Tengbom Eriksson Arkkitehdit by Savilahti-projekti

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 1.

JOHDANTO ........................................................................................4

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ......................................................... 5 2.1

TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ...................................................... 5

2.2

ALUEELLE LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT ................ 5 MAAKUNTAKAAVAT....................................................................... 5

2.2.2

YLEISKAAVAT.................................................................................. 5

2.2.3

ASEMAKAAVAT JA MUUT SUUNNITELMAT ................................... 5

2.2.4

SELVITYKSET ................................................................................... 5

2.2.5

SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA SELVITYKSIIN ........................ 5

2.3

SUUNNITTELURYHMÄ ................................................................... 6

2.4

OSALLISTUMINEN ......................................................................... 6

2.5

ALUEEN HEIKKOUKSIA JA VAHVUUKSIA ....................................... 7

2.6

SUUNNITTELUN PAINOPISTEET .................................................... 7

ASUMINEN ................................................................................... 10

4.1.5

JULKISET KAUPUNKITILAT ............................................................ 10

4.1.6

LUONTO JA MAISEMA .................................................................. 10

4.1.7

VIHERRAKENNE ............................................................................ 11

4.1.8

JÄTEHUOLTO, VESIHUOLTO JA KUNNALLISTEKNIIKKA ................. 11

4.2.1

VAIHTOEHTO 1 ............................................................................. 12

4.2.2

VAIHTOEHTO 2 ............................................................................. 13

4.3

ALUSTAVA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ........................................ 14

4.4

RAKENNEMALLIVAIHEEN JOHTOPÄÄTÖKSET ............................ 14

5.1

YLEISSUUNNITELMAN PÄÄPERIAATTEET ................................... 16

5.2

KORTTELIT JA TYPOLOGIAT ........................................................ 16

5.3

KADUT ........................................................................................ 17 PYSÄKÖINTIRATKAISUT .............................................................. 17

5.5

TOIMINNOT JA LIIKKUMINEN .................................................... 17

3.1

5.6

MAISEMA JA VIHERRAKENNE .................................................... 17

3.1.1

MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT ........................... 8

3.1.2

EKOSYSTEEMIPALVELUT ................................................................ 8

5.7

TOIMINNOT JA LIIKKUMINEN ....................................................... 9

HYBRIDIKAMPUKSEN YDINALUE .................................................. 19

5.7.2

TECHNOPOLIS, SAKKY JA KAUPAN ALUEET .................................. 19

ASUMINEN ..................................................................................... 9

5.7.3

VARIKON ALUE JA LUOLASTO ...................................................... 20

3.2.2

TYÖPAIKAT ..................................................................................... 9

5.7.4

KAMPUSPUISTO, LATAAMO JA MARIKON RANTA ....................... 20

3.2.3

LIIKENNEVERKKO ........................................................................... 9

5.7.5

KANAVAKAUPUNKI SAVISAAREEN ............................................... 20

3.2.4

PALVELUT ....................................................................................... 9

5.7.6

KAMPUKSEN KOILLISOSA JA NIIRALANKADUN ALUE ................... 22

5.8

MITOITUS ................................................................................... 23

MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT ...................................................... 10

5.9

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO JA VAIHTOPYSÄKIT ............ 25

4.1

5.10

KUNNALLISTEKNIIKAN PÄÄPERIAATTEET................................... 26

4.1.1

LIIKKUMINEN ............................................................................... 10

5.11

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT ................................................................ 26

4.1.2

PYSÄKÖINTI .................................................................................. 10

5.12

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI........................................................... 27

4.1.3

PALVELUT JA TYÖPAIKAT ............................................................. 10

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY

LÄHTEET .......................................................................................... 30

LIITTEET ........................................................................................... 30

SUUNNITELMAN KUVAUS OSA-ALUEITTAIN .............................. 19 5.7.1

3.2.1

SUUNNITTELUN PÄÄPERIAATTEET ............................................. 10

SAATTEEKSI JATKOSUUNNITTELUUN ................................................ 29

YLEISSUUNNITELMA .........................................................................16

5.4 MAISEMA, KAUPUNKIKUVA JA LUONTO ...................................... 8

RAKENNEMALLIEN KUVAUS ....................................................... 12

ALUEEN NYKYTILA ..............................................................................8

3.2

2.2.1

4.2

4.1.4

23.10.2015

JOHDANTO

Suunnittelun tausta Savilahden kehittäminen on alueellinen strateginen kärkihanke Kuopion seudulla, ja alueelle tavoitellaan yhteensä 34 000 toimijaa, opiskelijaa ja asukasta 2020-luvun loppuun mennessä. Tässä työssä on laadittu Savilahteen kokonaisvaltainen maankäytön yleissuunnitelma. Taustalla ovat Savilahden osayleiskaavaehdotus sekä kaupungin ja sidosryhmien hyväksymät tavoitteet alueen suunnittelulle.

kanavat ja hulevesiaiheet muodostavat aktiivista ulkotilaa ja nivovat kokonaisuuden yhteen. Myös taiteen ja valaistuksen keinoin voidaan luoda houkuttelevia tiloja, jotka toimivat kaikkina vuodenaikoina. Rakennukset suunnitellaan muuntojoustaviksi ja moneen toimintaan sopiviksi. Tiiviin kaupunkimainen rakenne voi ohjata alueella asuvien ja toimivien elämäntapaa siten, että liikkuminen henkilöautolla vähenee ja palvelujen sekä elämysten etsiminen alueen sisältä kasvaa. Suunnitelma tukee uuden lähiliikkumisen kulttuurin kehittymistä.

Maankäytön yleissuunnitelman tavoitteena on esittää Savilahden alueelle houkutteleva, tulevaisuutta visioiva, muuntautumiskykyinen ja toteuttamiskelpoinen kokonaisratkaisu, joka muodostaa toiminnallisesti monipuolista kaupunkirakennetta ja elävää, vilkasta hybridikaupunkia. Alueella yhdistyvät tulevaisuudessa asuminen, opiskelu, työnteko, yritystoiminta, tutkimus ja kehitys sekä virkistys ja vapaa-aika. Alueen vahvuudet – rannat, luonto ja maisema, keskustan läheisyys, nykyiset toiminnot ja osaamiskeskittymät – on otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Työssä on laadittu aluksi kaksi rakennemallivaihtoehtoa, ja näihin saatujen kommenttien pohjalta on muokattu rakennemalli. Rakennemallin pääperiaatteiden pohjalta on laadittu maankäytön yleissuunnitelmat osa-alueittain. Suunnitelmat havainnollistavat alueen korttelirakennetta ja mittakaavaa, kulkuyhteyksiä, rakentamisen ja viheralueiden suhdetta sekä rakentamisen tehokkuutta ja miljöön luonnetta. Työ jatkuu tarkempien suunnitelmien ja asemakaavojen laatimisella sekä vuorovaikutuksella alueen ja lähiympäristön asukkaiden kanssa.

Keskeiset ideat Suunnittelussa on pyritty luomaan Savilahdesta omaleimainen, identiteetiltään vahva alue, joka houkuttelee toimijoita ja asukkaita laajasti. Suunnitelman myötä Savilahti muuttuu nykyistä merkittävästi kaupunkimaisemmaksi. Suunnittelun keskiönä ja tärkeimpänä lähtökohtana on elävä, vilkas ja joustava kampuskaupunki, hybridikampus, jossa toiminnot sekoittuvat ja korttelirakenteet ovat vaihtelevia. Toiminnallinen monipuolisuus luo edellytykset vilkkaalle kaupunginosalle, joka sykkii elämää vuorokauden ympäri. Kampuksen julkiset toiminnot ja palvelut (pikakirjastot, seminaari- ja infotilat, kuppilat ja baarit, oleskelu- ja kohtaamispaikat…) sijaitsevat pääosin maantasokerroksissa, kivijalassa, kulkureiteille ja kaduille avautuen ja näitä aktivoiden. Enemmän yksityisyyttä kaipaavat toiminnot (luentotilat, lukusalit, tutkijatilat, asuminen…) sijaitsevat pääosin ylemmissä kerroksissa. Kampusrannan ja kulkureittien laadukas viherrakentaminen, oleskelualueet, istuskeluportaat, kohtaamispaikat, osittain katetut ja/tai lämmitetyt aukiot ja sisäpihat,

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Asuminen Savilahdessa on osoitettu pohjois-eteläsuuntaiselle vyöhykkeelle Savisaaresta Marikonrantaan ja Kampuspuistoon sekä entisen asevarikon alueelle. Savilahden luonto, erityisesti järvenrantamaisemat ja metsäiset selänteet ovat tarjonneet oivalliset lähtökohdat ainutlaatuisten asuinalueiden suunnittelulle. Eriluonteiset asuinalueet houkuttelevat monipuolisesti erilaisia käyttäjiä ja mahdollistavat monentyyppisiä toteutusmalleja, aluerakentamishankkeista ja tavanomaisista kerrostaloasunto-osakeyhtiöistä yhden perheen rakennuttamiin townhouse-koteihin sekä ryhmärakentamishankkeisiin. Asuinalueet on suunniteltu kaupunkirakenteeltaan tiiviiksi, tavoitteena säilyttää viherrakennetta alueiden välillä laajoina kokonaisuuksina. Asuinalueiden läheiset puisto- ja viheralueet sekä lähimetsät tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja virkistäytymiseen lähellä kotia sekä turvaavat alueen ekosysteemipalveluja – luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä. Suunnitelmalla edistetään kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin syntymistä Savilahteen, vahvistetaan yhteyksiä ydinkeskustaan ja kaupungin tärkeisiin kiintopisteisiin sekä tuetaan tulevaisuuden älykkäiden liikenneratkaisujen kehittymistä. Näin voidaan vähentää henkilöauton käyttötarvetta. Erityisesti kampusalueella liikkuminen voisi kävelyn lisäksi tulevaisuudessa pohjautua nopeasti kehittyviin sähköavusteisiin kulkulaitteisiin. Alue voidaan kytkeä keskustaan myös ketterän citybussin avulla. Uusi rautatiepysäkki terminaaleineen linkittyy yhtenäisen laadukkaan kävely-yhteyden kautta kampukselle ja rantaan, muodostaen kampuksen ydinalueen tärkeimmän poikkiakselin ja mahdollistaen kulkemisen esteettömästi ja ”kuivin jaloin”.

Ajoneuvoliikenne toteutetaan pääosin ulkosyöttöisenä, alueen sisäiset osat liikenteeltä rauhoittaen. Katutilat mitoitetaan kaupunkimaisen tiiviiksi ja jäsennellään laadukkaasti kiveysten sekä istutusten avulla. Katutilaan integroidaan hulevesien imeytyspainanteita ja -rakenteita. Pysäköinti on suunniteltu rakenteellisena laitoksiin ja pihakansien alle. Pysäköinnin ohjausjärjestelmässä hyödynnetään vuorottaiskäyttöä sekä muita joustavia ratkaisuja ja uudenaikaisia sovelluksia. Savilahdentiestä muodostuu nykyistä merkittävästi kaupunkimaisempi katutila. Tien korkeustasoa nostetaan ja ympäristöön osoitetaan uutta rakentamista. Savilahdentiellä olevat joukkoliikenteen pysäkit saavutetaan terminaalirakennuksessa sijaitsevien hissien ja liukuportaiden avulla. Kadun alta johtaa leveä, taidokkaasti detaljoitu ja valaistu kävely- ja pyöräilyreitti kampukselle ja rautatiepysäkille. Savilahdessa vesi, luonto ja maisema ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä. Neulaniemen ja Puijonlaakson metsäiset selänteet, Savisaari sekä vesialueet muodostavat maiseman ja viherrakenteen perusrungon. Viheralueverkoston kautta Savilahti kytkeytyy ympäröiviin laajempiin luonto- ja virkistysalueisiin. Alueen sisällä viherverkko on monipuolinen, laajoista metsäisistä viheralueista eriluonteisiin rantoihin, puistikoihin, aukiosarjoihin ja vehreisiin kulkureitteihin. Suunnitelman myötä Savilahden ranta-alueille muodostuu uutta, urbaania, veden virkistysarvoon tukeutuvaa rakentamista ja laadukasta rantamaisemaa, ja rantojen virkistysmahdollisuudet kasvavat. Savilahdessa pyritään hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan osana kaupunkitilaa, kekseliään ja ympäristöön sopivan viherrakentamisen keinoin. Savilahteen voidaan suunnitelman perusteella osoittaa merkittävästi uutta maankäyttöä. Alueelle on osoitettu yhteensä 655 800 k-m2 uutta kerrosalaa. Tämä mahdollistaisi alueelle noin 7500 uutta asukasta ja 4000-5000 uutta työpaikkaa. Luvut tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Laskelmien perusteella voidaan kuitenkin todeta, että alueella on merkittävä lisärakentamisen potentiaali. Rakentamista on mahdollista ja suositeltavaakin toteuttaa vaiheittain. Kasvava maankäyttö kasvattaa myös liikennettä, mutta ajoneuvoliikenteen kasvua rajoitetaan tarjoamalla laadukkaita kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä, ohjaamalla ja hallinnoimalla ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä älykkäillä ratkaisuilla sekä säätelemällä väylien ja liittymien kapasiteettia. Savilahden suunnittelu on kuitenkin vasta alussa. Alue sisältää valtavan potentiaalin kehittyä merkittäväksi osaamiskeskittymäksi ja viihtyisäksi uudeksi kaupunginosaksi. Tässä yleissuunnitelmassa on esitetty yksi ratkaisumalli alueen tulevaisuuden kehitykselle. Työryhmämme kiittää hienosta mahdollisuudesta olla mukana kiehtovassa suunnittelutyössä! Helsingissä 23.10.2015 Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

2.1

2.2.2

Alueella on voimassa Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaava ja sille ollaan laatimassa tämän korvaavaa Savilahden osayleiskaavaa. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savilahden osayleiskaavan 2.2.2015, kaava ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi.

TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET

Savilahden maankäytön yleissuunnitelma on osa Kuopion kaupungin Savilahti-projektia, joka on erittäin merkittävä kaupungin strateginen kärkihanke. Savilahti-projekti on aluekehitysprojekti, jonka tavoitteena on kehittää Savilahden aluetta ja kuopiolaisten elinympäristöä. Savilahden alueelle on tarkoitus rakentaa eloista, viihtyisä ja nykyaikainen osaamiskeskittymä, hybridikaupunki, yhteensä yli 34 000 toimijalle: asukkaille, työntekijöille ja opiskelijoille. Alueen rakentamisen on tarkoitus alkaa 2018 ja alueen valmistua 2020-luvun aikana.

2.2.3

Vaihtoehtoiset yleissuunnitelmat toimivat lähtökohta-aineistona alueen tarkemmalle maankäytön suunnittelulle ja asemakaavoitukselle.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

ASEMAKAAVAT JA MUUT SUUNNITELMAT

Alueella ja sen tuntumassa on voimassa ja valmisteilla useita asemakaavoja, mm. Puijonlaakson etelärinne ja Technopolis. Aluetta koskee kaupunginvaltuuston vuonna 2000 hyväksymä Kuopio 2010 -suunnitelma sekä Kuopion strategia 2020 (KV hyv. 28.6.2010). Kuopion kaupunkirakenne 2030-luvulle -selvityksestä on valmistunut luonnos vuonna 2015. Selvityksessä Savilahti on osa joukkoliikennekaupunkia, jonne kehitetään asumista sekä koulutuksen, yritystoiminnan ja yksityisten palveluiden innovaatiokeskusta.

Työssä laaditaan Savilahteen kokonaisvaltainen maankäytön, liikenteen ja toimintojen yleissuunnitelmaluonnos. Vaihtoehtoisia yleissuunnitelmia laativat kolme työryhmää eri konsulttitoimistoista. Suunnitelmien pohjana ovat alueelle laadittu osayleiskaavaehdotus (Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksynyt 2.2.2015) ja ohjausryhmän laatimat sekä Kuopion kaupunginhallituksen hyväksymät Savilahtiprojektin tavoitteet. Maankäytön yleissuunnitelman tavoitteina on: x löytää Savilahden alueelle korkeatasoinen, mielenkiintoinen, tulevaisuutta visioiva, toteuttamiskelpoinen ja toimiva kokonaisratkaisu x muodostaa houkutteleva, joustava, maisemallisiin arvoihin tukeutuva ja toiminnoiltaan monipuolinen osa tiivistyvää kaupunkirakennetta, hybridikaupunkia x luoda alueesta ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden sykkivä, kansainvälisen tason työpaikka-, opiskelu- ja asuinalue, jossa on houkuttelevat ja monipuoliset virkistys- ja vapaaajanviettomahdollisuudet. x tarkastella alueen potentiaalia sekä nykyisistä lähtökohdista että tulevista tarpeista, tutkia täydennys- ja muutosrakentamismahdollisuuksia eri käyttötarkoituksiin, x turvata ja kehittää joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn laadukkaita kulkuyhteyksiä sekä joustavia ja innovatiivisia pysäköintiratkaisuja, alueen toiminnallisiin tarpeisiin perustuen ja kaupunkikuvan laatu huomioon ottaen x edistää kaupunkiluonnon ja maiseman säilymisen edellytyksiä sekä tukea viherverkon ja kaupunkiluonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja

YLEISKAAVAT

2.2.4

SELVITYKSET

Savilahden osayleiskaavaa varten alueelle on laadittu runsaasti selvityksiä, mm. luontoselvityksiä (2009-2011), pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma (2009), liikenneselvityksiä ja -suunnitelmia (2005-2010), kulttuuri- ja rakennetun ympäristön selvityksiä (20082009), meluselvitys (2009), maankäytön kehittämissuunnitelma (2009), hulevesitarkastelu (2010) ja Savilahden vedenlaatuselvitys (2010). Kuva. Suunnittelualueen sijainti.

2.2 2.2.1

ALUEELLE LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT MAAKUNTAKAAVAT

Alueella ovat voimassa maakuntakaavoista Kuopion seudun maakuntakaava (YM vahv. 3.7.2008) sekä Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ja Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (YM vahv. 7.12.2011, muutokset vahv. 15.1.2014)). Lisäksi alueelle ollaan laatimassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaa.

2.2.5

SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA SELVITYKSIIN

Maankäytön yleissuunnitelman tehtävänanto ja tavoitteet ovat olemassa olevien ylemmän tason suunnitelmien ja Kuopion kaupungin strategian mukaisia. Suunnitelmien pohjana ovat alueelle laadittu osayleiskaavaehdotus ja ohjausryhmän laatimat sekä Kuopion kaupunginhallituksen hyväksymät Savilahti-projektin tavoitteet. Osayleiskaavaehdotuksesta voidaan myös poiketa ja muokata sitä tarpeen mukaan. Vaihtoehtoiset yleissuunnitelmat muodostavat perustan alueen jatkosuunnittelulle ja asemakaavoitukselle. Osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat antavat runsaasti tietoa ja selkeät reunaehdot suunnittelutyölle. Alkuperäisiä selvityksiä ei ole liitetty tähän selostukseen. Ne on julkaistu ja luettavissa Savilahden osayleiskaavan selostuksen liitteinä.

2.3

SUUNNITTELURYHMÄ

Savilahden maankäytön yleissuunnitelman tilaaja on Kuopion kaupunki, jossa työtä on ohjannut arkkitehti Mari Piipponen. Savilahtiprojektin ydinryhmään kuuluvat Antti Niskanen (projektipäällikkö), Mari Piipponen (kaupunkisuunnittelu), Jukka Eskelinen (infrastruktuuri), Petri Pucilowski (rakennuttaminen), Jussi Niilahti (viestintä ja markkinointi) sekä Tapio Kettunen (energia-asiat). Tengbom Eriksson Arkkitehtien työryhmässä projektipäällikkönä on Elina Kataja (maisema-arkkitehti, kaavanlaatija YKS). Suunnittelijoina toimivat Hannes Honkanen (arkkitehti), Lasse Olaste (maisemaarkkitehti) ja Eila Lahdenperä (arkkitehti) sekä Elisa Lähde (maisemaarkkitehti, HM aluetiede). Avustajana toimivat Matias Celayes (teoll. muotoilija) ja Julio Orduna (maisema-arkkitehti). Liikenteellisestä ja kunnallisteknisestä suunnittelusta vastaa Tengbom Eriksson Arkkitehtien alikonsulttina Destia (Heimo Rintamäki, Antti Soisalo ja Juha Antila). Laadunvarmistajana toimii arkkitehti Patrick Eriksson.

2.4

OSALLISTUMINEN

Savilahden suunnittelu on tapahtunut jatkuvassa vuorovaikutuksessa tilaajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Alueen toimijoiden, yhteisöjen ja yritysten lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon asukkaiden ja näkemyksiä ja mielipiteitä. Tässä taustana toimii mm. osayleiskaavaan saatu palaute. Yleissuunnitteluvaiheessa on kehitetty alueelle alustavia konsepteja nopealla aikataululla edeten, joten varsinainen asukasvuoropuhelu tapahtuu myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä. Yleissuunnitelmaluonnosten laatiminen käynnistyi 8.6.2015 järjestetyllä aloitustyöpajalla, jossa konsulttiryhmät, Kuopion kaupungin edustajat sekä Savilahden alueen muut toimijat tapasivat toisensa ja tutustuivat alueen lähtökohtiin. Aloitustyöpajan jälkeen järjestettiin rakennemallien esittely 27.8., ja 28.9.esiteltiin valitun rakennemallin pohjalta laaditut yleissuunnitelmaluonnokset. Kaupungin ja toimijoiden edustajien kommenttien pohjalta yleissuunnitelmia muokattiin, ja viimeistellyt yleissuunnitelmat esiteltiin loppuseminaarissa 9.10.2015. Tämän jälkeen kaupungin luottamushenkilöt käsittelevät suunnitelmia, ja työt julkistetaan asukkaille marraskuun 2015 loppupuolella.

Kuvat: näkymiä suunnittelualueelle

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

2.5

ALUEEN HEIKKOUKSIA JA VAHVUUKSIA

Vahvuudet: x sijainti: Kuopion keskustan lähellä, osaamiskeskittymien ytimessä, vesistön äärellä x maisema, luonnonympäristöt, rannat x saavutettavuus ajoneuvoliikenteellä, myös joukko- ja raideliikenteen yhteydet x näkyvyys valtatie 5:lle ja pääradalle x alueella jo valmiiksi monipuolisia toimintoja, yliopistoalueella jo selkeä imago x virkistysalueiden läheisyys ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet x suuri osa alueesta kohtuullisen hyvin rakennettavissa / liitettävissä muuhun infraan x Asevarikon ja Savisaaren rakennettu kulttuuriympäristö tuovat alueelle luonnetta ja kerroksellisuutta Heikkoudet: x saavutettavuus kävellen ja pyöräillen keskustasta, heikko linkittyminen x VT 5:n ja rautatien kolkko liikenneympäristö ja liikenteen melu; voimalinjat x Savilahdentien varren rakennetun ympäristön suuri mittakaava, melu ja estevaikutus x koko alueen imago ei ole yhtenäinen, alueen nykyiset pääsisäänkäynnit eivät selkeästi tunnistettavissa x maaperä keskeisellä kampusalueella suurimmaksi osaksi savea eli heikosti rakennettavissa, rantojen rakentaminen kallista x suunnittelualueen pohjoisosassa ei ole katuverkkoa eikä muuta kunnallistekniikkaa x olemassa oleva rakennettu ympäristö rajoittaa suunnittelua x alueella ei erikoiskaupan palveluita, vähittäiskaupan palvelut vain suuryksikössä

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

2.6

SUUNNITTELUN PAINOPISTEET

Työn lähtötietona toimivassa tavoiteasettelussa on painotettu erityisesti seuraavia suunnittelun osa-alueita: x maisema- ja kaupunkikuvan kohentaminen ja vahvuuksien esiin tuominen x eri liikennemuotojen ja pysäköinnin toimivuus x alueen ja sen toimijoiden toiminnalliset tarpeet x korttelialueiden muodostumisen tarkastelu osayleiskaavaa tarkemmalla tasolla x eloisan kampusalueen luominen, toimintojen sijoittelu ja kaupunkirakenteen jäsentely tätä tukemaan Lisäksi työryhmämme on todennut keskeisiksi suunnittelukysymyksiksi mm. seuraavat: x kampusalueen – ”hybridikampuksen” ottaminen vahvaksi keskiöksi: monipuoliset toiminnat ja moni-ilmeinen rakentaminen, veden läheisyys, maisema, palvelut x julkisten ulkotilojen hierarkian määrittely – missä on eniten liikennettä ja elämää x keskeisten alueiden rauhoittaminen ajoneuvoliikenteeltä, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin tukeminen x mahdollinen raideyhteys keskustasta x rantojen luonteen määrittely ja suunnittelu x korttelikonseptit, joissa yksityiset ja julkiset toiminnot sekoittuvat x kaupunkiluonto ja urbaani vihreys, ”vihreä infra” yhdyskuntarakenteen sisällä x hulevesien käsittelyaiheet, luonteva nivoutuminen kaupunkirakenteeseen ja toiminnallisiin viheryhteyksiin Viistoilmakuvat: © Lentokuva Vallas Oy 2015

ALUEEN NYKYTILA

3. 3.1

MAISEMA, KAUPUNKIKUVA JA LUONTO

Savilahden suunnittelualue sijaitsee noin 2 km Kuopion keskustasta länteen, ja alueen itäosaa rajaavat Valtatie 5 sekä päärata. Alue on pinta-alaltaan 380 ha ja käsittää osia Savilahden, Neulamäen, Niiralan ja Puijonlaakson kaupunginosista sekä asevarikon alueen. Alueen kaakkoisosa on melko voimakkaasti rakennettu, muut osat hajanaisemmin. Alueen reunat ovat rakentamatonta metsää. Suunnittelualueesta noin 100 ha on Kallaveteen kuuluvan Savilahden vesialuetta. Kuopion kaupunkirakenteessa Savilahti on tällä hetkellä työpaikkojenja oppilaitosten alue. Savilahti sijaitsee kahden laajan asuinalueen, Puijonlaakson ja Neulamäen välissä. Maisemarakenteessa suunnittelualue sijoittuu Kallaveteen aukeavaan laaksoon, jota rajaavat Neulamäen, Niiralan ja Puijonlaakson rinteet. Savisaaren länsiosassa on pieni harjanne, samoin yliopiston alueella. Laakson eheyden rikkovat penkereelle rakennetut valtatie 5 ja rata. Alueen maamerkki on Savilahdentien varren massiivisesti rakennettu ympäristö, joka näkyy valtatielle ja radalle.

alue. Alueella sijaitsevat mm. kaupan suuryksikkö, yrityspuisto, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja kaksi sairaalaa. Kaupunkikuvaa leimaa ajoneuvoliikenne – alueella on runsaasti katuja ja pysäköintikenttiä. Suunnittelualueen lounaisosassa sijaitsee Neulamäen asevarikko. Alueella on sekä maanpäällisiä rakennuksia että luolia. Varikon alueen rakennukset ovat pääasiassa huoltorakennuksia viime vuosikymmeniltä. Ympäristö on kaupunkikuvaltaan väljää. Marikon rannassa sijaitsee Itä-Suomen yliopiston tutkimuspuutarha. Savisaaressa sijaitsee Savisaaren vanha maatila, joka toimii ratsastuskeskuksena. Saaressa on myös huviloita sekä kaupunginpuutarhan kasvihuoneita. Rakennettu ympäristö on pienipiirteistä ja puutarhamaista. Suurin osa Savisaaren pinta-alasta on metsää. Savisaaren eteläpuolella sijaitsee pieni Valamon saari, jolla sijaitsee huviloita. Suunnittelualuetta rajaa lounaasta Neularinne ja pohjoisesta Puijonlaakson etelärinne. Molemmat ovat rakentamatonta metsää olevia jyrkkiä rinteitä.

Suunnittelualueen luontoarvoiltaan merkittävimpiä luontotyyppejä ovat lehdot. Näistä tärkeimmät ovat Savisaaren keskiosan lehtipuuvaltainen lehto ja Neulamäen tien varrella oleva vanhaa haapaa kasvava lehto. Suunnittelualueella on myös luontoarvoiltaan monipuolisia kalliometsiä, kuten Harjulan rinteet, Savisaaren pohjoisosan männiköt ja asevarikon kalliojyrkänne. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Niiralan rinteellä kasvaa yksi valtakunnallisesti silmälläpidettävä kasvilaji. Aiemmin mainituissa lehdoissa kasvaa useita vaateliaita kasvilajeja. Asevarikon alueella kasvaa kaksi valtakunnallisesti uhanalaista kääpälajia ja yksi silmälläpidettävä kääpälaji. Suunnittelualueella on havaittu kolme uhanalaista eläinlajia: valkoselkätikka, pikkutikka ja liito-orava. Liito-oravan reviirejä löydettiin Savisaaren keskiosasta, Niiralan rinteeltä ja Neulamäen asevarikon alueelta. EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeista suunnittelualueelta löydettiin lepakoita Neulamäen asevarikon alueelta.

3.1.1

MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT

Savilahden alueen historia on monikerroksista; alueella on ollut tila viljelysmaineen, myöhemmin mm. nahkatehdas ja pienteollisuutta (Kuopion kaupunki, osayleiskaavaselostus). Savisaaren pohjoisosa sisältyy Puijon valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaukseen (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Puijon maisema-alue sisältää mm. Neulaniemen selänteen itärannan, Neulalahden aluetta sekä Niuvanniemen alueen Savisaaresta pohjoiseen. Suunnittelualueella sijaitsee Kuopion entisen ammuslataamon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen erityiskäyttö heijastuu sen asemakaavallisessa sommittelussa. Kymmenkunta säilynyttä rakennusta edustaa 1930-luvulla puolustuslaitoksessa toteutettua funktionalismia. Myös suunnittelualueen lähistöllä pohjoispuolella sijaitseva Niuvanniemen sairaala on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto, RKY 2009). Alueen maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja on kuvattu tarkemmin Savilahden osayleiskaavaselostuksessa.

3.1.2

Kuva: Maiseman korkokuva on Savilahden alueella hyvin vaihteleva. Savilahden pohjukka on matalaa savipohjaista aluetta, ja maisematilaa rajaavat voimakkaasti Neulamäen ja Puijonlaakson luoteenkaakon suuntaiset metsäiset selänteet. (MML 2015, avoimien aineistojen tietopalvelu, vinovalovarjostekartta) Kaupunkikuvaltaan suunnittelualue on moni-ilmeinen. Alueen kaakkoisosa on suurimittakaavainen laitosten, palveluiden ja työpaikkojen

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Kuva. Suunnittelualueen jakautuminen osa-alueisiin. (Kuopion kaupunki 2015)

EKOSYSTEEMIPALVELUT

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ne voidaan jakaa tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Ne voivat olla luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita, tai luonnon toimintoja ylläpitäviä tekijöitä kuten yhteyttäminen, ravinteiden kierto, maaperän muodostus sekä pohjaveden puhdistuminen ja varastoituminen. Ekosysteemipalvelut-käsitteen avulla voidaan tuoda esille luonnon monimuotoisuutta ja taloudellista merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Kaupunkialueella suojaviheralueet, maiseman- ja luonnonhoitoalueet, käyttöviheralueet, lähivirkistysalueet ja kasvulliset korttelialueiden osat tarjoavat kukin omanlaisiaan ekosysteemipalveluita. Kaupunkipuistot tarjoavat myös esteettisiä elämyksiä ja muodostavat usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaan osan rakennettua ympäristöä. Muuttuvan maankäytön ja täydennysrakentamisen yhteydessä erilaiset kasvulliset tai vettä läpäisevät pinnat vähenevät. Näillä on suuri merkitys hulevesien käsittelyyn, alueelliseen biodiversiteettiin ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ekosysteemipalveluiden tuottamisessa. Savilahden suunnittelualueen merkittävimpiä ekosysteemipalveluiden muodostumisalueita ovat mm. Savisaaren rannat ja metsät, jyrkät metsäiset rinteet, Marikon rannan puisto-, viher- ja luontoalueet sekä lukuisat kasvulliset miljööt rakennetussa ympäristössä. Myös alueen suojaviheralueilla on rooli mm. meluntorjunnan, kaupunkiluonnon biodiversiteetin ja hulevesien hallinnan näkökulmasta.

3.2

tava Niiralankatu. Niiralankadulta ei ole liityntää moottoritielle. Rautatiellä ei ole suunnittelualueen kohdalla asemia. Pääväyliä täydentää samansuuntainen Savilahdentie, jonka liikennemäärä on 20 000-25 000 autoa/vrk. Savilahdentieltä haarautuvat luoteeseen Niuvantie ja Neulaniementie. Pienempiä katuja on suunnittelualueen rakennetussa kaakkoisosassa. Muutoin tieverkko on harva. Savisaareen pääsee Niuvantieltä pengertietä pitkin. Joukkoliikenne kulkee suunnittelualueelle Savilahdentietä ja Niuvantietä pitkin. Alueelta on yhteys Kuopion keskustan, Neulamäen, Petosen ja Saaristokaupungin suuntiin. Vuorovälit ovat 20-30 minuuttia. Lisäksi Savilahdessa pysähtyvät useat seutuliikenteen linjat (pikavuoropysäkit). Savilahti sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä Kuopion keskustasta ja viereisistä lähiöistä Puijonlaaksosta ja Neulamäestä. Alueelle on kävely- ja pyöräily-yhteydet joka suunnasta, mutta suurten liikenneväylien estevaikutus mutkistaa reittejä ja korkeuserot tekevät niistä haastavia.

TOIMINNOT JA LIIKKUMINEN

Suunnittelualueen nykyiset toiminnot ovat keskittyneet Savilahdentien varteen. Alueella on yliopisto- ja sairaalatoimintoja, tutkimuslaitoksia, suurliikkeitä, teknologiayrityksiä ja yhdyskuntateknisen huollon toimintoja oheispalveluineen. Muu osa suunnittelualueesta on pääasiassa virkistyskäytössä. Asumista on alueella hajallaan. Savisaaressa on ratsastuskeskus ja Savisaaressa sekä Marikon rannassa puutarha-alueita.

3.2.1 ASUMINEN Suunnittelualueella on jonkin verran pientaloasutusta. Alueen asukasmäärä on tällä hetkellä noin 50 asukasta.

Ulkoilureittejä suunnittelualueelta on Neulaniemeen, Puijolle ja Niuvan suuntaan. Lisäksi alueen sisällä kiertää ulkoilureitti.

3.2.4 PALVELUT Suunnittelualueella ei ole kunnallisia palveluita. Lähimmät julkiset palvelut löytyvät viereisistä lähiöistä ja Kuopion keskustasta. Savilahdentien varren teknologiayrityksillä ja yliopistolla on omia palveluja, kuten ravintolat, kioskit, terveyspalvelut, kirjasto ja liikuntasali. Kaupallisten palvelujen keskittymänä toimii alueen eteläosassa Prisman kauppakeskus/market-alue laajoine pysäköintialueineen.

3.2.2 TYÖPAIKAT Suunnittelualueella on noin 240 yritystä ja 9500 työpaikkaa. Suurin yksittäinen työnantaja on Kuopion yliopistollinen keskussairaala, jossa työskentelee noin 4500 henkilöä.

3.2.3

LIIKENNEVERKKO

Suunnittelualueen kaakkoisreunassa kulkevat koillis-lounaissuunnassa liikenneverkon pääväylät: valtatie 5 ja päärata. Valtatie on Savilahden kohdalla moottoritie. Savilahtea palvelevat liittymät moottoritieltä ovat Savilahdenkatu / Tasavallankatu (Kuopion keskustan eteläinen liittymä), Suurmäentie / Karjalankatu (Kuopion keskustan pohjoinen liittymä etelän suuntaan) ja Puijonlaaksontie / Kellolahdenkatu / Puijonkatu (Kuopion keskustan pohjoinen liittymä pohjoisen suuntaan). Keskustan ja Savilahden välisenä pääyhteytenä toimii valtatien 5:n alit-

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

4.1

SUUNNITTELUN PÄÄPERIAATTEET

Savilahden alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoa maankäytön rakennemalliksi. Malleista on tehty keskenään selkeästi erilaisia ja esitystavaltaan vertailukelpoisia. Mallien pääpaino on kampusalueen, liikkumisen ja viherverkon ratkaisuissa, ja esimerkiksi suojeltavien rakennusten ja luolastojen käytön osalta tarkastelu on ollut yleispiirteistä ja tarkentuu yleissuunnitelmavaiheessa. Rakennemallikartoilla on esitetty vyöhykkeinä alueen pääkäyttötarkoitukset sekä ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn pääreitit. Lisäksi symboleilla on osoitettu merkittävimpien toimintojen sijoittuminen: yksityiset ja julkiset palvelut, paikoitus ja joukkoliikenteen pysäkit. Rakennemalleja tukemaan on tutkittu konseptitasolla ja referenssikuvien sekä kirjallisuuden kautta korttelirakennetta, asuinrakennustyyppejä ja ehdotuksia älykkäiksi ratkaisuiksi. Lisäksi on tutkittu liittymistä laajempaan kaupunkirakenteeseen sekä laadittu kaavioita kaupunkitiloista, hulevesiratkaisuista ja rantojen rakentamisesta.

4.1.1 LIIKKUMINEN Molemmissa maankäytön rakennemalleissa tuetaan kävely-, pyöräilyja joukkoliikennekaupungin syntymistä suunnittelualueelle, sekä pyritään vahvistamaan näitä yhteyksiä ydinkeskustaan ja kaupungin muihin tärkeisiin kiintopisteisiin ja vetovoima-alueille. Liikennesuunnittelussa huomioidaan myös tulevaisuuden älykkäiden liikenneratkaisujen kehittyminen, ja suunnitteluratkaisuilla pyritään tukemaan näiden käyttöä suunnittelualueella sekä koko kaupungissa. Keskeinen suunnitteluperiaate on yhdistää luontevasti eri kulkutavat toisiinsa kaikissa kulkumuotojen solmupisteissä. Valtatie 5:n yli osoitetaan katettava alue tai leveä siltamainen yhteys Tietoteknian kohdalla. Niuvantien liikennettä pyritään rauhoittamaan ohjaamalla Rypysuolle ja Julkulaan kulkeva liikenne Suurmäentielle. Kuopion keskustaan tutkitaan vahvan joukkoliikenneyhteyden järjestämistä. Eräs vaihtoehto olisi järjestää yhteys raiteilla. Savilahden asema sijaitsisi nykyisen Piipolun kohdalla moottoritien ylittävän hybridikampuksen kaakkoisreunassa. Savilahden asema tai seisake toimii myös lähijunaliikennettä palvellen. Aseman ja ympäristön suunnittelu nivoutuu vahvasti muihin maankäytön ratkaisuihin; olennaista on kuitenkin osoittaa uusi vahvistettava yhteys hybridikampukselle sekä aktivoida, Viestikadun ympäristöä osaksi muuta maankäyttöä.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Niiralankatu on Savilahden ja ydinkeskustan välinen pääliikennekäytävä. Yhteys palvelee jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen laatukäytävänä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä esitetään täydennettävän Niirala-Huuhankatu-Valkeinen -osuudella: Savilahden ja ydinkeskustan välille luodaan maisemallinen reitti, jossa painottuvat puistot ja viheralueet nopean ja suoran yhteyden sijaan. Savilahden lähijunaseisakkeen toteutuessa reitti toimisi suorimpana yhteytenä asemalle.

4.1.2 PYSÄKÖINTI Savilahden pysäköintijärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on pysäköinnin alueellinen kokonaisoperointi. Älykkäällä ohjauksella, matkaketjujen kannalta toimivasti sijoitetuilla laitospysäköintipalveluilla ja toimijoiden välisillä joustavilla yhteiskäyttösopimuksilla kevennetään autopysäköinnin rakentamistarvetta (tavoitteena esim. 25 % vähennys suhteessa tarvemitoitukseen) ja toteutetaan ympärivuotisesti toimiva vetovoimainen polkupyöräpysäköintijärjestelmä. Autopysäköinti on maksullista. Keskeinen tavoite on, että autopysäköintilaitokset sijoittuvat alueen tuloväylien varteen rauhoittaen alueen sisäisen liikenneverkon käyttöä joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Älykkäällä opastuksella ja navigoinnilla käyttäjälle osoitetaan pysäköintipalvelut ajoissa saapumissuunnittain ja alueen sisällä. Massatapahtumia varten lisäkapasiteettia tarjotaan alueen ulkopuolelta, josta käyttäjällä on kuljetuspalvelut alueelle.

4.1.3 PALVELUT JA TYÖPAIKAT Maankäytön rakennemallit perustuvat ajatukseen hybridikampuksesta alueen keskuksena. Hybridikampuksessa yhdistyvät opiskelu, monimuotoinen työnteko, väliaikainen ja pysyvä asuminen, vapaa-aika ja palvelut ympäri vuorokauden eläväksi kaupunginosaksi. Hybridikampuksen alueelle ehdotetaan erityisesti sellaisia palveluja ja työpaikkoja, joille keskittämisestä on etua. Kuluttajille suunnatut palvelut sijoitetaan ensisijaisesti katutasoon. Alue rakennetaan tiiviisti, jotta sinne mahtuu ympärivuorokautisuuden takaamiseksi myös riittävä määrä asumista ylempiin kerroksiin.

4.1.4 ASUMINEN Alueelle pyritään tuomaan monenlaisia asuinrakentamisen ratkaisuja palvelemaan eri asukasryhmien tarpeita. Hybridikampusalueella tutkitaan erityisesti lyhytaikaisen ja väliaikaisen asumisen malleja (opiskeli-

jat, vaihto-opiskelijat, vieraat, vaihtoehdot hotelleille), sekä kompaktia, tilaa säästävää ja muuntojoustavaa asuntoarkkitehtuuria, joka palvelee mahdollisimman hyvin edellä mainittuja tarkoituksia. Perheasuntoja pyritään osoittamaan koko suunnittelualueelle, myös vilkkaimmalle kampusalueelle. Asuinrakennustyyppejä sekä ratkaisumalleja työpaikkojen ja asumisen sekoittuneeseen rakenteeseen tutkitaan tarkemmin yleissuunnitelmavaiheessa.

4.1.5 JULKISET KAUPUNKITILAT Rakennemallivaihtoehdoissa keskeinen kampusalue, hybridikampus, on hahmotettu julkisena mutta pienimittakaavaisena kaupunkitilana, joka rakentuu monipuolisten toimintojen ja palvelujen ja vehreiden kaupunkitilojen ytimeen sekä maisemallisesti merkittävän rantaalueen äärelle. Alueen kytkeytyminen vesistöön ja veden läheisyyden huomioiminen on olennainen osa suunnittelua ja tarkentuu yleissuunnitelmavaiheessa. Molemmissa vaihtoehdoissa hybridikampuksen läpi on osoitettu esteettisesti korkeatasoinen ja toiminnoiltaan aktiivinen kävelypainotteinen alue, joka kokoaa kampuksen toiminnot yhteen. Talviaikana voidaan tutkia pienimittakaavaisten julkisten kaupunkitilojen osittaista kattamista kaupunkitiloihin tavoitellun eloisuuden varmistamiseksi. Myös pienimittakaavaista aukiotilan lämmittämistä / sulattamista (esimerkiksi kaukolämmön paluuvettä tai muuta kiinteistöjen lämmön talteenottoa hyödyntäen) voidaan tutkia talvikauden elävöittämistä tukemaan.

4.1.6 LUONTO JA MAISEMA Rakennemalleissa uusi rakentaminen osoitetaan pääasiassa tasaisille tai loivapiirteisille alueille sekä täyttöalueille ja jo rakennettujen alueiden läheisyyteen. Molemmissa rakennemalleissa huomioidaan luontoselvitysten suositukset ja rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen. Suojeltujen rakennusten ja niiden lähiympäristön osalta suunnittelu tarkentuu yleissuunnitelmavaiheessa. Rakennemallit osittain vahvistavat maiseman ominaispiirteitä: Savilahdentien rakennetusta ympäristöstä tehdään entistä tiiviimpää ja näkyvämpää ohikulkuväylille päin ja Savilahden pohjukan ranta rakennetaan entistä urbaanimmaksi. Osittain rakennemalleilla taas esitetään muutoksia suurmaisemaan: Savisaaren metsäinen eteläosa rakennetaan tiiviiksi asuinalueeksi.

4.1.7 VIHERRAKENNE Neulaniemen ja Puijonlaakson metsäiset selänteet ja Savilahden sekä Neulalahden vesialueet muodostavat suunnittelualueelle maiseman ja viherrakenteen perusrungon. Savisaari on alueen suurin yhtenäinen virkistysalue, ja siellä on säilytetty luontoalueita retkeily- ja virkistyskäytössä. Viherverkon päärunkoa täydentävät pienemmät vihersormet ja virkistysreitit tai vehreät kaupunkitilat, jotka nivovat alueen osia toisiinsa erityisesti hybridikampuksella ja rannan tuntumassa.

Erityisesti hybridikampuksen kaupunkitiloissa sekä kortteleissa pyritään vehreään ja hoidettuun yleisilmeeseen, jossa hulevedet ja kaupunkiluonto jäsentävät tilaa ja luovat mielenkiintoa ympäristöön. Myös taiteen ja valaistuksen keinoin voidaan luoda houkuttelevia tiloja, jotka toimivat kaikkina vuodenaikoina. Talviaikana voidaan tutkia pienimittakaavaisten julkisten kaupunkitilojen osittaista kattamista. Pieni Mustinlampi kerää suunnittelualueen yläpuoliselta valumaalueelta hulevesiä ja on tulvaherkkä. Lisäksi rakentaminen suunnittelualueella lisää pintavaluntaa. Näitä ongelmia voidaan hallita hulevesirakenteilla vesien laadun parantamiseksi ja virtaaman tasaamiseksi etenkin hybridikampuksen pohjoispuoliskolla. Rantojen maisemallinen käsittely (luonnonmukainen – hoidettu – rakennettu – urbaani vihreä) ja veden läheisyyden nivoutuminen kaupunkirakenteeseen on tärkeä kokoava teema suunnittelussa. Suunnittelu tarkentuu yleissuunnitelmavaiheessa. Yhteydet Puijon ja Valkeisten virkistysalueille on otettu huomioon kaupunkirakenteessa sekä kävelyn ja pyöräilyn verkon suunnittelussa.

4.1.8 JÄTEHUOLTO, VESIHUOLTO JA KUNNALLISTEKNIIKKA Alueella tutkitaan älykkäiden, keskitettyjen järjestelmien mahdollisuuksia mm. jätehuollon osalta (jätteiden edistynyt lajittelu ja kerääminen mm. keskitettyjen järjestelmien ja tyhjennystarpeesta sähköisesti ilmoittavien jäteasioiden avulla). Rakennemalleissa ei ole vesihuollon ja kunnallistekniikan toteutuksen kannalta eroja, vaan osayleiskaavavaiheessa esitetyt periaateratkaisut pätevät kumpaankin malliin. Nykytilassa Savilahden alueen rakennetut osuudet ovat kaukolämmön piirissä lukuun ottamatta Savisaarta ja asevarikon aluetta. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Savilahden osayleiskaavan (ei lainvoimainen) mukaan kaavan toteutumisen myötä koko suunnittelualue varauduttaisiin ottamaan kaukolämpöverkkoon. Myös ympäröivien alueiden ja tulevien kasvusuuntien kaukolämpöyhteydet tulee ennakoida verkostosuunnittelun yhteydessä.

Kuva: Savilahden rantojen viheryhteydet ovat tärkeitä toiminnallisesta, esteettisestä ja ekologisesta näkökulmasta. Kävelyn ja pyöräilyn pääverkko tukeutuu molemmissa rakennemallivaihtoehdoissa erityyppisiin viheralueisiin, ja puistot sekä eriluonteiset viheralueet tarjoavat myös mahdollisuuksia hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan ja virtaamien tasaamiseen (mm. viivyttäminen ja imeytys).

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Savilahden osayleiskaavassa on esitetty vesihuollon osalta uudet alueet, asevarikko ja Savisaari, liitettäväksi Kuopion Veden vesi- ja jätevesiverkostoon. Suunnittelussa varaudutaan Neulaniemen suunnan kasvualueen käyttöönottoon. Vesijohtoverkko toteutetaan rakentamalla Savisaaresta uusi kiertovesijohtoyhteys tulevan sillan kautta Marikon rantaan ja edelleen Varikon laaksoon. Varikon laakson ja Marikon rannan eteläosan jätevedet johdetaan Neulalahden jätevedenpumppaamolle, joka paineviemäreineen joudutaan uusimaan. Marikon rannan pohjoisosan jätevedet johdetaan nykyiseen yliopistonrannan viemäriin. Savisaareen tarvitaan uusi jätevedenpumppaamo, josta jätevedet johdetaan vesistöalituksen kautta olevaan Niuvanrannan viemäriin.

4.2

RAKENNEMALLIEN KUVAUS

4.2.1 VAIHTOEHTO 1 Rakennemallivaihtoehdossa 1 pitkänomainen hybridikampusalue ulottuu Yliopistolliselta sairaalalta Technopolikselle. Kampuksen suurrakenne noudattelee nykyisen kampuksen rakentamisajan hengen mukaista järjestelmäarkkitehtuuria, mutta rakennusten muotokieli ja sekoittuneet toiminnot tuovat alueelle uudenlaista elämää sekä kokonaan uuden kerroksellisen ja nykyistä monimuotoisemman ilmeen. Savilahdentie on siirretty moottoritien viereen, jolloin rauhoitettua tilaa kävelyvaltaiselle kampusalueelle on Savilahden kaakkoisrantaan voitu järjestää nykyistä merkittävästi enemmän. Savilahdentien siirron yhteydessä voimalinjan muuttaminen maanalaiseksi koko suunnittelualueella mahdollistaa enemmän tilaa rakentamiselle ja eheyttää alueen maisema- ja kaupunkikuvaa merkittävästi. Kampusalueen selkärangan muodostaa koillis-lounaissuuntainen kävelypainotteinen katu, jota pitkin joukkoliikenteen pääreitti kulkee. Alueen ytimessä on kanava, jonka varrella sijaitsevat tärkeimmät lähipalvelut ja julkiset ulkotilat. Kävelypainotteisten katujen verkosto sitoo kampusalueen yhteen ja kaupunkitilat ovat jalankulkijan mittakaavaan sopivia. Ajoneuvoliikenteen järjestelmä on ulkosyöttöinen ja pääkadut kiertävät kampusalueen.

Suunnittelualueen eteläosassa oleva vähittäistavarakaupan suuryksikön lähiympäristö ei ole nykytilassa houkutteleva julkinen kaupunkitila. Aluetta parannetaan liiketarjontaa monipuolistamalla ja uudisrakennuksilla rajataan alueelle katumaista tilaa jalankulkijoille. Rakennusten suuria kattopintoja hyödynnetään ruoan ja energian lähituotantoon. Pysäköinti osoitetaan maanalaiseen tai muuhun rakentamiseen integroituun laitokseen. Valtatie 5 esitetään katettavaksi laajalta alueelta ja kattamisen yhteyteen osoitetaan reilusti uutta työpaikkarakentamista. Uudet rakennukset muodostavat moottoritiellä liikkuville Savilahden ja koko kaupungin maamerkin. Rautatieseisakkeelta on osoitettu tärkeä akseli, kävelyvaltainen katu kampusalueelle ja aina rantaan saakka. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Savilahden ja Savisaaren rannat sekä Yliopistollisen puutarhan alue. Ranta-alueiden ilme on hoidettu mutta luonnonmukainen. Lisäksi viheralueita on vihersormina ja suojavyöhykkeinä asuinalueen ympärillä. Kaikkeen julkisen kaupunkitilan rakentamiseen nivotaan viherrakentamista kunkin alueen ilmeeseen ja mittakaavaan soveltuen. Hulevesien luonnonmukainen mutta esteettisesti korkeatasoinen käsittely tuodaan julkisessa kaupunkitilassa ja viherverkossa voimakkaasti näkyviin.

Yliopistollinen sairaala sidotaan tiiviisti osaksi kampusaluetta osoittamalla Niuvantien ylle rakentamista. Uudet rakennukset toimivat siltana Niuvantien yli ja tarjoavat vaihtoehtoisen sisätilareitin yliopistolta sairaalalle. Harjulan kulttuurihistoriallisesti arvokas sairaala-alue säilyy eheänä, vehreänä kokonaisuutena luoden alueelle identiteettiä ja historiallista kerrostumaa. Ammuslataamon suojellut rakennukset nivoutuvat työpaikkaalueiden- ja hybridikampusalueen välille, ja niitä hyödynnetään monipuolisiin toimintoihin. Asevarikon ja ammuslataamon ympäristön suunnittelu tarkentuu yleissuunnitelmavaiheessa. Asuminen sijoittuu kampusalueen länsipuolelle Savisaareen vievän uuden tien itäpuolelle. Asuinalueen ja kampusalueen väliin jää laaja viheralue, jonne päästään niin asuinalueelta kuin kampusalueelta autotietä ylittämättä. Asumista on myös Savisaaren kaakkoisosassa ja Niuvantien pohjoispuolella. Vaihtoehdossa 1 asuinrakentaminen Savisaaressa on maltillisempaa ja suurin osa rannoista on jätetty ilmeeltään luonnonmukaisiksi viheralueiksi. Savisaareen vievän tien länsipuolelle on osoitettu työpaikka-alue, joka toimii yhdessä puolustusvoimien vanhoihin luolastoihin rakennettavan liikunta- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa suunnittelualueen länsiosan vetovoimatekijänä. Kuva. Maankäytön rakennemallivaihtoehto 1.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

4.2.2 VAIHTOEHTO 2 Rakennemallivaihtoehdossa 2 kampusalueen perusrakenne on vaihtoehtoa 1 monimuotoisempi ja polveilevampi. Samoin kuin vaihtoehdossa 1, rakennusten nykyistä rikkaampi muotokieli ja sekoittuneet toiminnot tuovat alueelle uudenlaista elävyyttä sekä kerroksellisen ja nykyistä monimuotoisemman ilmeen. Savilahdentien linjaus säilyy nykyisellään, mutta kadun luonnetta kehitetään kaupunkimaisemmaksi ja bulevardimaiseksi. Joukkoliikenteen pääreitti kulkee Savilahdentietä pitkin. Hybridikampusalue kiertyy Savilahden ympärille Canthialta Yliopistolliselle puutarhalle. Kampusalueen muoto ja voimakkaasti veden päälle osoitettu rakentaminen luovat Savilahden eteläosalle vahvan omaleimaisen luonteen. Kampusalue käsittää myös sen nivelkohdassa olevan Kampuspuiston, joka toimii alueen käyttäjien houkuttelevana kohtaamis- ja aktiviteettipaikkana.

toja osoitetaan Technopoliksen länsipuolelle. Ruohoniemessä ja Savisaaressa asuinrakentaminen tuodaan rantaan kiinni ja osittain veden päälle. Urbaani mutta vehreä järvenrantaympäristö muodostuu kanavista ja keinosaarista. Rantojen ilme on vaihtoehtoa 1 rakennetumpi mutta laadukasta viherrakentamista ja veden läheisyyttä monin keinoin hyödyntävä. Tärkeimmät virkistysalueet ovat kampuspuisto, asuinaluetta ympäröivät vihersormet, Savisaari ja Savilahden rannat. Myös kampusalueen ytimessä on merkittävä viheralue. Samoin kuin vaihtoehdossa 1, kaikkeen julkiseen kaupunkitilaan nivotaan viherrakentamista eriluonteisina taskupuistoina ja vihreinä rakenteina (katto- ja pystypinnat, hulevesien luonnonmukainen hallinta eri keinoin).

Kampusalueen keskus on koillis-lounaissuuntainen kävelypainotteinen katu, joka yhdistää Yliopistollisen sairaalan kampusalueen nivelkohtaan tai ydinpisteeseen. Niuvantie rauhoitetaan sairaalan ja Canthian välillä, jolloin jalankulkuyhteys vahvistuu. Ajoneuvoliikenteen järjestelmä on ulkosyöttöinen. Pääkadut kiertävät kampusalueen. Samoin kuin vaihtoehdossa 1, Harjulan kulttuurihistoriallisesti arvokas sairaala-alue säilyy eheänä, vehreänä kokonaisuutena luoden alueelle identiteettiä ja historiallista kerrostumaa. Voimalinja rajoittaa rakentamista Savilahdentien ja moottoritien välissä. Voimalinjan alueella olevaa suojaviheraluetta jäsennellään nykyistä vahvemmin. Voimalinjavyöhykettä olisi mahdollista tutkia myös suurimittakaavaiseen aurinkoenergian käyttöön. Yhteys rautatieseisakkeen ja kampusalueen välillä toteutetaan valtatie 5:n siltamaisella kattamisella. Sillan yhteyteen voidaan tutkia rakentamista, joka muodostaa vaihtoehtoon 1 verrattuna pienimuotoisemman mutta veistoksellisen ympäristökokonaisuuden ja uuden aktiivisen yhteyden Viestikadun suunnasta kampukselle ja rantaan. Neulaniementie katkaistaan Bioteknian kohdalta, jotta sen lounaispuoli yhdistyy paremmin kampusalueeseen. Ammuslataamon suojellut rakennukset nivoutuvat hybridikampusalueen reunalle puistoalueen ja virkistysreitin tuntumaan, ja rakennuksia hyödynnetään monipuolisiin toimintoihin. Asevarikon ja ammuslataamon ympäristön suunnittelu tarkentuu yleissuunnitelmavaiheessa.

Kuva. Maankäytön rakennemallivaihtoehto 2.

Asuminen sijoittuu kampusalueen länsipuolelle. Uusi Savisaareen vievä tie kulkee lähempänä kampusaluetta kuin vaihtoehdossa 1, jolloin tien länsipuolelle syntyy suuri, yhtenäinen asuinalue. Työpaikkatoimin-

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

4.3

ALUSTAVA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Maisemakuva Savilahden kehittäminen rakennemallisuunnitelmissa esitetyllä tavalla muuttaa merkittävästi alueen kaupunki- ja maisemakuvaa. Alueelle ehdotettu rakentaminen on selvästi nykyistä kaupunkimaisempaa ja tehokkaampaa, tuoden alueelle runsaasti uusia asukkaita, työntekijöitä ja opiskelijoita. Moni luonnontilassa oleva alue muuttuu rakennetuksi. Rantojen käsittely on paikoin voimakasta, ja tuo Savilahden maisemakuvaan huomattavia muutoksia. Laajassa maisemakuvassa alueen luonne ei kuitenkaan muutu merkittävästi (Neulamäen ja Puijonlaakson etelärinteen selänteet, Niiralan Huuhanmäki). Savilahden pohjukassa rakentaminen ja vihreä infra rannan tuntumassa tulee toteuttaa erityisen huolellisesti.

Palvelut ja toiminnot Suunnitelmat monipuolistavat Savilahden alueen palveluja ja toimintoja merkittävästi. Pyrkimyksenä on tehdä Savilahdesta eloisa kaupunginosa, josta löytyy kaikki tärkeimmät palvelut sekä työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia, yritystoimintaa ja runsaasti mahdollisuuksia vapaa-ajan aktiviteetteihin. Mikäli tavoitteet toteutuvat Savilahdesta tulee toiminnoiltaan ja palveluiltaan lähes yhtä merkittävä kuin kaupungin varsinainen keskusta. Sekä keskustan että Savilahden alueen kehitystä tulisi viedä eteenpäin yhtenäisesti niin, että ne kehittyvät tasapainoisesti ja palvelujen kannalta toisiaan täydentävästi.

Luontoarvot Savilahden osayleiskaavatyön yhteydessä tunnistetut tärkeimmät luontoarvot ja suojeltavat tai arvokkaat alueet on huomioitu rakennemalleissa. Vaihtoehdoissa esitetty rakentaminen ei ole ristiriidassa tunnistettujen luontoarvojen säilymisen kanssa. Esitetty maankäyttö aiheuttaa kuitenkin vaikutuksia luonnonoloihin, maa- ja kallioperään sekä kasvillisuuteen ja eläimistöön, kun moni luonnontilassa oleva alue muuttuu luonteeltaan rakennetuksi. Uudet alueet pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vehreiksi. Erityisesti maapohjaltaan herkillä luontoalueilla sekä arvokkaiden luontotyyppien läheisyydessä kulku tulee ohjata selkeästi merkityille reiteille.

kasvullisten pintojen käyttöä koko alueella, myös rakennetussa ympäristössä. Mm. viherkattojen, läpäisevien päällysteiden ja monilajisten istutusalueiden avulla, hulevesiä viivyttämällä sekä hulevesien luonnollisia kulkureittejä vaalimalla voidaan tasata virtaamia.

pitää perusteltuna. Rakennemallivaihtoehdossa 1 esitetty Savilahdentien siirtäminen ja voimalinjan kaivaminen maan alle ovat myös kustannuksiltaan erittäin merkittäviä infrastruktuurin muutostöitä, mutta nämä palvelevat selvästi alueen kehittämistä tavoitteiden mukaan urbaaniksi, eloisaksi ja viihtyisäksi kaupunginosaksi.

Ihmisten elinolot Liikenne Savilahden alueen voimakas kehittäminen muuttaa alueella elävien, opiskelevien tai töissä käyvien ihmisten elinympäristöä huomattavasti. Alueen luonne muuttuu, ja suunnitelmien mukaan Savilahti kehittyy vireäksi ja viihtyisäksi kaupunginosaksi, jossa palvelut ovat lähellä. Asuinalueet ja kampusalue toteutetaan tiiviisti rakennettuina mutta vehreinä ja luonnonläheisinä. Osa ihmisistä voi kokea muutoksen myös negatiivisena, ja erityisesti rantojen rakentamisen vaikutus voi olla suuri. Alueen liikenneverkon suunnittelussa on erityisesti painotettu toimivia pyöräily- ja kävelyreittien yhteyksiä, sekä pyritty luomaan autottomia kaupunkitiloja, tai kaupunkitiloja, joissa autoliikenne on toissijaisessa asemassa kävelijöihin ja pyöräilijöihin nähden. Siten myös autoliikenteen melua voidaan torjua. Näiltä osin suunnitelmien vaikutuksia ihmisten ja alueella toimivien elinoloihin voidaan pitää pääosin positiivisina.

Savilahden liikenneratkaisujen avulla alueesta muodostuu viihtyisä ja turvallinen kokonaisuus. Alueen meluhäiriöitä on pienennetty ja alue on osa hiljaista järviympäristöä. Pääkadun siirrolla (VE1) ja rauhoittamistoimilla (VE2) aikaansaadaan yhtenäinen autoliikenteen kannalta ulkosyöttöperiaatteella toimiva liikennejärjestelmä. Älykkäällä liikenteenohjauksella ja navigointijärjestelmillä Savilahden alueen palvelut voidaan saavuttaa suorimman yhteyden kautta vähentäen alueen läpi kulkevaa autoliikennettä. Tämä edellyttää myös moottoritien liittymäjärjestelyjen optimointia. Alueen sisällä liikennejärjestelmällä on luontaisia solmupisteitä, joissa useat kulkutavat kohtaavat. Alueen sisäinen liikennekulttuuri ja maastomuodot luovat luontaisen kohteen saattaa arkikäyttöön uusimpia liikkumisen trendejä, joissa mm. sähköavusteiset kevyet liikkumisvälineet ja -palvelut tulevat edelläkävijöinä Suomeen. Alueelta on kävelyn ja pyöräilyn yhteydet erikoispalveluihin (keskusta, Puijo, virkistys). Uuden rautatieaseman kautta keskustaan syntyy houkutteleva maisemareitti, jossa voidaan hyödyntää myös köysirataa tai vastaavaa.

4.4

RAKENNEMALLIVAIHEEN JOHTOPÄÄTÖKSET

Rakennemallit esiteltiin Kuopion kaupungille 27.8.2015, ja esittelyn sekä keskustelun perusteella valittiin tavoitteet yleissuunnitelmaluonnoksen jatkosuunnitteluun. Rakennemallivaiheen aineisto on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä. x

Savilahdentie esitetään pääsääntöisesti nykyisellä linjauksella, mutta katutilaa ja tien ympäristöä kehitetään merkittävästi urbaanimpaan suuntaan.

Kampusalue esitetään nauhamaisena keskittymänä, jossa on monipuolisia toimintoja. Yliopiston edustalle vesialueelle voidaan esittää uutta maankäyttöä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon näkymiä järvelle sekä eri toimijoiden näkymistä myös Savilahdentien suuntaan.

Kustannusvaikutukset

Hulevedet Mittavat muutokset alueen maankäytössä ja läpäisemättömän pinnan kasvu lisäävät hulevesien määrää pintavalunnan lisääntyessä. Jatkosuunnittelussa tulee tarkastella vettä läpäisevien pintamateriaalien ja

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Savilahden kehittäminen rakennemalleissa esitetyllä tavalla on taloudellisesti merkittävä, mittava ja pitkäkestoinen hanke. Erityisesti rantaviivan muokkaamiseen ja veden päälle rakentamiseen liittyy merkittäviä kustannusvaikutuksia. On kuitenkin nähty, että Savilahden rantojen potentiaalin täysi hyödyntäminen on alueen imagolle, tunnistettavuudelle ja viihtyisyydelle keskeinen asia, ja investointia voidaan siksi

Läpiajoa nykyisellä katuverkolla ei rajoiteta; tutkitaan katujen luonnetta ja urbaania ilmettä (bulevardimaisuus, hidastukset, shared space -ratkaisut).

SAKKYn alue esitetään kolmen koulutustason suunnitelman ve2:n mukaisesti hybridikampuksen lounaiskulmaan. Alue on tärkeä saapumispiste. Otetaan kampuksen suunnittelussa SAKKYn näkyminen Savilahdentielle huomioon.

Asumista hahmotellaan rakennemallivaihtoehto 2:n mukaan. Järvelle työntyvä alueen osa kampuksen luoteiskulmassa muutetaan asuinpainotteiseksi.

Tutkitaan Puijon ja Neulaniemen latuverkot yhdistävää Savisaaren kautta kulkevaa toiminnallista viheryhteyttä ja latuyhteyttä. Savilahden etuna on houkutteleva sijainti kaupunkirakenteessa, ja alueen kautta Puijo ja Neulaniemi on mahdollista kytkeä toisiinsa.

Korostetaan vehreää ja toiminnallista reittiä kampukselta luolaston virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen alueelle.

Tutkitaan urheilu- ja virkistystoimintoja asumisen ja kampuksen nivelkohtiin, osaksi laajempaa verkostoa. Korostetaan ulkoilu- ja virkistysyhteyksiä kauttaaltaan.

Ammuslataamon ympäristössä huomioidaan kaupunkirakenteessa ja kulttuurihistorialtaan merkittävä ampumasektori keventämällä täydennysrakentamista ja lisäämällä viherrakennetta alueen ympäristössä.

Voimajohtopylväitä voidaan tarvittaessa siirtää, jotta Savilahdentien ympäristöä saadaan tehokkaampaan maankäyttöön

Savilahden alueelle esitetään sisäinen joukkoliikenteen pääreitti. Muut joukkoliikennereitit (laajempaa aluetta palveleva pääreitti) ja mm. vaihtopysäkit sekä kevyen liikenteen ali- ja ylikulut voidaan nähdäksemme esittää yleissuunnitelmamittakaavassa ja suunnitelmaa tukevissa liikennekaavioissa

Yleissuunnitelmaa jatketaan erilaiset liikkumismuodot (raide-, julkinen ja kevyt liikenne sekä yksityisautoilu, lisäksi mahdollisuus vesitse liikkumiseen) yhdistävän akselin pohjalta. Akseli kokoaa käyttäjät monipuolisten toimintojen äärelle ja mahdollistaa liikkumismuodon vaihtamisen.

Yleissuunnitelmassa voidaan pohtia myös päiväkotien sijainteja kaupunkirakenteessa. Koulujen osalta tukeudutaan olemassa olevaan kouluverkkoon.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

YLEISSUUNNITELMA

5.1

YLEISSUUNNITELMAN PÄÄPERIAATTEET

Savilahden alue on osa kansainvälistä, elinvoimaista Kuopiota. Alueen maankäyttöä kehitetään voimakkaasti, ja uusien toimijoiden ja asukkaiden alueelle tulon myötä myös joukkoliikenteen kehittämisedellytykset paranevat nopeasti. Tavoitteena on tarjota alueen sisällä mahdollisimman monipuolisesti houkuttelevia toimintoja ja palveluja ja siten vähentää henkilöauton käyttötarvetta. Viheralueiden, rantaalueiden sekä toiminnallisten viheryhteyksien korostaminen ja nivominen muuhun maankäyttöön on myös tärkeä kantava teema yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelmaluonnoksessa pitkänomainen hybridikampusalue ulottuu Yliopistolliselta sairaalalta Technopolikselle ja sen länsipuolelle jatkettavalle kolmen koulutusasteen kampukselle. Hybridikampuksen suurrakenne noudattelee pääsääntöisesti nykyisen kampuksen rakentamisajan hengen mukaista suoraviivaista järjestelmäarkkitehtuuria, mutta uusien rakennusten tuore muotokieli ja sekoittuneet toiminnot tuovat alueelle entistä vilkkaampaa elämää sekä nykyistä kerroksellisemman ja monimuotoisemman ilmeen. Hybridikampuksen ytimessä Savilahdentien länsi- eli rannan puolella toiminnot painottuvat opiskeluun, itä- eli keskustan puolella työpaikkoihin. Korttelit ja kiinteistöt voivat kuitenkin tarjota joustavasti erilaisia toisiaan tukevia toimintoja. Kampusalueen selkärangan muodostaa linjaukseltaan hieman suoristettu ja tasoltaan jonkin verran nostettu koillis-lounaissuuntainen Savilahdentie, jota pitkin joukkoliikenteen paikallinen pääreitti kulkee. Savilahdentien ympäristön nykyistä merkittävästi kaupunkimaisempi käsittely eheyttää alueen maisema- ja kaupunkikuvaa. Korotetun tason ansiosta Savilahdentieltä avautuu nykyistä tehokkaammin näkymiä järvelle. Kävelyn ja pyöräilyn pääakseli muodostuu nykyisten yliopistorakennusten välille lounaan-koillisen suuntaisesti, ja reitti nivoo yhteen tärkeimmät rakennukset sekä viheralueet. Kampuksen ytimessä on kanava, jonka varrella sijaitsevat tärkeimmät lähipalvelut ja julkiset ulkotilat. Kävelypainotteisten katujen verkosto sitoo kampusalueen yhteen ja kaupunkitilat ovat jalankulkijan mittakaavaan sopivia. Kampuksen länsipuolella maankäyttö vaihettuu koulutus- ja työpaikkavaltaisten alueiden kautta asuinalueiksi, joita rytmittävät puistot ja metsäiset viheralueet. Ammuslataamon suojellut rakennukset nivoutuvat hybridikampuksen ja asuinalueiden välille, ja niitä hyödynnetään monipuolisiin toimintoihin. Rannoilla Marikonrannasta Savisaaren kaakkois- ja eteläosaan on runsaasti vedenläheistä asumista ja virkistystoimintoja. Rannoille pääsy on helppoa monin paikoin, ja rantojen luonne vaihtelee korkeatasoisesti rakennetusta julkisesta tilasta luonnonmukaisempiin vyöhykkeisiin sekä paikoin korttelipihoihin. Asuminen on Savilahden suunnittelualueella osoitettu alueen länsiosaan pohjois-eteläsuuntaiselle vyöhykkeelle. Asuinalueet muodosta-

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

vat vehreitä, omaleimaisia kokonaisuuksia, joita voidaan toteuttaa vaiheittain ja osa-alueittain. Alueilla ajoneuvoliikenteen järjestelmä on pääsääntöisesti ulkosyöttöinen, jolloin meluvaikutukset ovat parhaiten hallittavissa. Pääkatuja seurailee kävely- ja pyörätie, joka yhdistää asuinalueet kampukseen sekä työpaikka-alueisiin. Yliopistollinen keskussairaala sidotaan tiiviisti osaksi kampusaluetta tehostamalla kulkuyhteyksiä ja osoittamalla uutta maankäyttöä Canthian tuntumaan sekä sairaalan lounaispuolelle. Niuvantien varren rakennusmassat eheyttävät alueen kokonaisrakennetta ja vahvistavat sairaalan ja yliopiston yhteistyötä. Uusien rakennusten kautta muodostuu myös maanalainen, vaihtoehtoinen sisätilareitti yliopistolta sairaalalle. Harjulan kulttuurihistoriallisesti arvokas sairaala-alue säilyy eheänä, vehreänä kokonaisuutena luoden Savilahden pohjoisosaan omaleimaisuutta ja historiallista kerrostumaa. Harjulan alueelle voidaan tulevaisuudessa tutkia esimerkiksi palveluasumista vehreässä ympäristössä, virkistys- ja kulttuuriarvoja korostaen. Yleissuunnitelmaa on kuvattu tarkemmin osa-alueittain luvussa 5.7. Osa-alueiden tilanmuodostus, kadut ja korttelit, rakennusmassat, rakennusten korkeudet ja kerrosalat sekä piha-alueiden yleispiirteinen jäsentely käyvät ilmi suunnitelmakartoilta. Kerrosalat ja autopaikat on lisäksi koottu lukuun 5.8 Mitoitus. Liikenneverkon, kävelyn ja pyöräilyn reittien sekä viherverkon pääperiaatteet on esitetty suunnitelmakarttoja tukevilla kaavioilla. Joukkoliikenteen järjestelyjä on kuvattu tarkemmin luvussa 5.9. Yleissuunnitelmaluonnoksen aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu luvussa 5.12.

5.2

jattu katutila sekä suojaisat pihapiirit tai oleskelualueet korttelien sisällä. Rakennusmassojen kerroskorkeuksien vaihtelun avulla luodaan elävyyttä katuja pihatiloihin. Korttelit muodostavat selkeää, rakennettua rantaa, jossa rakentaminen sijoittuu rannan välittömään läheisyyteen tai veden äärelle. Paikoin korttelialueet avautuvat rantojen äärellä viuhkamaisesti, jotta mahdollisimman monista rakennuksista voidaan avata näkymiä järvimaisemaan. Kampus- ja työpaikka-alueilla rakennusmassoja voidaan rytmittää kookkaiden, muodoltaan arkkitehtonisten mutta lajistoltaan monipuolisten istutusalueiden avulla. Osittain umpinaisia korttelialueita täydentävät yksittäiset, noppamaiset, ympäristöönsä avautuvat terassitalot, jotka muodostavat korttelien koordinaatistossa kiintopisteitä tärkeisiin näkymäsuuntiin katujen varrelle. Rakennusten terassipihat avautuvat liikennekäytävistä poispäin melulta suojattuun suuntaan. Satamakortteleissa rakennetta täydentävät tiivistä, pienimittakaavaista ranta-asumista edustavat kytketyt pientalot tai townhouse-kodit. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu erillispientaloja, mutta alueiden luonne on joustava ja markkinatilanteen mukaan näitäkin voidaan tulevaisuudessa tutkia vaihtoehtona. Oman kokonaisuutensa ja typologiansa luo käärmemäisesti polveilevan rakennusmassan muodostama puoliavoin suurkortteli. Korttelin rakennusmassojen suojaan muodostuu puustoisia ”kyläalueita”, joissa lomittuvat noppamaiset, maastossa vapaasti sijaitsevat pienkerrostalot ja vehreät piha-alueet. Aluetta luonnehtivat vaihtelevat kerroskorkeudet ja kattomuodot. Alue soveltuisi erityisen hyvin puurakentamiseen.

KORTTELIT JA TYPOLOGIAT

Maankäytön yleissuunnitelmaluonnoksessa on tavoiteltu mahdollisimman monipuolista korttelirakennetta ja suurta vaihtelevuutta rakennustyypeissä. Luonteeltaan omaleimaiset alueet houkuttelevat monipuolisesti erilaisia käyttäjiä ja voivat mahdollistaa monia erilaisia toteutusmalleja, laajoista aluerakentamishankkeista ja tavanomaisista kerrostaloasunto-osakeyhtiöistä yhden perheen rakennuttamiin townhouse-koteihin sekä ryhmärakentamishankkeisiin. Yleissuunnitelmassa on ehdotettu pääperiaatteet korttelien muodolle, typologioille ja mitoitukselle sekä korttelialueita jäsentäville viher- ja puistoalueille, mutta tarkemmassa suunnittelussa rakennusten massoja ja pihatilojen järjestelyjä voidaan varioida. Jatkosuunnittelun yhteydessä myös tonttijakoa voidaan vaihdella tarpeen mukaan, toteuttajista riippuen. Eri osa-alueiden rakentamisen tehokkuudet käyvät ilmi suunnitelmakartoilta sekä luvusta 5.8 Mitotus. Osa kampusalueesta sekä rantojen asuinalueet voidaan nähdä puoliavointa korttelirakennetta muodostavan ruutukaavan variaatioina. Alueita luonnehtivat selkeäpiirteinen korttelirakenne, tehokkaasti ra-

Kuva: Ote rakeisuuskartasta

5.3

KADUT

Savilahden alueen pääkadut ovat Savilahdentie, Neulaniementie sekä Neulamäentieltä lähtevä uusi katuyhteys (Tekniikkakatu) Savisaareen. Nämä kadut muodostavat ajoneuvoliikenteen pääverkon, jonka kautta alue kytketään muuhun liikenneverkkoon. Pääkadut toimivat ulkosyöttöisinä yhteyksinä rakenteelliseen pysäköintiin sekä alueen joukkoliikennereittien runkoina, joihin kulkumuotojen väliset terminaalitoiminnot (pysäköinti, pysäkit, saattoliikenne) keskittyvät. Savilahdentie toimii alueen ulkoisia yhteyksiä palvelevana pääkatuna, joka on osa moottoritiekäytävän rinnakkaisväyliä. Savilahdentie on myös paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen bussiliikenteen pääkäytävä, jonka laadukkaat pysäkkipalvelut kytkevät kampusalueen joukkoliikennepalveluihin. Savilahdenkadun välittää suuria liikennemääriä. Liikenteen haittoja (melu, turvallisuus, estevaikutus) lievennetään rakennusmassojen sijoittelulla, alhaisella nopeustasolla, kävelyn ja pyöräilyn erottelulla sekä ohjaamalla autoliikenne ulkoiselta verkolta suorinta reittiä kohteisiin (pääkadun nopeustaso kampusalueella 40 km/h). Katutilojen mitoituksessa pyritään kaupunkimaiseen, tiiviiseen rakenteeseen ja katutilan rajaamiseen. Osa kaduista on pihakadun tai aukion luonteista, julkista ulkotilaa, joissa solmukohtia, korttelien välisiä katutiloja jäsennellään kiveysten, viheralueiden, hidasteiden ja shared space -tyyppisten käsittelytapojen avulla. Katutilaan voidaan myös integroida hulevesien imeytyspainanteita. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon lumen säilytys. Pääkatujen suunnittelussa on laadittu ehdotus kävelyn ja pyöräilyn pääakselin ja kokooja-/pääkadun ylitysperiaatteesta ”ei liittymässä”. Katutaso nostetaan reunakiven verran ylöspäin koko alueella. Samaan kohtaan integroidaan mahdollisuuksien mukaan bussipysäkki. Bussi jää kaistalle (katupysäkki), jotta ei synny vaarallista bussin ohiajoa. Keskirakenteelle (valaistuja rajauspylväitä tai karkeampaa pintamateriaalia) muodostuu jalankulkijalle turvallinen tila odottaa hetki ylitystä. Ajoradan ylittävä jalankulun ja pyöräilyn pääakseli erottuu muusta pinnoitteesta materiaalillaan, muistuttaen autolla liikkuvaa erityiskohdasta/hidastuksesta. Kokoojakaduilla liikenteen rytmi on sopeutettu toimintojen ehdoilla. Kokoojakadut välittävät paljon liikennettä, mutta liikenteen meluhaitat on lievennetty ja paikallisen liikkumisen esteettömyys turvattu rauhoittamistoimin. Kävelyn ja pyöräilyn reittien risteämiskohdat ovat erikseen järjestettyjä tasoylityksiä, joissa kadun risteäminen jalan ja pyörällä liikkuen on rakenteellisin ratkaisuin nostettu etusijalle. Ylityskohtiin on luontevaa sijoittaa myös pysäkkipalveluja. Kokoojakadun nopeustaso on kampusalueella 30 km/h.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

5.4

PYSÄKÖINTIRATKAISUT

Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut luoda uutta urbaania ja vehreää kaupunkirakennetta lähelle Kuopion keskustaa, hyvien ja edelleen kehittyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Tästä lähtökohdasta suurin osa pysäköinnistä on esitetty rakenteellisena, pysäköintilaitoksissa ja pihakansien alla. Maanalaisia pysäköintilaitoksia ei pääsääntöisesti ole esitetty mm. pohjarakentamisolosuhteiden kustannusten vuoksi, mutta paikoin rakenteellinen pysäköinti voidaan suunnitella osittain rinteeseen upotettuna. Kadunvarren pysäköintiä ja pienehköjä maanpäällisiä pysäköintialueita esitetään rakenteen sisään tukemaan laajempia pysäköintialuekokonaisuuksia sekä toimintojen läheisyyteen pienimuotoisina asiointipaikoitusalueina. Yleissuunnitelmassa on tutkittu pysäköintiä laskennallisesti erilaisiin normeihin perustuen. Pysäköinnin tulisi olla kokonaisvaltainen alueellinen järjestelmä, joka toimii joustavasti ja mukautuu eri käyttäjätarpeisiin – rakennetaan vain tarvittava, ja mahdollistetaan esimerkiksi vuorottaispysäköinti sekä pysäköintipaikkojen joustava käyttö polkupyörille ja sähköisille henkilökuljettimille. Myös pysäköinnin ohjausjärjestelmässä pyritään joustaviin, älykkäisiin ratkaisuihin. Yleissuunnitelmassa asuinalueilla on laskennallisesti käytetty normia 1 ap / 100 k-m2 ja työpaikka-alueilla 1 ap / 60 k-m2. Vuorottaispysäköinnin myötä voidaan osoittaa esimerkiksi 30 % huojennus normiin. Autopaikkojen määrä osa-alueittain on esitetty suunnitelmakartoilla.

5.5

TOIMINNOT JA LIIKKUMINEN

Savilahden alueen houkutteleva sijainti kaupunkirakenteessa lähellä keskustaa on luonut pohjan yleissuunnitelmalle. Suunnitelmaratkaisuilla mahdollistetaan alueelle monipuolisia toimintoja, tuetaan kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin syntymistä sekä pyritään vahvistamaan yhteyksiä ydinkeskustaan, kaupungin muihin tärkeisiin kiintopisteisiin ja vetovoima-alueille. Liikennesuunnittelussa huomioidaan myös tulevaisuuden älykkäiden liikenneratkaisujen kehittyminen, ja älykkäiden ratkaisujen käyttöä pyritään tukemaan Savilahden suunnittelualueella sekä koko kaupungissa. Tavoitteena on tarjota alueen sisällä houkuttelevia palveluja sekä parhaan palvelutason yhteyksiä alueen ulkopuolelle ja siten vähentää henkilöauton käyttötarvetta. Joukkoliikenteen järjestelyjen ja vaihtopysäkkien osalta on etsitty ratkaisuja palvelutason kautta. Yleissuunnitelman pohjalta päivitetyssä rakennemallikartassa on esitetty yleispiirteisesti suunnittelualueelle osoitetut toiminnot. Hybridikampus monipuolisine työpaikka-, opiskelu- ja yritystiloineen muodostaa nauhamaisen pääakselin alueelle, asuminen taas sijoittuu pohjoiseteläsuuntaisesti Savisaaresta Marikonrantaan ja entisen asevarikon alueelle. Hybridikampus liittyy koillispäädyssä KYS:n sairaala-

alueeseen, kampuksen itäpuolella on väylien suuntainen työpaikkavyöhyke. Virkistys- ja vapaa-ajan palveluja tarjoava luolastoalue sijoittuu asuinalueiden länsipuolelle, ja metsäiset lähivirkistysalueet sekä puistot rytmittävät alueita ja muodostavat toiminnallisia yhteyksiä alueiden välille. Ratkaisut on esitetty pääpiirteittäin ja toimintoja ei kampus- ja työpaikka-alueilla ole eritelty rakennuskohtaisesti. Periaatteena on toimintojen ja rakennusten muuntojoustavuus. Erityisesti kampusalueella liikkuminen voisi tulevaisuudessa pohjautua kävelyn lisäksi nopeasti kehittyviin sähköisiin kevyisiin kulkulaitteisiin (sähköpyörät, -potkulaudat, yms.). Sähköavusteiset kulkulaitteet sopivat erityisen hyvin alueelle, jossa on paljon korkeuseroja. Henkilökuljetukset alueen sisällä ja myös alueen keskeisiin palvelukeskittymiin (keskusta, kauppakeskus, virkistyspalvelut, pysäköinti, pysäkit, asemat) voivat tapahtua pienkaluston avulla. Keskeinen suunnitteluperiaate on yhdistää luontevasti eri kulkutavat toisiinsa kaikissa kulkumuotojen solmupisteissä. Uudelta rautatieseisakkeelta on osoitettu kulkuyhteys Valtatie 5:n ali hybridikampukselle. Seisakkeen yhteyteen on esitetty terminaalirakennus. Reitti nivoo yhteen kaupunkirakennetta suurten väylien molemmin puolin, ja reitin varrella yhdistyvät eri kulkumuodot – kävely, pyöräily, joukkoliikenne, sähköavusteiset kulkutavat ja tasonvaihdot sekä vesialueella liikkuminen. Savilahden osayleiskaavan mukainen mahdollinen valtatien kattaminen voi tulevaisuudessa täydentää alueen maankäyttöä eri laajuisina hankkeina pitkällä aikavälillä. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu mahdollisuuksia toisaalta moottoritien kattamiseen osayleiskaavan ratkaisujen mukaisesti, toisaalta kulkuyhteyksiin moottoritien yli tai ali. Silta- tai alitusratkaisuilla on tavoitteena luoda liikkumista välittävää ja esteettömyyttä vähentävää kaupunkirakennetta, jossa on tasonvaihtojärjestelmien avulla saavutettavissa houkuttelevia kevyen liikenteen yhteyksiä. Tällöin kaupunkirakenne toimii itsenäisemmin ja kytkeytyy paremmin ympäristöönsä sekä mahdollistaa kannattavamman investoinnin kuin kansirakenne, jonka pitäisi palvella saavutettavuutta ensisijaisesti kannella sijaitsevien toimintojen näkökulmasta. Alueen kehittyessä tulevaisuudessa voimakkaasti olisi myös mahdollista tarkastella raideyhteyttä Savilahdesta keskustaan ja edelleen vanhaa teollisuusraidetta hyödyntäen aina Kelloniemen alueelle asti.

5.6

MAISEMA JA VIHERRAKENNE

Savilahdessa luonto ja maisema ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä, ja viherrakenteen sekä viheralueverkoston kautta alue yhdistyy ympäröiviin luonnonalueisiin ja maisemakokonaisuuksiin sekä laajempiin virkistysalueisiin. Yleissuunnitelmaratkaisussa on painotettu viheraluei-

den, rantojen ja virkistystoimintojen kehittämistä, ja erityisesti on huomioitu toiminnallisia viheryhteyksiä Savilahdesta eri suuntiin. Viheralueiden laatu, saavutettavuus ja asema kaupunki- ja asuinympäristön osana on pyritty ottamaan suunnittelun lähtökohdaksi. Lisäksi on osoitettu hulevesien käsittelylle sijainteja osana toiminnallista viherympäristöä. Tavoitteena on mahdollistaa hulevesien luonnonmukainen käsittely viherrakentamisen keinoin, osana maisemallista ja kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Neulaniemen ja Puijonlaakson maisemakuvallisesti merkittävät metsäiset selänteet ja Savilahden sekä Neulalahden vesialueet muodostavat suunnittelualueelle maiseman perusrungon. Savisaari on alueen suurin yhtenäinen virkistysalue, ja saaressa on yleissuunnitelmassa osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti säilytetty laajoja luonnonmukaisia virkistysalueita. Viherverkon päärunkoa täydentävät pienemmät vihersormet ja virkistysreitit tai vehreät kaupunkitilat, jotka nivovat alueen osia toisiinsa erityisesti hybridikampuksella ja rannan tuntumassa. Erityisesti hybridikampuksen kaupunkitiloissa sekä kortteleissa pyritään vehreään ja hoidettuun yleisilmeeseen, jossa hulevedet ja kaupunkiluonto jäsentävät tilaa ja luovat mielenkiintoa ympäristöön. Myös taiteen ja valaistuksen keinoin luodaan houkuttelevia tiloja, jotka toimivat kaikkina vuodenaikoina. Talviaikana voidaan tutkia pienimittakaavaisten julkisten kaupunkitilojen osittaista kattamista. Pieni Mustinlampi kerää suunnittelualueen yläpuoliselta valumaalueelta hulevesiä ja on tulvaherkkä. Lisäksi rakentaminen suunnittelualueella lisää pintavaluntaa. Näitä ongelmia voidaan hallita hulevesirakenteilla vesien laadun parantamiseksi ja virtaaman tasaamiseksi etenkin hybridikampuksen pohjoispuoliskolla.

lelle jatkuva metsäinen viheralue, Marikon rannassa sijaitsevan yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ympäristö, Technopoliksen ja varikon alueen väliset laajat metsäiset viheralueet sekä Savisaaren laaja virkistys- ja retkeilyalue. Savilahden suunnittelualueen merkittävimpiä ekosysteemipalveluiden muodostumisalueita ovat mm. Savisaaren rannat ja metsät, jyrkät metsäiset rinteet mm. luolaston ja varikon alueen välillä, Marikon rannan puisto-, viher- ja luontoalueet sekä lukuisat kasvulliset miljööt rakennetussa ympäristössä. Valtaosa tärkeimmistä ekosysteemipalvelujen muodostumisalueista säilyy yleissuunnitelmassa, mutta muutos erityisesti rantojen ja Savisaaren eteläosan rakentamisen myötä on suuri. Koska rakennetun ympäristön osalta tavoitellaan kohtalaisen korkeaa tehokkuutta, on olemassa olevan puuston ja kasvullisten pintojen säilyttäminen varsinkin korttelialueilla vaikeaa. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee kuitenkin tavoitella mahdollisimman tehokasta puuston ja kasvullisten pintojen säilyttämistä laajoina kokonaisuuksina sekä tehokasta uuden vihreän infrastruktuurin rakentamista kaikille korttelialueille. Piha-alueilla suositaan nurmien ja pienialaisten pensasistutusten tai yksittäisten puiden sijaan laajoja, monilajisia, kerroksellisia kasvillisuusryhmiä, niittymäisiä nurmipintoja ja viljelymahdollisuuksien tarjoamista asukkaille. Tällöin voidaan osittain kompensoida rakentamisen alle jäävää kasvullista pintaa. Lajivalinnoissa suositaan helppohoitoisia, paikallisia lajeja ja kestäväksi todettuja kantoja. Jatkosuunnittelussa ja asemakaavoissa voidaan hyödyntää mm. vihertehokkuuskertoimen käyttöä. Viljelymahdollisuuksien tarjoaminen pihoilla ja korttelien puistoon avautuvilla osilla lisää myös yhteisöllisyyttä.

Rantojen maisemallinen käsittely (luonnonmukainen – hoidettu – rakennettu – urbaani vihreä) ja veden läheisyyden nivoutuminen kaupunkirakenteeseen on tärkeä kokoava teema suunnittelussa. Yhteydet Puijon ja Valkeisten virkistysalueille on otettu huomioon kaupunkirakenteessa sekä kävelyn ja pyöräilyn verkon suunnittelussa. Viheralueiden kytkeytyneisyys ympäristöönsä tukee myös monipuolisten ekosysteemipalvelujen säilymistä. Suunnittelualueelle muodostuu useita uusia puisto- ja virkistysalueita kaupunkirakennetta rikastamaan. Hybridikampuksen keskeinen akseli on samalla sekä eri kulkumuotoja yhdistävä reitti että viherrakentamisen ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn korkeatasoinen, puistomainen ydin. Kampukselta johdetaan vehreä yhteys nykyisten ja kehitettävien puistojen kautta koilliseen keskustan suuntaan, ja länteen /lounaaseen kampuspuiston sekä Technopoliksen suuntaan. Ns. Kampuspuisto hyödyntää Tiukanlinnan ympäristön maisemallisesti merkittävää puustoa ja sijaintia rannassa. Muita laajempia puisto- ja virkistysalueita ovat Kampuspuistosta länteen lataamon alueen pohjoispuo-

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

5.7

SUUNNITELMAN KUVAUS OSA-ALUEITTAIN

5.7.1 HYBRIDIKAMPUKSEN YDINALUE Savilahden alueen sydämenä on tiivis ja eloisa hybridikampus, joka sijaitsee houkuttelevasti veden äärellä, lähellä Kuopion keskustaa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kampusta luonnehtivat monipuolisten toimintojen tuoma eloisuus, arkkitehtuurin moni-ilmeisyys sekä alueen sisäiset uudenaikaiset kulkutapamuodot. Vesi ja rannat, julkinen kaupunkitila ja vihreän infran ratkaisut nivoutuvat suunnitelmassa yhteen korostaen edelleen alueen vetovoimatekijöitä ja monipuolisuutta.

Savilahden vesialueella sijaitseva ”Lentoon” -veistos on tärkeä maamerkki ja osa Savilahden imagoa. Veistos on suunnitelmassa esitetty jonkin verran siirrettäväksi, jotta se saa riittävästi tilaa ympärilleen ja arvoisensa paikan uuden kaupunkirakenteen akselin päätteenä.

Hybridikampuksen ydinalueella jalankulku- ja pyöräily-ympäristö on erotettu autoliikenteestä korottamalla Savilahdentietä maantasoa korkeammalle. Savilahdentiellä olevat joukkoliikenteen pysäkit saavutetaan terminaalirakennuksessa sijaitsevien hissien ja liukuportaiden avulla. Eritasoratkaisu mahdollistaa katkeamattoman laadukkaan kävely-yhteyden rannasta uudelle rautatieseisakkeelle, joka muodostaa hybridikampuksen ydinalueen tärkeimmän poikkiakselin. Myös seisakkeen yhteydessä on uusi terminaalirakennus, jonka kautta on pääsy moottoritien ali laiturialueelle. Ratkaisu on helpompi toteuttaa kuin moottoritien yli osoitettu siltamainen rakentaminen, jota voidaan myös tutkia pitkällä tähtäimellä alueen kehittyessä.

Hybridikampuksen lounaisosan sekä Technopoliksen ympäristössä ovat lähtökohtana kesällä 2015 Kuopion kaupungin teettämässä ns. kolmen koulutusasteen suunnitelmassa esitetyt periaatteet. SAKKY:lle on suunnitelmassa varattu alue Technopoliksen lounaispuolelta. Myös muita uusia rakennuksia on esitetty alueelle, ja yleissuunnitelman yleispiirteinen tarkkuus huomioon ottaen korttelit voivat toteutua monella eri tavalla toimijoiden tarpeista riippuen.

5.7.2 TECHNOPOLIS, SAKKY JA KAUPAN ALUEET

Technopoliksen ja Bioteknian ympäristö on jo pitkälti rakentunut ja säilyy pääsääntöisesti ennallaan. Alueen pohjoispuolelle, suojellun ammuslataamon läheisyyteen on ehdotettu muutamia pieniä rakennusmassoja nivomaan kaupunkirakennetta yhteen. Rakennusten tarkemmassa suunnittelussa tulee vaalia kookkaita, komeita mäntyjä Microkadun ja Neulaniementien risteyksen tuntumassa. Suunnitelmassa on osoitettu kävelyreitti ja julkinen kaupunkitila hybridikampukselta metsäisten puistoalueiden ja lähiliikuntapaikan kautta länteen ja edelleen asuinkorttelien väliin jäävän viheryhteyden kautta luolastolle. Technopoliksen länsipuolen uusiin rakennuksiin esitetään monipuolista koulutus- ja työpaikkarakentamista. Läntisimmissä korttelin osissa puiston laidalla voisi olla mahdollisesti myös opiskelija-asumista. Kuva: Näkymä kampusalueelle koillisen suuntaan

Savilahdentien suuntaisesti on osoitettu laadukas kävely- ja pyöräilyakseli, joka yhdistää KYS:n yliopiston rakennuksiin, ja jatkuu edelleen lounaaseen aina Technopolikselle ja SAKKY:lle. Reitillä voidaan tulevaisuudessa tutkia kevyiden sähköisten henkilökuljettimien mahdollisuuksia. Reitillä toteutetaan tarkemman suunnittelun yhteydessä sekä esteettömiä yhteyksiä että portaita ja/tai muita tasonvaihtotekniikoita korkeuserojen ratkaisemiseksi. Kampusalueiden kävely- ja pyöräily-ympäristöt ovat detaljoinniltaan ja pinnoitteiltaan erityisen laadukkaita. Katutilaa jäsennellään puu-, pensas-, koristeheinä- ja maapeitekasvi-istutuksin. Istutetut alueet ja vettä läpäisevät pinnoitteet auttavat hulevesien hallinnassa. Korotetun Savilahdentien ympärille on osoitettu runsaasti uutta työpaikkarakentamista. Tieltä on sujuvat yhteydet suuriin, koko aluetta palveleviin pysäköintilaitoksiin. Myös autotien tasossa on kävelyreittejä, jotka yhdistävät rakennukset toisiinsa. Valtatien ja kampusalueen välissä sijaitsevan voimajohdon pylväitä on siirretty jonkin verran, jotta Savilahdentien varren maankäyttöä on voitu tehostaa. Voimalinjan siirtäminen mahdollistaa myös lisärakentamisen KYS:n yhteyteen, Niuvantien pohjoispuolelle. Niuvantien lähiympäristön korkeuseroja hyödynnetään järjestämällä sisätilayhteys KYS:n rakennuksiin Niuvantien ali. Voimajohtokäytävän alueelle valtatien suuntaisesti on esitetty aurinkovoimala, joka tuottaa sähköä päästöttömästi ja luo Savilahden alueelle positiivista mielikuvaa.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Technopoliksen rakennusryhmään tai uusien rakennusten yhteyteen on myös mahdollista tutkia jatkosuunnittelun yhteydessä sijaintia työntekijöiden ja opiskelijaperheiden lasten päiväkodille. Prisman hypermarketalueen länsipuolelle Savilahdentien varteen on esitetty rakentamista, joka muodostaa katutilaa tien suuntaan ja jäsentää laajaa pysäköintikenttää. Uudisrakennuksen ja marketrakennuksen väliin muodostuu viihtyisä ja mittakaavaltaan kävelyyn soveltuva kaupunkitila. Muutoin kaksikerroksisten rakennusten yhteyteen on esitetty enintään 10-kerroksinen veistoksellisen muotoinen rakennus, joka muodostaa yhdessä Technopoliksen tornin kanssa etelän suunnasta porttiaiheen Savilahden alueelle. Voimalinjapylväitä on alueella esitetty siirrettäväksi, ja voimalinjan suhdetta ja suojaetäisyyksiä tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Marketalueella voisi tulevaisuudessa olla tiloja ja rakennuksia digitalisaation kautta kehittyville uusille palvelumuodoille, esimerkiksi sähköisiä noutopisteitä. Marketkompleksin kattopintaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi viherkattona ja/ tai aurinkopaneelien alueena. Pysäköinnistä osa järjestettäisiin Prisman pohjoispuolelle uuteen pysäköintilaitokseen. Ideatasolla marketrakennuksen katolle voisi myös tutkia kevyitä kasvihuonerakenteita; näiden toteutuminen riippuu kuitenkin mm. nykyisen rakennuksen kantavuudesta.

toteuttamisessa voidaan paikoin hyödyntää maastonmuotoja ja upottaa osa rakennusmassoista rinteeseen.

en kortteleiden väliin jää viihtyisä julkinen kaupunkitila, joka jatkuu laiturimaisena korttelin reunoilla.

Asukkaille osoitetaan viljelypalstoja korttelin puistoon avautuvalle sivulle. Tämä luo aktiivista toimintaa myös puistoalueen tuntumaan keväästä syksyyn. Varikonpuiston korttelialueen koilliskulmaan on ehdotettu päiväkotia, joka voi hyödyntää myös viheralueiden kenttiä ja läheisiä metsäalueita.

Marikon rannassa sijaitsevan yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ympäristö säilyy puistomaisema. Puutarhan rakennus voidaan tulevaisuudessa korvata uudella julkisella rakennuksella, joka avautuu houkuttelevasti puistomaiseen ympäristöön ja järven rantaan sekä venesataman suuntaan.

Kampuspuiston alueelta osoitetaan aktiivinen, toiminnallinen viheryhteys Varikonpuiston pohjoispuolta luolastoalueelle. Reitin varrella on metsäisiä alueita, hoidetumpia viheralueita, lähiliikuntapaikkoja ja kuntoilupisteitä sekä pelikenttä ja päiväkoti. Varikon rakennuksista on ehdotettu suojeltavaksi kaksi itä-länsisuuntaista rakennusmassaa, joihin voidaan ehdottaa asumista, virkistystä ja urheilua palvelevia tukitoimintoja. Vanhojen luolastojen alueelle ehdotetaan monipuolisia urheilu- ja vapaa-ajan toimintoja, joille on osoitettu yhteyksiä sekä Technopoliksen etelä- että pohjoispuolelta sekä lataamon alueelta.

Aivan hybridikampuksen tuntumassa, kampuspuiston vieressä, on luonteeltaan urbaani ja tiivis asuinalue. Korttelirakenne on selkeä ja ruutukaavamainen. Asuinalue ulottuu reilusti myös järven päälle, jossa rantaan rajautuvat townhouse-tyyppiset asunnot luovat ainutlaatuiset asumispuitteet veden äärelle. Leveä, vehreä puistomainen katu jakaa alueen pohjoiseen ja eteläiseen osaan toimien samalla viherakselina, joka yhdistää kampuspuiston alueen länsipuolella olevaan virkistysalueeseen.

5.7.3 VARIKON ALUE JA LUOLASTO

Rakennuskanta on kerrostalovaltaista, mutta niin rannassa kuin alueen eteläosissa on townhouse- tai rivitalotyyppistä rakentamista, joka tuo monipuolisuutta asumistypologioihin ja vaihtelevuutta kaupunkikuvaan.

Varikonpuiston asuinaluetta ympäröi vahvan omaleimainen, muurimainen rakennusmassa, joka mutkittelee maastonmuotojen mukaan ja jonka kerroskorkeudet vaihtelevat kahdesta seitsemään. Muuritalon muodostamissa korttelipuistomaisissa sisäosissa avautuu omaleimainen maailma, metsäkortteli, joissa on noppamaisia pienkerrostaloja vehreässä ympäristössä, ajoneuvoliikenteeltä suojassa. Korttelien pysäköinti on esitetty pääosin rakenteellisena pihakansien yhteyteen sekä maltillisen kokoisiin pysäköintialueisiin korttelialueen luoteiskulmassa. Liikenne korttelialueelle järjestetään ulkosyöttöisesti Tekniikkakadulta ja Neulamäentieltä sekä korttelin läpi kulkevalta itälänsisuuntaiselta liityntäkatuyhteydeltä. Rakenteellisen pysäköinnin

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Savisaaren eteläosan metsäinen rantamaisema muuttuu yleissuunnitelman myötä kaupunkimaiseksi, vehreäksi asuinalueeksi veden äärelle, Savilahden kampukselle avautuen. Alueen toteutumisen myötä muodostuu uutta urbaania veden virkistysarvoon tukeutuvaa rantaasumista Kuopioon. Rakentaminen on kohtalaisen tiivistä, jotta suurin osa Savisaaresta voidaan säilyttää rakentamattomana luonnonolojen, maiseman arvojen ja osin jyrkkien maastonmuotojen vuoksi. Tehokas rakentaminen edellyttää korkeatasoista, vehreää lähiympäristöä.

5.7.4 KAMPUSPUISTO, LATAAMO JA MARIKON RANTA

Kaupan alue kytketään muuhun Savilahteen ja kampuksen lounaisosaan entistä tiiviimmin. Technopoliksen alueelta on osoitettu kävelyreitti, joka alittaa Savilahdentien ja liittyy Prisman puolella uuteen rakentamiseen. Siten kampukselta muodostuu laadukas kaupunkitilojen sarja, jota pitkin voi liikkua Savilahdentien bussipysäkeille, kaupan alueille ja luolastojen vapaa-ajan palvelujen suuntaan.

Entisen asevarikon alueelle osoitetaan yleissuunnitelmassa runsaasti asumista. Aluetta luonnehtii monimuotoisuus, kampus- ja rantarakentamista pienipiirteisempi mittakaava sekä erilaisten toteutustapojen variaatiot.

5.7.5 KANAVAKAUPUNKI SAVISAAREEN

Lataamon suojellut rakennukset uuden asuinalueen eteläpuolella on säilytetty, ja niiden viuhkamainen sijoittelu on otettu alueen jäsentelyn lähtökohdaksi. Kahden rakennusrivin väliin jäävä tila muodostuu laadukkaaksi viheralueeksi. Itäisimpien rakennusten yhteyteen muodostuu yksi hybridikampuksen tärkeimmistä julkisista tiloista. Uusi pienimittakaavainen rakentaminen olemassa olevien rakennusten yhteyteen muodostaa mittakaavaltaan pienen ja kylämäisen alueen. Rakennuksissa voisi sijaita esimerkiksi aloittelevien pienten yritysten työtiloja ja opiskelijoiden työtiloja. Lataamon rakennusten välistä alkaa laaja viheralue, joka jakautuu toiminnallisesti aktiiviseen lähiliikuntapuistoon sekä kukkulan ympäristössä olevaan virkistysmetsään. Viheralueen länsiosassa on päiväkoti. Uuden Savilahteen johtavan tien länsipuolella on kahdesta suurkorttelista muodostuva pieni asuinalue. Osittain veden päälle rakennettavi-

Tekniikkakatua ja uutta Savisaareen johtavaa katua jatketaan kampusalueelta pohjoiseen Savisaareen penger- ja siltayhteyden kautta. Sillasta ja sen tuntumaan esitettävästä rantarakentamisesta voidaan luoda alueelle omaleimainen maamerkki. Sillan ja kannaksen tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon veden vaihtuvuus ja korkeustasot mm. veneiden liikkumista ajatellen, kulkuaukon vapaa korkeustaso on yleissuunnitelmassa esitetty noin 4 m korkuiseksi. Silta pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman matalana asuinkortteleiden lähellä. Savisaaren pääkadun varrelle on osoitettu terassimaisia asuinkerrostaloja, retkeilykeskus tai vastaavia virkistystä palvelevia toimintoja, venekerho ja pienvenesatama sekä rantapuistoa. Pienvenesatama voi palvella alueen asukkaiden lisäksi laajemminkin, tällöin voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä tutkia pysäköintipaikkojen järjestämistä kadun ja sataman väliselle alueelle. Retkeilykeskuksen pohjoispuolelle on osoitettu sauna ja uimapaikka. Pääkatu rajaa rakennetun alueen ja luonnonalueen toisistaan, jolloin metsäinen luonnonalue säilyy omana vahvana kokonaisuutenaan, ja asuinalueelle kantautuva liikenteen melu voidaan suojata rakennusmassojen avulla. Pääkadun varrella on tavanomaista istutuskaistaa leveämpi, monilajinen kasvillisuusalue, jolla voidaan oleskella, käsitellä hulevesiä painanteissa ja talvisaikaan ylläpitää hiihtolatua ja hiekoittamatonta potkukelkkareittiä. Kadun varren viheralue yhdistää saaren osaksi laajempaa viherverkkoa. Asuinalueen ytimessä on kanava, joka jatkuu puistoakselina kortteleiden läpi pohjoiseen. Kanavan äärelle on ehdotettu kaupunkirivitaloja, joiden rantamiljöö on luonteeltaan puolijulkista tilaa. Kanavan pohjoisosassa on luonteeltaan julkisempi aukio. Kanavat on pyritty osoit-

tamaan pehmeikkökohtiin. Veden äärelle osoitettava rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua ja toteuttamista mutta luo uudenlaista, näyttävää kaupunkirakennetta. Esitetyn korttelirakenteen perusajatus ei muutu, vaikka osa kanavista ei olisikaan toteutuskelpoisia jatkotarkastelussa; myös ”viherkanavilla” eli avoimilla nurmi- ja niittypinnoilla voidaan saavuttaa samanhenkinen tunnelma. Rantojen käsittely vaihtelee rakennetusta luonnonmukaiseen: kun kanavien äärellä ehdotetaan urbaania rantaa, on Savisaaren itäranta luonteeltaan pehmeämpi ja luonnonmukaisempi. Esitetyt rakennukset ulottuvat rantaan asti ja ylimmät kerrokset voivat kurottua vesirajan yläpuolelle, mutta muutoin itäisellä ranta-alueella käsittely on luonnonmukaista. Korttelin läpi voidaan osoittaa puolijulkinen pohjoiseteläsuuntainen kävelyreitti. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muokata myös siten, että Savisaaren itärantaan osoitetaan julkinen kävelyja pyöräilyreitti. Pelastus- ja huoltoyhteydet osoitetaan asuinkortteleiden väleistä puistomaisesti käsiteltyjen alueiden kautta. Rakentamisen korkeus alueella on maltillista ja vaihtelee pääsääntöisesti kolmesta viiteen kerrokseen. Savisaarentienluoteiskulmassa on hieman korkeampi massa korttelin kulmaa korostamassa, ja townhouset kanavan varrella ovat kaksikerroksisia. Terassitalojen korkeimman, sisäänvedetyn osan korkeus on enintään yhdeksän kerrosta. Savisaaren alueelle tavoitellaan hyviä joukkoliikenneyhteyksiä; tätä perustelee alueelle ehdotettu tehokkuus. Joukkoliikenteen pysäkki on osoitettu retkikeskuksen kohdalle pääkadun varteen. Pysäköinti toteutetaan rakenteellisena, ja pysäköintilaitosten katot toimivat joko toiminnallisina asuntopihoina tai viherkattopintoina, joille ei osoiteta kulkua.

Kuva: Näkymä Savisaaren asuinalueelta kanavaa pitkin etelään kampuksen suuntaan

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

5.7.6 KAMPUKSEN KOILLISOSA JA NIIRALANKADUN ALUE Hybridikampuksen koillisosa liittyy suoraan Kuopion yliopistollinen keskussairaalan (KYS) sekä Harjulan sairaalan alueisiin. Kaupungin tilakeskus hallinnoi Harjulan sairaalan kiinteistöjä, ja alustavan tiedon mukaan sairaala-alueen eteläosassa sijaitsevat kaksi rakennusta voisi mahdollisesti korvata uusilla, mikäli alueelle esitetään lisärakentamista. Alueelle olisi mahdollista jatkossa tarkastella esimerkiksi palveluasumista. Alueen vehreä, rauhallinen viherympäristö ja maisema loisivat myös erinomaiset puitteet hyvinvointipalveluille (kuntoutus, toipuminen sairauksista). Alueen eteläpuolen ranta säilyisi julkisena alueena, jolla on virkistysreitti Niuvanniemen suuntaan. Niuvantien ja Savilahdentien tuntumassa sijaitsevan voimajohdon pylväitä esitetty siirrettäväksi jonkin verran, jotta kampuksen koillisosan kaupunkirakennetta on voitu eheyttää. Voimalinjan siirtäminen mahdollistaa myös lisärakentamisen KYS:n yhteyteen, Niuvantien pohjoispuolelle. Niuvantien lähiympäristön korkeuseroja hyödynnetään järjestämällä sisätilayhteys KYS:n rakennuksiin Niuvantien ali. Rakennukset ja uudet yhteydet tuovat lisää synergiaa yliopiston ja KYS:n toimintoihin. Pienen Mustinlammen puiston lounaispuolella sijaitseva pysäköintialue muutetaan puistoalueeksi ja korvaava rakenteellinen pysäköinti sijoitetaan viereisen uuden rakennuksen yhteyteen. Puistosta muodostuu näin avoin, vehreä yhteys lounaaseen kampuksen ja järven suuntaan. Saapuminen Kuopion keskustasta Savilahteen tapahtuu pääsääntöisesti Niiralankatua pitkin, ja tämä on kaupunkirakenteessa varsin tärkeä kohta. Niiralankadun nykyisellään jäsentymätöntä ympäristöä kohennetaan esittämällä uutta urbaania työpaikkarakentamista kadun yli, radan ja valtatien suuntaisesti. Rakennuksiin integroidaan viherkattoja, joilla rakennusmassasta voidaan muodostaa veistoksellinen sisääntuloportti alueelle. Rakennusten avulla myös Viestikadun nykyisellään irrallisen oloinen rakentaminen nivoutuu paremmin kokonaisuuteen. Niiralankadulta Savilahteen johtava alikulku suunnitellaan nykyistä merkittävästi leveämmäksi, detaljoidaan laadukkaasti ja valaistaan tehokkaasti. Näin alikulusta muodostuu kaupunkitila, joka ohjaa kulkijan Savilahden suuntaan. Savilahdentien varteen esitetty nykyistä merkittävästi urbaanimpi rakentaminen, puuistutukset ja muu viherrakentaminen sekä Pienen Mustinlammen puistoalue ohjaavat kulkijan alueelle. Laadukkaasti rakennettu maisemareitti johdattaa kävelijät ja pyöräilijät edelleen kampuksen keskeiselle raitille, jolta avautuu houkuttelevia näkymiä järvelle kampusrakennusten väleistä.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

5.8

MITOITUS

Kampuksen kaakkoisosan ja Savilahdentien alue (alue 7)

Savilahti-projektissa on asetettu tavoitteeksi toteuttaa Savilahden laajasta alueesta 2020-luvun loppuun mennessä yhteensä 34 000 toimijan alue, tarkoittaen 6000 uutta opiskelijaa, 3000 uutta työpaikkaa ja noin 6000 asukasta. Suurin muutos tapahtuisi asumisen suhteen, sillä alueella on tällä hetkellä ainoastaan 30 asukasta.

Savilahden yleissuunnitelmaluonnoksessa alueelle on osoitettu uutta maankäyttöä seuraavasti:

Yhteensä yleissuunnitelmassa on osoitettu 655 800 k-m2 uutta kerrosalaa. Tämä mahdollistaisi alueelle noin 7500 uutta asukasta ja 4000-5000 uutta työpaikkaa. Opiskelijoiden määrää ei ole arvioitu laskennallisesti, mutta kerrosalan kasvu mahdollistaa Savilahti-projektille asetetut tavoitteet. Noin puolet alueen uudesta kokonaiskerrosalasta on osoitettu asumiseen. Asumisen mitoituksessa on käytetty kertoimina 1/35 k-m2 opiskelija-asumista ajatellen ja 1/45 k-m2 muun asumisen suhteen. Autopaikkoja on laskennallisesti osoitettu 1/100 k-m2 asuinalueilla ja 1/50 k-m2 työpaikka-alueilla, osa autopaikoista on osoitettu yhteiskäyttöön.

Kanavakaupunki (alue 1) -

87 550 k-m2 uutta kerrosalaa n. 2000 uutta asukasta

Kampuspuisto / Marikon ranta (alue 2) -

102 000 k-m2 uutta kerrosalaa n. 2000 uutta asukasta n. 100 uutta työpaikkaa

Varikon alue (alue 3) -

118 600 k-m uutta kerrosalaa n. 2600 uutta asukasta

Kampusalueen länsiosa ja lataamo (alue 4) -

77 160 k-m2 uutta kerrosalaa työpaikat ja koulutus, opiskelija-asuminen n. 770 uutta työpaikkaa

160 900 k-m uutta kerrosalaa työpaikat, palvelut (asuminen) n. 2900 uutta työpaikkaa n. 400-500 uutta asukasta

98 400 k-m2 uutta kerrosalaa työpaikat ja koulutus, opiskelija- ja tutkija-asuminen n. 300-400 uutta asukasta n. 800 uutta työpaikkaa

Vähittäiskaupan suuryksikön lisärakentaminen (alue 6) -

11 200 k-m2 uutta kerrosalaa työpaikat, kaupalliset palvelut n. 100 uutta työpaikkaa

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

luomalla tehokasta kaupunkirakennetta, tuomalla kadut tavanomaista tiiviimmin osaksi kaupunkitilaa ja hillitsemällä henkilöautolla liikkumista

säätelemällä väylien ja liittymien kapasiteettia: tarjoamalla joukkoliikenteelle keskeisissä liittymissä etuisuuksia (kaistoja, valojen ohituksia ja erottelemalla jalankulku ja kävely autoliikenteestä esim. Savilahdentiellä, muualla erottelu tehdään korostamalla jalankulun ja pyöräilyn roolia ylistyskohdissa)

Väylien ja liittymien kapasiteettia voidaan suunnitelman myötä parantaa. Henkilöautoliikenteen rauhoittaminen, kevyen liikenteen erottelu, älykkäät ohjaustoimet, kevyemmän liikkumisen mahdollisuudet (joukkoliikenteellä, jalan, pyörällä) lisäävät mahdollisuutta liittää tarvittava autoliikenne paikalliseen verkkoon riittävällä palvelutasolla. Toimet taittavat autoliikenteen määriä juuri kriittisimmissä aikaikkunoissa eli ruuhka-aikoina.

Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Laskelmien perusteella voidaan kuitenkin todeta, että alueella on merkittävä ja houkutteleva lisärakentamisen potentiaali. Rakentamista on mahdollista ja suositeltavaakin toteuttaa vaiheittain. Autoliikenteen kasvu laskettuna suoraan maankäytön tehokkuuden ja kerrosalan kasvun perusteella olisi merkittävä, mutta alueen aktiivisen suunnittelun keinoin leikataan lineaarista kasvua ja siten vähennetään ajoneuvoliikennettä eri toimenpitein: x

tarjoamalla laadukkaita ja sujuvia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä lähipalveluihin ja -toimintoihin

luomalla uutta lähiliikkumisen kulttuuria: esteettömiä kävelyja pyöräilykäytäviä (tasonvaihtoratkaisut, yhteyksien integrointi rakennuksiin, laadukkaat polkupyöräparkit, suojaisissa tiloissa liikkuminen), uusia kevyitä sähköisiä kulkuvälineitä, citybusseja jne.

tarjoamalla Savilahdentien joukkoliikenteen laatukäytävältä kolme laadukasta linkkiä matkustajille (kauko-/seutu/paikallisbussit + saattoliikenne)

viemällä paikallisbussien palvelut toiminnallisiin tiivistymiin

ohjaamalla henkilöautoliikenne mahdollisimman suoraan pysäköintilaitoksiin

ohjaamalla ja hallinnoimalla (ohjaus, info, hinnoittelu) ajoneuvoliikenne älykkäästi mahdollisimman suoraan ”oikeisiin” kohteisiin sisään tullessa ja suorinta tietä ulos; uusi keskustamainen liikkumisen kulttuuri erityisesti kampusalueella

Kampus (alue 5) -

Kuva: Maankäytön yleissuunnitelmassa esitetty mitoitus osa-alueittain

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

5.9

JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO JA VAIHTOPYSÄKIT

Savilahden alueen liikenteen pääperiaatteita on kuvattu aiemmin luvussa 5.5. Alueella tavoitellaan joukkoliikenteen erityispalvelutasoa, jossa tärkeimmät yhteyspisteet ovat KYS ja hybridikampuksen keskeinen alue. Myös Technopoliksen ja Prisman alueelle olisi tarkoituksenmukaista tutkia nykyistä korkeampaa joukkoliikenteen palvelutasoa. KYS:n alueella on runsaasti erilaisia käyttäjäryhmiä (työ, asiointi, opiskelu, vierailu, koulutus/tapahtumat, asuminen), ja alueen palvelutavoite on korkea. Samoin hybridikampuksen keskeisellä kulkumuotojen kohtaamisakselilla on runsaasti eri käyttäjäryhmiä, joten alueella tavoitellaan korkeinta mahdollista palvelutasoa. Prisman alueella käyttäjäryhmissä painottuvat asuminen, työ ja vapaa-aika. Joukkoliikenteen vaihtopysäkille tavoiteltavia toimintoja ja huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. seuraavat: -

pysäkkialue (sulatettava tai helposti aurattavissa/huollettavissa) pysäkkikatos (lämmitetty & tuulelta suojattu, katokseen yhdistettynä esim. pakettiautomaatit / noutopisteet) esteettömät kulkuyhteydet esim. Savilahdentien ali (”kuivin jaloin” -periaate, hissit, liukuportaat tms. tasonvaihtolaitteet) polkupyöräpysäköinti (katettu, lukitusmahdollisuus) saattopysäkin tilat (saattoliikenne alueelle yleensä tai busseille) kattava informaatio (kyltit, mobiililaitteet) turvallisuustekijät ja esteettisyys (valaistus, näkyvyys ulospäin, materiaalit)

häiriöt ovat hallittavissa. Samoin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa, ratkaisu edellyttää liittymäjärjestelyjä ja valoetuisuuksia sekä Niuvantien henkilöautoliikenteen rauhoittamista. Henkilöautoilla tehtävä saattoliikenne tapahtuisi samaa reittiä. Saattoliikenteelle tulisi osoittaa jättöpaikan lisäksi odotuspaikkoja (n. 10 ap). Mikäli joukkoliikenteen palveluja kehitetään nykyisten reittien pohjalta peruspalvelutasolla (”ekonomi-luokka +”), pääosa käyttäjistä ajautuu Niuvantien eteläpuoleiselle pysäkille, koska Niiralankatu on pääsyöttöreitti ja reitit jatkuvat pääosin etelään. On mahdollista parantaa pysäkin palvelutasoa kytkemällä se nykyistä kiinteämmin rakennuksiin ja siten viedä esteetöntä reittiä kampusalueen ytimeen (tehostaa maankäyttöä edelleen Savilahdentien suuntaan), jotta ns. kuivin jaloin -periaate toteutuu. Pysäkin odotustilojen tulisi olla vähintään puolilämpimiä. Pysäkkialueelle tulisi lisätä tilaa saattoliikenteelle. Sama tasonkorotus tulisi tehdä myös KYS:n pysäkille, mutta sen roolina korostuisi saattoliikenne. Molemmat pysäkkialueet tukeutuvat esteettömiin ratkaisuihin, eli Savilahdentien kävelyn ja pyöräilyn alikulut hyödynnetään modernisoituina. Mikäli mitään muutoksia joukkoliikenteen vaihtojärjestelyihin ei tehdä KYS:n tuntumassa (”ekonomi-luokka –”), tavoitetaso ei toteudu, ja joukkoliikenteen sekä saattoliikenteen palvelutaso jää huonommaksi kuin henkilöautolla matkansa suorittaville. Hybridikampukselle osoitettavalla joukkoliikenteen vaihtopysäkillä periaatteena on tarjota katuterminaalipalvelut kulkumuotojen kohtaamisakselin kohdalla. Alueelle varataan laadukkaat tilat sekä busseille että saattoliikenteelle.

Joukkoliikenteen vaihtopysäkeille on tutkittu suunnitelman yhteydessä ratkaisuvaihtoehtoja palvelutason kautta. KYS:n kohdalla asioijille ja työssäkävijöille saadaan paras palvelutaso (”business-luokka”), jos bussien pääpysäkki on KYS:n edessä. Tällöin keskeiset bussireitit kiertävät KYS-terminaaliin kaksisuuntaisesti reitillä KYS-Niuvantie. Koska pääosa Savilahdentien bussitarjonnasta tulee Niiralankadun kautta, bussien reitti muuttuu KYS:n alueella ja sitä tuetaan kaista- ja valoetuisuuksin. Ratkaisu edellyttää Niuvantien henkilöautoliikenteen rauhoittamista. Henkilöautoilla tehtävä saattoliikenne tapahtuisi samaa reittiä. Saattoliikenteelle tulee osoittaa jättöpaikan lisäksi odotuspaikkoja (n. 10 ap). Mikäli runkolinjojen ohjaaminen KYS-terminaaliin ei ole mahdollista, toinen vaihtoehto parhaalle palvelutasolle KYS-terminaalille on Pienen Mustinlammen lounaispuolen pysäköintialue. Tällöin Niiralankadulle ja kadulta voitaisiin avata bussikaista suoraan alueelle/alueelta. Tällöin Niiralankadulta ja Savilahdentieltä pohjoisesta saapuvat bussit voivat kulkea omasta liittymästä terminaaliin ja ulos Niuvantien kautta; etelästä tultaessa päinvastoin. Tällä ratkaisulla käyttäjät pääsevät sujuvasti Savilahdentien toimintojen puolelle, ja bussikaluston mahdolliset

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Kuva: Kävelyn ja pyöräilyn pääakselin ylitysperiaate kokoojakadun ja bussipysäkkien kohdalla

5.10

KUNNALLISTEKNIIKAN PÄÄPERIAATTEET

jossa testataan kaksisuuntaista kaukolämpöjärjestelmää ensimmäisenä Suomessa; matalalämpötekniikka.)

Yleissuunnitelma-alue voidaan liittää kokonaisuudessaan kaukolämmön piiriin sekä Kuopion Veden vesi- ja jätevesiverkostoon osayleiskaavavaiheessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Perinteisten järjestelmien lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää uusia energiaratkaisuja, joissa huomioidaan alueen ominaispiirteitä (mm. veden läheisyys). Ratkaisuja tarkastellaan niin yksittäisten kohteiden osalta kuin keskitettyinäkin järjestelminä. Älykkäillä ratkaisuilla pyritään lisäämään alueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä esimerkiksi korvaamalla tyhjennettävät jäteastiat keruujärjestelmillä.

Savilahdessa vastaavia mahdollisuuksia, mm. aurinkoenergian ja maalämmön tuotannon integrointi meluesteisiin ym. pakollisiin infran rakenteisiin ja väylien/radan reuna-alueilla, asfaltti lämmönlähteenä (esim. Vaasan REForm-hanke, Vaasan energiainstituutti); voimajohtoalueen ja olemassa olevien rakennusten kattojen hyödyntäminen aurinkosähkön tuotantoon

älykäs lämpöverkko, sähköverkko ja kylmäverkko: hyödykettä voi sekä ottaa että syöttää verkkoon, hyödykkeen varastointi, verkon koko optimoitu (lähiverkko)

5.11

materiaalien kierrätys / kiertotalous: jätteet ja sivutuotteet toisen prosessin raaka-aineeksi (jätteistä polttoainetta, uusia tuotteita, täyttömaata, katupäällysteitä)

Savilahdessa erityisesti katurakentamisessa voidaan käyttää lähialueilta tarpeettomiksi käyviä asfaltoituja kohteita, uusiomateriaaleja, kuten tuhka, kuona, vaahtolasi, betonijätteet, ylläpidossa remix-menetelmä 8vanhan päällysteen hyödyntäminen)

älykäs kiinteistökanta: kiinteistökannan käyttöasteen parantaminen, muuntelukelpoisuus (esim. airbnb, robottipaikoitus)

kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja teknisesti kiinnostavien rakenteiden (luolastot) joustava suojelu ja uusiokäyttö, tapahtumat

luonnon monimuotoisuuden lisääminen rakennetulla alueella: kaupunkiluonnon biotoopit, rakennetut elinympäristöt direktiivilajeille, luonnonvesien (purot, lammet, meri) puhdistaminen (esim. Rudus Porvoo)

jätteiden ja jätevesien lajittelu ja uudelleenkäyttö, lämmön talteenotto, suljettu kierto, juomaveden hankinta alueen sisällä, tyhjennystarpeesta ilmoittavat jäteastiat

ÄLYKKÄÄT RATKAISUT

Savilahdesta on tarkoitus tehdä tulevaisuutta visioiva alue, joka hyödyntää alueen nykyistä korkean teknologian osaamista ja yritystoimintaa. Tähän liittyen alueella tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä erilaisia älykkäitä ratkaisuja. Tehokas maankäyttö ja joustavat käyttötarkoitukset sekä sijainti jo toteutetun infrastruktuurin yhteydessä luovat sopivat puitteet älykkäiden järjestelmien hyödyntämiselle. Suunnitelmien laadinnassa on koottu alustavaa idealistaa älykkäistä järjestelmistä. Ratkaisut täsmentyvät alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. x

älykkäät palvelut: liikkuvat palvelut (esim. älykontit), tuotteisiin liittyvät palvelut (mm. korjaus, ylläpito), omistamisen sijaan käyttäjän varsinainen tarve täytetään. Vrt. jakamistalous ja yhteiskulutus, maksetaan tuotteen käytöstä omistamisen sijaan, yhteisöjen tuottamat palvelut, joukkorahoitus… älykäs liikenne: liikkuminen palveluna, kysyntään vastaava joukkoliikenne (vrt. kutsuplus, uber, piggybaggy), yhteiset liikennevälineet, vuorottaispysäköinti, sähköinen liikenteenohjaus ja -opastus, itseään ajavat autot, sähköauton lataaminen ajaessa / latauskaistat pääväylillä. Liittyminen esim. Vt 5:n kehittämiseen tulevaisuudessa

uudet digitaaliset palvelut kaupunkiympäristössä; kaupunkilaisille ajantasaista ja paikkakohtaista tietoa esim. liikenteestä, ympäristöstä ja palveluista, tietoa arjen valintojen tueksi

älykäs valaisujärjestelmä: sisätilat, ulkotilat, ympäristön valoisuuden, vuorokaudenajan ja käyttäjämäärän mukaan säätyvät valot

älykäs sähkön, lämmön ja kylmän tuotanto: verkossa mukana useita hybridivoimaloita, joiden tuotantoa voidaan säätää polttoaineen/raaka-aineen tarjonnan ja sähkön sekä lämmön kysynnän suhteen mukaan (esim. Helsingin Östersundomin Sakarinmäen koulukeskus, lämmitysratkaisussa maalämpö, aurinkoenergia, aurinkolämmön varastointi, lämpökeskus, näkyvä kulutustieto. Toisena esimerkkinä Turun Skanssin alue,

taiteen, muotoilun ja palvelumuotoilun uudet muodot ja keinot, interaktiivisuus

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

5.12

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Yhdyskuntarakenne Savilahden alueelle esitetty tehokas uusi maankäyttö tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Alueen kehittäminen tukeutuu laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin sekä joukkoliikenteeseen ja monipuolisten palvelujen kehittämiseen alueen sisällä ja lähellä keskustaa. Alue on liitettävissä nykyiseen infrastruktuuriin ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Suunnitelmaratkaisut tukevat liikkumista ilman henkilöautoa. Tehokas maankäyttö tukee energiatehokkuuden periaatteita, ja alueella voidaan kaukolämmön lisäksi hyödyntää uusiutuvan energian ratkaisuja (mm. aurinkoenergiaa). Yleissuunnitelmassa on pyritty kestävän kehityksen mukaisiin suunnitteluratkaisuihin edistämällä asukkaiden elinolojen, opiskelu-, yritys- ja tutkimustoiminnan sekä elinkeinoelämän suotuisaa kehitystä, luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä sekä tehokkaan kaupunkirakenteen ja hiilivapaan liikkumisen edellytyksiä.

Maisema- ja kaupunkikuva Savilahden maankäytön yleissuunnitelmassa esitetty rakentaminen vaikuttaa huomattavasti kaupunki- ja maisemakuvaan laajalla alueella. Ehdotettu rakentaminen on selvästi nykyistä kaupunkimaisempaa ja tehokkaampaa, tuoden alueelle runsaasti uusia asukkaita, työntekijöitä ja opiskelijoita. Moni luonnontilassa oleva alue muuttuu rakennetuksi. Rantojen käsittely on monin paikoin voimakasta, tuoden Savilahden maisemakuvaan huomattavia muutoksia. Laajassa maisemakuvassa Neulamäen ja Puijonlaakson etelärinteen selänteet sekä Niiralan Huuhanmäki säilyvät edelleen suurmaisemaa jäsentävinä metsäisinä selänteinä maisemarakenteessa. Rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia ja maisemakuvan muutoksia tulee lieventää tarkemmassa suunnittelussa. Rakentaminen ja vihreä infra erityisesti rantojen tuntumassa tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Erityisesti alueella monin paikoin kasvavia kookkaita, komeita mäntyjä tulee vaalia huolella ja niiden ympäristöä säilyttää mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina, sillä muuttuvat pohjavesiolosuhteet voivat vaikuttaa voimakkaasti puuston säilymiseen. Osaa Savilahden alueen puustosta on jo alettu valmentaa harvennustoimenpitein muuttuvan maankäytön alueilla, mm. Varikon alueella. Tällä on pitkällä aikavälillä positiivisia vaikutuksia maisemakuvaan, kun erityisesti havupuusto ehtii tottua muuttuneisiin valo-olosuhteisiin suunnitelmallisesti.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

Kulttuuriperintö Savilahden osayleiskaavatyön yhteydessä suunnittelualueen tärkeimmät rakennetun kulttuuriympäristön arvot on tunnistettu ja suojeltavat tai arvokkaat alueet on otettu yleissuunnitelman laadinnassa huomioon. Esitetty rakentaminen ei ole ristiriidassa tunnistettujen arvojen säilymisen kanssa.

hulevesikosteikon sijainteja on esitetty Canthian eteläkulmalle hybridikampuksen saapumispisteeseen, hybridikampuksen keskeiselle poikittaisakselille (rakenteellinen käsittely), Kampuspuistoon Tiukanlinnan länsipuolelle, varikon alueen pohjoisosaan sekä Marikon rannan tuntumaan.

Suunnitelman voidaan nähdä edistävän entisen ammuslataamon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Alueelle on osoitettu pienimuotoista uutta rakentamista vanhaa viuhkamaista sommitelmaa kunnioittaen. Alueen aktivoiminen ja rakennusten käyttö edistää suojelutavoitteita.

Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee tarkastella laajamittaista vettä läpäisevien pintamateriaalien ja kasvullisten pintojen käyttöä koko alueella, myös rakennetussa ympäristössä. Mm. viherkattojen, läpäisevien päällysteiden ja monilajisten istutusalueiden avulla sekä hulevesien luonnollisia kulkureittejä vaalimalla voidaan tasata virtaamia. Hulevesien suunnitelmallisella käsittelyllä on mahdollista parantaa myös Savilahden vesistöalueen tilaa.

Luontoarvot

Ihmisten elinolot

Savilahden osayleiskaavatyön yhteydessä suunnittelualueen tärkeimmät luontoarvot on tunnistettu ja suojeltavat tai arvokkaat alueet on otettu yleissuunnitelman laadinnassa huomioon. Esitetty rakentaminen ei ole ristiriidassa tunnistettujen luontoarvojen säilymisen kanssa. Tehokas rakentaminen tulee kuitenkin vaikuttamaan voimakkaasti alueen luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön, kun moni alue muuttuu luonnontilaisesta rakennetuksi. Alueella säilyy kuitenkin sekä luonnonympäristöä että rakennettua viherympäristöä, ja uuden rakentamisen yhteydessä on luonnonympäristön säilymistä ja luonnon monimuotoisuutta vaalittava. Esimerkiksi liito-oravien liikkumisreitteinä toimiva puusto on otettu jo yleissuunnitelmassa alueina huomioon, liikkumisyhteyksiä myös korttelialueilla säilyttäen, ja jatkosuunnittelussa puuston säilymistä on edistettävä.

Savilahden alueen voimakas kehittäminen muuttaa alueella elävien, opiskelevien tai töissä käyvien ihmisten elinympäristöä huomattavasti. Myös lähialueiden asukkaiden elinympäristöön kohdistuu muutoksia, kun alue muuttuu nykyistä merkittävästi kaupunkimaisemmaksi ja tiivisti rakennetummaksi, vähentäen alueella sijaitsevien luonnonalueiden määrää. Tiivistyvä kaupunkiympäristö muuttaa lähialueiden asukkaiden elinympäristöä, ja osa asukkaista voi kokea muutoksen negatiivisena.

Uudet alueet pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vehreiksi, olemassa olevaa kasvillisuutta säästäen ja uutta istuttaen. Tehokkaasti rakennetuissa kortteleissa ei kasvillisuuden säilyttäminen kuitenkaan ole realistista. Säilytettävä kasvillisuus korttelien ulkopuolella tulee sarajata selkeästi riittävän suurina ryhminä ja suojata huolellisesti rakentamisvaiheessa. Erityisesti maapohjaltaan herkillä luontoalueilla sekä arvokkaiden luontotyyppien läheisyydessä kulku tulee ohjata selkeästi merkityille reiteille.

Hulevedet Mittavat muutokset alueen maankäytössä ja läpäisemättömän pinnan kasvu lisäävät hulevesien määrää haihdunnan ja pintavalunnan lisääntyessä. Lisääntyneet hulevesimäärät voivat myös aiheuttaa tulva- ja eroosioriskejä sekä kuormittaa hulevesiviemäreitä. Ilmastonmuutoksen ja sääilmiöiden äärevöitymisen vuoksi sademäärät kasvavat lisäten hulevesien pintavaluntaa. Yleissuunnitelmassa on esitetty pääperiaatteita hulevesien käsittelylle rakennetussa ympäristössä. Mahdollisia

Savilahti kehittyy suunnitelmien mukaan vireäksi ja viihtyisäksi kaupunginosaksi, jossa palvelut ovat lähellä tai helposti saavutettavissa. Tämä parantaa mm. palvelujen saavutettavuutta myös alueen lähiympäristön asukkaiden kannalta. Suunnitelmat mahdollistavat monien eriluonteisten asuinalueiden kehittämisen. Suunnitelmat todennäköisesti toteutuvat osa-alueittain ja pitkällä aikavälillä, ja vuoropuhelun kautta alueen ja lähiympäristön asukkaat ja toimijat voivat osallistua suunnitteluun sekä vaikuttaa alueen kehittämisen suuntiin. Tällä tavoin asukkaiden kokemat elinympäristön muutokset voivat olla helpommin hyväksyttävissä. Asuinalueet ja kampusalue toteutetaan tiiviisti rakennettuina mutta vehreinä ja luonnonläheisinä. Savilahden järvenrantamaisemat ovat asukkaille ja alueen imagolle suuri lisäarvo. Alueen liikenneverkon suunnittelussa on erityisesti painotettu toimivia pyöräily- ja kävelyreittien yhteyksiä, sekä pyritty luomaan autottomia kaupunkitiloja, tai kaupunkitiloja, joissa autoliikenne on toissijaisessa asemassa kävelijöihin ja pyöräilijöihin nähden. Suunnitelmalla tuetaan kilpailutasoisen joukkoliikenteen edellytyksiä. Suunnitelmien vaikutuksia ihmisten ja alueella toimivien elinoloihin voidaan pitää pääsääntöisesti positiivisina.

Ympäristöhäiriöt, melu Uusi maankäyttö muodostaa lisää liikennettä, joka puolestaan lisää melua. Korttelien suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon melulta suojaus muodostamalla suojaisia pihapiirejä kortteleiden sisään. Pääkatujen bulevardimainen käsittely madaltaa ajonopeuksia, jolloin meluvaikutuksia voidaan vähentää. Meluisaan suuntaan avautuvien asuinrakennusten julkisivujen melutaso tulee selvittää tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä, ja tulokset tulee ottaa huomioon mm. parvekkeiden ja oleskelualueiden suunnittelussa. Myös mahdolliselta tärinältä, ja pienhiukkasilta ja muilta mahdollisilta päästöiltä suojautumista tulee edistää ja tarkastella asemakaavojen laadinnan yhteydessä.

Palvelut ja toiminnot Pyrkimyksenä on tehdä Savilahdesta eloisa kaupunginosa, josta löytyy kaikki tärkeimmät palvelut sekä työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia, yritystoimintaa ja runsaasti mahdollisuuksia vapaa-ajan aktiviteetteihin. Mikäli tavoitteet toteutuvat, Savilahdesta tulee toiminnoiltaan ja palveluiltaan lähes yhtä merkittävä kuin kaupungin varsinainen keskusta. Sekä keskustan että Savilahden alueen kehitystä tulisi viedä eteenpäin yhtenäisesti siten, että ne kehittyvät tasapainoisesti ja palvelujen kannalta toisiaan täydentävästi.

Virkistys ja vapaa-aika Alueen luonne muuttuu huomattavasti uusien asukkaiden ja toimijoiden myötä. Osa nykyisistä viheralueista poistuu, mutta tärkeimmät virkistyspalvelut, esimerkiksi Savisaaressa, säilyvät. Voimakkaasta lisärakentamisesta huolimatta alueelle on esitetty kattava viheralue- ja virkistysreittiverkosto, ja alueella on haluttu säilyttää myös kooltaan kohtalaisen laajoja lähivirkistysalueita. Uudet asukkaat ja toimijat mahdollistavat myös yhä monipuolisemman virkistyspalveluiden tarjonnan. Myös rantojen aktivointi lisää mahdollisuuksia virkistäytymiseen veden äärellä. Savilahden rakennetut rannat luovat oivalliset puitteet esimerkiksi veneilyyn, retkeilyyn ja ulkoiluun liittyvien palveluiden kehittämiseen. Asevarikon alueen rakennuksissa ja luolastoissa on suuri potentiaali urheilu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittämiselle. Alueen tehokas rakentaminen perustelee myös korkealaatuisten virkistysalueiden ja mm. lähiliikuntapaikkojen ja kuntoilupisteiden rakentamista eri puolelle aluetta. Virkistysreittien kautta nämä ovat myös laajemmin ympäröivien alueiden asukkaiden saavutettavissa.

kelijoille, työntekijöille ja myös alueella matkailijoille monenlaisia elämyksiä ja virikkeitä sekä rauhoittumisen mahdollisuuksia veden äärellä. Viherympäristöissä oleskelu ja monipuoliset sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet voivat myös edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Liikenne Kasvava maankäyttö lisää liikennettä alueella ja sen ympäristössä. Liikenteen kasvu laskettuna lineaarisesti uuden kerrosalan perusteella olisi merkittävä, mutta suunnittelun keinoin kasvua leikataan. Savilahden liikenneratkaisujen avulla alueesta muodostuu viihtyisä ja turvallinen kokonaisuus. Meluhäiriöitä on pienennetty ja mm. kampusalue voidaan nivoa entistä paremmin osaksi rauhallista, autotonta järviympäristöä. Yhtenäinen autoliikenteen kannalta ulkosyöttöperiaatteella toimiva liikennejärjestelmä rauhoittaa mm. kampuksen ja asuinalueiden keskeiset osat liikenteeltä. Älykkäällä liikenteenohjauksella ja navigointijärjestelmillä Savilahden alueen palvelut voidaan saavuttaa suorimman yhteyden kautta vähentäen alueen läpi kulkevaa autoliikennettä. Tämä edellyttää myös moottoritien liittymäjärjestelyjen optimointia.

Kustannusvaikutukset Yleissuunnitelman toteutuminen luo Savilahteen ja myös laajemmalle alueelle merkittävää elinvoimaa, työpaikkoja ja palveluita. Tällä on positiivinen vaikutus mm. työllisyyteen ja kaupungin verotulojen kertymään ja tätä kautta aluetalouteen. Savilahden kehittäminen yleissuunnitelmaluonnoksessa esitetyllä tavalla on taloudellisesti merkittävä, mittava ja pitkäkestoinen hanke. Erityisesti rantaviivan muokkaamiseen ja veden päälle tai rannan tuntumaan rakentamiseen liittyy merkittäviä kustannusvaikutuksia. On kuitenkin nähty, että Savilahden rantojen potentiaalin täysi hyödyntäminen on alueen imagolle, tunnistettavuudelle ja viihtyisyydelle keskeinen asia, ja investointia voidaan siksi pitää perusteltuna. Savilahdentien katutilan nykyistä kaupunkimaisempi käsittely, voimajohtopylväiden siirto ja laadukkaat rakennetut viheralueet sekä pyöräilyn ja kävelyn pääreitit ovat myös kustannuksiltaan merkittäviä infrastruktuurin muutostöitä, mutta nämä palvelevat alueen kehittämistä tavoitteiden mukaan urbaaniksi, eloisaksi ja viihtyisäksi kaupunginosaksi.

Alueen sisällä liikennejärjestelmällä on luontaisia solmupisteitä, joissa useat kulkutavat kohtaavat. Alueen sisäinen liikennekulttuuri ja maastomuodot mahdollistavat uusimpia liikkumisen trendejä, joissa mm. sähköavusteiset kevyet liikkumisvälineet ja -palvelut tulevat edelläkävijöinä Suomeen. Joukkoliikenteen korkean palvelutason vaihtopysäkit mahdollistavat entistä tehokkaamman joukkoliikenteen hyödyntämisen ja vähentävät henkilöautoliikennettä sekä pysäköinnin tarvetta alueella. Suunnitelma mahdollistaa kilpailutasoisen joukkoliikenteen kehittämisen käyttäjämäärän merkittävän kasvun myötä. Myös rautatieliikenteen kehittäminen on mahdollista suunnitelmassa esitetyn maankäytön merkittävän lisäyksen myötä. Alueelta on osoitettu laadukkaat ja sujuvat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet erikoispalveluihin (keskusta, Puijo, laajemmat virkistysalueet). Suunnitelma edistää liikenneturvallisuutta tarjoamalla nykyistä enemmän eritasoratkaisuja ja pääliikenneväylistä eroteltuja kävely- ja pyöräreittejä. Suunnitelmassa esitetyt laadukkaat kävelyn ja pyöräilyn reitit edistävät hiilivapaata liikkumistapaa. Laadukkaan verkoston rakentaminen on suuri taloudellinen satsaus, joten on tarpeen määritellä tärkeimmät toteutettavat yhteydet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Virkistysalueiden tarjoamat ilmaiset palvelut sekä yleissuunnitelman mahdollistamat monipuoliset muut palvelut tarjoavat asukkaille, opis-

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

SAATTEEKSI JATKOSUUNNITTELUUN

Savilahden alue on erittäin merkittävä aluekehitysprojekti Kuopion seudulla. Tässä työssä on laadittu Savilahteen kokonaisvaltainen maankäytön, liikenteen ja toimintojen yleissuunnitelma. Taustalla ovat Savilahden osayleiskaavaehdotus sekä alueen suunnittelulle hyväksytyt tavoitteet. Savilahden vetovoima perustuu erityisesti alueen sijaintiin. Alueen vahvuudet – rannat, luonto ja maisema, keskustan läheisyys sekä nykyiset toiminnot ja osaamiskeskittymät – on otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Maankäytön yleissuunnitelman tavoitteena on ollut esittää Savilahden alueelle houkutteleva, joustava, tulevaisuutta visioiva ja toteuttamiskelpoinen kokonaisratkaisu, joka muodostaa toiminnallisesti monipuolista ja elävää kaupunkirakennetta, hybridikaupunkia. Alueella yhdistyvät asuminen, opiskelu, työnteko ja virkistys sekä vapaa-aika. Työssä on laadittu kaksi rakennemallivaihtoehtoa, ja näihin saatujen kommenttien pohjalta on muokattu yksi rakennemalli. Rakennemallissa esitettyjen pääperiaatteiden perusteella on laadittu maankäytön yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmat esitellään Kuopion kaupungin luottamusmiehille sekä asukkaille syksyn 2015 aikana. Tämän jälkeen työ jatkuu tarkempien suunnitelmien laatimisella (osayleiskaavan toteuttamisohjelma ja vaiheistus, asemakaavoitus, kumppanuushankkeet, tontinluovutuskilpailut tms.). Savilahden alueen kehittäminen toteuttaa lähtökohtaisesti kestävän kehityksen tavoitteita – olennaisia tekijöitä ovat erityisesti alueen keskeinen sijainti yhdyskuntarakenteessa, julkisen liikenteen edellytykset, luonnon arvojen säilyttäminen, energiatehokkuus sekä monenlaiset älykkäät ratkaisut ja järjestelmät. Alueen tehokas kehittäminen mahdollistaa suuria investointeja ja edistää taloudellisia toimintaedellytyksiä. Savilahden alue rakentuu vaiheittain pitkän ajan kuluessa, 2020-luvun loppuun ja pitemmällekin. Jatkosuunnittelussa kuunnellaan erityisesti Kuopion kaupungin asukkaita ja alueen toimijoita – minkälaiseksi alue muodostuu, mitä alueita kannattaa toteuttaa ensin, ja mitä palveluja alueelle toivotaan. Alueelle tavoitellaan uusia toimintamalleja, innovaatioita ja älykkäitä ratkaisuja. Alueen kehittämisen sosiaalinen hyväksyttävyys perustuu siihen, että alueella ja ympäristössä vaikuttavat yhteisöt kokevat ratkaisut omakseen. Tällä on suuri merkitys alueen imagon ja maineen kannalta.

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA

LÄHTEET

Referenssikuvia:

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Milstein Hall, OMA http://www.domusweb.it/en/architecture/2011/11/04/milstein-halloma-reloaded.html

Gehl, Jan: Cities for people. Washington 2010.

Maanmittauslaitos 2015, avoimien aineistojen tietopalvelu

School on the Terraces, Henning Larsen Architects http://www.henninglarsen.com/projects/1200-1299/1246-the-schoolon-the-terraces.aspx

Valokuvat:

Nordhavn Copenhagen, COBE, Sleth, Polyform, Ramboll http://www.dtu.dk/Nyheder/2014/12/Nordhavn-skal-vaerelaboratorium-og-internationalt-showroom-for-dansk-energiteknologi

Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2015, ellei toisin mainittu Office Building with Training Workshop, Barkow Leibinger Architecten http://www.archdaily.com/34111/the-lavin-bernick-center-foruniversity-life-vjaa Savilahti-logot: Crealab 2015

Osdorp Mixed-use Centre and Housing, Mecanoo http://www.mecanoo.nl/Projects/project/46/Osdorp-Mixed-useCentre-and-Housing?t=12

Verkkosivuja:

New hospital in Jutland, CuraVita http://www.archdaily.com/173499/new-hospital-in-jutlandcuravita/557f9dc9ff41561bae000ed9

Fiksu Kalasatama –hankkeen Fiksu http://fiksukalasatama.fi/fiksu-kaupunki/

kaupunki

–verkkosivut.

Forum Virium Helsinki, älykäs kaupunki –hanke, verkkosivut, http://forumvirium.fi/hankealueet/alykas-kaupunki Green Building Council Finland 2015. Energia kestävässä aluesuunnittelussa –seminaari 25.9.2015. Mm. Skanssin alueen energiaratkaisut, http://www.slideshare.net/FIGBC/antto-kulla-skanssin-asukkaattuottavat-energiaa-kaupungille Liikennevirasto 2015, Cleantechilla tehokkuutta väylänpitoon. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 14/2015. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_201514_cleantechilla_tehokkuutta_web.pdf SITRA Smart & Clean –työpajat, mm. http://www.sitra.fi/blogi/hiilineutraali-teollisuus/smartclean-loi-lapi

Green Loops City, ADEPT http://www.bustler.net/index.php/article/adepts_green_loops_city_ wins_massive_planning_competition_in_hengyang_china/ Tanner Springs Park, Portland, http://www.dreiseitl.com/index.php?id=54&lang=en

Oregon

Juntto, Anneli: Asumisen muutos ja tulevaisuus, Rakennetarkastelu, Erilaistuva asuminen, osaprojekti I, SY 33, 2008. Katz, Peter: The New Urbanism - Toward an Architecture of Community Mannermaa, M. 2004. Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. 2., painos. WS Bookwell Oy, Porvoo. Sandberg, Tony: Minne menet kauppa? – Suomen päivittäistavarakaupan tulevaisuuden näkymiä 2030, Laurea, 2010. Sitra: Suomi muutosten edellä – Raportti Suomen haasteista, 2001 Söderström, Panu: Elävät kaupunkikeskukset, Kaupunkiympäristön monipuolisuus ja laatu verkostokaupungin keskuksissa. SUOMEN YMPÄRISTÖ 32 / 2012.

LIITTEET

Rakennemallit 20.8.2015 Yleissuunnitelma 23.10.2015

Floating houses in Ijburg, Amsterdam http://www.archdaily.com/120238/floating-houses-in-ijburgarchitectenbureau-marlies-rohmer/5013bab028ba0d3963000c61floating-houses-in-ijburg-architectenbureau-marlies-rohmer-photo Onion Flats, Philadelphia http://www.archdaily.com/123621/ragflats-onion-flats/5013d8d128ba0d396300140e-rag-flats-onion-flatsimage

Vaasan Energiainstituutti. REForm – uusiutuva energia ja liiketoiminta energiaketjussa. http://www.vei.fi/content/fi/11501/622/622.html

SAVILAHDEN MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA