvioidun autoveron. Cayennemallisto: yhdistetty polttoaineenkulutus 3,4 - 13,6 l/100 km, Co2-päästöt 93 - 309 g/km (WLTP). Ilmoitetut kulutus- ja CO2-päästöarvot ovat malliston päästöarvojen vaihteluväli perusmalleista ilman lisävarusteita. Osa lisävarusteista vaikuttaa auton CO2-päästöarvoon, polttoainekulutukseen sekä autoveron määrään. Kuvan autot lisävarustein.

Teksti: Marja Lammi

SUOMI

Saunasta tuli sometähti

SAUNOO

nnen kuultiin vain huhuja hienoista saunoista ja päättäjien saunomisesta. Nyt suuri yleisö on se, joka polskuttelee lämpimässä Altaassa katsellen Presidentinlinnaa. Kansainvälinen mediaväki pääsi nauttimaan olostaan myös pihasaunassa Finlandiatalolla presidenttien hikoillessa neuvotteluissa. Löyly-sauna Hernesaaressa tunnetaan paitsi arkkitehtuuristaan, myös omistajastaan elokuvatähti Jasper Pääkkösestä. Löylyyn tullaan paitsi saunomaan ja uimaan, myös näyttäytymään. Löyly tulee tunnetuksi somekuvissa ympäri maailmaa. Aito asia kiinnostaa

Myös Helsingin kaupunki panostaa markkinoinnissaan vahvasti digitaalisiin kanaviin ja PR-

KUVA PEKKA KERÄNEN

Löyly avattiin toukokuussa 2016 ja siitä tuli heti yksi Helsingin suosikkikohde.

sauna I2I 2019

toimintaan. Helsinki Marketingin johtajan Vappu Männyn mukaan mediamarkkinointi tuo Helsinkiin vuosittain noin 650 toimittajaa. – Sauna on ollut markkinoinnissa aina keskeinen teema. Uusien yleisten saunojen myötä lyhyelläkin visiitillä saunaelämyksen pääsee kokemaan nyt entistä helpommin. Männyn mukaan etenkin Allas Sea Pool ja Löyly ovat nostaneet Helsingin näkyvyyttä kansainvälisessä mediaseurannassa. Helsinkiin mahtuisi lisääkin yleisiä saunoja, sillä kävijöitä tuntuu riittävän. On tärkeää, että tarjolla on erilaisia saunoja kuten on erilaisia saunojiakin. Nykyaikaan päivitetty saunabuumi yhdistää hyvinvoinnin, viihtymisen, luonnonläheisyyden ja arkkitehtuurin. Matkailijat etsivät aitoja

Saunomisesta on tullut näkyvä matkailuvaltti Helsingin paraatipaikoille. Uusissa yleisissä saunoissa saunaelämyksen pääsee kokemaan entistä helpommin. elämyksiä ja sauna on suomalaisuutta aidoimmillaan. – Tekemällä tehty nähtävyys ei menesty. Kun asia on meille tärkeä, se on tärkeä myös muille, Mänty perustelee. Löylystä tuntee saunan

– Löylyn heitto, kosteus ja hetkellinen kuumuus ovat asioita, jotka erottavat suomalaisen saunakokemuksen muiden maiden saunoista. Moni ulkomainen vieras haluaa kokea myös kastautumisen kylmään veteen tai ainakin seisoskella hetken jäähdyttelemässä laiturilla, Mänty kertoo. Suomalainen sauna tuodaan esiin perusarkisena rentona asiana, joka kuuluu kaikille. – Kun saunotamme ulkomaisia toimittajia,

Etenkin Allas Sea Pool ja Löyly ovat nostaneet Helsingin näkyvyyttä kansainvälisessä mediaseurannassa.

kerromme samalla saunakulttuurista niin löylyyn, vilvoitteluun, makkara- ja juomatarjoiluun kuin alastomuuteenkin liittyen. Sekasaunoja ei tuoda esille vaan kerrotaan, että yleensä perheet saunovat yhdessä. Viestimme tavallisuudesta, eikä rosoisuuskaan haittaa. Helsingin markkinointia suunnataan erityisesti kohderyhmälle, joka on nimetty moderneiksi humanisteiksi. Yöpyviä kaupunkilomailijoita tavoitellaan erityisesti Ruotsista, Venäjältä, Saksasta, Isosta-Britanniasta, USAsta, Japanista ja Kiinasta. Yksi tavoitteista on saada Helsingissä pysähdyksen tekeviä aasialaisia matkailijoita tulemaan lentokentältä kaupunkiin ja viipymään pitempään. Mikä sen parempaa kaukolennolla kuin hyvinvointia lisäävä saunaelämys.

sauna I2I 2019

SUOMI

Saunoja eri tunnelmiin

KUVA DORIT SALUTSKIJ

SAUNOO

Allas Sea Poolissa käy keskimäärin 700 ihmistä päivässä. Ennakoitua suurempi kulutus on laittanut merikylpylän suihkut ja kiukaat koville.

2010

-luvulla Helsinkiin on rakennettu viisi uutta yleistä saunaa, joista viimeisin, Uusi Sauna, avattiin viime vuoden lopussa Jätkäsaareen. Muut uudet saunat ovat Kulttuurisauna Merihaassa, Löyly Hernesaaressa, Allas Sea Pool Katajanokalla ja Lonnan sauna Lonnan saarella. Myös kaupunkiaktiivien rakentama Sompasauna Kalasatamassa on tarkoitettu kaikille. Lonnan sauna on kunnianosoitus perinteiselle saunakulttuurille. Hirsirunkoisesta saunasta löytyvät miesten ja naisten parvisaunat, jotka lämpiävät suurilla kertalämmitteisillä puukiukailla. Sauna sopii rauhalliseen ja rentoon oleiluun ja saariston tunnelmasta nauttimiseen. – Toivomme vieraiden pitävän tunnelman ja keskustelun rauhallisella tasolla saunaetikettiä kunnioittaen, sanoo ravintolatoimenjohtaja Tanja Aromäki. Monet saunojat yhdistävät Lonnassa saunomisen myös jazzkeikkaan

sauna I2I 2019

Lonnan sauna kymmenen minuutin merimatkan päässä Kauppatorilta haluaa vaalia rauhallista saunakokemusta.

tai juhannusjuhlintaan. Saunahetken jälkeen voi jäädä herkuttelemaan ravintolaan. Aromäki kertoo, että kahden kesäkauden jälkeen kaupunkilaisten lisäksi myös muualta tulleiden kotimaisten vieraiden osuus on kasvanut. Arviolta noin kymmenen prosenttia saunojista on ulkomaalaisia. Etenkin japanilaiset ovat tykästyneet Lonnan saunan skandinaaviseen linjakkuuteen ja harmoniaan. Vakiokävijöitä korttelisaunassa

Jätkäsaaren Uusi Sauna sijaitsee keskellä urbaania asuinkorttelia ja se on samalla ravintola ja ajanviettopaikka. Ravintolapäällikkö Tuomo Raitio kertoo, että puolen vuoden aikana monista lähialueiden asukkaista on tullut vakiokävijöitä. Perjantai ja lauantai ovat suosituimmat saunapäivät. Myös turistit ovat löytäneet paikan. Japanilaiset ovat olleet täälläkin ensimmäisten joukossa, onhan heillä oma vahva kylpykulttuurinsa.

– On hieman vaikea sanoa, mistä päin asiakkaat tulevat. Emme pahemmin markkinoi muualla kuin sosiaalisessa mediassa. Paljon auttaa se, että olemme mukana Business Finlandin listalla 100 parasta saunaa, Raitio toteaa. Helsingissä on nyt jo parikymmentä yleistä saunaa. Aakkosjärjestyksessä ne ovat Allas Sea Pool, Arlan sauna, Hermannin sauna, Isosaaren sauna, Kaurilan sauna, Kotiharjun sauna, Kulosaaren kartanon sauna, Kulttuurisauna, Lonnan sauna, Lähteen sauna, Löyly, Marjaniemen siirtolapuutarhan sauna, Maunulan majan sauna, Paloheinän ulkoilumaja, Sompasauna, Uunisaaren sauna, Uusi sauna sekä Yrjönkadun uimahalli. Kaupunkimarkkinointisivusto My Helsinki suosittelee urbaanille saunojille Arlaa, Hermannia ja Kotiharjua, romantikolle Kaurilaa, hemmottelua kaipaavalle Yrjönkadun uimahallia ja juhlijalle Löylyä. ❖

Matkailijat etsivät aitojaelämyksiä ja sauna on suomalaisuutta aidoimmillaan.

Sauna juuri sellaisena kuin haluat Helon BWT-kiuas tarjoaa useita erilaisia saunomiskokemuksia samassa paketissa. Nauti löylyistä itseksesi tai jaa eri saunomiskokemukset perheen ja ystävien kanssa.

KUVA TEEMU LAUTAMIES

BWT-kiukaiden uumenissa on vesisäiliö, joka mahdollistaa miedot ja kosteat, lempeät ja mukavat tai kuumat ja kuivat löylyt – sauna juuri sellaisena kuin haluat. Kaikkia näitä saunomistapoja voi tehostaa käyttämällä kiukaassa erilaisia mineraaleja, tuoksu-uutteita tai suolaa. Patentti haettu

Flexi-sauna Täytä BWT-kiukaan vesisäiliö ja valitse lämpötilaksi:

60 - 80°C Monet saunojat yhdistävät Lonnassa saunomisen myös jazzkeikkaan tai juhannusjuhlintaan.

Kosteampi Ei niin kuuma sauna Lempeät löylyt Toimii myös aromi- tai suolasaunana

Lempeä sauna Lisää vettä BWT-kiukaan vesisäiliöön ja valitse lämpötilaksi:

Kuuma, kuiva sauna Käytä BWT-kiuasta ilman vettä ja valitse lämpötilaksi:

Lempeät ja kosteat löylyt Sopii pitkään saunomiseen Toimii myös aromi- tai suolasaunana

Kuuma ja kosteudeltaan alhainen sauna Sopii intensiiviseen saunomiseen

50 - 60°C

Sauna juuri sellaisena kuin haluat. Lue lisää osoitteessa: www.tylohelo.com/fi/bwt-helo

80 - 100°C

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Juha Kumara ja Matti Kemi

SUOMI

SAUNOO

Hattulan kylillĂ¤ Vehkalan Paavon ja Tuulan 200-vuotiaan savusauna herkisti Saunakonkelin Matti Kemin (vas) ja Juha Kumaran ikiaikaisuuteen.

sauna I2I 2019

Kuukaudessa 26 saunaa ja pyörällä polkien 700 kilometriä

Saunakonkelilla löylystä toiseen Otetaan kaksi intohimoisesti retkipyöräilevää ja saunovaa miestä, suomen suvi ja Saunaseuran listaamat satavuotiaat saunat. Mitä saadaan? Huikea 26 saunan retki eteläisessä suomessa ja Ylen Areenaan kahdeksanosainen podcast-sarja, jonka ensilöylyt luodaan juhannusaattona.

tnologi Juha Kumara ja yhteisöpedagogi Matti Kemi viettivät iltaa Jukka ja Jytämimmien keikalla vuonna 2015 eräässä baarissa opiskelukaupungissaan Jyväskylässä. – Keikan jälkeen kyseltiin, missä illan esiintyjät esiintyvät seuraavaksi ja paikkana oli Hailuoto. Päätettiin lähteä sinne polkupyörillä. Koukattiin vielä Tampereen kautta eli matkaa kertyi noin 700 kilometriä, Matti Kemi kertoo. Juha ja Matti olivat jo aikaisemmin puhuneet, että olisi kiva tehdä joku radio-ohjelma yhdessä. – Eräs ystävämme kysyi, miksi emme ota nauhuria matkaan tälle reissulle. Saatiin nauhuri ja mikrofoni

lainaksi. Kahden viikon reissulla haastateltiin vastaan tulleita ihmisiä, editoimme aineistoa Matin kotistudiossa ja tehtiin kymmenosainen nettiradiosarja, joka julkaistiin jyväskyläläisellä internet-radiokanava Hear FM:llä ja podcastina blogissamme, Juha sanoo. – Pyöräretkellä fiilisteltiin, miten mukavaa onkaan tavata erilaisia ihmisiä ja purkaa roolit sekä kohdata ihminen ihmisenä ilman titteleitä. Konkelilla saa yhtä matalan kynnyksen ihmisten väliseen tutustumiseen kuin saunan lauteilla, Matti toteaa. Juha ja Matti puhuvat ”konkeleista” – siis mistä? – Konkeli on pohjois-pohjanmaalainen murresana polkupyörälle. Kuvaava sana, jonka harva tietää.

Hattulan kylillä Vehkalan Paavon ja Tuulan 200-vuotiaan savusaunan kiuas. Reissun ensimmäinen löyly herkisti ikiaikaisuuteen.

Korteniemen perinnetilalla Liesjärvellä. Juha seisoo tilan työntekijän Merja Väinämön kanssa satavuotiaan savusaunan edustalla juuri lampaita paimentaneena.

Tärkkilän runokylän sauna ja Selma Kilven saunakoira nimeltä Kassu.

Juha haastattelee luonnonhenkiopas Helge Saloa. Helge kertoo, että Juhan ja Matin matkassa on saunasta innoissaan oleva nuori metsähaltija nimeltä Katvo.

sauna I2I 2019

Tapani Hietalahti silittää Vimma-koiraa Katajamäen savusaunan edustalla. Taiteilijan näkemyksen mukaan kyseessä on suomalais-juutalainen suitsusauna.

Intohimoista ideaksi

Hailuodon konkelireissulta tehty podcast-sarja oli Juhalle ja Matille sekä hyvä kokemus että lisä opintoihin. Myös kuulijoiden palaute innosti jatkamaan. – Suoraan tajuntaamme iski ajatus, että miksi emme yhdistäisi kahta intohimoamme eli saunomista sekä pyöräilyä ja tekisi myös siitä reissusta podcast-sarjaa, Matti kertoo. – Meille kerrottiin, että Suomen Saunaseura jakaa apurahoja saunakulttuuriin liittyvissä tapahtumissa ja tutkimuksissa. Saimme myös kuulla Saunaseuran hankkeesta etsiä ja kartoittaa yli satavuotiaita, yhä käytössä olevia savusaunoja. Laskimme yhteen yksi plus yksi – ja ajoitus oli täydellinen. Laitoimme seuralle hakemuksen ja meille myönnettiin apuraha, Matti kertoo. – Koko asia solahti kuin saunahattu silmille, Juha myhäilee. Mahdollisia saunoja kartoittaessa pyöräretkelle syntyi hyvin nopeasti ja luontevasti S-kirjaimen muotoinen reitti Jyväskylästä Varsinais-Suomeen. – Alun perin ajateltiin poiketa 12 saunassa, mutta lopulta saunoja kertyi 26. Kaikkiaan poljettiin 700 kilometriä 30 päivässä, Matti kertoo.

Jos tällaiselle retkelle lähtee, pitää nauttia saunomisesta ja polkupyöräilystä sekä ottaa saunahattu mukaan.

– Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan kaikkialla. Heti kysyttiin, onko meillä kaikki hyvin ja halutaanko löylyihin. Saunakokemusten ääripäitä olivat jatkuvalämmitteinen rahtarisauna huoltoasemalla Iittalassa ja kaksisataa vuotta vanha savusauna, jossa noustiin kahden metrin korkeuteen ”mustuuteen istumaan”. Retkelle osuivat myös Suomen vanhin yleinen sauna eli Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa ja yksi nuorimmista eli Kulttuurisauna Helsingin Merihaassa. – Sovimme aina etukäteen, mihin saunaan olimme menossa ja että saisimme tehdä myös podcastia. Näin oli sovittu myös Hattulan kylässä olevan savusaunan Paavo-isännänkin kanssa. Mutta päästessämme perille, Paavo olikin vähän flunssainen ja ryhdyimme vain jutustelemaan. Aikamme poristuamme Paavo sanoi, että laitetaan sittenkin sauna lämpiämään – ei se ole ennenkään palanut. Kunnon löylytykset saatiinkin! – Yksi upeimmista kokemuksista oli Tarvaspäässä Akseli Gallen Kallelan kotisauna. Siellä pääsi henkisesti sisälle siihen maagiseen elementtiin ja läsnäoloon, joka on mahdollista vain hyvässä savusaunassa, Juha toteaa.

Savu- ja rahtarisaunan lauteilla

Ystäviä ja haltijoita

Juha ja Matti sanovat, etteivät ole koskaan kokeneet sellaista vieraanvaraisuutta kuin tuolla pyöräretkellään.

Juha ja Matti pääsivät polkemaan Tammisaaresta Teijoon hiekkaisia metsäteitä kunnon sateessa.

sauna I2I 2019

Tampereen Kisa-Toverit tutustuttaa äijäköörin mielenmaisemaan Näsijärven rannalla Ensilän saunalla.

– Siinä joutui oikein runttaamaan pyörää. Kun olin pääsemässä erään mäen päälle, pyörän ohjaustanko katkesi. Pyörä oli kierrätyskeskuksesta hankittu ja tanko jo kertaalleen hitsattu. Onneksi meillä oli saunahaltija matkassa mukana. Jos tanko olisi katkennut kymmenen metriä myöhemmin, olisin ollut jo alamäessä ja tilanne olisi ollut hengenvaarallinen, Juha kertoo. Kylän pelastusrinki otti pyöräilijät huostaansa. Yksi kylän asukas oli juuri ostanut pyöräliikkeen loppuunmyynnistä varaosia ja Juhalla olikin pian ohjaustankoja, mistä valita. Saunahaltijan läsnäolo selvisi Matin ja Juhan tavatessa luonnonhenkiopas Helge Salon. Salo kertoi, että heidän matkaansa oli Mänttä-Vilppulan metsistä hypännyt nuori saunahaltija Katvo. – Emme me kylläkään oltu sitä itse huomattu! Katvo oli tullut rinnallemme tekemään omaa tutkimustaan eli etsimään itselleen saunaa, jonka haltijaksi voisi isona tulla, Juha kertoo. Juha ja Matti sanovat, että retkensä aikana he pääsivät tutustumaan saunomisen syvempään olemukseen. Kuppaaminen, vihtominen ja saunan tervehdyttävät vaikutukset aukesivat ihan erilailla, kun asioihin pääsi tutustumaan niihin vihkiytyneiden henkilöiden opastuksella. – Oli esimerkiksi todella yllättävää huomata, kuinka vahva parannuspe-

rinne liittyy saunaan. Sauna on minulle itselleni aina ollut hyvin arkinen asia, jota en ole kyseenalaistanut. Ihan sama kuin makuuhuoneeseen mennään nukkumaan ja saunaan mennään löylyihin. Nyt saunakulttuuri avautui meille paljon laajempana ja syvempänä, Matti kertoo. Saunan palauttava voima

Juha ja Matti ovat tehneet paljon pitkiä pyöräretkiä. – Kahden viikon pyöräretken jälkeen on yleensä ihan ryytynyt olo. Nyt kuukauden reissun ja saunomisen jälkeen olo olikin parempi kuin koskaan, Matti sanoo. – Kuukauden kestävä intensiivinen saunominen herkistää hyvän löylyn arvostamiselle. Nyt retken jälkeen tiedän paremmin, minkälaisesta saunasta itse pidän. Erilaisissa saunoissa tulin myös pohtineeksi, mikä tekee löylyn ja mikä on kiukaan, tulen, tulipesän, lauteiden ja sisäilman yhteys sekä mikä merkitys on sillä, miten löylyä heitän, Matti pohtii. – Oman kehon kautta voi yhdistyä saunan hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Mielikuva saunarauhasta voi olla arjessa iso voimavara, Juha lisää. Tätä haastattelua tehtäessä Matti ja Juha työstivät sarjaansa Yleä varten. Heidän mukaansa valmistumassa on kattava katsaus suomalaiseen saunakulttuuriin. – Ohjelmaa kannattaa kuunnella,

jos haluaa syventää omaa suhdettaan saunaan, luontoon ja omaan itseensä sekä rauhoittua. Kun laittaa jakson soimaan, on kuin heittäisi löylyä eli yhtä rentouttava ja terveyttävä vaikutus. Meillä on Katvo-haltijan kanssa sama missio eli saunan tervehdyttävän vaikutuksen jakaminen ihmisille. Syksyksi on jo suunnitteilla ruskaretki Lapin saunoihin – pyöräillen tietysti. – Tosin eihän lähtö ole ihan oma päätös. Täytyy kysyä, vieläkö vanhat konkelimme jaksavat. ❖

Saunakonkelin podcast-sarja ● 8-osainen podcast-sarja Yle Areenassa ● Tekijät: Matti Kemi ja Juha Kumara ● Tuotanto: Yle Draama ● Kuunneltavissa juhannusaatosta alkaen ● Noin 30 minuuttia / osa, joka osassa seurataan Saunakonkelin retkeä ja syvennytään saunan ja ihmisen äärelle. ● Produktio sai apua myös Suomen Saunaseuralta ● Instagram: @saunakonkeli sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Antti Mikkola/Warner Bros

SUOMI

SAUNOO Koko Suomen Saunapäivä 27.7.

Kaikki kiukaat kuumiksi ja väki lauteille

Tervetuloa mukaan Ylen Saunapäivän monipuoliseen antiin ja iloiseen tunnelmaan toivottavat Constantinos ”Gogi” Mavromichalis (vas), Mikko Kekäläinen ja Tuija Pehkonen.

Ylen huikean Saunapäivä-kampanjan tavoitteena on saada kaikki suomalaiset saunomaan heinäkuun viimeisenä lauantaina. Ota haaste vastaan, laita saunasi lämpiämään ja kutsu kiirimään.

iuas sihahtelee ja saunomisesta keskustellaan Ylen aluetoimituksissa, radiossa, tv:ssä, nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa tänä kesänä varmasti enemmän kuin koskaan. Saunapäiväkampanja ammentaa aiheensa suomalaisesta saunakulttuurista ja siinähän asiaa riittää. – Haluamme saada suomalaiset havahtumaan siitä, miten ainutlaatuinen saunakulttuuri meillä on. Juhlistamme

sauna I2I 2019

saunaa juuri nyt, kun yleiset saunat ja yhdessä saunominen ovat kovassa nousussa ja saunominen on ensimmäinen asia, jota Suomesta haetaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. – Ennen kaikkea haluamme tehdä jotain isoa ja hauskaa yhdessä. Mikäs sen parempi aihe kuin sauna, Ylen apulaistuottaja Maija Aho sanoo. Koko Suomi saunoo

Saunapäivä-kampanja pyörähti käyntiin jo toukokuun puolessa välissä. Sen huipennus tulee olemaan kaikkien yhteinen Saunapäivä 27.7. – Tavoitteena on saada yhden päivän aikana kaikki mahdolliset saunat Suomessa auki ja suomalaiset saunomaan yhdessä, kohtaamaan toisensa ja pitämään hauskaa, Maija Aho sanoo. Eli Suomessa vietetään ”avointen

saunaovien päivää”, jolloin päästään saunomaan sellaisiinkin saunoihin, jotka eivät ole yleensä yleisölle auki. Saunapäivään voi ilmoittaa mukaan kaikenlaisia saunoja: yrityksen, yhteisön, kerhon, siirtolapuutarhan, ulkoilukeskuksen tai vaikka yksityisen ihmisen oman. Kampanjasivustolla yle.fi/saunapaiva on jo julkaistu kartta, jossa näkyvät kaikki tähän mennessä Saunapäivään ilmoittautuneet saunat ja kartta päivittyy sitä mukaa kun uusia saunoja tulee mukaan. Yksityisillä henkilöillä ilmoittautuminen menee vahvan tunnistautumisen kautta ja kartat ilmestyvät kartalle Saunapäivän viikolla 30. – Saunapäivähän on hyvä mahdollisuus esimerkiksi yhdistykselle tai yritykselle kertoa toiminnastaan uusille saunavierailleen, Maija Aho vinkkaa.

yle.fi/saunapaiva -sivustolla tiedot tapahtumista ja ohjelmista sekä linkki, josta voi ilmoittaa oman tai yhteisönsä saunan mukaan Saunapäivään Ilmoita siis oma tai edustamasi sauna Saunapäivään ja haasta muutkin mukaan! Saunomisen oikea totuus

Saunapäivä-kampanjan kasvoina ja siihen liittyvän tv-sarjan juontajina toimivat Tuija Pehkonen, Mikko Kekäläinen ja Constantinos ”Gogi” Mavromichalis. – Gogi tuo ohjelmiin kansainvälistä saunakulttuurien vertailua esimerkiksi Japanista, Turkista, Venäjältä ja Saksasta. Tuija emännöi sauna-asioissa kansainvälisesti vaikuttavia vieraita kultaisessa peräkärrysaunassaan eri puolilla Suomea ja Mikko pureutuu suomalaisen saunomisen eri näkökul-

miin, kuvaa tuottaja Sonja Lyytinen juontajien rooleja. Lyytinen vastaa Warner Bros. International Television Production Finlandilla Saunapäiväkampanjan tv-ohjelmien tuottamisesta. Kesäkuun toisella viikolla starttaa Radio Suomessa Mikko Kekäläisen Saunapäivä -keskustelusarja, jossa Kekäläisellä on vieraana ”substanssivieraita ja intohimoisia saunoja”. – Keskusteluissa selviää, mikä on ehdoton viimeinen tapa saunoa ja saunomisen oikea totuus, Kekäläinen velmuilee. – Vaikka sauna on monelle vakava asia, sen voi ja saa ottaa myös huumorilla, Maija Aho lisää. ❖

Saunapäivä näkyy ja kuluu Ylen kanavilla ● Saunapäivä -tv-ohjelma TV1 lauantaisin 6.7. alkaen klo 19.30 ● Saunapäivä suora tv-lähetys TV1 lauantaina 27.7. klo 19.30 ● Mikko Kekäläisen Saunapäivä Radio Suomi 10.6. alkaen klo 19.00 ● Tuija Pehkosen Saunapäivä Yle Puhe 29.6. alkaen

VÄ H Ä N VA AT I I PA L J O N ANTAA

www.veto.fi | p. 020 7300 630 | Muko Oy, Hankasuontie 12 00390 Hki sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Heli Bl책field

Jussi Niemel채 on selv채sti tyytyv채inen saunaansa.

sauna I2I 2019

SUOMI

SAUNOO

Perheen

SAUNA-AARRE Tapiolan kätkössä

Tapiolan puutarhakaupungin alkusijoilla lämpiää kertalämmitteinen puusauna kuin se olisi siinä aina ollut. ”Huntuiset löylyt” tarjoava sauna on kuitenkin uusi, mutta tehty vanhoja perinteitä kunnioittaen.

-T

ämä sauna on henkilökohtainen pyhättöni ja tehty sillä asenteella, saunan rakennuttaja Jussi Niemelä

sanoo. Espoon Tapiolassa alun perin 1953 rakennetun pientalon päätyyn on tehty sauna, jonka rakentaminen kansallismaisemaan ja suojelukaavaan ei ollut ”ihan läpihuutojuttu”. Tarina alkoi, kun Niemelän perhe muutti taloon nelisen vuotta sitten. Aikoinaan kellariin rakennettu sauna ei täyttänyt innokkaasti saunovan perheen vaatimuksia, joten uusi piti saada. – Ensin ajattelin rakentaa saunan pihassa olevan liiterin paikalle, mutta tulisijalla varustettu erillinen rakennus tarvitsee poikkeusluvan ja sellaista ei hartaan valmistelun ja vuoden viranomaisprosessoinnin jälkeen lopulta saatu. Sen sijaan ilmeni, että kaavassa olisi rakennusoikeutta jäljellä muuten

julkisivultaan suojellun asuinrakennuksen päätyyn, joten saunan paikka löytyi siitä. – Naapurien kuulemisessa yksi vinkkasi, että tehkää samalla terassikin. Se oli hyvä neuvo – oma ajatukseni kun oli keskittynyt vain pelkän saunan rakentamiseen, Jussi Niemelä toteaa. Työtä ammattiylpeydellä

Jussi Niemelä tiesi tarkasti, minkälainen saunan tulisi olla.

– Puusepät sanoivat rakennusaikana moneen kertaan, että tässä rakennuksessa ei ole mitään normaalia. Minä vastasin aina, että ei mitään alle 50 vuotta vanhaakaan. Jussi kyllä osaa itse saunan tekniset asiat ja mitoittamisen. Huipputekijät löytyivät kysellen ja suositusten kautta. – Rakennesuunnittelija Pasi Riikonen oli mukana Hakaniemessä sijaitsevan Kulttuurisaunan toteuttamisessa eli ymmärtää saunan suunnit-

Jussi Niemelä mieluisassa urakassaan – koivupöllit pilkkoutuvat saunapuiksi.

sauna I2I 2019

Listojen puute kertoo todella taitavasta ja ammattiylpeästä työskentelystä.

telusta. Kelpo arkkitehti Petri Herrala osasi sovittaa sekä saunalta vaadittavat asiat saunaan että saunarakennuksen vanhan talon jatkeeksi, Jussi toteaa. Arlassa saunoessaan Jussi kiinnitti huomiota todella taitavasti tehtyihin puisiin pesupenkkeihin. Jussi otti yhteyttä niiden tekijään Klaus Sihvolaan. – Hän osoittautui Arlan vakioasiakkaaksi sekä oikein taitavaksi puusepäksi, joka korjaa muun muassa soittimia. Työpariksi puutöihin tuli toinen kokenut puuseppä Jyrki Reijonen. He ryhtyivät hommiin ja matkan varrella käytiin hyödyllistä dialogia eri vaihtoehdoista. Kun päästiin sisätilojen paneloinnin kimppuun, puusepät ilmoittivat, että ajattelivat tehdä paneloinnit ilman listoja. Ajattelin, että tehkööt kuten parhaaksi näkevät. Lopputuloksesta huomasin, että listojen puute kertoo todella taitavasta ja ammattiylpeästä työskentelystä. Jokainen linja on niin huoliteltu, että listoilla ei tarvitse peittää mitään. – On hyvä kuunnella niitä ihmisiä, jotka todella osaavat hommansa. Sauna kiukaan ympärille

Ensimmäiseksi Jussi Niemelä valitsi saunaansa kiukaan. – Yleensä tehdään sauna johonkin tilaan ja sitten mietitään, minkälainen kiuas sinne sopisi. Minä en halunnut mitään kompromisseja. Paras minun tiedossani oleva kiuas on Aitokiuas 95. Se on ollut koko saunan suunnittelun perusta. Pukuhuoneesta johtaa löylyhuoneeseen ovi, josta kuljetaan nöyrästi kumartaen saunan puolelle kuten perinteisissä saunoissa pitääkin. – Kynnyksen korkeus on 35 senttiä eli tulijan on pakko hidastaa vauhtiaan – näin ei lyö päätäkään oven kamanaan, joka on 140 sentin korkeudella. Kun sisätilan korkeus on 320 senttiä, jää oviaukon yläpuolelle kunnon löylytasku. Lämpö pysyy ylhäällä eikä karkaa ovesta, vaikka se olisi hetken aukikin.

sauna I2I 2019

Intohimoisesti saunaan suhtautuvat kunnioittavat suuresti niin kutsuttua ”Pälsin lakia”. Se toteutuu tässäkin saunassa ehdottomasti eli lauteilla istuttaessa varpaat ovat selvästi kiukaan kivien yläpuolella ja ylälauteen taso 110 senttiä katosta. – Lauteiden mitoitus kunnioittaa löylytaskua, Jussi muistuttaa. Ylimmäisen lauteen korvaa siirreltävät penkit ja niskatuet, joilla jokainen saunoja voi säätää itselleen mieluisen istuma-asennon. Lauteiden rungon pilareina ovat rakennuspaikalta kaadettujen serbiankuusten rungot. Yhtenä oivalluksena on ”hikiränni”: löylyn ottajan hiki valuu lauteiden alla olevaa pellitystä pitkin seinustan ränniin eikä tipu lauteiden alle pesupenkkien päälle. – Sauna on tehty old school -henkeen, mutta ei millään museomeiningillä, Jussi hymyilee. – Ja tämä sauna myös todistaa, miten luontevaa on tehdä kylmä pihasauna ilman kaakeleita, suihkuja ja lattialämmitystä. Monet ovat vieraantuneet niistä ajoista, kun se oli ihan tavallista. Löylyhuoneen hämärään

Saunaseurasta toisilleen tutut saunasiskot Tiina, Heli ja Leena pääsivät maistamaan Niemelän saunan löylyjä toukokuun alussa. Jussin kirjanpidon mukaan se oli saunan 49. lämmityskerta. – Mikä minimalistinen ja hiljaisuuden tunnelma, Heli huokaa jo pukuhuoneessa. – Niukkuuteen on pyritty, Jussi myötäilee. Löylyhuoneessa on hämärää kuin vanhoissa savusaunoissa ikään. – Saunan suunnittelussa on palattu juurille myös valaistuksen suhteen. Nykyisin tehdään paljon supervaaleita ja valoisia, isoilla näköaloilla varustettuja saunoja. Ihminen rentoutuu tehokkaimmin lämpimässä kodikkaassa hämärässä. Silloin parasympaattiset, tahdosta riippumattomat elintoimin-

notkin lepäävät, kun saunoja vaipuu helposti lähelle unen ja valvetilan rajamaata. – Kauniit näköalat voivat olla vilvoittelupaikalla ja lauteilla voi olla kodikkaan hämärää. Näin se perinteisissä savusaunoissa on aina ollutkin, Jussi sanoo. Saunasiskot luovat löylyä ja vihtovat. Lempeät löylyt viipyilevät ja hyvä hiki nousee pintaan. Olisiko jo aika mennä alas ja pukuhuoneen puolelle vilvoittelemaan? Kun laskeutuu lauteilta alas, jalkojen alla onkin rakolautalattia eli raitista ilmaa virtaa lautojen välistä sisään. Enää ei ole kiire ovesta ulos, vaan voi jäädä nauttimaan olostaan löylyhuoneen puolelle, vaikka kiuas edelleen sihahteleekin. – Rakolattia on osoittautunut yllättävän toimivaksi myös talvella. Raikasta ilmaa riittää hienosti, mutta liian kylmä ei ole tullut edes kovilla pakkasilla. Löylyn eri vivahteet

Jussi on lämmittänyt ”toista tonnia painavaa pönttöä” pari tuntia, kunnes kivet hehkuvat punaisina. – Minua kiinnostaa taloudellinen ja puhdas puun palaminen, ei mitään kitupolttoa. Jussi seuraileekin piipusta tulevan savun määrää ja väriä kätevästi saunan ikkunaan näkyvästä peilistä, johon piippu kuvastuu. – Saunan lämmittämiseen pitää paneutua ja lisätä puuta säännöllisesti, vähän kerrallaan. Ei se onnistu hyvällä hyötysuhteella, jos laittaa pesän täyteen ja menee puoleksi tunniksi hommailemaan jotain muuta. Viimeisen pesällisen jälkeen kiuas saa siintyä vähintään tunnin, mutta mitä kauemmin sen parempi. Kun sauna on hyvin lämmitetty, löylyä riittää seuraavan vuorokauden ympäri. – Löylyihin tulee erilaisia vaiheita. Perheemme daamit tykkäävät huntuisista löylyistä, Jussi sanoo.

Kun sauna on hyvin lämmitetty, löylyä riittää seuraavan vuorokauden ympäri. ”Huntuinen” on perheen Kerttutyttären antama sana hänen mielilöylyilleen. Sellaiset hän sai kerran äidin ystävättären mökin Aitokiukaasta ja nyt niistä voi nauttia kotonakin. Löylyhuoneen oven kynnys on korkealla ja yläkamana matalalla.

Puuseppien työnjälki kertoo ehdottomasta ammattitaidosta.

Pukuhuone jo virittää rauhallisen saunan tunnelmaan.

Uusi sauna terasseineen on 50-luvulla rakennetun pientalon päädyssä kuin se olisi aina siinä ollut.

Sauna myös ystäville

– Tapiolaan muuttaessamme oli ihan selviö, että kunnon sauna pitää saada. Ei siitä asiasta tarvinnut sen enempää keskustella, myöntää myös Emmi Niemelä. – Kaikkihan me saunomme innokkaasti, mutta kyllä Jussi ja Kerttu ovat aina ensimmäiseksi lauteilla. Saunan lämmitys on täysin Jussin puuhia ja varmaankin hänelle mindfullnesstyyppistä toimintaa. Nyt saunasta on päässyt nauttimaan perheen lisäksi myös lukuisat ystävät – myös lasten kaverit. – Kun Kertun ystävä Ruth oli tulossa meille leikkimään ja tuli puhetta kotiin lähdön ajasta, totesin meidän menevän viideltä saunomaan. Ruth totesi ykskantaan ottavansa omat saunavarusteet mukaan ja niin me mentiin saunaan. – Paavo piti saunasynttärit täyttäessään kymmenen vuotta. Juhla-aika oli 2,5 tuntia, mutta se ei vieraille riittänyt. Piti laittaa heidän vanhemmilleen viestejä, että saadaanhan ottaa vielä yhdet löylyt, Emmi nauraa. Emmi on kutsunut omia ystäviään sunnuntain aamusaunaan ja brunssille, mikä on osoittautunut hyväksi tavaksi tavata perheellisiä, muulloin usein kiireisiä naisia. – Enpä tiennyt, että ystäväpiirissäni on niin suuria saunan ystäviä. Nyt minulta on jo toivottu, että laitan viestiä heti, kun on naisten saunavuoro. – Minä pidän myös siitä, että sauna on omassa rakennuksessaan. Vaikka se onkin terassilla yhteydessä asuintaloomme, pihalle ja saunaan mennään vähän niin kuin mökille ja ollaan irti kodin muista askareista. ❖

sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: KIUAS-hanke ja IKI-Kiuas

Puukiukaiden pienhiukkaspäästöissä suuria eroja

Kiukaat ovat yksilöitä, kuluttajat hukassa Keskustelu puukiukaiden pienhiukkaspäästöistä lisääntyy. Onneksi lisääntyy myös päästöjen tutkimus ja tietämys. – Ongelmana on, että puukiukaan ostaja ei saa eikä osaa kysyä oleellista tietoa, toteaa Iki-Kiuas Oy:n toimitusjohtaja Samuli Kerrman. Kiukaan päästöihin vaikuttaa suuresti myös lämmitystapa.

tä-Suomen yliopiston Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen (KIUAS) -hanke on ollut uraauurtava tutkimus saunan alalla, sillä siinä on ensimmäistä kertaa mitattu yleisimpien puukiukaiden päästöt. Mittauksissa selvisi, että eri kiukaiden päästöissä on suuria eroja. Haitallisten polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden osalta eri kiukaiden erot olivat yli 100-kertaisia. Myös saman puukiukaan päästöt voivat olla moninkertaiset riippuen polttotavoista. – Päästöihin vaikuttavat muun muassa sytyttäminen, puupanoksen koko, veto-olot ja palamisilman syöttö. Eri kiukaissa polttotapa vaikutti kuitenkin yksilöllisesti. Tarkkailemalla savun väriä, voi löytää paremmat tavat käyttää omaa kiuastaan. Jos savu on tummaa tai ruskeaa, päästöt ovat suuria. Kun savu on väritöntä, palaminen on vähäpäästöisempää, kuvailee yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. – Tietyt asiat pätevät kuitenkin kaikkiin kiukaisiin: muovien ja muiden roskien sekä märän puun polttaminen lisäävät terveydelle haitallisia päästöjä. On myös tärkeää poistaa tuhkat ennen sytytystä, Tissari sanoo. Luotettava mittauskonsepti

Jarkko Tissarin mukaan tutkimuksessa saatiin luotua kiukaiden

sauna I2I 2019

Pienpolttosimulaattori saunakontissa testasi kiukaita todellisissa olosuhteissa. PAH-yhdisteiden osalta eri kiukaiden erot olivat yli 100-kertaisia. – Nykyisiä kiukaita on mahdollista kehittää vielä reilusti nykyistä vähäpäästöisemmiksi, Jarkko Tissari toteaa. Suomen Saunaseura myönsi hänelle viime vuonna Löylynhenki-palkinnon.

Kiukaiden rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat kiukaan toimintaan ja sitä kautta muun muassa ilmakertoimeen, polttoaikaan ja hyötysuhteeseen, mutta ei selkeästi päästöihin. mittauskonsepti, joka on tehokas, nopea ja luotettava. – Polttoainemäärä, polttotapa ja piipun veto-olosuhteet vakioitiin. Hiukkasten mittaustekniikka toimi erinomaisesti, vaikka olosuhteet ovat erittäin haastavat kiuasmittauksissa. Saunan olosuhteet eivät merkittävästi vaikuttaneet päästöihin, Tissari toteaa. Mittauksissa havaittiin, että jokainen kiuas on yksilö polttoajan, lämpötilojen, ilmakertoimen, hyötysuhteen ja päästöjen osalta. – Myös käyttötapa vaikuttaa kiukaisiin yksilöllisesti, joten optimaalinen käyttötapa pitäisi selvittää kiuaskohtaisesti, Jarkko Tissari huomauttaa. Kiukaiden rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat kiukaan toimintaan ja sitä kautta muun muassa ilmakertoimeen, polttoaikaan ja hyötysuhteeseen, mutta ei selkeästi päästöihin. Nokipäästöt käyttäytyivät ennalta arvaamattomasti ja niiden vähentämistä tulisikin Tissarin mukaan tutkia systemaattisesti. – Kiukaat voivat tuottaa merkittäviä määriä hiukkasia myös saunan sisäilmaan. Kiukaiden rakenteita tulisikin kehittää siten, että saunan sisäilma pysyisi mahdollisimman puhtaana, Tissari sanoo.

Tavoittele väritöntä, vähäpäästöistä savua näillä HSY:n vinkeillä: ● Ota vanhat tuhkat pois. ● Käytä kuivaa puuta, älä märkää tai tuoretta. ● Älä polta mitään roskia. ● Sytytä nopeasti. Käytä kuivin puu sytytykseen. Voit hyödyntää sytytykseen tarvittaessa sytytyspaloja. ● Polta useassa erässä. Aloita pienillä puilla. Lisää toinen panos vasta liekkien hiipuessa. ● Säädä ilmaa arinan alta ja luukuista. ● Huolehdi säännöllisestä nuohouksesta. HSY = Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Vähemmän päästöjä, enemmän tietoa

EU on vaatinut puukiukaille CE-merkinnän vuodesta 2013, mutta KIUAShankkeenkin tulosten mukaan kiukaiden CE-merkintätiedot näyttäisivät olevan nykyisessä muodossaan riittämättömiä kiukaiden välisiin päästövertailuihin. IKI-Kiukaiden toimitusjohtaja Samuli Kerrman on harmissaan kuluttajien ja kiukaan ostajien puolesta, kun läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla eivätkä kiukaiden jälleenmyyjät osaa sitä tarjota. – Kiukaiden päästöt ovat aina kiinnostaneet meitä ja olemme kehittäneet sekä testanneet IKI-Kiukaita jatkuvasti – sekä kertoneet myös tuloksista.

IKI-Kiuas vertaili eri kiuasvalmistajien julkisuuteen antamia omien tuotteittensa päästöarvoja ja huomasi IKI-Kiukaiden olevan hyvin kilpailukykyisiä. – IKI-kiukaiden hyvät päästöarvot ja hyötysuhteet perustuvat omaan tuotekehitykseemme, toimitusjohtaja Samuli Kerrman sanoo.

sauna I2I 2019

– Verrattuna kaikkiin tulisijoihin puukiukaat tuottavat eniten päästöjä. Teimme IKI-Kiukaille saksalaisen 1. BlmSchV-standardin mukaiset testit ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 2012 eli ennen CE-merkinnän tuloa, Samuli Kerrman kertoo. Kaikkien kiuasvalmistajien tulee CE-merkinnän myötä kertoa tietyllä tavalla kiukaansa teknisistä ominaisuuksista ja päästöistä. Samuli Kerrman laittoi IKI-Kiukaan päästö- ja hyötysuhdevertailut rinnakkain kolmen muun suuren valmistajan avorakennekiukaita koskevien tuotetietojen kanssa. IKI-kiukaat eivät olleet mukana KIUAS-hankkeen tutkimuksessa, vaan vertailtavat arvot on poimittu kiuasvalmistajien omista aineistoista. – Tiedothan ovat julkisia ja puolueettomien tutkimuslaitosten antamia. Totta kai meitä kiinnostaa, minkälaiset IKI-Kiukaan arvot ovat verrattuna muihin vastaaviin kiukaisiin. Iloksemme huomasimme, miten

vähäpäästöisempiä IKI-kiukaat ovat. Hiilimonoksidi-päästöjen arvo kertoo puhdaspolttoisuudesta. Kiukaiden hyötysuhde on silti hyvä. – IKI-kiukaiden hyvät päästöarvot ja hyötysuhteet perustuvat omaan tuotekehitykseemme. Kiukaiden tulipesä on rakenteeltaan pyöreä, korvausilmalle on isot aukot ja puut palavat puhtaasti. – Päästöjen vähentäminen on erittäin tärkeä asia. Autoteollisuus kehittää tuotteitaan koko ajan vähäpäästöisemmiksi, päästöistä kerrotaan mainoksissa ja autokaupoissa, niin ostajat kuin myyjät ovat tietoisia asiasta. Sama pitäisi nyt saada myös kiukaiden kehittämiseen ja markkinointiin – samalla saataisiin kuluttajille enemmän tietoa asiasta. Apua kiukaiden kehittämiseen

KIUAS-hankkeen mittaukset toteutettiin Kuopioon rakennetussa tutkimussaunassa, jossa voitiin verrata kiukai-

den päästöjä todellisissa olosuhteissa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kiukaiden kehittämisessä nykyistä vähäpäästöisemmiksi yhteistyössä kiuasvalmistajien kanssa. KIUAS-hankkeen jatkoksi käynnistyykin kesäkuussa 2019 kiukaiden kehittämiseen, viestintään ja koulutukseen keskittyvä jatkohanke. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää kiukaille hankkeessa luotuun mittauskonseptiin perustuva ympäristömerkintä, joka mahdollistaisi kuluttajille vähäpäästöisen kiukaan valinnan. – Verrattuna kaikkiin tulisijoihin puukiukaat tuottavat eniten päästöjä. Kiukaat ovat kuitenkin kehittyneet vuonna 2013 tulleen CE-merkintävaatimuksen jälkeen. Kaikkein saastuttavimmat kiukaat ovat jääneet markkinoilta pois. Nykyisiä kiukaita on kuitenkin mahdollista kehittää vielä reilusti nykyistä vähäpäästöisemmiksi, Tissari toteaa. ❖

SALVOS IDEAPÄIVÄT VIIKOSSA VALMISTA

Pyhäntä, Oulu, Seinäjoki, Savonlinna, Lappeenranta, Hyvinkää, Raisio

sauna I2I 2019

•

Espoo, Tampere, Lahti, Jyväskylä tai netissä: salvos.fi

SI!

Tehtaanedustajamme myös paikkakunnilla:

2 NYT

Tutustu rakennuksiin myyntinäyttelyissämme:

A LA • TI

UDET K 9 U U 1 0

T STO VA

Valmistamme hirsirakennukset tehtaalla sääsuojassa. Itse voit keskittyä arkeen ja lopulta vain nauttia tulevasta mökkeilykaudestasi - täysin valmiissa mökissä tai saunassa! Tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen valmiskonseptiimme.

ASI IL M A

SSA . F I

SIJOITA TULEVAISUUDEN KIINTEISTÖÖN JO TÄNÄÄN Haluaisitko omistaa hotellihuoneen? Nyt se on mahdollista. Lue lisää ssa.fi

Teksti ja kuvat: Lassi A. Liikkanen

Saunologian kiuaskiviprotokolla 1.0

Uusi menetelmä kiuaskivien kestävyyden Kiuaskivien kestävyys on eräs saunaharrastajia usein keskusteluttavista teemoista. Vaskiniemen Saunatalolla käytetään edelleen muuten harvinaiseksi käynyttä peridotiittia, mutta kuinka paljon kestävämpää se on kuin muut kotimaiset kivilaadut? Saunologian testilaboratoriossa kehitettiin puolen vuoden ajan kiuaskivien tutkimusmenetelmää Suomen Saunaseuran tuella. Tässä parhaat palat verkossa julkaistusta pitkästä tutkimusraportista.

iuaskivissä on useampia saunakäyttöön vaikuttavia ominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa lämmönjohtavuus, lämpökapasiteetti, ulkonäkö, muoto ja kestävyys. Kestävyys on ominaisuuksista hankalimmin arvioitava. Tiedetään, että kiuaskivet ikääntyvät yleensä olennaisesti kiukaita nopeammin ja sen seurauksena alkavat hajoamaan. Kivien ladonta muuttuu, löylyhuoneeseen tulee kiviroskaa, lämpiäminen hidastuu, energiankulutus lisääntyy ja kiuas voi vaurioitua. Saunaharrastajilla on kivilaatujen kestävyydestä erilaisia mielipiteitä, mutta asiaa ei ole vakavasti ottaen koskaan pyritty selvittämään. Eräs syy on se, että uskottavaa menetelmää tutkimukseen ei ole ollut olemassa. DIN 51068 lämpöshokkimenetelmää on sovellettu kiuaskiviin, mutta se ei ole osoittautunut kovin erottelevaksi. Uuden menetelmän esittely

Saunologian laboratoriossa on nyt kehitelty uusi menetelmä saunakivien kestävyyden tutkimiseen, Kiuaskiviprotokolla 1.0. Uuden menetelmän keskeinen tavoite on ekologinen validiteetti. Tämä tarkoittaa, sitä että menetelmän tuottamat havainnot kivien ikääntymisestä vastaisivat mahdollisimman hyvin tuloksia

sauna I2I 2019

niistä olosuhteista, joille kiuaskivet todellisessa käytössä altistuvat. Tässä tapauksessa simuloinnin kohteeksi valittiin jatkuvalämmitteinen sähkökiuas, jollaisia maamme kotitalouksissa on käytössä satoja tuhansia. Menetelmä on pääpiirteissään seuraava ● Kivet lämmitetään tyypilliseen lämpötilaan ● Kiville annostellaan säännöllisesti hallittu määrä vettä ● Kivien annetaan ”löylynheittojen” välillä hetki jäähtyä ● Kiuas kokonaisuudessaan saa jäähtyä täysin käyttöjaksojen välillä Yksityiskohtainen koejärjestely

Menetelmä on kotikäyttöä simuloiva järjestely, jossa kivien lämpörasitus on hallittu. Kivien lämmitys suoritetaan sähkökiukaassa ja vettä annostellaan löylyautomaatilla. ”Löylyä heitetään” kymmenen minuutin välein aloittaen 30 minuuttia kiukaan päälle kytkennästä, kivien pintalämpötilan ollessa keskimäärin yli 200°C. Vesiannos on kaksi desilitraa ja se sumutetaan parissa sekunnissa kivien päälle. Testijakson pituus on kolme tuntia ja kiukaan annetaan jäähtyä jaksojen välillä viisi tuntia. Kiuas on säädetty olemaan jatkuvasti täydellä lämmitysteholla käyttöjakson aikana. Kivinäytteitä tutkittiin koesarjoissa, joiden pituus on mahdollisimman tarkkaan 50 pv,

Kaikissa näyte-erissä lämpörasitus hajotti useampia kiviä. Testissä oli mukana myös harvinaiseksi käynyttä peridotiittia, jota käytetään edelleen Vaskiniemen Saunatalolla.

SUOMI

SAUNOO

TUTKIMISEEN

tuottaen 150 lämmityskertaa, 450 lämmitystuntia ja 2 100 löylynheittoa. Ensimmäinen koesarja toteutettiin kolmessa osassa, joissa jokaisessa testattiin kahta erityyppistä kiveä. Kivet ostettiin pääsääntöisesti satunnaisesti eri rautakaupoista. Olosuhteet sarjojen välillä pysyivät muutoin samoina. Kivien lukumäärä testisarjassa vaihteli välillä 10–20 kpl, massa 249–480 gr. Kokovaihtelut vaikuttivat osaltaan ladontaan ja siihen, kuinka monta näytettä kiukaaseen sopi. Pienempien kivien ladonnasta tulee väistämättä tiiviimpi, minkä takia erän kokonaispaino ei vaihtele niin paljoa. Tuloksia

Menetelmä osoittautui toimivaksi tavaksi ikäännyttää kiviä. Kaikissa näyte-erissä lämpörasitus hajotti useampia kiviä. Visuaalisessa tarkastelussa havaittavat vaikutukset olivat selviä. Kiukaaseen asennettuina silmiinpistävää on pintakivien pinnan värjäytyminen löylyveden vaikutuksesta, kiviladonnan osittainen romahtaminen sekä pintakivien halkeilu. Kiukaan alle kerääntyi myös näkyvästi kiviroskaa. Vastaavia vaikutuksia on havaittavissa myös normaalikäytössä, mutta nyt tiedetään millä aikavälillä ongelmat syntyvät. Kivien halkeilua tapahtui kaikissa testierissä. Pääasiallinen mittari oli se, kuinka suuri osa testierän kivistä säilyi täysin ehjinä. Mitattu selviytymisprosentti vaihteli 60–88 %:n välillä. Eniten halkesivat pienet oliviinidiabaasit, vähiten kotimaiset peridotiitit. Visuaalisessa tarkastelussa silmiinpistävin vaikutus oli päällimmäisten kivikerrosten yläpintojen mineralisoituminen. Tässä tapauksessa värjääntyminen ja pinnoittuminen oli erittäin voimakasta, vaikka käytetyt vesimäärät olivat kohtuullisia. Seuraavaksi näkyvimpiä ovat kivien halkeilut ja murenemiset. Lisäksi kiukaan alle kertyy hienojakoista murskaa ja kivipölyä. Kivilaatujen välisistä eroista saatiin tutkimuksessa alustavaa näyttöä. On huomautettava, ettei tässä tehtyjen testien perusteella voi vielä esittää ehdottomia väitteitä kivilaatujen eroista, sillä testatut sauna I2I 2019

Kivien halkeilua tapahtui kaikissa testierissä. Taulukko: koesarjassa mukana olleet kivinäyte-erät lajeittain perustietoineen Kauppalaatu

Oliviini-diabaasi, S

Oliviini-diabaasi, M

Vulkaniitti

Oliviini

Peridotiitti Peridotiitti Venäjä Suomi Kpl

Keskipaino gr

249

372

287

480

305

309

Selviytymis %

kivilaadut edustavat kaikki vain yhtä erää satunnaisesta jälleenmyyntipakkauksesta. Mitä merkitystä testissä havaituilla eroilla on? Jos kivien ikääntyminen tapahtuisi lineaarisesti, selviytyisi testin kestävin kivi jopa kolme kertaa heikointa kivilaatua pidempään käyttökuntoisena! Tämä oletus tosin tuskin pitää paikkaansa eikä sitä tässä tutkimusasetelmassa valitettavasti voitu edes arvioida. Tämä kertoo kuitenkin

suhteellisten pienten erojen potentiaalisesta merkittävyydestä. Parantamistakin koejärjestelyihin jäi, mutta uskon, että tämä on hyvä alku kiuaskivien merkittävien ominaisuuksien tutkimuksen edistämiseen. Perustavanlaatuinen parannus olisi mahdollisuus seurata kivien ikääntymistä aikasarjana. Nyt kiukaaseen ei kajottu koesarjan kesken, sillä haluttiin simuloida olemattomalla huolenpidolla olevaa laitetta. ❖

RUNWAY TO THE WORLD Miksi et käyttäisi pientä kotimaista, ison sijaan. FINNFREIGHT OY on suomalainen, yksityinen logistiikka-alan yritys. Meillä on pitkä kokemus logistiikkapalveluiden tuottamisesta ja olemme parhaimmillamme meri- ja lentorahtien parissa. Yrityksemme sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä ja kokeneet asiantuntijamme ovat käytössänne. Neuvomme ja opastamme mielellämme kaikissa logistiikkaan liittyvissä kysymyksissänne.

Manttaalitie 5-7 A 01530 Vantaa FINLAND

sauna I2I 2019

Puh: + 358 10 322 5220 info@finnfreight.fi www.finnfreight.fi

Tutustu yksityiskohtaiseen tutkimusraporttiin verkossa: https://saunologia.fi/kiuaskivi-protokolla-1

Kiitokset Matti Hämäläiselle avusta tutkimuslaitteiston valmistelussa, Narville testikiukaan lahjoittamisesta ja Suomen Saunaseuralle materiaalikustannuksiin kohdistuneista avustuksista.

sauna I2I 2019

Teksti: Matti Sihvonen Kuvat: Topi Ik채l채inen

SAVUSAUNA Puulaveden

Ikivanhan rakennustyylin mukaisesti r채yst채iden nurkkiin sijoitettiin juurakoita, jotka sidottiin katon harjalla toisiinsa.

sauna I2I 2019

SUOMI

rannalla

SAUNOO Lapsuuden muistot innoittivat rakentamaan oman savusaunan. Kun ensimmäisen kerran istuimme lauteilla, olo tuntui sanomattoman pehmeältä ja hyvältä. Kitkusta ei hajuakaan.

un vain mainitset savusaunan, se tuo mieleen pehmeän ja lämpimän tunteen. Tuo tumma tuttavuus, savusauna, oli ainoa sauna, minkä lapsuudessani tunsin. Ei meillä kotona muuta saunaa ollutkaan. Siinä olivat sauna ja suihku yhdistettynä. Lämmittäminen oli puolen päivän urakka, ainakin talvella. Pihassa oli kasa rankoja, joista sahattiin saunapuut. Veden saamisessa oli oma rahtinsa, välineinä vesikelkka ja suuri saavi. Saavi köytettiin kelkkaan ja saaviin nostettiin vesi kaivosta, joka oli lähes sadan metrin päässä saunasta. Paksussa hangessa kelkan vetäminen ei ollut leikkiä. Milloin oikea, milloin vasen jalas upposi syvemmälle, ja sen mukaan läikähti vettä hankeen. Kun toinen oli työntämässä ja pitelemässä saavia, jotta se ei tipahtanut kelkasta, vesi saatiin kovan työn jälkeen saunalle. Saunan eteisessä oli pata, jonka alle pantiin tulet ja sillä lämmitettiin yksi saavillinen, toinen nostettiin saunan sisälle, jossa jäinen vesi suli vähitellen kiukaan lämmetessä.

Jykevältä laiturilta on hyvä pulahtaa Puulaveteen.

sauna I2I 2019

Mikä lie sitten tullut, kun seitsemänkymppisenä aloin mielessäni pohtia ja jopa vaimonkin edessä avata suuni savusaunasta.

Mäen päällä sijaitsevassa mökissä on myös sauna, mutta savusauna rakennettiin vain kymmenen metrin päähän rannasta.

Kiuas oli kyhätty ympäristöstä löydetyistä kivistä, jotka oli laastilla liitetty toisiinsa. Ei siinä mitään arinaa ollut. Se olikin saunan lämmittäjän varsinainen testi, että sai muutaman pesällisen jälkeen nostelluksi kaikki hiilet tuhkasta ylös ja palamaan loppuun. Muuten saunojat joutuivat hieromaan silmiään kitkuisessa saunassa eikä lämmittäjää kiitetty. Mutta kun kaikki onnistui, kylpijöiden nahka punoitti, lämmittäjä sai kiitokset ja kaikilla oli raukea olla. Nuo haavat voisi kaataa…

Sen verran olin lapsena saanut maistaa savusaunan kitkua, että en sellaista saunaa kaivannut kuuteen vuosikymmeneen. Mikä lie sitten tullut, kun seitsemänkymppisenä aloin mielessäni pohtia ja jopa vaimonkin edessä avata suuni savusaunasta. Kun ei tuo toinen osapuoli ottanut minun juttujani aivan täydestä, asia oli pakko ottaa esille toistamiseen. Entä jos rakennettaisiin savusauna ihan rantaan, kun tämä nykyinen on niin kaukana, ettei aina jaksa mennä uimaan, vaikka mieli tekisi? Vastaus oli, etteikö tämä

sauna I2I 2019

nykyinen riitä. Sehän on niin kätevästi tuossa tuvan seinän toisella puolen, hyvä sauna, ja sitä paitsi, rakentaminen maksaa. Montako saunaa sinulla pitää olla? Oli pantava harmaat aivosolut uudestaan töihin etsimään painavampia perusteita. Niissä mietteissä silmä osuikin rannalle, jossa kasvoi kymmenkunta paksua ja kolmisenkymmentä metriä korkeaa haapaa. Nuo joutaisivat pois, kun ei tahdo löytää sopivaa paikkaa veneen talvisäilytykselle. Ja niin mahdottoman paljon pudottavat syksyllä lehtiä, että niiden kanssa on ihmeessä. Ja millainen työ on vesoessa haavan versoja, joita juuret levittävät ympäriinsä. Jos kaadettaisiin nuo haavat, eiköhän niistä syntyisi seinät savusaunaan! Ja kyllä Hannu sen rakentaisi. Vastustus oli voitettu. Otin yhteyttä Hannu Halttuseen, joka oli muutamia vuosia aikaisemmin rakentanut meille aitan, tehnyt laiturin ja sommitellut portaat rantaan. Kyllä sauna syntyy, varataan sille aikaa jo helmikuusta, sain vastaukseksi yhteydenottooni. Minä kaadan rannasta haavat, hän

lupasi, mutta kertoi, että hänellä on jo kuivia haapahirsiä katoksen alla. Hän ottaisi meidän haapamme korvaukseksi niistä. Niin sovittiin. Tilaa tarpeeksi ja kaunis kiuas

Saunan piirustukset teetettiin tutulla rakennusmestarilla. Tilaa siihen suunniteltiin niin paljon, ettei ilma rupeaisi heti loppumaan, vaikka sauna olisi väkeä täynnä. Maaliskuussa valettiin perustukset, huhtikuussa nostettiin seinät jykevistä haapapuista. Rakentajamme kävi välillä viemässä eteenpäin muualla menossa olevia rakennuksia, mutta ahkerana ja kätevänä miehenä hän yhdessä kaverinsa kanssa sai muutamassa päivässä valmiiksi saunamme koko kehikon. Omalta osaltani autoin rakentajia tarjoamalla ruokaa ja kahvia. Toukokuussa tuli muurari Timo Sappinen hoitamaan oman urakkansa kiukaan muuraamisessa. Hän ei tyytynyt vain tekemään välttämättömimmän, ajatellen että savusaunan pimeydessä ei olisi niin tärkeää, miltä kiuas näyttää. Hän muotoili kiukaasta myös kauniin. Kiukaan luukku ja

kivien alle tarvittavat kannatinkiskot oli teetetty pajalla, ja arinakin siihen tuli. Siinä hiilet palavat loppuun eikä häkää synny. Mistä kivet kiukaalle? Meidän rantamme on hyvin kivinen, isoa ja pientä kiveä löytyy joka lähtöön. Sieltä vain valitsemaan sellaiset, jotka parhaiten kestävät kuumuutta. Kannoin niitä rannasta suunnilleen neljä sataa kiloa. Juurakot ikivanhaan tyyliin

Muurausten jälkeen oli saunan sisustuksen vuoro. Hannu oli varannut jyhkeät haapalankut. Niistä lauteet ja lattia. Saunan ulkopuolelle pienelle terassille syntyivät myös penkit. Mitään eteistä ei suunniteltu. Mikäpä siinä penkillä on istuskellessa kesäiltaisin, kuivatella punaista nahkaansa, ihastella järven sinistä pintaa ja seurata auringon painumista länteen. Vielä oli jäljellä turvekaton laittaminen. Suuri traktorikuorma pellolta lohkottua ruohoista turvetta siirtyi vahvojen miesten heittelemänä parissa tunnissa katolle, kun yksi oli asettelemassa paloja paikoilleen. Mutta jotain vielä puuttui. Hannu oli antanut minulle tehtäväksi hankkia räystäille ikivanhan rakennustyylin mukaiset juurakot. Olin kaatanut mökin metsästä neljä käsivarren paksuista nuorta kuusta niin, että niissä oli noin puolen metrin pituiset juuret mukana. Ne sijoitettiin räystäiden nurkkiin ja sidottiin katon harjalla toisiinsa. Siinä se seisoi kymmenen metriä rannasta, uutuuttaan hohtava sauna haapahirrestä. Rakennustarkastaja kävi ja antoi virallisen hyväksyntänsä. Entä me saunan tulevat käyttäjät!

Hirret ovat harmaantuneet, mutta antavat saunalle vain arvokkaamman leiman.

Kannoin rannasta kiviä suunnilleen neljä sataa kiloa.

Saunan turvallinen syli

Kesäkuun toinen päivä vuonna 2004 oli juhlaa. Lämmitimme saunamme ensimmäisen kerran. Kolmen tunnin kuluessa, säännöllisin väliajoin, työnsin kiukaan ahnaaseen kitaan rannasta edellisenä vuonna kaadettuja tervaleppiä. Sitten odotimme pari tuntia saunan ”siintymistä”. Kun ensimmäisen kerran istuimme lauteilla, olo tuntui sanomattoman pehmeältä

Matti Sihvonen rakennutti savusaunan omaksi, vaimonsa ja tulevien sukupolvien iloksi.

ja hyvältä. Kitkusta ei hajuakaan. Mainiot löylyt – ja riittävästi tilaa vaikka suuremmallekin perheelle. Ensimmäisessä kylvyssä meitä oli vain kaksi, rakas vaimoni ja minä. Seuraavalla viikolla koko rakentajaporukka oli kutsuttu saunomaan. Seitsemän miestä rinnakkain lauteilla. Hyvin sovittiin. Onhan tyyni kesäilta ihana, saunassa ja sen seinustalla. Parasta minusta on kuitenkin säkkipimeä lokakuun ilta, kun syysmyrsky puhaltaa nurkissa ja aallot kohisevat lahdella. Kun loikoilet mustan saunasi hämärässä hiljaisuudessa tuulen heilutellessa kynttilälyhtyä ikkunan ulkopuolella, silloin tunnet olevasi turvallisessa sylissä. Se on nautintoa! Viidentoista vuoden ajan on saunamme seisonut paikallaan. Hirret ovat harmaantuneet, mutta antavat saunalle vain arvokkaamman leiman. Katto viheriöi joka kesä yhtä kauniisti. Lukemattomat vieraat ovat maistaneet saunamme löylyjä. Toivomme, että uusi sukupolvikin saa nauttia sen tarjoamasta ilosta. ❖

sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Olo Group Oy

Huippukokki Pekka Terävä:

RUOKAILUSSA TÄRKEINTÄ yhteinen aika

– Aterian suunnittelussa eivät raaka-aineet ole tärkeintä, vaan kokoontuminen saman pöydän ympärille ja yhdessä vietettävä aika, sanoo ravintoloitsija, keittiömestari Pekka Terävä. Saunominenkin on hänelle rentoutumista eikä suorittamista.

eittiömestari Pekka Terävä on kerännyt lukuisia alan palkintoja ja tunnustuksia, myös kansainvälisesti huomattavia. Vuoden kokki vuodelta 1995 sai Gastronomian Akatemian Kokkien kokki -tunnustuksen vuonna 2014. Se on alalla ehkä kaikkein arvostetuin tunnustus, sillä Kokkien kokin valitsevat kokit keskuudestaan. – Kyllähän omilta kollegoilta saatu tunnustus on minulle itselleni se suurin saavutus, Pekka Terävä tuumii. Pekka Terävästä ei tullut huippukokkia sattumalta. – Jalkapalloilijoiden kanssa aina vitsaillaan, että siinä lajissa pärjääminen on 20 prosenttisesti omaa tahtoa ja loput 80 prosenttia onnea. Minulla ammatin valinta ja siinä kehittyminen on ollut päinvastoin eli 80 prosenttisesti omaa, määrätietoista tahtoa ja loppuosa sattumaa. Vuonna 2017 Terävä sai Stockholm Culture Awards -tunnustuksen pohjoismaisen ruokakulttuurin eteen tehdystä työstä. Vastaavan tunnustuksen hän on saanut myös Ranskasta. – Itse en korosta sitä, onko ruokakulttuuri pohjoismainen tai eurooppalainen. Tärkeämpää ovat kestävät

sauna I2I 2019

Uudet yleiset saunat ovat Helsingissä kovassa nosteessa ja suomalainen saunakulttuuri on entistä enemmän voimissaan. Pekka Terävän mukaan ruoka- ja saunamatkailu on sinänsä myös hyvä yhdistelmä. arvot, jotka näkyvät ruuan hyvässä laadussa, Pekka Terävä sanoo.

– Kyllä minä kokkaan mielelläni kotonakin silloin, kun siihen on aikaa.

Hyvä traditio jakoon

Ruokaturismi täytyy turvata

Olo Group Oy avasi pohjoismaiseen ruokaan perustuvan Olo-ravintolan Helsingissä 2006. Suomen Gastronominen seura valitsi sen vuoden ravintolaksi 2009 ja ensimmäinen Michelin-tähti napsahti 2011. – Meillähän on vahva pohjoismainen identiteetti ja sitä on helpompi vaalia kuin esimerkiksi vierasta ruokakulttuuria, jota ei ymmärrä. Oloravintolan avaamisen aikoihin satuin lukemaan Dalai Laman ajatuksia siitä, miten jokainen voi omilla pienillä teoillaan vaikuttaa paremman maailman luomiseen. Ilmastonmuutoksesta ei silloin vielä vahvasti puhuttu, mutta ajattelin, että tällaisen ravintolan pyörittäminen voi olla se minun pieni tekoni. – Toisaalta minun juureni ovat vahvasti Suomessa. Lapsuuden kokemuksiin kuuluu muun muassa se, miten uudet perunat haettiin suoraan pellosta keittiöön. Miksi en jatkaisi ja jakaisi näitä traditioita, Pekka Terävä sanoo.

Pekka Terävä on huolissaan Suomeen suuntautuvan ruokamatkailun kehityksestä. – Ruokamatkailu on jo nyt euroissa mitattuna Suomen kansantalouden mittavimpia elinkeinoja, jonka arvo on useita kymmeniä miljardeja euroja. Ruokaturismia ei mikään taho kuitenkaan kunnolla ohjaa, vaan mennään ”minusta tuntuu” -periaatteella. Sellainen toiminta ei enää mitenkään riitä. Suomeen on saatava työ- ja elinkeinoministeriöön matkailusta vastaava ministeri, jonka vastuulle kuuluu myös ruokaturismi ja ravintolaelinkeino on siirrettävä elinkeinoministeriön alaisuuteen, Terävä linjaa. – Jos nykyinen kehitys jatkuu, meiltä loppuvat ravintola-alan ammattimaiset työntekijät. Toiseksi minulla on suuri pelko siitä, että Suomi hinnoittelee itsensä ulos ruuan ja alkoholin verotuksella. Tietysti esimerkiksi Viro on omassa hintaluokassaan, mutta Suomen on säilytettävä kilpailukykynsä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pekka Terävä on nähnyt Olo Groupin ravintoloissa ruokaturismin merkityksen. – Olossa ja Emossa on asiakkaista lähes puolet ruokaturisteja, Nudessakin määrä nousee koko ajan maineen myötä. Kesäisin ravintoloissamme käytettävät raaka-aineet ovat 95-prosenttisesti kotimaisia. Niiden tuoma makumaailma on ihan muuta kuin mihin ulkomaalaiset turistit ovat muualla tottuneet. Varsinkin aasialaiset osaavat arvostaa puhtaita makuja.

– Itse en korosta sitä, onko ruokakulttuuri pohjoismainen tai eurooppalainen. Tärkeämpää ovat kestävät arvot, jotka näkyvät ruuan hyvässä laadussa, Pekka Terävä sanoo.

Hulvattomat ruokakuukaudet

Pekka Terävä sanoo suosivansa raakaaineita kolmen vuodenajan vaihteluiden mukaisesti. – Helmikuusta huhtikuun puoleen väliin on vähän vaatimattomampaa, mutta loput yhdeksän kuukautta ovat hulvattomia. Uudet perunat, mansikat, sienet, riista ja mateet, Terävä luettelee esimerkkejä. Terävä sanoo olevansa itsekin innokas sienestäjä. – Metsään menen heti, kun sienikausi alkaa. Sienestäminen on tavallaan jotenkin hyvin terapeuttistakin. Sienienkin suhteen olen hyvin kaikkiruokainen. Hyvin käyvät niin lampaankäävät, suppilovahverot, kantarellit kuin korvasienetkin. Kesämökillä Naantalissa Pekka Terävä myös kalastaa ja nekin saaliit valmistetaan kotona perheelle ruuaksi.

Vuonna 2017 Terävä sai Stockholm Culture Awards -tunnustuksen pohjoismaisen ruokakulttuurin eteen tehdystä työstä.

Huippukokit innoissaan savusaunasta

sauna I2I 2019

– Kun on lähisuvun saunomista seurannut, tuntuu siltä, että suomalaisuuden perusarvo on tosi kuumissa löylyissä. Itse olen kosteiden, leppeiden löylyjen ystävä. Saunominen on minulle rentoutumista eikä suorittamista.

Kevätvihannekset kypsymään kiuaskiville Kesän kunniaksi Pekka Terävä suunnitteli reseptin kasvisruokaan, jota sopii nauttia vaikka saunan jälkeen. Kevätvihanneksia ja grillivoita, ohje on neljälle hengelle ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ●

1 kukkakaali 1 kevätpurjo 4 hunajanaurista 4 retiisiä 4 vihreää parsaa 1 kevätkaali 1 paksoi 4 varhaisperunaa 200 g voita 1 hiili suolaa ja mustapippuria

– Kun esimerkiksi kansainväliset huippukokit ovat vierailleet Mäntässä Food & Art -festivaaleissa, olen vienyt heidät aina myös saunaan. Kaikki ovat olleet innoissaan varsinkin savusaunasta, sen hienompaa kokemusta ei maailmalla heidän mielestään ole. Naispuoliset huippukokit ovat olleet puolestaan sitä mieltä, että Suomen ykkösjuttu on sauna ja samppanja, Pekka Terävä naurahtaa. Terävä sanoo itse olevansa ”huono saunamies”. – Kun on lähisuvun saunomista seurannut, tuntuu siltä, että suomalaisuuden perusarvo on tosi kuumissa

sauna I2I 2019

1. Pese varhaisperunat huolella ja keitä suolavedessä perunat al dente. Tee samoin kukkakaalille, leikkaa 4 osaan ja ryöppää kukkakaali nopeasti suolavedessä 2. Kuori vihreä parsa 3. Leikkaa kaali ja paksoi neljään osaan 4. Leikkaa hunajanauris ja retiisi neljään osaan 5. Sulata voi ja paahda hiili tulisen punaiseksi lämpölampulla tai kaasupistoolilla, uunipeltiä apuna käyttäen. Kun hiili on jonkin aikaa palanut, laita hiili siivilään ja kaada voi hitaasti siivilään hiilen päälle. Voit laittaa hiilen ja voin kattilaan vähäksi aikaa ja tämän jälkeen siivilöi voi. Mausta voi suolalla ja pippurilla

löylyissä. Itse olen kosteiden, leppeiden löylyjen ystävä. Saunominen on minulle rentoutumista eikä suorittamista. Tilaa nuorille huippukokeille

Uransa aikana Pekka Terävä on osallistunut lukuisiin kokkikilpailuihin – niin kilpailijana kuin tuomaristossakin. Terävällä on vahva kilpailutausta muun muassa kokkimaajoukkueen riveissä sekä vuosien kokemus tuomaroinnista Bocuse d’Or -kilpailussa. – Olen nuoresta pitäen urheillut ja minulla on aina ollut kova voittamisen tahto. Se perustuu siihen, että kisan

6. Sekoita kaikki ainekset kulhossa keskenään, mausta suolalla ja mustapippurilla, sekä kaada huoneenlämpöinen grillivoi vihannesten päälle. Laita kaikki ainekset leivinpaperiin ja kääri tiiviiksi. Laita foliopaperi leivinpaperin ja vihannesten ympäri ja kypsennä saunakiukaan kivien päällä 20–30 minuuttia riippuen siitä, minkä lämpöinen sauna teillä on. 7. Avaa käärö ja tarjoile kevätvihannekset hyvässä seurassa saunan ohella.

Hyvää ruokahalua!

jälkeen tulee todella hyvän olon tunne. Se on vähän samanlainen tilanne, kun hyvän lenkin jälkeen adrenaliini vapautuu saunan lämmössä. – Nyt omalla tietämykselläni ja kokemuksellani autan nuoria pärjäämään kilpailuissa ja pääsemään kokkiurallaan eteenpäin. Nuoret, joilla on selkeä tahtotila päästä kokkina alan huipulle, ovat kansainvälisissäkin vertailuissa todella kovia tekijöitä. Mutta keihäänkärki on nyt liian kapea. Tälle alalle pitäisikin saada lisää nuoria, joilla on nälkää opiskella ja kehittyä huippukokeiksi. ❖

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: REDU/Henna Jokinen ja Lapland Hotels

Iidan ja Ilonan kesätyö:

SM-tason kokkausta saunojille Rovaniemellä

Ilona Vasiljeff (vas) ja Iida Sääskilahti toivat Rovaniemelle kultaa Kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SM-parikilpailusta 30 vuoden tauon jälkeen.

Rovaniemeläiset Iida Sääskilahti ja Ilona Vasiljeff nappasivat keväällä voiton Kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SMparikilpailussa. Kova treenaus sekä yhteinen tekemisen ilo ja voittamisen tahto varmistivat pokaalin. Tyttöjen kesäkin vierähtää samassa työpaikassa eli Kesärafla Saunassa.

un Kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SM-parikilpailu järjestettiin pari vuotta sitten Rovaniemellä, Ilona Vasiljeff oli kisoissa assistenttinä. Siitä syntyi kipinä, josko joskus pääsisi itse kisaamaan. Pari vain puuttui. Kun samanhenkinen Iida Sääskilahti oli yhtä aikaa työssäoppimassa Lapland Hotel Sky Ounasvaaralla, tyttöjen yhteistyö alkoi rullata heti. – Tajusin, että meistähän tulisi Iidan kanssa hyvä pari ja Iida vastasi heti, että ”JOO!”, Ilona kertoo. Ensin tehtiin huolellinen pohjatyö:

mitä pitäisi harjoitella, miten ja milloin. Ja sen jälkeen tytöt treenasivat oikein kunnolla. – Suurena apuna ja kannustajina olivat omat vanhempamme, opettajamme ja työelämän ammattilaiset eli henkilöt, joita arvostamme suuresti. Aavistus voitosta

Kokkien ja tarjoilijoiden SM-kilpailua on järjestetty vuodesta 1981. Kilpailun tarkoituksena on lisätä ravintola-alan ammatillista osaamista ja arvostusta sekä motivoida opiskelijoita oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Kisa sauna I2I 2019

Molemmat työt tunnustautuvat innokkaiksi saunojiksi.

Rovaniemellä Kesäterassi Saunassa on ravintolan yhteydessä on yleinen sauna – tai päinvastoin.

järjestetään vuorovuosin eri puolilla Suomea ravintolakouluiksi perustetuissa oppilaitoksissa. Tämän vuoden kisa pidettiin huhtikuussa Perho Liiketalousopiston Töölön kampuksella. Kolmannen vuoden kokkiopiskelijat Iida ja Ilona edustivat kisassa Lapin koulutuskeskus REDUa. Kaikkiaan kisassa oli kahdeksan paria. – Meidän vahvuutemme oli visuaalisuudessa ja annosten esillepanossa. Keittiötyöskentely ja annokset olivat tärkeitä, mutta kisoissa piti hallita myös muun muassa veitsitekniikkaa ja teoriaa, Ilona kertoo. – Kisassa oli aika kova työ. Kun kaikki annokset oli tehty ja oltiin nähty toisten parien tekemät, tuli kuitenkin tunne, että hyvinhän tämä meni ja voitto voisi olla mahdollinen, Iida kertoo. Niinhän siinä kävi, että Iidan ja Ilonan perusteellinen treenaus toi voiton. – Vaikka omaan ja toisen tekemiseen luottikin tosi paljon, niin tällä kertaa kaikki meni nappiin. Meillä oli varman näköiset annokset ja hyvä etukäteissuunnittelu näkyi niissä, Ilona kertoo. Kokin lajissa kultamitali on tullut Rovaniemelle viimeksi 30 vuotta sitten. Iida osallistui toukokuussa Joensuussa järjestettyihin Taitaja-kisoihin,

sauna I2I 2019

Iidan ja Ilonan ruokaisa kana-pastasalaatti ● 400 g broilerin fileesuikaleita ● n. 250 g pastaa (esimerkiksi penne) ● 1 prk Créme Bonjour

valkosipuli & yrtit ranskankermaa

● n. 100 g majoneesia ● 1 kurkku ● 1 rasia kirsikkatomaatteja ● 1/2 pakettia viinirypäleitä ● curryä, paprikaa,

suolaa & pippuria

1. Kypsennä broilerin fileesuikaleet paistinpannussa, mausta curryllä, paprikalla, ripauksella suolaa ja pippuria. Anna broilerin jäähtyä. 2. Laita pastat kiehuvaan veteen, pastojen ollessa kypsiä huuhtele niitä kylmän veden alla niin kauan, että viilenevät. 3. Kuutioi kurkku, puolita tomaatit ja viinirypäleet 4. Yhdistä ranskankerma, majoneesi, jäähtyneet broilerisuikaleet, pasta ja vihannekset 5. Mausta vielä oman maun

mukaan curryllä, paprikalla, suolalla ja pippurilla.

Salaatti on parhaimmillaan, kun se on ehtinyt hetken maustua.

ja ensi vuonna tytöt osallistuvat yhdessä Pohjoismaiden mestaruuskisaan Norjassa. Sauna lämpiää kotona ja töissä

Molemmat työt tunnustautuvat innokkaiksi saunojiksi. – Iskä on kova saunoja ja siitä se on kai tarttunut minuunkin. Talven pakkasilla saunon todella usein ja kesällä mökillä Ivalossa vaikka joka päivä, Ilona sanoo. Kuinka ollakaan tytöt ovat nyt kesätöissä Lapland Hotel Ounasvaara Chaletin yhteydessä toimivassa Kesäsauna Raflassa. Se on Rovaniemen ainoa yleinen sauna ja sen sijainti Kemijoen rannalla on upea. Puulämmitteinen sauna tarjoaa löylyt maksimissaan jopa 35 saunojille ja laiturilta voi pulahtaa jokeen. Sauna on kaikille ravintolan asiakkaille ilmainen, mutta oman pyyhkeen puuttuessa sellaisen voi vuokrata viidellä eurolla. – Siellä me kokataan muun muassa burgereita aidolla hiiligrillillä. Saatiin tosi kiva kesätyö ja mikä parasta, saadaan olla taas Ilonan kanssa yhdessä, Iida iloitsee. ❖

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Teksti: Ulla Kuusimäki Kuvat Seerit Sundell-Huhtala

RAKKAALLE RANTASAUNALLE seuraavakin vuosisata lapsuuteen. Rakkaita saunamuistoja on useita. – Vahvimmat ovat talvimuistoja, kun minut vedettiin vesikelkassa vällyjen sisällä talolta saunaan. Ilmassa tuoksuivat sekä pakkanen että lämpiävän saunan savu. Kesistä on erityisesti jäänyt mieleen, kuinka papan kanssa lauteilla vertailtiin kumman jalka on isompi, hän naurahtaa ja toteaa, että suviset aamut alkoivat aina sillä, että mummi kävi aamu-uinnilla saunarannassa.

Pyhäveden rannassa nököttävä punainen pikkusauna on hellyttävä näky. Siinä se on ollut paikallaan juurtuneena, osana Mäntyharjun kirkonkylän rantamaisemaa yli sadan vuoden ajan. Kiitos nykyisten omistajiensa, se tulee nököttämään siinä jatkossakin.

ikkuruinen sauna siirtyi Seerit Sundell-Huhtalan isovanhemmille 1940-luvulla, kun he tulivat Mäntyharjun kirkonkylälle kauppiaiksi. Päätalo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, mutta saunan rakennusaika on tuntematon. Parin metrin päässä järvestä sijaitsevassa noin 36 neliön saunassa oli ennen restaurointia eteinen, pieni pesutupa vesipatoineen, puku- ja löylyhuone. – Sauna oli rakennettu kuin keräilyeristä. Esimerkiksi sisäovet ovat hienoja ovia, joita käytettiin 1800-luvulla kartanoissa eikä saunan kaltaisissa talousrakennuksissa. Alun perin saunassa on todennäköisesti ollut maalattia. Myöhemmin siihen valettiin betonilattia, Seerit kertoo saunan historiasta. Sauna liittyy olennaisesti Seeritin

sauna I2I 2019

Sukupolven vaihdos

Uudella sepelipedillä talkoolainen, Seeritin Jan-poika.

Koko sauna nostettiin tukijalkojen varaan.

Kun Seerit alkoi vuorostaan, kolmannessa polvessa, emännöidä sukunsa upeaa tilaa, saunan kunnostus oli työlistan kärkipäässä. Ensimmäisenä saunaranta raivattiin, ruopattiin ja tehtiin etenkin lapsenlapsien iloksi hiekkaranta. Seuraavana vuorossa oli saunan korjaus. – Saunan sijainti aivan järven rannassa on ainutlaatuinen. Vastaavaan paikkaan saunaa ei nykyään voisi rakentaa. Oli itsestään selvyys, että sauna kunnostetaan perinteisin keinoin. Se vaatii kuitenkin erityistä ammattitaitoa. Etsin oikeaa tekijää netissä ja löysin Panu Martiskaisen. Minulle syntyi käsitys, että hänellä oli oikeanlaista tietotaitoa. Kun tajusin, että hän asuu täällä Mäntyharjulla, otin häneen yhteyttä, Seerit kertoo.

Uutta oppimassa

Seerit ei ole ollut aiemmin mukana tämänkaltaisessa kunnostusprojektissa. Kaikki oli uutta budjetoinnista lähtien. Luvanhakuprosessi oli tullut kalastustarvikkeiden vajan myötä jonkin verran tutuksi. – Budjetoinnissa tuli paljon yllätyksiä. Saamani viiden prosentin avustus rakennusperinnön kunnostamiseksi tuli tarpeeseen. Netissä tehtävä rakennusluvan hakeminen oli tarkka prosessi etenkin meille, koska yllätykseksemme saunamme kohdalla oleva rantaosuus onkin kaavoitettu viereisistä tonteista poiketen puistoalueeksi. Tietysti myös perinteisin keinoin tehty kunnostus on kallista. Se on taitoa vaativaa käsityötä, kuten esimerkiksi hirsien veistäminen ja vanhojen ikkunoiden restaurointi. Lisäksi vanhan rakennuksen kanssa pitää varautua yllätyksiin. Mekään emme niiltä säästyneet, Seerit toteaa. Hyvin suunniteltu, hyvin tehty

Saunan kunnostusta oli suunniteltu kymmenisen vuotta. Projekti käynnistyi viime vuoden huhtikuussa purkutöillä, jotka perhe teki itse. – Saunan sisäosat purettiin runkoon asti. Sieltä poistettiin ihan kaikki: hirsiä vahingoittaneet paneloinnit sekä rapautuneet muuraukset ja piippu.

Lähtötilanteessa laineet huuhtoivat nurkkia.

Lahot hirret vaihdettiin uusiin.

Näkymä pukuhuoneesta eteiseen ja löylyhuoneeseen.

Entisen pesutuvan, nykyisen takkahuoneen kamiina.

Vanhat tiilet putsattiin, ja ne käytettiin uudelleen näkyvissä osissa. Siinä oli naputtelua riittämiin! Yhtään uutta tiiltä ei ostettu. Sukulaisten talon rakentamisesta ylijääneet tiilet käytettiin niihin osiin, jotka eivät näy. – Lahon määrä oli ikävä yllätys. Sauna oli painunut kiinni maahan ja se kastui viime vuosien kevättulvissa. Lahojen hirsien tilalle veistettiin uudet ja talo kengitettiin. Enää talven jäät ja kevään tulvat eivät kastele nurkkia. Sauna korotettiin ja sitä on suojaamassa aallonmurtaja, toteaa Seerit helpottuneena. Entistä ehompi

– Ennallistamiseen kului kolmisen kuukautta. Heinäkuun puolessa välissä vietimme harjakaisia. Ensimmäiset löylyt heitimme uudesti syntyneessä saunassa elokuussa. Vanhaa tilajakoa kunnioitettiin, mutta käyttämättä jääneen pesutuvan tilalle tehtiin takkahuone. Vesipadan tilalle tuli kamiina ja Panu teki toisen ikkunan tuomaan luonnonvaloa. Oviin jätettiin vanhat maalit. – Talon historia saa jäädä näkyviin. Eteinen, löylyhuone ja pukuhuone säilyivät entisellään, paitsi että seinät jätettiin oikeaoppisesti hirrelle. Löylyhuone sai kokonsa mukaisen kiukaan. Nyt tuppeensahatuilla haapalauteilla

saa hyvät ja täyteläiset löylyt. Löylyhuoneen lattia on käsittelemätöntä puuta, vesi poistuu keskeltä ja pesuvedet johdetaan suodattavaan saunapalloon. Ikkunat on entisöity ja niissä on alkuperäiset lasit. – Kaiken kaikkiaan parasta on, että rakas sauna on jälleen kunnossa ja tuoksuu raikkaalta, Seerit sanoo onnellisena, hymy äänessään. Toiset sata vuotta elinaikaa

Restaurointimestari Panu Martiskainen on ollut mukana 15 vuoden ajan lähes tuhannessa eri tyyppisessä vanhan rakennuksen restauroinnissa. Mäntyharjulla hän on pikkusaunan lisäksi restauroinut muun muassa kirkon ikkunat. Nähdessään ensi kerran saunavanhuksen, Martiskainen oli toiveikas. – Vaikka maallikko ajattelisi, että vanha rakennus on korjauskelvoton, totuus voi olla muuta. Me restaurointiin erikoistuneet, patinan hyväksyvät ammattilaiset osaamme nähdä korjausmahdollisuudet myös katastrofaalisilta näyttävissä rakennuksissa, Martiskainen toteaa. – Tämä projekti oli yhtä aikaa mukava ja hurja. Tyylistä ei tingitty eikä missään kohtaa oikaistu. Kokonaisen talon liikuttaminen tunkkien varassa näytti helpolta, mutsauna I2I 2019

Oli itsestään selvyys, että sauna kunnostetaan perinteisin keinoin. ta todellisuudessa se oli vaativaa, hän muistelee. – Piipussa käytettyjen venäläisten tiilien perusteella arvioin, että se on rakennettu sortovuosien aikaan 1900-luvun alussa. Todennäköisesti sauna on ollut alun perin sisäänlämpiävä: savut on tuuletettu lämmittämisen jälkeen savunpoistoräppänän kautta. Itse rakennus on voitu rakentaa vuosikymmeniä aikaisemmin, 1800-luvun puolella. – Suosittelen kaikille, joilla on sauna tai muu vanha rakennus lähellä rantaa, että kunnostaisivat sen hyvissä ajoin. Uutta samalle paikalle ei saa rakentaa, mutta vanhan saa kunnostaa. Tässä kohdin lait ja määräykset suojelevat vanhaa, Panu Martiskainen toteaa. ❖

SAUNAVANHUKSEN RESTAUROINTI Suunnitteluvaihe

Piippu

Sauna päätettiin palauttaa lähelle rakennusajan asua ja parantaa turvallisuutta tämän hetken rakennusmääräysten mukaan. Lisäksi tehtiin säilyttämisen kannalta välttämätön perustustavan muutos. Kaikki aiempien remonttien aikana tehdyt pinnat poistettiin.

Rapautuneesta piipusta tehtiin rekonstruktio.

Perustukset ja välipohja

Maata korotettiin sepelillä ja laitettiin luonnonkivistä pilarit. Tehtiin rossipohjan kaltainen, mutta eristämätön pohja ja uudet lautalattiat. Lahojen hirsien vaihto

Sauna katkaistiin vaakasuorassa ja tunkattiin 60 senttiä ilmaan tukijalkojen varaan. Lahot hirret vaihdettiin uusiin. Järven puolella niitä vaihdettiin yli puolet.

Lassi A. Liikkanen

HYVIEN LÖYLYJEN SALAISUUS u saunan muotoilu ja suunnittel

sauna I2I 2019

Katto

Lisättiin kattoturvatuotteet ja piipun juuripellitys. Ikkunat

Vuorilistat ja ikkunat kunnostettiin. Tehtiin uusi ikkuna varastosta löytyneeseen pokaan. Ikkunalasit ovat sekä puhallettuja että vedettyjä. Ulkomaali

Saunan ulkoseinät maalattiin Hangon värin keittomaalilla. Valkoiset ja yönsiniset osat ovat pellavaöljymaalia.

Kuvan teokset ovat Tradekan taidekokoelmasta.

Omistajuus tekee hyvää Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta ja inhimillisemmän markkinatalouden edelläkävijä. Toimintamme lähtökohta on merkityksellinen omistajuus, jota toteutamme monella tavalla. Me omistamme ja kehitämme yrityksiä, luomme uutta tukemalla innovaatioiden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen, sijoitamme ja turvaamme sekä maltamme myös odottaa omistustemme kehittymistä. Teemme hyvää tulosta ja jaamme tuotoistamme merkittävän osan yhteiseksi hyväksi. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin.

Moderni omistajaosuuskunta

220 000 jäsentä

Hyviä jäsenetuja

Merkityksellistä omistajuutta

Vaikuta yhteiskuntaan

Osallistu talouselämään

Teksti: Jarmo Lehtola, johtokunnan ja toimitusneuvoston jäsen Kuvat: Jarmo Lehtola ja Scanstockphoto

Pyrähdä Pietariin

Yleiset banjat ovat edelleenkin osa Pietaria.

Kronstadt-saaressa banjan henkilökuntaan kuuluvat myös kuvan kaverukset, jotka tervehtivät tulijoita tuloaulassa.

Perinteinen saunajuoma on alkoholiton, leivästä tehty kvassi, jota saa hanasta puoli litraa 70 ruplalla eli noin eurolla.

Pietari on ehdottomasti helpoiten saavutettavissa oleva suurkaupunki eteläisestä Suomesta. Yleiset banjat ovat edelleenkin osa Pietaria.

vaati älypuhelimen sekä mobiilidatan käytön. Viikonlopun aikana normaalikäytössä riittää hyvin 300Mt, jonka veloitus on 15 euron luokkaa. Jos käyttää dataa vain taksimatkojen aikana ja muuhun satunnaiseen käyttöön on veloitus alle kymmenen euroa. Kolme aikuista menee sopuisasti yhteen taksiin, neljällä on ahdasta. Sovelluksessa voi suoraan valita isompia autoja ja mikä parasta, hinta on heti selvillä – eikä siitä tarvitse keskustella. Kuskista tulee puhelimeen kaikki tiedot ja jos on jotain palautetta toiminnasta, se sujuu suoraan sovelluksen kautta.

korkealle ja lämpötila on korkea sekä melko kuiva. Näissä olosuhteissa oma istuinalus, jalkineet ja saunahattu ovat tärkeitä varusteita. Paikalliset ”banjailijat” ovat kovia vihtojia, vihdat valmistetaan mitä erilaisimmista materiaaleista ja joissain paikoissa käytetään löylyvedessä myös hajusteita. Banjojen kiuas, joka on iso luukuilla varustettu uunimalli, on sijoitettu yhdelle löylyhuoneen seinistä. Kertalämmitteisessä kiukaassa on kiviä useita tuhansia kiloja. Löylyä luodaan maltillisesti ja useissa paikoissa on omat paikalliset löylyttelijät. Monet banjoista lämmitetään kaasulla ja vain muutama puulämmitteinen on enää jäljellä. Lähes jokaisesta banjasta löytyy vesielementti joko uima-altaana tai paljumaisena kylmäaltaana sisällä tai sisäpihalla. Käytännössä kaikissa banjoissa on eri ”saunomistasoja”. Perinteisesti niistä löytyy yleinen tila, puolivip- ja vip-tila. Hinnoittelu menee valitun tason, viikonpäivän ja oleskelun keston mukaisesti. Vaihtelut hintojen ja palveluiden suhteen ovat suuria, kuten myös tasojen nimeäminen eri paikoissa. Joissakin on saatavilla ruoka-annoksia ja yleensä kaikista voi ostaa virvokkeita sekä juomavettä – hanavesi Pietarissa ei ole juomakelpoista!

llegro-juna kulkee säntillisesti melkein Pietarin keskustaan saakka. Kun on hankkimassa liput 15 päivää ennen matkan alkua, on hinnoittelukin hyvin sujuvaa. Hieman arjen luksusta saa varaamalla menomatkan ykkösluokkaan, jolloin lipun hintaan kuuluu pientä purtavaa ja vaunu on rauhallinen ilman läpikulkua. Muutaman kympin lisämaksu on hintansa arvoinen. Kun on astunut junaan ja on jo matkalla, pitää ottaa huomioon vanha venäläinen sanonta ”Mikään ei toimi, mutta kaikki onnistuu”. Tällaisella asenteella pärjää muuallakin matkailtaessa! Pienryhmässä kulkeminen on nykyään vaivatonta Pietarissa. Tarjolla on muutamia taksisovelluksia, kuten paikalliset Yandex ja Gett. Itse käytin viime retkellä maaliskuussa ensimmäistä kertaa Gett-sovellusta ja hyvin toimi. Käyttöliittymä on englanniksi ja

sauna I2I 2019

Yleiset banjat ovat edelleenkin osa Pietaria. Neuvostoaikaan Leningradin alueen banjat numeroitiin ja viimeinen numeroitu paikka on 74. Sen lisäksi oli vielä puolueen virallisen numeroinnin ulkopuolelle jääneitä paikkoja, joten yhteensä niitä oli vähän yli 200. Vuonna 2005 yleisiä banjoja oli jäljellä noin 80 ja nykyisin noin 50. Perinteisessä venäläisessä banjassa löylyhuoneen seinät ovat paksua muurattua kiveä, lauteet on sijoitettu

Banjoissa hinnoittelu menee valitun tason, viikonpäivän ja oleskelun keston mukaisesti.

Vihtoja valmistetaan mitä erilaisimmista materiaaleista.

Useimmiten hinnoittelu on tuntipohjaista, mutta yksikkönä saatetaan myös käyttää 1,5 tai 2 tuntia. Ohjenuorana voisi käyttää, että tuntiveloitus yleisellä puolella on 500 RUB ja vip-osastolla 1 000 RUB (=15eur).

Näin saattaa myös lukea jossain puuovessa tai vaikka kadulla. Itse en suosittele tätä huonetta. Se edustaa venäläistä mielikuvaa suomalaisesta saunasta. Siellä ei saa heittää löylyä, ei ole lattiakaivoa ja siellä on erityisen huono ilmanvaihto!

Banjojen tietoja on vaikeahko löytää ja aina netti ei pidä paikkansa hintojen tai aukioloaikojen suhteen. ❖ Näiltä sivuilta voi aloittaa (vaatii googlekääntäjää): https://batbani.ru http://d1a.ru Lisätietoja matkajärjestelyistä ja Pietarin banjatarjonnasta sähköpostitse jarmo.lehtola@kolumbus.fi

Pietarissa on asukkaita 6,5 miljoonaa. Se on Euroopan neljänneksi suurin kaupunki sekä Suomea lähinnä oleva miljoonakaupunki.

sauna I2I 2019

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Árpád Sailo

Arkkitehti Árpád Sailo:

Savutuvat ovat tutkimuksen ja

Abbortjärnsbergin savutupa (suomeksi Ahvenlamminmäki)

– Savutupa on rakennuksena aivan erinomainen ja sen sisäänlämpiävä uuni on jo aikoinaan kehitetty huippuunsa. Ikävä kyllä Suomessa on asiasta vääriä käsityksiä, koska meillä ei olla kunnolla tutkittu savutupia – toisin kuin Ruotsissa, Árpád Sailo sanoo.

sauna I2I 2019

Arkkitehti Árpád Sailo on perehtynyt metsäsuomalaisten käytössä olleisiin savutupiin, jotka ovat osa suomalaista rakennus- ja saunakulttuuria. – Vaellusturismia ja kulttuurimatkailua pitäisi edistää, sillä rakennushistoriallisesti arvokkaat savutuvat, saunat ja riihet ovat tutustumisen, säilyttämisen ja käyttämisen arvoisia.

etsäsuomalaiset olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Maahanmuuttajat levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti. Nykyään alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä. Alueen kyliä kutsutaan yhä suomalaiskyliksi ja niiden metsiä

säilyttämisen arvoisia suomalaismetsiksi. Arkkitehti Árpád Sailo on perehtynyt alueella aikoinaan käytössä olleisiin savutupiin, jotka ovat osa suomalaista rakennus- ja saunakulttuuria. Metsäsuomalaisten rakennukset poikkesivat oleellisesti ruotsalaisten ja norjalaisten rakennuksista. Metsäsuomalaiset rakensivat sisäänlämpiäviä savutupia, riihiä ja savusaunoja. – Näitä rakennuksia on säilynyt runsaasti meidän päiviimme saakka, mikä tekee niistä erityisen houkuttelevia tutustumiskohteita. Rakennusten arvoa on alettu nyt laajemmin ymmärtää. Ruotsiin ja Norjaan onkin muodostunut hyvä verkosto alan harrastajista, Árpád Sailo toteaa. Árpád Sailo sanoo ”syntyneensä metsäsuomalaisuuteen”, sillä hän oli kolmivuotias, kun Sailon perhe muutti Värmlantiin 1951 pariksi vuodeksi. Lähes siitä asti Árpád Sailo on matkustanut lähes vuosittain Suomalaismetsiin. – 60-luvulla olin kesätöissä Östmarkin Käckåsenissa. Lupauduin mukaan savutuvan kunnostukseen ja se työ veikin mennessään. Mitä enemmän asiaan perehdyin, sitä enemmän savutuvista kiinnostuin, Árpád Sailo sanoo. Hänen diplomityönsä otsikolla Savutupien aarreaitta – suomalaista

Ritamäen savutuvan eläinsuoja ja lato.

rakennuskulttuuria Keski-Skandinaviassa hyväksyttiin Aalto-yliopistossa vuonna 2012.

mahdollisuus sekä Ruotsissa että Norjassa, Sailo vinkkaa.

Suomessa vääriä mielikuvia

Savutuvan lämmityksestä tehtiin vuonna 2001 tarkka tutkimus. Siinä tutkittiin kuinka savu-uuni toimii, mihin lämpö varastoituu, kun tupaa lämmitetään ja kuinka lämpö heijastuu huonetilaan. Lämmityksen aikana tutkittiin mahdolliset epäterveelliset aineet lämmitettävästä tuvasta. Tutkimus osoitti, että savutupaa ei kovallakaan pakkasella tarvitse lämmittää kuin kerran päivässä. Savuuuni on siis erittäin energiatehokas. Savu-uuni on myös paloturvallinen. Savutuvassa on terveellistä ja miellyttävää asua. Kun uunin suuaukko suljetaan lämmityksen jälkeen, luovuttaa uuni lämpöä sopivan verkkaisesti uunista, ettei lämpö nouse liian korkeaksi. Välikatto varastoi lämpöä ja luovuttaa sitä tasaisesti koko huonetilaan. Normaalikokoisessa savutuvassa ei lämmityksen aikana tarvitse kuitenkaan altistua savulle. Yleensä savutuvat ovat niin korkeita, että ihminen ei joudu savua hengittämään, vaikka istuisi tuvassa koko lämmityksen ajan. Vaikka tutkimuksessa ei ole verrattu eri kokoisia savutupia toisiinsa,

Árpád Sailo on toisen polven kunniajäsen ruotsalaisnorjalaisessa suomalaiskulttuuriseurassa. Hän toimii myös Kalevalatalosäätiön puheenjohtajana. – Olen koko ikäni liikkunut Suomalaismetsissä. Siksi voin sanoa, että suomalaisia näkee siellä melko harvoin. Vielä vähemmän näkee metsäsuomalaista rakennuskantaa tutkivia suomalaisia, Árpád Sailo sanoo. Ruotsissa on tehty kaksiviikkoinen savutuvan lämmityskokeilu, joka muuttaa vallalla olevia käsityksiä savutuvan epäterveellisyydestä ja osoittaa sen erinomaisen energiatehokkuuden. – Suomalaisten väärät käsitykset tulevat hyvin ilmi myös Mauri Kunnaksen Koiramäen tarinoissa. Niissä lapset juoksevat ulos, kun savutupaa lämmitetään. Itse olen ollut 30 muun ihmisen kanssa savutuvassa sisällä sitä lämmitettäessä. Savu nousee ylös ja häviää – eikä ole mitään ongelmaa, Árpád Sailo kertoo. – Kansantieteilijöiden pitäisi mennä yöpymään savutupaan – siihen on

Energiatehokas lämmitysmuoto

Rottnajoen silta Lekvattnetissa. Rottna-joki virtaa Norjan metsäsuomalaismuseon sekä Ruotsissa Torsby Finnskogscentrumin ohi Rottnerosin kartanolle. Joen voi meloa normaaliveden aikana, mikä on aivan upea kokemus.

sauna I2I 2019

Metsäsuomalaiset tyyppirakennukset ovat Ruotsissa ja Norjassa melko hyvin tiedossa useista tuoreista inventoinneista johtuen. epäonnistuikin, Sailo kertoo. Opastusta tuohen ladontaan saatiin Aalto-yliopiston korjausrakentamisleiriltä Kanajärveltä. Hämeen ammattiinstituutin opettaja Pekko Häkli johti heti leirin jälkeen Käckåsenin katon tuohien uudelleen latomisen. Tuohikaton korjaus oli kaikille avoin koulutustilaisuus, joita Käckåsenin savutuvalla on pidetty aiemminkin. – Näin levitetään perinteisten rakenneratkaisujen osaamista laajempaan tietoisuuteen. Usko perinteisiin rakenneratkaisuihin kasvaa, kun ymmärretään, kuinka rakenteet toimivat. Samoin suhtautuminen vanhoihin rakennuksiin paranee, Árpad Sailo toteaa. Ylläpito halvempaa kuin peruskorjaus Käckåsenin savutuvan kellarin rakentamista talkoilla. Suurin osa talkooväestä on Hämeen Ammatti-instituutista Evolta.

tutkimus antanee kuitenkin riittävästi todisteita savu-uunin ja -tuvan energiataloudellisesta ylivertaisuudesta. – Lisäksi muutama mielenkiintoinen Ruotsissa tehty tutkimus todistaa puusavun olevan huomattavasti vähemmän haitallista kuin on luultu. Normaalikokoisessa savutuvassa ei lämmityksen aikana tarvitse kuitenkaan altistua savulle, Árpád Sailo toteaa. Savu-uunin rakenne

Árpád Sailo ehdottaakin, että savutupien uunien toimintaa pitäisi tutkia tarkemmin. – Uunia sytyttäessä tulee savua, mutta kaasupalon ollessa täysillä savukaasuja ei muodostu. Savutuvan uuni eroaa täysin kiukaasta. Uunissa olevassa savukanavassa tapahtunee kaasupalo, joka on kuumempi kuin puiden palo. Tämä lisää vielä uunin tehokkuutta. Kiuasvalmistajat ovat käsittääkseni tehostaneet kiukaita samalla periaatteella. Árpad Sailon mukaan Suomessa muutenkin lähes pelätään saunojen lämmittämisen aiheuttamia pienhiukkasia. – Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan puussa on paljon suoloja, jotka

sauna I2I 2019

hengitysilmasta suuhun tullessaan turpoavat ja estävät pienhiukkasten pääsyn keuhkoihin asti. – Luonnon savussa on myös flavonoideja ja antioksidantteja, jotka kumoavat savun huonoja vaikutuksia. Tämä on minusta tärkeä asia, josta olen puhunut yliopistossakin. Käytännön oppia

Huoli rakennuskannan rappeutumisesta sai Árpád Sailon lupautumaan auttamaan huonoon kuntoon joutuneen Käckåsenin savutuvan kunnostamisessa. Tästä alkoivat jo yli viisitoista vuotta jatkuneet korjausrakentamisen leirit. – Niillä on suuri merkitys, koska rakenteisiin päästään tutustumaan tarkemmin rakennuksia purettaessa, Árpád Sailo toteaa. Leireillä on restauroitu aitoa suomalaista savutupaa. – Vaikka sen kattoa ja lattiaa oli muutettu, niistä löytyi alkuperäisiä rakennusosia malliksi rakenteiden palauttamiseen alkuperäisten mukaisiksi. Vanhasta katosta emme saaneet tuohikaton ladonnan mallia, koska tuohta ei enää ollut yhtään jäljellä. Ensimmäinen tuohien ladonta

Metsäsuomalaiset tyyppirakennukset ovat Ruotsissa ja Norjassa melko hyvin tiedossa useista tuoreista inventoinneista johtuen. Savutupia, savusaunoja ja riihiä on yhteensä muutamia satoja. Inventoinnit ovat tarpeen kokonaiskuvan saamiseksi suomalaisista savurakennuksista. Samalla todettiin rakennusten kunto ja korjaustarve. Merkittävimmille rakennuksille on tehty korjausohjelma. – Pyrkimys on saada rakennukset niin hyvään kuntoon, että ne saadaan jatkuvan ylläpidon piiriin. Rakennusta jatkuvasti hoidettaessa kustannukset eivät ole niin korkeita kuin jos joudutaan kauan vailla huolenpitoa ollut rakennus peruskorjaamaan, Árpád Sailo toteaa. Moni metsäsuomalainen savutupa sijaitsee upeiden vaellusreittien varsilla. Jotkut niistä ovat vaeltajien käytettävissä ja saunankin voi jossain lämmittää. Árpád Sailon mukaan vaellusturismia ja kulttuurimatkailua pitäisi edistää, sillä rakennushistoriallisesti arvokkaat savutuvat, saunat ja riihet ovat tutustumisen – ja käyttämisen – arvoisia. – Jos rakennuksille löytyy käyttöä, ne myös säilyvät ja käytön myötä saadaan varoja myös rakennusten ylläpidolle. ❖

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Juha Kantakoski

Vaellussauna talkoilla Moni metsäsuomalainen savutupa sijaitsee upeiden vaellusreittien varsilla. Jotkut niistä ovat vaeltajien käytettävissä ja saunankin voi jossain lämmittää

Vaellussaunan rakennustalkoissa Kalevalatalosäätiön monivuotinen aktiivijäsen Paavo Immonen ja säätiön puheenjohtaja, saunaidean isä Árpád Sailo. Nyt saunan rakennustyöt ovat jo loppusuoralla, ensilöylyt luodaan kesäkuun puolessa välissä.

Suomalaismetsissä on paljon mielenkiintoisia ja kauniita vaellusreittejä. Kuvassa Árpád Sailon tytär Salla ja lapsenlapset Nooa sekä Emma vaeltamassa 240 kilometriä pitkää Finnskogledeniä.

uomalaismetsiin juuri valmistuneen vaellussaunan vihkiäisiä vietetään kesäkuun puolessa välissä. Idea saunan rakentamiseen tuli Árpád Sailolta. Saunan toteuttamisesta vastaa Kalevalatalosäätiö, jonka puheenjohtaja Sailo on. Sauna rakentuu talkoovoimin ja lahjoitusvaroin Fjolperstorpin savutuvan läheisyyteen, Finnskogsledenin vaellusreitin varrelle. Torsbyn kunta antoi rakennusluvan kunnan maille, upealle paikalle aivan Hällsjön rantaan. Ideana on, että vaellussauna on ilmaiseksi avoinna kaikille. Siksi siinä on vain löylyhuone ja avoin terassi eikä ollenkaan pukuhuonetta, joka saattaisi houkutella yöpymään. – Vaellussauna sijaitsee restauroitavan savutuvan lähellä, joten sopii sen saunaksi myös. Enhän enää kehdannut houkutella suomalaisia talkoisiin elleivät he pääse työpäivän jälkeen saunomaan, Sailo sanoo. Sailon mukaan Hämeen Ammattiinstituutti, Evon osuus hankkeessa on ollut ratkaiseva. – Kehikko valmistettiin Evolla sydänpuumännystä ja lauteet paksusta haa-

palankusta. Puiden kaato ja sahaukset tehtiin kurssitöinä. Kalevalatalosäätiö maksoi veistosta oppilaiden työosuuskunnalle. Kehikko ja muu puumateriaali kuljetettiin lokakuun alussa rakennuspaikalle ja pystytystyöt aloitettiin heti. Kesäkuun toisella viikolla talkooporukka rakentaa saunan valmiiksi. TyloHelo on antanut kiukaan, padan ja savupiiput erityishinnalla. – Kiuas on jatkuvalämmitteinen, sillä toivon sen lisäävän ihmisten saunomisintoa. Alueella on enimmäkseen savusaunoja, joiden lämmitys vie aikaa ja näin ollen saunominen jää vähiin. Ruotsalaisten ja myös nykyisten metsäsuomalaisten ymmärrys saunomisesta ei aina ole hyvä; sauna saattaa olla aivan kuivalla maalla, julkisella paikalla, eikä oikein muutoinkaan tiedetä miten nauttia saunasta, Árpád Sailo sanoo. – Vaellussaunan käyttäjiä opastetaan saunan käytössä ja avainta lainatessaan täytyy lukea ohjeet. Saunaan tulee vielä kiinteät ohjeet ja vieraskirja. Suomen Saunaseura ja vaellussaunan viereisen savutuvan omistaja Ekosofiasäätiö ovat tukeneet hanketta tuhannella eurolla kumpikin. ❖ sauna I2I 2019

7 Vuodesta 193

sauna Suomen Sau

naseura ry:n

19 jäsenlehti 2/20

SUOMI

SAUNOO

aalle Pentti Tuohim kinto s. 22 pal LöylynhenkiKoko Suomi 7. s. 48 saunaan 27.

Polkupyörällä etrin 700 kilomkk saunalen i s. 44

Sauna-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen leppeitä kesälöylyjä ja mukavia saunahetkiä Suomen suvessa! Sauna-lehti 3/10 ilmestyy 3.10.

Ilmoitustilan varaukset 12.9. mennessä Kristian Miettinen: 0400 225 855 aurinia@kolumbus.fi

YLI PUOLI VUOSISATAA BETONINLUJAA PALVELUA

RALENTO ON OSAAVA YHTEISTYÖKUMPPANI W W W . R A L E N T O . F I

PUMPPAUS- JA KULJETUSTILAUKSET 040 504 2075

sauna I2I 2019

ELÄMÄNPELASTAJA. Tiedätkö sinä varmasti ajokuntosi aamulla ? Laadukas Dräger alkotesteri tietää ja varmistaa liikenneturvallisuuden. Alcotest 3820 on helppokäyttöinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi niin maalle kuin merelle. Odotettu tuoteuutuus Alcotest 3820 on nyt saatavana jälleenmyyjillä. Hanki omasi heti ja lopeta arvailu!

Dräger Alcotest 3820 - Se UUSI luotettava alkotesteri. Myynti: Auto- ja venealan liikkeet Lisätietoja: www.kaha.fi

Talotekniikkaa rakentajalle, omistajalle ja käyttäjälle Rakentajalle tarjoamme ammattitaitoisen ja sitoutuneen suunnittelu- ja toteutustiimin. Omistajana saat meiltä käyttövalmiin talotekniikan sekä kattavan dokumentaation, jonka avulla rakennuksen ylläpito onnistuu vielä vuosienkin kuluttua. Käyttäjä puolestaan pääsee toimimaan kiinteistössä, joka sopeutuu mahdollisimman hyvin käyttäjän tarpeisiin ja tarjoaa tehokkaan, turvallisen ja viihtyisän ympäristön. Lue lisää www.laptitec.fi

Asunnot, liike- ja palvelutilat | Putkiremontit | Pientalot

sauna I2I 2019

Saunominen Teksti: Tom Gerke Kuvat: Lassi Kaaria

Välineet kasaan ja hommiin!

Kun sauna pestään tarpeeksi usein ja huolellisesti, se säilyy ylipäätään paljon paremmassa kunnossa, Susanna Määttä sanoo.

Kotikadun siivouskoordinaattori Susanna Määttä ja saunojen pesun asiantuntija Paavo Mikkola tietävät, että kunnon hankaaminen on hyvän saunanpesun A ja O.

Pese sauna näin:

● Kasaa kaikki välineet ja varusteet helposti käsille. Tarvitset

oni suomalaisista saunoo kerran viikossa – toiset useammin ja toiset harvemmin. Rentouttava löylyttely ja leppoisa vihtominen ovat tärkeä osa myös juhlapäivien, kuten juhannuksen ja joulun perinteitä. Yhtä kaikki, kun sauna on puhdas, on se viihtyisämpi paikka niin arkista kuin juhlallisempaa saunomista ajatellen. Koti- ja mökkisaunan säännölliselle puhtaanapidolle on viihtyisyyden ohella myös muita hyviä syitä. Hygieniasyyt ovat tällaisissa märkäkohteissa ihan oleellinen juttu. Kunnon siivouksella huolehditaan siitä, ettei puulauteisiin ja -paneeleihin pääse esimerkiksi levä- tai homekasvustoja syntymään. Kun sauna pestään tarpeeksi usein ja huolellisesti, se säilyy ylipäätään paljon paremmassa kunnossa, Susanna Määttä sanoo. Paavo Mikkolan mukaan kotisauna on hyvä pestä perusteellisemmin noin parin kuukauden välein. Varsinainen siivoustarve riippuu kuitenkin monesta asiasta. Jos saunaa käytetään runsaasti, on myös sen huoltotarve luonnollisesti suurempi. Luonnon helmassa sijaitsevaan mökkisaunaan kulkeutuu usein enemmän irtolikaa, ja puusaunassa lämmitystapa tuottaa tilaan nokea. Jos saunassa käytetään esimerkiksi vartaloöljyjä ja hoitonaamioita, ne voivat aiheuttaa lisätarvetta puhdistuksille. Lisäksi jos saunassa vihdotaan, tulee irtoroskat siivota pois aina heti löylyttelyn jälkeen. ❖

● Tyhjennä sauna kaikesta ylimääräisestä tavarasta ja siivoa irtoroskat ennen pesun aloittamista.

ainakin karkean harjan lauteita ja paneeleja sekä toisen lattiaa varten, vähintään 2 ämpäriä pesuliuokselle ja huuhteluvedelle (tai vesiletkun), emäksisen ja happaman pesuaineen, kumihanskat ja -saappaat.

● Kastele ja pese tila alhaalta ylöspäin lämpimällä vedellä.

Aloita saunatilan pesu lattiasta ja etene sen jälkeen ylöspäin lauteisiin ja seiniin. Näin vältät epämiellyttävät niskaan tippuvat vesipisarat. Käytä pesuaineita ainoastaan kastelluille pinnoille.

● Pese sauna veteen sekoitetulla emäksisellä aineella

(ph yli 10), se puhdistaa rasvalian ja saippuajäämät. Anna pesuaineen vaikuttaa hetki ennen hankaamista. Muista pestä myös lauteiden välit ja alapinnat. Huuhtele huolellisesti.

● Pese ainakin kaakelilattia veteen sekoitetulla happamalla

aineella (ph alle 3) , se tehoaa veden aiheuttamiin kalkkeutumiin. Huuhtele huolellisesti.

● Pese vielä toistamiseen veteen sekoitetulla emäksisellä

aineella, etteivät esimerkiksi laattojen saumat jää happamiksi ja vaurioidu.

● Huuhtele pesuaineet pois huolellisesti. ● Tee loppuhuuhtelu kylmällä vedellä, jotta puiden syyt sulkeutuvat uudelleen.

● Kuivaa lauteet, paneelit ja lattia lastalla. ● Tuuleta tila huolellisesti.

sauna I2I 2019

Muista myös kiuaskivien säännöllinen tarkastus ja vaihto.

Muista myös nämä vinkit: ● Irrotettavat lauteet on helpompi pestä pesuhuoneessa. ● Suihkuletkun suihkupään irrottaminen pidentää huuhteluveden ”lentomatkaa”.

● Jykevä pitkävartinen ja karkea pesuharja on tärkein

työkalu saunan pesussa. Pinttynyt lika irtoaa ainoastaan kunnon hankauksella ja useammalla pesukerralla. Harjaa aina puun syiden suuntaisesti.

● Vaikeasti saavutettavat paikat, kuten lattiakaivot, ovat yleensä likaisimpia. Kiinnitä niihin erityistä huomiota!

● Pesuaineliuos kannattaa tehdä valmiiksi sankoon. Suihkutettavat ja sumutettavat pesuaineet ovat saunan kaltaisissa kosteissa ja suljetuissa tiloissa epäkäytännöllisiä ja mahdollisesti hengitettynä terveydelle haitallisia.

● Muista käyttää suojakäsineitä, saappaita ja tarpeen

● Huolehdi tuuletuksesta pesun aikana, etenkin jos käytät voimakkaampia pesuaineita.

● Jynssäys voi olla hikistä hommaa. Pidä siis tauko tar-

vittaessa. Älä päästä pesuaineita ja likajäämiä kuivumaan taukosi aikana.

● Puulämmitteisissä saunoissa mm. katonrajaan kertyvä

noki kannattaa pyyhkiä pois kuivana. Märkä pyyhintä saa noen imeytymään puun syihin ja puhdistus vaikeutuu huomattavasti.

● Huolehdi pesun jälkeen myös työvälineiden puhdistamisesta, kuivauksesta ja fiksusta säilytyksestä. Likaisilla välineillä ei voi saada aikaiseksi hygieniatasoltaan hyvää lopputulosta.

● Älä käytä merivettä löylyvetenä. Se pilaa kivet.

mukaan myös muuta henkilösuojausta. Lue pesuaineiden käyttöohjeet. Älä koskaan sekoita pesuaineita keskenään!

ASUNTO TYHJÄNÄ? JOPA 15% ENEMMÄN VUOKRATUOTTOA KUUKAUDESSA KYSY LISÄÄ: +358 440230896

Huolehdimme vieraasi ja asuntosi niin, että voit keskittyä itsellesi tärkeämpiin asioihin. 2017 alkaneen tarinamme aikana olemme hoitaneet jo lähes 100 asiakkaan kohteita Suomessa. Liity sinäkin mukaan!

Mikonkatu 19 B, Helsinki wehostfinland.com

sauna I2I 2019

Vahvasti kotimainen painotalo palvelee

Printtiratkaisut

Digitaaliset ratkaisut

Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

YlpeĂ¤sti kotimainen painotalo.

Vaskiniemen saunoille ja merelle Saari metron ja moottoritien halkoma, kupeessaan niemi mereen työntyvä kainalossaan matala talo piiloutuva. Avaan oven. Punaisia poskia paljaita varpaita, sininen pyyhe, levännyt hymy. Avaan toisen. Sihahtaa lämpö, puhuvat kiuas ja vastat yhteistä kieltään, ei muuta. Ovi käy. Kiinni! Älä päästä karkuun pyhää henkeämme! Erotan hämärässä valkoisia hahmoja kyyryssä hiljaa Nautintojen yhteisymmärrys. Tummat hirret kuin muuri. Ei tänne Bryssel, Allah, ei Juudas Iskariot. Kapea ikkuna katon rajassa siivilöi valoa. Lauteelle tähän. Suora kulma. Varpaat kohti kattoa, litteä rentous, ajatusten vaakataso. Jostain vain kutsu, avannon musta silmä. Vapaat aallot milloin milläkin tuulella Hikipisarat ihollani kuin sisaret kyllänsä saaneet. Mereen! Pitkä laituri odottavin askelin kohti odottamatonta. Millainen nyt? Viimeinen rappu, raju syleily kylmän autuas. Sanat kuluneina liuenneet mereen. Vedän vetoni myötä ja vastaan, kellun painoton Aalto heittää takaisin portaille. Nousen ne, pelkkä verenkierto, euforia Laiturilla hengitän oloani. Horisontissa Ruotsinlaiva reitillään kaukaisuuteen. Ohitseni rientää kerikansa, ikuisesti nuori, mereensä ja takaisin ylös. Lähden kun lähden lauteeni lämpöön. Makaan heitettynä olemassaoloon vain tähän. Vaskiniemen saunoille ja merelle muistellut Pirkko Roos

Selitys kerikansa: uskomusten mukaan kaukaisen meren saaren ikuisesti nuori ja onnellinen pienikokoinen kansa. Vrt. lintukotolaiset Aleksis Kiven runossa Lintukoto

sauna I2I 2019

Kansainvälisen Saunaliiton ISAn kuulumisia

ISA saa uusia jäseniä ja tehtäviä

ISA:n hallitus kokoontui kokonaisuudessaan Norjassa huhtikuun lopulla. Kokous hyväksyi viisi uutta jäsentä, joista neljä kansallisia ja yksi tukijäsen. Uusia maita ovat Unkari, Tsekki, Latvia ja Taiwan. Tukijäseneksi hyväksyttiin Löylymasters eli Aromen Belgiasta.

okouspaikkana oli Oslo, missä päästiin tutustumaan useaan hienoon puulämmitteiseen saunaan Oslon vuonolla aivan Oopperatalon vieressä. Toinen kokouspaikka oli Larvikissa FarrisBadissa,

sauna I2I 2019

SALT-sauna houkutteli Oslossa koko ISA:n hallituksen saunomaan. Neljä Kastorin puukiuasta piti saunan mukavasti lämpimänä. Saunasta pääsi myös mereen uimaan, minne hallituksesta ainakin Niemelän Jussi sukelsi. Muille kelpasi paljun kylmä suihku. Saunaan sopii runsaat sata henkeä. Kuva: SALT

Standardi ei puutu pienhiukkasten määrään toistaiseksi, vaikka pienhiukkasten vaarallisuus tiedetään.

joka on myös upea kylpylä erinomaisine saunoineen. Saunastandardeista

ISA:n kokouksessa ja pari viikkoa aiemmin Itävallan Sauna Forumissa keskusteltiin myös saunan standardoinnin nykytilasta sekä Euroopan Unionin osalta että globaalisti. Kiuasasiathan ovat olleet pitkään esillä CEN/295 WG 6:ssa ja ovat sitä edelleen. On syntynyt puukiukaiden CE-standardi, joka edellyttää kiukaiden tyyppitestausta ja merkintää. Standardi ei puutu pienhiukkasten määrään toistaiseksi, vaikka pienhiukkasten vaarallisuus tiedetään. Dosentti Jarkko Tissarin ryhmän kehittelemä pien-

hiukkasten mittausmenetelmä erityisesti puukiukaille saattaisi aukaista tämän solmun, mutta se edellyttää menetelmän hyväksymisen käyttöön. ISA on tätä lobbaamassa, mutta aikaa näyttää kuluvan. CEN/136 on tekemässä myös kansainvälistä saunastandardia, joka määrittelee saunan sekä muut erilaiset ”hikoilukopit” varsin tarkasti. Tuon standardin osalta ISA saa saunan määritelmän mukaan, kuten se aikoinaan kirjattiin Aachenissa kesällä 1999. SWEAT-filmaus

Mikkel Aaland on kuvannut Perfekt Sweat -sarjansa Japanin osuuden. Still-kuvasetti on todella upea. Myös

Turkin Hammam-osuus on jo purkissa ja nyt kuvataan Norjan osuutta. Dokumenteista puuttuu vielä kaksi, jonka jälkeen voimme jäädä odottamaan tämän Perfect Sweat Bathing -järkäleen (7 x 50 min) esitystä vuoden 2020 aikana.

Kukkolassa Saunan päivänä, Virossa saunasinfonian esitys elokuun alussa, partiolaisten maailmanjamboree USA:ssa heinäkuussa, Saksan Saunan päivä 24.9. sekä useat ShowAufgusskarsinnat ja lopulta MMkisat syyskuulla. Japanissa vietetään saunafestivaaleja syyskuussa Finland Villagessa.

Japanissa kisa saunan lämmityksestä

Huhtikuun puolessa välissä pidettiin Tokiossa Japanissa sauna pop-up-näyttely, jonka järjestäjänä oli Metos Inc. Paikalla oli yleisön lisäksi 12 kolmimiehistä joukkuetta. Tehtävänä oli lämmittää puukiukaalla varustettu telttasauna mahdollisimman nopeasti niin, että saunassa on 90 asteen lämpötila standardin mukaisesti mitattuna. Sytytykseen saa käyttää vain annettuja tulitikkuja ja puut

Golden Egg -sauna kiertää maailmaa Jällivaaran laelta Pariisin ja Tukholman kautta Minnesotaan, missä North American Sauna Societyn testaajat pääsivät pääsiäisenä munasaunaan. Kävijöiden mielestä saunan löylyt olivat mukavan pehmeät, kunhan puukiuasta maltettiin lämmittää tarpeeksi. Munasauna herättää joka paikassa ihmetystä. Kuva: Risto Sivula

on itse pienittävä. Kilpailun kolme parasta joukkuetta tulee Suomeen, missä on MM-kisat heinäkuun alussa Keski-Suomen saunaviikon yhteydessä. Noiden palkittujen joukkueiden lisäksi on odotettavissa muutaman omatoimisen

japanilaisen joukkueen mukaantulo. Asiaa innostaa se, että YLE kuvasi Japanin osakilpailun ja kuvaa myös loppukilpailun.

Nauttikaa kesän saunoista ja muistakaa, mitä Saunarauhan julistus haluaa sanoa. Mennään siis saunaan suomalaiseen tapaan alasti ja pidetään saunat kännykkä- ja alkoholivapaina alueina.

Tapahtumia

Risto Elomaa Puheenjohtaja

Saunatapahtumista mainittakoon National Bastu Dag

Iholle. Iho on ihmisen suurin elin. Sillä tunnetaan kylmää ja kuumaa, kosketusta ja kipua. Se voi reagoida jopa mielikuviin ja positiivisiin elämyksiin kylmillä väreillä. Brändiä ei osteta järjellä. Mukaan tarvitaan tunnetta, kylmiä väreitä nostattavaa vaikutusta ja kohtaamisia, jotka muistetaan. Kun haluat, että brändisi ei jätä kohtaajaansa kylmäksi, me olemme sinua varten. Meillä on vahvaa kokemusta, näkemystä ja näyttöä siitä, kuinka brändin potentiaali saadaan täyteen voimaansa.

K O S K E T TAV I N T E R V E I S I N

N2 | Pursimiehenkatu 29–31 A | N2.fi

sauna I2I 2019

Saunoin täällä Teksti ja kuvat: Vesa Asikainen ja Hyunhee Lee

jimjilbang Korealainen sauna,

Modernin jimjilbangin kupolimaiset kuumat huoneet, hangjeungmakit Busanissa.

Moderni korealainen sauna eli jimjilbang on kohtuullisen uusi ilmiö, vaikka sen alkuperä johtaa kauas dynastioiden aikaan. Ensimmäinen jimjilbang aloitti Etelä-Korean kaakkoisrannikolla Busanissa vuonna 1994, mutta tämä uusi sauna- ja kylpykulttuuri yleistyi muutamassa vuodessa, ja jimjilbangeja perustettiin ympäri maata. Ne tulivat kuin tilauksesta korealaisten työstressin ja kiireisen elämäntavan vastapainoksi.

imjilbang on hyvin rentouttava kokemus, kiire häviää ja aikaa vierähtää useampikin tunti. Korealaisessa saunassa korostuvat terveydelliset vaikutukset, ja sen kuumissa huoneissa ja kylvyissä käytetään korealaisen lääketieteen mukaisia, terveyttä edistäviä materiaaleja, kuten jadea, marunaa,

sauna I2I 2019

merisuolaa ja punasavea. Monet jimjilbangit ovat auki ympäri vuorokauden, ja niissä on tarjolla monenlaisia palveluita jopa kuudessa kerroksessa. Olen tutustunut korealaiseen sauna- ja kylpykulttuuriin vierailtuani säännöllisesti Soulissa, Etelä-Koreassa viimeisen neljän vuoden aikana. Naisystäväni on korealainen, ja käymme hänen kanssaan korealaisessa saunassa viikoittain. Suomalainen ikävöi saunaa maailmalla, mutta löydettyäni jimjilbangin, tämä ikävä on ainakin vähentynyt. Jimjilbangin juuret 1400-luvulla

Jimjilbang, yhdistelmä sanoista kuuma

ja huone,

Siloam Sauna on Soulin vanhimpia ja suurimpia Jimjilbangeja.

on reilu parikymmentä vuotta vanha ilmiö, mutta polveutuu hangjeungmakista, kivistä ja punasavesta muuratusta kupolimaisesta rakennuksesta, jonka uunia lämmitetään mäntyhaloilla ja käytetään keramiikan ja puuhiilen polttamiseen. Korealaiset oppivat nauttimaan polttamisen jälkilämmöstä, koska rakennus tuli sen varsinaisessa käytössä hyvin kuumaksi. Kirjoitettua tietoa varhaisesta ko-

Saunatiloissa miehet ja naiset ovat yhdessä vastaanotosta saatu pyjama päällä. realaisesta saunakulttuurista on jo 1400-luvulta, Joseon dynastian ajoista lähtien. Kuningas Sejong kuuli, että aina joku silloin tällöin kuoli hangjeungmakeissa, ja lähetti lääkäreitään tutkimaan asiaa. Nämä saivat selville, että vaikka kuumuus saattoikin olla toisille liikaa, hangjeungmakeilla oli terveyttä vaalivia vaikutuksia. Erityisen hyväksi lääkärit havaitsivat lämmön ja rakennusmateriaalina käytetyn punasaven vaikutuksen. Hangjeungmakit pääsivät näin varhaisen valtiovallan suojelukseen, ja Korean vuoristoalueilla niitä käytetään saunomistarkoituksessa näinäkin päivinä.

saa vielä uuden käyttäjäryhmän. Työssä käyvät korealaiset miehet viettävät siellä yön pitkäksi venähtäneen ”company dinerin” jälkeen, ja palautuvat illan riennoista sauna- ja kylpyosastolla ennen töihin menoa. Pyjama päälle ja saunaan

Saunavastaava Sil Young Kang (vas.) kertoi Siloam Saunan toiminnasta.

Sukupolvet yhdistävä kansanhuvi

Jimjilbangin löytää tätä nykyä pienistäkin korealaisista kaupungeista, ja suurissa kaupungeissa myös eri kaupunginosista ja lähiöistä. Ennen jimjilbangien yleistymistä oli EteläKoreassa toki julkisia kylpytiloja, jotka kuitenkin pääosin sulautuivat jimjilbangeihin näiden yleistyessä. Lisäksi korealaisilla on oma vanha kylpyläkulttuurinsa, oncheon, joka tulee samasta kiinankielisestä sanasta kuin japanilainen onsen, ja joka kukoistaa edelleen alueilla, joissa on luonnostaan kuumia lähteitä. Jimjilbang on kuitenkin kehittynyt omaan uniikkiin muotoonsa, ja siinä yhdistyvät terveyttä edistävät kuumat huoneet ja kylvyt. Se on hyvin suosittu, rentouttava vapaa-ajanviettotapa, joka on saavuttanut niin nuoret, keskiikäiset kuin vanhuksetkin. Työstressin riivaamat korealaiset todella tarvitsevat palautumista maailman kolmanneksi pisimmistä työpäivistään. Uusi kylpemisen ja kuumat huoneet yhdistävä saunakulttuuri yleistyi Etelä-Koreassa hämmästyttävän nopeasti, mutta samoin kävi kahvilakulttuurille 2000-luvun alussa. Korealainen yhteiskunta on kollektiivinen, ja uusista ilmiöistä saattaa tulla vauhdilla valtavirtaa, kun niille on sosiaalinen tilaus. Viikonloppuisin jimjilbangit täyttyvät etenkin perheistä, kuhertelevista nuorista pareista ja keski-ikäisistä naisporukoista. Naisille jimjilbangin lämpimien huoneiden uskotaan Koreassa olevan erityisen hyväksi synnytyksen jälkeen. Yömyöhään jimjilbang

Hangjeungmak, korealaisen saunan kuumin huone.

Jimjilbangin kylpyosastolla voi ottaa pesun ja ihon kuorinnan tai hieronnan.

Jimjilbangin kylpyosastolla voi käydä vaikkapa jade- tai suolasaunassa.

Jimjilbangeja on eri kokoisia ja erilaisella palvelutarjonnalla, mutta lähtökohtana on rentoutuminen ja terveyden edistäminen. Kuumissa huoneissa, joissa lämpötila on 40-50 astetta, makoillaan karkeiden suolarakeiden, punasavipallojen tai pienien jadekivien päällä. Joissakin huoneissa seinät voivat olla puuhiilestä tai jadesta, tai huoneen happipitoisuus voi olla erityisen korkea. Korealaisen traditionaalisen lääketieteen mukaan puuhiili elävöittää väsynyttä kehoa, punasavi lisää verenkiertoa, suola hävittää iholla eläviä haitallisia mikrobeja ja jade rauhoittaa hermoja. Jimjilbangin pyhin on traditionaalinen hangjeungmak, kupolinmuotoinen saunahuone, joka lämmitetään puulla tai kaasulla 80-90 asteiseksi, ja jonka valaistuksena on kehon lämpötilaa nostava pitkäaaltoinen infrapunavalo. Läheltä sitä löytyy usein jäähuone, jossa voi hikoilun jälkeen vilvoitella kymmenen asteen pakkasessa. Näissä saunatiloissa ovat miehet ja naiset yhdessä vastaanotosta saatu pyjama päällä. Suomalaisesta voi tuntua omituiselta hikoilla kuumassa huoneessa pyjama päällä, mutta hiet pestään kylpyosastolla, joka jakautuu naisten ja miesten puoleen. Kylpyosastolla ja pukuhuonetiloissa saa heittää pyjaman päältään, ja korealaiset ovatkin tässä suhteessa kuten suomalaiset ja tepastelevat alasti sen kummemmin häpeilemättä, mitä ainakin amerikkalaiset ihmettelevät. Kylpytiloissa rentoutuminen jatkuu 40-asteisissa kuumissa kylvyissä, joissa käytetään samoja terapeuttisia materiaaleja kuin kuumissa huoneissa. Jade-, suola-, savi- ja marunakylpyjen vesi on usein germanium-pitoista, syvältä maaperästä johdettua pohjavettä, jolla myös uskotaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia. Jimjilbangin kylpyosastolta löytyy usein myös saunoja, kuten suola-, jade- tai marunasauna. sauna I2I 2019

Unohtumaton elämys on antautua jimjilbangin ammattipesijän hierontaan tai pestäväksi ja ihon kuorintaan, jota tosin ei voi suositella herkkänahkaisimmille. Varsin reipasotteisen hankauksen jälkeen kuollutta ihoa on irronnut runsaasti, mutta jäljelle jäänyt tuntuu olevan vastaanottavaisempi kylpyjen vaikutukselle.

Jimjilbangeja on eri kokoisia ja erilaisella palvelutarjonnalla, mutta lähtökohtana on rentoutuminen ja terveyden edistäminen.

Vapaa-ajanvieton mikrokosmos

Jimjilbangin on sanottu olevan kuin korealaisen vapaa-ajanvieton mikrokosmos, ja suurimmat ovatkin varsinaisia monitoimitaloja, joissa on palveluja useassa kerroksessa ja kaiken ikäisille. Soulin toiseksi suurimmassa jimjilbangissa, Siloam Saunassa on kuusi kerrosta ja sieltä löytyy varsinaisten kylpy- ja saunatilojen lisäksi ravintola, kahvila, kuntosali, parturi, manikyyri, hieroja, pelihuone, elokuvatila ja ylimmässä kerroksessa makuusalit miehille, naisille ja kuorsaajille. Yksi jimjilbangien käyttäjäryhmistä ovatkin budjettimatkalaiset. Jimjilbangin makuusalissa yöpyminen

on edullisin tapa yöpyä Koreassa, ja kylpeä saa tietysti samaan rahaan. Suurissa, viihtyisissä oleskelutiloissa ihmiset makoilevat, katselevat tv:tä, pelaavat korealaista lautapeliä gota, lukevat tai upottavat jalkansa lämmitettyjen pienten kivien sekaan. Täällä korealainen ottaa rennosti. Myös syöminen on tarpeen, kun jimjilbangissa vierähtää helposti tovi jos toinenkin. Ravintolasta saa kohtuuhintaista korealaista ruokaa, ja annoksiin kuuluvat kimchit ja muut sivuruoat. Tietyt ruoat kuuluvat erottamattomasti korealaiseen saunakulttuuriin. Savunmakuiset ja saunassa hitaasti kypsytetyt kananmunat sekä sikhye, makea fermentoitu alkoholiton riisijuoma ovat korealaisten saunamakkara ja olut. Aito soulilainen jimjilbang – Siloam sauna

Jimjilbangin ravintolassa on tarjolla korealaista ruokaa sivuruokalajeineen.

Käymme yleensä Siloam Sauna -jimjilbangissa sen autenttisen ilmapiirin, monipuolisen palvelun ja hyvien kulkuyhteyksien takia. Siloam Sauna

a l a p i e a, joka

un a s u v Holvisauna sulautuu a S ympäristöönsä ja kaunistaa pihapiiriä.

Holvimuotoinen katto ja hengittävä harkkopinta tekevät maan povessa istuvan holvisaunan löylyistä miellyttävän pehmeät, kosteat ja tasaisen viipyilevät.

Rakennussarja - hyvät ohjeet ja helppo pystyttää!

Rahtitie 2, EURA, p. 050 3425234, holvisaunat.ﬁ

sauna I2I 2019

Savusaunojen toimituksissa mukana myös kiukaat, joita myymme myös erikseen. Esimerkiksi tämä SAVUHIISI-kiuas on toimiva ratkaisu n.10 m3 kokoiseen pieneen hirsiseen savusaunaan. Ruostumaton rakenne, sisällä ei ra ole rautaosia, joten löyly tulee puhtaasti kivistä.

N KIUKAA U V A S MYÖS lkit! MEILTÄ kannatinpa

Holvisaunat Oy

on lähellä Soulin päärautatieasemaa, perustettu vuonna 2000 ja toiseksi suurin jimjilbang Soulissa. Saunan pyörittämisestä vastaava Sil Young Kang kertoo, että Siloam Sauna oli ensimmäisiä Soulissa aloittaneita jimjilbangeja, ja esikuvana monille myöhemmin tulleille. Alkuun asiakkaita saattoi käydä viikonloppuisin viisikin tuhatta päivässä, mutta tätä nykyä, kilpailun kovennuttua, viikonloppuisin kaksi tuhatta ja viikolla noin tuhat asiakasta vuorokaudessa. Soulin kahdessa suurimmassa jimjilbangissa, Dragon Hill Spassa ja Siloam Saunassa käy paljon ulkomaalaisia. Henkilökunta osaa ainakin auttavasti englantia ja opastustekstit ovat myös englanniksi, joten kieltä taitamattoman onkin parasta aloittaa tutustuminen korealaiseen sauna- ja kylpykulttuuriin tällaisesta paikasta. Korealainen jimjilbang on kehittynyt varsin omaperäiseen rentouttavaan ja terveyttä edistävään muotoon, ja maassa vierailevan kannattaa varata sille reissuaikataulusta oma aikansa. ❖

Näin toimit jimjilbangissa: Jimjilbangissa on oma etikettinsä niinkuin kaikissa saunoissa. Muutama perusasia on hyvä tietää ennenkuin astuu sisään. ■ Sisääntuloaulan tiskillä maksun suorittamisen jälkeen saadaan kuitti ja talon pyjama käytettäväksi naisille ja miehille yhteisissä tiloissa. Tämän jälkeen riisutaan kengät astuttaessa pukuhuoneeseen. Kengille on ovensuun läheisyydessä omat lokeronsa ja lukitsemisen jälkeen avain ja maksukuitti ojennetaan pukuhuoneen tiskillä ja täältä saadaan avain pukukoppiin. Sisällä voit olla paljain jaloin tai käyttää sukkia tai sisäsandaaleja. Vessoista löytyvät omat vain siellä käytettävät sandaalit. Pukuhuonetilassa vaihdetaan talon pyjama päälle, lukitaan omat vaatteet ja tavarat pukukoppiin. Arvotavarat on suositeltavaa jättää tiskille, jossa niille on oma säilytyspaikkansa. Siirrytään naisille ja miehille yhteisiin tiloihin, josta löytyvät hangjeungmak, muut kuumat huoneet ja jimjilbangille tyypilliset moninaiset palvelut. Siirrytään kylpytiloihin, missä vaiheessa pyjaman voi jättää niille tarkoitettuun paikkaan. Ojennetaan pukuhuoneen avain tiskillä, josta saadaan kenkälokeron avain. Kengät jalkaan vasta pukuhuoneen ovella. Hinnat (Siloam sauna): 11 000 won eli noin 9 €, käyttöaika klo 24 asti, klo 20-5 17 000 won eli noin 13 €, käyttöaika klo 12 asti, sisältää yöpymisen. Jimjilbangin hintaan kuuluvat pyyhe ja pyjama. Jos kylpytilassa haluaa pesun ja ihon kuorinnan tai hieronnan, sen voi maksaa suoraan käteisellä kylpytilan hierojalle tai kortilla tiskillä (pesu ja kuorinta 15 000 won eli 12 €).

VASTUUT SELVIKSI TALOYHTIÖSSÄ

– TILAA UUTUUSOPPAAT NYT! OSAKKAALLE JA ASUKKAALLE

12,00 €

HALLITUKSELLE JA ISÄNNÖITSIJÄLLE

19,50 € www.kiinkust.fi

MYÖS VERKKOKIRJANA!

49,00 €

075 757 8591

19,50 € asiakaspalvelu@kiinkust.fi

sauna I2I 2019

Suomen Saunaseura Ry www.sauna.fi Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki

Saunojen aukioloajat Miehet

Tiistai: klo 13.00–21.00 Keskiviikko ja perjantai: klo 13.00–22.00 Jaetut lauantait: klo 12.00–16.30, Viimeinen sisäänpääsy klo 15.45 Muut lauantait: klo 12.00–21.00

Naiset

Maanantai, paitsi kuukauden ensimmäinen: klo 13.00–21.00 Torstai: klo 13.00–22.00 Jaetut lauantait: klo 17.00–21.00

Jaetut lauantait Kuukauden ensimmäiset sekä kesäkuun, elokuun ja joulukuun lauantait.

Poikkeukset aukioloaikoihin Saunatalon kesätauko 21.6.–4.8.

Tervetuloa koelöylyihin uudistettuun Koesaunaan! Keväällä 2019 peruskorjasimme Saunaseuran Koesaunan sekä sen pesu- ja pukuhuoneen. Koesaunan löylyissä kelpaa tutustua työmme jälkeen. Toteutamme huoneistokorjauksia, linjasaneerauksia ja remontteja. Koesaunan lisäksi referenssejämme ovat mm. Katrinebergin kartanon sekä Maunulan Katrinebe ja Roihuvuoren kirkkojen saneeraukset ja korjaukset.

Yhteystiedot

Toiminnanjohtaja Katariina Styrman, perhevapaalla Vt. tj Mari Paavola mari.paavola@sauna.fi 050 371 8178, tj@sauna.fi puhelinaika ma-to klo 12.00–14.00 Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Lämmittäjämestari, kiinteistöhuolto Ari-Pekka Paavola 050 372 7648, lammittaja@sauna.fi Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola 0500 80 10 40, lehti@sauna.fi Saunaseuran johtokunta Tuomas Lehtonen, pj Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan pj tuomas.lehtonen@finlit.fi, 040 5609 879 Tiina Kaskiaro, vara-pj tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi, 050 466 0297 Heikki Hirvonen heikki.hirvonen@outlook.com, 040 549 7853 Hannu Laine hannu@hannulaine.com, 050 559 9557 Helka Lassila helka.lassila@gmail.com, 050 382 3326 Antti Lavonen Taloustoimikunnan pj alavonen@gmail.com, 0400 299 088 Jarmo Lehtola jarmo.lehtola@kolumbus.fi, 050 4432 082 Risto Pitkänen Kunnossapitotoimikunnan pj risto.pitkanen@sauna.fi, 040 7590 825 Hannu Saintula Sauna-lehden toim.neuvoston ja viestintätmk:n pj hannu.saintula@pp.inet.fi, 050 5599 557 Antti Säiläkivi antti.sailakivi@hpp.fi, 0400 241 114 Jäsen- ja saunamaksut, oheispalvelut ja niiden hinnastot sekä paljon lisää tietoa seuran toiminnasta:

JokaRak Oy

Rakentamisen kokemusta vuodesta 1984 050 409 1009 josu.schauman@jokarak.. www.jokarak..

www.sauna.fi

sauna I2I 2019

#DontCrackUnderPressure

Oy Osk. Lindroos Ab Aleksanterinkatu 46, Helsinki Helsinki Airport Schengen, gate 27 Helsinki Airport Non-Schengen, gate 33 Mikonkulta, Mikonkatu 5, Helsinki www.lindroos.fi

MONACO CALIBRE 11 AUTOMATIC CHRONOGRAPH

Steve McQueenâ&#x20AC;&#x2122;s legacy is timeless. More than an actor, more than a pilot, he became a legend. Like TAG Heuer, he defined himself beyond standards and never cracked under pressure.

Saunauutuuksia

Karhu-olut tallusti Sauna from Finland -verkostoon

● Sauna from Finland -verkosto ja Sinebrychoffin Karhu-olut ovat sopineet kolmevuotisen strategisen kumppanuussopimuksen. Olut on Suomen suosituin saunajuoma, ja Karhu suosituin saunaolut. Suomalainen sauna kiinnostaa vuonna 2019 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sekä Sinebrychoff että Sauna from Finland viettävät juhlavuottaan 2019, Sinebrychoff täyttää 200 vuotta ja Sauna from Finland 10 vuotta. Sauna ja olut kuuluvat kiinteästi yhteen, jopa joka neljäs olut nautitaan saunan yhteydessä. Tämä tekee saunomisesta oluen tärkeimmän kulutustilanteen, mikä on ainutlaatuista maailmassa. Sauna from Finland -verkoston ja Karhun yhteistyön tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista saunaelämysajattelua. Sauna from Finland on jo kymmenen vuoden ajan halunnut nostaa saunomiskokemuksen moniaistisuutta ja sen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kansainvälisesti. Verkostossa on yli 200 yritystä, jotka omilla tuotteillaan ja palveluillaan luovat maailman parhaita saunaelämyksiä. Tässä yhteydessä Sauna-lehti toivottaa onnea molemmille juhlavuottaan viettäville! Suomen Saunaseura ja Sauna from Finland ovat toistensa jäseniä ja seuran saunatalolla voi nauttia alkoholitonta Karhu-olutta. saunafromfinland.fi karhu.fi

Saunatrikoot

– asu säädylliseen sekasaunomiseen! ● Koskenkorvan Trahteerin kuuluisissa saunoissa kyllästyttiin siihen, että miehet ja naiset saunoivat omissa vuoroissaan. Ratkaisuksi tähän kehiteltiin Saunatrikoot, joissa kaikki näyttävät yhtä komeilta, ja voivat yhteissaunoa vailla huolen häivää. Saunatrikoot on valmistettu suomalaisesta trikoosta ja ommeltu Etelä-Pohjanmaalla. Lisätietoja ja verkkokauppa:https://saunatrikoot.fi/

Nurkkaan sopiva Harvian Glow Corner ● Harvian Glow-pilarikiukaiden mallistoon kuuluu myös nurkkaan asennettava Glow Corner -designkiuas. Kolmiomallinen kiuas sopii keskikokoisiin ja pieniin saunoihin. Kiuas on mahdollista upottaa myös lauteisiin. Kiuas lämpenee nopeasti ja jakaa lämpöä tasaisesti suuren kivimäärän ansiosta. Kiukaan sisälle integroidut anturit takaavat turvallisen toiminnan. Kivien ladonta ei vaikuta termostaatin toimintaan ja termostaatti reagoi nopeasti kivien jäähtymiseen löylyä heitettäessä, jolloin kivet ehtivät lämmetä seuraavia löylyjä varten. Kiukaaseen voi kiinnittää haapapuusta muotoillun suojakaaren. Glow E -malleja ohjataan erillisellä ohjauskeskuksella, Glow-malli on varustettu perinteisellä, helppokäyttöisellä manuaalisella ajastiTämän palstan tekstit perustuvat mella ja lämpötilansäätimellä. toimitukselle lähetettyihin aineistoihin, harvia.fi

eivätkä omakohtaisiin kokemuksiin.

sauna I2I 2019

✏

SaunaBlogi

Vaalitaan yhteistä aarretta

avusauna, rantasauna, sähkösauna, telttasauna. Olipa saunan koko tai muoto mikä tahansa, yhteistä kaikille saunoille lienee se, että niistä haetaan rentoutumista, hiljaisuutta ja virkistystä. Saunan alkuperästä lienee turha kiistellä. Yhdentekevää, onko keksintö suomalaisten, venäläisten tai ruotsalaisten – tai jonkun muun kansakunnan neronleimaus. Alkuperästä tai muodosta riippumatta kaikilla saunasta kiinnostuneilla ja siitä nauttivilla on oikeus saunaan. Saunaa ei pitäisi kenenkään omia eikä vahtia tai arvostella muiden saunatottumuksia. Kukkikoot kaikki kukat! Suomalaisille sauna on yhtä kaikki kansallisaarre, joka on kokenut viime vuosina jonkinlaisen renessanssin. Esimerkiksi Helsingissä uusia saunoja on perustettu ja vanhoja elvytetty kaupunkilaisten iloksi ja turistien ihmetykseksi. Jopa jouluisille Tuomaan markkinoille oli viritetty mobiilisauna, jonka ulkopuolella näin muutaman japanilaisen vilvoittelevan tyytyväisen näköisenä pienessä pakkassäässä.

Toimikunnan yhtenä tehtävänä on ideoida keinoja seuran sisäisen tiedonkulun parantamiseksi ja seuran eri toimijoiden – jäsenten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden - yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Pohdimme myös sitä, millä keinoilla henkilöstön työhyvinvointia kehitettäisiin ja seuran työantajakuvaa kirkastettaisiin. Meille jäsenillehän Saunaseura on vapaa-ajan nautinnon ja rentoutumisen lähde, mutta henkilöstölle se on työpaikka. Ja työpaikassa saa ja pitääkin olla myös mukavaa. Yksi sisäisen viestinnän keskeinen tehtävä toimialasta ja organisaation koosta riippumatta on saada kaikki toimijat tuntemaan yhteisesti ylpeyttä ja iloa omasta organisaatiostaan. Meillä on käsissämme arvostettu ja perinnerikas seura. Pidetään siitä kukin osaltamme ja omasta roolistamme käsin hyvää huolta niin, että Saunaseura olisi jäsenilleen ja työntekijöilleen ylpeyden ja ilon aihe myös tulevaisuudessa. Leena Niskanen Suomen Saunaseuran viestintätoimikunnan jäsen

Eksoottisin oma saunakokemukseni lienee ollut telttasauna Gustafsvärnin majakkasaarella Hangon edustalla, kun meren kohina ylitti kiukaan kihinän. Erikoinen kokemus oli myös saunoa isolla koulutusporukalla Suomenlinnan merisotakoulun jättiläissaunassa, jossa kiuaskin oli pienen yksiön kokoinen.

Talvella Saunaseuran viestintään haettiin vahvistusta. Viestinnän töitä pienen ikäni tehneenä ilmoittauduin talkoisiin ja pääsin ilokseni mukaan seuran uuteen viestintätoimikuntaan.

sauna I2I 2019

✏

Itse en ollut nuorempana kummoinenkaan saunoja, mutta toki kuuman saunan ja virkistävän uinnin yhdistelmä on aina houkutellut, kun tilaisuus siihen on ollut. Ikä on siitä oiva asia, että sen myötä oppii arvostamaan ihan uudella tavalla asioita, joihin ei nuorena kiinnittänyt huomiota tai joita piti itsestäänselvyyksinä. Sauna kuuluu ehdottomasti näihin kypsän iän iloihin.

Sinun SaunaBlogisi? Haluatko kirjoittaa oman blogisi tälle palstalle. Aihe on vapaa, kunhan se vain jotenkin liittyy saunaan tai saunomiseen. Lähetä noin 3 000 merkin pituinen teksti sähköpostilla osoitteeseen lehti@sauna.fi. Toimitus julkaisee ja editoi tekstejä harkintansa mukaan. Blogi voidaan julkaista myös www. sauna.fi -sivustolla.

TÄÄLTÄ PESEE!! S u o m e n k o n e u S k o t tav i n a m m at t i l e h t i www.koneviesti.fi

Uusi CLA Coupé ja

Uusi CLA Coupé. Play by your rules. Ajattele jos tapaisit teini-ikäisen itsesi. Mitä hän ajattelisi sinusta, elämästäsi ja valinnoistasi? Mitä on jäljellä uhmasta, rohkeudesta ja haaveista? Uusi CLA on auto, josta hän olisi ylpeä. Se on vastakohta tavanomaisuudelle. Rohkeasti omanlaisensa, ulkoa ja sisältä. Eikä ulkonäkö petä: ajotuntuma on aidosti urheilullinen. On niin monta järkisyytä syttyä uudelle CLA:lle, mutta yksi menee ylitse järjenkin: tunne. Lue lisää mercedes-benz.fi/cla-coupe.

alk. 37 871 €

Mercedes-Benz CLA 180 A Business Progressive kokonaishinta alk. 37 870,79 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). Vapaa autoetu 740 €/kk, käyttöetu 575 €/kk. CO2 -päästöt uusi mittaustapa – WLTP 138 g/km, EU-keskikulutus 6,1 l/100 km. Ajotietokoneen kieli: suomi. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 32 €/kk. Kuvan auto lisävarustein.