Sauna-lehti 3 / 2019 by Sauna-lehti

Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 3/2019

SUOMI

SAUNOO

Saunova Suomen kansa Kiilopään saunamaailma kunnioittaa luontoa s. 22 Sauna selättää kiireen ja somen s. 12

s. 16

Vuodesta 1937

sauna

Sähköinen voimannäyte. Kauan odotettu Audi Q5 55 TFSI e quattro Plug-in hybrid. Launch Edition alk. 67 595 € Audi Yksityisleasing esim. 679 €/kk*

Uusi Audi Q5 Plug-in hybrid tuo yhteen sähkö- ja polttomoottorin parhaat puolet. Taita päivittäiset arkiajot sähköllä, pidemmillä matkoilla voimanlähteenä toimii myös bensiinimoottori. Kaikki tämä huomispäivän tekniikan ja premium-luokan mukavuuden yhdistelmänä, jossa vakiona mm. ilmajousitus. Uusi Audi Q5 Plug-in hybrid on huoleton vaihtoehto, kun haluat liikkua ekologisemmin, mutta tehoista tinkimättä.

Sähköinen toimintasäde 45 km** (yhdistetty, WLTP) Teho 367 hv | Kiihtyvyys 0-100 km/h 5,3 s | quattro-neliveto

Audi Center

Audi Q5 55 TFSI e quattro S tronic 270 kW (367 hv) alk. 67 594,58 €, hinta CO₂-päästöllä 50 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 1 160 €, käyttöetu 995 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. *Audi Q5 Launch Edition 55 TFSI e 270 kW quattro S tronic, ensierä 5 900 €, leasinghinta esim. 678,57 €/kk, hinta sopimuskaudelta 32 571,36 €. Kuukausihinta sisältää toimituskulut 600 €, kahdet renkaat ja alv:n. Sopimuskausi 48 kk/40 000 km. Audi Yksityisleasing tuotteen rahoittaa K Auto Leasing Oy. **Suomen vakiovarustelulla.

Kuva: Hannu Vuorinen / Sauna from Finland

Sauna-lehti sisältö 3/19

16 7 Kutsu syyskokoukseen 8 Uutiset

12 Saara Sahlström: Sauna selättää kiireen, paineet ja somen 16 Saunova Suomen kansa 22 Kiilopään saunamaailma kunnioittaa luontoa 25 Hulluista ideoista erinomaisia tuotteita 28 Lauri Marjamäki: Sauna rentouttaa ja antaa hyvän unen 31 Saunarekka kuljettaa saunomisen iloa 34 Kovan fyysisen harjoituksen ja saunomisen yhdistäminen

SUOMI

SAUNOO

38 Suomalainen saunadiplomatia 42 Ammattivastottajan opissa Pietarissa

46 Hirsisauna hilattiin katolle 48 Kata, Jussi ja Mari vuorollaan samoissa saappaissa 50 Kruunuvuoreen suunniteltu urbaani sauna ammentaa perinteistä 54 Japanilainen mediaryhmä tutustui savusaunaan 60 Kansainvälisen Saunaliiton kuulumisia

65 Tuoteuutuuksia 66 Saunablogi: Johanna Lahti

46 sauna I3I 2019

Volkswagen T-Roc. Vahvasti luonnetta.

T-Roc 249 €/kk tai

24 105 €

1.0 TSI 85 kW (115 hv)

Haluttuja T-Roc-malleja jälleen saatavilla. Haluttu T-Roc on vahvaluonteinen ja monipuolinen kaupunkimaasturi, joka tarjoaa huippuluokan ajomukavuuden lisäksi lukuisia ajomukavuutta ja turvallisuutta parantavia toiminnallisuuksia.

Tervetuloa koeajamaan. T-Roc 1,0 TSI 85 kW (115 hv) hinta 24 105 € CO₂-päästöllä 138 g/km. T-Roc-malliston yhd. EU-kulutus 5,4–8,2 l/100 km, CO2-päästöt 138–185 g/km. Suositusvähittäishinnasto 9.8.2019 sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Huolenpitosopimus T-Roc -malleihin alk. 26 €/kk. 3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi. Rahoitusesimerkkilaskelma: Volkswagen T-Roc 1,0 TSI 85 kW (115 hv). Hinta yhteensä 24 105 € (sis. toimituskulut 600 €), käsiraha 5 100 €, rahoitettava osuus 19 225 €, perustamismaksu 220 €, korko 2,95 %, kuukausierät 60 kk: 249 € sis. käsittelymaksu 12 €, viimeinen suurempi erä 7 242 €, luottokustannukset 2 911 €, todellinen vuosikorko 4,47 %. Rahoituksen edellytyksenä hyväksytty luottopäätös. Rahoitustarjous voimassa Volkswagen-jälleenmyyjillä rajoitetun ajan. Luotonantaja: OP-Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki. Volkswagenin maahantuoja Suomessa on K Auto Oy.

Päätoimittaja

Hyvillä mielin saunaan

-S Teksti: Marja Lammi Kuvat: Suomen Ladun ja Risto Vuolle-Apialan arkistot

SUOMI

SAUNOO

KIILOPÄÄN SAUNAMAAILMA kunnioittaa luontoa

Saariselän Kiilopäällä voi päästä saunomaan revontulten alla. Kuurakaltion saunamaailma houkuttaa vuosittain noin 10 000 kävijää savusaunan lämpöön ja purouintiin. Lisätilat valmistuvat ensi vuonna kestävän kehityksen periaatteella.

uomen Ladun omistama Kiilopään luontoliikuntakeskus Urho Kekkosen kansallispuiston vieressä Saariselällä on perustettu vuonna 1964. Retkeilijöille ja luonnossa liikkujille on ympäri vuoden tarjolla majoitusta hotellissa, mökeissä ja lomahuoneistoissa. Luonnossa liikkumiseen yhdistetty saunaelämys alkoi kehittyä vuonna 1997. Silloin Kiilopäälle avautui

kylmäkylpylä, johon kuuluivat avanto, sähkösaunat ja pukuhuoneet. Savusauna pukuhuoneineen valmistui vuotta myöhemmin, jolloin Kiilopään saunamaailma nimettiin Kuurakaltioksi. Kokonaisuuden on suunnitellut savusaunojen ja hirsi- ja perinnerakentamisen asiantuntija, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala. Hänen lähtökohtanaan on ollut huikea tunturimaisema, jota ei saa häiritä.

Kuurakaltion saunamaailmalla halutaan edistää myös mielen hyvinvointia. Talvella tunnelma on taianomainen.

sauna I3I 2019

Suomalainen liikkuu ja saunoo. Suomen Ladun Kiilopään savusauna on maineeltaan jo legendaarinen, jääkiekko yksi suosituimmista urheilulajeista ja kunnon treenin jälkeen mennään saunaan. Näistä asioista lisää s. 22-36

aanko jäsenkortin, kiitos. – Ei nyt tullut mukaan. – Voitko sitten näyttää henkkarisi? – No mutta kaikkihan minut täällä tuntee! Toisessa vastauksessa jo hieman turhaa uhmaa ja ärtyneisyyttä mukana. Saunatalon kassalla käyty lyhyt keskustelu on tässä kuvitteellinen, mutta toistuu todellisuudessa eri muodoissaan edelleen aika usein. Kesätauon jälkeen otettiin käyttöön uusi toimintamalli, jonka mukaan saunaan tulijan pitää tullessaan rekisteröityä kassalla, näyttää jäsenkortti tai henkilöllisyystodistus ja ilmoittaa vieraittensa nimet. Jo turvallisuuden vuoksi on syytä olla selvillä, ketä kaikkia saunatalossa kulloinkin liikkuu. Kun asiat hoidetaan sovitusti, kaikilla on hyvä mieli. Hyväntuulisuus ja iloisuus ovat tarttuvaisia, niin saunan lauteilla kuin elämässä muutenkin. Seura on jäseniään varten ja jäsenillä on oikeus sekä puhua että tulla kuulluksi. Avoin paikka keskustelulle on esimerkiksi Saunaseuran syyskokous 4.11.

Tavataan siis syyskokouksessa hyvillä mielin! LEENA-KAISA SIMOLA Päätoimittaja

Sauna-lehti 73. vuosikerta I www.sauna.fi I ISSN0357-6566

SAUNA-LEHTI Julkaisija Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki Tj Katariina Styrman puh. 050 371 8178

Osoitteenmuutokset: Ensisijaisesti verkossa www.sauna.fi/jasensivut/ Kiitos

Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola Leka-Viestintä Oy lehti@sauna.fi gsm 0500 801 040

Visuaalisuus ja taitto Klippi Design Management Oy AD Yrjö Klippi ja Suvi Klippi

Painatus Forssa Print Painos 5 000 kpl

Toimitusneuvosto Hannu Saintula, pj Jouni Ahonen Ben Grass Tiina Kaskiaro Jarmo Lehtola Lasse Viinikka

Sauna-lehti 4/2019 Ilmestyy joulukuussa

Kannen kuva Kulutusosuuskuntien Keskusliiton mainosjulisteessa hehkuu suvi. Kuva: Työväen Arkisto, Saunan kansa -kirjan kuvitusta.

Ilmoitukset Kristian Miettinen gsm 0400 225 855 aurinia@kolumbus.fi

Osoitteen muutokset ja jäsentietojen päivitykset: www.sauna.fi

Toimituksellinen aineisto 1.11.mennessä Ilmoitusvaraukset 20.11. ja aineistot 25.11. menessä

Kaikki toimituksellinen aineisto tulee Saunaseuran käyttöön kaikilla oikeuksilla, emme vastaa tilaamatta lähetetyistä aineistoista.

sauna I3I 2019

PARHAAT OKTOBERFEST-MAKKARAT HK:N LIHANTAITAJILTA HK Maakarit® viihtyy mielellään olutkolpakon äärellä Oktoberfest juhlissa. Nämä artesaanimakkarat valmistetaan käden taidolla suomalaisesta lihasta aitojen mausteiden ja leppäsavun saattelemana.

LIHANTAITAJIA VUODESTA 1913

Saunoissa kuultua Kokouskutsu

Suomen Saunaseura ry:n syyskokous 4.11.2019 klo 18.00 Paikka: Kino Tapiola, Mäntyviita 2, Espoo Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§ syyskokoukselle määräämät asiat:

● Johtokunnan puheenjohtajan valinta kaksivuotiskaudelle 2020-21: Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja Lasse Viinikka ● Johtokunnan jäsenten lukumäärästä (8–10) päättäminen ja henkilöiden valinta erovuoroisten tilalle kaksivuotiskaudelle 2020-21: Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja Lasse Viinikka ● Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta seuraavaa toimikautta varten ● Jäsen- ja liittymismaksujen vahvistaminen vuodelle 2020 ● Vuoden 2020 toimintasuunnitelman hyväksyminen ● Vuoden 2020 tulo- ja menoarvion hyväksyminen ● Muut mahdolliset asiat Ilmoittauduthan tarjoilujen vuoksi viimeistään 24.10.2019 seuran verkkosivuilla osoitteessa sauna.fi/ilmoittaudu tai kahvion kassalle. Kiitos. Kokousmateriaalit ovat nähtävissä seuran verkkosivuilla ennen kokousta. Mikäli ennen kokousta on jotain muuta ohjelmaa, siitä kerrotaan hyvissä ajoin verkkosivuilla ja uutiskirjeessä. Kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!

Suomen Saunaseuran johtokunta

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET THE FINNISH SAUNA SOCIETY

sauna I3I 2019

Saunoissa kuultua

Hyvä Saunateko vei regatan Näsijärvelle ja vanhukset saunaan

Poikkeavat aukioloajat l Loka- ja marraskuun viimeisenä lauantaina on esittelysaunavuoro, mistä johtuen Saunatalo sulkeutuu jo klo 19.00 26.10. ja 30.11. Huoltomaanantait ovat 7.10., 4.11. ja 2.12. Saunatalo on suljettuna pyhäinpäivänä 2.11. ja itsenäisyyspäivänä 6.12.

Jäsenkortti tai henkkari on avain lauteille l Saunaan mennessä tulee aina ensin kirjautua kahvion kassalla. Siinä pyydetään esittämään joko jäsenkortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus. Se kuuluu saunatalon nykyisiin ohjesääntöihin, joista kahvion henkilökunta noudattaa. Saunaseuran jäsen vieraineen pääsee nauttimaan Saunatalon löylyistä, palveluista ja ilmapiiristä, kunhan jäsen toimii ohjeiden mukaan. Tunnistautuminen on kaikkien etu ja rehti toiminta kuuluu hyviin saunatapoihin.

SA S U SAU 2424

N A L A IN E

sauna I3I 2019

l Suomen Saunaseura on myöntänyt Hyvä Saunateko -tunnustuksen Teiskon voimakaksikko Pekka Peltoselle ja Tuomas Koskiselle, jotka järjestivät ensimmäisen Saunaregatan Näsijärvellä heinäkuussa, kun vietettiin koko Suomen saunapäivää. Järjestelyt onnistuivat vaihtelevien käänteiden jälkeen mainiosti. Lopulta mukana oli yhdeksän lauttaa ja erikoisuutena muutaman nuoremman saunojan asenteella kasattu extremeluokan lautta. Tapahtumaan ei ollut pääsymaksua, mutta kippareille saattoi antaa vapaa-

ehtoisen viiden euron klapimaksun. Erityisen hienoa oli Cireco Oy:n liitännäistapahtumana järjestämä saunalauttasaunominen Koukkuniemen vanhainkodin asiakkaille. Kontukodin asukkaat olivat iloisia erilaisista aktiviteeteista sekä erityisesti vanhainkodin laituriin parkkeeratun saunalautta Black Pearlin saunan lämmöstä. Kunniakirjoja jaettiin ja kaikilla oli oikein mainio helteinen saunalauttapäivä. Ensi vuonna uudestaan! KR

Onhan jäsen- ja muut maksut hoidettu? l Saunaseuran saunomisoikeuksia koskevien ohjeiden mukaan seuralla on oikeus evätä jäsenen saunomisoikeus joko kertaluonteisesti, määräajaksi tai toistaiseksi, jos seuran jäsenmaksu on erääntynyt ja maksamatta, jäsenellä on maksamatta muita seuran häneltä perimiä ja erääntyneitä maksuja, kuten liittymismaksu, saunomismaksu tai kahvion saatavia. Saunamaksu voi jäädä epähuomiossa maksamatta, kun rentouttavan saunomisen jälkeen unohtaa käydä kassan kautta. Seuraavalla kerralla asian voi korjata maksamalla rästit pois – mutta tavaksi ei voi ottaa, jos saunoa haluaa. Jäsenmaksu tulee suorittaa eräpäivään mennessä. Jos jostain syystä näin ei ole tehnyt, saa aiheesta muistutuksen. Viimeistään silloin pitää toimia oman saunomisensa turvaamiseksi.

Kesätauko täydessä hyötykäytössä l Saunatalon kesätauon jälkeen kiinteistöä kunnostettiin ja huollettiin taas monin tavoin. Suurin urakka oli hierojien huoneiden kunnostus ja vanhan takkatuvan peruskorjaus henkilökunnan sosiaalitiloiksi. Muita töitä olivat muun muassa kuutossaunan lauteiden korjaus, neljän kiukaan kivien vaihto, kaikkien kiukaiden kansien vaihto, parin kiukaan ympärillä tehtiin uusia muurauksia, ulkopenkit käsiteltiin ja jokaisessa saunassa paneloitiin. Myös laiturin kaikki lämpöelementit vaihdettiin. Viemärit kuvattiin, koska seuran pitää varautua Saunatalolla lähestyvään putkiremonttiin.

Kahvilan palveluhintoja ja ulosmyyntiä tarkennettu l Saunatalon kahviossa peritään nykyisin yhden euron palvelulisä sellaisista tilauksesta tehtävistä tuotteista, joita ei löydy valmiina vitriinistä. Peruste on selkeä: erikoistilaukset työllistävät kahviota niin, että vuoroihin on jouduttu lisäämään henkilökuntaa. Saunaan tullessa ei oteta vastaan etukäteistilauksia, vaan tilaus tehdään silloin, kun aikoo tuotteet nauttiakin. Saunatalolta lähtiessä voi ostaa tuotteita mukaan, mutta keittiön henkilökunta arvioi sen hetkisen tuotetarjonnan. – Kahvio on ensisijaisesti tarkoitettu saunojien käyttöön. Olisi

kurjaa, jos joku jää ilman syötävää, koska joku toinen on ostanut sen kotiin, kahvilapäällikkö Mervi Iivonen toteaa. Take away -rasiasta veloitetaan sen kustannus eli 50 senttiä.

Muikunmätiä taas marraskuussa l Saunatalon kahviossa myydään taas perinteiseen tapaan muikunmätiä. Myynti alkaa marraskuun puolessa välissä ja jatkuu niin kauan kuin mätiä riittää. Mädin toimittaa Erosen Kala Oy 250 gramman purkeissa. Varauksia ei oteta vastaan.

l Viime kesänä päästiin saunomaan jopa seuran omassa ”Juhani”-mobiilisaunassa. Saunan löylyjä kehuttiin vuolaasti – sanoipa joku mobiilisaunan olevan seuran paras sauna. Ilmankos oven ulkopuolelle muodostui ajoittain pientä jonoakin. Saunanhan on suunnittelut seuran kunniajäsen, arkkitehti Juhani Katainen. Jaana Pietilä piti toissa kesän tapaan talolla pop-up -tyylistä, herkullisten tuotteiden kahvilaa.

Rannan ikoninen kelo l Saunatalon rannassa jo ikoniseksi muodostunut kelohonka on tullut elinkaarensa päähän ja todennäköisesti tätä lehteä lukiessamme se on jo kaadettu. Näin oli pakko tehdä, koska viime kesänä havaittiin puun rungon vuosien saatossa täysin mädänneen ja juurien vahingoittuneen. Metsäalan asiantuntijoiden lausunnot vahvistivat asian.

Keinoja puun säilyttämiseksi tutkittiin, mutta turvallista ja esteettistä ratkaisua ei löytynyt. Mikä onkaan ollut kelon historia ja mitä sinä siitä muistat? Mitä tarinoita siihen ehkä liittyy? Lähetä postia osoitteella lehti@sauna.fi. Palaamme asiaan verkossa ja seuraavassa lehdessä. KUVA: SAUNASISKO DERYA SAMALETDIN

Kesäsauna ja kahvila olivat taas menestys

sauna I3I 2019

Yhdistyselämää

uomen Saunaseura on aatteellinen yhdistys ja suomalaisen saunakulttuurin edistäjä, jonka jäsenyyttä arvostetaan ja jota kuunnellaan saunoja, saunomista ja niihin nojaavaa kulttuuriperintöä koskevissa asioissa. Seuran kaikilla jäsenillä on samat oikeudet ja velvoitteet. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan seuran johtokunta, puheenjohtaja ja asetetaan nimitysvaliokunta. Johtokunta nimittää keskuudestaan ja vapaaehtoisista jäsenistä talous-, kunnossapito-, viestintä- ja kulttuuri- ja tutkimustoimikunnat sekä Sauna-lehden toimituskunnan. Johtokunta vastaa seuran toiminnasta jäsenistölle. Seuran säännöt ja niitä täydentävät ohjeet varmistavat, että luottamuselinten vastuut ja tehtävät ovat selkeät ja seuran voimavaroja käytetään oikein. Näin Suomen Saunaseura pystyy hoitamaan sääntöjensä mukaista toimintaa, edistämään suomalaista saunakulttuuria ja ylläpitämään Vaskiniemen saunalaitosta. Seuran palkkalistoilla on toiminnanjohtaja, lämmittäjä, kahvilapäällikkö ja muuta henkilökuntaa. Seuran tiloissa työskentelee itsenäisiä yrittäjiä pesijöinä ja hierojina. Sauna-lehdellä on oma päätoimittajansa, joka vastaa lehden sisällöstä. Seuran toimintaan 2019 on sen budjetissa varattu 1, 2 miljoonaa euroa. Kaikki tämä mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja jäsenten mahdollisuuden nauttia Vaskiniemen löylyistä ja hyvästä Sauna-lehdestä. Jäsenten on hoidettava omat velvoitteensa kuten jäsenmaksun maksaminen ajallaan, hyvien saunatapojen noudattaminen ja huomaavainen käytös muita jäseniä ja seuran henkilökuntaa kohtaan. Jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia on selvennetty ja koottu yhteen ohjeeseen. On tärkeää, että jäseniä kohdellaan tasapuolisesti ja kaikkia koskevat samat säännöt. Seuran toiminnanjohtajan sijainen Mari Paavola on jättänyt tehtävänsä ja varsinainen toiminnanjohtaja Katariina Styrman on palannut siihen. Olemme kiitollisia Marille hyvin hoidetusta työstä ja toivotamme Katariinan tervetulleeksi takaisin tehtävään.

Hyviä syyslöylyjä ja tervetuloa seuran syyskokoukseen 4.11.! Tuomas M. S. Lehtonen Suomen Saunaseuran puheenjohtaja

sauna I3I 2019

KUVA: GARY WORNELLL, SKS

Puheenjohtaja Puheenkohtaja Saunaseuran puheenjohtaja

Äiskä, iskä ja muksut saunaan l Perhesaunojen päivää vietetään taas sunnuntaina 13.10. Saunatalo on auki klo 11–19 välisen ajan. Perhesaunapäivä on sekasaunapäivä, jolloin Saunatalolla liikutaan ja saunotaan uimapuvut päällä. Seuran jäsen voi tuoda perhesaunaan mukanaan vieraita normaalin määrän eli 1–2 vierasta. Tämän lisäksi jäsen voi tuoda mukanaan alaikäiset (alle 18 v.) lapsensa, joista peritään hinnaston mukainen maksu. Perhepäivänä on myös mobiilisauna lämpimänä. Saunatalon kahvio palvelee perhesaunapäivänä normaaliin tapaan.

Vanhat lahjakortit tiskiin nyt! l Onko kaapin pohjilla vanhoja, kertakäynteihin Saunatalolla oikeuttavia lahjakortteja? Kaiva esiin ja ota käyttöön. Niiden arvo päättyy ensi vuoden lopussa, mutta ne kannattaa käyttää pois heti muistaessa. Nykyisin saunakäyntejä on mahdollista ostaa vain jäsenkortille, jolloin ne eivät vanhenekaan.

seatcenter.fi

Huippuvarusteltu erikoismalli

SEAT Leon Business Class. Alkaen 22 993 € tai SEAT Yksityisleasing esim. 360 €/kk*

Vakiovarusteena aina mm. • • • • • •

Media System Plus -infotainmentjärjestelmä automaattinen ilmastointi pysäköintitutka edessä ja takana LED-ajovalot 16” kevytmetallivanteet vakionopeudensäädin

SEAT-takuu 5 vuotta (tai 100 000 km). Myös TGI-kaasuhybridinä.

SEAT Center

SEAT Leon Sportourer ST 1.0 TSI 115 Style Business Class hinta alkaen alk. 22 992,66 €, CO2-päästöllä 123 g/km ja yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km. Malliston yhdistetty polttoaineen kulutus 4,9-6,8 l/100 km ja CO2-päästöt 123-155g/km. SEAT Leon Sportourer ST 1.5 TGI 131 Style Business Class alkaen 24 594,48 €, CO2-päästöllä 112 g/km ja yhdistetty kulutus 4,0 kg/100 km. TGI-malliston yhdistetty kulutus 4,0-4,5 kg/100 km ja CO2-päästöt 112-123 g/100 km. Hinnat sisältävät toimituskulun 600 €. *Yksityisleasing esimerkki: SEAT Leon Sportourer ST 1.0 TSI 115 Style Business Class, ensierä 0 €, leasinghinta 360,01 €/kk, hinta sopimuskaudelta 17 280,48 €. Sopimuskausi 48 kk/ 40 000 km. Ylikilometriveloitus 0,17 €/km. SEAT Yksityisleasing tuotteen rahoittaa K Auto Leasing Oy.Kuvan auto erikoisvarustein. SEATin maahantuoja Suomessa on K Auto Oy.

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Elina Manninen

SUOMI

SAUNOO

SAUNA SELÄTTÄÄ

– Lähes minuutteihin perustuvat aikataulu-exelit eivät tänne kuulu ja kännykkä jää pukukoppiin. On ihana huomata, miten saunassa on taas unohtanut arjen paineet, Saara tuumii.

sauna I3I 2019

”

Minusta on tärkeää, että seuran arvoista ja tavoitteista pidetään kiinni.

kiireen, paineet ja somen

Saara Sahlström nojaa Vaskiniemen laiturin kaiteeseen ja katsoo elokuiseen ilta-aurinkoon. Rentoutunut, tyytyväinen hymy kertoo kaiken. olmikymppinen Saara Sahlström tuntuu edustavan Saunaseuran jäsenistössä nuorempia ikäluokkia, mutta itse hän toista mieltä: – Eihän täällä ole iällä mitään merkitystä! Sen sijaan hän edustaa jäsenyyttä jo useammassa sukupolvessa. – Jo isoisäni oli jäsen ja nyt ovat sekä äitini että isäni. Lapsena kävin täällä äitini kanssa ja kun aika tuli, liityin nuorisojäseneksi. Sittemmin elämä vei pois pääkaupunkiseudulta ja Suomesta. Muutin jokunen vuosi sitten takaisin Helsinkiin ja asumaan Lauttasaareen. Sen jälkeen olen taas käynyt Saunaseuralla lähes viikoittain. Saara toimii media-alalla ja arki on vähintäänkin hetkistä. – Lähes minuutteihin perustuvat aikataulu-exelit eivät tänne kuulu. Kännykkä jää pukukoppiin, eikä minun tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa. Pukeutuessaan ja saunalta sauna I3I 2019

Merellä on Saaralle iso merkitys – myös Vaskiniemessä. – Saunomisessa on ihan oma tunnelmansa, kun syysmyrsky pyyhkii laituria ja itse istuu lauteilla turvallisessa lämmössä.

pois lähtiessään on ihana huomata, miten on taas unohtanut arjen paineet, Saara sanoo.

luneet saunomiseeni. Jos niin ei jostain syystä ole, tuntuu kuin saunomisesta puuttuisi jotain.

Kolme kuupallista löylynhengelle

Rauhaa ja meren pauhua

Saara on saunonut paljon jo lapsuudesta lähtien perheensä kanssa. Sieltä juontavat myös perheen yhteiset saunatavat. – Isoisä opetti, että löylynhengelle pitää heittää kolme kertaa löylyä ja saunassa ollaan hiljaa ja rauhassa. Aika pitkälti saunon näin edelleen – tosin Vaskiniemen kolmossaunassa en heitä kolmea kertaa vettä kiukaalle, Saara nauraa. – Perheemme käytti myös itse tehtyjä vastoja ja niidenkin tekemiseen oli tarkat säännöt. Koko vasta tehdään tietysti koivusta eikä mitään muovitai kumilenkkejä saa käyttää. Tätini tekee nykyään perheen parhaat vastat – pitäisiköhän minunkin opetella nykyistä paremmin, Saara pohtii. Saara on syntyjään Espoosta ja perheen mökki on Tammisaaressa. – Puulämmitteisestä saunasta avautuvat ikkunat merelle. Käyn siellä edelleen mielelläni saunomassa. – Uiminen ja avanto ovat aina kuu-

Saara sanoo, että Vaskiniemen saunoissa parasta hänelle on niiden tarjoama rauha. – Lauteilla saa olla ihan hiljakseen, miettiä omia juttujaan, hengittää saunan tuoksuja ja katsella ympärilleen. Tai sitten voi ottaa osaa keskusteluun tai kuunnella muiden tarinoita. Ihan mikä mun oma fiilis on. Saara on kasvanut meren äärellä ja merellä on edelleen suuri vaikutus häneen – myös Vaskiniemessä. – Tänne on hienointa tulla pimenevässä syksyssä, kun kova tuuli on jo lähes syysmyrsky, joka puskee laituriin. Silloin pääsee lämpöiseen saunaan ja voi käpertyä lauteiden nurkkaan. – Vaskiniemessä voi seurata merta eri vuodenaikoina. Siinä näkee meren olemuksen ja ymmärtää, kuinka pieniä me olemme luonnonvoimien rinnalla.

sauna I3I 2019

Seura syvemmin tutuksi

Saara oli muutama vuosi sitten Saunaseuran viestintätoimikunnan jäsen

reilun vuoden ajan. – Sauna ja rauhoittuminen olivat olleet minulle aika olennaisia seuran jäsenyyden kannalta. Kuitenkin tuon luottamustoimen myötä havahduin siihen, miten tärkeää työtä Suomen Saunaseura tekee saunakulttuurin ja suomalaisuuden vaalimiseksi. – Minusta on tärkeää, että seuran arvoista ja tavoitteista pidetään kiinni. Tuntuu, että viime aikoina tänne on tullut aika paljon uutta väkeä. On tärkeää pitää huolta siitä, että myös uusille jäsenille opetetaan sekä toimintatavat saunassa, seuran toimintaa laajemminkin että saunomisen perinteet, Saara sanoo. Saunomisen lomassa Saara käy myös kahviossa – ”totta kai”. – Lohikeitto on lempparini. On kuitenkin hyvä, että kahvilassa on nykyisin enemmän valinnanvaraa, salaattejakin saa omien toiveiden mukaan ja rahkapohjaiset tuotteet ovat ihania. Mutta letut ovat parhaita! Aikaisemmin Saara vei lettuja tuliaisiksi puolisolleen, mutta ei tarvitse enää. – Minä aina hehkutin miehelleni, kuinka ihana paikka Saunaseura on.

Ystäväni arvostavat, kun tuon heitä vieraanani Saunaseuralle.

Koska minä en voinut tuoda häntä tänne, isäni otti saunakaveriksi. Ja sitten puolisoni sai joululahjaksi seuran jäsenyyden. Vanha seura uudistuu

Saara sanoo tuovansa aika ajoin ystäviään saunomaan Vaskiniemeen. – Aika monella herättää hämmästystä jo se, että kuulun Suomen Saunaseuraan. Kaupungilla on melkein urbaani legenda, kuinka vaikea on päästä tähän seuraan jäseneksi. Myös mielikuva seuran jäsenten korkeasta iästä on väärä. Tällä hetkellä Saunaseurassa on noin 4 600 jäsentä, joista 1 200 naisia. Vuosijäsenten keski-ikä on 52,7 vuotta.

Saara on monen muun lailla hyvin iloinen siitä, että Saunatalon kahvion osaava henkilökunta tekee ruoka-annoksia myös tilaajan toiveiden mukaan.

– Tietysti joka seuralla on omat sääntönsä, joista tuleekin pitää kiinni. Saunajooga, mobiilisauna, perhesauna ja kuutamouinnit ovat uusia tuulia, joista tykkään, Saara sanoo. – Ystäväni arvostavat, kun tuon heitä vieraanani Saunaseuralle. Aika nopeasti kuitenkin huomaa, kuka on sauna-ihminen ja kuka ei – eli kuka aidosti haluaa tulla uudelleen. Eiväthän kaikki pidä saunomisesta, eikä tarvitsekaan. – Saunaseuran erityinen tunnelma kai syntyykin juuri siitä, että täällä kaikki pitävät saunomisesta. Sauna on meille se yksi yhteinen asia, joka toistuu elämässä – ihan sama missä ajassa tai paikassa ollaan. ❖

Iholle. Iho on ihmisen suurin elin. Sillä tunnetaan kylmää ja kuumaa, kosketusta ja kipua. Se voi reagoida jopa mielikuviin ja positiivisiin elämyksiin kylmillä väreillä. Brändiä ei osteta järjellä. Mukaan tarvitaan tunnetta, kylmiä väreitä nostattavaa vaikutusta ja kohtaamisia, jotka muistetaan. Kun haluat, että brändisi ei jätä kohtaajaansa kylmäksi, me olemme sinua varten. Meillä on vahvaa kokemusta, näkemystä ja näyttöä siitä, kuinka brändin potentiaali saadaan täyteen voimaansa.

K O S K E T TAV I N T E R V E I S I N

N2 | Pursimiehenkatu 29–31 A | N2.fi

sauna I3I 2019

Teksti: Satu Laatikainen Kuvat: Saunan kansa -kirjan aineisto

SUOMI

SAUNOO

SAUNOVA Suomen kansa Lähes koko Suomi on kylpenyt kauemmin kuin muisti kantaa. Saunaan liittyvä kulttuuriperintö on elinvoimainen, ja hartaasti saunova Suomen kansa lupaa elävän perinteemme tulevaisuudellekin hyvää.

auna elää ja pysyy suomalaisen kyljessä – tai suomalainen saunansa kyljessä. Vaikka elämänmuotojen muutokset ovat yrittäneet horjuttaa suhdetta vuosikymmenten saatossa, on saunan syvin hehku sammumaton. Suomen niemelle tuhansia vuosia sitten oleutuneen kylpemisen kulttuuritradition elinvoiman salaisuuden kiteytti kansantieteilijä Sakari Pälsi Kalevalaseuran ensimmäisessä vuosikirjassa 1921. Pälsi totesi suomalaisten onnistuneen vaatimattomina tyytymään saunan yksinkertaisuuteen ja ymmärtämään oikein nimenomaan sen ”sisäiset mahdollisuudet”. Vahva saunahenki vallitsi Pälsin mukaan jo ennen kuin oli ”suomalaista” tai ylipäätään kansallistuntoa, johon tuo henki olisi yhtynyt. Saunakulttuuria ylläpitävät tänä päivänä niin saunojen suunnittelijat, rakentajat, saunaseurat kuin saunatuotteiden valmistajat. Keskiössä ovat kuitenkin kylpijät, he, jotka tarvitsevat saunaa rentoutumiseen, pienentymiseen, yhteiseen aikaan, surujen ja mielen kipujen vaimentamiseen, hiljentymiseen. Sauna tarvitsee kansansa, jonka kanssa syntyvä vuoropuhelu herättää saunan henkiin.

Saunalla on edelleen paikkansa arkisen ja pyhän rajamaastoissa, eikä sen luonnetta tarvitse siihen tottuneelle selittää.

Arkinen ja pyhä sauna

Riijuu-sauna, laps-sauna, täisauna, pellavasaunat, kuppaussaunat, mato- eli pinetti-saunat, viljan kuivuusaunat, teurastus-saunat, makkara-sauna, salvusauna, sipuli-saunat, kessu-saunat, miilu- ja tervasaunat, riih- eli riihi-miesten sauna. Ote SKS:n arkiston kokoelmista Kiteellä 1962 muistiin merkitystä katsauksesta saunan perinteisiin

sauna I3I 2019

Kuva: Saarinen Suomen Saunaseura

sauna I3I 2019

SUOMI

SAUNOO

Jos jossakin saunominen jää lopulta sivuseikaksi, on sekin sitä rajojen laventumista, joka elävään perinteeseen kuuluu.

Hymy herkässä Heittovaaran savusaunan löylyssä. Kuva: Hannu Pakarinen / Suomen Saunaseura.

käyttötarkoituksiin kertoo, millaisiin askareisiin saunaa talonpoikaisessa ympäristössä muun muassa tarvittiin. Sauna oli arkisten askareiden näyttämö, mutta löylyn henki muutti sen väekkääksi paikaksi, rajamaastoksi, jonka kautta käytiin maailmojen väliä. Talonpoikaisessa kulttuurissa ihmisen koko olemassaoloa määritti alkujaan kansanuskoon pohjautunut tapa- ja uskomusjärjestelmä, joka oli syntynyt vuosisatojen kuluessa epävirallisen kansanuskon ja virallisen uskonnon vuorovaikutuksesta. Sauna näyttäytyi tässä toisiinsa mukautuneiden maailmojen maastossa paikkana, johon liittyi niin virallisen uskonnon myötä omaksuttuja piirteitä kuin kansanuskon vahvaan perintöön kuuluneita tapoja ja uskomuksia. Sauna

sauna I3I 2019

Kumarten sisään, kumartaen ulos. Savusaunan ovella Tuusulassa 1977. Kuva: Toivo Lumme / Museovirasto.

rinnastettiin kirkkoon, mutta siihen liittyi myös kansanuskon monisyinen maailma. Saunaan nivoutuneessa maagisessa perinnössä on paljon aineksia, jotka kertovat, että saunassa on vanhastaan koettu pyhyyden ja jonkin korkeamman läsnäolo ja läheisyys. Sauna kuului maanviljelyyn sidottuun vuodenkierron sykliin, ja taikojen ja uskomusten värittämä kylpeminen kytkeytyi moniin juhliin ja elämän käännekohtiin. Synnyttämisen paikkana saunan voima oli yhteydessä naiseen, suomalaisessa talonpoikaisessa historiassa niin ikään rajanvetoja vaatineeseen, vaikeatulkintaiseen voimapesään. Vainajien viimeisenä sijana ennen matkalle tuonpuoleiseen lähtöä sauna tarjosi rauhallisen rajamaaston tämänilmai-

Sauna tarvitsee kansansa, jonka kanssa syntyvä vuoropuhelu herättää saunan henkiin.

Peijonniemen savusaunalla. Kuva: Hannu Pakarinen

sesta poistumiseen. Saunassa parannettiin myös monia tauteja, ja sauna on aina hoitanut ihan itsenäänkin, ei vähiten sodan rintamalla, jossa sauna lohdutti poikiaan hetken kuin äiti. Jokapäiväinen saunamme

Vaikka saunan pyhyyteen liittyy runsaasti aikakerrostumien ja maailmankuvien ristivetoa, avautuu tämänkin päivän kylpijälle vaivattomasti se, miksi sauna on ollut – ja yhä on – niin erityinen. Saunalla on edelleen paikkansa arkisen ja pyhän rajamaastoissa, eikä sen luonnetta tarvitse siihen tottuneelle selittää. Löyly kaappaa kylpijät hiljaiseen kohtaamiseen, jossa monen oven takana painavan asian annetaan olla. Käännytään yksin ja yhdessä sisäänpäin, unohdetaan het-

keksi kilvoitteleva elämänrytmi. Maistele sanaa saunapäivä. Mieleesi nousee ehkä tuoksuja, ääniä ja muistikuvia, odotusta. Saunan herättämät mielikuvat ja menneestä palautuvat aistikokemukset ovat samaan aikaan henkilökohtaisia ja tunnistettavia, omia mutta myös yhteisiä. Läpi yön kylpijöitä syleilevä juhannussauna, saunanverannalla tukkaan käyvä tuuli, tuli kiukaan pesässä, kaveriporukan saunailta, torstaivuoro talosaunassa – tunnet, haistat ja näet sen, tiedät mistä on kyse. Pyhän aattona kylpemisellä on kauas ulottuvat juuret. Viiden päivän työviikkoon rytmittyvässä maallistuvassa Suomessa lauantaisauna sai suorastaan instituution aseman ennen kaikkea arkisen aherruksen päättävänä

rituaalina, jonka kruunasivat saunakahvit, sitruunasooda tai hiilloksella lämmitetty saunamakkara. Nykyisessä ajan liu’ussa päivien latautuneisuus on laantunut, ja saunat lämpiävät yksilölliseen rytmiin. Saunominen on lähellä olevasta nauttimista, arkista onnea, joka ei vaadi paljoa. Saunojen kirjo on Suomessa lavenemassa, ja kylpijöillä on usealla puolen maata vara valita kokemusten väliltä. Kaupunkisaunan sinkkiämpäreiden kalskeessa voi kuulla menneiden polvien elämänmenoa, savusaunassa luonnonhelmassa saada yhteyden toisenlaiseen tunnelmaan. Erilaiset yleiset saunat kaupungeissa ja niemennotkoissa eivät vaadi saunaan tulijalta kohtuuttomia ponnistuksia, mutta erityisen kokemuksen ne tarjoavat. Pieni sauna I3I 2019

SUOMI

SAUNOO

Elävä kulttuuriperintö on paitsi perinteen vaalimista myös sen avaamista maailmalle.

kerrostalosaunakin toimii saunapäivä toisensa jälkeen rituaalisen uudestisyntymisen paikkana. Perinne elää

Saunan ympärille kietoutunut sosiaalinen järjestys on aikojen saatossa elänyt ja yhä elävä kokonaisuus, johon ajan henki lyö leimansa. Käsillä olevalle hetkelle on leimallista se, että kylpijät ovat siirtymässä sankoin joukoin huoneistosaunoista erilaisiin yhteisöllisiin kylpypaikkoihin, joissa kynnys on matala ja ovi kaikille avoinna. Sauna nousee jättömaalle tai kasvaa maamerkiksi torin kulmaan, ja jos jossakin saunominen jää lopulta sivuseikaksi, on sekin sitä rajojen laventumista, joka elävään perinteeseen kuuluu. Saunaan liittyvä kulttuuriperintö tunnistetaan nyt ehkä kirkkaammin ja laajemmin kuin koskaan aiemmin. Kun koko Suomi saunoo, kyse on ennen kaikkea rikkaan perinteen sävyjen vahvistamisesta, kokemusten jakamisesta ja yhteisestä muistista.

Kuva: Filmiryhmä Oy / Suomen Saunaseura

Oman kulttuuriperinnön tiedostaminen auttaa näkemään itsemme osana pidempää ajan ketjua. Saunan sisäiset mahdollisuudet ovat sitkeät ja syvät. Sauna on modernina, sisustukseen istutettuna löylyhuoneenakin maailmojen välinen raja, lämmin syli. Sen mystisessä syleilyssä kylpijä saa yhteyden siihen arjen raskauttamaan itseensä, joka kiireen keskellä on vaikeammin tavoitettavissa. Sauna on viimeisiä digilaitteilta suojeltuja saarekkeita, pyhättö aikamme kaikkialle ulottuvalta silmältä. Kiukaan naksahtelu, pesäpuiden verkkainen paukahtelu ja löylyn humahtelevat huokailut tyynnyttävät viisarin juoksuttaman ja ruutujen kaappaaman mielen. Elävä kulttuuriperintö on paitsi perinteen vaalimista myös sen avaamista maailmalle – olemassa olevan ja muuttuvan vuorovaikutusta. Omaansa arvostamalla näkee myös muiden erityislaatuisuuden ja sen, ettei pitkäikäisimmänkään perinteen tarvitse olla kiveen hakattua. Sillä sellainen elää, jota ruokitaan. ❖

Saunan kansa – saunaperinteen käsikirja ■ Sauna on kirjailija Satu Laatikaiselle samanlainen paikka kuin se luultavasti on lukuisille suomalaisille: arkinen, itsestään selvä mutta silti täynnä tunteita, muistoja erityisistä elämänvaiheista, hetkistä ja ihmisistä. – Kun sain tilaisuuden tehdä kirjan saunasta, tunsin aihetta kohtaan rakkautta, mutta myös rimakauhua: miten käsitellä teemaa, joka koskettaa niin monia ja josta jokaisella on mielipiteensä ja kokemuksensa, Satu Laatikainen toteaa. Kirjansa sivuilla Laatikainen kuljettaa lukijat savusaunasta kesämökin rantaan, saunan salaisuuksien jäljille, puhdistautumisen historiaan, savusaunojen mustiin kylyihin, niin joulu- kuin morsiussaunaankin ja vihtomisen perinteisiin. Saunan kansa on kattava teos suomalaisen saunakulttuurin historiasta, mutta se on paljon enemmän kuin historiikki. Kirjan luettuaan ymmärtää paremmin, miksi saunakulttuuri elää uutta kukoistuskauttaan ja miten jokaisella suomalaisella on suhteensa saunaan, myös heillä, jotka eivät sauno. Teosta täydentää runsas ja monipuolinen kuvitus sekä lukuisat mielenkiintoiset ja hauskatkin sanonnat, uskomukset ja anekdootit. Jos Saunan kansa -kirjan lisäksi lukee tai on lukenut Tuomo Särkikosken kirjan Kiukaan kutsu ja löylyn lumo (Suomen Saunaseura ja Gummerus Oy 2012), tietääkin suomalaisesta saunakulttuurista lähes kaiken tietämisen arvoisen. L-KS ● FM Satu Laatikainen, Saunan kansa, 375 sivua, SKS 2019, ovh noin 30,-, saatavana mm. SKS:n verkkokaupasta ja kirjakaupoista. Kirjan tekemistä ovat tukeneet Suomen Tietokirjailijat ry, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen Saunaseura kuvituksen osalta.

sauna I3I 2019

SAU NA PÄ ÄLLE NAPPIA PAINAMALL A

Harvia Cilindro Plus -kiukaat uudella, langattomalla Spot -ohjauskytkimellä. Spot on nopea asentaa ja helppo käyttää – yhdellä painalluksella. H A R V I A S P O T®

Teksti: Marja Lammi Kuvat: Suomen Ladun ja Risto Vuolle-Apialan arkistot

Kuurakaltion saunamaailmalla halutaan edistää myös mielen hyvinvointia. Talvella tunnelma on taianomainen.

sauna I3I 2019

SUOMI

SAUNOO

KIILOPÄÄN SAUNAMAAILMA kunnioittaa luontoa

sauna I3I 2019

– Savusauna on saunamaailman syvällisin osa, joka ei näy lainkaan tunturin puolelta. Sauna sijaitsee Kiilo-ojan rannassa ja se on peitetty turpeella. Vasta purolla paljastuu, mitä kokonaisuus sisältää, Vuolle-Apiala kertoo. Muidenkaan rakennusten ei ole haluttu korostuvan maisemassa. Saunoja kokonaisuudessa on silti paljon. Savusaunan lisäksi on kaksi suurta sähkösaunaa suihkuineen ja pukuhuoneineen, hotellissa on kolme saunaa ja mökeissä ja lomahuoneistoissa on omat saunansa. Saunakokonaisuuden sydämeen savusaunaan pääsee hotellilta turveputkea pitkin. – Savusauna on hirsirakenteinen

ja käsin tehty. Rakennuksessa sauna on keskellä ja viereiset ovet vievät miesten ja naisten pukeutumistiloihin. Lauteille mahtuu parikymmentä henkeä. Savusaunassa ei saa peseytyä, mutta isosta vesisaavista voi valella vettä niskaan. Virkistäytymisen hoitaa purouinti. – Rakennus perustuu länsisuomalaiseen ja pohjalaiseen saunatyyppiin, jossa lauteet ovat korkealla. Näin saadaan kunnolla löylyä, Vuolle-Apiala sanoo. Suomalaista saunakulttuuria

Kiilopään tunturikeskuksen johtajan Seppo Uskin mukaan saunamaailma palvelee laajasti Saariselän matkai-

lua. Hotellivieraiden lisäksi muutkin kävijät pääsevät saunomaan yleisövuoroilla. Pelkästään savusaunassa käy noin 60 henkeä päivässä, joten vuositasolla päästään jopa10 000 saunojaan. Tunturikeskus on kiinni toukokuussa ja lokakuussa, jolloin saunojakin huolletaan ja kunnostetaan. Lapinmatkailun sesonkeihin eli yöttömään yöhön, ruskaan ja sydäntalven revontuliin sopisi Uskin mukaan lisäksi marraskuun kaamoksen kokeminen revontulineen. Tulevaisuuden haaveena onkin saunamaailman laajentaminen talviuintikeskuksella, jossa olisi mahdollisuus uintiin avantoon kastautumisen lisäksi. – Ensi vuonna savusaunaa laajen-

Kiilopään saunamaailma on sijoitettu maisemaan ja yhdistetty hotelliin siten, että huikea tunturimaisema ei häiriinny. Saunan on suunnittellut savusaunojen asiantuntija, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala.

Hyvä, oikeaoppinen ja läpilämmittävä sauna hiihtolenkin siunatuksi lopuksi.

sauna I3I 2019

Teksti: Tuomo Jantunen

netaan uudella naisten saunaosastolla miesten jäädessä nykyisiin tiloihin. Kiilopäällä on kestävän kehityksen ohjelma, joka otetaan huomioon muun muassa kiuasvalinnoissa, Uski kertoo. Saunamaailmaa kehitetään suomalaisen saunakulttuurin näkökulmasta. Valmisteilla on Kiilopään säännöt, joissa saunomisen filosofiaa esitellään visuaalisin keinoin. Kiilopää on ensisijaisesti vaeltajien, hiihtäjien ja luonnossa liikkujien kohde, jonka ovat löytäneet myös keskieurooppalaiset retkeilijät. Uskin mukaan kävijöistä 70 prosenttia on suomalaisia, joista edelleen 40 prosenttia on Suomen Ladun jäseniä.

Koulutuskeskuksena aloittaneesta Kiilopäästä on tullut vaeltajille, hiihtäjille ja luonnossa liikkujille suunnattu matkailukeskus.

Suomen Latu Suomen Latu ry. on liikuttamiseen ja ulkoilijoiden edunvalvontaan keskittynyt kaikille avoin ulkoilujärjestö, johon kuuluu yli 86 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on että kaikki löytäisivät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Suomen Ladulla on luontoliikuntakeskukset Saariselän Kiilopäällä, Espoon Oittaalla ja Helsingin Paloheinässä. Suomen Latu on rakentanut Lapin hiihtomaisemiin noin sata saunaa. Valtaosa niistä on arkkitehti Risto Vuolle-Apialan suunnittelemia. Suomen Saunaseura myönsi Suomen Ladulle saunasaavutuksista Saunan Samuli -palkinnon vuonna 2004. Perusteluissa kerrottiin järjestön tehneen merkittävää työtä liikunnan ja saunomisen yhdistäjänä. Kyseinen palkinto tunnetaan nykyisin nimellä Löylynhenki-palkinto.

SUOMI

SAUNOO

Hulluista ideoista erinomaisia tuotteita

aariselän alue tunnetaan lukuisista ”hulluista” ideoista, jotka ovat ennakkoluulottomasti toteutettu ja sitten myös levitetty kautta maailman. Ajatelkaapa vaikka Jussi Eiramon rakentamia lasi- ja jääigluja revontulien ihailua varten, taideravintoloita tai lumikappelia Kakslauttasessa. Varmasti aluksi moni naureskeli, mutta idea toimii – ja vieläpä joka vuosi laajennettuna. Tai miltä mahtoi vaikuttaa Kullanhuuhdonnan ensimmäiset SM-kisat, joita Kauko Launonen puuhasi 1970-luvulla Tankavaaraan. Entäpä samoihin aikoihin Suomen Ladun Frans ”Jonne” Saastamoisen toteuttamat ensimmäiset Erävaelluksen SM-kilpailut Kiilopäällä? Samaa voi kysyä ensimmäisten muovisten lumikenkien tuomisesta Dominick Arduinin toimesta Saariselän alueelle ja niillä kisailut. Uskomattomia hankkeita! Voidaan sanoa, että Saariselällä on aina avattu latua. Suomen Ladun perustaja Lauri ”Tahko” Pihkala toivoi silloin yli 80 vuotta sitten, että järjestön nimessä oleva ”Latu” tarkoittaisi nimenomaan uusien urien avaamista koko Suomessa. Sitä toivetta on täytetty erityisesti Lapissa. Tähän samaan uusien hankkeiden sarjaan kuuluu myös Suomen Ladun rakentamat 100 saunaa. Ideana luonnon kylpylä

Tämä on tarina pähkähullusta ideasta, josta vähitellen on kehittynyt Kiilopään suosituin tuote. Se on avanto ja sauna. Arktinen Kylpylä vuonna 1997 oli idea, joka sai alkunsa kahdesta havainnosta: ensiksikin kaikkialla Suomessa avantouimarit kulkivat taivasalla lumihangessa kahlaten ja tuulen kylmettäessä ihoa. Uimareille tarvittiin tuulensuoja. Toinen havainto ja toive oli se, että avannossa voisi olla kesäaikaankin kylmää vettä. Silloin sen terveysvaikutus jatkuisi läpi vuoden. Näin syntyi avanto tunturipuroon, johon kaivamalla ja 3 000 kiveä asettamalla saatiin viihtyisä uimapaikka. Kun keskelle kaivantoa sauna I1I 2019

Suomen Ladun perustaja Lauri ”Tahko” Pihkala toivoi, että järjestön nimessä ”Latu” tarkoittaisi uusien urien avaamista koko Suomessa.

Suomen parhaaksi savusaunaksikin mainitun Kiilopään saunan löylyistä on nauttinut arviolta yli 100 000 saunojaa yli 120 eri maasta.

jätettiin pieni saari, syntyi luonnollinen uimarata saari kiertäen. Vuonna 2007 sitä testattiin järjestämällä ”kesäavannossa” I Tunturipurouinnin SM-kisat. Se toimi erinomaisesti, vaikka kankeaksihan uimarit kokivat jäsenensä maaliin saapuessaan – niin kuin pitikin. Samoihin aikoihin 1990-luvun loppupuolella Vuokattiin tehtiin hiihtoputki. Siitä saatiin idea: voisiko Kiilopäälläkin olla luonnollinen putki, jonka suojassa uimarit siirtyisivät avannolle? Syntyi turveputki. Nyt tarvittiin vain suunnittelija, joka laittaisi palaset kohdalleen. Hän oli Suomen Ladun arkkitehti Risto VuolleApiala, joka teki suunnitelman. Se toteutettiin suurelta osin talkootyönä. Finnverassa oli silloin niin ennakkoluulottomia virkamiehiä, että he hyväksyivät raha-anomukset pikaisesti. Rakennustyön johto uskottiin Kiilopään omalle talonmiehelle – taiteilija Olavi Kerolle. Kaikki syntyi puolessa vuodessa. Syntyi Kiilopään Kylmäkylpylä

”Hyvä on uimarin uiskennella, kun

sauna I3I 2019

on kunnon kylmäkylpylä Kiilopäällä!” Näillä sanoilla julistettiin Kiilopään Kylmäkylpylä eli The Arctic Spa avatuksi suuren kansainvälisen uimarijoukon kanssa. Avannon vesi oli kirkasta ja houkuttelevan kylmää. Jotkut mittasivat silloin virtaavan veden lämpötilaksi peräti -1,5 celsiusastetta. Vesi oli niin kylmää, että sen aukipito oli aluksi vaikeaa: yritys puhaltaa lämmintä ilmaa uintipaikan pohjasta kompressorin kautta epäonnistui – avanto jäätyi pohjaan saakka. Vasta sitten, kun löydettiin oikeat virrankehittäjät ja sijoitettiin ne lähtöpaikan viereen, saatiin avanto pysymään avoimena kovillakin pakkasilla. Kylmäkylpylä sisälsi aluksi kaksi pienehköä saunaa älykiukaineen sekä savihoito- ja hierontapaikan. Jo vuoden kuluttua hoidoista luovuttiin, ja päätettiin antaa Lapin luonnon hoitaa kehoa ja sielua. Taivasalla. Tärkeä uudistus oli heti seuraavana vuonna avannon vierelle perustettu savusauna. Sen hyväilevistä löylyistä ovat nauttineet tuhannet ja tuhannet. Vieraskirjojen mukaan kävijöitä on ollut 20 vuoden aikana reilusti yli 100 000

rohkeaa yli 120 eri maasta. Pihkala liitti liikunnan ja saunan

Tahko Pihkala totesi jo sata vuotta sitten, että saunomisen pitäisi kuulua jokaiseen liikuntasuoritukseen. Saunaa tarvitaan lihasten rentouttamiseen mutta myös mielen hoitoon. Kuuluisassa Laskiaissaarnassaan vuonna 1945 hän kiteytti sanomansa seuraavasti: ” Hiihtolenkin päätteeksi on suositeltavaa kävellä suksia kantaen vähintään kilometri – polvien rentouttamiseksi ja ojentamiseksi sekä ryhdin kohentamiseksi. Tietysti olisi jälleen hyvä, oikeaoppinen ja läpilämmittävä sauna siunatuksi lopuksi. Se on silloin syöntiäkin tärkeämpää… Onnellisin olotila sitten tämän saunahoidon päälle on sen asteen terve väsymys, ettei kaipaa heti ruokaakaan. Nesteen nauttimisen jälkeen vain pitkäkseen ja syöminen vasta herättyään…” • Tarinan kirjoittaja on liikuntaneuvos Tuomo Jantunen, Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja, joka toimii nyt eläkepäivinään Tahko Pihkala -seuran puheenjohtajana

Suoritusarvot eivät ole koskaan näyttäneet näin hyvältä. Uusi Cayenne E-Hybrid ja E-Hybrid Coupé -mallisto Cayenne-hybridimallisto näyttää poikkeuksellisen hyvältä, katsoitpa asiaa sitten muotoilun tai lukujen valossa. Cayenne E-Hybrid tarjoaa loistavat tilat viidelle ja kiihtyy 0-100 km/h 5 sekunnissa. Cayenne Turbo S E-Hybrid Coupé kiihtyy puolestaan 0-100 km/h 3,8 sekunnissa ja tarjoaa huippu-urheilullisen ajokokemuksen. Korkeista tehoista huolimatta malliston sähköinen toimintamatka ilman paikallispäästöjä on 38-32 km. Katso lisää: porsche.fi

Cayenne E-Hybrid alkaen 102 276,13 €; Yhdistetty polttoaineenkulutus 3,9 l/100 km; CO2-päästöt 89 g/km Cayenne E-Hybrid Coupé alkaen 107 279,64 €; Yhdistetty polttoaineenkulutus 4,0 l/100 km; CO2-päästöt 91 g/km Ilmoitetut kulutus- ja päästötiedot malliston perusmalleille ilman lisävarusteita. Osa lisävarusteista vaikuttaa auton CO2-päästöarvoon, polttoainekulutukseen sekä autoveron määrään. Kuvan autot lisävarustein.

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Mikko Taipale/Jokerit ja Lauri Marjamäki

SUOMI

SAUNOO

Jokerien päävalmentaja Lauri Marjamäki:

Sauna rentouttaa ja antaa

Lauri Marjamäki toimii Venäjän KHL-sarjassa pelaavan Jokereiden päävalmentajana. – Hektinen työpäivä ja -paine on hyvä saada poikki ennen vapaaaikaa. Siinä sauna auttaa hyvin.

auri Marjamäki on varmasti tuttu nimi vähääkään Suomen jääkiekkoa seuraaville. Marjamäki aloitti Venäjän KHL-sarjassa pelaavan Jokereiden päävalmentajana viime vuonna neljän vuoden sopimuksella. Ennen Jokereita Marjamäki toimi kaksi kautta Leijonien päävalmentajana neljässä eri arvoturnauksessa: World Cupissa, olympialaisissa ja kahdesti MMkisoissa. Aikaisemmin hän on luot-

sauna I3I 2019

sannut mm. Oulun Kärpät SM-liigan voittoon kahdesti. Lauri Marjamäki sanoo jo pikkupoikana miettineensä, mitä jääkiekkovalmentaja piirtää liitutaululleen saadakseen viisi pelaajaa ja koko joukkueen etenemään samaan suuntaan. – Siitä oma valmentajan polkuni kai alkoi. Minulla on ollut intohimoa valmentamiseen jo siitä alkaen, kun itse aloin junnuna pelata. 18-vuotiaana

hyvän unen

otin jo vastuun 12-vuotiaista pojista. Vähän yli kaksikymppisenä tajusin, että valmentaminen on se minun juttuni, Marjamäki kertoo. – Olen hyvin sosiaalinen ihminen ja haluan kuulua johonkin ryhmään. Jääkiekkoa pelataan hyvin sosiaalisessa ympäristössä, jossa vahvat yhteistyötaidot ovat tarpeen. Voittamisen tahto vie eteenpäin ja pienen stressin alla ihminen on parhaimmillaan – tai

Nykyisin Jokerien päävalmentajana toimiva Lauri Marjamäki tunnustautuu kovaksi saunamieheksi. – Saunon lähes joka päivä ja kesämökillä puusaunan lämmittäminenkin viehättää.

ainakin minä, Marjamäki sanoo. – Mutta hektinen työpäivä ja -paine on hyvä saada poikki ennen vapaaaikaa. Siinä sauna auttaa hyvin. Rentouttaa ja palauttaa

Lauri Marjamäki sanoo menevänsä treenin ja lenkin jälkeen lähes poikkeuksetta saunaan. – Saunassa kaikki lihakset rentoutuvat, mikä on erittäin tärkeää. Minulle

saunan suurin merkitys onkin juuri rentoutus ja rauhoittuminen. Marjamäki on huomannut, että saunomisella on myös iso vaikutus hänen nukkumiseensa. – Uni on minulle hyvin oleellista. Jos en nuku kunnolla, koko ajatusmaailmani saattaa heittää vähän negatiivisuuden puolelle. Sauna ja löylyt antavat minulle hyvän unen ja erityisen mukava fiilis on pujahtaa saunomisen sauna I3I 2019

Maalla alamökin terassilta avautuu Lauri Marjamäen ”mielen maisema”, joka auttaa työssä jaksamisessa.

jälkeen puhtaiden lakanoiden väliin. Marjamäki sanoo myös suomalaisten jääkiekkoilijoiden saunovan yleensä todella paljon. – Urheilu ja sauna kuuluvat yhteen, ainakin mitä minä olen asiaa seurannut. Meillä Jokereissa pelaajat käyvät löylyjen välissä kylmäaltaassa kastautumassa, mikä on erittäin hyvä keino palautua. Moni tekee sen tarkoin harkiten sekuntikellon kanssa, jotta paras hyöty saadaan irti. – Minä en itse ole avannon ja kylmän veden ystävä. Alle 20-asteiseen veteen en mene uimaan, Marjamäki myhäilee.

veydellinen, palauttava ja sosiaalinen tapahtuma. Alkoholi ei siihen kuulu. Lauri Marjamäki ei ole käynyt yleisissä saunoissa, vaikka hänen kotikaupungissaan Tampereella niitä paljon onkin. – Ammattini on jo niin yhteisöllinen, että en työpäivän jälkeen enää kaipaa sellaista vuorovaikutusta. Savusaunoihin olen päässyt kylpemään useinkin Vierumäen Kammissa ja Helsingin Saunasaaressa. Ne ovat olleet upeita kokemuksia. – Sauna on minulle myös yksi keino pitää yllä työssäjaksamista.

Sosiaalinen tapahtuma

Lauri Marjamäki toteaa saunomisen olevan todella sosiaalinen tapahtuma. – Jokereilla on oma saunansa, johon mahtuu 12 henkilöä. Joukkueen kesken lauteilla puhutaan ihan toisenlaista small talkia kuin muuten. Ja MM-kisoissa joukkue saunoo paikalle tuodussa Saunarekassa. – Tietyntyyppiset saunaillat kuuluivat aikoinaan urheiluunkin, mutta nyt saunominen on ennen kaikkea ter-

sauna I3I 2019

– Urheilu ja sauna kuuluvat yhteen, ainakin mitä minä olen asiaa seurannut.

Lämpö, jossa jaksaa olla

Kesämökillä Pohjois-Näsijärvellä Marjamäen perheellä on kaksi saunaa, talossa sähkösauna ja rannassa puusauna. Kesällä puusauna lämpiää vähintään kolme kertaa viikossa. – Saunan lämmittämisessä ja puitten rätinässä on oma viehätyksensä. Kun samalla lämmitän lapsille paljun, aikaa voi mennä 4–5 tuntiakin. Saunan ja paljun lämmittäminen onkin ihan oma juttunsa. Parin klapin heittäminen tulipesään silloin tällöin on lähes taiteen laji. – Poika ja tytär tulevat mielellään myös löylyyn – varsinkin, kun annan pojalle matemaattisia arvoituksia ratkottavaksi löylyn lomassa. Marjamäellä ei ole erityisiä saunarituaaleja, paitsi että jouluna ja juhannuksena vihdotaan. – Minulle parhaat löylyt tulee noin 65-asteisesta saunasta. Se on ideaalinen lämpö, jotta jaksaa olla pitkään lauteilla ja nauttia olostaan oikeasti. Yli 80 astetta on jo ehdottomasti liikaa. ❖

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Saunarekka Oy

Saunasta osa Brian O’Neillin perhe-elämää

SUOMI

SAUNOO

eljännen kautensa Jokereissa aloittanut Brian O’Neill on saanut joukkueen keskuudessa lempinimen Mr Helsinki. Se kuvastaa hyvin amerikkalaishyökkääjän suhdetta Helsinkiin. Jokereiden viime kauden paras ja KHL:n viidenneksi kovin pistemies sanoo aina tulevansa innoissaan takaisin Helsinkiin. – Tämä on jo toinen kotini! Nautin olostani täällä. On aika luksusta saada pelata tällaisessa kaupungissa. Ja mitä paremmaksi tuntee olonsa kaukalon ulkopuolella, sen paremmin myös peli kulkee. OŃeillin mukaan Suomessa ruoka on hyvää ja Helsinki täynnä hyviä ruokapaikkoja. Ennen kauden alkua hän ehti nauttia myös meren rannalla istuskelusta, suppaamisesta – ja saunomisesta. – Suomalainen saunakulttuuri on aivan erityinen. Vien perhettäni ja kavereitani usein saunomaan. Viihdyn itse Allas Sea Poolissa ja Löylyssä. Vieraani ovat todella arvostaneet, kun ovat päässeet suomalaiseen saunaan, Brian OŃeill kertoo. Suomalainen saunakulttuuri on jättänyt jälkensä koko O’Neillin perheeseen. – Vanhempani kävivät muutaman kerran Suomessa ja vein heidät tietysti saunomaan. Sen jälkeen he rakennuttivat kotiimme Yhdysvaltoihin oman saunan. Saunalla on ollut positiivinen vaikutus perhe-elämäämme, koska saunassa ollaan ilman puhelimia. Silloin voimme jutella ja vain keskittyä toisiimme. Sellainen on aika harvinaista nykyään. Osa suomalaista saunakulttuuria on siis siirtynyt meillekin, O’Neill kertoo. Mitä amerikkalainen kulttuuri voisi antaa vastalahjaksi meille suomalaisille? Brian OŃeillillä on vastaus valmiina: – Small talk -kulttuurin! Me voisimme opettaa suomalaisille rupattelua ja jutustelua ja te voisitte näyttää meille, miten saunotaan.

Hyökkääjä Brian O´Neill arvostaa erityisesti suomalaista saunakulttuuria – niin paljon, että kotiin jenkkeihin rakennettiin oma sauna suomalaiseen malliin.

16 metriä pitkä Saunarekka on tien päällä huikea ilmestys, joka herättää sekä hilpeyttä että kiinnostusta.

SAUNAREKKA kuljettaa saunomisen iloa Saunarekka vie löylyn sinne, missä on ihmisiä – kuten festareille, Pariisin taivaan alle ja jääkiekon MM-kisoihin. – Ulkomaalaisille rekan löylyt ovat eksoottinen kokemus ja suomalaisille ”MUST”, kuvaa Suomen Saunarekka Oy:n toimitusjohtaja Niko Nenonen.

aunarekan idea ei voi syntyä missään muualla kuin saunan lauteilla. Niko Nenosen isä Markus Nenonen ystävineen keksivät Saunarekan vuonna 2002 ja ensimmäinen versio rekasta syntyi heti vuonna 2003. Nykyinen, kolmas versio on valmistunut vuonna 2016. Kaikki on tehty Pieksämäellä talkoovoimin sekä useiden yhteistyökumppaneiden avustamana. – Missään ei ole Saunarekkatehdasta, josta voisi sellaisen tilata – saati kysyä apua tai ottaa mallia, Niko Nenonen sanoo. Suurimmat haasteet ovat liittyneet Saunarekan tekniikkaan. – Saunarekka on puurakenteinen, joten muun muassa maanteiden keinuvat olosuhteet ja tiesuola aiheuttavat rekan runkoon elämistä ja kulumista. Näiden ratkomiseksi luotiin sovellutuksia muun muassa saunan alustaan rakenteiden elämisen kontrolloimiseksi. Nenosen mukaan kuitenkin yksi Saunarekka-porukan sauna I3I 2019

Puulla verhoiltu löylyhuone ja jykevät lauteet kuvastavat aitoa suomalaista saunakulttuuria. motoista kävi toteen: tuurilla tuli täydellinen. – Sama pätee myös löylyhuoneen onnistumiseen. Saunaahan ei voi suunnitella hyväksi – onnistumisen laatu paljastuu vasta ensilöylyissä. Muutamia vuosien varrella karttuneita kehitysideoita on tosin tietoisesti lisätty löylyhuoneen versioihin. Näistä yksi on koneellinen ilmanvaihto, joka takaa saunaan hapekkaat löylyt. Myös nykyisen rekan ulkoa täytettävä kiuas on harkittu ja kiitetty uudistus. Saunarekan jatkuvalämmitteisen kiukaan kivipaino on noin 170 kiloa. Tänä syksynä Narvi suunnittelee ja toteuttaa Saunarekkaan uuden erityisvalmisteisen kiukaan. Löylyt ovat lukuisten asiakaspalautteiden pohjalta pehmeät ja pitkät. – Saunarekka on kohtaamispaikka, joten hapekkaat löylyt takaavat saunakeskustelun jatkumisen pitkään.

Saunarekan löylyhuoneeseen mahtuu hyvin tusinan verran saunojia. Moni ulkomaalainen on tutustunut löylyn ja vihdan lumoihin – ja tullut saunomaan toistekin.

Saunamaisteri lämmittää, 15 saunoo

Saunarekassa on löylyhuoneen lisäksi suihkutila sekä 12 hengen kabinetti, molemmat on varusteltu äänentoistolaitteistoin. Lisäksi kabinetista löytyy jääkaapit, coolerit sekä TV. Saunarekassa on kiinteät suihkut. Pakettiin kuuluvat myös pyyhkeet sekä pesuaineet. – Kapasiteettimme on passeli noin 15 hengen porukoille. Lisäksi tilaa voidaan tarvittaessa laajentaa kalustetuin teltoin, Niko Nenonen sanoo. Saunarekka kulkee aina isännöitynä. – Saunamaisterimme pitävät huolen siitä, että löylyt ja tunnelma ovat tilanteeseen kuin tilanteeseen optimoidut. – Saunamaisterimme ovat sen verran seikkailuhenkistä sakkia, ettei kulkemiseen ole periaatteessa rajoitteita. Saunarekka saapuu sinne, minne kutsu käy! Pääasialliset käyttäjät ovat kuitenkin kesätapahtumat, festarit sekä yritystapahtumat pääasiassa Suomessa. – Pistäydymme ulkomailla muutaman kerran vuodessa. Pisin reissu on vienyt Pariisiin. Kyllähän meillä maailmalla on sellainen fiilis, että olemme suomalaisen kansallisaarteen levittäjiä.

sauna I3I 2019

Nykyinen, vuonna 2019 rakennettu Saunarekka varustettiin kiukaalla, johon puut lisätään ulkopuolelta. Ratkaisu on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Löylyjä lätkän lomassa

Saunarekan päätapahtumiin Suomen rajojen ulkopuolella kuuluvat nykyisin Jääkiekon MM-kisat, joissa rekka on käynyt kahden vuoden ajan. – Ensi kevään kisat järjestetään Sveitsissä, jonne kokoamme kam-

Saunarekan kabinetissa voi sekä vilvoitella löylyn lomassa että järjestää pieniä juhlia ja kokouksia.

panjan #saunallasveitsiin. Ideana on kerätä nippu suomalaisia yrityksiä, joiden kanssa yhteistyössä lähdemme saunottamaan Leijonia myös ensi vuonna, Niko Nenonen kertoo. Niin kisajärjestäjät kuin yleisökin ovat ottaneet Saunarekan erittäin positiivisesti vastaan. – Saunan ovat valloittaneet vuorollaan niin tanskalaiset, kanadalaiset, jenkit kuin etelä-korealaisetkin. Löylyt toimivat siis näemmä myös kansainvälisesti! – Tämän vuoden kisoissa Slovakian Kosicessa Saunarekalle saapui kanadalainen mies, jonka joukkue oli juuri hävinnyt Suomelle alkusarjan ottelussa. Kanadalainen tuli maansa myyneenä saunalle, jolloin päästimme kaverin tietenkin veloituksetta saunaan nuolemaan haavojansa. Kuinka ollakaan, sauna yhdisti jälleen kerran kansoja, ja kanadalainen poistui saunalta lopulta leijonapaita päällä suomalaisten kanssa Kosicen yöhön. – Suurimpiin faneihimme kuuluu USA:n valmennustiimi, joka on käynyt saunassa kahden vuoden aikana varovaisten arvioiden mukaan kymmenisen kertaa. Kerran on ”moitittu”

Niko Nenosen mukaan Saunarekassa on koettu lukemattomia tunteita ja siellä on paranneltu niin fyysisiä, henkisiä kuin sosiaalisiakin haavoja. – Palaute on ollut vuosien varrella ilahduttavan positiivista. Olemme saaneet ainoastaan yhden suoran negatiivisen palautteen viime vuonna Korsossa. Löylymme haukkunut henkilö viihtyi lauteilla kuitenkin kaksi ja puoli tuntia eli otimme senkin kohteliaisuutena, Niko Nenonen kertoo. – Paras kiitos meille on se, kun näemme palvelumme kohentavan mielialaa ja meininkiä. Hienoin saamani palaute oli huikkaus: Te ootte tässä omassa hommassanne niin hyviä! ❖ • Saunarekkaa voit seurata sosiaalisessa mediassa: Facebook: Saunarekka/Saunatruck Instagram: saunarekkaofficial www.saunarekka.fi

Milloin viimeksi annoit mielen levätä? Ihmiselämiä on varmuudella vain yksi ja se on meidän osaltamme käynnissä juuri nyt. Elä se! pohjolavakuutus.fi

Kaiken voi korvata. Paitsi elämän.

Teksti: Keijo Häkkinen, Joonas Rissanen, Jari Laukkanen, Arja Häkkinen Kuvat: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta

Kova fyysinen harjoitus ja saunominen:

HYVÄ vai huono yhdistelmä?

aunominen kuuluu kiinteästi suomalaiseen kulttuuriin ja sitä on harrastettu tuhansien vuosien ajan. Ei varmaankaan yllätä, että myös saunomisen fysiologisessa tutkimuksessa Suomi näyttäytyy vahvana. Saunomisen akuutteja vaikutuksia verenpaineeseen, sykkeeseen ja veren hormonitasoihin on tutkittu Suomessa jo 1970ja 80-luvuilla. Saunomisen välitöntä vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn on tutkittu kuitenkin aika vähän, vaikka saunomista käytetään usein liikunnan tai urheilun jälkeen rentoutumis- ja palautumiskeinona. Antti Meron tutkimusryhmä havaitsi hyvin matalalämpöisellä infrapunasaunalla olevan suotuisia vaikutuksia palautumiseen. Perinteisessä suomalaisessa kiukaalla toimivassa saunassa lämpötila nousee kuitenkin yleensä vähintään 70 °C:een ja löylyn heittäminen kiukaalle lisää lämmön siirtymistä ilmasta ihmiseen. Joissakin tapauksissa lämpötila saattaa nousta jopa lähemmäs 100 °C astetta. Liikunnan tai urheilun jälkeen suomalainen todennäköisimmin istahtaakin perinteisen suomalaisen kiukaalla toimivan saunan lauteille. Kova fyysinen kuormitus ja puolen tunnin saunominen

Tutkimukseen osallistui 27 säännöllisesti liikuntaa ja saunomista harrastavaa tervettä nuorta miestä Jyväskylän alueelta.

sauna I3I 2019

Jyväskylän yliopistossa suoritetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia välittömiä vaikutuksia kovalla yksittäisellä fyysisellä harjoituskerralla ja harjoituksen jälkeisellä puolen tunnin saunomisella on maksimaaliseen suorituskykyyn, veren hormonitasoihin ja verenpaineeseen. Tutkimustulosten mukaan näyttäisikin, että kestävyystyyppisen fyysisen harjoituksen ja saunomisen yhdistäminen olisi suositeltavaa.

Kolmenkymmenen minuutin saunominen tapahtui sähkökiukaalla varustetussa saunassa kolmessa 10 minuutin pätkässä. Saunomista edeltävän kestävyysharjoituksen on oltava reilusti sykettä nostavaa intensiivistä kestävyyskuormitusta.

Tutkimusasetelma sisälsi neljä erilaista kovaa fyysistä kuormitusta: 1) voimaharjoitus yhdistettynä saunomiseen 2) kestävyysharjoitus yhdistettynä saunomiseen 3) yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoitus (50 % em. kestävyys- ja 50 % voimaharjoituksen määrästä) yhdistettynä saunomiseen 4) kontrollimittauksena pelkkä saunominen. Voimaharjoitus suoritettiin suurilla kuormilla ja kymmenen toiston sarjoilla ja kestävyysharjoitus polkupyöräergometrillä käyttäen kovaa intervallityyppistä harjoitusta. Suorituskykyä ja terveysmuuttujia mitattiin ennen ja jälkeen harjoituksen, heti ja 30 minuuttia saunomisen jälkeen sekä 24 tunnin kuluttua. Tutkimukseen osallistujilta otettiin kaikissa mittapisteissä verinäytteet, mitattiin verenpaine sekä maksimivoima- ja nopeusvoimaominaisuuksia useilla eri luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Kolmenkymmenen minuutin saunominen tapahtui sähkökiukaalla varustetussa saunassa kolmessa 10 minuutin pätkässä, joiden välissä pidettiin yhden minuutin jäähdyttelytauko. Saunan lämpötila oli 70 °C ja vettä heitettiin kiukaalle 2 dl kuusi kertaa puolen tunnin saunomisen aikana. Tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen tulokset osoittivat kaikkien kuormitusten nostavan veren kasvuhormonin ja testosteronin pitoi-

Kestävyysharjoitus tehtiin polkupyöräergometrillä käyttäen kovaa intervallityyppistä harjoitusta.

sauna I3I 2019

Mikäli seuraavana päivänä suoritettava harjoitus halutaan tehdä täysin palautuneessa tilassa, kannattaa edeltävän päivän saunomisen kestoa lyhentää ja/tai lämpötilaa alentaa. suuksia. Voimaharjoituksen ja saunomisen jälkeen testosteronipitoisuus näytti pysyvän lähtötasoa korkeammalla tasolla vielä 24 tuntia kuormituksen aloittamisen jälkeen. Saunominen ei kuitenkaan enää kohottanut lisää veren hormonipitoisuutta em. harjoitusten aikaansaaman nousun jälkeen. Ylävartalon maksimivoima aleni penkkipunnerruksessa yhdistetyn voimaharjoituksen ja saunomisen jälkeen kuten myös yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoituksen jälkeen. Jalkojen maksimivoima jalkaprässissä ja räjähtävä voimantuotto hyppysuorituksessa alenivat kaikkien harjoitus + sauna yhdistelmien -jälkeen. Lisäksi pelkkä 30 minuutin saunominen yksistään alensi kaikkia edellä mainittuja ominaisuuksia heti tai viimeistään 30 minuuttia saunomisen päätyttyä. Jalkojen maksimivoima pysyi alentuneena vielä 24 tuntia voimaharjoitus + sauna -yhdistelmän sekä pelkän saunakuormituksen jälkeen. Huolimatta saunomisen ja eri harjoitusmuotojen kuormittavuudesta tutkittavien verenpaineen havaittiin olevan merkitsevästi alentunut heti saunomisen jälkeen kaikissa tutkituissa kuormituksissa. Kestävyysharjoituksen ja saunomisen jälkeen systolinen verenpaine pysyi alentuneena vielä 24 tunnin päästä.

Tutkimukseen osallistui 27 säännöllisesti liikuntaa ja saunomista harrastavaa tervettä nuorta miestä Jyväskylän alueelta.

kuormittavinta hermolihasjärjestelmän suorituskyvylle. Myös kolmenkymmenen minuutin intensiivinen saunominen näyttäisi olevan kuormitus, josta suorituskyvyn palautuminen kestää yli 24 tuntia. Mikäli seuraavana päivänä suoritettava harjoitus (tai esim. urheilijoilla kilpailusuoritus) halutaan tehdä täysin palautuneessa tilassa kannattaa edeltävän päivän saunomisen kestoa lyhentää ja/tai lämpötilaa alentaa. Saunominen näyttäisi aiheuttavan myös samanlaisia muutoksia veren testosteroni- ja kasvuhormonipitoisuuksiin kuin kova fyysinen harjoitus eli se nostaa näiden hormonien pitoi-

Fyysinen harjoitus ja saunominen kannattaa yhdistää

Tämän tutkimuksen huomattava löydös oli se, että kova kestävyysharjoitus yhdistettynä saunomiseen näyttäisi alentavan merkitsevästi verenpainetta jopa normaaliverenpaineisilla ihmisillä ja vaikutus näyttäisi kestävän jopa 24 tuntia. Samanlaista 24 tuntia kestävää verenpaineen vaikutusta ei saatu aikaan muilla kuormitustavoilla eikä pelkällä saunomisella. Näyttäisikin, että kestävyystyyppisen fyysisen harjoituksen ja saunomisen yhdistäminen olisi suositeltavaa. Kova voimaharjoitus yhdistettynä saunomiseen näyttäisi olevan kaikista

sauna I3I 2019

■ Kestävyys- ja voimaharjoitus yhdistettynä saunomiseen sekä palautuminen -tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntabiologian tieteenalan laboratoriotiloissa. Tutkimukseen saatiin KeskiSuomen sairaanhoitopiirin ja Suomen Saunaseuran tutkimusrahoitus.

suuksia. Harjoituksen jälkeen saunomisella ei kuitenkaan näyttäisi olevan yhtä voimakasta muutosvaikutusta hormonipitoisuuksiin kuin suoritettuna yksinään. Edeltävä kova fyysinen harjoitus näyttäisi laimentavan saunan aikaansaamaa hormonivastetta. Stressihormoni kortisolin pitoisuuteen saunomisen vaikutus on kuitenkin harjoitukseen nähden päinvastainen eli yksittäinen saunomiskerta näyttäisi alentavan pitoisuutta, kun taas yksittäinen harjoitus yleensä nostaa kortisolin pitoisuutta. Harjoituksen jälkeinen saunominen ei kuitenkaan näytä laskevan kortisolia lepotasolleen. Positiivinen vaikutus verenpaineeseen

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yhdistetty kova fyysinen harjoitus ja saunominen näyttää siis olevan kova kuormitus hermolihasjärjestelmän suorituskyvylle, mutta sen aikaansaamat positiiviset vaikutukset verenpaineeseen näyttävät erittäin lupaavilta. Kuntoilijoita on kuitenkin muistutettava, että kyseisen kaltaisia positiivisia vaikutuksia aikaansaadakseen on saunomista edeltävän kestävyysharjoituksen oltava reilusti sykettä nostavaa intensiivistä kestävyyskuormitusta. Tätä asiaa ei siis välttämättä esim. kevyt kävelylenkki saa aikaan. Tulevaisuudessa tämänlaista tutkimusta olisi mielenkiintoista tehdä käyttämällä lyhempää tai lämpötilaltaan alempaa saunaprotokollaa, jotta nähtäisiin vaikuttaako se yhtä tehokkaasti verenpaineen alentamiseen vaikuttamatta kuitenkaan niin paljoa suorituskykyyn. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia pitempiaikaisen (esimerkiksi 2–3 kuukautta tai vieläkin pidemmän) fyysisen harjoittelun (esimerkiksi tutkitaan kestävyys- ja voimaharjoittelua sekä niiden yhdistelmäharjoittelua) ja saunomisen vaikutuksista fyysiseen suorituskykyyn ja terveyteen. ❖

Teksti: Satumaari Ventelä Kuvitus: Yrjö Klippi

SUOMALAINEN SAUNA – vaan on löylyhuoneessa käsiä vaihtaneet myös viralliset asiakirjat Saunadiplomatia elää ja voi hyvin, mutta neuvottelupaikkana diplomaatit eivät saunaa käytä, eikä tiettävästi käyttänyt Kekkonenkaan. Siitä huolimatta saunan voi todeta kuuluvan suomalaisen diplomatian perustyökaluihin, jonka avulla idänsuhteitakin on menestyksekkäästi hoidettu. Entisen Moskovan suurlähettilään Heikki Talvitien sanoin: ”Kun mennään virallista kautta, niin vastaus on ei, mutta sitten kun mennään saunan kautta niin homma järjestyy.”

’S

auna kuuluu suomalaisdiplomatian identiteettiin”, totesi eräs suomalainen diplomaatti haastatellessani häntä aihetta käsittelevää Pro Gradu -tutkielmaani varten. Tutkimusta tehdessäni sain toden totta huomata, että mehukkaita saunadiplomatiaan liittyviä tarinoita riittää. Tutkimuksen kiinnostavinta antia oli kuitenkin raottaa saunadiplomatian ympärillä pyörivää mystisyyden verhoa ja murtaa joitain siihen liittyviä sitkeitä myyttejä – esimerkiksi läheskään kaikissa Suomen suurlähetystöissä ei ole saunaa. Tästä huolimatta saunadiplomatia elää ja voi hyvin, mutta varsin eri muodossa kuin usein tavataan ajatella. Sauna ja diplomatian materiaalinen kulttuuri

Satumaari Ventelä

sauna I3I 2019

Tutkielmassani The Finnish Sauna Diplomacy as an Example of the Material Culture of Diplomacy lähdin selvittämään suomalainen sauna tutkimuskohteenani, kuinka kohtaamiseen valittu tila materiaalisena elementtinä vaikuttaa diplomatian onnistumiseen.

Diplomatian materiaalisen kulttuurin tutkimus, jota tutkielma edustaa, on kohtaamistilojen lisäksi kiinnostunut myös erimerkiksi diplomaattien käyttämistä esineistä ja vaatetuksesta, ja näihin tutkimusala onkin pääosin painottunut. Saunadiplomatiaa ei materiaalisen kulttuurin yhteydessä ole aiemmin tutkittu ja muukin akateeminen tutkimus saunadiplomatiaan liittyen hämmästyttää poissaolollaan. Tutkimus on toisin sanoen tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Diplomaattisten tavoitteiden täyttymisen lisäksi tarkastelin myös sitä, miksi suomalaiset diplomaatit olivat päättäneet valita saunan kohtaamispaikakseen. Tutkimus ei toisin sanoen ole kattava saunadiplomatian historiikki, vaan keskittyy tarkastelemaan suomalaisten diplomaattien subjektiivisia kokemuksia saunadiplomatiasta. Tätä varten haastattelin kymmentä suomalaista kansainvälisen diplomatian ja rauhanvälityksen parissa työskentelevää henkilöä. Saunassa ei neuvotella

Tutkimuksen kenties merkittävin löydös oli, että suomalaiset diplomaatit eivät käytä saunaa neuvotte-

DIPLOMATIA lupaikkana. Itse asiassa käyttämäni tutkimusaineisto viittaisi siihen, ettei saunaa ole koskaan käytetty tähän tarkoitukseen – Kekkosen ja Hruštšovin kuuluisasta saunaillasta huolimatta. Kuten eräs haastateltavani totesi: ”En ole ollut mukana sellaisissa tilanteissa, että mennään saunaan jonkun ulkomaisen diplomaatin kanssa ja sitten ryypätään ja jutellaan salaisista asioista. En usko, että saunan käyttö perinteisesti tällaista onkaan.” Sen sijaan kaikki saunaa diplomaattisiin tarkoituksiin käyttäneistä haastateltavista totesi saunan valikoituvan kohtaamispaikaksi sen epämuodollisuuden takia. Saunan valitseminen siis ikään kuin alleviivasi sitä, että nyt ei olla neuvottelemassa, vaan kyse on rennommasta tapaamisesta. Usein tavoitteena oli tutustua työkollegaan paremmin, jotta asioiden hoitaminen olisi tulevaisuudessa mutkattomampaa. Tästä huolimatta asialista oli usein mietitty ja henkilökohtaisen kuulumisten lisäksi diplomaatit keskustelivat saunassa myös työasioista, koska yksityisenä tilana sauna mahdollisti privaatimman keskustelupaikan kuin ravintolaillallinen. Monet haastatelluista diplomaateista totesivat suomalaisen kulttuurin esit-

on verkostoitumista ja maakuvatyötä

telyn ja yleisen verkostoitumisen niin ikään merkittäviksi syiksi saunadiplomatian harjoittamiseen. Washingtonissa Diplomaattinen Saunaseura

Ilmeisin esimerkki saunadiplomatian käyttämisestä verkostoitumisen työkaluna on Suomen Washingtonin suurlähetystön Diplomaattinen Saunaseura. Saunaseuraa kuusi vuotta pyörittänyt Sanna Kangasharju kertoo, että saunottamisen päätarkoitus oli levittää tietoa Suomesta ja rakentaa vahvaa kontaktiverkkoa kaupungin kilpailluissa seurapiireissä. Kutsuvieraslistalla oli yleensä kansainvälisiä politiikan toimittajia ja kongressiavustajia, noin parikymmentä henkeä kerrallaan. ”Se oli diplomaatille unelmatapa saada verkosto kasvatettua, että ihmiset todella halusivat tulla meidän järjestämään tilaisuuteen ja vähän kilpailivatkin siitä, ketkä pääsee saunaseuran jäseniksi”, Kangasharju kertoo. Kangasharjun mukaan sauna oli erinomainen paikka suhteiden luomiseen, koska löylyhuoneen intiimi tunnelma ohjasi keskustelun syvemmälle tasolle, kuin esimerkiksi cocktailtilaisuuksissa olisi mahdollista päästä.

Hänen mukaansa saunassa käydyille keskusteluille olisikin vaikea keksiä toista yhtä luontevaa foorumia. ”Sauna auttoi loikkaamaan Small talkin yli”, Kangasharju summaa. Idänsuhteet kuntoon

Vaikka Kekkosen saunajutut voi todeta liioitelluksi, muun muassa historioitsija Esa Seppäsen kattavaan selvitykseen Miekkailija vastaan tulivuori vedoten, idänsuhteitakin saunan lauteilla on hoidettu. Esimerkkinä tästä on suurlähettiläs Heikki Talvitien ja tämän neuvostokollega Juri Derjabinin useita vuosia jatkunut saunaperinne. Miehet tapasivat saunoa toistensa luona, kun heidän komennuksensa Moskovassa ja Helsingissä osuivat samoihin ajankohtiin. Vaikka jo 1960-luvulla diplomaatin uransa aloittanut Talvitie painottaa, ettei hänkään ole neuvotellut saunassa, miehet keskustelivat löylyilloissaan myös asiakysymyksistä. Esimerkkinä saunassa käydyistä keskusteluista Talvitie kertoo Viipuriin sodanaikana jääneiden tonttikarttojen tapauksen. Tonttikarttojen palautusta oli ehdotettu Neuvosto-johdolle virallisia viestintäväyliä pitkin, mutta kysymys oli juuttunut byrokratian hampaisiin.

sauna I3I 2019

Saunan valikoituu kohtaamispaikaksi sen epämuodollisuuden takia. Lopulta Talvitien ja Derjabinin saunakeskustelut mahdollistivat Neuvostoliiton sotilaslain muuttamisen niin, että tonttikartat palautettiin Suomeen – tietenkin seremoniallisesti saunahuoneessa, sellofaaniin käärittynä. Saunottamiselle Väyrysen tuki

Aina saunadiplomatiaan ei ole kuitenkaan suhtauduttu ulkoministeriössä pelkästään myönteisesti. Talvitien ollessa Belgradissa suurlähettiläänä 1980-luvulla hän sai Suomesta viestin, ettei saunottamista katettaisi enää edustuskuluista, koska ”se ei ole edustamista, jos kaksi miestä istuu vastakkain ja syö rasvaista makkaraa”, Talvitie kertoo. Instituutio sai kuitenkin jatkua, kun Talvitien raportti Neuvostoliiton valtiojohdon vierailusta Serbiaan saavutti silloisen ulkominis-

terin, Paavo Väyrysen pöydän. Raportissa Talvitie kertoi, kuinka oli saanut Gorbatshovin ulkoministerin saunaan. ”Hän kertoi, mitä vierailulla oli tapahtunut heidän kannaltaan. Ja nimenomaan se sauna oli se – mä en oikein ymmärrä miten mä muuten olisin voinut ne tiedot hankkia. Sen jälkeen Väyrynen ilmoitti, että Talvitien on jatkettava saunottamista, johon tietenkin suostuin”, Talvitie kertoo. Kuten Kangasharjulla ja Talvitiellä, myös muilla haastatelluilla diplomaateilla oli lähes yksinomaan positiivisia kokemuksia saunadiplomatiasta – joskin he painottivat, että saunakohtaamisten täytyi olla huolellisesti suunniteltuja ja erityisesti kutsulista oli syytä miettiä tarkkaan onnistuneen kokemuksen takaamiseksi. Monet kertoivatkin kutsuvansa ainoastaan

henkilöitä, joille saunakulttuuri oli entuudestaan tuttu tai jotka aktiivisesti osoittivat toivovansa tulla kutsutuiksi. On kuitenkin syytä mainita, että kaikki haastateltavat tarttuivat haastattelukutsuun innokkaasti, kenties juuri siitä syystä, että heidän kokemuksensa olivat niin positiivisia. Olisikin vastapainoksi kiinnostavaa selvittää, oliko heidän saunavieraidensa kokemus yhtä lailla myönteinen. ❖ • Teksti perustuu Satumaari Ventelän Pro Gradu -tutkielmaan The Finnish Sauna Diplomacy as an Example of the Material Culture of Diplomacy. Suomen Saunaseura tuki Ventelän tutkielmaa. Se on luettavissa sähköisesti osoitteessa: https://trepo.tuni.fi/ handle/10024/105783

ANNA YRITYSLAHJA, JOKA JÄÄ KÄYTTÖÖN.

Tutustu valikoimaamme: www.griippi.fi Griippi Oy, puh. 02-2516611, griippi@griippi.fi 40

sauna I3I 2019

Rintakehää ei vastota läimäytellen, vaan lämmitetään tasaisin painalluksin.

sauna I3I 2019

Teksti: Hilma Salonen Kuvat: David Jakob

Ammattivastottajan opissa

PIETARISSA

Vastottajalla täytyy olla tietoinen ajatus siitä, mitä on tekemässä ja kehoa on lähestyttävä kuin villieläintä. Muun muassa tämän opetti kaksipäiväinen vastotuskurssi.

ilkas puheensorina kantautuu pietarilaisen joogakoulun pääsalista, jossa kaksipäiväisen vastomiskurssin osanottajat siirtelevät tarmokkaasti hierontapöytiä asemiin. Samalla he vilkuilevat huoneen keskellä seisovaa tyylikkäästi harmaantunutta miestä, joka on pukeutunut perinteiseen venäläiseen pellavaiseen kesäasuun. Ammeellinen suuria tammivastoja likoaa jo kylpyhuoneessa, mutta ennen niihin tarttumista on opeteltava saunottamisen lähtökohdat. Vastomisliikkeet lähtevät lantiosta ja keskivartalon ryhdistä. Jos vastaa heiluttaa pelkillä käsillään, ne väsyvät muutamassa minuutissa. ”Olette tanssijoita, ette sotilaita”, opettaja korostaa ja näyttää mallia pyörittämällä lantiota niin, että pellava-asun koristetupsu heiluu. Venäläisnaiset nauravat heleästi seuratessaan miesten harjoittelua, ja minä joudun kysymään venäjää paremmin taitavalta ystävältäni tarkempaa käännöstä. Miten tämä liittyy vastomiseen? Lähtötilanne täytyy tunnistaa

Jäätyään eläkkeelle pankkivirkamiehen työstä Ivan Ivakin on omistanut elämänsä itse kehittämänsä ”mielikuvavastomisen” menetelmän

Kahden tammivastan kanssa työskennellen keholle saa rummutettua tehokkaan liikesarjan.

sanan saattamiselle. Pietariin hän on matkustanut keskisen Siperian Novosibirskista saakka opettamaan innokkaita paikallisia saunanystäviä sekä pientä, hiukan hämmentynyttä suomalaisdelegaatiotamme. Suurempien venäläiskaupunkien yleisissä saunoissa eli banjoissa on usein tarjolla ammattimaista vastotusta, ja Ivakin on kurssin järjestäjän mukaan kouluttanut lähes kaikki pietarilaisissa saunoissa toimivat vastottajat. Menetelmän ydinajatus on helppo sisäistää: tavoitteena on, että vastottamiseen kuuluu tietoinen käsitys

siitä, mitä on kulloinkin tekemässä. Perustana tälle on paitsi venäläistä kansanperinnettä myös intialaista terveydenhoito-oppia, joka viittaa viiden peruselementin (maa, vesi, tuli, ilma ja eetteri) tiedostamiseen ja hyödyntämiseen käsittelyn aikana. Ivakin kertoo, ettei mielellään anna vastotuskäsittelyä selvittämättä ensin tarkasti hoidettavan tilaa erityisen, siperialaisten insinöörien neuvostoaikana kehittämän sydänkäyräkoneen avulla. Mikäli konetta ei ole saatavilla, senhetkisiä tarpeita ja yleisiä saunamieltymyksiä voi kartoittaa myös kessauna I3I 2019

”Olette tanssijoita, ette sotilaita”, opettaja korostaa.

Vinkkejä kotisaunaan Vastakurssilta tarttui mukaan vinkkejä, joita voi hyödyntää myös koti- tai mökkisaunan olosuhteissa:

● Vastomisesta saa enemmän irti, jos vastoo vuoroin saunakaverin kanssa toisen maatessa lauteilla. ● Selän lisäksi vartaloa voi vastoa laajemminkin, ainakin reidet ja pohkeet. ● Kehoa voi myös hieroa pehmeästi vastan läpi. Tämä tuntuu erityisen mukavalta käsivarsissa, pohkeissa ja niskassa. ● Selän voimakas läimäyttely tuntuu paremmalta, jos ihoa on ensin lämmitellyt pehmeämmillä ja hitaammilla liikkeillä. ● Mikäli kiukaassa riittää puhtia, löylyjen välissä saunaa voi tuulettaa esimerkiksi rullatun pyyhkeen avulla. Näin olo kuumassa saunassa ja ankarissa löylyissä ei käy ikävän hapettomaksi.

Vastomisliikkeet lähtevät lantiosta ja keskivartalon ryhdistä. 44

sauna I3I 2019

kustellen. Esimerkiksi rentouttava tai voimaa tuova vastotus tuntuvat iholla aivan erilaisilta, ja siksi lähtötilanteen tunteminen on tärkeää. Useampi vasta käytössä

Oppilaat jaetaan kolmen ryhmiin ja kapuamme yksi kerrallaan hierontapöydälle hoidettavaksi. Vastaa ei pidä missään nimessä läimäistä iholle heti kättelyssä, vaan ensin on rakennettava luottamusta vastojan ja vastottavan välille. ”Kehoa on lähestyttävä kuin villieläintä”, kirjoitan muistivihkooni. Lämmittelyvaiheen aikana löylyn synnyttämällä höyryllä on tärkeämpi tehtävä kuin suoralla kosketuksella. Nostamme kaksi vastaa ilmaan kuvitellen keräävämme höyryä katonrajasta. Sitten höyryä painetaan alaspäin ja valellaan laverilla makaavan vastotettavan jalkoihin sekä selkään kuin voita iholle. Vasta tämän jälkeen lehdet osuvat keholle. Liikesarjat ovat sinänsä helppoja ymmärtää ja toteuttaa, ja ohjelman aikana koko keho käydään läpi vuoroin vatsa- ja selkäpuolelta kämmenien ja jalkapohjien painelua unohtamatta. Rintakehä peitetään kolmella vastalla niin, että vastottava makaa tammentuoksuista peittoa halaten samalla kun tämän kylkiä painellaan hellävaroen. Selkää ja jalkoja taas vastotaan aluksi kevyesti painellen ja suhahdellen, mitä seuraavat kunnon tamppausliikkeet. Jotkin liikkeistä vaativat nopeita napautuksia, kuin iskisi naulaa seinään, kun taas toiset perustuvat matontamppaustyyliseen laveampaan otteeseen. Tärkeää on, että vasta osuu ihoon vain ylimmällä kolmanneksellaan. Muuten on vaarana, että vähemmän tuuhea yläosa lävähtää piiskana liikkeen lopussa ja nostattaa jopa mustelmia. Jokaista sarjaa tehdään korkeintaan minuutin verran ennen kuin siirrytään seuraavaan liikkeeseen tai kehonosaan. Tositilanteessa eli hyvin

kuumassa saunassa heiluessa jokainen liike verottaa voimia. Lopuksi vielä hierotaan, silloinkin vastan läpi painellen. Kokonaisuudessaan ohjelma kestää noin vartin verran. Vastanteko kuin Suomessa

Iltapäivän lounastuntiin mennessä olemme kuivaharjoitelleet niin, että lattiaa peittää paksu lehtimatto. Puramme harjoitusvastoja kootaksemme niistä uusia, ja tomera venäläismies tulee näyttämään meille vastanteon perusteita. Taito ei tosin näytä Venäjällä merkittävästi haarautuneen kehityskulussaan suomalaisen mökkivastan teosta, mitä nyt tammivastat mainitaan sopivammiksi miesten ja koivuvastat naisten käyttöön. Myöhemmin sama mies kysyy yllättyneenä, saunotaanko Suomessakin löylytellen ja vastan kanssa. Opettaja osaa onneksi kertoa syyn Venäjällä sitkeästi elävään mielikuvaan suomalaisesta kuivasta saunasta. Hänen tietojensa mukaan sähkösaunat levisivät Neuvostoliitossa ensin puolue-eliitin piirissä, joka oli siinä käsityksessä, että kallisarvoinen sähkökiuas ja löylynheitto eivät sopineet yhteen. Kun Harvian sähkökiukaat myöhemmin yleistyivät yleisissä saunoissa ja uimahalleissa, niissä kiellettiin sekä löylynheitto että vastominen. Näin syntyi surullisenkuuluisa ”finskaja sauna”, rutikuiva koppi, joka löytyy usein venäläisten yleisten saunojen pesutilan nurkasta. Löyly valmistellaan huolella

Käytännön harjoittelun alkaessa käy ilmi, että venäläinen saunominen kuitenkin poikkeaa suomalaisesta nimenomaan löylyn huolellisen valmistelun ja laadunvalvonnan osalta. Löylyhuone tyhjennetään ihmisistä vartin välein, ovi jätetään auki ja yksi tai kaksi saunojaa löyhyttää ilmaa sisälle pyyhettä nopeassa tahdissa ovensuussa pyörittäen. Löylyhuoneessa työskentelee vielä kolmas, joka kerää raikasta ilmaa peremmälle samaa

Tulevan tietokirjan aineistosta ■ “Löylyssä naapurissa – Havaintoja itäiseltä saunavyöhykkeeltä” on Koneen Säätiön rahoittama tietokirjahanke, jonka tavoitteena on kartoittaa Luoteis-Venäjän, Baltian, Ukrainan ja Valko-Venäjän yleisten saunojen kansankulttuuria sen kaikissa muodoissa. Työryhmään kuuluvat Venäjän tutkimuksen tohtorikoulutettava Hilma Salonen, sosiologian tohtori Otto Pipatti sekä valokuvaaja David Jakob. Tähän liittyen artikkelin kirjoittaja ja kuvaaja kävivät kaksipäiväisen vastomiskurssin Pietarissa.

Sydänkäyräkone auttaa vastojaa ymmärtämään hoidettavan tämänhetkisiä tarpeita sekä yleistä ruumiintilaa.

pyyhekikkaa hyödyntäen. Käsittelyn jälkeen kuumissa ja pitkissäkin löylyissä on hyvä ja raitis hengittää ja huoneen korkuinen, valtava tiilikiuas pitää huolen siitä, että lämpöä riittää tuuletuksen jälkeenkin. Loppupäivän harjoittelemme liikkeitä ja vastotusohjelmaa pareittain toisen maatessa saunassa korkealla laverilla. Vastottavalle annetaan kylmään veteen kastettu vasta tyynyksi, ja toinen asetetaan pään päälle. Niiden avulla noin vartin kestävä käsittely ei käy raskaaksi, vaikka löylyä heitetään koko ajan lisää ja lämpötila nousee yli sataan asteeseen. Vastotusta harjoittelevalle minuutit tuntuvat sen sijaan pitkiltä, ja osan on paettava vilvoittelemaan kesken

ohjelman. Kurssin alussa harjoiteltu liikevoimaa säästävä tanssahtelu tuntuu nyt järkevältä, vaikka sitä onkin vaikea palauttaa mieleen hikitippojen valuessa silmiin. Kahden kurssipäivän jälkeen kyselen jo lisätietoja syksymmällä järjestettävistä jatkokursseista, joilla pääsisi syventymään muun muassa itsensä vastomisen taitoon. Useamman tunnin kestäneen kuivaharjoittelun, saunomisen ja liikkeisiin keskittymisen jälkeen olo on kuin mankelin läpi vedetty, mutta samalla innostunut. On hyvin kiinnostavaa seurata läheltä, miten syvälle niin näennäisen yksinkertaiseen toimintaan kuin vastominen on mahdollistaa sukeltaa. ❖

sauna I3I 2019

Teksti: Marja Lammi Kuvat: Martin Sommerchield / Kuvatoimisto Kuvio Oy ja Marja Lammi

Hirsisauna hilattiin katolle

Verner-saunan sydän on käsin veistetty hirsinen löylyhuone. Ympärillä on pesu- ja pukuhuone sekä oleskelutila.

Kaapelitehtaan katolla lämpiää käsin veistetty hirsisauna, joka tekee kunniaa kekseliäälle rakennusperinteelle. Menneinä vuosikymmeninä kattoa käytettiin painijoiden ja nyrkkeilijöiden harjoitustiloina.

Myyntipäällikkö Jouni Kärki kertoo, että Verner-saunan terassilla puhaltavat raikkaat tuulet. Palju on lasituksen suojassa.

sauna I3I 2019

Hirret veistettiin Leppävirralla ja sauna nostettiin osina ulkokautta katolle.

elsingin Ruoholahdessa sijaitseva Kaapelitehdas rakennettiin vuosina 1939–1954. Suomen Kaapelitehdas Oy:n toimitusjohtajana toimi tuolloin Verner Johan Weckman. Weckman oli voittanut painin olympiakultaa vuoden 1906 väliolympialaisissa sekä Lontoon olympialaisissa Suomen suurruhtinaskunnan trikoissa. Maallemme ensimmäiset olympiakullat paininut johtaja sai myöhemmin vuorineuvoksenkin arvonimen. Kun vuoden 1952 Helsingin olympialaiset alkoivat lähestyä, urheilijoille ei tahtonut löytyä sopivia harjoitustiloja. Weckman tuli avuksi ja rakennutti erikoisluvalla Kaapelitehtaan katolle painimolskin ja nyrkkeilykehän, jossa maajoukkue pääsi harjoittelemaan. Kekseliäs tilankäyttö Kaapelitehtaan katolla sai vuonna 2017 jatkoa saunalla, joka saattaa hyvinkin olla korkeimmalla sijaitseva julkinen hirsisauna Helsingissä. Sauna on nimetty tilojen historiaa kunnioittaen Verner-saunaksi. Kymmenen vuoden projekti

Kiinteistö Oy Kaapelitalon entiselle rakennuspäällikölle Rauno Tynkyniemelle kattosauna oli monivaiheinen projekti. – Kun tulin Suomenlinnasta Kaapelitehtaalle vuonna 2007 minulle sanottiin, että tärkein työ on hoitaa sauna katolle, Tynkyniemi kertoo. Saunan tieltä purettiin vanha ilmastointipuhallin ja betonirakenteet ja asennettiin vesieristeet. Hankkeen eteneminen tyssäsi kuitenkin kerta kerralta rakentamisen kalleuteen. Useamman vuoden tauon jälkeen sauna toteutettiin yhtiön omana työnä. Saunan suunnitteli arkkitehti Pia Ilonen ja Tynkyniemi rakennutti saunan yhdessä käyttöpäällikkö Matti Vaaran kanssa. Sauna valmistui syksyllä 2016 Tynkyniemen viimeisenä työnä ennen eläköitymistä. – Periaatteessa rakennettiin normaali hirsisauna, mutta sen sijainti oli erikoinen. Hirret veistettiin Leppävirralla ja sauna nostettiin osina ulkokautta katolle.

Lauteille mahtuu mukavasti kahdeksan saunojaa kerrallaan.

Veistäjä Hannes Hyvönen tuli sitten kokoamaan saunan paikan päällä. Muiden tilojen sisustustyöt teki veneveistäjänä toiminut puuseppä Suomenlinnasta. Materiaalihankinnoissa kierrätettiin kekseliäästi. Saunan laattalattia on peräisin Suvilahden entiseltä kaasutehtaalta. Puutavaraa saatiin lattiavasoista, jotka purettiin ja höylättiin lattialankuiksi. – Kun lankut olivat jo muutamia vuosikymmeniä kuivuneet, ne eivät enää eläneet. Materiaalista jäi lopulta vain kaksi metriä käyttämättä, Tynkyniemi kertoo tyytyväisenä. Lankut ovat mäntyä ja kuusta, mutta terassin lattia tehtiin lehtikuusesta. Teräsrakenteinen terassi hyväksyttiin myös hätäpoistumistieksi, sillä muuten saunaan kuljetaan hissillä. Parvekelasitus ja palju viimeistelevät saunan vilvoittelupaikan, josta avautuvat hienot näkymät merelle ja Lauttasaaren suuntaan. Tilaussauna ryhmille

Sauna palvelee Kaapelitehtaan omaa väkeä ja sen lisäksi se toimii tilaussaunana yleisölle. Saunatilaa

vuokrataan iltaisin klo 17–23 väliseksi ajaksi enintään 25 henkilölle. Saunaan mahtuu kerrallaan noin kahdeksan saunojaa. Niin saunatilat kuin kattoterassikin ovat savuttomia tiloja. – Tiloissa on pidetty syntymäpäiviä ja häitä ja järjestetty erilaisia illanviettoja. Automatisoitu Iki-kiuas lämmittää löylyt ja paljukin kytketään päälle automatiikalla, kertoo Verner-Saunan myyntipäällikkö Jouni Kärki. Maisemat kattosaunan oleskelutiloista eivät voi enää parempia olla. – Vaikka emme ole paljon edes markkinoineet saunaa, etenkin viikonloput ovat täynnä pari kuukautta eteenpäin. Kesä ja pikkujouluaika ovat sesonkikautta, mutta saunaan pääsee läpi vuoden, Kärki sanoo. Eksoottinen kattosauna lämpiää vain yhdelle asiakasryhmälle iltaa kohden. Sauna toimii yhteistyössä alakerrassa sijaitsevan ravintola Hima&Salin kanssa, josta myös saunan avaimet haetaan. ❖

sauna I3I 2019

Teksti ja kuva: Leena-Kaisa Simola

Kata, Jussi ja Mari

Vuorollaan samoissa saappaissa Saunaseuran toiminnanjohtajan tehtäviä on viimeisen neljän vuoden aikana hoitanut kolme eri ihmistä. Kun kolmikko syyskuussa tapasi, ei naurua ja yhteisiä kokemuksia puuttunut.

atariina Styrman palasi vanhempain vapaalta Saunaseuran toiminnanjohtajaksi syyskuun alussa. Muutos uuteen arkeen oli suuri: esikoinen aloitti koulun, nyt kaksivuotias kuopus päiväkodissa käynnin ja äiti lähti töihin. Saunatalon pöydän ääreen kokoontuu kolmikko, joka ei koskaan ole ollut yhtä aikaa seuran palveluksessa, mutta fiilis on sama kuin vanhan kaveriporukan tapaamisessa. Aika lailla samanlaisia kokemuksia he jakavatkin seuran toiminnanjohtajan tehtävistä. – Ammatillisen kehittymisen hetkiä on aika ajoin, mutta yhteisön eli puheenjohtajan, luottamushenkilöiden, seuran muiden työntekijöiden ja jäsenistön tuki auttaa aina eteenpäin, Kata muotoilee. Kolmen ketju

Kata aloitti toiminnanjohtajana toukokuussa 2014. – Hain työpaikkaa, koska Saunaseura ja sen yleishyödyllisyys kiinnostivat, Kata muistelee. Kolme vuotta myöhemmin eli toukokuussa 2017 Jussi Nuortimo tuli vt. toiminnanjohtajaksi. – Olin ollut jo aikaisemminkin järjestöjen johtotehtävissä eli tämä työpaikka vastasi työkokemustani, Jussi sanoo. Kata ja Jussi tunsivat toisensa jo entuudestaan ylioppilaskunnan kautta. Jussi sanoo odottaneensa paljon erilaisia tehtäviä liittyen järjestöjohtamiseen ja saunakulttuurin edistämiseen. – Mutta kaikkea tulikin paljon odotuksia enemmän, Jussi nauraa. – Koko seuran toiminnan ja saunatalon operointi on paljon isompi koko-

sauna I3I 2019

Saunaseuran toiminnanjohtaja ja kaksi vt:tä tapasivat iloisissa merkeissä syyskuun alussa, kun Katariina Styrman palasi vanhempainlomalta, Mari Paavola oli viimeistä viikkoa seuralla töissä ja Jussi Nuortimo tuli saunomaan.

naisuus kuin tuskin kukaan osaa edes kuvitella. Onneksi lämmittäjämestari ja kahvilapäällikkö ovat omissa tehtävissään alan ammattilaisia, Jussi jatkaa. Vuonna 2017 vietettiin Suomen Saunaseuran 80-vuotisjuhlia. Mari Paavola palkattiin projektipäälliköksi juhlia suunnittelemaan ja järjestämään. – Olin muuttamassa Helsinkiin ja minulla oli kokemusta isojen tilaisuuksien järjestämisestä. Tämä pätkätyö sopi minulle silloin erittäin hyvin, Mari sanoo. Se pätkä loppui joulukuussa, mutta jo seuraavassa tammikuussa Mari palasi seuralle takaisin, tällä kertaa Saunominen Unescoon -hankkeen projektikoordinaattoriksi. Seuraava käänne tuli viime vuoden huhtikuussa, kun Jussi jätti paikkansa. – Kun pian loppuvassa, määräaikaisessa työsuhteessa olevana saa tarjouksen hyvästä ja jatkuvasta työsuhteesta, valinta on aika helppo tehdä, Jussi tuumaa. Niinpä Mari astui vuorollaan vt. toiminnanjohtajaksi. – Olin saanut olla seuralla jo töissä ja tutustunut sekä ihmisiin että seuran toimintaan. Tiesin suunnilleen, mitä

toiminnanjohtaja tekee ja otin kiinnostavan haasteen vastaan. Vaikka minulla oli jollakin tasolla realistinen kuva työstä, sen määrä pääsi kuitenkin yllättämään. – Toisaalta keväällä oltiin saatu Unesco-hanketta jo paljon eteenpäin ja vt. toiminnanjohtajana sain olla mukana myös jatkotyöskentelyssä. Sauna-aatetta ja hyviä hetkiä

Sekä Kata, Jussi että Mari sanovat kukin, tosin vähän eri sanoin, seuran toiminnanjohtajan pestin osoittaneen heille, miten vahva ja monipuolinen saunakulttuuri Suomessa on. – Parhaita hetkiä olivat ne, kun saunayhteisöjä eri puolilta Suomea kokoontui Saunatalolle. Kaikki olivat niin aktiivisia ja omistautuneita saunaaatteelle, Jussi sanoo. Mari puolestaan sanoo Unesco-projektin myötä perehtyneensä aineettoman kulttuuriperinnön tematiikkaan ja nimenomaan saunomiseen siinä kontekstissa. – Aihe on ollut antoisa ja inspiroiva. Helposti voidaan ajatella, että saunominen on samanlaista meille kaikille, mutta niinhän ei ole – päinvastoin. – Olen myös nauttinut työskentelys-

tä seuran koko henkilöstön kanssa ja yhteisen hyvinvointimme kehittämisestä. – Ja oli todella mukavaa tehdä Jussin kanssa töitä yhdessä. Paljon tehtiin – ja joskus naurettiinkin, Mari heläyttää. Seura muutoksessa

Kolmikko on samaa mieltä myös siitä, että seuran toiminnassa hyödynnetään entistä enemmän ammattiosaamista. Takavuosien talkoomeininkiin on tullut ”professionaalisuuden käänne”. – Seura on muuttunut parin henkilöä työllistävästä yhdistyksestä noin kymmenen ammattilaisen työpaikaksi. Se on vaatinut organisaatioltakin paljon, Jussi tuumii. – Nykyisin toimitaan Seura on tarkasti sääntöjen mumuuttunut kaan ja hyvä niin. Jäsenpari henkilöä ten ”omistajuus” seurassa näkyy hyvällä tavalla työllistävästä toimikuntien työskenteyhdistyksestä lyssä, jossa luottamusnoin kymmenen henkilöt antavat ammatammattilaisen titaitonsa ja aikaansa työpaikaksi. koko seuran yhteiseksi hyväksi, Kata sanoo. – Toisaalta vanha talkooperinne on kadonnut ja vapaaehtoisuuden rooli ei ole sama kuin ennen, mutta ehkä sen voisi taas löytää uudella tavalla, Jussi pohtii. – Työ johtokunnan ja toimikuntien kanssa on merkittävä osa toiminnanjohtajan toimenkuvaa, mutta ilman sitä työ voisi olla myös ajoittain aika yksinäistä. Kokouksissa tulee myös paljon hyviä ideoita, joita on ollut mukava kehittää yhdessä eteenpäin, Mari sanoo. Jussi kehittää nyt työkseen ohjelmaa, jolla voidaan koneellisesti analysoida ihmisen tuottamaa tekstiä. Mari katsoo, mitä elämä eteen tuo, mutta on luottavainen: kyllä universumi jotain tähän tuo! Jussi hyväksyttiin seuran jäseneksi alkuvuodesta ja Mari on ottanut jo suosittelijoiden nimet omaan hakupaperiinsa – eli lauteilla tavataan. ❖

Teksti: Marja Lammi Kuva: Helsingin kaupunki

Urbaani sauna ammentaa perinteistä

Asemakaavoituksen aikainen perspektiivikuva esittelee asukassaunoja Kruunuvuorenrannassa.

Kaupunkirakentaminen uudistuu ja saunat sen mukana. Kruunuvuorenrantaan valmistuvalle asuinalueelle kaavaillaan elämyksellisiä asukassaunoja ja kaikille avointa saunakylää.

sauna I3I 2019

erinäkymät peittyvät vielä laajojen sorakasojen taakse, mutta ensi vuoden kesään mennessä kasat katoavat ja etelään avautuvan uimarannan rakentaminen pääsee vauhtiin. Kaupunkisaunomisen kulttuuri vahvistuu entisestään Helsingin Kruunuvuorenrannan valmistumisen myötä. Kruunuvuorenrannan alueprojektin projektijohtajan Pirjo Sirénin mukaan eteläisen uimarannan viereen rakennetaan iso puisto- ja viheralue, johon tulee leikki- ja liikuntalaitteita kaikenikäisille. Viheralueen molemmille puolille on suunniteltu saunatiloja. Suunnitteilla on kaksi sauna-aluetta. Kiinteistöjen saunatiloja käyttäisivät alueen asukkaat ilman erillistä kertamaksua. Saunojen suunnittelusta ja toteutuksesta tulee vastaamaan alueen

palveluyhtiö. Toiselle puolelle puistoa uimarannan itäpuolelle tulisi pienimuotoinen saunakylä. – Nykyisen Stansvikin kesäravintolan lähistölle tulevassa saunakylässä olisi rivistö puisia saunamökkejä, jotka olisivat perhe- ja ryhmäsaunojen kokoisia. Niitä kaikki kävijät voisivat vuokrata. Lähivuosina kaupunki lähtee hakemaan toimintaan saunayrittäjää, Sirén kertoo. Yhdistämällä parempaa

Asemakaavoituksen aikainen perspektiivikuva asukassaunoista antaa ideaa ja tavoitteita suunnittelulle, johon päästään parin kolmen vuoden päästä. Asukassaunojen rivistö on aivan rannassa ja nuorimies lilluu avannossa kaikessa rauhassa aurinkolasit ja karvalakki päässään. Kaikenikäiset

Kaikki eivät enää halua pieniä omia saunoja. Kun tilat kootaan yhteen, niistä tulee elämyksellisempiä. saunojat rentoutuvat ja seurustelevat leppoisasti saunamökkien edustalla. Asuntokohtaiset pienet saunat ovat viime vuosikymmeninä olleet suomalainen erikoisuus, mutta nyt saunoista halutaan taas isompia tiloja. Arkkitehti Tyko Saarikko Helsingin kaupunginkansliasta toteaa, että rakentamiseen on tullut vahvasti asukastila-ajattelu. - Nyt ajatellaan, että kaikki eivät enää halua pieniä omia saunoja. Kun tilat kootaan yhteen, niistä tulee elämyksellisempiä. Kerrostalojen yhteiset saunatilat rakennetaan kellareiden sijasta kattokerroksiin. Silloin kaikki voivat nauttia vaikkapa merinäkymistä, vaikka oma asunto ei ihan rannalla olisikaan. ❖

SUOMI

SAUNOO

Kruunuvuorenranta ■ Helsinki rakentaa merenrantojaan vauhdilla aktiiviseen käyttöön. Arviolta 13 000 asukkaalle tarkoitettu asuinalue rakentuu parhaillaan Kruunuvuorenrantaan, jossa aiemmin oli öljysatama. Ensimmäiset asukkaat muuttivat jo valmistuneisiin taloihin 2015 ja alue kokonaisuudessaan on valmis 2030. Alueella asuu jo 3 100 asukasta. Kruununvuorenrannasta on hienot maisemat merelle ja kantakaupunkiin. Toisella puolen lahtea näkyy niin Suomenlinna kuin Helsingin kirkontornitkin. Sulan veden aikaan Kruunuvuorenrantaan voi tulevaisuudessa päästä vesibussilla tai veneellä. Kruunusillat-pikaraitiotie valmistuu tämän hetkisen tiedon mukaan vuonna 2026. Pääosin liikenne rakennetaan kestävän kehityksen mukaisesti nopean raideliikenteen varaan.

LAPIN TA IKAA JA P O H J O ISE N HYVIN VO INT IA

ELÄMYKSEN TÄYDENTÄÄ KULTÁ KITCHEN & BARIN MODERNIT POHJOISEN MAUT LAPLANDHOTELS.COM/HELSINKI BULEVARDI 28, PUH. 09-252 51111

sauna I3I 2019

Ainutlaatuinen saunaperinteen käsikirja Saunan hämärässä on koettu koko elämä syntymästä kuolemaan ja kiukaan varjoissa nähty häivähdys yliluonnollista arkisen ja pyhän rajamaastossa. Saunan kansa on ainutlaatuinen teos löylyn ystävälle ja saunan pitkästä historiasta kiinnostuneelle. Astu saunan aikaan. Tilaa itsellesi tai lahjaksi suoraan kustantajalta www.finlit.fi/kirjat

Saunan kansa Satu Laatikainen isbn 978-952-222-914-4 Ovh 36,00 €

PY YDÄ MEILTÄ TARJOUS!

Osakkaille ja asukkaille

Paikallisesti, kahdeksan toimipistettä

Noin 250 ammattilaista

Jo 42 vuoden kokemuksella

Yksi konserni, josta saat kaiken tarvittavan! Lue lisää: kiinteistotahkola.fi 52

sauna I3I 2019

Puheenjohtaja Puheenkohtaja Saunominen Unescoon -hanke

Saunarinki tukee saunaperinnettĂ¤

uomalainen saunayhteisĂś on voimakkaasti mukana Saunominen Unescoon -hankkeessa. Uutena nĂ¤yttĂśnĂ¤ on Saunarinki, joka perustettiin osana hakemusprosessia Unescon aineettoman kulttuuriperinnĂśn luetteloon. Hakemuksessa on mĂ¤Ă¤ritelty joukko suojelutoimenpiteitĂ¤, joilla saunaperinteen elinvoimaisuutta on tarkoitus tukea. Elokuun lopussa perustettu saunatoimijoiden verkosto, Saunarinki, toimii tĂ¤mĂ¤n asian puolesta. Tukensa saunaringille antoi Unescon hakemuksessa 18 saunaseuraa, joista suuri osa oli paikalla perustamiskokouksessa. Saunarinki vahvistaa saunayhteisĂśn keskinĂ¤istĂ¤ yhteistyĂśtĂ¤ ja jatkaa keskustelua suomalaisen saunomisen nykytilasta, pohtii tulevaa ja kehittĂ¤Ă¤ saunomista samalla rakkaudella kuin tĂ¤hĂ¤nkin asti. Tavoitteena on myĂśs pohtia ja kehittĂ¤Ă¤ saunaperinnettĂ¤ kestĂ¤vĂ¤n kehityksen nĂ¤kĂśkulmasta. Saunaringin toiminnan myĂśtĂ¤ pidetĂ¤Ă¤n huolta siitĂ¤, ettĂ¤ suomalainen saunakulttuuri pysyy elinvoimaisena ja vĂ¤littyy myĂśs tuleville sukupolville.

METSĂ&#x201E;STĂ&#x201E;SI HUOLI?

: : : : Ńś : :: Ńľ

'$/+ % /& % 1 $'' / $ '0*+0( .. ( /.Ăź./Ăź.$Ńś *' (( &$$))*./0) $/ Ńľ

./ (( % *($./ (( ( /.Ăź/$'*% # -%*$// &. (( &

./Ăź1ĂźĂź % /0*// 1 (

/.Ăź/ '*0// Ńľ ++Ăź(Ăź ) #/ $.( /.Ăź

â&#x20AC;ŤŰ&#x201D;â&#x20AC;ŹŃ&#x201A;Ń&#x201E;Ń&#x2021; Ń&#x192;Đż Ń&#x201E;Ń&#x2C6;Ń&#x20AC;Ń Ń&#x201A;Ń&#x2020;Ń&#x2021;

. (0'$Ńľ' ++ ) )Ň˝' ++ ( )Ńľ!$

222Ńľ' ++ ( )Ńľ!$

sauna I3I 2019

Teksti ja kuvat: Saunaseuran jäsen Antti Hannula

JAPANILAINEN MEDIARYHMÄ tutustui savusaunaan

Suomalaista saunaa tehdään yhä enemmän tunnetuksi Japanissa. Euroopan maaseudun turismia kehittävään CAITO-projektiin liittyen ryhmä japanilaisia median edustajia tutustui juhannusviikolla Tammisaaressa sijaitsevan Villa Långstrandin savusaunaan ja perinteiseen puusaunaan.

sauna I3I 2019

Japanilaiset toimittajat viihtyivĂ¤t saunassa ja vihtominen innosti erityisesti. Villa LĂĽngstrandia markkinoidaan korkealuokkaisena elĂ¤myskohteena japanilaisille perheille.

sauna I3I 2019

Selkeästi savusauna oli heidän mielestään se paras juttu. Suuren kivimassan tuoma lämpö oli heidän mielestään mieletön juttu ja kokemuksena mieleen jäävä.

illa Långstrand valikoitui yhdeksi vierailukohteeksi johtuen sekä korkealaatuisista saunoista että paikan kulttuurihistoriallisesta arvosta. Villa Långstrandia markkinoidaan korkealuokkaisena elämyskohteena japanilaisille perheille, mutta myös muille yksityisyyttä vaativille tahoille kuten diplomaateille. Toimittajien ryhmä saapui lähes suoraan Tokion lennolta Långstrandiin, joka sijaitsee noin 90 minuutin ajomatkan päässä lentokentältä. Ryhmässä oli neljä toimittajaa, neljä valokuvaajaa, yksi malli sekä tulkki. Jotkut heistä olivat olleet Suomessa ja saunassa jo aiemminkin, joten aivan ensimmäinen kerta tämä ei ollut. Vierailuun oli varattu neljä tuntia, joten savusauna oli lämmitetty heille jo valmiiksi. Ennestään oli tiedossa jo japanilaisten unelmoivan suomalaisesta mökkilomasta, joten illan ohjelma aloitettiin esittelemällä myös ”saunamatkalaisten” majoitukseen vuokrakäytössä oleva iso hirsihuvila. Yllättäen suurta ihmetystä herätti peruskallio, jolle huvila on rakennettu. Japanissa raakaa peruskalliota on harvemmin näin suuressa määrin esillä. Metsään rajoittuva ”metsäterapiaterassi” saunan yhteydessä sekä tulossa olevat metsämustikat generoivat hyvin keskustelua.

heille suotiin luonnollisesti ensimmäinen saunavuoro. Heille jaettiin käyttöön myös juuri ompelimosta saadut uudet Polariina-saunavaatteet. Polariinan historia juontaa juurensa jo 50-luvun Otaniemeen. Silloin syntyi idea froteekankaasta tehdystä saunavaatteesta, jota kutsuttiin Dipoliinaksi. Sittemmin vaate nimettiin Polariinaksi. Nyt käytössä oli alkuperäisestä mallista parannettu kolmas sukupolvi. Toimittajat viihtyivät niin savusaunassa, perinteisessä puusaunassa kuin porealtaassakin. Heille oli myös erikseen markkinoitu mahdollisuutta uida Itämeressä, joten monet heistä viihtyivät pitkäänkin vedessä. Ryhmän päätavoitteena oli kirjoittaa ja kuvata saunomista Suomessa, joten valokuvia he ottivat runsaasti. Japanilaista mallia kuvattiin niin saunoissa kuin porealtaassakin. Perinteisestä perhesaunomisesta poiketen heillä oli toki kaikilla uima-asut päällä. Vihtominen oli menestys

Myös saunojen arkkitehtuuri ja historia kiinnostivat

Illan pääteemana oli kuitenkin suomalainen sauna. Ennen saunomista järjestettiin lyhyet esitykset savusaunan häkälöylyistä, perinteisen puusaunan kiukaan lämmittämisestä sekä vihdanteosta. Heitä kiinnosti myös suuresti saunojen arkkitehtuuri ja historia. Saunojen suunnittelijana toimineet Kaija ja Heikki Sirén olivat niminä heille tuttuja. Tulkin ystävällisellä avustuksella kerroimme myös miten aiemmin edustussaunana käytetty paikka oli tuttu aikoinaan kovana saunojana tunnetulle presidentti Kekkoselle. Ryhmän enemmistö oli naisia, joten

sauna I3I 2019

Otaniemessä tehtiin 50-luvulla froteekankaasta saunavaatteita, joita kutsuttiin Dipoliinoiksi. Sittemmin vaate nimettiin Polariinaksi. Nyt käytössä oli alkuperäisestä mallista parannettu kolmas sukupolvi.

Suomalaisista perinteistä vihtominen osoittautui suureksi menestykseksi. Näytettyämme hieman mallia sujui heiltä vihtominen jo ihan aitosuomalaiseen tapaan. Vihtomista ja kaverin vihtomista videoitiin ahkerasti. Heille selvisi illan aikana myös minkälaisesta puusta vihdat tehtiin – isot koivut ja niiden korkealla olevat oksat herättivät jopa kysymyksen siitä, pitikö puuhun kiivetä korkeallekin oksien saamiseksi. Saunan jälkeen nautitun savulohen ja uusien perunoiden nauttimisen yhteydessä käytiin läpi kokemuksia. Selkeästi savusauna oli heidän mielestään se paras juttu. Suuren kivimassan tuoma lämpö oli heidän mielestään mieletön juttu ja kokemuksena mieleen jäävä. Jännityksellä jäämme odottamaan minkälaisia juttuja he tulevat kirjoittamaan. Långstrandista he jatkoivat matkaa pariin muuhun kohteeseen ja kahta yötä myöhemmin jo kohti heidän matkansa seuraavaa projektin kohdemaata Latviaa. ❖ Lisätietoja Villa Långstrandista: www.villalangstrand.fi

WWW.VALOOWNER.FI VALO:n saunaosaston kattoterassilta on upeat näkymät Pikku-Huopalahteen.

SIJOITA HOTELLI- JA TOIMITILAKIINTEISTÖÖN VALO Hotel & Work on täysin uudenlainen konsepti, joka uudistaa hotellialaa ja mullistaa käsityksiä työtiloista – öisin se on hotelli ja päivisin joustava työtila. Tarjoamme nyt mahdollisuuden päästä mukaan Helsingin kasvavaan hotellimarkkinaan ja modernien työtilojen markkinaan alle 20 000 eurolla. Omistajana voit käyttää hotellin allas- ja saunaosastoa maksutta.

VALO Hotel & Work • 422 hotelli-/työhuonetta • kattokerroksen sauna- ja allasosasto • ravintola & kahvila • neuvottelu- ja coworking-tiloja • 155-paikkainen parkkihalli Sijoitusvaihtoehdot • 5% kiinteä tuotto / 5 vuotta • tuotto toteutuneen käyttöasteen mukaan Ota meihin yhteyttä: Teemu Simola / Asiakkuudet

+358 50 591 1941, teemu.simola@ssagroup.fi

APTEEKISTA.

Aqualan L ®

Luotettava ja monikäyttöinen perusvoide koko perheen ihonhoitoon. Valmistettu Suomessa.

3/2018

perusvoide.fi

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.

Oletko huomannut:

seuran mobiilisauna lämpiää taas ● Saunaseuran ”Juhani”mobiilisaunassa on taas löylytelty alkusyksyn tauon jälkeen. Sauna lämpiää keskiviikkoisin ja torstaisin olosuhteiden niin salliessa. Saunojilta edellytetään oma-aloitteisuutta puiden lisäämisessä, jotta tuli ei sammu ja kaikki haluk-

kaat saavat löylyä. Muistetaan silti turvallisuus! Saunapuita ei saa missään tilanteessa varastoida löylyhuoneen sisällä paloturvallisuussyistä. Viedään siis saunaan kerrallaan puita vain sen verran, kun niitä sillä hetkellä lisätään. ❖ Ei näin, kiitos! Kuivat puut eivät kuulu kuuman kiukaan kylkeen.

OP Koti tuntee Uudenmaan. Ja tietää mistä saa parhaimmat löylyt.

OP KOTI LÄNSI-UUSIMAA OY LKV puh. 010 254 5206 op-koti.fi

Muutamme tiedon taidoksi ja toiminnaksi. Kiinkon ratkaisukeskeiset ajankohtaiskoulutukset sekä tutkinto- ja pätevyyskoulutukset ovat alan huippua. Tarjontaamme ohjaa vahvasti työelämälähtöisyys ja kouluttajamme edustavat alan parasta asiantuntemusta. Kiinko on kiinteistö- ja rakennusalan johtava kouluttaja. Järjestämme vuosittain yli 130 julkista ja yrityskohtaista tutkinto-, ajankohtaiskoulutus- ja valmennustilaisuutta, joihin osallistuu yhteensä yli 6 000 henkilöä. Olemme kouluttaneet alaa vuodesta 1978, lähes 40 vuotta.

Tutustu koulutuksiimme www.kiinko.fi

sauna I3I 2019

Kansainvälisen Saunaliiton ISAn kuulumisia

Savusaunasinfoniaa ja saunadiplomatiaa

Tällä kertaa on tarjolla Japanin, Viron ja Saksan saunakuulumisia.

apani on juuri nyt sauna-asioissa ISA:n keskiössä. Maidemme diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhla, vapaakauppasopimuksen allekirjoitus ja Japanin saunainnostus ovat tuoneet suomalaista saunaa esille vahvasti Japanissa. Suomen lähetystön edustussauna saatiin vihdoin kuntoon, kun löytyi ”oikeaa sähköäkin”. Lähetystö perusti USA:n malliin Tokyo Diplomatic Sauna Club ”Saunaillan” ja perustamista oli todistamassa kymmeniä median edustajia sekä pari TV-kanavaa. Hieman aiemmin koottiin suomalaisen saunan japanilaisia lähettiläitä Finland Villageen Koumiin saamaan oppia suomalaisesta saunasta. Muutamat innokkaimmat jatkoivat oppimista Suomessa muun muassa tutustumalla Kuusamossa erityisesti savusaunoihin saunasuurlähettiläs Katsuki Tanakan opastuksella. Suomalainen lehdistö kirjoitti tuosta viikon matkasta runsaasti ja osallistujat kilvan kehuivat

sauna I3I 2019

Partiolaisten Jamboree Virginiassa USA:ssa onnistui hyvin ja suomalaisten neljä saunaa olivat kovassa käytössä vanhan Jamboree-tavan mukaan. Saunaseurahan oli mukana rahoittamassa saunojen puukiukaita. Kiukaat TyloHelo Inc. Kuva: Mikko Keltanen.

järjestelyjä ja saunoja. Toivotaan lisää turismia. Mielenkiintoinen lisänsä saunaturismille oli Tokiossa järjestetty saunan lämmityskilpailu. Japanin osakilpailun voittaja kutsuttiin Suomeen vastaavaan MM-kisaan Laukaassa heinäkuussa. Valitettavasti kaikki kolme japanilaista joukkuetta karsiutuivat ennen loppukilpailua, vaikka yritys oli kova. Virossa vilkasta

Virossa tapahtuu joka kesä saunan ympärillä paljon. Tapahtumista pitää ainakin osittain huolen Visit Estonia -organisaatio, jonka saunasivustot ovat vuosi vuodelta parempia. Tämän kesän huipentuma oli elokuun alussa Vörussa Moosten kartanossa järjestetty savusaunatapahtuma, jossa esitettiin myös Märt-Matis Lillin säveltämä ”Suidsusannasümfoonia”. Esittäjinä oli Eestin filharmooninen kamarikuoro, joukko soittajia sekä solisteja. Kaikki neljä konserttia olivat loppuunmyytyjä. Esityksen teksti pohjautuu Kalevalaan ja Hasso Krullin eepokseen ”Kun

Saksan Sauna Bund viettää 70-vuotista juhlavuottaan 2019. kivet olivat vielä pehmeitä” Tarkoittaneeko kiuaskiviä? Moosten kartanon tosi suureen navettaan rakennetussa esitystilassa tuoksui vahvasti koivu ja hiilidioksidilla saatu ”savu” teki esitystilasta savusaunamaisen. Ohjelmaan kuului myös saunaretkiä lähiympäristöön, vihdan tekoa ja savusaunan lämmitystä. Meidän joukkomme tutustui useampaankin erinomaiseen savusaunaan, joista erityisesti on mainittava majapaikkamme Männin talon savusauna. Sauna-Bund 70 vuotta

Saksan Sauna Bund viettää 70-vuotista juhlavuottaan 2019. Sauna-Bund perustettiin joulukuussa 1947, mutta varsinainen alkupäivä on helmikuussa1949, jolloin Sauna-Bund sai rekisterinumeron.

Tokion lähetystön uusi edustussauna. Kuva: Petri Asikainen.

Jäseniä on nyt runsaat 700 pääosin saunalaitoksia ja muita alan toimijoita. Sauna-Bundin toimintaan kuuluu laaja koulutusohjelma. Puheenjohtajana on toiminut professori Carsten Sonnenberg vuodesta 2009. Sonnenberg on kauppatieteen ja lakitieteen tohtori ja osallistunut

merkittävästi saunaan liittyvään lainsäädäntötyöhön. Hänen kommenttinsa ja neuvonsa ovat usein ratkaisevia sauna-aiheisissa riitatapauksissa. Saksan saunalehdessä Sauna Bäder und Praxis on hänen vastauksiaan lukijoiden kysymyksiin sauna-asioista. Monien hyvin tuntema Rolf A. Pieper on ollut Sauna-Bundin toimitusjohtajana vuodesta 1983. Hän on myös Saksassa käyttöönotetun saunojen arviointi- ja luokitusohjelman isä. Jos menee Saksassa saunaan, kannattaa varmistaa, että saunalla on SaunaBundin luokitus. Suhteet Sauna-Bundin ja Saunaseuran välillä ovat aina olleet vahvat pohjautuen erityisesti henkilösuhteisiin. ❖ Käykää hyvissä löylyissä!

Risto Elomaa

www.sg-oy.fi

Oikea valaistus luo kodin tunnelman Laadukkaalla valaistuksella saat luotua tunnelmallisen, eri tilanteisiin sopivan valaistuksen. SG:n valmistamat huippulaadukkaat valaisimet soveltuvat yleisimpiin kohteisiin niin koteihin kuin julkisiin rakennuksiin. Tutustu laajaan valikoimaamme osoitteessa www.sg-oy.fi tai soita meille puh: 020 730 3960

Junistar Lux

sauna I3I 2019

Suomen Saunaseura Ry www.sauna.fi Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki

Saunojen aukioloajat Miehet

Tiistai: klo 13.00–21.00 Keskiviikko ja perjantai: klo 13.00–22.00 Jaetut lauantait: klo 12.00–16.30, Viimeinen sisäänpääsy klo 15.45 Muut lauantait: klo 12.00–21.00

Naiset

Maanantai, paitsi kuukauden ensimmäinen: klo 13.00–21.00 Torstai: klo 13.00–22.00 Jaetut lauantait: klo 17.00–21.00

Jaetut lauantait Kuukauden ensimmäiset sekä kesäkuun, elokuun ja joulukuun lauantait.

Poikkeukset aukioloaikoihin

Esittelysaunavuoron vuoksi Saunatalo sulkeutuu 26.10. ja 30.11. jo klo 19.00. Saunatalo on suljettuna pyhäinpäivänä 2.11. ja itsenäisyyspäivänä 6.12.

Yhteystiedot

Toiminnanjohtaja Katariina Styrman, tj@sauna.fi 050 371 8178, tj@sauna.fi puhelinaika ma-to klo 12.00–14.00 Kahvio/kassa 050 372 4167 (saunojen aukioloaikana) Lämmittäjämestari, kiinteistöhuolto Ari-Pekka Paavola 050 372 7648, lammittaja@sauna.fi Päätoimittaja Leena-Kaisa Simola 0500 80 10 40, lehti@sauna.fi Saunaseuran johtokunta Tuomas Lehtonen, pj Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan pj tuomas.lehtonen@finlit.fi, 040 5609 879 Tiina Kaskiaro, vara-pj tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi, 050 466 0297 Heikki Hirvonen heikki.hirvonen@outlook.com, 040 549 7853 Hannu Laine hannu@hannulaine.com, 050 559 9557 Helka Lassila helka.lassila@gmail.com, 050 382 3326 Antti Lavonen Taloustoimikunnan pj alavonen@gmail.com, 0400 299 088 Jarmo Lehtola jarmo.lehtola@kolumbus.fi, 050 4432 082 Risto Pitkänen Kunnossapitotoimikunnan pj risto.pitkanen@sauna.fi, 040 7590 825 Hannu Saintula Sauna-lehden toim.neuvoston ja viestintätmk:n pj hannu.saintula@pp.inet.fi, 050 5599 557 Antti Säiläkivi antti.sailakivi@hpp.fi, 0400 241 114 Jäsen- ja saunamaksut, oheispalvelut ja niiden hinnastot sekä paljon lisää tietoa seuran toiminnasta:

www.sauna.fi

ELÄMÄNPELASTAJA. Tiedätkö sinä varmasti ajokuntosi aamulla ? Laadukas Dräger alkotesteri tietää ja varmistaa liikenneturvallisuuden. Alcotest 3820 on helppokäyttöinen ja luotettava ajokunnon varmistaja, täydellinen valinta ajokumppaniksi niin maalle kuin merelle. Odotettu tuoteuutuus Alcotest 3820 on nyt saatavana jälleenmyyjillä. Hanki omasi heti ja lopeta arvailu!

Dräger Alcotest 3820 - Se UUSI luotettava alkotesteri. Myynti: Auto- ja venealan liikkeet Lisätietoja: www.kaha.fi sauna I3I 2019

Talotekniikkaa rakentajalle, omistajalle ja käyttäjälle

Rakentajalle tarjoamme ammattitaitoisen ja sitoutuneen suunnittelu- ja toteutustiimin. Omistajana saat meiltä käyttövalmiin talotekniikan sekä kattavan dokumentaation, jonka avulla rakennuksen ylläpito onnistuu vielä vuosienkin kuluttua.

Käyttäjä puolestaan pääsee toimimaan kiinteistössä, joka sopeutuu mahdollisimman hyvin käyttäjän tarpeisiin ja tarjoaa tehokkaan, turvallisen ja viihtyisän ympäristön.

Asunnot, liike- ja palvelutilat | Putkiremontit | Pientalot laptitec.fi

Rakennamme huolella hyvän elämän puitteet.

Saunauutuuksia

Veto juhlii tummanpunaisella kiukaalla ● Veto-sähkökiukaiden värivalikoima on täydentynyt tummanpunaisella. Uusi väri juhlistaa samalla Veto-kiukaan 70-vuotisjuhlavuoden syksyä. Nyt Veto-sähkökiuas on saatavana seitsemällä eri värillä. Veto-sähkökiuas kestää poikkeuksellisen pitkään veden ja kuumuuden rasituksia, kuluttaa vähemmän ja mikä tärkeintä, tuottaa laadukkaat löylyt sähkösaunoihin. – Ajatuksenamme on valmistaa vähän, mutta mahdollisimman hyvin ja kestävillä periaatteilla. Yksi hyvä sähkökiuasmalli riittää meille valmistajana. On kestävämpää suunnitella hyväksi todetulle kiuasmallille uusia värejä, kuin valmistaa uusia malleja, joiden elinkaari on pitkään kysymysmerkki. Olemme onnekkaita, kun meillä on yli 50 vuoden kokemus sähkökiukaastamme, kertoo Veto-kiukaan Henri Salokangas. Veto-sähkökiuas on 100 %:sti kotimaista käsityötä ja sille myönnetään 10 vuoden takuu yksityiskäytössä. Kiukaita on eri teholuokissa (4,9–22,5 kW) kaiken kokoisiin saunoihin. Veto-kiukaita valmistava Muko Oy on saunan kiukaiden pienvalmistaja ja helsinkiläinen perheyritys kolmannessa sukupolvessa. www.veto.fi

Ruostumaton, yksilöitävä Teräskiuas vaativiin oloihin ● Teräskiuas lupaa vuosien löylynautinnon kovassakin käytössä, sillä se kestää myös merivesioloissa. Kestävyyden varmistaa haponkestävä ja ruostumaton rakenne. – Teräskiukaan hyötysuhde on erinomainen ja se on ympäristöystävällinen polttaen kaasut ja hiukkaset tarkasti, kertoo Teräskiukaan valmistaja, Karibu Oy:n Simo Saarinen. Kiuas tuottaa löylyt aina 40 m3 saunoissa, sen suureen kivipesään mahtuu 60 kiloa kiveä. Pyöreän Teräskiukaan isossa luukussa on kaareva, nokeentumaton lasi ja siihen on liitettävissä 30 litran kuumavesisäiliö. Sekä luukun että vesisäiliön kätisyys on vaihdettavissa. Kiuas on saatavana joko umpi- tai verkkopintaisena, 950 tai 1100 mm korkeana, halkaisija on 550 mm. Kiukaan asentamista helpottaa 360 astetta pyöritettävä hormiliitos.

Teräskiuas on yksilöitävissä vaikkapa omistajan nimellä, logolla tai muilla kuvioilla. Valmistaja tarjoaa kiukaan mitoituksen ja asennuksen esimerkiksi saneerauskohteisiin. Teräskiukaalla on kolmen vuoden takuu yksityiskäytössä sekä tyytyväisyystakuu. Teräskiuas on kotimaista laatutyötä ja CE-hyväksytty. Tiedustelut ja tilaukset numeroon 0400 243 399 www.teraskiuas.fi

Avantopool Kinos: omaan avantoon ympäri vuoden ● Avanto on tarjonnut positiivisia terveysvaikutuksia ja rentoutusta suomalaisille sukupolvien ajan. Avantopool Kinos -kylmäallas tekee kylmäpalautumisesta ja vesiterapiasta helppoa. Se tuo puhtaan avannon kuntosaleille, joukkueesi pukukoppiin, työpaikalle tai kotiin – helposti ympäri vuoden. Avantopool Kinos on suomalainen innovaatio. Se on helppokäyttöinen ja aina käyttövalmis. Siirrettävän altaan veden lämpötila on säädettävissä (+ 4 –38 °C).

Huippu-urheilijoiden hyödyntämä kylmäpalautuminen on nyt mahdollista kaikille. Pulahdus kylmään veteen mm. virkistää ja herättää, alentaa stressiä, tehostaa verenkiertoa, helpottaa kipuja ja nopeuttaa palautumista niin urheilusuorituksen jälkeen kuin myös kiireisen perusarjen keskellä. www.avantopool.com Tämän palstan tekstit perustuvat toimitukselle lähetettyihin aineistoihin, eivätkä omakohtaisiin kokemuksiin.

sauna I3I 2019

✏

SaunaBlogi

Sauna on lämmin

sauna I3I 2019

odottamaan.” Saunaseurassa näistä asioista ei onneksi tarvitse murehtia! Toki Saunatalolla on poikkeustapauksiakin, mutta niistä kerrotaan etukäteen. Me viestintätoimikuntalaiset mietimme, miten tieto saadaan kulkemaan yhä selkeämmin, jouhevammin ja kiinnostavammin niin, että seuran jäsenet voivat rentoutua Saunatalolla ja työntekijät keskittyä työhönsä. Tärkeä osa viestinnän strategisempaa pohdintaa on keväällä aloitettu viestintäsuunnitelma, jonka työstämistä on jatkettu syksyn aikana. Kuulemme mielellämme ajatuksia ja ideoita, aina saa tulla nykäisemään pyyhkeestä! Niin, ja saunat ovat lämpiminä ja kahviossa kahvi valmiina. Meitä varten. ❖ Johanna L ahti Kirjoittaja on Suomen Saunaseuran viestintätoimikunnan jäsen.

✏

ansakunnan motoksi valittiin aikakauslehden äänestyksessä hiljattain ”Ei minua varten tarvii keittää.” Tuttu lause itsellenikin, vaikken todellakaan tarkoita sitä kirjaimellisesti. Kahvi maistuu aina. Moninkertaisesti pahemmin on kuitenkin riipaissut kursailla ”Ei minua varten tarvii lämmittää.” Hyväksyn tarjolla olevan saunamahdollisuuden yleensä saman tien. Ihan siltä varalta, ettei sauna vaan jää lämmittämättä. Ja senkin uhalla, että saatan vaikuttaa ahneelta. Lapsuuskesien kohokohtia oli pääsy rantasaunaan. Toisin kuin vedessä loputtoman tuntuisesti viihtyneet ikätoverit, helposti palelevana oleilin itse mieluummin saunassa. Mökkivierailuilla pelkäsin jo etukäteen, ettei isäntäväki lämmittäisi saunaa. Huoli lienee johtunut siitä, että eräiden sukulaisten mökillä ei perheemme siellä vieraillessa saunottu koskaan. Odotin toiveikkaana poikkeusta joka kerta, mutta sitä ei ikinä tullut. Onneksi saunaa pystyi pian lämmittämään myös itse. Jos tilaisuus koitti, se käytettiin hyväksi. Periksi ei annettu, vaikka joskus oli mutkia matkassa. Teini-ikäisenä olin ystäväni Katin kanssa kerho-ohjaajakoulutuksessa jossakin leirikeskuksen tapaisessa. Iltaohjelman vaihtoehtoina olivat disko tai sauna. Myös Kati piti saunasta, joten sanomattakin selvää, kumpi. Sauna oli lämmitettävä itse, mutta senhän me osasimme. Tottuneille puusaunan lämmittäjille ei tullut mieleenkään, että lämmitettävänä oli sähkösauna. Kääntelimme kiukaassa olleita vipuja sinnikkäästi ja pääsimme lopulta noin kolmituntisen operaation jälkeen lauteille. Puolilta öin kuulimme diskosta tulijoiden ”Hys, olkaa hiljaa, ne on varmaan nukkumassa” -hiiskunnat ja jonkin verran jälkeenpäin äimistyneen ”Ne on saunassa!” -kiljahduksen. Tärkeistä asioista tulee kantaneeksi jos jonkinlaista huolta. ”Lämmitetäänköhän sitä saunaa? Kunhan sitten olisi riittävästi aikaa saunoa! Mitähän jos kukaan muu naisista ei tule saunaan! Ei viitsi yksin mennä, tai ei ainakaan kehtaa olla kauaa, kun muut joutuvat

Sinun SaunaBlogisi? Haluatko kirjoittaa oman blogisi tälle palstalle. Aihe on vapaa, kunhan se vain jotenkin liittyy saunaan tai saunomiseen. Lähetä noin 3 000 merkin pituinen teksti sähköpostilla osoitteeseen lehti@sauna.fi. Toimitus julkaisee ja editoi tekstejä harkintansa mukaan. Blogi voidaan julkaista myös www. sauna.fi -sivustolla.

Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi?

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Vuokraturva on tutkitusti* tunnetuin ja kokonaisuudessaan paras vuokravälittäjä. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

un vu

iseud

punk

au *Pääk

tkimu

17 -tu

jät 20

littä kravä

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

Odotettu EQ Power ladattava hybridi nyt ennakkomyynnissä! Kysy lisää lähimmältä Mercedes-Benz-jälleenmyyjältäsi.

Mercedes-Benz GLC 200 d 4MATIC A Business kokonaishinta alk. 57 813,23 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 1 020 €/kk, käyttöetu 855 €/kk. CO₂-päästöt uusi mittaustapa – WLTP 156 g/km, EU-keskikulutus 5,9 l/100 km. Ajotietokoneen kieli: suomi. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 35 €/kk. Kuvan auto lisävarustein.

Uusi GLC ja

Uusi Mercedes-Benz GLC. Made in Uusikaupunki. Jokainen päivä on ainutkertainen. Uusi, Suomessa valmistettu GLC SUV 4MATIC on valmiina, mihin ikinä päivä viekin. Tekoälyyn perustuva MBUX-käyttöliittymä tottelee puhetta, kosketusta ja eleitä. Uusi moottorivalikoima tarjoaa vahvaa suorituskykyä aiempaa pienemmillä päästöillä. Lue lisää mercedes-benz.fi. Mallissa vakiovarusteena mm. • 4MATIC-neliveto • 9G-TRONIC-automaattivaihteisto • Oppiva, puheohjattava MBUX-käyttöliittymä • LED High Performance -ajovalot Uusi GLC 200 d 4MATIC A Business

alk.

57 814 €

• • • •

Peruutuskamera 18-tuumaiset kevytmetallivanteet Sähkötoiminen Easy Pack -takaluukku Keyless Start -käynnistys